Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 49/2008

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 5.12.2008 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 212/2008 vp) arpajaislain sekä eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 96/2008 vp) täydentämisestä. Rikoslakiin lisätään rahapelitoiminnan yhteydessä tehdylle arpajaisrikokselle ankarammin rangaistava tekomuoto rikosnimikkeenään rahapelirikos. (SM lainsäädäntöjohtaja Kimmo Hakonen 160 42813)

Esitys (HE 213/2008 vp) Uzbekistanin kanssa keskinäisestä avunannosta tulliasioissa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen päätarkoitus on antaa toiselle osapuolelle tietoja tullirikollisuuden torjumiseksi ja tutkimiseksi. Sopimus vastaa pitkälti muita viime vuosina Suomen itäisen Euroopan maiden kanssa tekemiä kahdenvälisiä tulliyhteistyösopimuksia. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 160 33058)

Esitys (HE 214/2008 vp) patoturvallisuuslaiksi. Uudella patoturvallisuuslailla korvataan nykyinen vuodelta 1984 oleva laki. Tavoitteena on varmistaa patojen turvallisuus selventämällä ja johdonmukaistamalla patoturvallisuuden sääntelyä. Patoturvallisuuslaissa on muun muassa säännökset padon suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä, onnettomuustilanteisiin varautumisesta sekä patoturvallisuuden valvonnasta. Lailla saatetaan ajan tasalle patoturvallisuuslain yhteydet muuhun lainsäädäntöön sekä selvennetään eri toimijoiden vastuut onnettomuuksiin varautumisessa ja onnettomuustilanteissa. Lain soveltamisala vastaa pääpiirteittäin nykyistä patoturvallisuuslakia. Nykyisestä poiketen myös kaivostoimintaan liittyvät maanpäälliset padot ovat kuitenkin lain piirissä. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Esitys (HE 215/2008 vp) laeiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta annetun lain, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain muuttamisesta annetun lain ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännösten muuttamisesta. Lakien voimaantuloa siirretään yhdellä vuodella 1 päivästä tammikuuta 2009 1 päivään tammikuuta 2010. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 160 73787)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 5.12.2008 seuraavat lait:

Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 luvun 11 §:n muuttamisesta ja laki käräjäoikeuslain muuttamisesta (HE 85/2008 vp). Oikeudenkäymiskaaren, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain sekä käräjäoikeuslain käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevia säännöksiä muutetaan. Lautamiehet osallistuvat rikosasioiden ratkaisemiseen lähtökohtaisesti vain silloin, mikäli syytteen mukaisesta teosta voi seurata yli kahden vuoden mittainen vankeusrangaistus. Tätä lievemmät rikosasiat käsitellään pääsääntöisesti yhden tuomarin kokoonpanossa. Siviiliasioiden käsittelyyn lautamiehet eivät osallistu. Oikeudellisesti vaikeat rikosasiat voidaan käsitellä myös kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Lait tulevat voimaan 1.1.2009. (OM lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio 160 67708)

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 113/2008 vp). Rajoitetusti veroverovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että lain säännökset osingosta perittävästä lähdeverosta vastaavat Euroopan yhteisöjen oikeutta ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Suomalaisen yhteisön rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksamasta osingosta ei ole suoritettava Suomessa lähdeveroa, jos vastaavien kotimaisten yhteisöjen välillä maksettu osinko on verovapaa. Osingonsaajayhteisön kotipaikan pitää olla Euroopan talousalueella ja osingonsaajan kotivaltioon on sovellettava jäsenvaltioiden keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla annettua neuvoston direktiiviä tai Euroopan talousalueella muuta sopimusta virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa. Osingonsaajan on myös selvitettävä, että lähdeveroa ei tosiasiassa voida hyvittää osingonsaajan kotivaltiossa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä Euroopan talousalueella asuvalle yhteisölle maksetusta osingosta on kuitenkin perittävä 19,5 prosentin lähdevero, jos Suomen solmimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevassa sopimuksessa ei muuta määrätä. Rajoitetusti verovelvollisten luonnollisten henkilöiden Suomesta saamien osinkojen verotusta muutetaan siten, että verovelvollisen niin valitessa osinko verotetaan tietyin edellytyksin verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä tarkoitetulle yhtiölle maksettavan osingon lähdeverovapauden vähimmäisomistusosuus muutetaan direktiivin mukaisesti 15 prosentista kymmeneen prosenttiin. Laki tulee voimaan 1.1.2009. Lakia sovelletaan 1.1.2009 tai sen jälkeen maksettavaan osinkoon. (VM lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén 160 33146)

Laki arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta (HE 114/2008 vp). Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin. Laki tulee voimaan 1.10.2009. (VM neuvotteleva virkamies Tiina Maisala 160 33205)

Laki eräistä henkilöstön asemaa koskevista eläkejärjestelyistä valtion ammatillisten erityisoppilaitosten ylläpidon siirtyessä valtiolta yksityiselle yhteisölle ja säätiöille (HE 161/2008 vp). Valtion ammatillisten erityisoppilaitosten siirtyessä 1.1.2009 lukien yksityiselle yhteisölle tai säätiölle, niiden palveluksessa siirtohetkellä olevat ennen vuotta 1980 syntyneet henkilöt pysyvät valtion eläkejärjestelmän piirissä niin kauan kuin he ovat työsuhteessa johonkin edellä tarkoitettuun vastaanottavaan koulutuksen järjestäjäorganisaatioon. Muu henkilöstö siirtyy työntekijän eläkelain piiriin. Laki tulee voimaan 15.12.2008. (OPM hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio 160 77204)

Laki ajoneuvojen siirtämisestä, laki tieliikennelain 28 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvolain 64 §:n muuttamisesta ja laki hallinto-oikeuslain 12 b §:n muuttamisesta (HE 78/2008 vp). Teiden ja katujen pitäjien puuttumismahdollisuutta liikenneturvallisuutta vaarantavien tai väylänpitoa haittaavien ajoneuvojen siirtämiseen lisätään. Siirtojen toteuttamisaikoja lyhennetään ja romuajoneuvojen poistamista tehostetaan. Ajoneuvon omistajan ja haltijan oikeusturvasta huolehditaan siirtokehotuksin ja siirrosta ilmoittamalla. Ajoneuvojen säilytysaikaa lyhennetään kolmesta kuukaudesta 30 päivään. Samalla kumotaan voimassa oleva laki ajoneuvojen siirtämisestä ja romuajoneuvojen hävittämisestä. Lisäksi tarkistetaan tieliikennelain erityisiä pysäköintikieltoja koskevaa säännöstöä sekä tehdään tarvittavat viittausmuutokset ajoneuvolakiin ja hallinto-oikeuslakiin. Lait tulevat voimaan 1.4.2009. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 160 28483)

Laki väylämaksulain 6 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 149/2008 vp). Väylämaksun yksikköhintaa ja enimmäismäärää aluskäynniltä alennetaan keskimäärin 1,6 prosentilla. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (LVM merenkulkuneuvos Sirkka-Heleena Nyman 160 28009)

Laki työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista (HE 55/2008 vp). Lailla tehostetaan työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä työvoimatoimistojen rakenteita ja uudistetaan niiden organisaatiot vastaamaan paremmin työ- ja elinkeinoministeriön organisaatiota, nykyisen perustuslain vaatimuksia sekä eräitä hallinnollisia ja joustavuuteen liittyviä tarpeita. Lailla kumotaan nykyinen laki työvoima- ja elinkeinokeskuksista sekä muutetaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen nimi työ- ja elinkeinokeskukseksi ja työvoimatoimiston nimi työ- ja elinkeinotoimistoksi. Samalla säädetään työ- ja elinkeinokeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen tehtävistä ja ohjaussuhteista. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (TEM hallitusneuvos Raili Hartikka 010 60 49049)

Laki kuluttajaneuvonnasta ja laki Kuluttajavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 54/2008 vp). Lailla kuluttajaneuvonnasta kumotaan kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa annettu laki (72/1992). Kuluttajaneuvontapalvelut siirretään kunnilta valtion rahoitettavaksi ja järjestettäväksi. Kuluttajaneuvonta on maistraattien tehtävä. Neuvonnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu Kuluttajavirastolle. Laissa on lisäksi säännöksiä kuluttajaneuvonnan sisällöstä, neuvontaan oikeutetuista ja kuluttajaneuvojien kelpoisuusvaatimuksista. Muutoksiin liittyen muutetaan myös Kuluttajavirastosta annettua lakia. Lait tulevat voimaan 1.1.2009. (TEM neuvotteleva virkamies Ulla Karhu 010 60 63547)

Laki julkisista hankinnoista annetun lain liitteiden muuttamisesta ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain liitteiden muuttamisesta (HE 150/2008 vp). Julkisista hankinnoista annetun lain liitteet A-C sekä vesi - ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain liitteet A-C muutetaan. Mainitut liitteet perustuvat Euroopan yhteisön komission asetukseen ja asetusta on muutettu komission uudella asetuksella. Liitteiden sisältönä on yksilöidä tavara-, palvelu- ja rakennushankkeen sisältö ns. CPV-koodeilla. Lait tulevat voimaan 1.1.2009. (TEM vanhempi hallitussihteeri Kyllikki Silvennoinen 010 60 63278)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja laki lääkelain muuttamisesta (HE 100/2008 vp). Sairausvakuutuslain ja lääkelain muutoksilla otetaan lääkekorvausjärjestelmässä käyttöön viitehintajärjestelmä lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi ja edullisimpien vaihtokelpoisten valmisteiden käytön edistämiseksi. Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka perustuvat Lääkelaitoksen ylläpitämään luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Viitehintajärjestelmään voidaan sisällyttää keskenään vastaavat samaa lääkeainetta sisältävät myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella viitehintaryhmään sisällytetyn lääkevalmisteen korvauksen suuruus voidaan laskea. Viitehintojen määrittäminen perustuu lääkkeen myyntiluvan haltijoiden esittämiin tukkuhintoihin ja niiden perusteella laskettuihin arvonlisäverollisiin vähittäishintoihin. Viitehintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä muutetaan vastaamaan viitehintajärjestelmässä noudatettavia menettelyjä. Lisäksi lääkelakia muutetaan siten, että vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätetyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät vastaavat valmisteet sisällytetään lääkevaihdon piiriin. Lisäksi tehdään teknisiä ja lainsäädännön selkeyttämisen kannalta tarpeellisia muutoksia sairausvakuutuslain lääkekorvauksia koskeviin säännöksiin. Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2009. Viitehintajärjestelmää koskevia säännöksiä sovelletaan 1.4.2009 alkaen. Laki lääkelain muuttamisesta tulee voimaan 1.4.2009. (STM johtaja Anja Kairisalo 160 74411)

Laki maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 22 §:n muuttamisesta (HE 133/2008 vp). Maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että työterveyshuollon tilakäynnistä ja työpaikkaselvityksestä aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista samoin periaattein siitä riippumatta, onko tilakäynnin tai työpaikkaselvityksen toteuttajana terveyskeskus vai yksityinen työterveyshuollon palvelujen tuottaja. Korvausten perusteena on se enimmäismäärä, joka voidaan sairausvakuutuslain perusteella maatalousyrittäjälle korvata. Lisäksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että kaikkien työterveyshuollon palvelujen tuottajien tulee antaa Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle tiedot työterveyshuoltoon kuuluvista maatalousyrittäjistä vakuutusmaksualennusjärjestelmän toimeenpanoa varten. Lait tulevat voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Sanna Pekkarinen 160 73174)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 135/2008 vp). Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lain mukainen vähimmäismääräinen päiväraha korotetaan nykyisestä 15,20 eurosta päivässä työmarkkinatuen tasolle 22,04 euroon päivässä. Muutos koskee myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisen kuntoutusrahan vähimmäismäärää. Lisäksi rahoitusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion rahoitusosuus vähimmäismääräisten päivärahojen rahoituksessa säilyy ennallaan. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Päivi Soitamo 160 73914)

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 31 §:n muuttamisesta (HE 172/2008 vp). Lakia muutetaan siten, että ylläpitokorvausta voidaan maksaa kuntoutujalle, jolla on oikeus kuntoutusrahaan kuntoutuksen ajalta ja jonka kuntoutusrahan vähentämätön määrä on enintään ammatillisessa kuntoutuksessa olevan ja nuoren kuntoutusrahan vähimmäismäärän suuruinen tai enintään sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäismääräisen päivärahan suuruinen. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Päivi Soitamo 160 73914)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2008 kolmanneksi lisätalousarvioksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 184/2008 vp). Eduskunta on 28.11.2008 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 2008 koskevaa kolmatta lisätalousarviota sovelletaan 1.12.2008 alkaen. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 5.12.2008 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) välisen OCCARin ESSOR-ohjelmaan liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Suomen ja puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) välisen OCCARin ESSOR-ohjelmaan liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta tehty sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki. Sopimus ja laki tulevat voimaan 10.12.2008. Asetus tulee voimaan 10.12.2008. (PLM hallitussihteeri Jenni Honkonen 160 88110)

Tasavallan presidentin asetus kansainvälistä merenkulkujärjestöä koskevan yleissopimuksen muutosten voimaansaattamisesta. Muutoksella institutionalisoidaan meriliikenteen helpottamiskomitea eli FAL-komitea (Facilitation committee). Tasavallan presidentti on hyväksynyt muutokset 22.12.1993. Muutokset tulevat kansainvälisesti voimaan 7.12.2008. Asetus tulee voimaan 7.12.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Tasavallan presidentin asetus kansainvälisistä pääliikenneväylistä tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AGR) liitteen I muutoksen voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan kansainvälisistä pääliikenneväylistä vuonna 1975 tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (AGR) liitteeseen I YK:n Euroopan talouskomission tieliikenteen työryhmän Genevessä 16.-18.10.2007 pidetyssä 101. istunnossa hyväksytty muutos. Muutosehdotuksen mukaan liitteessä I olevan E 79 -tien määritelmässä Püspöklandány korvataan Berettyóújfalulla. Asetus tulee voimaan 19.12.2008. (LVM ylitarkastaja Susan Hindström 160 28556)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 5.12.2008 seuraavat kansainväliset asiat:

Päätös Suomen osallistumisesta EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Atalanta Somalian rannikolla enintään 10 henkilöllä. Operaatiolla osallistutaan merirosvouksen ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemiseen ja torjuntaan Somalian rannikkovesillä. (UM lähetystöneuvos Timo Kantola 160 55480)

Suomen Bangkokin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Lars Backströmin tai hänen estyneenä ollessaan sijaisensa ulkoasiainsihteeri Tarja Kangaskortteen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Laosin demokraattisen kansantasavallan välinen sopimus Suomen tuen jatkamisesta Laosin kestävälle metsätalous- ja maaseudun kehittämishankkeelle sekä sanotun sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Valtteri Hirvonen 160 56050)

Suomen Bangkokin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Lars Backströmin tai hänen estyneenä ollessaan sijaisensa ulkoasiainsihteeri Tarja Kangaskortteen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Kambodzhan kuningaskunnan välinen sopimus Suomen tuen jatkamisesta Kambodzhan nykyaikaisen, monikäyttöisen maarekisterin kehittämishankkeelle sekä sanotun sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Valtteri Hirvonen 160 56050)

Kansliapäällikkö Ritva Viljasen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Matti Anttosen valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus hätätilanteiden ehkäisemistä, niihin varautumista ja pelastustoiminta koskevasta yhteistyöstä Barentsin euroarktisella alueella. (SM hallitusneuvos Timo Viitanen 160 44575)

Euroopan neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen liitteiden muutosten hyväksyminen vuodelle 2009. (OPM liikunta-asiainneuvos Timo Haukilahti 160 77273)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 5.12.2008 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 143 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamiseen (HE 54/2008 vp). Eduskunta on hyväksynyt lain perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lain voimaantulo edellyttää maakuntapäivien hyväksyntää. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 160 67745)

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: 1) Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 200/2008 vp) 2) Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 201/2008 vp). (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 160 67745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 5.12.2008 seuraavat nimitysasiat:

New Yorkissa Yhdistyneissä Kansakunnissa olevan pysyvän edustuston päällikön, ulkoasiainneuvos Kirsti Lintosen edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 31.3.2009. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 160 55410)

Ulkoasiainneuvos Jarmo Viinasen määrääminen New Yorkissa Yhdistyneissä Kansakunnissa olevan pysyvän edustuston päällikön tehtävään 1.4.2009 lukien. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 160 55410)

Hallinto-oikeustuomari Eva Katri Marjatta Mäenpää Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarin virkaan 1.3.2009 lukien, hovioikeudenneuvos Ilpo Tapio Kamppinen Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2009 lukien, käräjätuomari Pirjo Tuulikki Pohjalainen Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.2.2009 lukien, määräaikainen hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Taina Kristiina Haanperä Helsingin hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.1.2009 lukien, määräaikainen hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Tiina Eeva-Kaisa Saari Turun hallinto-oikeuden ensiksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan ja määräaikainen hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Eija-Riitta Kaarila toiseksi täytettävään virkaan 1.1.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Määräaikainen käräjätuomari Karl Mikael Selander Porvoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2009 lukien, määräaikainen käräjätuomari Elina Lampi-Fagerholm Vantaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2009 lukien ja käräjätuomari Kari Mika Markus Turtiainen Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.3.2009 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 4.12.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Syrjäisyyslisään oikeutettujen kuntien joukosta poistetaan Houtskarin, Iniön, Nauvon, Korppoon ja Savonrannan kunnat vuoden 2009 alusta tapahtuvien kuntaliitosten vuoksi. Samasta syystä johtuen Kestilän, Piippolan, Pulkkilan sekä Rantsilan kunnat eivät ole oikeutettuja syrjäisyyslisään, mutta vastaavasti näiden kuntien muodostama uusi Siikalatvan kunta on oikeutettu syrjäisyyslisään. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (VM neuvotteleva virkamies Markku Nissinen 160 32211)

Valtioneuvoston asetus Opetushallituksesta. Opetushallituksen organisaatiota kehitetään niin, että se nykyistä paremmin tukee toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta sekä antaa paremmat mahdollisuudet koulutusmuotokohtaiseen kehittämiseen sekä ala- ja ainekohtaiseen asiantuntemukseen. Opetushallituksessa on toimintayksiköt yleissivistävää koulutusta, ammattikoulutusta, tieto- ja arviointipalveluja, koulutustoimialan palveluja sekä ruotsinkielisen koulutuksen tehtäviä varten. Opetushallituksen johto-organisaatioiden tehtäviä selkeytetään edelleen vastaamaan nykyisiä valtion virastojen johtamisperiaatteita. Pääjohtaja nimittää toimintayksiköiden johtajat johtokuntaa kuultuaan. Johtokunta seuraa ja arvioi opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden kehittämistarpeita ja pääjohtaja hyväksyy em. normit johtokuntaa kuultuaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (OPM lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi 160 77478)

Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Koulutustoimikuntien hallinnollinen asema opetushallinnossa selkeytetään ja yksinkertaistetaan. Koulutustoimikunnat siirretään opetusministeriön yhteydestä Opetushallitukseen. Siirron yhteydessä koulutustoimikuntajärjestelmää täsmennetään siten, että koulutustoimikunnat toimivat ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämisen ohella ammatillisen ja korkeakouluissa annettavan koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaeliminä. Opetusministeriö asettaa jatkossa koulutustoimikunnat ja määrää niiden puheenjohtajat Opetushallituksen esityksestä. Koulutustoimikuntien asemaa eri koulutusalojen asiantuntijaeliminä taikka koulutustoimikuntien määrää, alaa tai edustettuina olevia tahoja ei muuteta. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (OPM lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi 160 77478)

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista annetun valtioneuvoston asetuksen 9 §:n muuttamisesta. Muutoksella poistetaan asetuksen 9 §:n 1 momentin viimeisessä virkkeessä määrätty ohjelmareserviin sisältyvän varauksen yläraja, joka on kolme prosenttia toimenpideohjelman vuosittaisesta rahoituskehyksestä. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Valtioneuvoston asetus energiataloudellisista avustuksista yhdistyksille. Asetuksessa säädetään valtion talousarvion (momentti 32.60.50) mukaisen energian säästön ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen sekä turpeen tuotannon edistämiseen tarkoitetun energiataloudellisen avustuksen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta. Valtionavustuksesta on lisäksi voimassa, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään. Avustusta voidaan myöntää sellaisille voittoa tavoittelemattomille yhdistyksille, joiden toiminta liittyy energian säästöön, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen tai turpeen tuotannon edistämiseen. Avustusta voitaisiin myöntää yhdistyksen toiminnan tukemiseen. Avustusten käytön painopiste olisi taloudellisilta resursseiltaan pienten yhteisöjen toiminnan tukemisessa. Asetus tulee voimaan 10.12.2008 ja on voimassa 31.12.2013 saakka. (TEM ylitarkastaja Antti Linna 010 60 64106)

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojeluasetuksen 20 §:n muuttamisesta. Pykälän 2 momentissa todetaan seikat, jotka on otettava huomioon määriteltäessä miten kauan kaatopaikan pitäjän on vastattava kaatopaikan jälkihoidosta. Tarkistuksella varmistetaan kaatopaikoista annetun neuvoston direktiivin (1999/31/EY) täsmällinen täytäntöönpano. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 040 014 3908)

Valtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että valmistuneita ja rakenteilla olevia asuinrakennuksia voidaan jälkikäteen hyväksyä valtion korkotuen piiriin. Asetuksessa säädetyt perusparannuskorkotukilainojen enimmäislainarajat poistetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (YM hallitussihteeri Anu Gentz 040 590 8089)

Valtioneuvoston asetus asuntojen markkinoinnissa annettavista tiedoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Rakennuksen energiatodistus on oltava nähtävillä, kun kiinteistönvälittäjä esittelee asuntoa mahdolliselle ostajalle tai vuokraajalle, jos todistus on asetettava nähtäville rakennuksen energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) nojalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (YM hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta 040 014 3952)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 4.12.2008 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 11. ja 12.12.2008. Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen avustajinaan ulkoasiainministeri Alexander Stubb ja ministeri Astrid Thors. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu kokoukseen sen käsitellessä presidentin toimivaltaan kuuluvia asioita. Eurooppa-neuvoston keskeinen aihe on ilmasto- ja energiapaketti. Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus sopia keskeisimmistä avoinna olevista kysymyksistä. Lisäksi Eurooppa-neuvostossa on tarkoitus linjata Lissabonin sopimuksen jatkotoimenpiteitä. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Kare Halonen 160 22180)

Päätös valtuuttaa ulkoasiainministeri Alexander Stubb tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri Markus Lyra tekemään kirjeenvaihdolla Ranskan tasavallan hallituksen kanssa sopimus EUFOR Tshad/RCA operaation operaatioesikunnassa palvelevan suomalaisen henkilöstön asemasta ja vahingonkorvausvaateiden ratkaisemisesta. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 160 55715)

Päätös Suomen esityksestä Euroopan yhteisöjen komissiolle jätettävästä ilmoituksesta nurmi- ja viljakasvien kansallisesta siementuotannon tuesta vuosina 2009-2010. Ehdotuksen mukaan kansallista tukea voitaisiin maksaa vuosina 2009-2010 niille nurmi- ja viljakasvilajikkeille, jotka on hyväksytty Suomen kansalliseen kasvilajikeluetteloon ja joita viljellään ainoastaan Suomessa. Tukikelpoiseksi ehdotetaan myös lajikkeita, joita viljellään vähäisessä määrin lähialueella. Nurmikasveista tukea maksettaisiin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä XI mainituille nurmi- ja nurmipalkokasveille. Viljakasveista tukikelpoisia olisivat ohra, kaura, vehnä ja ruis. Nurmikasveille tukea voitaisiin maksaa enintään 220 euroa hehtaarilta, kuitenkin enintään 442 200 euroa vuodessa. Viljakasveille tuki olisi enintään 73 euroa hehtaarilta, kuitenkin enintään 2 190 000 euroa vuodessa. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

Päätös asettaa Merenkulkulaitoksen johtokunta toimikaudeksi 1.1.2009-31.12.2009. Kokoonpano: puheenjohtaja: pääjohtaja Rauni Hagman Viestintävirasto; varapuheenjohtaja: hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti liikenne- ja viestintäministeriö; jäsenet: kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen Turun kaupunki, asiakaspalvelujohtaja Leena Jansson Schenker Cargo Oy, diplomi-insinööri, MBA Veli-Matti Ropponen, varatuomari Finn Berg Oy Rettig Ab ja diplomiinsinööri Olli Holm Merenkulkulaitoksen henkilöstön edustaja. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Päätös olla peruuttamatta Elisa Oyj:n verkkotoimilupia. Elisa Oyj on ilmoittanut, että määräysvalta yhtiöön nähden on muuttunut. Ilmoituksessa mainittu muutos ei vaikuta yhtiön toimilupiin eikä aiheuta enempiä toimenpiteitä. Omistajan vaihdos on tässä tapauksessa merkitykseltään vähäinen, koska omistusosuuden ostanut yritys ei ole teleyritys tai toimi viestintämarkkinoilla. Kauppaan liittynyt valtion ostositoumus on lisäksi vain vahvistanut yhtiön vakavaraisuutta. Kyse ei siten ole sellaisesta määräysvallan muutoksesta, jonka vuoksi toimiluvat olisi tarpeen peruuttaa. (LVM neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen 160 28391)

Periaatepäätös kansallisesta toimintasuunnitelmasta tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi. Toimintasuunnitelman ensimmäisen vaiheen tavoitteena on, että vuoden 2010 loppuun mennessä kaikkiin vakinaisiin asuntoihin sekä yritysten ja julkisenhallinnon vakinaisiin toimipaikkoihin taataan mahdollisuus laajakaistayhteyteen, jonka välityskyky on keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 megabitti sekunnissa. Toisen vaiheen tavoitteena on, että lähes kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon vakinaiset toimipaikat ovat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin päässä vähintään 100 Mbit/s yhteydestä. Taajamiin nopeat laajakaistayhteydet syntynevät aiotussa aikataulussa markkinaehtoisesti ja näin päästään noin 95 prosentin väestöpeittoon. Toimintasuunnitelman avulla laajakaistayhteydet on tarkoitus osittaisella julkisella tuella ulottaa myös haja-asutusalueille niin, että väestöpeitto nousee tavoiteltuun yli 99 prosenttiin. Hankkeessa arvioidaan rakennettavan laajakaistayhteyksiä noin 200 miljoonan euron arvosta. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (LVM neuvotteleva virkamies Olli-Pekka Rantala 160 28585)

Periaatepäätös kansalliseksi tietoturvallisuusstrategiaksi. Strategian visiona on, että kansalaiset ja yritykset voivat luottaa tietojensa turvallisuuteen sekä tieto- ja viestintäverkoissa että niihin liittyvissä palveluissa. Yleinen tietoturvaosaamisen pitää olla korkealla tasolla ja yhteiskunnan eri tahot toimivat saumattomassa yhteistyössä tietoturvan edistämiseksi. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (LVM neuvotteleva virkamies Mari Herranen 160 28305)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 4.12.2008 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 72/2008) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä Euroopan unionin ja kolmansien valtioiden välillä merirosvoukseen ja aseellisiin ryöstöihin syyllisiksi epäiltyjen sekä takavarikoidun omaisuuden siirtämisessä noudatettavista ehdoista (Merirosvouden vastaiset toimet Somalian rannikolla). Sopimuksella sovittaisiin kolmansien valtioiden kanssa merirosvoudesta ja ryöstöistä epäiltyjen henkilöiden siirtämisestä tuomittaviksi kyseisissä valtioissa. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 160 55715)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 73/2008) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (sivutuoteasetus). Euroopan yhteisöjen komissio on 11.6.2008 tehnyt ehdotuksen eläimistä saatavia sivutuotteita koskevaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Se korvaisi voimassa olevan sivutuoteasetuksen (EY) N:o 1774/2002. Mikäli ehdotus toteutuisi komission esittämässä muodossa, aiheuttaisi se erittäin merkittäviä kuolleiden eläinten hävittämiskustannuksia maatiloille, koska Suomessa on pitkät etäisyydet ja alhainen eläintiheys. Muilta osin ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. (MMM apulaisosastopäällikkö Riitta Heinonen 160 53337)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 74/2008) eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteet). Direktiivillä muutettaisiin nykyistä energiaa käyttävien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annettua direktiiviä 2005/32/EY. Nykyisen direktiivin soveltamisalaan kuuluvat vain energiaa käyttävät tuotteet. Ehdotuksen tarkoituksena on laajentaa soveltamisalaa siten, että tuotteiden ekologisen suunnittelun vaatimuksia voitaisiin antaa kaikille energiaan liittyville tuotteille. Energiaan liittyvillä tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joilla on käytön aikana vaikutusta energiankulutukseen, esimerkiksi ikkunat. Liikennevälineet olisivat soveltamisalan ulkopuolella kuten nykyisessäkin direktiivissä. Direktiivi on ns. puitedirektiivi, jonka nojalla komissio voi antaa tuoteryhmäkohtaisia säädöksiä. (TEM ylitarkastaja Heli Vuori-Karvia 010 60 64816)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 4.12.2008 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Jarmo Viinanen ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.3.2009 lukien. (UM lähetystöneuvos Pasi-Heikki Vaaranmaa 160 55410)

Määräaikainen lainsäädäntöneuvos Erkki Tapio Rajaniemi oikeusministeriön lainvalmisteluosaston yksityisoikeuden yksikön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2009-31.8.2012, kuitenkin enintään siihen asti kun viran varsinainen haltija on virkavapaana. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Oikeustieteen kandidaatti, lainsäädäntöneuvos Salla Kalsi opetusministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan 5.12.2008 lukien. (OPM ylijohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Kauppatieteiden maisteri Liisa Katriina Lundelin-Nuortio työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.1.2009 lukien. (TEM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 010 60 63554)

Varatuomari Pekka Siljamäki II piirin (Länsi-Suomen lääni) piirisovittelijaksi 1.1.2009 lukien seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi ja hallitusneuvos Esa Lonka I piirin (Etelä-Suomen lääni) piirisovittelijaksi ja valtakunnansovittelijan varamieheksi 4.12.2008 lukien seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. (TEM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 010 60 63554)

Lehdistöneuvos, filosofian maisteri Marko Ruonala ympäristöministeriön viestintäjohtajan virkaan 1.2.2009 lukien. (YM hallitusneuvos Riitta Rainio 050 559 9141)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 3.12.2008 seuraavia asioita:

Vuoden 2008 talousarvion myöntö- ja sopimusvaltuuksista momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) yhteensä 10 000 000 euron myöntäminen Sambian pienimuotoisten kastelujärjestelmien kehittämishankkeelle vuosina 2008-2010. Pienimuotoisten kastelujärjestelmien kehittämishankkeen kehitystavoitteena on vähentynyt köyhyys ja parantunut ruokaturva. Hankkeen tarkoituksena on kohderyhmän maanviljelijöiden tulotason ja ruuan tuotannon kohottaminen. Sen avulla lievitetään ilmastomuutoksen negatiivisia vaikutuksia ja lisätään maatalouden panosta kansantaloudessa. (UM lähetystöneuvos Jorma Suvanto 160 56235)

Puolustusvoimien käyttöajoneuvojen hankinta. (PLM neuvotteleva virkamies Tuija Karanko 160 88281)

Puolustusvoimien/Puolustushallinnon Ruokahuollon Palvelukeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Hattulassa Parolan varuskunnassa sijaitsevan muonituskeskusrakennuksen peruskorjaus-, perusparannus- ja laajennushankkeen vuokrasopimuksen. Varuskunnan muonituskeskus on rakennettu vuonna 1960 ja se on sekä teknisesti että toiminnallisesti vanhentunut nykyaikaisen muonitustoiminnan tarpeisiin. Rakennukseen on tehty vain vuosikorjaustöitä, eivätkä olosuhteet vastaa elintarvikehygienian ja työturvallisuuden osalta nykymääräyksiä. Vuokra-aika alkaa 1.3.2010 ja vuokrasopimus on 15 vuoden mittainen. Hankkeen tavoitehinta-arvio on 7 845 000 (hintataso 9/2008). (PLM erityisasiantuntija Kai Heng 160 88227)

Vuoden 2008 talousarvion momentin 28.80.30 (Ahvenanmaan tasoitusmaksu) arviomäärärahan ylittäminen 1 300 000 eurolla. Määrärahaa saa käyttää Ahvenanmaan valtuuskunnan päätöksen mukaisesti Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaista tasoitusta ja tasoitusmäärää koskevien ennakkomaksujen suorittamiseen. (VM budjettineuvos Petri Syrjänen 160 33043)

Museoviraston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimus koskien museoviraston käyttöön tilahankkeen toisessa vaiheessa osoitettavia yhteensä 3 400 htm2:n tiloja osoitteessa Sturenkatu 4 (Kulttuuritalo). Hankkeeseen sisältyy kaksi vaihetta, joista vaihe 2 käsittää Kulttuuritalosta radion sinfoniaorkesterilta (RSO) vapautuvien tilojen vuokraamisen museovirastolle Kulttuuritalossa jo sijaitsevien Museoviraston rakennushistorian osaston tilojen lisäksi. Vaiheen 2 perusvuokra (ind.2007/7) on noin 981 000 euroa/ vuosi. Museoviraston hanke suunnitellaan kokonaisuutena, käsittäen laajuudeltaan yhteensä noin 9 600 htm2. Museovirasto oikeutettiin 12.12.2007 tekemään esisopimuksen vaihetta 1 koskeneen vuoden 2007 toiseen lisätalousarvioon sisältyneen valtuuden nojalla kiinteistön Sturenkatu 2 A:n ja lisärakentamisen osalta. Sturenkatu 4:n (Kulttuuritalo) eli vaiheen 2 sopimus tuodaan käsittelyyn nyt vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon sisältyvän valtuuden perusteella. Vuokrauksen alkamisajaksi on toisen vaiheen osalta arvioitu vuoden 2012 syksy, ja sopimuksen kestoksi 15 vuotta. (OPM rakennusneuvos Tuulikki Terho 160 77345)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2008 käyttösuunnitelman muutoksen vahvistamiseksi. Käytettävissä olevien varojen määräksi on arvioitu 180,05 miljoonaa euroa. Sijoitusmenojen määrää korotetaan 0,20 miljoonalla eurolla ja samalla tarkennetaan kulutusmenoja käyttämistä koskevaa tekstiä. Kulutusmenojen määrä nousee siten 163,56 ja käyttösuunnitelman menojen määrä yhteensä 172,56 miljoonaan euroon. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 160 53345)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2009 väliaikaisen käyttösuunnitelman ja lainamäärän, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2009 myöntää, vahvistamiseksi. Käytettävissä olevien varojen määräksi on arvioitu 129,10 miljoonaa euroa. Sijoitusmenoja on käyttösuunnitelmassa 3,20, kulutusmenoja 122,74 ja tuotannon ohjaamisessa 2,00 eli yhteensä 127,94 miljoonaa euroa. Lainamäärä, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2009 myöntää, rajataan 7,0 miljoonaan euroon. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 160 53345)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta. Kiinteistötoimitusmaksu määrätään työkorvauksena tai toimituskorvauksena. Työkorvauksen laskemista varten on asetuksessa säädetty toimituksen eri osastehtäville keskimääräisiä kokonaiskustannuksia vastaava tuntihinta. Nykyisiä hintoja on tarpeen korottaa yleis- ja palkkakustannusten nousun vuoksi. Korotusten painotettu yhteisvaikutus hintoihin on 10 %. Korotusten yhteisvaikutus on toteutettujen tuottavuustoimenpiteiden johdosta pienempi kuin edellisen kiinteistötoimitusmaksun tarkistamisesta toteutunut yleinen kustannusten kohoaminen. Voimassa olevien säännösten mukaan kiinteistötoimitusmaksu on tullut määrätä toimituskorvauksena kaikista lohkomisista, yhteisalueosuuden siirtämisestä, yhteisalueosuuden tilaksi muodostamisesta, sopimukseen perustuvasta tilusvaihdosta, vesijätön lunastamisesta ja yhteisen alueen lunastamisesta. Lisäksi kiinteistötoimitusmaksu on peritty toimituskorvauksena kiinnityksestä tai kirjatusta eläkeoikeudesta vapauttamisia koskevista ratkaisuista. Kiinteähintaisten toimituskorvausten käyttöalaa on laajennettu koko 2000-luvun alku. Asiakaspalaute toimituskorvauksen laajentuneesta käytöstä on ollut lähes poikkeuksetta myönteistä, koska asiakas on saanut aikaisempaa tarkemman arvion kiinteistötoimitusmaksusta. Toimituskorvauksen käyttöä laajennetaan niin, että kiinteistötoimitusmaksu määrätään toimituskorvauksena myös erikseen tai kiinteähintaisen toimituksen yhteydessä suoritetusta rajankäynnistä, sopimukseen perustuvasta oikeuden tai rasitteen lakkauttamisesta taikka käyttömääräyksen muuttamisesta sekä sopimukseen perustuvasta rasitteen tai tieoikeuden perustamisesta taikka siirtämisestä lohkomisen yhteydessä. Asetus tulee voimaan 1.1.2009 ja on voimassa 31.12.2010 saakka. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Vuoden 2008 talousarvion momentin 32.20.40 (Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen) arviomäärärahan ylittäminen 10 000 000 eurolla ja momentin 32.20.83 (Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen) arviomäärärahan ylittäminen 5 000 000 eurolla. Elokuun loppuun saakka avustusmäärärahojen käyttö toteutui samassa suhteessa kuin aiempina vuosina, mutta syyskuusta alkaen määrärahojen käyttö on kiihtynyt, mikä on johtanut siihen, että määrärahat ovat loppumassa. Nykyisessä suhdannetilanteessa on tärkeää, että yritykset saavat ajoissa sellaiset maksut, joihin niillä alkuperäisen rahoituspäätöksen perusteella on oikeus. Lainojen ennustamiseen liittyy epävarmuutta, koska yksittäiset päätökset voivat olla suuria ja niihin liittyy yhä useammin riskien hallitsemiseen liittyviä erityisehtoja, joiden toteutuminen on epävarmaa. Lisäksi kansainvälinen taloustilanne on vaikuttanut nopeasti lainojen kysyntään ja nostamiseen. (TEM neuvotteleva virkamies Mika Niemelä 010 60 62135)

Vuoden 2009 työeläkevakuutusmaksuperusteiden vahvistaminen. Työntekijän eläkelain (TYEL) voimaantulo ja eläkelaitoksia koskevat muut lainsäädännön muutokset 1.1.2007 lukien aiheuttivat lukuisia muutoksia eläkelaitosten työeläkevakuutusmaksuja ja vastuuvelan määräytymistä koskeviin laskuperusteisiin. Vanhuuseläkevastuun täydentämistä koskevaa sääntelyä uudistettiin vuoden 2007 alusta alkaen. Eläkevastuun täydennyskertoimen lisäksi vanhuuseläkevastuun täydentäminen perustuu vastaisuudessa myös eläkelaitosten toteutuneeseen osaketuottoon. Eläkelaitosten keskimääräiseen vakavaraisuuteen perustuvalle eläkevastuun täydennyskertoimen arvo 1.1.2009 lukien on 0,00 prosenttia, joka on 1,58 prosenttiyksikköä matalampi kuin voimassa oleva arvo. Perustekoron arvo on 3,00 prosenttia, kun voimassa oleva arvo on 4,75 prosenttia. Vuonna 2009 keskimääräinen TYEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu on perusteiden mukaan 22,0 prosenttia palkoista, joka on 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008. Tähän maksuun annetaan tilapäinen 1,0 prosenttiyksikön alennus, jolla on tarkoitus purkaa aiempien vuosien työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää. Alennuksesta puolet kohdistetaan työntekijän eläkemaksuun ja puolet sellaiseen työnantajan maksuun, joka perustuu tariffimaksuun. Myös sellaiset työnantajat, joilta perittävä vakuutusmaksu perustuu osittain tariffimaksuun, tulevat tilapäisen alennuksen piiriin tariffimaksuosuutensa mukaisessa suhteessa. Työntekijän eläkemaksu on alle 53-vuotiaille 4,3 prosenttia vuonna 2009, joka on 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008. 53 vuotta täyttäneen työntekijän maksu on 5,4 prosenttia vuonna 2009 eli myös 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuonna 2008. Työnantajan maksuksi vuonna 2009 muodostuu keskimäärin 16,8 prosenttia. Maksu on sama kuin vuonna 2008. Työntekijän ja työnantajan maksuosuuksien toisistaan poikkeavat muutokset perustuvat vuoden 2008 vastaaviin maksunosiin tehtyihin arvioidun ja toteutuneen maksun hyvitysosan oikaisuihin. (STM osastopäällikkö Tarmo Pukkila 160 73864)

Valtion kansaneläkerahaston takuusuorituksen tarkistaminen vuodelle 2008 516,0 miljoonaksi euroksi. (STM ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 18.11.2008

Ministerityöryhmä päätti aluehallinnon uudistuksen jatkotoimenpiteistä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä teki ensimmäiset linjaukset aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) jatkovalmistelun pohjaksi 18. marraskuuta 2008. Tuolloin ministerityöryhmä päätti mm. uusien aluehallintoviranomaisten nimistä sekä Aluehallintovirastojen toimialueista ja toimipaikkaverkosta.

Ministerityöryhmä jatkoi kokouksessaan 3. joulukuuta uudistamishankkeen alatyöryhmien ehdotusten käsittelyä. Alatyöryhmien ehdotuksiin sisältyivät mm. ehdotukset aluehallinnon aluejaoista, organisoinnista, ohjauksesta ja tuottavuudesta, henkilöstöasioista, talousasioista, palvelurakenteista ja tietojärjestelmistä.

Ministerityöryhmä päätti, että aluehallinnon uudistamisen valmistelutyötä jatketaan 18. marraskuuta 2008 tehdyn päätöksen sekä jaetuissa raporteissa ja muistioissa tehtyjen ehdotusten pohjalta niitä täydentäen, tarkentaen ja muuttaen seuraavasti:

Aluejaot

Aluehallintovirastojen toimialuejaossa Keski-Pohjanmaa sijoittuu Keski-Pohjanmaan liiton 26.11.2008 ilmaiseman kannan mukaisesti samaan alueeseen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kanssa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueet muodostetaan maakunnista seuraavasti:

1. Lappi

2. Kainuu

3. Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa

4. Pohjanmaa

5. Etelä-Pohjanmaa

6. Keski-Suomi

7. Pohjois-Savo

8. Pohjois-Karjala

9. Etelä-Savo

10. Pirkanmaa

11. Satakunta

12. Varsinais-Suomi

13. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso

14. Kanta-Häme ja Päijät-Häme

15. Uusimaa ja Itä-Uusimaa.

Aluejakojen valmistelussa on annettu suuri paino maakunnan liittojen esityksille. Kun Keski-Pohjanmaan sijoittumisesta uusiin aluejakoihin vallitsee alueen sisällä erilaisia näkemyksiä, hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä toivoo, että esityksistä pyydettävissä lausunnoissa arvioitaisiin myös sitä vaihtoehtoa, että Keski-Pohjanmaa olisi samassa alueessa Pohjanmaan kanssa. Keski-Pohjanmaan suuntautumisella ei ole vaikutusta vaalipiirijakoon.

Toimipaikat

Ministerityöryhmä päätti, että Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueet muodostetaan siten, että seuraavissa päätoimipaikoissa on kaikki kolme päävastuualuetta (elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -, liikenne ja infrastruktuuri - sekä ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueet):

1. Lappi, päätoimipaikka Rovaniemi

2. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Keski-Pohjanmaa, päätoimipaikka Oulu

3. Pohjanmaa ja Etelä-Pohjanmaa, päätoimipaikka Seinäjoki

4. Keski-Suomi, päätoimipaikka Jyväskylä

5. Pirkanmaa, päätoimipaikka Tampere

6. Varsinais-Suomi ja Satakunta, päätoimipaikka Turku

7. Uusimaa, Itä-Uusimaa, Päijät-Häme ja Kanta-Häme, päätoimipaikka Helsinki

8. Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo, päätoimipaikka Kuopio

9. Kymenlaakso ja Etelä-Karjala, päätoimipaikka Kouvola.

Seuraavissa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikoissa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri - sekä ympäristö- ja luonnonvarat -päävastuualueen tehtävät sekä tarvittava määrä liikenne ja infrastruktuuri -päävastuualueen palveluja järjestävää henkilöstöä:

10. Kainuu, päätoimipaikka Kajaani

11. Pohjois-Karjala, päätoimipaikka Joensuu

12. Etelä-Savo, päätoimipaikka Mikkeli

13. Kanta-Häme ja Päijät-Häme, päätoimipaikka Lahti.

Seuraavissa Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätoimipaikoissa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -päävastuualueen tehtävät sekä tarvittava määrä muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilöstöä:

14. Pohjanmaa, päätoimipaikka Vaasa

15. Satakunta, päätoimipaikka Pori.

Toimipaikkajako Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla

Ministerityöryhmä päätti, että Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten muodostamisessa noudatetaan seuraavia linjauksia:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jossa on kaikkien kolmen päävastuualueen tehtäväkokonaisuudet ja vastuualueiden johto, sijoitetaan Seinäjoelle.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, jossa on elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -päävastuualue sekä tarvittava määrä muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilöstöä, sijoitetaan Vaasaan.

Ympäristö ja luonnonvarat -päävastuualueen sekä liikenne ja infrastruktuuri -päävastuualueen palveluja kehitetään niin, että asiakkaita palvellaan tulevaisuudessakin sekä Seinäjoella että Vaasassa. Palvelutarjonnasta tehdään erillinen suunnitelma.

Palvelut pyritään tulevaisuudessa tuottamaan ensisijaisesti sillä henkilöstöllä, joka on jo paikkakunnalla. Vaikka ympäristö ja luonnonvarat - sekä liikenne ja infrastruktuuri -päävastuualueet ovat Seinäjoella, integroidaan Vaasaan jäävä henkilöstö toiminnalliseksi osaksi Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta siten, että voidaan parantaa asiakaspalvelua ja tuottavuutta. Tarkemmin tehtäväjaoista ja resurssi- sekä henkilöstösuunnitelmasta kummankin alueen tarpeiden mukaisesti sovitaan alueellisessa muutosryhmässä. Mahdolliset henkilöstösiirrot paikkakuntien välillä pyritään tekemään vapaaehtoisuuden pohjalta sekä eläköitymistä hyödyntäen.

Sekä Seinäjoen että Vaasan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtoryhmässä on kaikkien kolmen päävastuualueen edustus. Jatkovalmistelun lähtökohtana on, että Vaasan ja Seinäjoen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle perustetaan myös yhteinen johtoryhmä.

Lisäksi Vaasan aluehallintovirastoon sijoitetaan ympäristölupa-asioiden vastuualue.

Muut päätökset

Ministerityöryhmä päätti, että myöhemmin määriteltävän siirtymäkauden aikana tasapainotetaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa tiepiirien aluejakomuutoksista syntyviä voimavaratarpeita ja tuotantoaluemuutoksia lisäämällä nykyisestään erikoistumista, kohdentamalla alueviranomaiselle tulevia uusia tehtäviä nykyisiä voimavaroja hyödyntäen sekä varautumalla muiden liikennemuotojen mahdollisesti tuomiin uusiin tehtäviin erityisesti Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen alueilla sekä varmistamalla vastaavasti tieliikenteen resurssitarpeet erityisesti Uudenmaan ja Savo-Karjalan alueilla. Resurssi- ja tehtäväjärjestelyistä vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa uusi liikennevirasto.

Metsäkeskusten hallintoa uudistettaessa rannikon metsäkeskuksen aluejako säilytetään nykyisellään.

Ministeriryhmä linjaa tarvittaessa myöhemmin alatyöryhmien esityksiin sisältyviä ja tässä vaiheessa jatkovalmistelun pohjaksi puollettavia asioita.

Uudistuksen jatkovalmistelu

Lisäksi ministerityöryhmä päätti, että ALKU-hankkeen sekä sen ohjausryhmän ja valmisteluryhmän määräaikaa jatketaan 31.12.2009 saakka hankkeessa hyväksyttyjen linjausten toteuttamiseksi.

Vuonna 2009 hankkeen jatkovalmistelun painopiste siirtyy alueilla tehtävään valmistelutyöhön. Alueille perustetaan muutosryhmä jokaista uutta Aluehallintovirastoa (6) ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta (15) varten. Muutosryhmät valmistelevat muutosprosessia alueilla ja laativat hankkeen linjauksia toteuttavan muutossuunnitelman.

Valtakunnalliset työryhmät koordinoivat ja tukevat alueellista valmistelua. Valtakunnalliset työryhmät ovat:

- Aluehallintovirasto-työryhmä

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus -työryhmä

- Talous- ja toiminnansuunnittelutyöryhmä

- Henkilöstötyöryhmä

- Palkkausjärjestelmätyöryhmä

- Tietojärjestelmätyöryhmä.

Jatkokäsittelyn aikataulu

Ministerityöryhmä käsittelee hallituksen esitysluonnosta aluehallintoa koskevaksi lainsäädännöksi tammikuun 2009 lopussa. Lausuntokierroksen jälkeen hallituksen esitysluonnos tulee uudelleen ministerityöryhmän käsittelyyn maaliskuun lopussa. Hallituksen esitysluonnoksen eduskuntakäsittely alkaa huhtikuussa 2009.

ALKU-uudistus lyhyesti

Aluehallinnon uudistamishankkeessa maakunnan liittojen toimivaltaa vahvistetaan aluekehittämistyön kokoavana ja yhteen sovittavana viranomaisena. Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahteen uuteen viranomaiseen, joihin kootaan ja uudelleen organisoidaan valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät. Uudet viranomaiset ovat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Aluehallintovirasto. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tuloksellisesti ja tehokkaasti toimiva aluehallinto. Uudistus tulee voimaan hallitusohjelman mukaisesti vuoden 2010 alussa.

Tiedote 18.11.2008: http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=244760

Lisätietoja ALKU-hankkeesta: http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/022_alku/index.jsp

Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, p. 0500 805 158, ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. 040 527 9912 ja pääsihteeri Tapio Välinoro, p. 0500 677 285, valtiovarainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Maatalouden ravinnekuormitus ja sen tehokkaat vähentämistoimenpiteet -loppuraportti luovutettiin 3.12.2008 maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Ravinnekuormitus on viime vuosina vähentynyt merkittävästi, mutta vähennysten vaikutukset näkyvät luonnossa viiveellä. Lisäksi vähenemä ei ole riittävästi kohdistunut ympäristövaikutusten kannalta kriittisimpiin kohteisiin. Työryhmä on tarkastellut yhteiskunnallisen keskustelun ja tutkimusaineiston pohjalta maatalouden ravinnekuormitusta ja nykyistä ympäristöohjausta. Työryhmä esittää uusia toimenpiteitä, jotta vesiensuojelun tavoitteisiin voidaan vastata nykyistä tehokkaammin. Työryhmän mielestä ravinnetaseen seuranta tulee heti nostaa keskeiseksi perustoimenpiteeksi ravinnekuormituksen hallinnassa maatiloilla. Ravinnetaseen aktiivisella seurannalla ja lannoitekäytön optimoinnilla alennetaan ravinnehuuhtoumaa pitkällä aikavälillä. Loppuraportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/5uWasqT21/5CN74Cb9F/Files/CurrentFile/trm9_2008_Maatalouden_ravinnekuormitus_loppuraportti_FINAL8230;.pdf. Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, p. (09) 160 53303 tai 040 751 8406, maa- ja metsätalousministeriöstä.

Julkisissa tiloissa tapahtuvan yksityisen terveydenhuollon korvaamista selvittänyt työryhmä luovutti 1.12.2008 selvityksensä valtiosihteeri Terttu Savolaiselle. Työryhmä ehdottaa, että sairausvakuutuksen julkisissa tiloissa tapahtuvaa hoitoa koskeva rajoitus poistetaan. Tällöin asiakas saisi sairausvakuutuskorvauksen julkisissa tiloissa käyttämästään yksityisestä palvelusta. Hallitusohjelmaan kirjatulla uudistuksella halutaan mahdollistaa julkisten tilojen nykyistä tehokkaampi käyttö terveydenhuollossa. Selvitys on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2008/12/te1227881206422/passthru.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Anja Kairisalo, p. (09) 160 74411 ja työryhmän sihteeri Sanna Pekkarinen, p. (09) 160 73174, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.