Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 26/2008

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 26.6.2008 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 94/2008 vp) laiksi viranomaisten sineteistä ja leimoista. Lailla viranomaisten sineteistä ja leimoista korvataan virastojen sineteistä annettu valtioneuvoston päätös. Tavoitteena on ensisijaisesti turvata sinettien ja leimojen julkinen luotettavuus, korjata säädöstaso asianmukaiseksi ja ajanmukaistaa säännöksiä. Laissa määritellään ne ylemmät viranomaiset, joiden tulee käyttää sineteissään ja leimoissaan Suomen vaakunan tunnuskuvaa. Muut viranomaiset voivat käyttää Suomen vaakunan sijaan muitakin tunnuskuvia. (VNK vanhempi hallitussihteeri Kari Peltonen 160 22294)

Esitys (HE 95/2008 vp) laeiksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain, mielenterveyslain sekä rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Säännöksiä muutetaan siten, että rikosasiassa syyntakeettomana rangaistukseen tuomitsematta jätetylle henkilölle määrätty tahdosta riippumaton psykiatrinen sairaalahoito (hoitoseuraamus) voidaan siirtää järjestettäväksi hoitoseuraamuksen määränneestä valtiosta siihen valtioon, jonka kansalainen henkilö on tai jossa hänellä on kotipaikka. Muutokset mahdollistavat vieraassa valtiossa tuomitun hoito-seuraamuksen täytäntöönpanon Suomessa sekä sen, että Suomi voi pyytää täällä määrätyn hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa vieraalta valtiolta. Oikeusministeriö päättää asiasta Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen esityksestä. Lisäksi tarkistetaan rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä annettua lakia siten, että luovuttaminen on mahdollista myös rikosperusteisen hoitoseuraamuksen täytäntöönpanoa varten. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 160 67705)

Esitys (HE 96/2008 vp) laeiksi arpajaislain sekä eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 2 ja 7 §:n muuttamisesta. Arpajaislakia täydennetään säännöksillä, joilla tehostetaan rahapelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisemistä sekä lisätään viranomaisten keinoja puuttua lainvastaiseen rahapelitoimintaan. (SM poliisijohtaja Kimmo Hakonen 160 42875)

Esitys (HE 97/2008 vp) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä, niiden taloudellisten etujen vastaisten petosten ja muun laittoman toiminnan torjumista koskevan yhteistyösopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja tullilain muuttamisesta. Sopimusta sovelletaan osapuolten viranomaisten väliseen hallinnolliseen apuun ja kansainväliseen rikosoikeusapuun osapuolten taloudellisia intressejä koskevien petosten torjumiseksi, ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi. Tullilakiin lisätään tarpeellisia tarkentavia säädöksiä vieraan valtion tullivirkamiehen oikeudellisesta asemasta tämän osallistuessa hallinnollisiin tutkimuksiin Suomessa. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 160 33077)

Esitys (HE 98/2008 vp) laiksi lukiolain muuttamisesta. Lukiolain opiskelijan arviointia ja opintojen hyväksilukemista koskevia säännöksiä muutetaan. Kielten opetuksessa opiskelijalta arvioidaan kielitaidon muiden osa-alueiden lisäksi suullinen kielitaito. Suullista kielitaitoa arvioidaan erillisellä kokeella, jonka laatimisesta vastaa Opetushallitus. Opintojen hyväksilukemista koskevaa säännöstä täsmennetään ja täydennetään siten, että opiskelijan oikeus osaamisen tunnustamiseen käsittää aikaisemmin suoritettujen opintojen lisäksi myös muutoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ja tunnustamisen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2009. (OPM opetusneuvos Merja Leinonen 160 77265)

Esitys (HE 99/2008 vp) laeiksi valmismatkaliikkeistä ja rikoslain 30 luvun muuttamisesta. Nykyisin asetukseen sisältyvät elinkeino-oikeudelliset säännökset siirretään perustuslain vaatimuksia vastaavasti lain tasolle. Lain soveltamisala on jonkin verran nykyistä laajempi. Valmismatkaliikkeen harjoittamiseen rinnastetaan laissa lentokuljetusten järjestäminen, tarjoaminen tai välittäminen kuluttajille, jos kuljetuksen järjestää, tarjoaa tai välittää muu kuin lentoliikenteen harjoittaja. Valmismatkaliikkeen harjoittajien rekisteröintiä ja vakuudenasettamisvaatimuksia koskevat säännökset vastaavat vähäisin tarkennuksin voimassa olevaa lakia. Rekisteröinnin edellytyksiin lisätään vaatimus, jonka mukaan luonnollisen henkilön on oltava täysi-ikäinen. Lisäksi vaaditaan, ettei hän ole konkurssissa eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu. Valmismatkaliikerikoksesta säädetty enimmäisrangaistus korotetaan kuuden kuukauden vankeusrangaistuksesta yhden vuoden vankeusrangaistukseen. Samalla rangaistussäännökset siirretään rikoslakiin. (TEM vanhempi hallitussihteeri Tuomo Knuuti 010 60 63537)

Esitys (HE 100/2008 vp) laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta. Sairausvakuutuslain ja lääkelain muutoksilla otetaan lääkekorvausjärjestelmässä käyttöön viitehintajärjestelmä lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi ja edullisimpien vaihtokelpoisten valmisteiden käytön edistämiseksi. Viitehintajärjestelmä koostuu viitehintaryhmistä, jotka perustuvat Lääkelaitoksen ylläpitämään luetteloon keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista. Viitehintajärjestelmään voidaan sisällyttää keskenään vastaavat samaa lääkeainetta sisältävät myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joille on vahvistettu korvattavuus. Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella viitehintaryhmään sisällytetyn lääkevalmisteen korvauksen suuruus voidaan laskea. Viitehintojen määrittäminen perustuu lääkkeen myyntiluvan haltijoiden esittämiin tukkuhintoihin ja niiden perusteella laskettuihin arvonlisäverollisiin vähittäishintoihin. Viitehintajärjestelmän käyttöönoton yhteydessä lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä muutetaan vastaamaan viitehintajärjestelmässä noudatettavia menettelyjä. Lisäksi lääkelakia muutetaan siten, että vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätetyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät vastaavat valmisteet sisällytetään lääkevaihdon piiriin. Lisäksi tehdään teknisiä ja lainsäädännön selkeyttämisen kannalta tarpeellisia muutoksia sairausvakuutuslain lääkekorvauksia koskeviin säännöksiin. Sairausvakuutuslain muuttamista koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2009 kuitenkin siten, että viitehintajärjestelmää koskevia säännöksiä sovellettaisiin 1.4.2009 alkaen. Lääkelain muuttamista koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2009. Esitys liittyy valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseen. (STM johtaja Anja Kairisalo 160 74411)

Esitys (HE 101/2008 vp) laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että tupakkatuotteiden myynti on luvanvaraista ja luvan myöntäminen ja myynninvalvonta maksullista. Lupaviranomainen on kunta, joka voi myös tietyin edellytyksin peruuttaa antamansa tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvan. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkauksen vähimmäiskoko on 20 savuketta, 10 pikkusikaria tai 30 grammaa irtotupakkaa. Lisäksi savukkeiden on itsestään palamista koskevilta ominaisuuksiltaan täytettävä paloturvallisuusvaatimukset. Rangaistussäännöksistä poistetaan eräitä syytteen nosto-oikeutta ja tunnusmerkistöä koskevia rajoituksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2009. (STM neuvotteleva virkamies Olli Simonen 160 74376)

Esitys (HE 102/2008 vp) laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Asemakaavoihin otetaan varsin laajalti käyttöön valituslupajärjestelmä, samoin kaavallista harkintaa sisältävät luvat tulevat valituslupajärjestelmän piiriin. Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisestä yleiskaavasta sekä siitä johtuvasta valtion ohjauksen keventämisestä otetaan säännökset lakiin. Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta tulee mahdolliseksi määrätä asemakaavassa. Maaseudun kylien rakentamista helpotetaan mahdollistamalla rakennusluvan myöntäminen yleiskaavan perusteella. Rakennusluvan ja purkamisluvan edellytykset yhtenäistetään purkamisen sisältyessä rakennuslupaan ja tällaisesta luvasta annetaan valitusoikeus alueelliselle ympäristökeskukselle. Asemakaavassa annettujen kadunnimien muuttamista joustavoitetaan. Alueellinen poikkeamispäätös tehdään mahdolliseksi ja poikkeamisen toimivaltaa täsmennetään. (YM rakennusneuvos Matti Vatilo 020 4907120)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 26.6.2008 seuraavat lait:

Laki rikoslain 2 a luvun 9 §:n muuttamisesta (HE 69/2008 vp). Rikoslakia muutetaan siten, että rikesakko voidaan säätää seuraamukseksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain mukaisesta vesikulkuneuvorikkomuksesta. Laki tulee voimaan 11.7.2008. (OM lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa 160 67700)

Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain muuttamisesta ja laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta (HE 46/2008 vp). Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien operatiiviset tehtävät siirretään Pelastusopistolle samalla vahvistaen sisäasiainministeriön siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien strategista ohjausta. Eri ministeriöiden tai hallinnonalojen väliseen työnjakoon ei tehdä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.8.2008. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että henkilöstöä edustavilla valtion pääsopijajärjestöillä on käytettävissään sellaiset neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmät, jotka takaavat näille henkilöstöjärjestöille aidon mahdollisuuden vaikuttaa siviilikriisinhallinnan henkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. (SM ylijohtaja Antti Pelttari 160 42290)

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta ja laki eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 2 momentin kumoamisesta (HE 65/2008 vp). Kunnallista eläkelakia muutetaan siten, että kunnallinen eläkelaitos voi tuottaa eläkehallintopalveluja myös kunnallisen eläketurvan ulkopuolisille asiakasryhmille siltä osin kuin palvelussa ei ole kyse julkisen vallan käytöstä. Lisäksi säädetään laki eläinlääkintähuoltolain 14 §:n 2 momentin kumoamisesta ja siirretään kunnalliseen eläkelakiin säännökset kunnaneläinlääkärin eläkkeen perusteena olevista työansioista. Kunnallisen eläkelain vanhuuseläkettä koskevia säännöksiä muutetaan niin, että kunnallinen luottamustoimi, perhe- tai omaishoitosopimus tai muu toimeksiantosopimus ei estä vanhuuseläkkeen saamista kunnallisista palvelussuhteista. Lisäksi palkansaajan eläkemaksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Kunnalliseen eläkelakiin tehdään myös muita teknisluonteisia tarkistuksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2009. (VM lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää 160 32248)

Laki alkolukolla valvotusta ajo-oikeudesta ja laki tieliikennelain muuttamisesta (HE 36/2008 vp). Kesäkuun lopussa 2008 päättyvä kolmivuotinen kokeilu, jossa tuomioistuin on voinut ajokiellon sijasta määrätä rattijuopumukseen syyllistyneelle alkolukolla valvotun ajo-oikeuden, vakinaistetaan. Kokeilun aikaiseen lainsäädäntöön tehdään eräitä muutoksia. Jatkossa poliisi voi määrätä valvotun ajooikeuden alkamaan jo ennen rattijuopumuksen tuomioistuinkäsittelyä. Tällä pyritään nopeuttamaan alkolukon käyttöönottoa, millä tutkimusten mukaan voidaan ehkäistä uusintarikoksia. Vuoden sijasta ajo-oikeuden valvonta kestää jatkossa yhdestä kolmeen vuotta ja pituuden päättää tuomioistuin. Kokeiluun liitettyä raskasta päihdeohjelmaa kevennetään. Lait tulevat voimaan 1.7.2008. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)

Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta (HE 58/2008 vp). Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta jaetaan kahteen osastoon, joita johtavat päätoimiset puheenjohtajat. Viisijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa käsiteltävien asioiden määrää supistetaan. Uutena menettelynä otetaan käyttöön yhden tuomarin kokoonpano, jossa muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ratkaisee esittelystä yksinkertaisia asioita. Lisäksi muutoksenhakulautakunnan notaarit voivat esitellä yksinkertaisia valitusasioita. Laki tulee voimaan 1.8.2008. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle turvataan kansalaisten oikeusturvan ja lautakunnan toimintakyvyn edellyttämät henkilöstövoimavarat ja että lautakunnan johtamista sekä työ- ja käsittelyprosesseja seurataan aktiivisesti ja ryhdytään tarvittaviin lisätoimiin lautakunnan toiminnan kehittämiseksi ja käsittelyaikojen lyhentämiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että muutoksenhakutarvetta sosiaalivakuutusasioissa pyritään vähentämään kehittämällä edelleen päätösten perusteluja ja asiakkaiden informointia ja että sosiaalivakuutusasioiden ensimmäisen asteen ratkaisujen oikaisumenettelyn toimivuus ja kehittämistarpeet selvitetään pikaisesti. (STM ylitarkastaja Milla Meretniemi 160 73140)

Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain muuttamisesta (HE 59/2008 vp). Erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia muutetaan siten, että erityisryhmien asuntokohteitten rakentamiseen, hankintaan ja perusparannukseen voidaan myöntää aikaisempaa suurempi osuus tarvittavasta rahoituksesta investointiavustuksena. Tarkoituksena on parantaa pitkäaikaisasunnottomien, opiskelijoiden sekä vammaisten asuntotilannetta. Laki tulee voimaan 1.7.2008. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 020 4907613)

Tasavallan presidentti hyväksyi Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön (sellaisena kuin se on muutettuna Kansainvälisen IDEAn neuvoston ylimääräisessä istunnossa 24.1.2006) ja vahvisti lain Kansainvälisen Demokratia- ja Vaaliapuinstituutin perussäännön lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 44/2008 vp). Perussääntö on hyväksytty suoraan konsolidoituna perussääntönä. Muutoksen päätarkoituksena on selkiyttää järjestön toimivaltavastuita. Jäsenvaltioiden edustajista muodostuva neuvosto muuttuu instituutin ylimmäksi päättäväksi elimeksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Sofie From-Emmesberger 160 56551)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) ja vahvisti lain Suomen osallistumisesta eurooppalaisen puolustusmateriaaliyhteistyöjärjestön (OCCAR) hallinnoimaan Euroopan Puolustusviraston ohjelmistoradioprojektiin (ESSOR) tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 39/2008 vp). Suomi on kirjeenvaihdolla 11.12.2007 sitoutunut OCCARin hallinnoimaan ESSOR-ohjelmistoradiohankkeeseen. Suomi sitoutui soveltamaan OCCARin sääntöjä ja toimintatapoja väliaikaisesti, lukuun ottamatta Suomen saatekirjeessä mainittuja erioikeuksia ja vapauksia, välitysmenettelyä sekä korvausvelvollisuutta koskevia määräyksiä, jotka edellyttivät Suomessa eduskunnan hyväksymistä ennen kuin niitä voidaan kansallisesti soveltaa. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (PLM esittelijä Anna Korhola 160 88173)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2008 toiseksi lisätalousarvioksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 63/2008 vp). Eduskunta on 18.6.2008 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 2008 koskevaa toista lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2008 alkaen. (VM budjettineuvos Helena Tarkka 160 34876)

Tasavallan presidentti hyväksyi Moldovan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen ja vahvisti lain Moldovan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 52/2008 vp). Moldovan kanssa tehdyn tuloverosopimuksen ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM ylitarkastaja Minna Korhonen 160 34735)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 26.6.2008 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 1.7.2008. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (UM lähetystöneuvos Pirjo Suomela-Chowdhury 160 56272)

Tasavallan presidentin asetus eräiden Mansaaren kanssa tehtyjen tuloverotusta koskevien sopimusten voimaansaattamisesta ja sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimukset ovat voimassa 19.6.2008 alkaen niin kuin siitä on sovittu. Laki (289/2008) tulee voimaan 7.7.2008. Asetus tulee voimaan 7.7.2008. (VM ylitarkastaja Minna Korhonen 160 34735)

Tasavallan presidentin asetus kansainväliseen lastiviivayleissopimukseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 82. istunnossaan päätöslauselman 223, jolla on muutettu kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968). Päätöslauselmalla muutetaan meriturvallisuusmääräyksiä, jotka ovat sopimusteknisiä ja määritelmiä täsmentäviä. Muutoksen määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 82. istunnossaan päätöslauselmat 216, 217, 218, 220, 221, 222 ja 227, jotka muuttavat ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen sopimuksen liitteitä (ns. SOLAS-yleissopimus, SopS. 11/ 1981). Päätöslauselmilla muutetaan meriturvallisuusmääräyksiä, jotka koskevat painolastivesitankkien ja hengenpelastuslaitteiden teknisiä vaatimuksia, hyttiparvekkeiden paloturvallisuusvaatimuksia, todistuskirjoja, sammuttimien teknisiä ominaisuuksia, sammutus- ja hälytysjärjestelmän hyväksymistä, pelastuslaitteiden, pelastuslauttojen, valmiusveneiden ja laskulaitteiden teknisiä ominaisuuksia, rakennusmateriaalivaatimuksia, hengenpelastuslaitteiden tarkastuksia ja suurnopeusalusten teknisiä ominaisuuksia. Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 26.6.2008 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen pysyvän edustajan Euroopan unionissa, suurlähettiläs Jan Storen tai hänen sijaisensa Marianne Huusko-Lamposen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen puolesta EU:n ja Etelä-Afrikan välisen kauppaa, kehitysyhteistyötä ja yhteistyötä koskevan sopimuksen sopimusmuutos. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Valtuuskunnan asettaminen EU:n ja Välimeren maiden huippukokoukseen 13.7.2008 Pariisissa ja ulkoasiainministeriön oikeuttaminen määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja avustajat. Suomea huippukokouksessa edustaa tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen. Jäseniä ovat EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen (1.7.2008 alkaen), neuvonantaja Päivi Kairamo-Hella, ulkoasioiden alivaltiosihteeri Esko Hamilo, ulkoasiainneuvos Risto Veltheim, EU-neuvonantaja Riina Nevamäki, lehdistöpäällikkö Eila Nevalainen, apulaistiedotuspäällikkö Sanna Kangasharju ja 3. adjutantti majuri Marko Kivelä. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Ylijohtaja Pauli Järvenpään tai hänen estyneenä ollessaan turvallisuusjohtaja Juha Pekkolan valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja puolustusmateriaalialan yhteistyöorganisaation (OCCAR) välillä OCCARin ESSOR-ohjelmaan liittyvän turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisesta. (PLM esittelijä Anna Korhola 160 88173)

Kansainväliseen lastiviivayleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksyminen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 82. istunnossaan päätöslauselman 223, jolla on muutettu kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968). Päätöslauselmalla muutetaan meriturvallisuusmääräyksiä, jotka ovat sopimusteknisiä ja määritelmiä täsmentäviä. Muutokset ovat teknisiä, eivätkä ne kuulu lainsäädännön alaan. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksyminen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 82. istunnossaan päätöslauselmat 216, 217, 218, 220, 221, 222 ja 227, jotka muuttavat ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen sopimuksen liitteitä (ns. SOLAS-yleissopimus, SopS. 11/1981). Päätöslauselmilla muutetaan meriturvallisuusmääräyksiä, jotka koskevat painolastivesitankkien ja hengenpelastuslaitteiden teknisiä vaatimuksia, hyttiparvekkeiden paloturvallisuusvaatimuksia, todistuskirjoja, sammuttimien teknisiä ominaisuuksia, sammutus- ja hälytysjärjestelmän hyväksymistä, pelastuslaitteiden, pelastuslauttojen, valmiusveneiden ja laskulaitteiden teknisiä ominaisuuksia, rakennusmateriaalivaatimuksia, hengenpelastuslaitteiden tarkastuksia ja suurnopeusalusten teknisiä ominaisuuksia. Muutokset ovat teknisiä, eivätkä ne kuulu lainsäädännön alaan. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutoksien hyväksyminen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 82. istunnossaan päätöslauselman 219, joka muuttaa ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen sopimuksen liitteitä (ns. SOLAS-yleissopimus, SopS 11/1981). Päätöslauselmalla muutetaan SOLAS-yleissopimukseen liittyvää IBC-säännöstöä (International Code for the Construction and Equipment of Ships Carrying Dangerous Chemicals in Bulk). Muutokset ovat teknisiä, eivätkä ne kuulu lainsäädännön alaan. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutoksien hyväksyminen. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 82. istunnossaan päätöslauselmat 216, joka muuttaa ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteitä (ns. SOLAS-yleissopimus, SopS 11/1981). Päätöslauselmalla muutetaan meriturvallisuusmääräyksiä, jotka tarkoittavat sitä, että alusten vuotovakavuus määritellään uusien alusten osalta todennäköisyysperustein. Muutokset ovat teknisiä, eivätkä ne kuulu lainsäädännön alaan. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 26.6.2008 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen ylituomari, hallinto-oikeustuomari Marja Helena Mattila Oulun hallinto-oikeuden ylituomarin virkaan, hovioikeudenneuvos Eeva Anna-Kaarina Mäkinen Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan, hallinto-oikeustuomari Jaana Maria Malinen Kuopion hallintooikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan, hallinto-oikeustuomari Pirjo Anneli Marela Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan, määräaikainen hovioikeudenneuvos, asessori Riitta Elina Santo Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan, määräaikainen hovioikeudenneuvos, asessori Virve Marjatta Salo Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.7.2008 lukien ja lakimies Maija Leena Toivanen Kuopion hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.8.2008 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Majuri Tero Ylitalo puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan 5.9.2008 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

Kansleri, professori Eero Vuorio Turun yliopiston kansleriksi 1.9.2008 alkavaksi toimikaudeksi. (OPM ylijohtaja Riitta Kaivosoja 160 77053)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 25.6.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteutettavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä tehdyn sisäisen sopimuksen muuttamisesta tehdyn sisäisen sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus tulee voimaan 1.7.2008. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (UM lähetystöneuvos Pirjo Suomela-Chowdhury 160 56272)

Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksen muutoksella pannaan täytäntöön komission direktiivi 2007/32/EY. Hankintayksikkö tai sen edustaja pyytää valitsemaansa ilmoitettua laitosta suorittamaan EY-tarkastusmenettely. Asetuksen muuttamisen jälkeen osajärjestelmän valmistajalle annetaan mahdollisuus pyytää suunnittelu- tai tuotantovaiheen arviointeja, joiden perusteella ilmoitettu laitos antaa väliaikaisen tarkastuslausunnon. Tämän pohjalta pääurakoitsija tai valmistaja voi laatia yhteentoimivuuden osatekijälle tai osajärjestelmälle väliaikaisen EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksen. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (LVM hallitusneuvos Pekka Kouhia 160 28612)

Valtioneuvoston asetus taksiliikenteen kuluttajahinnoista. Taksiliikenteessä kuluttajilta perittäviin enimmäishintoihin tehdään muutoksia ja täsmennetään enimmäishintojen sekä lisämaksujen perusteita. Asetus sisältää myös säännökset taksamittarin käytöstä. Taksiliikenteen kuluttajahintojen enimmäismääriä korotetaan koko maassa keskimäärin 7,4 prosentilla niin, että korotus kohdistuu matkan pituuden perusteella korvattavaan ajomatkamaksuun ja sen osalta tasaisesti eri taksaluokkiin. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (LVM neuvotteleva virkamies Irja Vesanen-Nikitin 160 28544)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen 16 §:n muuttamisesta. Ajooikeuden erityisehtoja koskevaan 16 pykälään lisätään alkolukko uudeksi erityisehdoksi. Asetus liittyy alkolukkokokeilun vakinaistamiseen heinäkuun alussa 2008. Alkolukon käyttövelvollisuus merkitään uudella kansallisella koodilla ajokorttiin. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)<7p>

Valtioneuvoston asetus Huoltovarmuuskeskuksesta. Asetus sisältää säännöksiä Huoltovarmuusneuvoston ja Huoltovarmuuskeskuksen tehtävistä, laitoksen hallituksen ja toimitusjohtajan tehtävistä, hallituksen työskentelystä sekä laitoksen taloushallintoon liittyvistä asioista. Asetus tulee voimaan 1.7.2008. (TEM hallitusneuvos Kari Mäkinen 010 60 63523)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 25.6.2008 seuraavat päätökset:

Päätös vapauttaa Jari Luoto EU-asioiden komitean puheenjohtajan tehtävästä ja määrätä puheenjohtajaksi EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen 1.7.2008 lukien 17.1.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (VNK neuvotteleva virkamies Liisa Talonpoika 160 22184)

Päätös hyväksyä Ihmiskaupan vastainen tarkennettu toimintasuunnitelma. Valtioneuvosto hyväksyi 25.8.2005 ensimmäisen kansallisen ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmassa edellytettiin, että sen toteutuksesta saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta laaditaan tarkennettu toimintaohjelma. Toimenpiteet tehostavat ihmiskaupan uhrien tunnistamista ja ihmiskaupan torjuntaa sekä ihmiskauppaa koskevan tietoisuuden kasvattamista ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyä. (SM maahanmuuttojohtaja Tuomo Kurri 160 42913)

Päätös myöntää Viipurin Reaalikoulu Oy:lle lisäopetuksen järjestämislupa perusopetuksen oppimäärän suorittaneille. (OPM opetusneuvos Heikki Blom 160 77229)

Päätös hyväksyä ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutokset. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriturvallisuuskomitea (MSC) on hyväksynyt 80. istunnossaan päätöslauselmat 195 ja 196, jotka muuttavat ihmishengen turvallisuudesta merellä tehdyn kansainvälisen sopimuksen liitteitä (ns. SOLAS-yleissopimus, SopS 11/ 1981). Päätöslauselmalla 195 muutetaan ISM-säännöstön (International Safety Management Code) määräyksiä siten, että todistuskirjamalleihin lisätään yhtiön tunnistetietoihin tunnusnumero. Päätöslauselmalla 196 muutetaan ISPS-säännöstön (International Ship and Port Facility Security Code) määräyksiä siten, että todistuskirjamalleihin lisätään yhtiön tunnistetietoihin tunnusnumero. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 25.6.2008 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 35/2008) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (rehuasetus). Asetusehdotuksen tarkoituksena on rehuaineiden ja rehuseosten markkinoille saattamista ja pakkausmerkintöjä koskevien direktiivien kokoaminen yhteen, tarkistaminen ja nykyaikaistaminen siten, että Euroopan unionissa saavutettu rehu- ja elintarviketurvallisuuden korkea taso säilytetään. EU:n rehu- ja maataloussektorin kilpailukyvyn parantamiseksi teknisiä vaatimuksia yksinkertaistetaan ja tarpeettomat hallinnolliset rasitteet poistetaan. (MMM maatalousneuvos Kirsi Heinonen 160 54221)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 36/2008) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2001/82/EY ja 2001/83/ EY muuttamisesta siltä osin kuin kyse on lääkkeiden myyntilupien ehtojen muutoksista (variaatiosäännösten laajennus). Direktiivin tarkoituksena on antaa komissiolle valtuudet säätää neuvoston asetuksella lääkevalmisteiden myyntilupien muutoksia koskevista menettelyistä silloin kun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on myöntänyt myyntiluvan kansallisen menettelyn mukaisesti. Voimassa olevien säännösten perusteella neuvoston asetuksella voidaan säätää myyntilupien muutosten käsittelystä vain silloin kun lääkevalmisteen myyntilupa on myönnetty keskitetyssä, hajautetussa tai tunnustamismenettelyssä. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 25.6.2008 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta valtiosihteeri, yhteiskuntatieteiden maisteri Jari Petteri Luodolle ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Valtiosihteeri, yhteiskuntatieteiden maisteri Jari Petteri Luoto ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.7.2008 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Leena Viljaselle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 25.8.2008-4.9.2011 Washingtonissa Latinalaisen Amerikan kehityspankissa työskentelyä varten. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Lääninpoliisijohtaja, oikeustieteen kandidaatti Mikko Tapio Paatero sisäasiainministeriön poliisiylijohtajan osastopäällikkönä virkaan 15.8.2008 lukien. (SM hallintojohtaja Janne Kerkelä 160 42788)

Valtioneuvosto myönsi prikaatikenraali Markku Nikkilälle virkavapautta puolustusvoimien kenraalin virasta 1.7.2008-30.6.2011 puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin viran hoitamista varten. (PLM ylitarkastaja Antti Korkala 160 88116)

Hallintotieteiden maisteri Päivi Laajala valtiovarainministeriön osastopäällikön virkaan 1.9.2008 lukien seitsemän vuoden määräajaksi. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 160 33007)

Valtioneuvosto myönsi opetusneuvos Eija Alhojärvelle palkatonta virkavapautta opetusministeriön opetusneuvoksen virasta 1.9.2008-31.12.2011, kuitenkin enintään siksi ajaksi, kun hän toimii Skills Finland ry:n toiminnanjohtajana. (OPM ylijohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Valtioneuvosto myönsi neuvotteleva virkamies Marjukka Saarijärvelle palkatonta virkavapautta liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta 1.1.2009-31.12.2009. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 25.6.2008 seuraavia asioita:

Puolustushallinnon ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Karjalan Prikaati vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Valkealassa Vekaranjärven varuskunnassa sijaitsevan kasarmi nro 1 peruskorjaus-, perusparannushankkeen vuokrasopimuksen. Hanke kuuluu puolustusvoimien perusparannushankkeisiin ja sisältää huomattavasti työsuojelullisia toimia. Vuokra-aika alkaa 1.7.2010 ja vuokra-aika valmistumisajankohdasta on 10 vuotta. Hankkeen tavoitehinta-arvio on 9 750 000 euroa, (hintataso 75,5 3/2008). (PLM erityisasiantuntija Kai Heng 160 88227)

Palkkaussopimuksen tekeminen Valtiokonttorin pääjohtajan Timo Laitisen kanssa. Sopimuspalkka on 9 605 euroa kuukaudessa 16.6.2008 lukien. (VM neuvottelujohtaja Seija Petrow 160 34910)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 24.6.2008

Kevitsan kaivostielle 5,6 miljoonaa euroa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa 5,6 miljoonan euron määrärahaa Kevitsan kaivosalueen tiehankkeeseen. Ministerivaliokunta käsitteli asiaa 24. kesäkuuta. Valtuus tien rakentamiseen otetaan valtion kolmanteen lisäbudjettiesitykseen.

Tiehanke toteutettaisiin aluksi yksityistienä, koska kaivoksen avaamista valmistelevien töiden aikataulu on kireä. Tien on tarkoitus valmistua vuoden 2009 lokakuun loppuun mennessä. Myöhemmin tie muutettaisiin maantieksi.

Valtio maksaisi noin seitsemän kilometrin mittaisen tien suunnittelu- ja rakentamiskustannukset takaisin kaivosyhtiölle vuosina 2013 ja 2014 edellyttäen, että kaivostoiminta on silloin edelleen käynnissä.

Sodankylässä sijaitseva Kevitsan kaivos työllistää tuotantovaiheessa yli 200 henkeä.

Lisätietoja: erityisavustaja Kari Jääskeläinen, p. 0440 581 030 ja ylijohtaja Juhani Tervala, p. 050 552 7260, liikenne- ja viestintäministeriö

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 25.6.2008

Kuntalain muutos mahdollistaa osallistumisen videoneuvotteluteitse kunnallisten toimielinten kokouksiin

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi keskiviikkona 25. kesäkuuta kokouksessaan lakiesitystä, joka mahdollistaa kunnallisten toimielinten kokouksiin osallistumisen myös videoneuvotteluyhteyden avulla.

Voimassa oleva kuntalaki ei mahdollista kunnallisten toimielinten kokouksiin osallistumista teknisten apuvälineiden avulla. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kuntalaissa säädettäisiin yleisesti niistä edellytyksistä, joita asetettaisiin osallistumiselle kunnallisten toimielinten kokouksiin videoneuvotteluyhteyden avulla. Näitä olisivat muun muassa kokousten vuorovaikutteisuuden, julkisuusperiaatteen, salassapidettävien tietojen asianmukaisen käsittelyn ja vaalisalaisuuden turvaaminen.

Tarkemmat määräykset annettaisiin kunnan hallintosäännössä. Kunta määräisi hallintosäännössään, antaako se mahdollisuuden osallistua kokouksiin videoneuvotteluyhteyden avulla ja millä tavalla videoneuvotteluteitse osallistuminen kokouksiin järjestetään kunnassa yhdenvertaisin kriteerein. Jos kunta mahdollistaisi osallistumisen videoyhteyden avulla, kunnalla olisi velvollisuus huolehtia, että siihen tarvittavat laitteet ja yhteydet ovat käytettävissä.

Valmisteilla olevien lakimuutosten tavoitteena on poistaa vaikeista kulkuyhteyksistä tai matkoihin kuluvasta ajasta aiheutuvia esteitä kunnallisten toimielinten kokouksiin osallistumiselle. Tavoitteena on yleisemminkin lisätä kiinnostusta kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen sekä edistää sähköisten tiedonvälitystapojen laajempaa hyödyntämistä kunnissa.

Videoneuvotteluyhteyden avulla pidettäville kunnallisten toimielinten kokouksille on todettu olevan tarvetta erityisesti saaristokunnissa ja Lapissa vaikeiden liikenneyhteyksien ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Myös toteutumassa olevat alueellisesti laajat kuntaliitokset lisäävät videoneuvotteluteitse pidettävien kokousten tarvetta.

Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2008, ja lakimuutokset tulisivat voimaan vuoden 2009 alusta. Esitysluonnos on valmisteltu yhteistyössä valtiovarainministeriön kuntaosaston ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää p. (09) 160 32248 ja lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu p. (09) 160 32220, valtiovarainministeriö

Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma käyntiin 2010

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi keskiviikkona 25. kesäkuuta työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusta alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) käynnistämisestä vuoden 2010 alusta. KOKO-ohjelman tavoitteena on parantaa kaikkien alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelmaan haetaan keväällä 2009 ohjelmakaudeksi 2010-2013. Sen kohteena on koko maa Ahvenanmaa pois lukien.

Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen, elinvoimainen ja tasapainoinen aluerakenne sekä alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. KOKO-ohjelma on yksi väline näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.

KOKO-ohjelmaan sulautuvat nykyisistä alueellisen kehittämisen erityisohjelmista aluekeskusohjelma (AKO) sisältäen Uudellamaalla toteutettavat kaupunkiohjelmat, maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelman paikallinen ja alueellinen toteuttaminen. Osaamiskeskusohjelma ei kuulu sulautettavien ohjelmien joukkoon.

KOKO-ohjelma-asiakirjaa käsitellään valtioneuvostossa elokuussa. Syyskuussa kuntiin lähetetään kysely, jolla kartoitetaan KOKO-ohjelmaan hakeutuvia kuntien muodostamia paikallisia toiminta-alueita ja alustavasti ohjelman sisältöä. Kyselyssä kartoitetaan myös kansallisten verkostojen teemoja sekä koordinaatiovastuuseen valmiita olevia tahoja. Vuoden 2009 aikana toteutetaan aiemmin aluekeskusohjelmaan, alueelliseen maaseutuosioon tai saaristo-ohjelmaan määritettyjä toimenpiteitä.

Keskeisimpänä kohteena ohjelmassa on aluekehittämisen toimintatapojen kehittäminen. Ohjelman toimintatapateemoja ovat uudistuvat yhteistyön muodot ja verkostoituminen, oppiva ohjelma, paikallinen ennakointi sekä kumppanuus. KOKO-ohjelman avulla alueiden kehittämisen strategisuutta lisätään toimintatapoja tehostamalla.

Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja on osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. KOKO tukee maakuntien sisäistä tasapainoista alueellista kehitystä ja vuorovaikutusta toiminta-alueiden välillä sekä luo edellytyksiä kehittämisvyöhykkeiden ja osaamiskeskittymien vahvistamiselle. Sillä vahvistetaan maakuntien yhteistyötä.

KOKO-ohjelma on alueiden kehittämislain 14 § mukainen valtioneuvoston aluepoliittinen erityisohjelma. Se toimii kansallisena strategisena aluekehitystä ohjaavana ja koordinaatiota parantavana välineenä tavoitepäätöksessä määriteltyjen valtakunnallisten kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi. Ohjelman avulla tiivistetään ministeriöiden välistä vuorovaikutusta aluekehittämisessä. Sillä edistetään myös kansallisten verkostojen syntymistä.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, p. 040 019 9511 ja ryhmäpäällikkö Janne Antikainen, p. 040 764 1829, työ- ja elinkeinoministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Suomen Viron-suurlähettiläänä toiminut Jaakko Blomberg ja Pohjoismaiden investointipankin varatoimitusjohtaja Gunnar Okk luovuttivat 25.6.2008 Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuuksia koskevan raporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle ja Viron pääministeri Andrus Ansipille. Selvitystyön tarkoituksena oli etsiä ideoita siihen, miten Suomi ja Viro muiden Itämeren alueen maiden kanssa voivat vastata globalisaation haasteisiin ja samalla ottaa huomioon EU:n Lissabonin strategian tavoitteet. Raportti painottuu Suomen ja Viron kansainvälisen kilpailukyvyn tekijöihin, erityisesti tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin. Selvityksessä on kaiken kaikkiaan 55 suositusta sekä visio Suomen ja Viron suhteista vuonna 2030. Raportti on osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2008/j07-viron-ja-suomen/pdf/fi.pdf. Lisätietoja antavat suurlähettiläs Jaakko Blomberg, p. 040 414 1766 ja varatoimitusjohtaja Gunnar Okk, p. 010 618 001 Pohjoismaiden investointipankista.

Porotalouden rahoitustukijärjestelmän uudistamista selvittävä työryhmä luovutti 18.6.2008 välimietintönsä maa- ja metsätalousministeriölle. Työryhmän mukaan porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslakia tulee uudistaa vastaamaan nykyisiä perustuslain vaatimuksia. Työryhmä katsoo myös, että lainsäädännölliset päällekkäisyydet tulee poistaa ja siten yksinkertaistaa kansallisten rahoitustukien ja EU:n osarahoittamien tukien myöntämistä poro- ja luontaiselinkeinoihin. Työryhmän raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/5gtVvmZ1L/5yFe2sAwp/Files/CurrentFile/080619_porotalous_sa.pdf.

Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Hannu Linjakumpu, p. 040 848 1962 ja työryhmän sihteeri, porotalousagrologi Keijo Alanko, p. 0400 191 157.

Palvelusetelityöryhmä luovutti 25.6.2008 palvelusetelin käyttöalan laajentamista koskevan muistionsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Työryhmä ehdottaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteliä koskevia säännöksiä koottavaksi palvelusetelilakiin. Tavoitteena on monipuolistaa kuntien palvelurakennetta kannustamalla kuntia laajentamaan palvelusetelin käyttöalaa nykyisestä. Uudistus lisäisi kuntalaisen mahdollisuuksia valita julkisesti ja yksityisesti tuotetun palvelun välillä. Laki tulisi voimaan vuoden 2009 aikana. Muistio on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/hankk/palveluseteli/index.htx.i100.pdf. Lisätietoja antavat osastopäällikkö, työryhmän puheenjohtaja Aino-Inkeri Hansson, p. (09) 160 73760, 050 559 9172, vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson, p. (09) 160 74355 ja ylitarkastaja Hanna Nyfors, p. (09) 160 74348, 050 592 7808 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lappi-työryhmä luovutti 24.6.2008 Lapin alueen kehityssuuntia koskevan väliraporttinsa elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmän mukaan Lapin kehitysnäkymät ovat myönteiset, mutta kasvu edellyttää investointeja keskeisten voimavarojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Väliraporttiin on koottu valtion vuoden 2009 budjettiin liittyvät ehdotukset. Siinä esitetään useita valtakunnallisia ja alueellisia toimenpidekokonaisuuksia Lapin myönteisen kehityksen tukemiseksi. Työryhmän raportti on osoitteessa http://www.tem.fi/files/19767/Lappi-ryhman_valiraportti_240608.pdf. Lisätietoja antavat elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, p. 050 511 3097 ja kansanedustaja Hannes Manninen, p. 050 511 3070.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.