Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 19/2008

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 8.5.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta annetun asetuksen 8 §:n muuttamisesta. Valtioneuvoston kansliasta annettua valtioneuvoston asetusta (393/2007) korjataan siten, että 8 §:ssä mainittujen EU-sihteeristön päällikön ja EU-sihteeristön apulaispäällikön virkanimien yhteydestä poistetaan siihen kuulumaton sana valtioneuvoston. Asetus tulee voimaan 14.5.2008. (VNK vanhempi hallitussihteeri Kari Peltonen 160 22294)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Vuodelta 2008 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annettua valtioneuvoston asetusta (63/2008) muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon Etelä-Suomea koskeva liittymissopimuksen 141 artiklan mukainen tukiratkaisu. Uusina tukimuotoina otetaan käyttöön tukialueilla A ja B Etelä-Suomen erikoiskasvituki ja kotieläintilan hehtaarituki. Etelä-Suomen erikoiskasvitukea maksetaan avomaanvihannesten ja tärkkelysperunan viljelysalan perusteella enintään 100 euroa hehtaarilta, kuitenkin enintään 1,0 miljoonaa euroa. Kotieläintilan hehtaaritukea maksetaan enintään 30 euroa hehtaarilta, kuitenkin enintään 9,69 miljoonaa euroa. Tukea voidaan maksaa kotieläintiloille tilakohtaisen enimmäisalan rajoissa. Enimmäisalan vahvistamisen ja tuen maksamisen edellytyksenä on, että tila on luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa kotieläintila tai täyttää vastaavat vaatimukset. Asetus tulee voimaan 14.5.2008. (MMM neuvotteleva virkamies Esa Hiiva 160 52657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 8.5.2008 seuraavat päätökset:

Periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta. Hallitus määrittää ohjelmassa sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti. Periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi ulottuu vuoteen 2015. Ohjelma sisältää 74 toimenpidettä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Toimenpide-ehdotukset perustuvat arvioon sisäisen turvallisuuden tulevista haasteista ja keskeistä kehittämistarpeista. Ohjelman valmisteluun ja toimeenpanoon osallistuu yhteensä 12 ministeriötä hallinnonaloineen, järjestöjä ja elinkeinoelämän edustajia. Ohjelman toimeenpanoa ohjaa ja seuraa sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Ohjelman toimenpiteet edistävät tapaturmissa menehtyneiden määrän kasvun pysäyttämistä ja vakavien tapaturmien määrän sekä väkivallan määrän vähentämistä. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen turvallisuus paranee. Kilpailukyky lisääntyy yritystoiminnan turvallisuuden parantuessa. Ihmiskaupan ehkäisy ja ihmiskaupan uhriksi joutuneen auttaminen tehostuvat. Järjestäytyneen rikollisuuden ja muun vakavan rikollisuuden edellytykset ja toimintamahdollisuudet sekä yhteiskuntaan kohdistuvat haittavaikutukset vähenevät. Tietoverkkorikollisuuden torjunta tehostuu. Terrorismin uhkia torjutaan, väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ääriliikkeiden laitonta toiminta tunnistetaan ja ennaltaehkäistään. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (SM kansliapäällikkö Ritva Viljanen 160 42803)

Päätös määrätä Pohjoismaiden investointipankin hallituksen Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi finanssineuvos Kristina Sarjo sekä pankin hallituksen Suomen valtiota edustavaksi varajäseneksi johtaja Risto Paaermaa 1.6.2008 alkavalle nelivuotiskaudelle. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 160 33054)

Päätös määrätä 4.6.2008 saakka valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja 5.6.2008 lukien toistaiseksi hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi Euroopan investointipankin valtuustoon. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 160 33054)

Päätös Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävästä omaisuudesta sekä siirron muista ehdoista. Päätöksellä siirretään Senaatti-kiinteistöille tiehallinnon valtiovarainministeriölle siirtämät 84 eritasoista varikko- ja muuta kokonaisuutta, jotka koostuvat yhteensä 100 kiinteistöstä ja 218 rakennuksesta sekä niissä olevasta irtaimistosta ja liittymäsopimuksista. Omaisuuserä siirtyy Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.7.2008 lukien. Omaisuuden käyväksi arvoksi vahvistetaan tiedossa olevat ympäristöriskit huomioon ottaen 5 100 000 euroa. Omaisuus merkitään 1.7.2008 lukien Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. (VM hallitussihteeri Ilkka Koponen 160 33018)

Päätös Senaatti-kiinteistöjen oikeuttamisesta myymään Tuusulan kunnalle noin 5 075 000 euron kauppahinnalla ja muuten määräämillään ehdoilla noin 145 hehtaarin suuruisen alueen rakennuksineen. Luovutettavat alueet kuuluvat Tuusulan kunnan Hyrylän, Kirkonkylän ja Hyökkälän kylissä sijaitseviin kiinteistöihin. (VM hallitussihteeri Ilkka Koponen 160 33018)

Päätös Vammalan kaupungin, Mouhijärven kunnan ja Äetsän kunnan lakkauttamisesta ja uuden Sastamalan kaupungin perustamisesta. Uusi kunta kuuluu valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin kuin nykyinen Vammalan kaupunki. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 32206)

Päätös Anjalankosken kaupungin, Elimäen kunnan, Jaalan kunnan, Kouvolan kaupungin, Kuusankosken kaupungin ja Valkealan kunnan lakkauttamisesta ja uuden Kouvolan kaupungin perustamisesta. Etelä-Suomen lääninhallituksen 9.4.2008 antaman lausunnon mukaan kuntajakomuutoksella ei ole olennaisia vaikutuksia valtion alue- ja paikallishallintoon eikä Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 32206)

Päätös Mäntän kaupungin liittämisestä Vilppulan kuntaan. Laajentuneen kunnan nimi on Mänttä-Vilppula, ja se ottaa käyttöönsä kaupunki-nimityksen. Länsi-Suomen lääninhallituksen 11.4.2008 antaman lausunnon mukaan kunnat kuuluvat samoihin hallintoalueisiin valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 32206)

Päätös Vahdon kunnan liittämisestä Ruskon kuntaan. Laajentuneen kunnan nimi on Rusko. Länsi-Suomen lääninhallituksen 11.4.2008 antaman lausunnon mukaan Ruskon ja Vahdon kunnat kuuluvat valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin hallintoalueisiin. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 32206)

Päätös Lehtimäen kunnan liittämisestä Alajärven kaupunkiin. Laajentuneen kaupungin nimi on Alajärvi. Laajentunut kunta kuuluu niihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisiin, joihin kuuluu nykyinen Alajärven kaupunki. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 32206)

Päätös Lapin kunnan liittämisestä Rauman kaupunkiin. Laajentuneen kaupungin nimi on Rauma. Länsi-Suomen lääninhallituksen 11.4.2008 antaman lausunnon mukaan kunnat kuuluvat samoihin hallintoalueisiin valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Suvi Savolainen 160 32217)

Päätös Alastaron kunnan ja Mellilän kunnan liittämisestä Loimaan kaupunkiin. Laajentuneen kaupungin nimi on Loimaa. Länsi-Suomen lääninhallituksen 11.4.2008 antaman lausunnon mukaan kunnat kuuluvat samoihin hallintoalueisiin valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Suvi Savolainen 160 32217)

Päätös Askaisten kunnan ja Lemun kunnan liittämisestä Maskun kuntaan. Laajentuneen kunnan nimi on Masku. Länsi-Suomen lääninhallituksen lausunnon mukaan kunnat kuuluvat samoihin hallintoalueisiin valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Suvi Savolainen 160 32217)

Päätös määrätä työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Christina Snellman valtioneuvoston esittelijäksi. (TEM hallitussihteeri Teija Miller 010 60 62114)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 8.5.2008 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 20/2008 vp) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (arvonlisäverodirektiivin muuttaminen). Euroopan yhteisöjen komissio on antanut 7.11.2007 ehdotuksen yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta (KOM(2007) 677 lopullinen). Ehdotukseen on koottu useita toisistaan riippumattomia muutosehdotuksia. Muutosehdotukset koskevat muun muassa sähköön ja maakaasuun sekä lämpö- ja jäähdytysenergiaan sovellettavaa järjestelmää, tiettyjen yhteisyritysten hankintojen verovapautta sekä kiinteän omaisuuden hankinnasta tehtävän alkuperäisen vähennyksen rajoittamista. Muutosehdotusten tarkoituksena on pääasiassa selkeyttää ja yksinkertaistaa voimassaolevaa sääntelyä. Kiinteän omaisuuden hankinnasta tehtävän vähennyksen rajoittamista koskevan ehdotuksen tarkoituksena on parantaa arvonlisäverojärjestelmän neutraalisuutta. (VM ylitarkastaja Marja Niiranen 160 34733)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 21/2008 vp) eduskunnalle komission muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen edistämiseksi hankinnoilla (ympäristöystävällisten autojen hankinta). Euroopan yhteisöjen komissio antoi 19.12.2007 muutetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ympäristöystävällisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen edistämiseksi. Direktiiviehdotus edellyttää, että hankintayksiköt sisällyttävät ajoneuvojen hankintaan vertailuperusteen, joka ottaa huomioon ajoneuvon käytönaikaisen energiankulutuksen, hiilidioksidipäästöjen sekä saastepäästöjen kustannukset. Lisäksi direktiiviehdotus edellyttää, että julkisen liikenteen palvelut, jotka perustuvat julkisen viranomaisen myöntämään lisenssiin, lupaan tai auktorisointiin toteutetaan liikennevälineillä, joiden hankinnassa sovelletaan tätä periaatetta. Tavoitteena on edistää ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita ajoneuvoja. (YM ympäristöneuvos Antero Honkasalo 020 490 7320)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 8.5.2008 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Timo Rannalle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.6.2008-31.5.2013 väliseksi ajaksi Brysselissä Euroopan Unionin neuvoston sihteeristössä työskentelyä varten. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Dosentti, OTT, MA Salla Kristiina Lötjönen oikeusministeriön lainvalmisteluosaston yksityisoikeuden yksikön lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 16.6.2008-31.8.2012, kuitenkin enintään siihen asti kun viran varsinainen haltija on vapaana virastaan. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Valtiotieteiden maisteri Anu Sallinen puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 12.5.2008-31.7.2009, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

Varatuomari Iikka Marttila puolustusministeriön hallitussihteerin virkaan 12.5.2008 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

Filosofian tohtori, johtaja Mika Tammilehto opetusministeriön johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen ajalle 1.6.2008-31.12.2011, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija Timo Lankinen on virkavapaana. (OPM talousjohtaja Eero Pulkkinen 160 77434)

Oikeustieteen kandidaatti Heli Backman sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen virkaan 1.6.2008 alkaen. (STM osastopäällikkö Jaana Koski 160 73786)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 7.5.2008 seuraavia asioita:

Momentilta 24.30.66.1 (Varsinainen kehitysyhteistyö; monenkeskinen kehitysyhteistyö) 7 000 000 euron myöntäminen yleisavustuksena UNAIDS:lle. YK:n HIV/AIDS-ohjelma (The Joint United Nations Programme on HIV/AIDS, UNAIDS) toimii maailmanlaajuisen HIV/AIDS:n vastaisen toiminnan koordinaattorina. Päätehtävänä on HIV-tartuntojen ja AIDS:n ehkäisy, sairauteen liittyvien infektioiden seurausten lieventäminen sekä tartunnan saaneiden ja sairastuneiden tukitoiminta. (UM lähetystöneuvos Tarja Reponen 160 56320)

Vuoden 2008 talousarvion momentin 30.60.43 (Eräät korvaukset) arviomäärärahan ylittäminen 160 000 eurolla. Ylitystarpeesta 60 000 euroa aiheutuu ruskomäntypistiäisen aiheuttaman poikkeuksellisen laajan metsään kohdistuvan tuhon torjunnasta Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella ja 100 000 euroa metsälain uuden puuston aikaansaamista koskevan velvoitteen laiminlyönneistä aiheutuvista korjaavista toimenpiteistä, joiden määrä on huomattavasti ennakoitua suurempi. (MMM metsäneuvos Sinikka Jalasjoki 160 52414)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 7.5.2008

Hallitus linjasi sosiaaliturvan uudistamisen periaatteet ja aikataulut

Hallituksen sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on turvata kaikille kattava ja kohtuullisen tasoinen sosiaaliturva, joka tarjoaa ihmisille nykyistä paremmat mahdollisuudet elämän ja muutosten hallintaan. Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 7. toukokuuta sosiaaliturvan uudistamiskomitean työn suuntaviivoja ja linjasi uudistuksen tavoitteet ja aikataulut. Hallitus päätti nopeuttaa uudistuksen aikataulua.

Hallitus edellyttää, että SATA-komitea saa sosiaaliturvauudistuksen kokonaislinjaukset valmiiksi vuoden 2008 loppuun mennessä sekä talous- ja työllisyysvaikutusten täsmennetyt linjaukset helmikuussa 2009. Hallitus tarvitsee vuoden 2010 alusta voimaan tulevat lakiehdotukset komitealta vuoden 2009 huhtikuun loppuun mennessä.

Uudistustyössä lähdetään siitä, että sosiaaliturva kannustaa opiskelijoita siirtymään nykyistä nopeammin opiskelusta työelämään, lyhentää työttömyysjaksoja, tekee pätkätöidenkin vastaanottamisen kannattavaksi, helpottaa vajaakuntoisten työllistymistä, myöhentää eläkkeelle siirtymistä ja kannustaa eläkkeellä olevia osallistumaan työelämään nykyistä enemmän sekä parantaa työn tuottavuutta.

Hallitus totesi, että kansaneläke on pitkäaikainen sosiaaliturvan muoto ja tämä on otettava huomioon kansaneläkkeen tasoa ja kehitystä määriteltäessä. Sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä on arvioitava myös sitä, miten kustannusten kattamiseen tarkoitettujen tulonsiirtojen ostovoima säilyy.

Sosiaaliturvan lainsäädännön johdonmukaisuutta tulee parantaa, asiakkaiden hakemukset on käsiteltävä viivytyksettä ja hakumenettely on tehtävä nykyistä helpommaksi. Tämä edellyttää, että sosiaaliturvan hajanainen lainsäädäntö kootaan selkeäksi ja johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Tässä yhteydessä selvitetään myös, mikä tehtävä Kansaneläkelaitoksella on perusturvan maksajana ja millaisia määräaikoja sosiaaliturva-asioiden käsittelylle tarvitaan.

SATA-komitea on arvioinut sosiaaliturvan kohdentumista ja rakennetta. Se on myös kuullut asiantuntijoita, poliittisia päättäjiä, kansalaisjärjestöjä ja kansalaisia. Komitean työ on painottunut työttömyysturvan kehittämiseen, sosiaaliturvauudistuksen kannustinloukkujen poistamiseen sekä sosiaaliturvaetuuksien kehittämis-, selkiyttämis- ja yhdenmukaistamistarpeisiin. Komitea arvioi kustannusvaikutuksia sitä mukaa, kun uudistusten suuntaviivoista päästään yhteisymmärrykseen.

Lisätietoja: valtiosihteeri Terttu Savolainen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (09) 1607 4099 tai 050 583 9912

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 8.5.2008

Halke otti kantaa alueellistamisselvityksiin ja alueellistamisasetuksen muutoksiin

Valtion toimintojen alueellistamista jatketaan tavoitteena 4 000-8 000 henkilötyövuoden siirtäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle päätöksinä vuoteen 2011 ja toteutuksina vuoteen 2015 mennessä. Hallituksen alueellistamisen jatkamista koskevaan iltakoulupäätökseen 26.9.2007 perustuen ministeriöt ovat yhteistyössä alueellistamisen koordinaatioryhmän kanssa selvittäneet toimintojensa alueellistamismahdollisuudet maaliskuun 2008 loppuun mennessä. Sijoituspaikkaselvitykset on määrä tehdä vuoden 2008 loppuun.

Ministeriöiden alueellistamisselvitysten perusteella uutta alueellistamispotentiaalia on numeerisesti 883-1 256 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi on myöhemmin tarkentuvaa potentiaalia käynnissä olevien selvitysten valmistuttua koskien muun muassa Tilastokeskusta. Aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) jatkovalmistelussa tarkentuvat lisäksi keskushallinnosta aluehallintoon siirtyvät tehtävät.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä totesi 8. toukokuuta kokouksessaan ministeriöiden laatimien alueellistamisselvitysten riittävän toteutuessaan vasta hallituksen asettaman alueellistamistavoitteen alarajan saavuttamiseen. Siksi kaikkien ministeriöiden tulee näiden lisäksi käyttää hyväksi erityisesti hallinnonalansa toimintojen uudelleen organisoinnin avaamat alueellistamismahdollisuudet. Lisäksi tulee selvittää hallinnonalojen yhteisten tukitoimintojen alueellistamismahdollisuudet.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi myös alueellistamisasetuksen muutoksia. Alueellistamisasetukseen tehtävien muutosten tarkoituksena on selkeyttää ja tehostaa sijoittamista koskevien päätösten valmistelussa noudatettavaa menettelyä, parantaa päätöksentekoa varten laadittavien selvitysten tasoa ja läpinäkyvyyttä sekä lisätä alueiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa ministeriöissä tehtäviin sijoituspaikkapäätöksiin.

Lisätietoja: hallitusneuvos Tarja Hyvönen, p. (09) 1603 2231 ja neuvotteleva virkamies Ilpo Takanen, p. (09) 1603 2247, valtiovarainministeriö

Lisää aiheesta: Ministeriöiden laatimat alueellistamisselvitykset ja alueellistamistilanne hallinnonaloittain 31.3.2008 www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20080409Hallit/09042008_alueellistaminen_liite.pdf

Aluehallinnon uudistamishankkeen valmistelu jatkuu

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli torstaina 8. toukokuuta aluehallinnon kehittämishankkeen (ALKU) väliraporttia ja päätti hankkeen jatkovalmistelusta.

Aluehallinnon uudistamishankkeen valmistelua jatketaan maaliskuun lopussa valmistuneen väliraportin ehdotusten pohjalta niitä muuttaen, tarkentaen ja täydentäen ministerityöryhmän päätöksen mukaisesti. ALKU-hankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tuloksellisesti ja tehokkaasti toimiva aluehallinto. Uudistukset tulevat hallitusohjelman mukaisesti voimaan vuonna 2010.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmään kuuluvat puheenjohtajana hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, varapuheenjohtajana puolustusministeri Jyri Häkämies sekä jäseninä työministerit Tarja Cronberg, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors ja asuntoministeri Jan Vapaavuori.

Seuraavassa on ministerityöryhmän päätös kokonaisuudessaan:

Aluehallinnon uudistamishankkeen valmistelutyötä jatketaan väliraportin ehdotusten pohjalta niitä muuttaen, tarkentaen ja täydentäen seuraavasti:

1. Valtion aluehallinnon tehtävien järjestäminen

Valtion aluehallinnon tehtävät järjestetään kahden uuden viranomaisen pohjalle, joihin kootaan ja uudelleen organisoidaan valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät.

Viranomaisen I työnimenä on "Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus" ja viranomaisen II työnimenä "Aluehallintovirasto".

Tämä viranomaisrakenne muodostaa pohjan jatkossa muillekin uudelleen järjestettäville valtion aluehallinnon tehtäville.

2. Viranomaisten organisointi

Virastot organisoidaan toiminnallisesti siten, että tehtävien kokoamisella saavutetaan synergia- ja tuottavuushyötyjä ja että toiminnan tuloksellisuus ja asiakaspalvelu paranevat.

Virastojen organisoinnilla ei muodosteta uusia organisaatio- tai johtamistasoja, jotka vaikeuttaisivat päävastuualueiden tehokasta käytännön toimintaa. Samalla varmistetaan, ettei tehtävien kokoamisella heikennetä asiakaspalvelua tilanteessa, jossa asiakasryhmät ja toiminnan kohde ovat käytännössä hyvin erilaiset. Tämä koskee erityisesti yritys- ja innovaatiotoiminnan edistämistä ja toisaalta liikenne- ja muun toimintaympäristön kehittämistä.

Viranomaisten organisoinnilla tulee edistää erityisesti aluehallinnolle asetettujen strategisten tulostavoitteiden saavuttamista. Synergia- ja tuottavuushyötyjä saavutetaan yhteisillä tukipalveluilla sekä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävien yhteistoiminnalla.

Valtion uuden "Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen" tehtävät organisoidaan kolmeen päävastuualueeseen: 1. elinkeino, työvoima ja osaaminen, 2. liikenne ja infrastruktuuri ja 3. ympäristö ja luonnonvarat.

Viraston johtajana toimii omantoimen ohella yhden päävastuualueen johtaja. Päävastuualueiden johtajat sekä niiden yhteiset talous- ja henkilöstöasioiden ja viestinnän vastuuhenkilöt muodostavat viraston johtoryhmän rungon. Viraston johtajan/johtoryhmän puheenjohtajan nimittää valtioneuvosto määräajaksi koordinoivan ministeriön esityksestä. Päävastuualueiden johtajat nimittää ao. vastuuministeriö/keskusvirasto.

Viraston johtaja vastaa koordinoivalle ministeriölle valtioneuvoston asettaminen strategisten tulostavoitteiden saavuttamisesta ja yhteisten voimavarojen käytöstä. Yhteiset asiat ja niistä päättäminen määritellään viraston johtosäännössä. Päävastuualueiden johtajat vastaavat tehtäväalueensa toiminnallisesta tuloksesta ao. vastuuministeriölle/keskusvirastolle.

Valtion uuden "Aluehallintoviraston" tehtävät organisoidaan lähtökohtaisesti viiteen päävastuualueeseen väliraportissa esitetyllä tavalla. Viraston johtajan nimittää valtioneuvosto koordinoivan ministeriön esittelystä. Päävastuualueiden johtajat nimittää ao. vastuuministeriö.

3. Viranomaisten toiminta-alueet ja toimipaikkaverkosto

"Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksia" on enintään 15. Ne toimivat yhdeksällä toiminta-alueella, jossa toimivat kaikki kolme päävastuualueen tehtäväkokonaisuutta, ja enintään kuudella toiminta-alueella, jossa on elinkeino-, työvoima- ja osaamisen päävastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilöstöä. Näin viranomaisen aluejaoksi tulee enintään viisitoista.

"Aluehallintovirasto" toimii Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella. Kuuden päätoimipaikan lisäksi virastolla on enintään kolme sivutoimipaikkaa.

Em. viranomaisen aluejakojen ja toimipaikkojen sekä tehtävien uudelleen järjestämisellä on aikaansaatava siirtymäkauden aikana noin kolmanneksen vähennys nykyisen toimipaikkaverkoston alueelliseen toimintaan nähden. Halke päättää tästä tarkemmin jatkovalmistelun pohjalta.

Kohdissa 2. ja 3. linjattu viranomaisten organisointi on tehtävä niin, että aluehallinnon uudistamishankkeelle asetetut tuottavuustavoitteet saavutetaan.

4. Valtion ja kuntien aluekehitysvastuun järjestäminen

Valtion aluehallinnon uudistuessa ja kuntien aluekehitysvastuusta huolehtivien maakunnan liittojen yhteen sovittavan ja kokoavan roolin vahvistuessa on mahdollista lisätä aluekehitystyön vaikuttavuutta ja kansanvaltaista ohjausta. Tämä edellyttää, että maakunnan liittojen yhteistoiminta järjestetään strategisesti merkittävissä asioissa niin, ettei maakunnan liittojen yhteistoiminta-alue ole ao. tehtävissä toimivaa valtion viranomaisen aluejakoa pienempi.

Maakuntien liitot velvoitetaan aluekehittämislaissa yhteistoimintaan maakuntaa laajemmalla alueella ylimaakunnallisissa strategisesti merkittävissä asioissa enintään noin yhdeksälle yhteistoiminta-alueelle. Maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa.

Maakunnan liittojen yhteistyöalueet muodostetaan maakunnan liittojen ja niiden jäsenkuntien ehdotusten pohjalta. Mikäli yhteistoiminnan järjestämisessä ei löydy maakuntien kesken ratkaisuja, yhteistyöalueet laaditaan valtioneuvoston johdolla.

Lisätietoja: valtiosihteeri Timo Reina, p. 0500 805 158 ja ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. 040 527 9912, valtiovarainministeriö

Lisää aiheesta: VM tiedote 2.4.2008: Aluehallinnon uudistamishanke ehdottaa: Valtion aluehallinto kahteen viranomaiseen www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20080402Alueha/name.jsp

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Selvitysmies Ole Norrback luovutti 6.5.2008 Maahanmuuttohallinnon ja Maahanmuuttoviraston toiminnan kehittämistä koskevan raporttinsa maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsille. Selvitysmies Norrback ehdottaa merkittäviä muutoksia maahanmuuttohallintoon sujuvan maahanmuuton lisäämiseksi Suomeen. Selvitysmies painottaa peruslinjauksissaan työvoiman maahanmuuton lisäämistä, kotouttamisen tehostamista sekä Maahanmuuttoviraston ja maahanmuuttohallinnon toimintakulttuurin uudistamista asiakaslähtöisesti palvelua parantamalla ja käsittelyprosesseja nopeuttamalla. Selvitysmiehen raportti sisältää yli 30 ehdotusta peruslinjausten toteuttamiseksi. Raportti on osoitteessa http://www.intermin.fi/julkaisu/152008. Lisätietoja antaa selvitysmies, ministeri Ole Norrback, p. 044 317 1316.

Tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmisteleva työryhmä luovutti 8.5.2008 väliraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Työryhmä ehdottaa tupakkaveroa korotettavaksi niin, että hinnankorotus painottuisi halpoihin savukkeisiin, joiden hinnat nousisivat noin yhdeksän prosenttia. Kalliimpien savukkeiden hinnat nousisivat noin 6,5 prosenttia. Sätkän veroa korotettaisiin niin, että sätkän hinta nousee keskimäärin 16 prosenttia. Työryhmä ehdottaa, että tupakkaveroa korotetaan kahteen otteeseen kuluvalla vaalikaudella, vuoden 2009 ja vuoden 2010 alusta. Veronkorotusten kohdentamisella tavoitellaan myönteisiä terveysvaikutuksia. Tavoitteena on, että tupakkatuotteiden hinnannousu ei johtaisi merkittävissä määrin kotimaisen myynnin korvaantumiseen matkustajatuonnilla ja laittomalla maahantuonnilla. Työryhmän mielestä on terveyspoliittisista syistä aiheellista varmistaa se, että mahdollisimman suuressa osassa Suomessa kulutetuissa tupakkatuotteissa on suomen- ja ruotsinkieliset varoitusmerkinnät. Työryhmän raportti on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/vastt/tervh/thedi/tupakka.htx.i1338.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Ilkka Oksala, p. (09) 160 73165.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.