Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 48/2008

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.11.2008 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 200/2008 vp) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron tasavallan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Vakautus- ja assosiaatiosopimus käsittelee Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Montenegron välistä assosiaatiota eli poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämistä sekä alueellisen yhteistyön edistämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Johtavana periaatteena on pyrkimys Montenegron lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen yhteisön säännöstön mukaiseksi ja parantaa asteittain Montenegron valmiuksia liittyä Euroopan unioniin. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Juha Ottman 160 55784)

Esitys (HE 201/2008 vp) Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnian ja Hertsegovinan välillä tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Vakautus- ja assosiaatiosopimus käsittelee Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Bosnia ja Hertsegovinan välistä assosiaatiota eli poliittisten ja taloudellisten suhteiden kehittämistä sekä alueellisen yhteistyön edistämistä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla. Johtavana periaatteena on pyrkimys Bosnia ja Hertsegovinan lainsäädännön lähentämiseen ja lopulta yhdenmukaistamiseen yhteisön säännöstön mukaiseksi ja parantaa asteittain Bosnia ja Hertsegovinan valmiuksia liittyä Euroopan unioniin. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Juha Ottman 160 55784)

Esitys (HE 202/2008 vp) laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Alkoholiveroa korotetaan 10 prosenttia. Korotuksen johdosta alkoholijuomien vähittäismyyntihinnat nousevat keskimäärin 4,5 prosenttia. Väkevien alkoholijuomien hinnat nousevat keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin oluen ja viinin hinnat. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 160 33065)

Esitys (HE 203/2008 vp) eräiden Jerseyn kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten hyväksymisestä ja laiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Jerseyn kanssa tietojen vaihtamisesta veroasioissa tehty sopimus, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus, laivoja ja ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus. Sopimusten ensisijainen tarkoitus on verotietojenvaihdon mahdollistaminen sekä luonnollisten henkilöiden rajoitetussa määrin myös yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Esitys (HE 204/2008 vp) eräiden Guernseyn alueen kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten hyväksymisestä ja laiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan Guernseyn alueen kanssa tietojen vaihtamisesta veroasioissa tehty sopimus, keskinäisestä sopimusmenettelystä etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulon oikaisemisen yhteydessä tehty sopimus, laivoja ja ilma-aluksia kansainvälisessä liikenteessä käyttävien yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus ja luonnollisten henkilöiden kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehty sopimus. Sopimusten ensisijainen tarkoitus on verotietojenvaihdon mahdollistaminen sekä luonnollisten henkilöiden rajoitetussa määrin myös yritysten kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen (OECD) laatimille kahdenkeskisille mallisopimuksille. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Esitys (HE 205/2008 vp) laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a §:n muuttamisesta. Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien verovelvollisten perintöosuuksiin ja lahjoihin sovellettavia veroprosentteja alennetaan kolmella prosenttiyksiköllä. Muutosta sovellettaisiin 1.1.2009 lukien. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 160 34753)

Esitys (HE 206/2008 vp) eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi. Tuloverolakiin ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat metsäverotuksessa sovellettavia määräaikaisia verovapauksia. Lisäksi muutetaan tuloverolaissa säädettyä metsävähennystä koskevia säännöksiä sekä tehdään näiden muutosten edellyttämät muutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sekä maatilatalouden tuloverolakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. (VM ylitarkastaja Minna Upola 160 33168)

Esitys (HE 207/2008 vp) laiksi maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Ase-, siviili- tai aseettomaan palvelukseen määrätyllä työntekijällä on oikeus saada vapaata palveluksen suorittamiseksi ja hänellä on tehostettu irtisanomissuoja ja oikeus palata aikaisempiin tehtäviinsä palveluksen päätyttyä tai keskeydyttyä. Hänen tulee kuitenkin noudattaa tiettyjä ilmoitusaikoja voidakseen palata takaisin työhön. Kutsunnoissa on huolehdittava työsuhteen jatkumiseen liittyvien säännösten selvittämisestä kutsunnanalaisille. Lisäksi joukko-osaston komentajalla ja siviilipalveluskeskuksen johtajalla on velvollisuus antaa palveluksessa olevalle tarpeelliset tiedot niistä menettelytavoista ja määräajoista, joita palveluksessa olevan on noudatettava työhön palaamiseksi. (TEM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

Esitys (HE 208/2008 vp) laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain muuttamisesta. Vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten vuosien 1997-2010 myöntämisvaltuus nostetaan 5000 miljoonasta eurosta 6000 miljoonaan euroon. Lisäksi viennin rahoituksen likviditeetin turvaamiseksi otetaan käyttöön määräaikaisesti enintään vuoden 2010 loppuun OECD-ehtoisten vientiluottojen jälleenrahoittamiseksi toimintamalli. Jälleenrahoitusmallissa korontasaussopimuksia voidaan tehdä myös Valtiokonttorin ja Suomen Vientiluotto Oy:n välillä. Tällöin laissa tarkoitetulla korontasausyhtiöllä tarkoitetaan soveltuvin osin Valtiokonttoria ja laissa tarkoitettuna rahoituslaitoksena Suomen Vientiluotto Oy:tä. Suomen Vientiluotto Oy:n kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt luotto- ja rahoituslaitos toimii vienti- ja alusluoton järjestäjänä ja luoton hallinnoijana. (TEM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 010 60 62672)

Esitys (HE 209/2008 vp) laiksi valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n muuttamisesta. Valtion vientitakuista annetun lain 10 §:n mukaista valtion vientitakuiden ja suojautumisjärjestelyjen kokonaisvastuuta korotetaan 7,9 miljardista eurosta 10 miljardiin euroon. Valtuutta korotetaan, koska vientitakuiden kysyntä on kasvanut voimakkaasti ja koska viennin rahoituksen jälleenrahoitusmalli edellyttää aina valtion vientitakuuta. Tarkoituksena on turvata vientiyritysten rahoituksen saatavuus rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteen aikana sekä varautua erityisesti vientiyrityksille aiheutuvaan rahoituksen saannin vaikeutumiseen. (TEM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 010 60 62672)

Esitys (HE 210/2008 vp) valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 2 ja 8 a §:n muuttamisesta. Finnvera Oyj:n tehtäviä lisätään siten, että yhtiö voi harjoittaa rahoitustoimintaa hankkimalla rahoitusmarkkinoilta varoja viennin rahoittamiseksi. Lainojen lisäksi valtion antamiin omavelkaisiin takauksiin luetaan kuuluvaksi myös lainoihin liittyvät koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimukset. Varainhankintaan liittyen yhtiön ottamiin lainoihin ja niistä aiheutuviin koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimuksiin liittyvien takausten määrää korotetaan 1,9 miljardilla eurolla. Siten lainoja ja koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimuksia saa samanaikaisesti olla takaisin maksamatta pääomaltaan yhteensä enintään 3,1 miljardia euroa. Tavoitteena on, että Finnvera Oyj voi käyttää hankkimansa varat viennin rahoituksessa käyttöön otettavan jälleenrahoitusmallin rahoitukseen. Tarkoituksena on turvata vientiyritysten rahoituksen saatavuus rahoitusmarkkinoiden häiriötilanteen aikana sekä varautua vientiyritysten rahoituksen saannin vaikeutumiseen. (TEM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 010 60 64938)

Esitys (HE 211/2008 vp) valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua Finnvera Oyj:n antamien luottojen ja takausten enimmäismäärää korotetaan 600 000 000 eurolla. Korotuksen jälkeen valtion osittain korvattavien luottojen pääomaa saa olla takaisin maksamatta ja takauksia saa olla pääomaltaan voimassa yhteensä enintään 3,2 miljardia euroa. Tarkoituksena on varautua rahoitusmarkkinoiden häiriöstä pk-yrityksille aiheutuvaan rahoituksen saannin vaikeutumiseen. (TEM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 010 60 64938)

Tasavallan presidentti peruutti hallituksen esityksen laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta (HE 53/2008 vp). (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 160 34753)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 28.11.2008 seuraavat lait:

Laki eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä, laki eurooppalaisesta maksamismääräysmenettelystä sekä laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta (HE 157/2008 vp). Laeilla annetaan eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 861/2007 ja eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1896/2006 täydentävät kansalliset säännökset. Laeissa säädetään muun muassa menettelyissä toimivaltaisesta tuomioistuimesta sekä oikeusriidan käsittelyn jatkamisesta tilanteessa, jossa se ei enää kuulu asetuksissa säädettyjen menettelyjen soveltamisalaan. Asetus eurooppalaisen maksamismääräysmenettelyn käyttöönotosta tulee täysmääräisesti sovellettavaksi 12.12.2008 ja asetus eurooppalaisesta vähäisiin vaatimuksiin sovellettavasta menettelystä vastaavasti 1.1.2009. Lait tulevat voimaan 12.12.2008. (OM lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen 160 67704)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta, laki Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain muuttamisesta, laki valmisteverotuslain muuttamisesta ja laki tullilain 12 §:n kumoamisesta (HE 145/2008 vp). Arvonlisäverolain ja valmisteverotuslain säännöksiä muutetaan siltä osin kuin ne koskevat matkustajan Euroopan yhteisön ulkopuolelta Suomeen tuomien tavaroiden arvonlisä- ja valmisteverovapauksia. Tähän liittyen muutetaan myös tullilakia ja Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annettua lakia. Muutoksilla pannaan täytäntöön kolmansista maista tulevien matkustajien tuomien tavaroiden vapauttamisesta arvonlisä- ja valmisteverosta annettu neuvoston direktiivi. Keskeisinä muutoksia ovat sen arvon korottaminen, jonka osalta matkustajan yhteisön ulkopuolelta tuomat tavarat vapautetaan arvonlisäverosta ja erisuuruisen arvon soveltaminen lento- ja meriliikenteen matkustajiin kuin muun liikenteen matkustajiin. Lisäksi tehdään eräitä vähäisiä muita muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.12.2008. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 160 33065)

Laki kuntajakolain 25 §:n muuttamisesta (HE 107/2008 vp). Kuntajakolakiin lisätään uusi vaihtoehtoinen tapa muodostaa uuden kunnan valtuusto kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kesken kunnallisen vaalikauden. Uusien vaalien toimittamisen tai valtuustojen yhdistämisen lisäksi yhdistyvien kuntien valittavana on vaihtoehto, jossa uuden kunnan valtuusto muodostetaan kuntien sopimasta määrästä edellisissä kunnallisvaaleissa valittuja valtuutettuja. Kustakin yhdistyvästä kunnasta valtuustoon tulee kuitenkin vähintään neljäsosa valtuutetuista. Kustakin kunnasta valtuustoon tulevat valtuutetut määräytyvät edellisissä kunnallisvaaleissa saatujen vertauslukujen perusteella. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 32220)

Laki arvonlisäverolain 45 ja 85 a §:n muuttamisesta (HE 159/2008 vp). Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden luovuttamisesta tai oikeuden perusteella saamista tekijänkorvauksista on suoritettava arvonlisäveroa. Tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovelletaan alennettua 8 prosentin verokantaa. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (VM neuvotteleva virkamies Tiina Maisala 160 33205)

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 129/2008 vp). Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutetaan siten, että perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahaa nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Hoitorahan määrä on korotuksen jälkeen 314,28 euroa kuukaudessa. Lisäksi yksityisen hoidon tuen tasoa nostetaan nykyisestä 137,33 eurosta 160 euroon kuukaudessa. Laki tulee voimaan 1.1.2009. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 160 74360)

Laki sairausvakuutuslain 5 luvun muuttamisesta (HE 134/2008 vp). Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännös lääkkeiden annosjakelun kustannusten korvaamisesta. Vastaava sääntely on määräaikaisena kokeiluna voimassa vuoden 2008 loppuun. 75 vuotta täyttäneelle vakuutetulle korvataan annosjakelun kustannuksia, jos hänellä on vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa lääkettä, hänen lääkityksensä on tarkistettu tarpeettomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi ja annosjakeluun siirtyminen on lääketieteelliseltä kannalta perusteltua. Vakuutetulle korvataan annosjakelusta 42 prosenttia yhden viikon hoitoaikaa vastaavien lääkkeiden jakelusta perittävästä enintään 3 euron suuruisen palkkion määrästä. Laki tulee voimaan 1.1.2009. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että lääkkeiden annosjakelutoiminnan sääntelyyn liittyvän selvitystyön yhteydessä annosjakelun korvattavuuden rajoitusten, kuten kuuden korvattavan lääkkeen rajan, tarkoituksenmukaisuus ja kokonaistaloudellisuus arvioidaan ja tehdään tarvittavat esitykset lainsäädännön muutoksiksi. (STM lakimies Päivi Soitamo 160 73914)

Laki jätelain muuttamisesta (HE 142/2008 vp). Jätelakia täsmennetään siten, että siinä yksilöidään jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset, joista jätteen haltijan on vastattava ja jotka on sisällytettävä käsittelystä perittävään maksuun. Täsmennykset ovat tarpeen kaatopaikkoja koskevan neuvoston direktiivin täsmälliseksi täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi täsmennetään säännöstä, joka koskee jätteen siirtoa Suomeen käsiteltäväksi. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 040 014 3908)

Tasavallan presidentti hyväksyi Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 75/2008 vp). Pöytäkirjan ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Pöytäkirja rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatiman malliverosopimuksen mukaisille periaatteille. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä, niiden taloudellisten etujen vastaisten petosten ja muun laittoman toiminnan torjumista koskevan yhteistyösopimuksen ja vahvisti lain Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä niiden taloudellisten etujen vastaisten petosten ja muun laittoman toiminnan torjumisesta tehdyn yhteistyösopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 97/2008 vp). Sopimusta sovelletaan osapuolten viranomaisten väliseen hallinnolliseen apuun ja kansainväliseen rikosoikeusapuun osapuolten taloudellisia intressejä koskevien petosten torjumiseksi, ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 160 33058)

Tasavallan presidentti hyväksyi Australian kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Australian kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 127/2008 vp). Sopimuksessa määrätään pääasiassa Australian asumisperusteisen vanhuuseläkkeen ja Suomen kansaneläkkeen maksamisesta toisen sopimuspuolen alueella asuville henkilöille. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (STM hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta 160 73877)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.11.2008 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen V alaisten toimenpiteiden voimaansaattamisesta. Toimenpiteiden määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 15.12.2008. (YM ylitarkastaja Sara Viljanen 040 039 9089)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.11.2008 seuraavat kansainväliset asiat:

Lähetystöneuvos, Suomen Ramallahin yhteystoimiston päällikkö Pia Rantala-Engbergin tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainsihteeri Outi Saarikosken valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja palestiinalaishallinnon välinen sopimus Suomen tuesta Mécanisme Palestino Europeen de Gestion et d'Aide Socio-economique (PEGASE) -mekanismin ohjelmalle "Supporting Palestinian Public Administration and Services" ja sanotun sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Helena Tuuri 160 56538)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 28.11.2008 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti antoi 10 hengenpelastusmitalia ja hylkäsi 58 ehdotusta. Hengenpelastusmitali annetaan tunnustukseksi erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 160 42973)

Tasavallan presidentti myönsi valtion virka-ansiomerkit 1347 virkamiehelle sekä hylkäsi 245 esitystä riittämättömän palvelusajan perusteella. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä 160 34929)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 27.11.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista. Tuottoperusteilla porotalouden puhtaaksi tuotoksi koko poronhoitoalueella saadaan noin 2,34 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2009, ja sitä sovelletaan vuodelta 2008 toimitettavassa verotuksessa. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 160 33149)

Valtioneuvoston asetus sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetusta tuesta ja rakennemuutoskorvauksesta. Tukimuodot ovat osa Etelä-Suomen kansallista tukea ja niiden maksaminen perustuu Euroopan yhteisöjen komission päätöksen K(2008)696. Sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotettu tuki ja rakennemuutoskorvaus otetaan käyttöön A- ja B-tukialueella tukivuonna 2009. Asetuksella annetaan tarkentavia säädöksiä muuntokertoimista, eräistä laskennallisen viitemäärän muodostamiseen liittyvistä seikoista, kotieläintilan määritelmästä sekä viitemäärän vahvistamiseen, siirtoon ja jakamiseen liittyvistä seikoista. Lisäksi säädetään eräistä rakennemuutoskorvauksen myöntämiseen liittyvistä seikoista siltä osin kuin niitä ei ole maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetussa laissa jo säädetty. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Valtioneuvoston asetus ydinenergia-asetuksen muuttamisesta. Asetuksella päivitetään ydinenergialakia tarkentavia säännöksiä muun muassa ydinenergialain soveltamisesta, ydinaineiden ja ydinjätteiden tuonnin, viennin ja kauttakuljetuksen valvonnasta, ydinenergian käyttöön oikeuttavien lupien hakemisesta ja käsittelystä, ydinjätehuollon toteuttamisen valvonnassa noudatettavista menettelyistä sekä ydinenergian käyttöä valvoville viranomaisille ilmoitettavista tiedoista. Samalla kumotaan ne ydinlaitoksen vastuullista johtajaa ja eräissä muissa vastuutehtävissä toimivia henkilöitä koskevat säännökset, jotka on perustuslain normihierarkisten periaatteiden edellyttämällä tavalla siirretty ydinenergialakiin. Asetus tulee voimaan 1.12.2008. (TEM ylitarkastaja Pasi Mustonen 010 60 64101)

Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta. Asetuksella annetaan ydinenergialakia (990/1987) tarkentavat säännökset ydinvoimalaitoksen suunnittelua, rakentamista, käyttöä ja käytöstä poistamista koskevista turvallisuusvaatimuksista. Asetus koskee ydinvoimalaitosten lisäksi tarvittavilta osin myös muita ydinreaktorilla varustettuja ydinlaitoksia. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös ydinvoimalaitosten turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä (VNp 395/1991). Asetus selkeyttää ja vahvistaa ydinenergialakiin perustuvaa ydinenergian käytön turvallisuusvalvontaa. Asetus tulee voimaan 1.12.2008. (TEM ylitarkastaja Pasi Mustonen 010 60 64101)

Valtioneuvoston asetus ydinenergian käytön turvajärjestelyistä. Asetuksella annetaan ydinenergialakia (990/1987) tarkentavat säännökset ydinenergian käytön turvajärjestelyjen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toiminnasta uhkatilanteessa. Asetus koskee ydinlaitosten turvajärjestelyjen lisäksi tarvittavilta osin myös ydinmateriaalien ja ydinjätteiden sekä näiden kuljetusten turvajärjestelyjä. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös ydinvoimalaitosten turvajärjestelyjä koskevista yleisistä määräyksistä (VNp 396/1991). Asetus tulee voimaan 1.12.2008. (TEM ylitarkastaja Pasi Mustonen 010 60 64101)

Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyistä. Asetuksella annetaan ydinenergialakia (990/1987) tarkentavat säännökset ydinvoimalaitoksen valmiusjärjestelyjen suunnittelusta, valmiuden ylläpitämisestä ja toiminnasta valmiustilanteessa. Asetus koskee ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyjen lisäksi tarvittavilta osin myös muiden ydinreaktorilla varustettujen ydinlaitosten valmiusjärjestelyjä. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös ydinvoimalaitosten valmiusjärjestelyjä koskevista yleisistä määräyksistä (VNp 397/1991). Asetus tulee voimaan 1.12.2008. (TEM ylitarkastaja Pasi Mustonen 010 60 64101)

Valtioneuvoston asetus ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta. Asetuksella annetaan ydinenergialakia (990/1987) tarkentavat säännökset ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta koskevista ydin- ja säteilyturvallisuusvaatimuksista. Asetusta sovelletaan ydinlaitoksesta peräisin olevan käytetyn ydinpolttoaineen ja muun ydinjätteen loppusijoitukseen kallioperään rakennettaviin tiloihin sekä säteilylain (592/1991) 10 §:ssä tarkoitettuun radioaktiiviseen jätteeseen, kun se sijoitetaan ydinjätteiden loppusijoitustilaan. Turvallisuusvaatimukset koskevat sekä ydinjätelaitosten käyttöturvallisuutta että ydinjätteiden loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuutta. Keskeisenä periaatteena on loppusijoituksen toteuttaminen siten, ettei tulevaisuudessakaan aiheudu sellaista säteilyaltistusta, mikä ylittää loppusijoitusajankohtana hyväksyttävänä pidetyn tason. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös ydinvoimalaitosten voimalaitosjätteiden loppusijoituksen turvallisuutta koskevista yleisistä määräyksistä (VNp 398/1991) sekä valtioneuvoston päätös käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuudesta (VNp 478/1999). Asetus tulee voimaan 1.12.2008. (TEM ylitarkastaja Pasi Mustonen 010 60 64101)

Valtioneuvoston asetus työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetuksella muutetaan työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua asetusta siten, että Työterveyslaitoksen johtokunnan jäsenmäärä nostetaan kahdeksaan. Johtokunnassa tulee olla kolme keskeisten työnantajajärjestöjen ja kolme keskeisten työntekijäjärjestöjen edustajaa nykyisten kahden sijasta. Sosiaali- ja terveysministeriötä edustaa enää vain puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Valtioneuvoston asetus työterveyshuollon neuvottelukunnasta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että neuvottelukunnan tehtävät saatetaan ajan tasalle. Uutena tehtävänä on käsitellä muut työterveyshuollon kehittämiseen liittyvät periaatteellisesti tärkeät asiat. Asetus tulee voimaan 15.12.2008. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Valtioneuvoston asetus traktoreiden, niiden perävaunujen ja traktoreilla vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden EY-tyyppihyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n ja liitteen muuttamisesta. Asetuksella saatetaan kansallisesti voimaan kolme direktiiviä: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/41/EY, jolla on muutettu moottoriajoneuvojen turvavöiden kiinnityspisteitä koskevaa erityisdirektiiviä; neuvoston direktiivi 2006/96/EY, joka koskee tiettyjen direktiivien mukauttamista tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/2/EY, joka on kodifioitu erityisdirektiivi pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden näkyvyysalueista ja tuulilasinpyyhkimistä. Asetus ei muuta traktoreiden rakennetta koskevia vaatimuksia. Lisäksi asetus sisältää säädösteknisiä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (STM hallitussihteeri Hanna-Mari Pekuri 160 73103)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 27.11.2008 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa tutkintalautakunta Seinäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden, yrittäjyyden ja ravitsemisalan toimipisteessä Kauhajoella 23.9.2008 sattuneiden kuolemaan johtaneiden tapahtumien tutkintaa varten. Kokoonpano: puheenjohtaja: apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri Helsingin kaupunki; jäsenet: poliisiylitarkastaja Pekka Aho sisäasiainministeriö, pääsihteeri Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitto, erikoistutkija Esko Kaukonen Pelastusopisto, professori Ullamaija Kivikuru Helsingin yliopisto, professori Pauli Niemelä Kuopion yliopisto, tutkimusjohtaja Leena Suurpää Nuorisotutkimusseura ja johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

Päätös myöntää Jyväskylän Energia Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Jyväskylän kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Keljonlahden voimalaitos-Keljo). (TEM ylitarkastaja Osmo Haltia 010 60 64785)

Päätös asettaa potilasvahinkolautakunta toimikaudeksi 1.1.2009-31.12.2011. Kokoonpano: puheenjohtaja: varatuomari Juhani Kaivola; varapuheenjohtajat: varatuomari Taisto Hujala ja lakimies Eeva-Maija Österman; jäsenet: professori Ari Harjula, johtava ylihoitaja Mariitta Kaltea, neuvotteleva lakimies Synnöve Amberla, ylilääkäri Ilkka Kiviranta ja ylilääkäri Leena Niinistö; varajäsenet: erikoishammaslääkäri Marika Doepel, erikoislääkäri Helena Ervasti, osastonylilääkäri Markus Färkkilä, johtava lääkäri Risto Heikkala, lääkintöneuvos Ilmo Jolkkonen, varatuomari Harri Koskelo-Koivisto, työvoimapoliittinen asiamies Kirsi Markkanen, hallitusneuvos Päivi Salo, apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, asiantuntija Susanna Lehtomäki, erikoislääkäri Esa Rintala, hallitusneuvos Raimo Salonen, osastonylilääkäri Heikki Saha, professori Raimo Lahti, osastonylilääkäri Pentti Kallio ja korvauspäällikkö Jaana Laine. (STM johtaja Antero Kiviniemi 160 73878)

Päätös myöntää varatuomari Markus Äimälälle ero työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan työelämän ja työmarkkinoiden olosuhteita tuntevan jäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen varatuomari Katja Leppänen 1.1.2009 alkaen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.12.2010 saakka. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 27.11.2008 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 67/2008) eduskunnalle ehdotuksista neuvoston päätöksiksi vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (vammaisyleissopimus). Päätösehdotukset koskevat yhteisön sitoutumista yleissopimukseen sekä yhteisön liittymistä yleissopimuksen valinnaiseen pöytäkirjaan. (UM oikeuspäällikkö Marcus Laurent 160 55700)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 68/2008) eduskunnalle luonnoksesta neuvoston päätökseksi turvallisuussäännöistä EU:n turvaluokiteltujen tietojen suojaamiseksi (neuvoston turvallisuussäännöt). Päätösehdotus on osa EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista varten luotavia EU:n yhteisiä ja yhtenäisiä vähimmäisturvallisuusvaatimuksia, jotka muodostuisivat jäsenvaltioiden välisestä sopimuksesta, uudistettavista neuvoston ja komission turvallisuussäännöistä sekä tarvittavista poliittisista julistuksista. Päätösehdotuksen tavoitteena on yksinkertaistaa voimassa olevia neuvoston turvallisuussääntöjä, tehdä niistä käyttäjäystävällisemmät sekä poistaa niissä olevia epätarkkuuksia. Samalla pyritään parantamaan turvallisuuden riskien hallintaa. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 69/2008) eduskunnalle neuvottelujen käymisestä useammankeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (ACTA). Neuvosto valtuutti 14.4.2008 komission ja puheenjohtajan neuvottelemaan useammankeskisestä väärentämisenvastaisesta kauppasopimuksesta (Anti-Counterfeiting Trade Agreement, ACTA). Neuvoteltava sopimus täydentäisi Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimusta teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista sekä loisi yhtenäiset standardit teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanolle. ACTA-sopimus tulisi sisältämään määräyksiä kansainvälisestä yhteistyöstä ja täytäntöönpanokäytännöistä sekä oikeudelliset puitteet teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanolle. Sopimus voisi sisältää määräyksiä rajatoimista, siviili- ja rikosoikeudellisesta täytäntöönpanosta sekä internet-jakelusta ja tietotekniikasta. (UM kaupallinen neuvos Mary-Anne Nojonen 160 55560)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 70/2008) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (raskaussuojeludirektiivin muuttaminen). Ehdotuksen tavoitteena on parantaa raskaana oleville ja äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille tarjottavaa suojaa. Äitiysvapaata sekä pakollista äitiysvapaata ehdotetaan pidennettäväksi. Lisäksi ehdotetaan lisävapaata direktiiviehdotuksessa mainituilla perusteilla. (TEM hallitussihteeri Seija Jalkanen 010 60 48952)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 71/2008) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (otsonikerrosta heikentävät aineet). Asetuksella poistettaisiin nykyisen EY-asetuksen vanhentuneet säännökset sekä yksinkertaistettaisiin asetuksen rakennetta ja sen raportointivelvoitteita. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 040 014 3908)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 27.11.2008 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam oikeusministeriön lainvalmisteluosaston neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2009-31.3.2011. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää valtiovarainministeriön määräaikaiseen lainsäädäntöneuvoksen virkasuhteeseen 16.1.-31.12.2009. (VM henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu 160 34708)

Valtiotieteiden maisteri Mikko Martikainen työ- ja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.1.2009 lukien. (TEM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 010 60 63554)

Diplomi-insinööri Leo Suomaa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston osastopäällikön virkaan 1.1.2009 alkaen. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 160 73763)

Lääketieteen ja kirurgian tohtori, pääjohtaja Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan virkaan 1.1.2009-31.12.2013. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 160 73763)

Varatuomari, ylijohtaja Jukka Männistö Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ylijohtajan virkaan 1.1.2009-31.12.2015. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 160 73763)

Ympäristöneuvos, diplomi-insinööri Esko Vähäsöyrinki Länsi-Suomen ympäristölupaviraston ympäristöneuvoksen virkaan 1.12.2008 lukien. (YM ylitarkastaja Henna Ketola 040 014 3885)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 26.11.2008 seuraavia asioita:

Vuoden 2008 talousarvion momentilta 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö) käyttösuunnitelman kohdasta 2 (maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) 6 500 000 euron myöntäminen Afganistanin jälleenrakennusrahaston (ARTF) tukemiseen vuosina 2009-2011. Suomi on tukenut ARTF:ää vuodesta 2002 lähtien. ARTF on ollut Suomen Afganistaniin suunnattavan kehitysyhteistyön tärkein rahoituskanava, jonka kautta on suunnattu noin puolet Suomen avusta. (UM lähetystöneuvos Johan Schalin 160 56308)

Vuoden 2008 talousarviomomentin 25.01.29 (Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot) olevan 40 000 000 euron arviomäärärahan ylittäminen 6 000 000 eurolla. Arvonlisäveromenojen tilinpäätösennuste on 46,0 miljoonaa euroa ja 3,2 miljoonaa euroa (7 %) enemmän kuin edellisenä varainhoitovuonna. Hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja erilaisten palvelujen ostojen tilinpäätösennuste on 122,5 miljoonaa euroa ja 4,0 miljoonaa euroa (3 %) enemmän kuin edellisenä varainhoitovuonna. Vuokramenoja arvioidaan kertyvän 84,6 miljoonaa euroa ja 9,7 miljoonaa euroa (13 %) enemmän kuin vuonna 2007. (OM talousjohtaja Harri Mäkinen 160 67600)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus eräiden elatusapujen ja elatustukien korottamisesta elinkustannusindeksin nousun johdosta. Elatusapuja korotetaan 1.1.2009 alkaen viidellä prosentilla. Myös elatustukia korottaa viidellä prosentilla. Täysimääräinen elatustuki on 1.1.2009 alkaen 136,41 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 160 74360)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2009 työttömyysvakuutusmaksuista. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on palkkasumman 1 788 000 euron osalta 0,65 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 2,70 prosenttia palkkasummasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistetaan 0,20 prosentiksi palkasta. Työnantajan keskimääräinen maksu ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu alenevat 0,14 prosenttiyksikköä vuodesta 2008. Valtion liikelaitosten vakuutusmaksu on 0,65 prosenttia palkkasumman 1 788 000 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,80 prosenttia. Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun yrityksen osaomistajan palkansaajan maksu on 0,07 prosenttia ja työnantajan maksu 0,65 prosenttia osaomistajille maksetuista palkoista. Asetus tulee voimaan 1.1.2009 ja on voimassa vuoden 2009 loppuun. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 160 73910)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 25.11.2008

Valtion varoja laajakaistaohjelmaan

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa valtion osallistumista kansallisen laajakaistaohjelman rahoittamiseen. Julkisen tuen osuus on enintään 67 prosenttia investoinneista siten, että valtion rahoitusosuus on korkeintaan 33 prosenttia.

Ministerivaliokunta käsitteli laajakaistaohjelman rahoitusta ja tukien hallinnointia kokouksessaan 25. marraskuuta.

Valtionrahoituksen ehtona on, että maakuntien liitot ja kunnat omalta osaltaan toimivat valiokunnan linjauksen mukaisesti ja että Euroopan komissio hyväksyy tuen. Hallitus pyrkii siihen, että kuntien osuuden pienentämiseen olisi käytettävissä EU:n rakennerahaa.

Julkista rahoitusta käytetään silloin, kun laajakaistaohjelman tavoitetasoa ei pystytä saavuttamaan kaupallisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan nopeat laajakaistaverkot kehittyvät kaupallisesti siten, että niitä on vuonna 2015 noin 95 prosentin saatavilla. Julkisen tuen tarve kohdistuisi siis arviolta noin 4-5 prosenttiin koko väestöstä.

Lindén: Laajakaistoista peruspalvelua

Hallitus linjasi iltakoulussaan syyskuussa, että nopeudeltaan yhden megabitin sekunnissa olevan laajakaistan tulee olla yleispalvelu, joka on kaikkien saatavilla laadukkaasti ja kohtuuhintaisesti kaikkialla maassa. Tämä toteutetaan vuoden 2010 loppuun mennessä.

- Tietoyhteiskuntapolitiikassa on tultu tilanteeseen, jossa laajakaistasta on tullut tietyllä tavalla peruspalveluihin verrattava asia. Siksi sen saatavuus on taattava kaikille, eli siitä on tehtävä yleispalvelu, viestintäministeri Suvi Lindén tiivistää.

- Laadukkaat laajakaistayhteydet ovat tämän päivän tietoyhteiskunnassa perusedellytyksiä ihmisten arjen asioinnille tai yritystoiminnalle kaikkialla maassa. Sähköisten palvelujen myötä tarve nykyistä nopeammille yhteyksille kasvaa.

Hallitus linjasi syyskuussa myös, että vähintään 100 megabitin laajakaistan on viimeistään vuoden 2015 lopussa oltava kysynnän mukaan lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa. Etäisyys tilaajalta yleiseen televerkkoon saa olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Lindén katsoo, että saatavuuden lisäksi on huolehdittava yhteyksien laadusta. Jos yhteys runkoverkosta tilaajalle on langaton, nopean laajakaistan on toimittava luotettavasti mobiilillakin teknologialla.

Viestintäministeri muistuttaa myös laajakaistahankkeen työllisyysvaikutuksista sekä uusien yhteyksien rakentamisen aikana että niiden käyttöönoton jälkeen. Kuuden vuoden mittainen verkkojen rakentaminen luo noin 3000 henkilötyövuotta.

Rakennusvaihetta enemmän työllisyyttä parantaa investoinnin tuoma kasvusysäys. Tehokkaammat tietoliikenneyhteydet lisäävät tavaroiden ja palvelujen kysyntää, mikä puolestaan luo pysyviä työpaikkoja, Lindén arvioi.

11 miljoonan euron vuosisatsaus

Valtio osallistuu laajakaistasuunnitelman rahoitukseen 11 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2010-2015 eli yhteensä 66 miljoonalla eurolla. Tarvittavat määrärahat lisätään valtion talousarvioon liikenne- ja viestintäministeriön kehyksiin.

Toimintasuunnitelmaan liittyy taajuushuutokauppakokeilu yhdellä taajuusalueella. Tätä varten säädetään erillinen laki.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta otti kantaa myös laajakaistatuen hallinnointiperiaatteisiin. Maakuntien liitot tulevat olemaan keskeisessä asemassa.

Maakuntien liitot arvioivat yhdessä kuntien sekä alueella toimivien teleyritysten ja Viestintäviraston kanssa lokakuun 2009 loppuun mennessä, miten nopeiden yhteyksien kysyntä kehittyy ja mitkä ovat yleisen televerkoston kehittämistarpeet. Siltä osin kuin vuoden 2015 tavoitetason ei arvioida toteutuvan kaupallisesti, maakuntien liitot laativat suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi.

Suunnitelmat arvioi Viestintävirasto. Valtioneuvosto päättää tukien jakautumisesta maakuntien kesken. Maakuntien liitot kilpailuttavat yritykset tai niiden yhteenliittymät ja myöntävät tuen kuntien ja EU:n rakennerahastojen osalta.

Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Randell, p. (09) 160 28324 tai 0400 500 822 ja viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola, p. (09) 160 28348 tai 0400 788 530

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 26.11.2008

Ministerityöryhmä puoltaa liikennehallinnon virastouudistusta

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esitystä liikennehallinnon uudelleenjärjestämiseksi. Ministerityöryhmä on käsitellyt liikennehallinnon virastouudistusta kokouksissaan 18.11. ja 26.11.2008.

Liikenne- ja viestintäministeriön yhdessä nykyisten liikennehallinnon virastojen kanssa laatimassa yksimielisessä väliraportissa esitetään Merenkulkulaitoksen väylätoimintojen, Tiehallinnon ja Ratahallintokeskuksen yhdistämistä uudeksi väylävirastoksi ja Ajoneuvohallintokeskuksen, Rautatieviraston, Ilmailuhallinnon sekä Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon yhdistämistä uudeksi liikenteen turvallisuusvirastoksi.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä toteaa, että uusi väylävirasto sekä liikenteen turvallisuusvirasto voivat aloittaa toimintansa 1.1.2010. Virastojen muodostamisessa sovelletaan virastouudistuksen johtoryhmän esittämiä pääperiaatteita. Ministerityöryhmä edellyttää, että henkilöstön asemaa koskevia periaatteita virastouudistuksessa tarkennetaan yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa hankkeen edetessä. Lisäksi virastojen mahdollisista sijoituspaikoista on tehtävä valtiovarainministeriön alueellistamisen käsikirjan mukaiset sijoittamisselvitykset vuoden 2009 helmikuun loppuun mennessä. Sijoittamisselvitykset teetetään valtionhallinnon ulkopuolisilla konsulteilla.

Seuraavaksi liikennehallinnon virastouudistushankkeessa käynnistetään uusien virastojen perustamisvaihe. Lisäksi ministeriö on jo käynnistänyt virastojen sijoittamisselvitysten tekemisen, joissa virastojen sijaintipaikkoina selvitetään myös kahta Helsingin seudun ulkopuolista paikkakuntaa. Päätökset tulevien virastojen sijaintipaikoista tehtäneen keväällä 2009.

Virastojen yhdistämisillä tavoitellaan mm. kokonaisvaltaista liikennepolitiikan valmistelua ja sen toteutuksen terästämistä sekä liikenteen turvallisuuskysymysten nykyistä kokonaisvaltaisempaa hoitoa. Lisäksi virastojen toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden odotetaan paranevan ja toimintojen nykyistä paremman yhteen sovittamisen kautta uskotaan syntyvän synergiaetuja sekä säästöjä. Virastojen yhdistämisellä voidaan myös vahvistaa kansallista ja alueellista liikennejärjestelmänäkökulmaa sekä parantaa hallinnon tuottavuutta. Samaan aikaan liikennepalveluiden asiakkaiden saaman palvelun odotetaan paranevan, kun koko matka- ja kuljetusketjun tarpeet nähdään uusissa virastoissa kokonaisuutena.

Lisätietoja: ylijohtaja Juhani Tervala, p. (09) 160 28482 tai 050 552 7260, neuvotteleva virkamies Sabina Lindström (09) 160 28576 tai 040 527 6103, väyläviraston selvitysmies Mikko Ojajärvi 0400 438 520, liikenteen turvallisuusviraston selvitysmies Reino Lampinen 050 515 1303

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Itsehallintolaki 2008 -työryhmä luovutti mietintönsä 26.11.2008 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa Ahvenanmaan itsehallintolain täydentämistä siten, että maakunnan kanta ilmenisi Suomen vastauksissa EU:n komissiolle ja vastineissa EY-tuomioistuimelle asioissa, joissa väitetään Ahvenanmaan rikkoneen EU-oikeutta. Työryhmän ehdotuksen mukaan Ahvenanmaa saisi lisäksi muun muassa oikeuden osallistua EY-tuomioistuimen suulliseen käsittelyyn, jos kanne koskee maakunnan toimenpiteitä tai laiminlyöntejä. Mietintö on osoitteessa http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/1224166935986. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, p. (09) 160 67745 ja neuvotteleva virkamies Janina Groop-Bondestam, p. (09) 160 67686, oikeusministeriö.

Ulkoministeriö, puolustusministeriö ja sisäasiainministeriö sekä puolustusvoimat ja Crisis Management Initiative julkistivat 24.11.2008 yhteistyössä kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa tutkimuksen kriisinhallinnan nykytilasta, haasteista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen mukaan monimutkaiset kriisit ja konfliktit vaativat kokonaisvaltaista kriisinhallintaa: enemmän yhteistyötä, koordinaatiota ja johdonmukaisuutta kriisinhallintatoiminnan kaikilla tasoilla. Tutkimuksesta käy ilmi myös muun muassa, että kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehittäminen sekä kansallisella että monikansallisella tasolla sekä itse kriisinhallinta-alueella operaatioissa ja missioissa vaatii koulutuksen, kaikenpuolisen yhteensopivuuden ja tiedon jakamisen sekä toiminnan arvioinnin kehittämistä. Tutkimus on osoitteessa http://www.defmin.fi/files/1316/Comprehensive_Approach_-_Trends_Challenges_and_Possibilities_for_Cooperation_in_Crisis_Prevention_and_Management.pdf. Lisätietoja antavat tiedottaja Kristian Vakkuri, p. (09) 160 88220, puolustusministeriö ja CMI ry:n ohjelmajohtaja Kristiina Rintakoski, p (09) 424 2810.

Selvitys elokuvan julkisesta rahoitusjärjestelmästä luovutettiin 26.11.2008 kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Opetusministeriön teettämän selvityksen laati elokuvaohjaaja Lauri Törhönen. Selvitysmies esittää seuraavia viittä laajaa kokonaisuutta uudistettavaksi: elokuvataidetoimikunnan tilalle perustettaisiin valtion elokuvaneuvosto, Suomen elokuvasäätiötä vahvistettaisiin ja sen toimintaa laajennettaisiin, television tulisi kantaa sille kuuluva vastuu elokuvan kehittämisessä, elokuvalle tulisi antaa vapaata riskipääomaa verohelpotuksin sekä elokuvateattereita tulisi digitalisoida valtion voimakkaalla tuella. Selvitys on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr29.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Leena Laaksonen, p. (09) 160 77044, opetusministeriö.

Yrittäjyys valintana työuran eri vaiheissa - tarkastelussa nuoret ja ikääntyneet -tutkimus luovutettiin 25.11.2008 työministeri Tarja Cronbergille. Tutkimuksen mukaan yrittäjyys on mahdollinen ja peräti houkuttelevakin valinta työuralla nuorten ja ikääntyneiden keskuudessa. Yrittäjänä toimivat ovat pääosin tyytyväisiä valintaansa. Tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjyyttä yksilön työuran osana erityisesti nuorten (18-29-vuotiaat) ja ikääntyneiden (55 vuotta täyttäneet) keskuudessa. Yrittäjien osuus on alhaisin nuorten ikäryhmässä, josta noin kaksi prosenttia toimii yrittäjänä. Ikääntyneistä yrittäjien osuus on viisi prosenttia. Tutkimus on osoitteessa http://www.tem.fi/files/20398/TEMjul_29_2008_tyo_ja_yrittajyys.pdf. Lisätietoja antavat professori Jarna Heinonen, p. 050 563 1713 ja professori Anne Kovalainen, p. 050 502 7022, Turun kauppakorkeakoulu.

Lääkealan keskuksen sijoittamista selvittänyt selvityshenkilö luovutti raporttinsa 24.11.2008 sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Selvityshenkilö Liisa Turakan arvion mukaan Kuopio soveltuisi uuden lääkealan keskuksen sijaintipaikaksi Oulua paremmin. Ero Kuopion hyväksi näkyi erityisesti, kun verrattiin alueellisia ja toiminnallisia vaikutuksia sekä sitä, kuinka hyvin paikkakunnalle saataisiin henkilöstöä. Sen sijaan taloudellisissa vaikutuksissa ei Kuopion ja Oulun välillä ole olennaista eroa. Selvityshenkilön raporttiin sisältyy myös ehdotus toimeenpanosuunnitelmaksi. Raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thlaa/alueellistaminen.htx.i330.pdf. Lisätietoja antavat osastopäällikkö Raimo Ikonen, p. (09) 160 73194, sosiaali- ja terveysministeriö ja professori emerita Liisa Turakka, p. 040 837 6277.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.