Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 11/2008

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 13.3.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rekisterihallintoasetuksen muuttamisesta. Rekisterihallintolakia on muutettu 1.1.2008 voimaan tulleella lailla siten, että lain 3 §:ään on tehty kihlakunnanvirastojärjestelmästä luopumisesta ja ministeriöiden toimialajakoa koskevasta muutoksesta aiheutuvat muutokset. Rekisterihallintoasetukseen tehdään vastaavat teknisluontoiset muutokset. Lisäksi asetukseen tehdään tarpeelliset muutokset maistraattien tulosohjauksen tehostamiseksi. Asetus tulee voimaan 17.3.2008. (VM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 160 32239)

Valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Ateriatukeen oikeuttavan lounaan enimmäishintaa korotetaan 4,02 eurosta 4,27 euroon ja erikoisannoksen enimmäishintaa 6,17 eurosta 6,52 euroon. Erikoisannoksen hinnan tulee olla vähintään 5,32 euroa. Asetus tulee voimaan 1.8.2008. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Valtioneuvoston asetus tuesta tilaneuvontaan vuonna 2008. Asetuksella säädetään siitä, miten neuvoston tilatukiasetuksen mukaiseen tilaneuvontaan voi saada tukea valtion varoista vuonna 2008. Asetuksessa on säännökset tuen määrästä, myöntämisestä ja maksamisesta. Asetus tulee voimaan 19.3.2008. (MMM maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi 160 54217)

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muutoksella täsmennetään tukikelpoisuuden vaihtamisen ehtoja tukikelpoisen ja tukikelvottoman peltoalan välillä sekä muutetaan asetusta tiettyjen teknisluonteisten asioiden osalta. Asetus tulee voimaan 19.3.2008. (MMM maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi 160 54217)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kasvintuotannon tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Tuki maksetaan ns. vähämerkityksisenä tukena, jonka maksaminen perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen maataloustuotteiden tuotannon alalla annetun komission asetuksen (EY) N:o 1535/2007. Asetukseen lisätään ne säännökset, joita maatalousalan vähämerkityksisen tuen maksaminen edellyttää. Etelä-Suomen kasvintuotannon tukea maksetaan A- ja B- tukialueilla öljy-, valkuais- ja kuitukasveille, vehnälle ja mallasohralle 39 euroa hehtaarilta, tärkkelysperunalle ja rukiille 61 euroa hehtaarilta sekä avomaanvihanneksille, tillille ja persiljalle 167 euroa hehtaarilta. Tukea maksetaan niille maatiloille, joilla ei ole voimassa olevaa kauden 2000-2006 maatalouden ympäristötuen sitoumusta. Asetus tulee voimaan 19.3.2008. (MMM hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Valtioneuvoston asetus eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Pykälää muutetaan niin, että siinä viitataan myös myöhemmin toteutettuihin direktiivien liitteiden muutoksiin, jotka on tehty niiden tekniikan kehitykseen mukauttamiseksi. Asetus tulee voimaan 1.5.2008. (TEM kaupallinen neuvos Ilkka Cantell 010 60 63531)

Valtioneuvoston asetus lääkelaitoksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että Lääkelaitoksen lääkelautakunnan, eläinlääkelautakunnan ja valvontalautakunnan sekä farmakopeakomitean jäsenet nimeää Lääkelaitos. Voimassa olevan asetuksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö nimeää mainittujen lautakuntien jäsenet. Lisäksi lautakuntien ja komitean jäsenille suoritettavien palkkioiden suuruuden määrää jatkossa Lääkelaitos, kun palkkioista päättää nyt sosiaali- ja terveysministeriö. Muutoksen perusteena on hallinnon yksinkertaistaminen ja päätöksenteon siirtäminen asianomaisista tehtävistä vastaavalle viranomaiselle. Asetuksen 10 §:ään tehdään lisäksi tekninen muutos muuttuneen lainsäädännön johdosta. Asetus tulee voimaan 20.3.2008. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.3.2008 seuraavat päätökset:

Päätös antaa eduskunnalle selonteko Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoja (NRF) täydentävään toimintaan. Selonteko on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (UM lähetystöneuvos Timo Kantola 160 55480)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 13.3.2008 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen, näiden maiden välisen valtakunnanrajan hoidosta tehdyn sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu Suomen rajankäyntivaltuuskunta. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääjohtaja Jarmo Ratia, varapuheenjohtaja maanmittausneuvos Risto Nuuros ja jäsenet yli-insinööri Pekka Tätilä ja prikaatinkenraali Mikko Kirjavainen. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Päätös määrätä sisäasiainministeriön yli-insinööri Jaana Rajakko ja yli-insinööri Kirsi Rajaniemi valtioneuvoston esittelijöiksi. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 160 42816)

Päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2009-2012. Päätöksellä tarkistetaan vaalikaudelle toukokuussa 2007 annettu kokonaiskehys teknisesti vastaamaan vuoden 2009 hinta- ja kustannustasoa ja talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia sekä annetaan valtiontalouden kehykset vuosille 2009-2012 noudatettavaksi vuoden 2009 talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitysten valmistelua varten sekä ministeriöille perusteeksi hallinnonalojensa toimintapolitiikan sekä talouden ja toiminnan ohjaukseen. Tuottavuusohjelman uusista, yhteensä 4 800 henkilötyövuoden vähentämisen mahdollistavista toimenpiteistä päätetään tässä kehyspäätöksessä, ja toimenpiteiden kehyskautta 2009-2012 koskevat määrärahavaikutukset on sisällytetty kehyspäätökseen. Kehyspäätöksessä esitetään myös arvio valtion talousarvion tuloista kehyskaudella. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009-2012. Selonteko on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VM osastopäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokoukseen kevätistuntokaudelle 5.5.-9.5.2008 kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin ja varaedustajiksi ylijohtaja Riitta Kaivosoja ja vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola. (OPM neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck 160 77444)

Päätös myöntää liikenneneuvos Matti Roineelle ero Tiehallinnon johtokunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen hallitusneuvos Mikael Nyberg 13.3.2008 lukien johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2008. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 160 28483)

Päätös asettaa valtuuskunta Ruotsin kanssa käytäviin sopimusneuvotteluihin siviili-ilmailuviranomaisten yhteistyöstä lennonvarmistuksen ja FIR - rajat ylittävän ilmatilan käytön osalta sekä sotilaallista harjoitustoimintaa varten perustettavien alueiden perustamisesta ja oikeuttaa liikenne- ja viestintäministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on johtaja Matti Tupamäki Ilmailuhallinnosta ja jäsenet ovat lennonvarmistustarkastaja Antti-Pekka Pärssinen Ilmailuhallinnosta, lakimies Suvi Järvelä Ilmailuhallinnosta, ylitarkastaja Anna-Leena Suppola liikenne- ja viestintäministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto ulkoasiainministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Marita Väänänen puolustusministeriöstä, majuri Kimmo Hyvärinen Ilmavoimista sekä suunnittelupäällikkö Christer Björkman Ilmailulaitos Finaviasta. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Päätös myöntää KSS-Verkko Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Kouvolan ja Kuusankosken kaupungeissa sekä Valkealan kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Kuusaanlampi-Valkeala). (TEM ylitarkastaja Osmo Haltia 010 60 64785)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 13.3.2008 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Pasi Hellman ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan sekä ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.4.2008 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Harri Kämäräiselle palkatonta virkavapautta 1.4.2008-31.3.2011 Etyj-sihteeristön Konfliktikeskuksen Etelä-Kaukasian -yksikön päällikkönä työskentelyä varten. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Lainsäädäntöneuvos Tuomo Antero Antila oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2008-31.8.2012, kuitenkin enintään viran varsinainen haltijan virkavapauden ajaksi. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Oikeustieteen kandidaatti Merja Suoninen liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 14.4.2008 lukien. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Varatuomari Nina Maria RouttiHietala työ- ja elinkeinoministeriön vanhemman hallitussihteerin virkaan 1.4.2008 lukien. (TEM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 010 60 63554)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 12.3.2008 seuraavia asioita:

Saamelaiskäräjien oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa Inarin kirkonkylään rakennettavan Saamelaiskulttuurikeskuksen toimitiloja koskevat vuokrasopimukset ehdolla, että vuokrasopimuksista aiheutuvien menojen lisäys vuositasolla on enintään 1 200 000 euroa. Vuokra-ajan on arvioitu alkavan 1.1.2012. Sopimusten kesto olisi 20 vuotta ja ne päättyisivät aikaisintaan 31.12.2031. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on toukokuun 2007 kustannustasossa 11 600 000 euroa (kustannusarvio verottomana). (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 160 67621)

Rikosseuraamusviraston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus Mikkelin vankilan perusparannettavista tiloista sekä niiden yhteyteen rakennettavan lisärakennuksen tiloista. Hankkeen kokonaishyötyala on noin 5 460 hym3, bruttoala noin 9 300 brm2 ja tilavuus noin 38 500 m3. Hanke toteutetaan vuosina 2008-2011. Lisärakennus otetaan käyttöön 2010. Perusparannettava osa valmistuu 2011. Lisärakennushankkeen arvioitu pääomavuokra on valmistumishetkellä 2010 noin 1 245 000 euroa vuodessa ja peruskorjauksen valmistuttua 2011 päärakennuksen pääomavuokra noin 760 000 euroa vuodessa eli vuokra yhteensä noin 2 005 000 euroa vuodessa. Kokonaisvuokra 15 vuoden vuokrakautena on yhteensä noin 30 090 000 euroa. Nykyinen vuokra on noin 319 000 euroa vuodessa. Lisävuokra on noin 1 687 000 euroa vuodessa ja 15 vuoden vuokra-aikana yhteensä noin 25 305 000 euroa. (OM neuvotteleva virkamies Olavi Kaukonen 160 67642)

Valtion talousarvioon sisältyvän, kalatalouden edistämiseen tarkoitetun määrärahan jakaminen kalastuslaissa ja talousarviossa edellytettyihin tarkoituksiin seuraavasti: Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry 100 000 euroa, maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin ylläpidosta aiheutuvat menot 437 767 euroa, korvaukset vesialueen omistajille 1 000 000 euroa, kalastusaluetoiminta 1 350 000 euroa, kalastusalan järjestöjen toiminta 1 530 000 euroa ja kalatalouden edistäminen 1 218 233 euroa eli yhteensä 5 636 000 euroa. (MMM kalastusneuvos Pentti Munne 160 53372)

Valtionavustuksen myöntäminen metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskukselle myönnetään valtionavustusta yhteensä 42 909 000 euroa. (MMM metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 160 52415)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus loppuvuoden 2006 ja alkuvuoden 2007 tulvavahinkokorvausten maksamisesta. Puutarhatuotteille, korjatulle sadolle ja puustolle aiheutuneista vahingoista korvataan 60 prosenttia tulvavahinkolain korvausperusteiden mukaisista vahingoista ja muille tulvavahinkolaissa tarkoitetuille korvauskohteille 80 prosenttia. Omasta ja siihen rinnastettavasta työstä aiheutuvista tuntikustannuksista korvataan 8,50 euroa tunnilta, traktorilla tai siihen verrattavalla koneella tehdystä työstä 25 euroa tunnilta sekä kaivinkoneella tai siihen rinnastettavalla koneella tehdystä työstä 34 euroa tunnilta. Puutarhatuotteille, korjatulle sadolle, puustolle sekä maatalouden tuotantorakennuksille aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen edellyttää sitä, että Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyy näitä korvauksia koskevan valtiontukipäätöksen. Asetus tulee voimaan 19.3.2008. (MMM hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta 2007-2013 toteuttavan Etelä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman toimintalinjan 5 varojen jakaminen Päijät-Hämeen liiton käytettäväksi. Päijät-Hämeen liitolle jaetaan myöntämisvaltuutta Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuutena yhteensä 9 390 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena yhteensä 9 200 000 euroa. (TEM neuvotteleva virkamies Päivi Laatikainen 010 60 47979)

Vuoden 2007 talousarvion momentin 33.32.38 (Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin) arviomäärärahan ylittäminen 1 530 000 eurolla. (STM neuvotteleva virkamies Aune Turpeinen 160 74489)

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 13.3.2008 seuraavia asioita:

Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2008 väliaikaisen käyttösuunnitelman muutoksen vahvistamisesta ja lainamäärän, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2008 myöntää, rajaamisesta. Vuoden 2008 väliaikaisessa käyttösuunnitelmassa on käytettävissä olevien varojen määräksi arvioitu 116,80 miljoonaa euroa. Sijoitusmenoja on käyttösuunnitelmaan esitetty 2,25, kulutusmenoja 72,90 ja tuotannon ohjaamiseen 4,00 eli yhteensä 79,15 miljoonaa euroa. Lainamäärä, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2008 myöntää, rajataan 7,0 miljoonaan euroon. Käytettävissä olevien varojen määrää lisätään 63,25 miljoonalla eurolla 180,05 miljoonaan euroon, sijoitusmenojen määrää 0,35 miljoonalla eurolla 2,60 miljoonaan euroon ja kulutusmenojen määrää 81,61 miljoonalla eurolla 154,51 miljoonaan euroon. Menojen yhteismäärä kasvaa 81,96 miljoonalla eurolla 161,11 miljoonaan euroon. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 160 53345)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 7.3.2008

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta käsittelivät osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 7. maaliskuuta Suomen osallistumista Naton nopean toiminnan joukkoja (Nato Response Force, NRF) täydentävään toimintaan.

Tasavallan presidentti ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päättivät valtuuttaa Suomen Nato-suurlähettilään toimittamaan Natolle kirjeen, jossa vahvistetaan Suomen halukkuus osallistua Naton nopean toiminnan joukkoja täydentävään toimintaan. Asiasta annetaan valtioneuvoston selonteko eduskunnalle.

Lisätietoja: osastopäällikkö Pilvi-Sisko Vierros, p. (09) 160 55032, ulkoasiainministeriö ja yksikön johtaja Mari Eteläpää, p. (09) 160 88135, puolustusministeriö.

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 11.3.2008

Sinivihreä hallitus sopi valtiontalouden kehyksistä vuosille 2009 - 2012: Painopisteinä työllisyys, osaaminen ja ympäristö

Sinivihreä hallitus haluaa turvata metsäteollisuuden työpaikkoja ja kilpailukykyä edistämällä kotimaista puunsaantia. Kehyspäätöksessä rahoitetaan tiestön kunnostuksia puunsaannin edistämiseksi. Myös Metso-ohjelman ja kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään yhteensä 107,5 miljoonalla eurolla kehyskaudella.

Suomalaisten suurimpia menestystekijöitä ovat tulevaisuudessa koulutus, sivistys, huippututkimus ja huippuosaaminen. Yliopistot saavat jo aiemmassa kehyspäätöksessä kasvaviin määrärahoihin edelleen lisäkorotuksia 130 miljoonaa euroa vuoteen 2012 mennessä. Innovaatioyliopistolle tästä menee 100 miljoonaa euroa. Uusien innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyöhön lisätään varoja entisestään.

Sinivihreä hallitus tuo nyt päätetyllä kehyskaudella kustannuksiltaan ja työmäärältään enemmän uusia liikenneinvestointeja eduskunnan päätettäväksi kuin koskaan aikaisemmin. Länsimetron rakentamista rahoitetaan vuodesta 2011 lähtien. Rakentaminen voi alkaa 2010, valtion rahoitus 2011, enintään kuitenkin 200 miljoonaa euroa.

Hallitus myös tarkisti vaalikauden kehystä, jotta se teknisesti vastaisi hinta- ja kustannustasossa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu kehys on 35,8 mrd. euroa vuodelle 2009, 36,3 mrd. euroa vuodelle 2010, 36,5 mrd. euroa vuodelle 2011. Vuodelle 2012 kehys on ennen jakamatonta varausta ja lisätalousarviovarausta 36,4 mrd. euroa.

Työllisyys hallituksen ykkösasia

Työllisyyden parantaminen on kaikkein tärkein tavoite varautumisessa väestön nopeaan ikääntymiseen. Hallitus parantaa kehyskaudella hallitusohjelman mukaisesti työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa, edistää uusien työpaikkojen ja yritysten syntymistä sekä vähentää työttömyyttä ja syrjäytymistä. Työvoimapolitiikan määrärahoja suunnataan siten, että niillä tuetaan nykyistä paremmin työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Venäjän asettamien puutullien mahdolliseen nousuun varaudutaan edistämällä kotimaista puunsaantia Esko Ahon vetämän työryhmän esitysten pohjalta. Puunsaannin edistämiseen tarkoitettujen perusväylien parannustöihin osoitetaan tämän kevään lisäbudjetissa 50 miljoonaa euroa. Yhteensä neljän vuoden aikana suoraan tähän tarkoitukseen varataan uutta kohdennettua rahaa 105 miljoonaa euroa. Perusväylänpidon momentille tulee näiden lisäksi 60 miljoonan lisäys vuosille 2009-2012. Hallitus lisäksi kohdentaa kehyskaudella 60 miljoonaa nykyisestä perusväylänpidon määrärahoista puunsaannin edistämiseen. 30 miljoonaa euroa esitetystä lisäyksestä kohdennetaan yksityisteiden avustuksiin. Kokonaisuudessaan puunsaantia edistetään 225 miljoonalla eurolla. Aloitetaan rataosuuksien Porokylä-Vuokatti, Joensuu-Ilomantsi ja Äänekoski-Haapajärvi rataosuuksien perusparannukset sekä Pietarsaaren vesiväylän kunnostus. Kansallisen metsäohjelman rahoitusta lisätään kehyskaudella merkittävästi. Valtiovarainministeriö selvittää pikaisesti mahdollisuudet metsien ensiharvennushakkuista saatujen tulojen verovapaudelle.

Työvoiman ja työvoimatarpeen kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua tuetaan myös siirtämällä matalapalkkatuen määrärahasta vuositasolla yhteensä 15 miljoonaa euroa opetusministeriön hallinnonalalle. Rahoitusta suunnataan erityisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen opiskelijapaikkojen lisäämiseen, ammatillisen peruskoulutuksen ja peruskoulutuksen valmistavaan koulutukseen maahanmuuttajille sekä opetushenkilökunnan lisäkoulutukseen.

Poliisin toiminnan vakiinnuttamiseksi ja työttömien poliisien palkkaamiseksi lisätään kehyskaudella etupainotteisesti 35 miljoonaa euroa. Vuodelle 2009 lisäys on 15 miljoonaa euroa laskien 5 miljoonaan euroon kehyskauden loppuun mennessä, kun poliisien eläköityminen nopeutuu. Tämän vuoden osalta poliisin määrärahoihin palataan kevään lisätalousarvion yhteydessä.

Osaamista ja innovaatioita edistetään

Sinivihreän hallituksen politiikan keskeinen osa-alue on tehdä Suomesta luovuuden, osaamisen ja korkean sivistyksen maa. Jo edellisessä kehyspäätöksessä yliopistojen perusrahoituksen määrärahat kasvavat 80 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Yliopistojen toimintamenoihin lisätään aiemmin tehtyjen lisäysten päälle 10 miljoonaa vuodelle 2011 ja 30 miljoonaa 2012. Yliopistojen on määrä muuttua yliopistolain muutoksessa julkisoikeudellisiksi laitoksiksi, joilla on laajempi taloudellinen autonomia. Vastaavasti hallitus varautuu pääomittamaan muita yliopistoja tehtävän selvitystyön pohjalta.

Innovaatioyliopiston perustaminen on tärkeä osa yliopistouudistusta. Hallitus varautuu kohdentamaan innovaatioyliopiston säätiövarallisuuteen vuoteen 2010 mennessä yhteensä 500 miljoonaa euroa sillä edellytyksellä, että muut rahoittajatahot antavat oikeudellisesti velvoittavan sitoumuksen vähintään 200 miljoonan euron sijoituksesta. Innovaatioyliopiston toiminnan perusrahoitus nousee nykyisten kolmen yliopiston rahoituksen päälle vuoteen 2012 mennessä 100 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä lisäys siirretään asteittain kaikkien yliopistojen kilpailtavaksi vuosina 2015-2020.

Tutkimus ja kehitystyön rahoitusta lisätään aiemmin päätetystä 13 miljoonaa euroa 2011 ja 32 miljoonaa euroa 2012. Yliopistojen lisärahoitus ei riitä tieteellisen työn tason nostamiseksi, ellei työ tutkijana tiedeyhteisössä ole houkutteleva vaihtoehto. Apurahan saajien sosiaali- ja eläketurva järjestetään kuntoon 1.1.2009 lukien ja rahoitus sitä varten varataan kehyspäätöksessä.

Suomalaista kulttuurivientiä edistetään lisäämällä sen määrärahoja vuosille 2010 ja 2011.

Ympäristö

Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ilmastonsuojelu sekä ympäristöuhkiin varautuminen ovat keskeisellä sijalla sinivihreän hallituksen ohjelmassa. Suomenlahden öljyntorjuntaa tehostetaan lisäämällä öljyntorjunta-alusten ylläpitoon ja korjaukseen tarkoitettuja varoja 5 miljoonalla eurolla vuosittain vuodesta 2010 lähtien. Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma Metson rahoitusta lisätään kehyskaudella merkittävästi.

Uusia liikennehankkeita käynnistetään ennätysmäärä

Kehyskaudella 2009-2012 hallitus tuo eduskunnan päätettäväksi kustannuksiltaan enemmän uusia liikenneinvestointeja kuin koskaan aikaisemmin. Puunsaannin edistämiseen osoitettujen 105 miljoonan euron lisäksi perustienpidon määrärahoja lisätään kehyskaudella 60 miljoonalla eurolla. Uusien liikennehankkeitten aloittamiseen panostetaan aiemman kehyksen ylittäviä varoja 80 miljoonalla valtion omaisuuden myyntituloista.

Tänä ja ensi vuonna jo alkavaksi päätettyjen hankkeitten lisäksi hallitus päätti kehysriihessään tällä vaalikaudella aloitettavista hankkeista. Hankevolyymin laajuuden vuoksi eräitä hankkeista käynnistetään kuntien aikaistamisrahoituksella. (Liite)

Länsimetron rakentamista rahoitetaan vuodesta 2011 lähtien. Valtio osallistuu 30 % kustannusosuudella metron rakentamiseen, kuitenkin enintään 200 miljoonalla eurolla. Valtionosuuden 200 miljoonan katto sidotaan vuoden 2007 maarakennusindeksin mukaiseen kustannusten nousuun.

Suurin tiehanke lähivuosina tulee olemaan E18 moottoritien Helsinki-Vaalimaa osuuden kunnostaminen. Ensivaiheessa toteutetaan kolme hanketta, Haminan ohikulku, kehä III -peruskorjauksen I -vaihe ja Koskenkylä-Kotka osuus. Vt5 Mikkeli-Lusi aloitetaan 2009. Kt51 Kirkkonummi-Kivenlahti, Vt14 Savonlinnan keskustan järjestelyt toteutuvat vuonna 2010. Muita tällä vaalikaudella toteutettavia hankkeita ovat muun muassa Vt8 Sepänkylän ohikulkutie, Vt5 Päivärinta-Vuorela (Kallan sillat), Vt12 Tampereen rantaväylä, Vt6 Joensuun kohta ja Vt19 Seinäjoen itäinen ohitustie.

Uusista meriväylähankkeista Uudenkaupungin meriväylä toteutetaan vaalikauden 2007-2011 aikana. Raideliikenteen sähköistämisohjelmaa jatketaan hallituskaudella sähköistämällä Rovaniemi-Kemijärvi välinen yhteys ja Vaasa-Seinäjoki rata. Valtio rahoittaa raideliikennehankkeita, jotka edistävät yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja parantavat joukkoliikennettä. Näitä ovat esimerkiksi länsimetron, kehäradan rakentamisen aloittaminen sekä pohjanmaan radan kunnostaminen ja Kokkola-Ylivieska -radan kaksoisraiteen rakentaminen.

Tarkemmat tiedot vaalikaudella käynnissä olevista ja käynnistettävistä hankkeista löytyvät tämän tiedotteen liitteestä.

Hankkeiden tarkempi aikataulutus esitellään hallituksen liikennepoliittisen selonteon yhteydessä. Hallitus kehittää joukkoliikennettä ja suuntaa suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukeen lisärahoitusta 5 miljoonaa euroa vuodelle 2009, 7,5 miljoonaa euroa vuodelle 2010 ja 10 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Joukkoliikenteen määrärahat ovat yhteensä 104,5 miljoonaa euroa vuonna 2011. Näihin määrärahoihin sisältyy VR Oy:n vuosia 2006-2011 koskeva junien kaukoliikenteen palvelujen ostosopimus.

Poimintoja muista menolinjauksista

Vuonna 2011 varsinaiset kehitysyhteistyömenot ovat 926 miljoonaa euroa, mikä merkitsee noin 258 miljoonan euron kasvua vuoteen 2008 verrattuna. Vuosien 2012-2015 kehitysavun tasosta päättää seuraava eduskunta.

Käräjäoikeusverkosto keskitetään tavoitteena 27 käräjäoikeutta ja hallinnonalan säästöjä kohdennetaan helpottamaan ruuhkaisten tuomioistuinten toimintaa. Holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestäminen siirretään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi vuoden 2009 alusta, edunvalvontapalveluiden järjestämistapaa kehitetään ja palveluita ostetaan enenevästi ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

Elatustuen siirto kunnilta valtion rahoitusvastuulle ja Kansaneläkelaitoksen hallinnoitavaksi toteutuu vuonna 2009. Elatustuen toimeenpanon tehtävien siirron Kelalle aiheuttamat kustannukset rahoitetaan siirrolla kuntien yleisestä valtionavusta.

Avo- ja laitoshoidon rajanvedon poistoa sosiaalivakuutuksessa jatketaan vuonna 2010 ja laitoshoidossa oleville eläkkeensaajille ryhdytään maksamaan eläkkeensaajan hoitotukea 1.1.2010 lukien.

Pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettuihin tukipalveluihin osoitetaan vuosina 2009-2011 yhteensä 10 miljoonaa euroa, josta puolet on uutta määrärahaa.

Yleinen rotavirusrokote otetaan käyttöön pikkulapsille vuodesta 2009 lähtien. Tähän varataan 6 miljoonan euro määräraha vuosittain.

Vankien määrän nopeampi aleneminen vähentää toimintamenojen kasvupainetta. Vankitilojen peruskorjauksia jatketaan ja tilojen käyttöä tehostetaan. Vankeinhoidon määrärahoja lisätään 2 miljoonalla eurolla vuosittain.

Rajavartiolaitoksen helikopteri- ja partiovenekaluston uusimiseen on varattu EU:n ulkorajarahastosta saatavaa lisämäärärahaa 3,4 miljoonaa euroa vuodelle 2009 ja 1,5 miljoonaa euroa vuodelle 2010.

Kulttuurin toimialalla on sekä kalustohankintojen että toimitilojen ja kiinteistöjen perusparannuksiin osoitettujen määrärahojen tasoa nostettu Museoviraston ja Suomen audiovisuaalisen arkiston tilatarpeiden vuoksi. Turkua koskevaan Euroopan kulttuuripääkaupunkihanketta tuetaan.

Energiapolitiikan määrärahat kasvavat vaalikauden kehyspäätöksen mukaisesti. Hallitus valmistelee kevään 2008 kuluessa uuden pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategian. Kehyspäätöksen mahdollisesti ylittäviin rahoitustarpeisiin otetaan kantaa vuoden 2009 talousarvioesityksessä ja kevään 2009 kehyspäätöksessä.

Lääkärihelikopteritoimintaa varten perustetaan valtakunnallinen hallinnointiyksikkö, joka vastaa ensihoitojärjestelmien tarvitsemasta helikopterikuljetuspalvelun hankinnasta (kilpailutus ja sopimusten laatiminen) sekä valvonnasta.

Valtion asuntorahaston asemaa koskeva selvitys laaditaan ympäristöministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyönä kevään 2008 aikana, ja asiasta päätetään tämän jälkeen.

Tuottavuutta ja tehokkuutta

Hallitusohjelman vaalikauden kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus kohdistuu pääosin vuosille 2012-2015. Niiden tulee johtaa yhteensä 4 800 henkilötyövuoden henkilöstötarpeen vähenemiseen.

Ministeriöt täsmentävät sisällöltään, vaikutuksiltaan ja ajoitukseltaan hallinnonaloittaiset uudet tuottavuustoimenpiteet lokakuussa 2008. Hallitus käsittelee tämän perusteella tuottavuustoimenpiteiden valmistelu- ja toteutustilannetta marraskuussa 2008.

Tuottavuusohjelmaa sekä edellä todettuja toimenpiteitä valmistellaan ja toteutetaan yhteistoiminnassa valtion henkilöstöjärjestöjen ja henkilöstön edustajien sekä henkilöstön kanssa kaikilla hallinnon tasoilla.

Tulot ja tasapaino

Valtion budjettitalouden tulojen arvioidaan kasvavan kehyskaudella keskimäärin reilut 2 prosenttia vuodessa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan vajaat 3 prosenttia vuodessa. Verotulot ovat noin 85 prosenttia budjetin kaikista tuloista. Tuloarvioihin on merkitty vakiintuneen käytännön mukaisesti valtion omistamien osakkeiden myyntituloja 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtionvelan määrän oletetaan tänä vuonna laskevan 54,7 mrd. euroon eli noin 28,9 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka vähenee ennusteen mukaan koko vaalikauden ja sen arvioidaan vuonna 2011 olevan 54,5 mrd. euroa, mikä vastaa 25,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden arvioidaan ennustelaskelmissa olevan hieman ylijäämäinen koko kehyskauden. Vuonna 2011 ylijäämäsuhteen arvioidaan olevan lähellä yhtä prosenttia eli hallitusohjelmassa esitettyä ylijäämätavoitetta.

Julkisen talouden kestävyyden vahvistaminen on tärkeää valmistuttaessa väestön ikääntymisen aiheuttamiin menopaineisiin. Vastuullisella vero- ja menopolitiikalla sekä sitoutumalla selkeään valtiontalouden ylijäämätavoitteeseen hallitus pyrkii takaamaan vakaan julkisen talouden.

Koko vaalikaudelle päätetty budjetin menojen kehys on olennainen osa hallituksen finanssipolitiikkaa. Menonlisäykset ja veronkevennykset ajoitetaan lisäksi siten, että vakaa suhdannekehitys ei vaarannu ja hallituksen ylijäämätavoite saavutetaan. Tuloverokevennysten mitoituksessa ja ajoituksessa otetaan huomioon lisäksi palkkaratkaisut. Julkisen talouden tuottavuutta parantavilla toimilla, kuten kunta- ja palvelurakennehankkeella sekä valtion tuottavuusohjelmalla, tehostetaan julkisen sektorin toimintaa, vähennetään väestön ikääntymisestä aiheutuvaa menojen kasvua sekä mahdollistetaan resurssien uudelleenkohdentaminen talouskasvua tukien.

Kehyspäätös julkistetaan valtioneuvoston istunnon jälkeen 13.3.2008.

Hallituksen kehysriihessä sopimat liikennehankkeet ovat valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa: www.vn.fi/tiedostot/julkinen/tiedotteet/liikennehankkeet.pdf

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ

Ministerityöryhmä puolsi periaatepäätöksen antamista valtion johtajapolitiikasta

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 13. maaliskuuta valtioneuvoston periaatepäätöksen antamista valtionhallinnon johtajapolitiikasta. Päätösluonnoksessa korostetaan, että hallituksen edellytykset turvata valtionhallinnon hyvä toiminta ja julkiset palvelut riippuvat ylimmän virkamiesjohdon osaamisesta ja motivaatiosta. Asia tulee valtioneuvoston yleisistuntoon lähiviikkoina.

Valtionhallinnon johtajilta vaaditaan aikaisempaa enemmän kykyä strategiseen johtamiseen sekä kykyä muutosjohtajuuteen ja hyvään ihmisten johtamiseen myös vaihtuvissa ja epävarmoissa olosuhteissa. Virkamiesjohtajien tehtävänä on tulkita ja tasapainottaa markkina- tai asiakaslähtöisesti sekä ylhäältä että alhaalta tulevia etuja ja pyrkimyksiä.

Nykyisestä ylimmästä virkamiesjohdosta poistuu yli 60 % vuoteen 2011 mennessä ja kaikki vuoteen 2020 mennessä. Heidän tilalleen valtion on kyettävä houkuttelemaan osaavia, kehittymiskykyisiä ja motivoituneita johtajia. Voimakas vaihtuvuus tarjoaa hyvän mahdollisuuden myös naisten osuuden lisääntymiseen ylimmissä johtotehtävissä.

Ammattimaisilla valintaperusteilla ja -menetelmillä, suunnitelmallisella kehittämisellä ja uramahdollisuuksilla varmistetaan johtajien saatavuus eri tehtäviin. Johtajien valintaperusteissa otetaan huomioon tehtävän vaatimusten lisäksi johtajan kehittymiskelpoisuus ja käytettävyys myöhemmin valtionhallinnon muissa tehtävissä.

Jatkossa johtamisvirkoihin nimitetään määräajaksi. Periaatepäätöksen mukaan ministeriöiden tulee vuoden 2008 loppuun mennessä määritellä johdon ja strategisten asiantuntijoiden kehittämisperiaatteet valtioneuvoston periaatteiden ja valtiovarainministeriön soveltamisohjeiden pohjalta.

Valtionhallinnossa käynnistetään uusi yhteinen Tulevaisuuden johtajat -ohjelma, jonka kohderyhmiä ovat ylimmän johdon potentiaali, strategiset asiantuntijat ja ylimmän johdon tehtäviin äskettäin nimitetyt. Valtioneuvosto edistää naisten hakeutumista ja valikoitumista johtamistehtäviin. Sitä varten valtiovarainministeriö asetti tänään työryhmän, jonka tavoitteena on naisten osuuden kasvu hakijoista ja nimitetyistä kaikissa valtionhallinnon esimies- ja johtotehtävissä.

Ministeriöitä tukemaan ehdotetaan asetettavaksi johtajapolitiikan ohjausryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida valtiokonsernin johdon uudistuksia. Ohjausryhmän tehtävänä on mm. osallistua yhteisten valmennusohjelmien osanottajavalintoihin, johtamissopimusten arviointiin, seuraajasuunnittelu- ja potentiaaliajattelun edistämiseen. Ryhmään kutsutaan laajalti hallinnon edustajia ja ulkopuolisia johdon kehittämisen asiantuntijoita.

Lisätietoja: valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 34900

VM:n tiedote 13.3.2008: Kiviniemi asetti työryhmän edistämään naisjohtajuutta http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=223519

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Kulttuurisetelijärjestelmätyöryhmä luovutti 12.3.2008 selvityksensä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinille. Työryhmä esittää, että tuloverolakia laajennettaisiin koskemaan myös kulttuuriseteliä. Kulttuurisetelit toimisivat samaan tapaan kuin jo nyt käytössä olevat liikuntasetelit. Työntekijän omaehtoiseen toimintaan kohdistuvan veroetuuden määräksi työryhmä esittää 400 euroa vuodessa. Kulttuurisetelin avulla työnantaja voisi verovapaasti tukea työtekijöidensä taideharrastuksia ja kulttuuripalvelujen käyttöä sekä samalla edistää työntekijöidensä hyvinvointia ja työkykyä. Tavoitteena on, että verovapaa kulttuuriseteli otettaisiin käyttöön vuoden 2009 alusta. Kulttuuriseteli-selvitys on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2008/liitteet/tr13.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa johtaja Rauno Anttila, p. (09) 160 77470, opetusministeriö.

Kolmannen sukupolven matkapuhelinliittymien kytkykaupan vaikutuksia hintatasoon ja viestintäpalveluihin selvittänyt työryhmä luovutti 10.3.2008 raporttinsa liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä katsoo, että hyvin järjestettynä matkapuhelimen ja liittymän kytkykauppa edistää uusien sähköisten palvelujen omaksumista. Ongelmia kuluttajille ovat tuoneet eräät sopimusehdot ja hintojen vaikea vertailtavuus. Työryhmän mukaan sopimuksissa tulisi tarkemmin määritellä, millaisia hyvitys-, irtisanomis- ja purkuehtoja sovelletaan, kun kytkykauppasopimus joudutaan purkamaan esimerkiksi asiakkaan sairastuttua tai jäätyä työttömäksi. Myös puhelinten ja liittymien virheiden hallinnassa on parantamisen varaa. Vastuuta on palloteltu operaattorilta myyjälle ja päinvastoin. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä koostui matkapuhelinoperaattorien, valmistajien, kauppiaiden, Viestintäviraston, Kilpailuviraston sekä Kuluttajaviraston edustajista. Työryhmän raportti on osoitteessa http://www.mintc.fi/oliver/upl248-LVM13_2008.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja Rainer Salonen, p. (09) 160 28395, liikenne- ja viestintäministeriö.

Selvityshenkilö Mika Vuorela luovutti 10.3.2008 Työtä haluaville uusia mahdollisuuksia työhön -selvityksensä työministeri Tarja Cronbergille. Selvityshenkilö Vuorela kartoitti työssään kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työllistymisedellytyksiä ja teki kehittämisehdotuksia heidän työelämään palaamisensa helpottamiseksi. Lisäksi Vuorela selvitti hallitusohjelman mukaisesti mahdollisuudet vajaakuntoisten pitkäkestoiseen tai jopa pysyvään palkkatukeen kaikkien työnantajien palveluksessa. Selvityksen mukaan 30 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa haluaisi palata työelämään. Tämä vastaa noin yhtä prosenttia työvoimasta. Vuorela esittää muun muassa, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevan palkkauskustannuksiin myönnetään palkkatukea. Vuorela ehdottaa myös uutta täsmäetuutta, rekrytointitukea. Selvitys on osoitteessa http://www.tem.fi/files/18750/Vuorela_loppuraportti.pdf. Lisätietoja antaa selvityshenkilö Mika Vuorela, p. 050 527 1762, Mielenterveyden Keskusliitto.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.