Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 38/2008

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 15.9.2008 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 112/2008 vp) vuoden 2009 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi. Tuloveroasteikkolaki sisältää ehdotuksen vuoden 2009 valtionverotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi tuloveroasteikoksi. Tuloverolaissa säädetään uudesta työtulovähennyksestä, joka korvaa valtionverotuksen ansiotulovähennyksen. Eläketulon verotusta kevennetään sekä valtionverotuksen että kunnallisverotuksen eläketulovähennystä kasvattamalla. Eläketuloa saavalle puolisolle myönnetään lisäksi yhtä suuri kunnallisverotuksen eläketulovähennys kuin yksinäiselle eläkeläiselle. Verovapaiden matkakustannusten korvausten maksuoikeutta laajennetaan yön yli kestävillä komennuksilla. Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten omavastuuosuutta korotetaan 600 euroon. Kulttuuriseteli ja muu tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta säädetään 400 euroon asti verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 3 000 euroon ja vähennyksen soveltamisala laajennetaan koskemaan tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä palveluja. Urheilijarahastoon siirrettäviä enimmäismääriä korotetaan. Luonnollisille henkilöille ehdotetaan määräaikaista oikeutta vähentää ansiotuloistaan yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä rahalahjoitus. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 113/2008 vp) laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Rajoitetusti veroverovelvollisen tulon verottamisesta annettua lakia muutetaan siten, että lain säännökset osingosta perittävästä lähdeverosta vastaavat Euroopan yhteisöjen oikeutta ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Suomalaisen yhteisön rajoitetusti verovelvolliselle yhteisölle maksamasta osingosta ei ole suoritettava Suomessa lähdeveroa, jos vastaavien kotimaisten yhteisöjen välillä maksettu osinko on verovapaa. Osingonsaajayhteisön kotipaikan pitää olla Euroopan talousalueella ja osingonsaajan kotivaltioon on sovellettava jäsenvaltioiden keskinäisestä avusta välittömien verojen ja vakuutusmaksuista perittävien verojen alalla annettua neuvoston direktiiviä tai Euroopan talousalueella muuta sopimusta virka-avusta ja tietojenvaihdosta veroasioissa. Osingonsaajan on myös selvitettävä, että lähdeveroa ei tosiasiassa voida hyvittää osingonsaajan kotivaltiossa. Tiettyjen edellytysten täyttyessä Euroopan talousalueella asuvalle yhteisölle maksetusta osingosta on kuitenkin perittävä 19,5 prosentin lähdevero, jos Suomen solmimassa kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevassa sopimuksessa ei muuta määrätä. Rajoitetusti verovelvollisten luonnollisten henkilöiden Suomesta saamien osinkojen verotusta muutetaan siten, että verovelvollisen niin valitessa osinko verotetaan tietyin edellytyksin verotusmenettelystä annetun lain mukaisessa järjestyksessä. Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetussa neuvoston direktiivissä tarkoitetulle yhtiölle maksettavan osingon lähdeverovapauden vähimmäisomistusosuus muutetaan direktiivin mukaisesti 15 prosentista kymmeneen prosenttiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. Lakia on tarkoitus soveltaa 1.1.2009 tai sen jälkeen maksettavaan osinkoon. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 114/2008 vp) laiksi arvonlisäverolain 85 §:n muuttamisesta. Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että elintarvikkeisiin ja rehuihin sovellettava verokanta alennetaan 17 prosentista 12 prosenttiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.10.2009. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 115/2008 vp) laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta. Tupakkaverosta annetun lain liitteenä olevaa verotaulukkoa muutetaan siten, että savukkeiden, sikarien sekä piippu- ja savuketupakan veroa korotetaan keskimäärin noin 10 prosenttia. Savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan veroa korotetaan keskimäärin noin 25 prosenttia. Korotuksen seurauksena savukkeiden hintojen arvioidaan nousevan keskimäärin noin seitsemän prosenttia ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan keskimäärin noin 16 prosenttia. Samalla korotetaan savukkeiden ja savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähimmäisvalmisteveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 91 prosenttiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 116/2008 vp) Valtion talousarvioksi vuodelle 2009. Talousarvioesityksessä tulojen kokonaismääräksi arvioidaan 45,9 miljardia euroa ja määrärahoiksi ilman velan lyhentämistä 45,8 miljardia euroa. Ylijäämä, 153 miljoonaa euroa, käytetään velan lyhentämiseen. Budjettitalouden tulot kasvavat 1,0 prosenttia vuoden 2008 varsinaisesta talousarviosta. Työn verotusta kevennetään n. 870 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi kompensoidaan ansiotason nousun verotusta kiristävää vaikutusta ja tehdään 4 prosentin inflaatiotarkistus. Eläketulojen verotusta kevennetään 225 miljoonalla eurolla. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa alennetaan 1.10.2009 alkaen, mikä vähentää valtion verotuloja n. 40 miljoonalla eurolla vuonna 2009. Tupakkatuotteiden verotusta kiristetään. Puun myyntitulot vapautetaan määräaikaisesti osittain verosta. Veroperustemuutokset vähentävät verotuloja nettomääräisesti 1,8 miljardia euroa. Tämä kohdistuu suurelta osin valtion verotuloihin. Veroperustemuutoksista kunnille aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Hallinnonaloille ehdotetut menot kasvavat rakennemuutoksista puhdistettuina vuoden 2008 varsinaisesta talousarviosta reaalisesti 1,1 prosenttia. Korkomenojen arvioidaan kasvavan 1,3 prosenttia. Kehykseen kuuluviksi määrärahoiksi ehdotetaan 35,5 miljardia euroa. Jakamattomaksi varaukseksi jää 121 miljoonaa euroa. Kehyksen ulkopuolisiksi määrärahoiksi ehdotetaan 10,2 miljardia euroa. Energia- ja ilmastopoliittisina toimenpiteinä kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan 3 000 euroon, energia-avustuksia lisätään 8 miljoonalla eurolla sekä uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointihankkeiden tukien valtuutta nostetaan 30 miljoonalla eurolla. Myös joukkoliikennettä, energiapuun korjuuta sekä bioenergian tuotantoa ja selvityksiä tuetaan. Yliopistojen toimintamenojen sekä maksuvalmiuden ja käyttöpääoman rahoitusta lisätään ja Aalto-yliopiston peruspääomaan sijoitetaan 200 miljoonaa euroa. Myös perusopetuksen laatua kehitetään 20 miljoonalla eurolla ja ammatilliseen koulutukseen lisätään yli 4 000 opiskelijapaikkaa. Työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi rahoitusta suunnataan lisäksi mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin. Sosiaaliturvaan ja -palveluihin tehdään parannuksia, jotka koskevat lapsiperheitä, vanhuksia, vaikeavammaisia, pitkäaikaisasunnottomia ja opiskelijoita. Vuonna 2009 käynnistetään väyläinvestointeja 549 miljoonalla eurolla. Lisäksi suomalaisen merenkulun toimintaedellytyksiä tuetaan. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Esitys (HE 117/2008 vp) laiksi opintotukilain muuttamisesta. Opintotukilakia muutetaan siten, että asumislisän myöntämisessä luovutaan puolison tulojen huomioon ottamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Esitys (HE 118/2008 vp) laeiksi perusopetuslain 9 §:n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 17 §:n muuttamisesta. Perusopetuslain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusopetukseen valmistavaa opetusta koskevia säännöksiä muutetaan. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin lisätään säännös siitä, että euromäärää, jolla perusopetuksen yksikköhintaa korotetaan perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseksi vuonna 2009, ei oteta huomioon laskettaessa mainitussa laissa tarkoitettua kuntien rahoitusosuutta. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki perusopetuslain 9 §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2009. Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 17 §:n muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (OPM hallitusneuvos Marja Lahtinen 160 77261)

Esitys (HE 119/2008 vp) laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutokset koskevat kunnan rahoitusosuuden korottamista, oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan määräytymisprosenttia, ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosentteja sekä lukion aineopintojen sisällyttämistä lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteisiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (OPM opetusneuvos Merja Leinonen 160 77265)

Esitys (HE 120/2008 vp) laiksi kalastuslain 88 §:n muuttamisesta. Lailla korotetaan kalenterivuodelta perittävää läänikohtaista viehekalastusmaksua 27 eurosta 29 euroon ja seitsemän vuorokauden viehekalastusmaksua kuudesta eurosta seitsemään euroon. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (MMM kalastusneuvos Pentti Munne 160 53372)

Esitys (HE 121/2008 vp) Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Monitieteinen merentutkimus keskitetään Suomen ympäristökeskukseen ja Ilmatieteen laitokseen. Suomen ympäristökeskukseen on tarkoitus perustaa Merikeskus ja Ilmatieteen laitokseen merentutkimuksen ohjelma. Merentutkimuslaitoksen nykyiset tehtävät jaetaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen kesken. Ilmatieteen laitoksesta annettua lakia tarkennetaan laitoksen tehtävien osalta vastaamaan paremmin nykyisiä vaatimuksia. Ympäristöhallinnosta annettua lakia tarkistetaan siten, että siihen lisätään maininta merentutkimuksen harjoittamisesta Suomen ympäristökeskuksessa. Lisäksi Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisesta aiheutuvat muutokset tehdään meripelastuslakiin ja aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annettuun lakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (LVM ylijohtaja Pekka Plathan 160 28340)

Esitys (HE 122/2008 vp) laeiksi viestintämarkkinalain 15 a §:n ja sähköisen viestinnän tietosuojalain 39 §:n muuttamisesta. Viestintämarkkinalain viestintämarkkinamaksun ja sähköisen viestinnän tietosuojalain tietoturvamaksun määräytymisperusteita muutetaan. Maksutaulukoihin, joiden perusteella maksu määräytyy, lisätään 10 maksuluokkaa. Maksutaulukkomuutokset tulevat voimaan kolmelle vuodelle jaksotettuna. Lisäksi tietoturvamaksun maksuyksikön suuruutta korotetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Esitys (HE 123/2008 vp) laiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annetun lain 2 §:ää siten, että apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos vuodesta 2006 vuoteen 2007. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta on arviolta noin 6,3 prosenttia. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Esitys (HE 124/2008 vp) laiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Lailla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle uusi hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus- ja kehittämislaitos. Laitokseen yhdistetään nykyisten Kansanterveyslaitoksen ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen tehtävät. Samalla kun mainitut nykyiset laitokset lakkautetaan, niiden henkilöstö siirretään uuteen laitokseen. Tarkemmat säännökset ja määräykset Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävistä ja virkamiehistä annetaan valtioneuvoston asetuksessa ja laitoksen työjärjestyksessä. Uuden laitoksen perustamisen tavoitteena on luoda kansallisesti ja kansainvälisesti vahva hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus-, asiantuntija- ja kehittämislaitos. Perustettavan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laaja-alainen asiantuntemus mahdollistaa nykyistä paremmin sosiaali- ja terveysalan tarpeet yhdistävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä siihen perustuvan tiedonvälityksen alan toimijoille ja organisaatioille. Samalla saavutetaan synergiaetuja, joiden avulla voidaan purkaa Kansanterveyslaitoksen ja Stakesin toimintojen mahdollisia päällekkäisyyksiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Esitys (HE 125/2008 vp) laiksi työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Päivärahaetuuksista, jotka määräytyvät henkilön työtulon perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijän eläkevakuutusmaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 4,5 prosenttia vuonna 2009. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM hallitusneuvos Esko Salo 160 73180)

Esitys (HE 126/2008 vp) laiksi lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä. Lailla, joka liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseen, poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen pyytämät ja terveydenhuollossa tehtävän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn selvittämisen kustannukset siirretään kunnilta valtiolle. Palvelujen tuottamisesta lääninhallitus ja yliopistollista sairaalaa ylläpitävä sairaanhoitopiiri tekisivät sopimuksen poliisia ja syyttäjälaitosta kuultuaan. Sairaanhoitopiiri voisi tuottaa palvelut itse tai tarvittaessa hankkia palvelut tai osan niistä toiselta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiiri vastaisi tutkimusten järjestämisestä, koordinoinnista ja laadusta. Lailla ei vaikuteta poliisin tai syyttäjän asemaan esitutkinnassa. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM neuvotteleva virkamies Päivi Kaartamo 160 74353)

Esitys (HE 127/2008 vp) Australian kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksessa määrätään pääasiassa Australian asumisperusteisen vanhuuseläkkeen ja Suomen kansaneläkkeen maksamisesta toisen sopimuspuolen alueella asuville henkilöille. Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi Australian kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (STM hallitusneuvos Marja-Terttu Mäkiranta 160 73877)

Esitys (HE 128/2008 vp) laiksi sosiaalihuoltolain 40 a §:n muuttamisesta. Sosiaalihuoltolakia muutetaan siten, että pääsyä ei-kiireelliseen sosiaalipalvelujen tarpeen arviointiin laajennetaan. Palvelujen tarve olisi arvioitava viimeistään seitsemäntenä päivänä yhteydenotosta, jos asiakas on vähintään 75-vuotias tai saa vammaisetuuksista annetun lain mukaista ylintä hoitotukea. Nykyisin ikärajana on 80 vuotta. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Esitys (HE 129/2008 vp) laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutetaan siten, että perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahaa nostetaan 20 eurolla kuukaudessa. Hoitorahan määrä on korotuksen jälkeen 314,28 euroa kuukaudessa. Lisäksi yksityisen hoidon tuen tasoa nostetaan nykyisestä 137,33 eurosta 160 euroon kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Outi Luoma-aho 160 74352)

Esitys (HE 130/2008 vp) laiksi lapsilisälain 7 §:n muuttamisesta. Lapsilisälakia muutetaan siten, että lapsilisän määrää nostetaan perheen kolmannesta lapsesta alkaen kymmenellä eurolla kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Outi Luoma-aho 160 74352)

Esitys (HE 131/2008 vp) laiksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle perustetaan uusi virasto, johon yhdistetään nykyisten Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävät lisättyinä sosiaalihuollon ohjaukseen ja valvontaan liittyvillä tehtävillä. Lisäksi tehdään viraston uusiin valvontatehtäviin sekä lupa- ja valvontatehtävien ohjaukseen liittyviä tarpeellisia muutoksia sosiaalihuoltolakiin, lakiin yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta ja lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. Sosiaalihuollon valvontaan liittyvät lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2010. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 160 73787)

Esitys (HE 132/2008 vp) laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Toimeentulotukilakia muutetaan siten, että vuoden 2008 loppuun määräaikaisena voimassa olevan 11 §:n 3 momentin voimassaoloa jatketaan edelleen vuoden 2009 loppuun saakka. Säännöksen mukaan toimeentulotukea myönnettäessä ei oteta huomioon vähintään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen 160 73857)

Esitys (HE 133/2008 vp) laeiksi maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 ja 2 §:n ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 22 §:n muuttamisesta. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon eräiden kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että työterveyshuollon tilakäynnistä ja työpaikkaselvityksestä aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista samoin periaattein siitä riippumatta, onko tilakäynnin tai työpaikkaselvityksen toteuttajana terveyskeskus vai yksityinen työterveyshuollon palvelujen tuottaja. Korvausten perusteena on se enimmäismäärä, joka voidaan sairausvakuutuslain perusteella maatalousyrittäjälle korvata. Lisäksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että kaikkien työterveyshuollon palvelujen tuottajien tulee antaa Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitokselle tiedot työterveyshuoltoon kuuluvista maatalousyrittäjistä vakuutusmaksualennusjärjestelmän toimeenpanoa varten. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Sanna Pekkarinen 160 73174)

Esitys (HE 134/2008 vp) laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännös lääkkeiden annosjakelun kustannusten korvaamisesta. Vastaava sääntely on määräaikaisena kokeiluna voimassa vuoden 2008 loppuun. 75 vuotta täyttäneelle vakuutetulle korvataan annosjakelun kustannuksia, jos hänellä on vähintään kuusi annosjakeluun soveltuvaa sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa lääkettä, hänen lääkityksensä on tarkistettu tarpeettomien ja päällekkäisten lääkitysten poistamiseksi ja annosjakeluun siirtyminen on lääketieteelliseltä kannalta perusteltua. Vakuutetulle korvataan annosjakelusta 42 prosenttia yhden viikon hoitoaikaa vastaavien lääkkeiden jakelusta perittävästä enintään 3 euron suuruisen palkkion määrästä. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Päivi Soitamo 160 73914)

Esitys (HE 135/2008 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lain mukainen vähimmäismääräinen päiväraha korotetaan nykyisestä 15,20 eurosta päivässä työmarkkinatuen tasolle arviolta 21,98 euroon päivässä. Muutos koskee myös Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisen kuntoutusrahan vähimmäismäärää. Lisäksi rahoitusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että valtion rahoitusosuus vähimmäismääräisten päivärahojen rahoituksessa säilyisi ennallaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (STM lakimies Päivi Soitamo 160 73914)

Esitys (HE 136/2008 vp) laeiksi valtiontakauksesta aravalainojen takaisinmaksamiseksi sekä aravarajoituslain ja asumisoikeusasunnoista annetun lain 45 ja 50 b §:n muuttamisesta. Valtio voi myöntää täytetakauksen luottolaitoksen antamalle lainalle, joka käytetään vuokra- tai asumisoikeustalon rakentamista, hankkimista tai perusparantamista varten myönnetyn aravalainan takaisinmaksamiseksi valtiolle. Valtiontakauksen myöntämisen edellytyksenä on, että lainansaajalla arvioidaan olevan riittävät edellytykset lainan takaisinmaksamiseen. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (YM hallitussihteeri Anna Simola 040 0143873)

Esitys (HE 137/2008 vp) laiksi vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista. Lain nojalla valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää avustuksia vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseksi. Tervehdyttämisavustuksia voidaan myöntää aravavuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen lisäksi huomattavissa taloudellisissa vaikeuksissa oleville korkotukivuokrataloyhteisöille. Avustusta voidaan myöntää jo toteutuneiden alijäämien lisäksi valtiolle syntyvien luottotappioriskien tai takausvastuun toteutumisen välttämiseksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 040 0143874)

Tasavallan presidentti antoi 19.9.2008 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 138/2008 vp) laiksi painelaitelain muuttamisesta. Painelaitelakia muutetaan niin, että sitä sovelletaan puolustushallinnon toimialan painelaitteisiin. Lakiin lisätään yksinomaan sotilaalliseen käyttöön tarkoitettujen puolustusvoimien painelaitteiden ja puolustusministeriön tai puolustusvoimien hallinnassa oleviin, maanpuolustuksen kannalta salassa pidettäviin kohteisiin kiinteästi asennettujen painelaitteiden valvontaa koskeva erityissäännös. Samoin lakiin lisätään erityissäännös puolustusvoimien hallinnassa oleviin, maanpuolustuksen kannalta salassa pidettäviin kohteisiin kiinteästi asennettujen painelaitteiden tarkastamisesta. Ilma-alusten painelaitteiden osalta lakia muutetaan niin, että siinä viitataan ilmailulakiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (PLM esittelijä Anna Korhola 160 88173)

Esitys (HE 139/2008 vp) laiksi autoverolain 33 ja 35 a §:n muuttamisesta. Autoverolain 35 a §:ää muutetaan siten, että Suomessa rekisteröitäväksi tarkoitetun ajoneuvon väliaikainen veroton käyttö ennen verotuksen toimittamista perustuu ajolupamenettelyn sijasta tullin vahvistamaan käyttöönottoilmoitukseen. Autoverolain 33 §:ssä olevaa määritelmää väliaikaisesti Suomessa ajoneuvoa verotta käyttävän henkilön vakinaisesta asuinpaikasta tarkistetaan. (VM lainsäädäntöneuvos Merja Sandell 160 33061)

Esitys (HE 140/2008 vp) aluksen polttoaineen aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvaa siviilioikeudellista vastuuta koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merilain muuttamisesta. Yleissopimuksen mukaan aluksen omistajalla on ankara vastuu aluksen polttoaineen aiheuttamasta vahingosta. Yleissopimus koskee pilaantumisvahinkoa sopimusvaltion alueella ja talousvyöhykkeellä sekä torjuntatoimenpiteitä riippumatta siitä, missä niihin on ryhdytty. Aluksen rekisteröidyllä omistajalla on velvollisuus vakuuttaa yleissopimuksen määräysten mukainen vastuunsa silloin, kun aluksen bruttovetoisuus on suurempi kuin 1 000. Vahingonkorvausvaatimus voidaan osoittaa suoraan vakuutuksenantajalle. Yleissopimus tulee kansainvälisesti voimaan 21.11.2008. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 160 28493)

Esitys (HE 141/2008 vp) laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta. Pientaloille myönnettävät energia-avustukset muutetaan tulosidonnaisiksi. Uuden tarveharkintaisen avustuksen enimmäisavustusprosentti on 25 hyväksyttävistä kustannuksista. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (YM asuntoneuvos Ritva Kimari 040 0143866)

Esitys (HE 142/2008 vp) jätelain muuttamisesta. Jätelakia täsmennetään siten, että siinä yksilöidään jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset, joista jätteen haltijan on vastattava ja jotka on sisällytettävä käsittelystä perittävään maksuun. Täsmennykset ovat tarpeen kaatopaikkoja koskevan neuvoston direktiivin täsmälliseksi täytäntöönpanemiseksi. Lisäksi täsmennetään säännöstä, joka koskee jätteen siirtoa Suomeen käsiteltäväksi. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 040 0143908)

Esitys (HE 143/2008 vp) laeiksi asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain ja omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. Asunto-osakeyhtiötalolainojen korkotuesta annetun lain mukaan talon rakentamista ja perusparantamista varten myönnetyn korkotukilainan suuruus on enintään 40 prosenttia hankkeen kustannuksista. Jos tehtävillä toimenpiteillä parannetaan myös talon energiataloutta, vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä tai otetaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä, enimmäisosuus on 50 prosenttia. Lisäksi lakiin lisätään hankkeen rahoitusta koskeva kilpailuttamissäännös. Valtion asuntorahaston tehtävät ovat vuoden 2008 alusta siirtyneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. Lakeihin tehdään tästä johtuvat muutokset. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 040 0143870)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.9.2008 seuraavat lait:

Laki ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 81/2008 vp). Lakiin ehdokkaan vaalirahoituksen ilmoittamisesta lisätään säännös, jonka mukaan vaalirahoitusilmoituksessa on oltava tiedot kunnallisvaaliehdokkaan vaalikampanjan kuluista eriteltyinä vaalimainontaan sanoma- ja aikakauslehdissä, radiossa, televisiossa ja muissa viestintävälineissä, ulkomainontaan, muuhun vaalimainontaan, mainonnan suunnitteluun ja vaalitilaisuuksiin käytettyihin kuluihin sekä muihin kuluihin. Lisäksi yksittäisen tuen arvoa ja sen antajan nimeä koskevan ilmoitusvelvollisuuden raja lasketaan kunnallisvaaleissa nykyisestä 1 700 eurosta 1 000 euroon. Laki tulee voimaan 23.9.2008. (OM vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 160 67572)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.9.2008 seuraavat kansainväliset asiat:

Diplomaattisten suhteiden solmiminen Suomen tasavallan ja Antigua ja Barbudan välille. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 160 55658)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 19.9.2008 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän valtion tilinpäätöskertomuksesta vuodelta 2007 ja Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomuksesta eduskunnalle valtion varainhoitovuoden 2007 tilinpäätöksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta merkittäväksi pöytäkirjaan. Eduskunnan lausumat: 1) Eduskunta edellyttää hallituksen edelleen aikaistavan tilinpäätöskertomuksen antamista eduskunnalle ja ryhtyvän tarpeellisiin toimenpiteisiin lainsäädännöllisten esteiden poistamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää hallituksen ottavan asianmukaisesti huomioon ne toimenpiteet, jotka talousarviolausumista on mietinnössä todettu. 3) Eduskunta edellyttää hallituksen valmistelevan valtion tietohallinnon vaikuttavuuden lisäämiseksi tarpeellisen lainsäädännön, jossa määritellään valtiovarainministeriön ohjaustoimivalta ja muut tarpeelliset asiat. 4) Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin esille tulleiden sähköisen tunnistamisen ja viranomaisten varmennepalveluiden puutteiden ja ongelmien korjaamiseksi ja esittävän niitä koskevat lainsäädäntöratkaisut sekä muut tarpeelliset toimenpiteet. 5) Eduskunta edellyttää, että tuottavuusohjelman toteutuksessa noudatetaan hyvää hallintotapaa ja avoimuutta. Hallituksen on kerrottava kehyslaskelmissaan toimenpiteiden todelliset tuottavuushyödyt eikä vain henkilöstön vähennyksiä. 6) Eduskunta edellyttää hallituksen raportoivan kannanoton kohdissa 3-5 edellytettyjen toimenpiteiden toteutumisesta seuraavassa tilinpäätöskertomuksessa. (VM valtioneuvoston controller Soili Vasikainen 160 33025)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.9.2008 seuraavat nimitysasiat:

Vilnan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Marja-Liisa Kiljusen sivuakkreditointi Valko-Venäjälle ja Lusakan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Sinikka Antilan sivuakkreditointi Zimbabween. (UM henkilöstöjohtaja Lauri Aaltonen 160 55401)

Laamanni Pekka Oskari Lankinen Pirkanmaan käräjäoikeuden laamannin virkaan, laamanni Ville Konsén Oulun käräjäoikeuden laamannin virkaan, laamanni Raimo Tapani Koppinen Keski-Suomen käräjäoikeuden laamannin virkaan, laamanni Markku Juhani Latva-Teikari Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden laamannin virkaan, laamanni Seppo Juhani Kankkunen Lapin käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.1.2010 lukien, hovioikeudenneuvos Riitta Anneli Rajala Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan, hovioikeudenneuvos Sakari Juhani Laukkanen Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan ja määräaikainen hovioikeudenneuvos, asessori Anita Irmeli Stenberg Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.10.2008 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Käräjätuomari Pekka Martti Juhani Janhunen Joensuun käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan, käräjätuomari Raija Aulikki Riikonen toiseksi täytettävään virkaan, käräjätuomari Markku Eino Olavi Vuorio Lahden käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan, käräjätuomarit Jukka Olavi Turunen, Ilpo Tapio Vainikainen ja Juha Einari Nieminen Lappeenrannan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkoihin, käräjätuomari Vesa Pekka Komulainen Porvoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan, määräaikainen käräjätuomari, vanhempi oikeussihteeri Leena Tuija Marjatta Söderholm Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan, määräaikainen käräjätuomari, vanhempi oikeussihteeri Marja Katriina Kekäläinen toiseksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, viskaali Hannele Maria Piisi kolmanneksi täytettävään virkaan, määräaikainen käräjätuomari, käräjäviskaali Säde Riitta Suojanen Tampereen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.10.2008 lukien, määräaikainen käräjätuomari Minna Elisabet Vuolinko toiseksi täytettävään virkaan, viskaali Ari Niilo Ilmari Prykäri kolmanneksi täytettävään virkaan 1.1.2009 lukien ja käräjätuomari Pekka Ilmari Louhelainen Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.11.2008 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.9.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2009. Keskimääräisiä yksikköhintoja koskevan laskelman pohjana on vuodelle 2008 vahvistetut opetus- ja kirjastotoimen keskimääräiset yksikköhinnat. Lisäksi on otettu huomioon kustannustason arvioidut muutokset sekä valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset. Kustannustason arvioituna muutoksena vuodesta 2008 vuoteen 2009 on käytetty 3,9 prosenttia, mikä sisältää vuoden 2007 toteutuneen ja arvioidun kustannustason muutoksen erotuksesta aiheutuvan 0,8 prosenttiyksikön korjauksen. Asetusta tulee muuttaa, jos vuoden 2009 talousarvioon liittyvät lait ja hyväksytty talousarvio poikkeavat asetuksessa tarkoitetuilta osin valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2009. Asetus tulee voimaan 1.1.2009. (OPM hallitusneuvos Tarja Lehtinen 160 77469) Valtioneuvoston asetus maataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustamisesta. Asetuksella säädetään valtion talousarvion mukaisen maa- ja puutarhataloustuotteiden markkinoinnin ja tuotannon kehittämisen avustuksen myöntämisestä ja käyttämisestä. Kyseessä on koko jäsenyysajan voimassa ollut avustusmuoto. Tarkoituksena on määrittää voimassa olevaa asetusta täsmällisemmin EY:n valtiontukilainsäädännön asettamat vaatimukset avustuksen käytölle sekä täsmentää avustuksensaajien tietojenantovelvoitteita. Lisäksi ehdotetaan vuoden 2009 eduskunnalle annettavan hallituksen talousarvioesityksen mukaisesti, että avustuksensaajina voisivat olla nykyisten yleishyödyllisten rekisteröityjen yhdistysten lisäksi myös kunnat ja lakisääteiset yhdistykset. Avustusta voidaan myöntää hankkeisiin, joilla edistetään erityisesti maataloustuotteiden menekkiä, tietämystä laadukkaista maataloustuotteista, ruokakulttuuria tai terveellisiä ruokailutottumuksia. Hankkeet voidaan toteuttaa mainontana tai muina toimenpiteinä, kuten tiedottamisena ja neuvontana. Hankkeiden kohderyhminä voivat olla viljelijät, kuluttajat tai elintarvikealan toimijat. Näille ei kuitenkaan voida ehdotuksen mukaisesti myöntää suoraa rahallista tukea, vaan kyseessä on palvelun - kuten maataloustuotteiden ravitsemuksellisia ominaisuuksia koskevan tiedotuksen - muodossa myönnettävä niin sanottu tekninen tuki. Asetus tulee voimaan 24.9.2008. (MMM hallitussihteeri Aku-Petteri Korhonen 160 54773)

Valtioneuvoston asetus bioenergiatuotannon avustamisesta. Asetuksella säädetään valtion talousarvion mukaisen bioenergiatuotannon avustuksen hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Avustusta voidaan myöntää bioenergiaa tuottavien laitosten investointeihin ja näihin liittyviin selvityksiin. Avustuksen painopiste on biokaasulaitosten rakentaminen alueilla, joissa on kotieläinkeskittymiä ja niistä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Asetus tulee voimaan 1.10.2008. (MMM hallitussihteeri Aku-Petteri Korhonen 160 54773)

Valtioneuvoston asetus saaristokunnista ja muiden kuntien saaristo-osista, joihin sovelletaan saaristokuntaa koskevia säännöksiä. Saaristokunniksi nimetään kahdeksan kuntaa (nyt 13 kuntaa) ja näiden lisäksi muiden kuntien saaristo-osiksi nimetään 40 saaristo-osaa (nyt 44 saaristo-osaa). Nykyiset saaristo-alueet sisällytetään uusiin saaristokuntiin tai saaristo-osiin. Nimettävissä saaristokunnissa ja kuntien saaristo-osilla asui 31.12.2007 yhteensä 66 798 henkilöä. Asetus tulee voimaan 1.1.2009 ja on voimassa 31.12.2011 saakka. (TEM lainsäädäntöneuvos Tuula Manelius 010 60 64909)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.9.2008 seuraavat päätökset:

Päätös jatkaa Ratahallintokeskuksen johtokunnan toimikautta 31.12.2009 saakka ja myöntää hallitusneuvos Mikael Nybergille ero Ratahallintokeskuksen johtokunnan jäsenyydestä sekä nimittää hänen tilalleen 18.9.2008 lukien kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki. Kivimäki määrätään toimimaan johtokunnan varapuheenjohtajana. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Päätös asettaa Tiehallinnon johtokunta toimikaudeksi 1.1.2009-31.12.2009. Kokoonpano: puheenjohtaja: toimitusjohtaja, varatuomari Matti Vuoria Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma; varapuheenjohtaja: liikenneneuvos Anneli Tanttu liikenne- ja viestintäministeriö; jäsenet: aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski ympäristöministeriö, kansliapäällikkö Hannele Pokka ympäristöministeriö, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén Hämeenlinnan kaupunki, toimitusjohtaja Tarja Naarajärvi Kuljetusliike Naarajärvi Oy, Jämsä ja diplomi-insinööri Tero Haarajärvi Tiehallinnon henkilöstön edustaja. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389) Päätös alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta 2007-2013 toteuttavien toimenpideohjelmien kansallisen varauksen varojen jakamisesta välittävien toimielimien käytettäväksi äkillisen rakennemuutoksen lieventämiseen. Päätöksellä jaetaan myöntämisvaltuutta Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 4 486 180 euroa ja valtion rahoitusosuutena 3 628 820 euroa. (TEM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 010 60 64935)

Päätös myöntää Kevitsa Mining Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Sodankylän kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Vajukoski-Kevitsa). (TEM ylitarkastaja Osmo Haltia 010 60 64785)

Periaatepäätös korjausrakentamisesta. Periaatepäätöksessä määritellään vuosille 2008-2011 hallitusohjelman mukaisesti valtion tavoitteet ja panostus lisääntyvän korjaustarpeen hallitsemiseksi. Periaatepäätöksen tarkoituksena on tukea rakennuskannan toimivuuden ja laadun säilymistä ja kehittymistä. Periaatepäätös sisältää 16 toimenpidettä, jotka tähtäävät neljään päätavoitteeseen: 1. Rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason säilyttäminen ja parantaminen, 2. Rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen, 3. Korjausrakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen sekä 4. Korjausrakentamiseen liittyvän tiedon, osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (YM rakennusneuvos Erkki Laitinen 050 369 6790)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 18.9.2008 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (42/2008) eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EY) No 549/2004, (EY), No 550/2004, (EY) No 551/2004, (EY) No 552/2004 muuttamisesta Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskyvyn ja kestävän kehityksen parantamiseksi (yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevien asetusten tarkistaminen). Yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskeva ehdotus on osa laajempaa kokonaisuutta, johon sisältyy myös ehdotus Euroopan lentoturvallisuusviraston (EASA) toimivallan laajentamiseksi ilmaliikenteen hallintaan ja lennonvarmistuspalveluihin sekä SESAR-yleissuunnitelman vahvistaminen. Nyt antamassaan ehdotuksessaan komissio esittää tarkistettavaksi edellä mainittuja asetuksia. Tarkoituksena on parantaa Euroopan ilmailujärjestelmän suorituskykyä neljän keskeisen osa-alueen osalta, jotka ovat kustannustehokkuus, lentotoiminnan tehokkuus, kapasiteetti sekä turvallisuus. Asetusehdotuksessa komissio perustaa suorituskyvyn kehittämisjärjestelmän lennonvarmistuspalvelujen ja verkkotoimintojen suorituskyvyn parantamiseksi yhtenäisessä eurooppalaisessa ilmatilassa. Asetuksiin ehdotetaan lisättäväksi itsenäisenä tavoitteena ympäristönsuojelu. Toiminnallisen ilmatilan lohkoa koskevaa määritelmää on uudistettu. Jäsenvaltioiden edellytetään tekevän kaikki mahdolliset toimenpiteet ylikansallisten toiminnallisen ilmatilalohkon perustamiseksi viimeistään vuoteen 2012 mennessä. Ehdotukseen sisältyy lennonvarmistusmaksujärjestelmää koskevia muutoksia. Ehdotuksessa esitetään muodostettavaksi yhtenäinen eurooppalainen lentotiedotusalue (Single European Flight Information Region, EFIR) ja että edellä mainitulle pyydetään Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tunnustamista EY:n ja jäsenvaltioiden toimesta. Komissiolle ehdotetaan annettavaksi uusia tehtäviä kuten Euroopan reittiverkoston suunnittelu; radiotaajuksien ja toisiotutkakoodien hallinta ja koordinointi sekä ilmaliikennehallintaverkoston lisäfunktiot. Ehdotukseen sisältyy säännöksiä, joilla vahvistetaan komission täytäntöönpanosääntöjen antamisvaltuutta yhtenäistä ilmatilaa koskevien asetusten tavoitteiden saavuttamiseksi. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 43/2008) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (merityödirektiivi). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on saattaa EU:n tasolla voimaan Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestön (ECSA) ja Euroopan kuljetustyöntekijöiden liiton (ETF) merityötä koskevasta yleissopimuksesta (2006) tekemä sopimus. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on lisätä eurooppalaisten merenkulkijoiden kiinnostusta merenkulun työpaikkoihin ja auttaa näin luomaan uusia ja parempia työpaikkoja. Lisäksi tavoitteena on luoda merenkulkualalle tasavertaiset toimintaedellytykset kaikkialla maailmassa. Direktiiviehdotuksen määräykset koskevat merenkulkijoiden työoloja, terveyttä ja turvallisuutta sekä työsuhteen ehtoja. (TEM vanhempi hallitussihteeri Susanna Siitonen 010 60 48932)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.9.2008 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainsihteerit Mikael Långström, Esko Männistö sekä Sami Leino ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkoihin 1.10.2008 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Lauri Aaltonen 160 55401)

Valtioneuvosto myönsi kaupallinen neuvos Mia Hurtalle palkallista virkavapautta kaupallisen neuvoksen virasta 1.11.2008-31.7.2009 Brysselissä Euroopan komissiossa kansallisen asiantuntijan tehtävässä työskentelyä varten. (UM henkilöstöjohtaja Lauri Aaltonen 160 55401)

Oikeustieteen kandidaatti Henri Helo sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.10.2008 lukien. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 160 42816)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.9.2008 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen ulkoasiainministeriön alivaltiosihteerin Antti Sierlan kanssa. Sopimuspalkka on 8 200 euroa kuukaudessa 1.9.2008 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Lauri Aaltonen 160 55401)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 16.9.2008

Kaivoshankkeiden valtion rahoitus sai linjaukset talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta

Suomessa on parhaillaan kuusi toiminnassa olevaa metallikaivosta. Niiden louhintamäärä on 3,7 miljoonaa tonnia vuodessa. Tänä vuonna avataan kaksi kaivosta, Suurikuusikon kultakaivos Kittilässä ja Talvivaaran nikkelikaivos Sotkamossa. Näiden ansiosta louhintamäärä kasvaa 20 miljoonaan tonniin vuodessa. Työvoiman määrä kasvaa 600 henkilöllä. Investointeja on tarvittu yhteensä noin 650 miljoonaa euroa.

Pitkälle valmisteltuja tai suunniteltuja kaivoshankkeita ovat Kylylahti, Kevitsa, Pampalo, Länttä, Sokli, Kolari ja Laivakangas. Toteutuessaan nämä hankkeet lisäisivät metallikaivosten louhintamäärää noin 14 miljoonaa tonnia vuodessa. Investointeja näihin hankkeisiin tarvittaisiin noin 1 700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä yhteensä 1100 henkilöä.

Kokonaisuudessaan maan metallikaivosten louhintamäärät voisivat siten lähivuosina kasvaa 34 miljoonaan tonniin, investoinnit olisivat 3,3 miljardia euroa ja suora työllisyyden lisäys 1700 henkeä. Kun kerrannaisvaikutukset ovat 2-3 -kertaiset, kaivoshankkeiden aiheuttama työllisyyden lisäys olisi 4 000-5 000 henkilöä.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 16.9.2008 kaivostoiminnan lähiajan kehitysnäkymiä ja linjasi samalla kriteerit valtion osallistumiselle kaivoshankkeiden rahoitukseen. Linjausten mukaan valtion tuella rahoitettavan hankkeen tulee olla niin suuri ja ajallisesti pitkäkestoinen, että sillä on merkittävä kansantaloudellinen, aluetaloudellinen ja työllisyysvaikutus. Rahoituksen perusteena on hankkeen hyvä yhteiskuntapoliittinen ja taloudellinen kustannus-hyöty -suhde.

Valtion on perusteltua edistää kaivosten syntymistä, koska uudella kaivostoiminnalla voi olla merkittäviä vaikutuksia alueen taloudelliseen kehitykseen ja työllisyyteen. Suomessa toimivat kaivokset vahvistavat samalla maan raaka-ainepohjaa ja huoltovarmuutta.

Suomessa on vireillä useita uusia kaivoshankkeita paikkakunnille, joissa ei ole olemassa riittävää liikenneinfrastruktuuria. Osassa hankkeista kuljetusmäärät ovat niin suuria, että niitä varten tarvitaan sekä maantie- että rautatieinvestointeja.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta sai selvityksen kuudesta toteutumassa tai suunnitteilla olevasta hankkeesta, jotka vaatinevat liikenneinvestointeja jo lähitulevaisuudessa. Hankkeet edellyttäisivät lähivuosina vähintään 600 miljoonan euron liikenneinvestoinnit, joista 300-400 miljoonaa euroa raideliikenteeseen.

Kaivoshankkeiden liikenneinfrastruktuurien suunnittelu tehdään yhteistyössä kaivosten kanssa. Valtion rahoitus harkitaan kaikissa tapauksissa erikseen. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii isommista hankkeista laaja-alaisen hyöty/kustannusselvityksen yhdessä asianomaisen viraston kanssa.

Liikenneinfrastruktuurin rakentamisessa sovelletaan jälkirahoitusmallia, jossa valtio maksaa kaivosyhtiön investointeja takaisin sovitun aikataulun mukaisesti, pääsääntöisesti 5-10 vuoden päästä, sillä edellytyksellä, että kaivostoiminta on edelleen käynnissä. Takaisinmaksuperiaatteesta sovitaan erikseen, mutta valtio ei välttämättä maksa takaisin hankkeen koko kustannuksia.

Kolarin ja Soklin kaivoksien liikenneyhteyksistä tehdään erillinen selvitys, jossa otetaan huomioon Pohjois-Suomen muut elinkeinopoliittiset tarpeet.

Kaivoshankkeiden eri vaiheissa olisi käytettävissä useita valtion rahoitusmuotoja. 1) malminetsinnän loppuvaiheen ja kaivoshankkeen kehittämisvaiheen rahoitukseen valtio osallistuisi pääomasijoitusten muodossa (Suomen Teollisuussijoitus Oy) sekä lainojen ja takausten muodossa (Finnvera Oyj), 2) kaivosteknologian ja rikastusmenetelmien kehittämiseen käytettäisiin Tekesin avustuksia tai lainoja, 3) varsinaisissa kaivosinvestoinneissa vastuun tulisi olla kaivosyhtiöillä itsellään. Valtio osallistuisi tarvittaessa rahoitukseen mm. pääomasijoitusten (Tesi) sekä lainojen ja takausten muodossa (Finnvera) ja 4) kaivosten toimintaympäristöön liittyviin infrastruktuuri-investointeihin valtio osallistuisi investointi- ja kehittämisavustusten muodossa.

Valtion rahoituksen määrä ja sen ehdot harkittaisiin jokaisessa tapauksessa erikseen. Valtion rahoitusosuus voisi olla eri hankkeissa erilainen hankkeen yhteiskuntapoliittisesta merkittävyydestä riippuen. Tämä rahoitus tapahtuisi jälkirahoituksena eli maksettaisiin yritykselle sitten, kun toiminta on käynnistynyt ja sen jatkuvuus varmistunut.

Kaivosten tarvitseman henkilöstön koulutukseen valtio osallistuisi merkittävällä osuudella, olipa kysymys aikuisten ammatillisesta tai työllisyyskoulutuksesta tai ammattikorkeakouluissa tai yliopistoissa annettavasta muunto- ja täydennyskoulutuksesta. Lisätiedot: elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, p. 010 606 3500, liikenneministeri Anu Vehviläinen, p. (09) 160 28321, teollisuusneuvos Alpo Kuparinen, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 010 606 3612 ja ylijohtaja Juhani Tervala, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 160 28482

HALLITUKSEN ILTAKOULU 17.9.2008

Sadan megan laajakaista kaikkien saataville 2015

Hallitus käsitteli iltakoulussaan 17. syyskuuta viestintäministeri Suvi Lindénin ehdotusta kansalliseksi toimintasuunnitelmaksi korkeatasoisen laajakaistaverkon saatavuudesta kaikkialla maassa.

Ehdotus perustuu kansliapäällikkö Harri Pursiaisen laajakaistaselvitykseen. Tavoitteiden saavuttamisesta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös.

Hallitus linjasi iltakoulussa, että nopeiden laajakaistayhteyksien tulisi olla vuoden 2015 loppuun mennessä kysynnän mukaan lähes kaikkien vakinaisten asuntojen sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkojen ulottuvilla koko maassa.

Nopeutta runkoyhteyksillä tulisi olla vähintään 100 megabittiä sekunnissa. Etäisyys tilaajalta lähimpään valokuitu- tai kaapeliverkkoon saisi olla korkeintaan kaksi kilometriä.

Välitavoitteena 1 Mbit/s perusnopeus

Viestintäministeri Lindén pitää hallitukselle esiteltyjen tavoitteiden toteuttamista historiallisena harppauksena tietoyhteiskunnan kehityksessä. Hallituksen linjauksilla halutaan varmistaa, että viestintäverkot ovat yhteiskunnan tarpeiden tasalla nyt ja tulevaisuudessa.

- Kansalaiset ja elinkeinoelämä tarvitsevat yhä tehokkaampaa tiedonsiirtoa. Tätä edellyttävät muun muassa etätyö, yritystoiminta, sähköinen asiointi sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttö, Lindén toteaa.

Myös televisiotoiminta on tulevina vuosina murroksen edessä, kun ohjelmien jakelukanavat monipuolistuvat ja teräväpiirtolähetykset tekevät tuloaan. Tässä nopea laajakaista on oleellinen tekijä, Lindén tiivistää.

Nopeustavoitetta kohti edetään Lindénin esityksen pohjalta asteittain. Välitavoitteena on yleispalveluun sisältyvän laajakaistanopeuden nostaminen keskimäärin yhteen megabittiin sekunnissa. Lakiesitys asiasta annetaan eduskunnalle tämän vuoden aikana.

Välitavoitteen ja vuoden 2015 tavoitteen toteutumista seurataan vuosittain. Vuonna 2012 aletaan laatia toimintasuunnitelmaa, jolla varaudutaan vuoden 2015 jälkeiseen tilanteeseen.

Kannattamattomiin kohteisiin julkista rahoitusta

Nopeiden viestintäverkkojen alueellisesti tasapuolinen tarjonta ei Pursiaisen selvityksen mukaan onnistu yksinomaan kaupalliselta pohjalta.

- Ketään ei voi jättää arjen tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Kun tarvittavaa televerkkoa ei synny kaikilta osin markkinaehtoisesti, sen rakentamista on tuettava julkisella rahalla, Lindén vahvistaa.

Raportissa ehdotetaan, että valtio, maakunnat ja kunnat osallistuisivat televerkon parantamiskustannuksiin niiltä osin, kuin vuoden 2015 tavoitetasoa ei pystytä saavuttamaan kaupallisesti. Tarkoitus on, että maakuntien liitot kilpailuttaisivat rakentamisen teleyritysten kesken.

Valtion osuuden rahoittamiseksi selvitysmies ehdottaa, että eräät jakoon tulevat radiotaajuudet huutokaupataan. Jos huutokauppatulot eivät riitä valtion teleinfrastruktuurin rakentamistukeen, puuttuva osa rahoitettaisiin teleyrityksiltä perittävällä televerkon tasausmaksulla. Määräaikainen maksu perustuisi teleyritysten laajakaistaliittymien määrään.

Hallitus ottaa rahoituskysymyksiin kantaa myöhemmin periaatepäätöksen valmistelun yhteydessä.

Valtion tuki koskisi verkkojen rakentamista. Käyttäjä hankkii ja kustantaa tilaajayhteytensä jatkossakin itse, ja päättää myös tilaamansa yhteyden nopeudesta ja teknologiasta. Kansalaisten tasa-arvoa edistää vuonna 2009 laajeneva kotitalousvähennys, jota voidaan käyttää myös tieto- ja viestintätekniikan asennustöihin.

Laajakaista kaikkien ulottuville. Kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi. Selvitysmiehen ehdotus saatavilla ministeriön verkkopalvelusta osoitteesta www.lvm.fi.

Lisätietoja: erityisavustaja Aleksi Randell, p. (09) 160 28324 tai 0400 500 822 ja selvitysmies, kansliapäällikkö Harri Pursiainen, p. (09) 160 28389 tai 0500 787 742

Kunnon ministerit ryhtyvät edistämään terveyttä

Matti Vanhasen II hallituksen ministerit kantavat kortensa kekoon terveyden edistämisen talkoissa. Hallitus keskusteli keskiviikkona 17. syyskuuta hallituksen iltakoulussa Kesärannassa peruspalveluministeri Paula Risikon esittelystä terveyden edistämisestä sekä ministereiden omassa elämässä että heidän työssään.

Terveyden edistäminen on ensisijaisesti jokaisen omalla vastuulla, mutta ministereillä on oiva mahdollisuus vaikuttaa terveyden edistämiseen myös omassa työyhteisössään. Terveyden edistäminen on kaikkien yhteinen asia.

Kunnon ministerit -kampanjassa ministerit sitoutuvat esimerkillään hallituksen tahtotilan mukaisesti terveyden edistämiseen omassa elämässään ja työyhteisössään. Taustalla on terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä ravinnosta ja liikunnasta, joista molemmista hallitus on tehnyt päätöksen. Tavoitteena on viedä terveyden edistäminen niin pitkälle käytäntöön kuin mahdollista. Muut yhteisöt ja kaikki kansalaiset haastetaan mukaan terveyden edistämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen

Osallistuminen on vapaaehtoista

Kunnon ministerit koostuu kolmesta osasta: ministereiden omat terveysohjelmat, lähityöyhteisön terveyden edistäminen ja hallituksen yhteinen terveysvartti. Osallistuminen hallituskauden loppuun saakka kestävään kampanjaan on ministereille vapaaehtoista, mutta sitovaa. Kampanjaan ei kuulu tavallisuudesta poikkeavia kunto-ohjelmia, vaan kaikki toiminta on sellaista, johon jokainen muukin Suomen kansalainen voisi osallistua.

Ministereiden omissa terveysohjelmissa avainasemassa on työterveyshuolto, jossa ministerit käyvät alkutarkastuksessa ja seurannassa kampanjan aikana. Työterveyshuollossa ministerit sopivat, mihin omaa terveyttänsä ylläpitäviin ja edistäviin toimenpiteisiin he sitoutuvat kampanjan aikana. Tavoitteiden toteutumista seurataan.

Ministerit sitoutuvat myös parantamaan yhteistyössä omien ministeriöidensä henkilöstö- ja työsuojeluasioista vastaavien kanssa työyhteisöjensä terveyttä ja hyvinvointia. Tämä toteutetaan esimerkiksi siten, että ministeriöiden työpaikkaruokailussa ja kokoustarjoiluissa otetaan huomioon terveellisen kotimaisen ruuan tarjoamat mahdollisuudet.

Hallituksen yhteisessä terveysvartissa jaetaan hyviä käytäntöjä, joita myös muut työyhteisöt voivat ottaa käyttöönsä. Jo pienikin askel voi johtaa terveyden kannalta tärkeään muutokseen, jos siitä tulee säännöllinen osa elämää.

Myös kansalaiset pääsevät mukaan Kunnon ministerit -kampanjaan. Verkkosivuille www.terveyskannattaa.fi kerätään helppoja ja yksinkertaisia terveysniksejä, joita on mahdollista toteuttaa myös kiireisen ihmisen aikataulussa. Omia terveysniksejään voi lähettää osoitteeseen terveyskannattaa@stm.fi.

Lue lisää terveyden edistämisen politiikkaohjelmasta ja valtioneuvoston periaatepäätöksestä terveyttä edistävästä ravinnosta ja liikunnasta verkkosivuilla www.terveyskannattaa.fi ja www.stm.fi/teli

Lisätietoja kampanjasta: ohjelmajohtaja Maija Perho, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 050 443 0805, professori Kari Reijula, Työterveyslaitos, p. 040 550 2050, 030 474 2932 ja neuvotteleva virkamies Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, sosiaali- ja terveysministeriö, p. 050 554 4419

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Presidenttien elämäkertatyöryhmä luovutti 16.9.2008 mietintönsä valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Risto Volaselle. Työryhmä esittää, että valtioneuvosto julkaisisi yhtenäisen elämäkertasarjan Suomen tasavallan presidenteistä. Elämäkerrat voitaisiin julkistaa 100-juhlavuoden alussa vuonna 2017. Työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys tasavallan presidenttien elämäkerrallisen historiankirjoituksen nykytilasta, valtiovallan roolista aikaisempien elämäkertojen syntyyn ja tehdä esitys todettujen puutteiden korjaamisesta. Työryhmän mietintö on osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut/listaus/julkaisu/fi.jsp?oid=238616. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, professori Kari Hokkanen, p. 050 61 211 tai tietoasiantuntija Mikko Eskola, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 22147.

Kansliapäällikkö Harri Pursiainen luovutti 15.9.2008 laajakaistaselvityksensä liikenne- ja viestintäministeriölle.

Laajakaista kaikkien ulottuville - Kansallinen toimintasuunnitelma tietoyhteiskunnan infrastruktuurin parantamiseksi -selvityksessä ehdotetaan, että julkinen sektori ryhtyisi antamaan yritystukea yrityksille, jotka sen ollessa kaupallisesti kannattamatonta parantavat yleisen televerkoston sellaiseksi, että lähes jokaisen kansalaisen saatavilla on 100 megabitin yhteydet mahdollistava valokuitu- tai kaapeliverkko vuonna 2015. Sitä ennen kaikille tulee toteuttaa yleispalveluun sisältyvän laajakaistayhteyden nopeuden nosto keskimäärin 1 megabittiin sekunnissa viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Ehdotus on laadittu periaatepäätöksen muotoon. Ehdotus on osoitteessa www.lvm.fi.

Lisätietoja antaa kansliapäällikkö Harri Pursiainen, p. (09) 160 28389, liikenne ja viestintäministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.