Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 3/2008

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.1.2008 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 177/2007 vp) laeiksi rintamasotilaseläkelain, ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain, maatalousyrittäjän eläkelain 61 §:n ja kansaneläkelain 17 §:n muuttamisesta. Rintamasotilaseläkelakiin ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annettuun lakiin lisätään tarpeelliset asetuksenantovaltuutukset. Lakeihin otetaan säännös rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän saajan velvollisuudesta ilmoittaa muutoksista, jotka voivat vaikuttaa hänen etuuteensa. Maatalousyrittäjän eläkelaista ja kansaneläkelaista korjataan niihin valmisteluvaiheessa jääneet virheet. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 18.1.2008 seuraavat lait:

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Italian tasavallan hallituksen välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja vahvisti lain Italian kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 154/2007 vp). Suomen tasavalta ja Italian tasavalta allekirjoittivat 12.6.2007 sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Italian välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen vaihto ja suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen vaihtoon Suomen ja Italian välillä kansainvälisissä asioissa, puolustus-, turvallisuus- tai poliisiasioissa taikka muissa kansallista etua koskevissa asioissa tai teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Latvian tasavallan hallituksen välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja vahvisti lain Latvian kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 159/2007 vp). Suomen tasavalta ja Latvian tasavalta allekirjoittivat 17.8.2007 sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Latvian välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen vaihto ja suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen vaihtoon Suomen ja Latvian välillä ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- ja teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen ja vahvisti lain Euroopan yhteisen ilmailualueen perustamista koskevan monenvälisen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 149/2007 vp). Sopimus tehtiin 9.6.2006 Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Albanian tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan, Bulgarian tasavallan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Islannin tasavallan, Kroatian tasavallan, Montenegron tasavallan, Norjan kuningaskunnan, Serbian tasavallan, Romanian ja Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaisen Kosovon-siviilioperaation kesken. Sopimus on jaetun toimivallan sopimus, jonka määräykset kuuluvat osittain yhteisön ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Sopimuksella perustetaan Euroopan yhteinen ilmailualue (European Common Aviation Area, ECAA), jolla noudatetaan samoja periaatteita kuin yhteisön sisämarkkinoilla. Sopimus korvaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja ECAA -sopimuskumppaneiden väliset kahdenväliset lentoliikennesopimukset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM ylitarkastaja Topi Sirén 160 28457)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Bulgarian välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen ja vahvisti lain Suomen ja Bulgarian välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan mukaisesta yhteistoteutuksesta tehdyn puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 141/2007 vp). Sopimuksella luodaan puitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle yhteisesti toteutettavilla hankkeilla sekä päästövähennysyksiköiden ja sallittujen päästömääräyksiköiden luovuttamiselle ja hankkimiselle sopimuspuolten välillä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja sitä koskevan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (YM ylitarkastaja Sara Viljanen 020 490 7402)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.1.2008 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Georgian kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Helsingissä 24.11.2006 tehty Suomen tasavallan ja Georgian välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 26.10.2007 annettu laki. Laki (951/2007) tulee voimaan 23.1.2008. Asetus tulee voimaan 23.1.2008. (UM ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä 160 55741)

Tasavallan presidentin asetus Jordanian kanssa sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Ammanissa 1.11.2006 tehty Suomen tasavallan ja Jordanian hashemiittisen kuningaskunnan välinen sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 26.10.2007 annettu laki. Laki (953/2007) tulee voimaan 23.1.2008. Asetus tulee voimaan 23.1.2008. (UM ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä 160 55741)

Tasavallan presidentin asetus Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen kanssa vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän maataloustuotteiden kauppaa koskevan kirjeenvaihdon voimaansaattamisesta sekä niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annetun asetuksen kumoamisesta ja Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen kanssa vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän maataloustuotekauppaa koskevan kirjeenvaihdon eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella kumotaan Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen kanssa vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän maataloustuotteiden kauppaa koskevan kirjeenvaihdon voimaansaattamisesta sekä niiden eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta annettu asetus ja saatetaan voimaan Tanskan hallituksen ja Färsaarten maakuntahallituksen kanssa vapaakaupasta Suomen ja Färsaarten välillä tehdyn sopimuksen sekä siihen liittyvän maataloustuotekauppaa koskevan kirjeenvaihdon eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain kumoamisesta annettu laki. Laki (96/2004) tulee voimaan 23.1.2008. Asetus tulee voimaan 23.1.2008. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.1.2008 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen osallistumisesta Maailmanpankin Prototyyppihiilirahastoon tehdyn sopimuksen liitteen muutokset. (UM lähetystöneuvos Tiina Jortikka-Laitinen 160 55590)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 18.1.2008 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2006 merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä mietintöihin että niiden liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.1.2008 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään tehtävässä toimivan ulkoasiainneuvos Ari Heikkisen valtuuttaminen toimimaan myös Montenegrossa. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Pariisin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Kaarlo Murron sivuakkreditointi Monacoon ja Dar es Salaamin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Juhani Toivosen sivuakkreditointi Burundiin. (UM apulaisosastopäällikkö Lauri Aaltonen 160 55401)

Hovioikeudenneuvos Kim Gustaf Valdemar Fröman Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.2.2008 lukien, ma. hovioikeudenneuvos, asessori Lena Elisabeth Engstrand Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.2.2008 lukien, käräjätuomari Kimmo Tapani Valkiala Tampereen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2008 lukien, käräjätuomari John Mikael Illman Porin käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2008 lukien, hallinto-oikeustuomari Kari Johannes Hauru Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.2.2008 lukien ja ma. hallintooikeustuomarin, hallinto-oikeussihteeri Heikki Matti Huhta Vaasan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.2.2008 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Komentaja Juha Sakari Vauhkoselle suomalaisen kriisinhallintajoukon komentajaksi Afganistanissa, ISAF-operaatiossa annetun määräyksen peruuttaminen 26.2.2008 lukien ja everstiluutnantti Petri Matti Mikael Mattilan määrääminen tähän tehtävään 26.2.2008 lukien. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.1.2008 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (1304/2007) tulevat voimaan 6.2.2008. Asetus tulee voimaan 6.2.2008. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 160 55715)

Valtioneuvoston asetus kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään neuvottelukunnan jäsenten nimeämisestä, tehtävistä, toimikaudesta, jaostojen asettamisesta ja päätösvaltaisuudesta. Asetus tulee voimaan 23.1.2008. (VM neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 160 32216)

Valtioneuvoston asetus Yliopistojen palvelukeskuksesta. Asetuksella perustetaan Yliopistojen palvelukeskus ja palvelukeskuksen johtajan virka. Lisäksi asetuksessa säädetään palvelukeskuksen tehtävistä, toimipaikoista, henkilöstöstä, johtajan kelpoisuudesta ja tehtävistä, neuvottelukunnan asettamisesta ja tehtävistä, työjärjestyksen antamisesta, päätösvallasta, virkojen täyttämisestä ja muun henkilöstön ottamisesta, virkavapauden myöntämisestä ja palveluiden maksullisuudesta. Asetus tulee voimaan 1.3.2008. (OPM talousjohtaja Eero Pulkkinen 160 77434)

Valtioneuvoston asetus ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishausta. Asetuksella säädetään yhteishakuun kuulumisesta, yhteishausta, yhteishaun järjestämisestä sekä yhteishaun hakutoiveista. Asetus tulee voimaan 1.2.2008. (OPM hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio 160 77204)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Tuki on 277 euroa hehtaarilta. Tuki voidaan maksaa 118 eurolla hehtaarilta korotettuna viljelijöille, jotka ovat tehneet tuotannon markkinoinnista kirjallisen viljelysopimuksen. Korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella maksetaan lisätukea. Lisätuki viljelijöille, joilla on kirjallinen viljelysopimus, on 86 euroa ja muulle tuotannolle 60 euroa hehtaarilta. Asetus tulee voimaan 23.1.2008. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maksettavasta lihan kuljetusavustuksesta. Lihan kuljetusavustus on osa EY:n komission hyväksymää pohjoisen tuen järjestelmää. Tarkoitukseen arvioidaan käytettävän enintään 0,19 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 23.1.2008. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuonna 2008 kertyvien työnantajan sosiaaliturvamaksujen jakautumasta. Asetuksella säädetään, paljonko vuonna 2008 suoritettavista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Asetus tulee voimaan 1.2.2008. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 17.1.2008 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan oikeusasiamiehen toiminnastaan vuonna 2006 antaman kertomuksen johdosta pöytäkirjaan sekä saattaa perustuslakivaliokunnan mietintö myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Päätös myöntää hallintoneuvos Raimo Anttilalle ero korkeimman hallinto-oikeuden keskuudesta tulevan tuomarinvalintalautakunnan varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen hallintoneuvos Jukka Antero Mattila 1.2.2008 lukien 14.5.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Mika Risla 160 67943)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus toiminnastaan varainhoitovuodelle 2006 pöytäkirjaan ja ryhtyä kertomuksen edellyttämiin toimenpiteisiin sekä antaa eduskunnalle selvitys toimenpiteistään tilinpäätöskertomuksessa. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin valtion tulosohjauksen ja tilivelvollisuusuudistuksen arvioimiseksi. 2. Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän vaihtoehtoisia ratkaisumalleja perustuslaissa turvattujen kansalaisten peruspalvelujen yhdenvertaisuuden sekä saatavuuden ja laadun turvaamiseksi. 3. Eduskunta edellyttää hallituksen laativan verotukiselvityksen, jossa tarkastellaan hallituksen veropolitiikan perusteita, erityisesti verotuksen neutraalisuusperiaatetta ja verotukien käsittelyä osana kehys- ja budjettimenettelyä, sekä antavan eduskunnalle selvityksen toimenpiteistään valtion tilinpäätöskertomuksessa. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 160 33052)

Päätös myöntää johtaja Leena Vestalalle ero Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristöntutkimuksen toimikunnan jäsenyydestä ja määrätä hänen tilalleen professori Jaakko Kangasjärvi toimikunnan 31.12.2009 päättyväksi toimikaudeksi. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 160 77432)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 17.1.2008 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 46/2007) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (terrorismin torjumisesta tehdyn puitepäätöksen muuttaminen). Puitepäätösehdotuksen tarkoituksena on yhdenmukaistaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädäntöä täydentämällä vuoden 2002 puitepäätöstä niin, että julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin tulevat rangaistaviksi kaikissa jäsenvaltioissa. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 17.1.2008 seuraavat nimitysasiat:

Diplomi-insinööri Juhani Puurunen liikenne- ja viestintäministeriön yli-insinöörin virkaan 1.2.2008 lukien. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.1.2008 seuraavia asioita:

Vuoden 2008 talousarvion momentilta 24.30.66.8. (Varsinainen kehitysyhteistyö; tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (KePa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle) myönnetään Pelastakaa Lapset ry:lle 2 700 000 euroa vuodelle 2008 sekä momentin perusteluissa myönnetyistä valtuuksista 3 300 000 euroa vuodelle 2009 ja 4 000 000 euroa vuodelle 2010. Ulkoasiainministeriöllä on vuodesta 1992 ollut käytössä eräiden järjestöjen kanssa ns. kumppanuusmenettely, jonka myötä on siirrytty ohjelmakohtaiseen kehitysyhteistyön rahoittamiseen. Suomen Pelastakaa Lapset järjestön kansainvälinen ohjelma, kumppanuusohjelma vuosille 2008-2010 keskittyy lasten suojeluun sekä laadukkaan, osallistuvan ja kaikille avoimen opetuksen edistämiseen. (UM lähetystöneuvos Marjatta Laires 160 56434)

Opetusministeriön asetus opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden yksikköhinnoista. Asetuksella määrätään vuonna 2008 noudatettavat opetus- ja kirjastotoimen perustamishankkeiden valtionosuuden perusteeksi hyväksyttävien kustannusten laskentaperusteet. Päätös vastaa rakenteeltaan samasta asiasta vuonna 1999 annettua opetusministeriön päätöstä, jota vuosittain opetusministeriön asetuksella on muutettu ja siten määrätty ko. vuoden yksikköhinnat. Toimitilat jaetaan kalleusluokkiin niiden suhteellisten kustannusten perusteella. Kalleusluokkaan perustuvaa yksikköhintaa korotetaan eräillä alueilla, joilla kustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Sekä kalleusluokkiin että aluekorotuksiin tehdään tarkistuksia, joiden seurauksena yksikköhinta aikaisempaa paremmin vastaa toteutuneiden hankkeiden kustannuksia. Koska muutosten seurauksena olisi kaikkia pykäliä jouduttu muuttamaan, annetaan asiasta uusi opetusministeriön asetus. Vuosina 2004-2007 aloitettujen opetus- ja kirjastohankkeiden kustannusten perusteella kalleusluokan 100 rakentamisen yksikköhinta on 1 657 euroa/m2 lokakuun 2007 kustannustasossa eli rakennuskustannusindeksin (2005 = 100) pisteluvun 111,8 tasossa. Rakentamisen yksikköhintaa korotetaan toimitilojen varustamisesta johtuen perusopetus- ja lukiohankkeiden osalta 138 euroa/m2 ja kirjastohankkeiden osalta 179 euroa/m2. Varustamisen lisähinnat on laskettu vuonna 2001 ja sen jälkeen aloitetusta hankkeista. Asetus tulee voimaan 1.2.2008. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 160 77253)

Työterveyslaitoksen vuoden 2008 talousarvion hyväksyminen. Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 prosenttia kustannuksista kuitenkin siten, että valtion kiinteistölaitokselle maksettavan toimitilan vuokraa vastaava osuus myönnetään lisättynä valtionapuna. Talousarviossa vahvistetaan valtionosuuteen oikeuttaviksi kustannuksiksi 47 534 000 euroa. Valtionosuus on 38 240 000 euroa, josta lisätyn valtionavun osuus on 1 064 000 euroa. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 160 74342)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 17.1.2008

Käräjäoikeuksien riidattomat velkomusasiat esillä ministerityöryhmässä

Riidattomat velkomusasiat käsitellään jatkossa kaikissa 25 käräjäoikeudessa, jotka on määrä muodostaa käräjäoikeusverkoston uudistuksessa vuonna 2010. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi oikeusministeri Tuija Braxin esittelemää linjausta riidattomien velkomusasioiden käsittelypaikasta. Toisena vaihtoehtona oli riidattomien velkomusten käsittelyn keskittäminen kuuteen käräjäoikeuteen.

Näiden asioiden käsittelyä 25 käräjäoikeudessa on mahdollista kehittää mm. sähköistä asiointia lisäämällä ja siten toteuttaa valtion tuottavuusohjelman mukaiset säästötavoitteet. Nyt valittu vaihtoehto on parempi myös henkilöstön ja asiakaspalvelun kannalta.

Riidattomia velkomusasioita ovat esimerkiksi maksamatta jätettyjen laskujen, vuokrien ja luottojen velkomiset, joita velallinen ei ole riitauttanut ja joissa tarvitaan käräjäoikeuden tuomio maksun perintää ja ulosottoa varten. Käräjäoikeus voi ratkaista nämä asiat kirjallisessa menettelyssä.

Viime vuonna käräjäoikeuksiin saapui noin 190 000 riidatonta velkomusasiaa, joista jo yli puolet tuli vireille sähköisesti. Sähköistä asiointia on tarkoitus kehittää edelleen niin, että riidattomia velkomisia pystytään käsittelemään huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

Lisätietoja: osastopäällikkö Kari Kiesiläinen, oikeusministeriö, p. (09) 160 67532

Aluehallinnon uudistamishankkeen selvitykset hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli torstaina 17. tammikuuta aluehallinnon uudistamishankkeen selvitysryhmien raportit. Ministerityöryhmälle esiteltiin aluehallinnon tehtävien selvitysryhmän, aluekehittämisen voimavarojen kokoamista ja niihin liittyvän päätösvallan siirtämistä selvittäneen ryhmän, keskushallinnosta siirrettäviä tehtäviä selvittäneen työryhmän ja valtionhallinnon tehtäviä Ahvenanmaalla selvittäneen työryhmän raportit. Ministerityöryhmälle esiteltiin myös selvitys eri maiden aluehallinnoista.

Raporttien antaminen päätti aluehallinnon uudistamishankkeen selvitysvaiheen. Saadut selvitykset luovat pohjan hankkeen ehdotusten valmistelulle. Valmisteluryhmän ehdotusten tulee olla valmiina maaliskuun 2008 loppuun mennessä.

Aluehallinnon tehtävien selvitysryhmä selvitti hallitusneuvos Tarja Hyvösen johdolla lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, tiepiirien, työsuojelupiirien, metsäkeskusten ja maakunnan liittojen tehtävät. Selvitettyjä tehtäväkokonaisuuksia oli yli 320 ja ne luokiteltiin strategisiin kehittämistehtäviin, ohjaustehtäviin, täytäntöönpanotehtäviin, täytäntöönpanon valvontatehtäviin ja oikeusturvatehtäviin. Lisäksi selvitettiin tehtävien ominaisuuksia, niihin liittyviä asiakkuuksia ja niiden vaatimaa työmäärää.

Aluekehittämisen voimavarojen kokoamista ja niihin liittyvän päätösvallan siirtämistä hankkeen pääsihteeri Tapio Välinoron johdolla selvittänyt työryhmä nimesi aluekehittämiseen vaikuttavia voimavaroja ja selvitti valtion ja kuntien talousarviossa olevia aluekehitykseen vaikuttavia määrärahoja. Ryhmä esittää päätöksenteon kehittämistä niin, että koordinaatio eri toimenpiteiden ja toimijoiden kesken paranee ja prosessi antaa alueiden omille ratkaisuille voimavaroja kohdennettaessa nykyistä suuremman vaikutuksen.

Keskushallinnosta siirrettäviä tehtäviä alivaltiosihteeri Juhani Turusen johdolla selvittänyt työryhmä on listannut keskushallinnon tehtäviä, jotka ovat luonteeltaan operatiivisia ja muita kuin valtakunnallisia kehittämistehtäviä. Ministeriöiden lisäksi selvitettiin myös keskusvirastojen tehtäviä.

Valtionhallinnon tehtäviä Ahvenanmaalla neuvotteleva virkamies Matti Korkealehdon johdolla selvittäneen työryhmän raportissa esitellään valtion hallinnon tehtävät ja niiden sijoittuminen eri virastoihin Ahvenanmaalla. Valtionhallinnon tehtäväkenttä Ahvenanmaalla poikkeaa erittäin paljon muusta Suomesta.

Aluehallintojen kansainvälisen vertailun on tehnyt Vaasan yliopistossa HTT Olli-Pekka Viinamäki.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä merkitsi selvitykset tiedoksi ja totesi, että hankkeen valmistelu jatkuu toimeksiannon mukaisesti.

Hankkeen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto. Tähän pyritään viranomaisten työnjakoa selkeyttämällä, uudistamalla aluejakoja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi ja yhtenäisemmiksi, viranomaisten määrää merkittävästi vähentämällä, lääninhallinnon tehtävien uudelleen organisoinnilla ja ohjauksen toimivuuden varmistamisella.

Lisätietoja antavat valtiosihteeri Timo Reina p. (09) 160 33048, ylijohtaja Silja Hiironniemi p. (09) 160 33250, ja pääsihteeri Tapio Välinoro p. 160 32249, valtiovarainministeriö.

Selvitykset ovat saatavina valtiovarainministeriön internet sivuilta osoitteessa www.vm.fi/alku.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Rahapeliongelmien ehkäisyn ja hoidon kehittämisen koordinaatioryhmä luovutti 16.1.2008 loppuraporttinsa sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäelle. Työryhmä ehdottaa, että arpajaislakiin kirjataan yhtenäinen 18 vuoden alaikäraja kaikille rahapeleille ja että kaikkiin rahapeleihin otetaan käyttöön pelaajien tunnistamisjärjestelmä ikärajojen valvomiseksi ja pelaamisen säätelemiseksi. Rahapelien mielikuvamainonta olisi kiellettävä. Lisäksi laillisesti toimivien peliyhteisöjen asema suhteessa laittomaan tarjontaan olisi arpajaislain uudistamisen yhteydessä turvattava tehokkain seuraamustoimin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi toimenpidekiellot tai uhkasakot. Pelitoiminnan valvontaa tulisi tehostaa. Työryhmä painottaa sitä, että pelaamisesta aiheutuvien sosiaalisten, terveydellisten ja taloudellisten haittojen ehkäisyä tulee tehostaa sekä lainsäädännössä että käytännön toimin. Huhtikuussa 2006 asetetun työryhmän työ liittyy sosiaali- ja terveysministeriön arpajaislain nojalla tekemään työhön rahapeliongelmien ehkäisemiseksi. Työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet myös sisäasiainministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, opetusministeriön, Stakesin ja SOCCAn edustajat. Rahapelihaittojen ehkäisy 2008 -selvitys on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2008/01/aa1200466493989/passthru.pdf. Lisätietoja antavat sosiaali- ja terveysministeriöstä johtaja, koordinaatioryhmän puheenjohtaja Kari Paaso, p.(09) 160 74018, neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, p. (09) 160 74177 ja hallitussihteeri Ismo Tuominen, p. (09) 160 73787.

Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman ohjelmatyöryhmä luovutti 16.1.2008 loppuraporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle. Työryhmän mukaan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen vuoteen 2011 mennessä. Ohjelma on kokonaisuus, jossa yhdistetään sekä asuntojen hankinta että riittävien asumisen tukipalvelujen turvaaminen. Ohjelman mukaan ympäristöministeriö ja ARA tukevat uusien asumispalveluyksiköiden rakennusinvestointien rahoitusta. Ohjelmassa esitetään myös, että sosiaali- ja terveysministeriö tukisi uusien asumispalveluyksiköiden tukipalveluja 50 prosentilla palvelujen kustannuksista. Asumisneuvonnalle ei ole yhtä valtakunnallista mallia, ja toiminta perustuisi paikallisesti toimiviin ratkaisuihin. Ohjelman mukaan raha-automaattiyhdistys tukee muun muassa asuntoloiden muuttamista tuetun asumisen yksiköiksi. Kaupungeilla ja kunnilla on keskeinen rooli ohjelman toteuttamisessa. Ohjelmatyöryhmä on keskittynyt niin kutsutun viisaiden ryhmän ehdotusten konkretisointiin ja niiden toteuttamisedellytysten selvittämiseen. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä -raportti on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=79084&lan=fi. Lisätietoja antavat ympäristöministeriöstä ylitarkastaja Peter Fredriksson, p. 050 369 8437 ja eritysavustaja Tatu Rauhamäki, p. 050 521 2907.

Ympäristöministeriön PUTTE tutkimusohjelman loppuraportti julkistettiin 16.1.2008. Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma PUTTE on vastannut siihen tiedon puutteeseen, joka on tullut ilmi arvioitaessa maamme metsälajien uhanalaisuutta ja suunniteltaessa metsiensuojelua. Uuden tiedon pohjalta voidaan arvioida 3 000-4 000 sellaisen lajin uhanalaisuutta, jotka eivät olleet mukana edellisessä uhanalaisarvioinnissa. Uhanalaiset lajit ilmentävät myös elinympäristöjensä suojelun tarvetta. PUTTE-ohjelman tulokset ovat osoittaneet, että jopa aiemmin hyvin tunnettuina pidetyistä eliöryhmistä saattaa edelleen löytyä suuri määrä uusia lajeja. PUTTEn aikana on löydetty lähes 1 500 Suomelle uutta lajia, joista 185 on tieteelle aiemmin kuvaamattomia. Useimmat näistä lajeista ovat eläneet Suomessa ikiaikoja, mutta ne on löydetty vasta nyt. PUTTE on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa METSOa. PUTTE on tähän asti mittavin panostus lajistotutkimukseen Suomessa. PUTTE-loppuraportti on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=78890&lan=fi. Lisätietoja antavat PUTTE-tutkimusohjelman koordinaari, vanhempi tutkija Aino Juslén, p. 040 014 8655, Suomen ympäristökeskus ja PUTTE-ohjelman ohjausryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Mikko Kuusinen, p. 050 345 0582, ympäristöministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.