Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 51/2007

Liite I: Ministereiden sijaisuudet 20.12.2006

Liite II: Ministereiden sijaisuudet 1.1.2008

TASAVALLAN PRESIDENTTI

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti teki 21.12.2007 seuraavat muutokset valtioneuvostossa:

Tasavallan presidentti vapautti ministeri Reijo Mauri Matias Pekkarisen kauppa- ja teollisuusministerin tehtävistä ja ministerinä käsittelemästä sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita sekä määräsi hänet elinkeinoministeriksi ja ministeri Tarja Anneli Cronbergin työministerin tehtävistä työministeriössä ja määräsi hänet työministeriksi työ- ja elinkeinoministeriöön 1.1.2008 lukien. Tasavallan presidentti vapautti maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thorsin ministerinä käsittelemästä työministeriön toimialaan kuuluvia asioita, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Marja Hyssälän ministerinä käsittelemästä työministeriön toimialaan kuuluvia asioita, hallinto- ja kuntaministeri Mari Johanna Kiviniemen ministerinä käsittelemästä sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita ja peruspalveluministeri Paula Sinikka Risikon ministerinä käsittelemästä ympäristöministeriön toimialaan kuuluvia asioita 1.1.2008 lukien. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 21.12.2007 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 164/2007 vp) laeiksi rikoslain 2 a luvun ja uhkasakkolain 10 §:n muuttamisesta. Rikoslain 2 a lukua ja uhkasakkolain 10 §:ää muutetaan siten, ettei rangaistusmääräysmenettelyssä annettuja sakkorangaistuksia ja uhkasakkoja muunneta vankeudeksi. Rikoslain 2 a luvun ja uhkasakkolain 10 §:n muutoksella pyritään vähentämään sakon muuntorangaistusta suorittavien vankien lukumäärää. Muutos merkitsee vankiloiden, Oikeusrekisterikeskuksen, poliisin, syyttäjien, tuomioistuinten ja ulosoton työmäärän vähenemistä. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 160 67578)

Esitys (HE 165/2007 vp) kansalaisuudesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja kansalaisuudettomuuden vähentämisestä tehtyyn yleissopimukseen liittymisestä sekä laeiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Strasbourgissa marraskuussa 1997 tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen kansalaisuudesta ja hyväksyisi liittymisen New Yorkissa elokuussa 1961 tehtyyn yleissopimukseen kansalaisuudettomuuden vähentämisestä. Lisäksi ehdotetaan, että eduskunta antaisi suostumuksensa eräiden kansalaisuudesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen nojalla annettavien varaumien tekemiseen. Suomen kansalaisuuslainsäädäntö vastaa täysin molempien yleissopimusten määräyksiä. Kansalaisuudesta tehty eurooppalainen yleissopimus sisältää monikansalaisten asevelvollisuutta koskevia määräyksiä. Asevelvollisuuden suorittamisesta säädetään Suomessa asevelvollisuuslaissa. Yleissopimuksen määräykset vastaavat pääosin myös asevelvollisuuslain säännöksiä, mutta yleissopimuksen artikloihin ehdotetaan tehtäväksi täsmentäviä varaumia. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 160 43985)

Esitys (HE 166/2007 vp) laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä myönnetyn suojelun sisällöstä annettu neuvoston direktiivi. Suojelun tarpeen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevaa säännöstä muutetaan, jotta se vastaa direktiivin mukaista toissijaista suojelua. Säännöksestä osa erotetaan uuteen humanitaarista suojelua koskevaan säännökseen. Lisäksi eräistä nykyisin vakiintuneen soveltamiskäytännön varassa olevista seikoista säädetään laissa hakijoiden oikeusturvan ja yhdenvertaisen kohtelun sekä päätöksenteon läpinäkyvyyden vahvistamiseksi. Lisäksi ulkomaalaislain säännös tilapäisen oleskeluluvan myöntämisestä tilanteessa, jossa maasta poistaminen ei ole tosiasiassa mahdollista, korvataan uudella säännöksellä. Sen mukaan ulkomaalaiselle myönnetään jatkuva oleskelulupa tilanteissa, joissa maasta poistaminen ei ole hänestä itsestään riippumattoman teknisen esteen vuoksi mahdollista. Lisäksi tarkistetaan viisumin myöntämiseen liittyviä ulkomaalaislain säännöksiä siten, että Schengen-viisumin oleskeluaikaa voidaan pidentää. Myös eräitä muita lakeja muutetaan, jotta niissä olevat viittaukset suojeluun ovat yhdenmukaisia ulkomaalaislakiin ehdotettujen muutosten kanssa. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 160 43985)

Esitys (HE 167/2007 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Ulkomaalaislain muutoksella pannaan täytäntöön kolmansien maiden kansalaisten erityistä maahanpääsymenettelyä tieteellistä tutkimusta varten koskeva niin sanottu tutkijadirektiivi. Tavoitteena on edistää kolmansien maiden kansalaisuutta olevien tutkijoiden maahanpääsyä Suomeen lisäämällä ulkomaalaislakiin säännökset direktiivin mukaisesta uudesta maahanpääsymenettelystä, joka on rinnakkainen nykyisten maahanpääsymenettelyjen kanssa. Direktiivissä määritellyt edellytykset täyttävät tutkimuslaitokset ja tutkijat voivat siten valita jatkossa uuden ja nykyisten maahanpääsymenettelyjen välillä. Uuden maahanpääsymenettelyn perustana on tutkimuslaitoksen ja tutkijan välinen vastaanottosopimus, jossa tutkimuslaitos sitoutuu vastaanottamaan tutkijan tutkimustyöhön ja tutkija sitoutuu suorittamaan tutkimustyön ennalta sovitun mukaisesti. Vastaanottosopimuksen perusteella maahanmuuttoviranomaiset myöntävät tutkijalle oleskeluluvan, jos tutkijan maahantulon ja maassa oleskelun edellytykset täyttyvät. Oleskelulupaan sisältyy mahdollisuus suorittaa osa tutkimustyöstä toisessa jäsenvaltiossa. Jos tutkija oleskelee tässä tarkoituksessa enintään kolme kuukautta toisessa jäsenvaltiossa, tutkimustyö voidaan toteuttaa ensimmäisessä jäsenvaltiossa tehdyn vastaanottosopimuksen perusteella olettaen, että tutkijan maahanpääsyn edellytykset toisessa jäsenvaltiossa täyttyvät. Uusi maahanpääsymenettely perustuu tutkimuslaitosten ja maahanmuuttoviranomaisten väliseen yhteistyöhön siten, että tutkimuslaitokselle annetaan keskeinen asema tutkijan maahanpääsymenettelyssä. Samalla säilytetään ennallaan maahanmuuttoviranomaisten maahanmuuton valvontaa koskevat toimivaltuudet. (SM hallitusneuvos Eero Koskenniemi 160 42734)

Esitys (HE 168/2007 vp) laiksi kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain muuttamisesta. Kasvinterveyden suojelemisesta annettua lakia muutetaan siten, että hyvän kasvinterveyden tilan ylläpito turvataan tapauksissa, joissa Suomea uhkaa ennen esiintymätön kasvintuhooja, joka voi aiheuttaa vahinkoa metsässä kasvaville puille. Lakiin lisätään säännös, jolla säädetään metsäkeskuksen osallistumisesta lain toimeenpanoon sekä säännös, jolla selkiytetään puustoon kohdistuneesta, hävitettävää kasvintuhoojaa koskevasta torjuntapäätöksestä metsänomistajalle aiheutuneiden kustannusten korvaamista. Päätösvalta kasvintuhoojien hävittämisestä aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta ja korvausten maksamisesta siirretään työvoima- ja elinkeinokeskuksilta Elintarviketurvallisuusvirastoon. Valtio, lukuun ottamatta valtion omistamia liikelaitoksia, rajataan korvausten ulkopuolelle. Lisäksi lakia uudistetaan siten, että se mahdollistaa ja antaa riittävät valtuudet Suomea sitovien kasvinterveyden suojelemista koskevien kansainvälisten sopimusten toimeenpanemiseksi. Laissa säädetään kasvinterveyttä koskevan merkinnän käyttöoikeudesta ja tällaisen merkinnän haltijan rekisteröinnistä. Lisäksi toimijat, jotka vievät maasta kasveja, kasvituotteita ja muita tavaroita, joiden mukana kasvintuhooja voi helposti levitä, rekisteröidään kasvinsuojelurekisteriin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2008. (MMM ylitarkastaja Hannele Sankari 160 52427)

Esitys (HE 169/2007 vp) laiksi viestintämarkkinalain väliaikaisesta muuttamisesta. Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan lakia sovelletaan myös verkkovierailuista yleisissä matkaviestinverkoissa annetun Euroopan yhteisön asetuksen noudattamisen valvontaan ja rikkomisen seuraamuksiin sekä siitä johtuvien riitojen ratkaisemiseen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2008. Laki olisi voimassa 30.6.2010 saakka. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Esitys (HE 170/2007 vp) Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välisen lentoliikennesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimus allekirjoitettiin Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Amerikan yhdysvaltojen välillä 30.4.2007. Sopimus on niin kutsuttu ensimmäisen vaiheen sopimus, jolla tähdätään lentoliikennemarkkinoiden asteittaiseen avaamiseen. Sopimus käsittää useita eri osa-alueita, joista taloudellisesti merkittävimmät liittyvät markkinoille pääsyyn. Muun muassa liikenneoikeuksia, lentoreittejä ja lentojen hinnoittelua koskevia rajoituksia poistetaan. Sopimuspuolten tavoite on neuvotella edelleen yhä kattavamman ja liberaalimman sopimuksen aikaansaamisesta. Tätä toisen vaiheen sopimusta koskevat neuvottelut on tarkoitus aloittaa vuonna 2008. Sopimus tulee lopullisesti voimaan sen jälkeen, kun molemmat sopimuspuolet ovat saattaneet päätökseen sopimuksen voimaansaattamisen edellyttämät sisäiset menettelyt. Sopimusta sovelletaan kuitenkin väliaikaisesti 30.3.2008 alkaen. Tämän vuoksi tasavallan presidentin asetuksella voitaisiin säätää, että lakia sovelletaan väliaikaisesti ennen sopimuksen kansainvälistä voimaantuloa. (LVM ylitarkastaja Topi Sirén 160 28457)

Esitys (HE 171/2007 vp) laiksi eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain muuttamisesta. Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annettua lakia muutetaan siten, että niissä tapauksissa, joissa Euroopan yhteisöjen komissio velvoittaa Suomen perimään takaisin jo maksettua tukea, vastuu takaisinperinnän täytäntöönpanosta on kyseisen tuen myöntäneellä viranomaisella. Viranomaisen takaisinperintäpäätös on heti täytäntöönpanokelpoinen ja siihen voidaan hakea muutosta valittamalla. Lakiin otetaan myös yleissäännös ministeriön oikeudesta saada ja välittää tietoja komissiolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa edellytetyn tiedonantovelvollisuuden täyttämiseksi. (KTM hallitusneuvos Elise Pekkala 160 63731)

Esitys (HE 172/2007 vp) laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia muutetaan siten, että suojautuminen korontasaustoimintaan liittyviltä korko- ja valuuttariskeiltä on mahdollista jo ennen korontasaussopimusta korontasaustarjouksen antamisen jälkeen. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on tarkoituksena ensi vaiheessa rajata suojaaminen vain sellaiseen alusluottojen korontasaustarjouskantaan, joka koostuu korontasausvarauksista, joissa luotonsaaja on sitoutunut yli 200 miljoonan euron suuruisen korontasausluoton nostoon tai korvaamaan valtiolle luottovarauksen purkamisen markkinanhinnan. (KTM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 160 62672)

Esitys (HE 173/2007 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettuun lakiin sisältyvät kehittämishankkeiden valtionavustuksen hakemista ja myöntämistä koskevat säännökset kumotaan ja eräitä säännöksiä siihen liittyen muutetaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman täytäntöönpanoa toteuttavien kehittämishankkeiden valtionavustuksiin sovelletaan pääosin valtionavustuslakia. Valtionapuviranomaisena toimii sosiaali- ja terveysministeriö. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.4.2008. (STM hallitusneuvos Anne Kumpula 160 74113)

Esitys (HE 174/2007 vp) 95. kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän työturvallisuuden ja -terveyden edistämistä koskevan yleissopimuksen nro 187 hyväksymisestä ja laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Yleissopimuksen tarkoituksena on työturvallisuuden ja -terveyden edistäminen ja jatkuva parantaminen työtapaturmien, ammattitautien ja työperäisten kuolemantapausten ehkäisemiseksi. Tätä tarkoitusta varten jäsenvaltion on laadittava kansallinen toimintapolitiikka, järjestelmä sekä ohjelma yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa. (STM hallitussihteeri Hanna-Mari Pekuri 160 73103)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 21.12.2007 seuraavat lait:

Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (HE 80/2007 vp). Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annettavalla lailla kumotaan nykyinen laki valtion osakasvallan käytöstä eräissä taloudellista toimintaa harjoittavissa osakeyhtiöissä (740/1991). Lailla määritellään eduskunnan ja valtioneuvoston toimivallanjako ja menettelytavat valtion yhtiöomistusta ja omistajaohjausta koskevissa päätöstilanteissa. Laki parantaa omistajaohjauksesta vastaavan viranomaisen toimintamahdollisuuksia sekä lisää valtioneuvoston ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeriön vaihtoehtoja päätöstilanteissa. Laki tulee voimaan 1.1.2008. Eduskunnan lausumat 1) Eduskunta edellyttää, että valtio ottaa omistajapolitiikassaan huomioon suurten teollisuusyritysten työllisyys- ja aluetaloudelliset vaikutukset. 2) Eduskunta edellyttää, että valtion osakemyynneistä saamia tuloja kohdennetaan myös uuden yritystoiminnan aikaansaamiseen ja kasvuyritysten rahoitukseen. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa talousvaliokunnalle selvityksen valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain toimivuudesta ja omistajapolitiikan toteutuksesta kuluvan vaalikauden aikana. (VNK ylijohtaja Pekka Timonen 160 23000)

Laki Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 88/2007 vp). Kemikaaliviraston toimipaikkasopimus sisältää Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan soveltamista ja täydentämistä koskevia määräyksiä. EY:n erioikeuspöytäkirjasta välittömästi johtuvien erioikeuksien ja vapauksien lisäksi toimipaikkasopimus sisältää kahden vuoden siirtymäaikana viraston henkilöstön kotitaloushankintoja koskevan arvonlisäverohelpotuksen, vapautuksen autoverosta sekä pääjohtajan ja johtajien diplomaattistatukseen sisältyvät erioikeudet ja vapaudet. Lain voimaatulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun lain muuttamisesta (HE 89/2007 vp). Rikosseuraamusalan koulutuskeskus siirretään oikeusministeriön alaisuudesta Rikosseuraamusviraston alaisuuteen. Rikosseuraamusvirasto vahvistaa jatkossa työjärjestyksensä itse oikeusministeriön sijasta. Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan suoritteiden ja laitosmyynnin tuotteiden hinnoitteluperusteista säädetään valtion maksullisen toiminnan yleisistä hinnoitteluperusteista poiketen. Työtoiminnan suoritteiden hinnoista päätetään liiketaloudellisin perustein, mutta hintoja voidaan vankeinhoitoon liittyvistä syistä alentaa siten, että hinnat vastaavat käypää hintatasoa. Vastaavasti voidaan alentaa laitosmyymälöiden tuotteista perittävää käypää hintaa kuitenkin siten, että hinta kattaa vähintään tuotteen hankintakustannukset. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 160 67734)

Laki vaalilain muuttamisesta (HE 105/2007 vp). Vaalilakia muutetaan siten, että vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan vuoden 2008 voimaan tulevia kuntajaon muutoksia. Samassa yhteydessä vaalilakiin tehdään joukko pienehköjä teknisluonteisia tarkistuksia. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (OM neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen 160 67572)

Laki väestötietolain muuttamisesta (HE 106/2007 vp). Väestötietojärjestelmään talletettavia tietoja ja tietojen luovuttamista väestötietojärjestelmästä koskevia säännöksiä muutetaan. Säännöksiin tehdään muun lainsäädännön muutoksista johtuvat muutokset. Väestötietojärjestelmään talletetaan uutta edunvalvontavaltuutusta koskevat perustiedot. Maistraatin oikeutta päättää väestötietojärjestelmän tietojen luovuttamisesta laajennetaan. Maistraattien lisäksi osoitepalvelutehtävän hoitamiseen voivat osallistua sopimukseen perustuen myös muut viranomaiset ja yhteisöt. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 160 42839)

Laki kuntalain muuttamisesta (HE 129/2007 vp). Kuntalakia muutetaan siten, että siinä säädetään peruspalveluohjelmamenettelystä sekä liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan tehtävistä kuntayhtymän hallituksen korvaavana toimielimenä sekä muutoksenhausta liikelaitoksen johtokunnan päätöksiin. Lisäksi muutetaan eräitä kuntalain säännöksiä sen vuoksi, että kunnallishallintoa ja -taloutta koskevat tehtävät siirtyvät sisäasiainministeriön toimialasta valtiovarainministeriölle. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 44500)

Laki kuntien valtionosuuslain 27 §:n muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta ja laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 28 §:n muuttamisesta (HE 83/2007 vp ja HE 155/2007 vp). Laeilla säädetään valtionosuusprosenteista, jotka määrittelevät valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon koko maan tasolla sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetustoimessa ja kirjastossa vuosina 2008-2011. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 44500)

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta, laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ja laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta (HE 61/2007 vp). Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutetaan siten, että energiatuotteista ja sähköstä kannettavaa valmisteveroa korotetaan keskimäärin noin 9,8 prosenttia. Veronkorotuksen painopiste on päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden käyttämissä polttoaineissa. Lämmityksessä ja työkoneiden polttoaineena käytettäväksi tarkoitetulle biopolttoöljylle säädetään valmisteverottomuus. Biopolttoöljyn pientuottajille säädetään yksinkertaistettu valmisteveromenettely. Harrasteilmailun ja huviveneilyn polttoaineet sekä jäteöljy säädetään verollisiksi polttoaineiksi. Huviveneilyssä käytetyn polttoaineen käyttökieltoa, sanktioita ja valvontaa koskevat säännökset sisältyvät lakiin yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta. Energiaverotukseen liittyviä veronpalautusmenettelyjä täsmennetään ja yksinkertaistetaan. Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettuun lakiin tehdään lisäksi eräitä teknisluoteisia täsmennyksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 160 33148)

Laki autoverolain muuttamisesta (HE 147/2007 vp). Autoverolakia muutetaan siten, että henkilöautojen autoveroprosentin suuruus porrastetaan lineaarisesti auton polttoaineen ominaiskulutusta vastaavien hiilidioksidipäästöjen perusteella. Samalla henkilöautojen autoveron keskimääräistä tasoa alennetaan noin kuudenneksella. Henkilöautojen autoverotuksessa sovellettavista kiinteistä vähennyksistä luovutaan. Veron suuruus on 10-40 prosenttia auton yleisestä vähittäismyyntiarvosta hiilidioksidipäästöstä riippuen. Veroprosentteja sovelletaan sekä uusiin että käytettynä verotettaviin tuontiautoihin. Ennen vuotta 2003 valmistettujen, käytettynä verotettavien henkilöautojen niin sanotuista historiallisista veroprosenteista luovutaan. Laki tulee voimaan 1.1.2008. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa autoveron muutosten vaikutuksia autokannan uusiutumiseen, joukkoliikenteen käyttöön ja liikenteen hiilidioksidipäästöihin sekä toimittaa tästä selvityksen valtiovarainvaliokunnalle alkuvuonna 2010. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 160 33061)

Laki ajoneuvoverolain muuttamisesta (HE 146/2007 vp). Ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että henkilöautoista kannettavan ajoneuvoveron perusvero muutetaan auton hiilidioksidipäästöihin perustuvaksi. Vero perustuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin (grammaa kilometrillä), jotka vastaavat auton yhdistetyn kaupunki- ja maantieajon polttoaineen ominaiskulutusta (litraa sadalla kilometrillä). Niistä henkilöautoista, joista ei ole päästötietoa ajoneuvoliikennerekisterissä, veroa kannetaan auton kokonaismassan perusteella. Käytännössä viimeksi mainittu koskee ennen vuotta 2001 käyttöönotettuja henkilöautoja. Perusveron päivä- ja vuosikohtaisista määristä säädetään lain liitteenä olevissa verotaulukoissa. Ennen vuotta 1994 käyttöön otetuista pakettiautoista kannettavan perusveron päiväkohtainen määrä nostetaan samalle tasolle sitä uudempien pakettiautojen veron kanssa eli 26 sentistä 35 senttiin. Pakettiautoluokkaan kuuluva kaksikäyttöauto verotetaan kuten henkilöauto. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 160 33061)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (HE 110/2007 vp). Arvonlisäverolakia muutetaan yhteisöoikeuden mukaiseksi siten, että huomattavasti käypää arvoa alempaa vastiketta vastaan tapahtuvat tavaran tai palvelun luovutukset verotetaan myyntinä eikä omana käyttönä. Veron perusteena pidetään vastikkeen sijasta käypää markkina-arvoa, jos myyjän ja ostajan välillä on etuyhteys. Lisäksi arvonlisäverolakiin tehdään eräitä muita tarkistuksia. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (VM ylitarkastaja Marja Niiranen 160 34733)

Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta (HE 132/2007 vp). Luottolaitostoiminnasta annetun lain talletussuojarahaston kannatusmaksua koskevia säännöksiä muutetaan siten, että maksun suuruus perustuu yksinomaan rahaston jäsenpankin vakavaraisuuteen. Nykyiset säännökset kannatusmaksujen alentamisesta tai poistamisesta rahaston varojen saavuttaessa tietyn tason suojattaviin talletuksiin nähden kumotaan. Myös säännös maksujen korottamisesta talletussuojarahaston velkaantumistilanteessa kumotaan. Lakiin otetaan lisäksi säännös lainanantovelvollisuuden jakautumisesta talletuspankkien kesken talletussuojarahaston varat ylittävässä korvaustilanteessa. Siirtymäsäännös Liikepankkien ja Postipankki Oy:n vakuusrahastosta kumotaan. Ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annettua lakia muutetaan siten, että Rahoitustarkastus voi edustaa ulkomaisessa talletussuojarahastossa suomalaisia tallettajia. Lait tulevat voimaan 27.12.2007. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa talletussuojalainsäädännön vaikutuksia pankkien kotimaiseen ja kansainväliseen kilpailuun. Jos kilpailuvääristymiä tai muita epäkohtia ilmenee, hallituksen tulee valmistella lakiin tarvittavat muutokset. (VM vanhempi finanssisihteeri Markku Puumalainen 160 33088)

Laki opintotukilain muuttamisesta, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta (HE 64/2007 vp). Opintorahan kuukausimääriä korotetaan 15 prosentilla ja kuitenkin vähintään 16 eurolla. Opintotukeen vaikuttavia opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Lisäksi korotetaan 80 eurolla muussa kuin korkeakoulussa opiskelevalle 18 vuotta täyttäneelle opiskelijalle myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. Opintorahan määrää ja valtiontakauksen suuruutta koskevia uusia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.8.2008. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 17 ja 19 §:n muuttamisesta (HE 67/2007 vp). Lakiin ammatillisesta koulutuksesta lisätään säännökset, jotka mahdollistavat oppisopimuksen tekemisen virkasuhteisten henkilöiden kanssa niin sanottuna virkamiehen oppisopimuksena. Nykyisin oppisopimus on mahdollista tehdä vain määräaikaisena työsopimuksena tai yrittäjän oppisopimuksena. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 160 77271)

Laki maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 ja 23 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 21 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 22 §:n muuttamisesta ja laki luopumiseläkelain 8 §:n muuttamisesta (HE 91/2007 vp). Maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain mukaan maatalousyrittäjä voi luopua ennen vanhuuseläkeikää maataloudesta toteuttamalla tilallaan sukupolvenvaihdoksen tai luovuttamalla peltonsa alle 55-vuotiaalle viljelijälle. EY:n valtiontukisääntöjen muuttumisen vuoksi lakia muutetaan siten, että lisäalueluovutuksissa luovutuksensaajan tulee olla alle 50-vuotias. Lisäksi luopumistukijärjestelmään ja sitä edeltäviin maatalouden luopumisjärjestelmiin tehdään muutokset, jotka johtuvat vuoden 2008 alusta voimaan tulevasta kansaneläkelainsäädännöstä. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 160 54298)

Laki väylämaksulain muuttamisesta (HE 93/2007 vp). Väylämaksun yksikköhintaa ja enimmäismäärää aluskäynniltä alennetaan keskimäärin kymmenellä prosentilla. Alennus kohdennetaan kaikille alustyypeille painottaen lievästi kahteen parhaimpaan jääluokkaan kuuluvia aluksia. Lakiin lisätään alusyhdistelmän määritelmä ja tarkentavat säännökset alusyhdistelmän väylämaksun määräytymisestä. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Laki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta, laki eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annetun lain kumoamisesta, laki ulkomaalaislain 81 §:n muuttamisesta, laki merimieseläkelain 5 §:n muuttamisesta, laki työntekijän eläkelain 4 §:n muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 12 ja 15 §:n muuttamisesta ja laki tonnistoverolain 8 §:n muuttamisesta (HE 115/2007 vp). Laissa meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta tarkoitettua suoraa tukea myönnetään sellaisille lasti- ja matkustaja-aluksille, jotka ovat pääasiassa ulkomaan meriliikenteessä. Lastialuksia koskeva tuki säilyy pääpiirteissään nykyisen kaltaisena. Matkustaja-alusten miehistökustannusten tuki vakinaistetaan täysimääräisenä ja eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikainen maksuvapautus päättyy ja maksuvapauden piiriin kuuluneet erät sisältyvät jatkossa suoraan tukeen. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettu laki ja eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annettu laki kumotaan. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että seuraavan kerran tehtäessä kokonaisratkaisu suomalaisen merenkulun kilpailukyvyn parantamiseen liittyvistä toimenpiteistä hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta tuen piiriin otetaan mukaan rajoitetusti myös kotimaan kabotaasiliikenne, joka toimii kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy osaltaan toimenpiteisiin, jotta EU:n piirissä luotaisiin yhtenäiset, toimivat pelisäännöt merenkulun tukemiselle ja sekamiehityksen käytölle sekä määriteltäisiin myös vähimmäispalkkataso, jota tulee noudattaa EU-maiden lippujen alla kulkevilla aluksilla. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta ja laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 2 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 48/2007 vp). Viestintämarkkinalakia muutetaan siten, että teleyrityksiin kohdistuvaa sääntelyä, joka koskee käyttöoikeuksien luovutusvelvollisuutta, täydennetään Euroopan yhteisöjen komission virallisessa huomautuksessa edellytetyllä tavalla. Tämä lisää Viestintäviraston toimivaltuuksia asettaa erilaisia käyttöoikeuden luovutusvelvollisuuksia teleyrityksille. Lisäksi sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tehdään lakiteknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Laki viestintämarkkinalain 134 §:n muuttamisesta (HE 100/2007 vp). Säännöksiä kaapelitelevisioverkoissa verkkopalvelua tarjoavien teleyritysten velvoitteesta siirtää verkoissaan tietyt radio- ja televisio-ohjelmistot niihin liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen muutetaan. Muutos perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja - palvelujen alalla annettuun direktiivin. Siirtovelvoitetta rajoitetaan nykyisestä siten, että maksulliset televisio-ohjelmistot eivät enää kuulu sen piiriin. Velvoitteen piiriin kuuluvat Yleisradio Oy:n julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sekä kaupalliset vapaasti vastaanotettavat valtakunnalliset televisio- ja radio-ohjelmistot. Laki tulee voimaan 1.1.2008. Lain 134 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohtaa sovelletaan 31.8.2010 saakka. (LVM neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen 160 28570)

Laki ajoneuvolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 14 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja laki rikesakkomenettelystä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 134/2007 vp). Automaattiseen nopeusvalvontaan liittyvän käyttövastaava-käsitteen voimaantuloa lykätään kolmella vuodella. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (LVM esittelijä Janne Mänttäri 160 28569)

Laki sähkömarkkinalain 3 §:n muuttamisesta (HE 116/2007 vp). Pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmää muutetaan. Pienimuotoiseksi määritelty sähköntuotanto rajataan laissa sähköntuotantolaitokseen tai usean sähköntuotantolaitoksen muodostamaan kokonaisuuteen, jonka teho on enintään kaksi megavolttiampeeria. Laki tulee voimaan 1.2.2008. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin pienimuotoisen sähköntuotannon määritelmän vaikutuksia sähköntuotannon uudisrakentamiseen ja, että näin saadut käytännön kokemukset otetaan huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 160 64828)

Laki sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 118/2007 vp). Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta 2004/108/EY pannaan täytäntöön. Direktiivi koskee laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta. Lain tavoitteena on varmistaa, että laitteistojen sähkömagneettinen yhteensopivuus on tasoltaan riittävä. Direktiivin edellyttämien lainmuutosten lisäksi eräitä sähköturvallisuusviranomaisen toimivaltuuksia täsmennetään. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (KTM hallitussihteeri Sari Rapinoja 160 63202)

Laki Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 135/2007 vp). Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia muutetaan siten, että Kansaneläkelaitoksen hallitukseen eivät enää kuuluu laitoksen pääjohtaja ja hänen sijaisensa. Hallituksessa on enintään kymmenen jäsentä, jotka Kansaneläkelaitoksen valtuutetut nimittävät. Kansaneläkelaitoksen hallitus vahvistaa Kansaneläkelaitoksen työjärjestyksen. Pääjohtajan tehtävistä säädetään laissa siten, että hänen tehtävänään on vastata Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta ja operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle, valmistella työjärjestys hallituksen päätettäväksi sekä panna täytäntöön laitoksen hallituksen päätökset. Laki tulee voimaan 1.1.2008. Lainmuutokset koskevat vuoden 2008 alusta asetettavaa uutta hallitusta. (STM osastopäällikkö Tarmo Pukkila 160 73864)

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 86/2007 vp). Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa olevat palkkasummarajat, joiden perusteella suurtyönantajan omavastuumaksu ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksut määräytyvät yhdenmukaistetaan. Samalla palkkasummarajoja korotetaan ja niitä tarkistetaan vuosittain työeläkelain mukaisella palkkakertoimella. Palkkasummanrajan korottamisen johdosta työttömyysvakuutusmaksut määritellään uudelleen. Alempi työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia palkasta ja sitä maksetaan vuonna 2008 palkkasumman 1,5 miljoonaan euroon asti. Tämän ylittävästä palkkasummasta maksu on 2,9 prosenttia. Tämän vuoksi työnantajan keskimääräinen maksu alenee 0,24 prosenttiyksiköllä, minkä vuoksi palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavasti alennetaan 0,58 prosentista 0,34 prosenttiin. Vuonna 2009 aletaan periä työnantajan omavastuumaksua. Maksuvelvollisuutta koskeviin säännöksiin tehdään vähäisiä muutoksia, jotka helpottavat omavastuumaksun toimeenpanoa. Lisäksi toimeenpanoon liittyviä tietojen saantia ja luovuttamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että työttömyysvakuutusrahaston oikeus saada tietoja sekä työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen velvollisuus niiden luovuttamiseen laajenevat. Tämän vuoksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta vuonna 2002 annettua lakia muutetaan. Lait tulevat pääosin voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Esko Salo 160 73180)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 136/2007 vp). Työttömyysturvalain muutoksen tavoitteena on edistää työaikapankin käyttöönottoa työpaikoilla. Työaikapankit ovat yritys- tai työpaikkatasolla kirjallisesti sovittuja työaikajärjestelyjä, jolla voidaan säästää työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä korvauksia toisiinsa yhdistäen ja nostaa palkallista vapaa-aikaa tai rahakorvausta. Työaikapankkien avulla pyritään lisäämään työelämän joustavuutta. Toimiva työaikapankkijärjestelmä voi parantaa työn ja perheen yhteensovittamista sekä lisätä työn tuottavuutta. Lain säännöksiä tarkennetaan niissä tilanteissa, joissa työaikapankin käytöllä on vaikutuksia työttömyysetuuksiin. Muutokset koskevat etuuden saamisen yleisiä edellytyksiä, työssäoloehdon laskentaa ja työttömyysetuuden sovittelua. Lisäksi parannetaan niiden vanhuuseläkkeelle jääneiden asemaa, jotka toimivat tehtävissä, joissa on eroamisikä. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Esko Salo 160 73180)

Laki sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta (HE 137/2007 vp). Vakuutetuilta perittävää sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksua alennetaan 0,04 prosenttiyksikköä. Sairaanhoitomaksu on vuoden 2008 alusta 1,24 prosenttia, eläkkeen- ja etuudensaajilla 1,41 prosenttia. Työnantajan kansaneläkemaksua alennetaan 0,1 prosenttiyksikköä vuoden 2007 tasosta. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (STM neuvotteleva virkamies Minna Liuttu 160 74423)

Laki Säteilyturvakeskuksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 150/2007 vp). Säteilyturvakeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Säteilyturvakeskuksen johtokunta lakkautetaan. Säteilyturvakeskusta johtaa pääjohtaja. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Raimo Salonen 160 73805)

Laki sotilasvammalain 6 ja 17 §:n muuttamisesta (HE 102/2007 vp). Sotilasvammalakia muutetaan siten, että sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on 25 prosenttia, voidaan korvata laitoksessa annettu huolto tai osa-aikainen huolto myös silloin, kun sen tarve johtuu muusta kuin korvatusta vammasta tai sairaudesta. Korvauskäsittelyn yksinkertaistamiseksi ja nopeuttamiseksi sotilasvammalakia muutetaan lisäksi siten, että sotilasvammalain mukainen hautausapu voidaan maksaa sotainvalidin kuolinpesälle ilman erillistä hakemusta ja selvitystä suoritetuista hautauskustannuksista. Pykälästä poistetaan tarpeettomana maininta hautausavun suorittamisesta vainajan ruumiin katoamisen vuoksi. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki ammattitautilain 3 a §:n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 16 §:n muuttamisesta ja laki työntekijän eläkelain 168 §:n muuttamisesta (HE 138/2007 vp). Tapaturmavakuutuslakia muutetaan siten, että eräistä pitkän altistusajan vaativista ammattitaudeista sekä vakuuttamattomista työtapaturmista aiheutuvat korvauskustannukset siirretään jakojärjestelmällä rahoitettaviksi. Vakuutusyhtiöt vastaavat näistä korvauskustannuksista vuosittain vakuutusmaksutulojensa mukaisessa suhteessa. Tapaturmavakuutuksen toimeenpanossa tarvittavien terveystietojen luovuttamista ja siitä aiheutuvien kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä täsmennetään. Suullinen käsittely tehdään mahdolliseksi tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnassa myös asianosaisen pyynnöstä. Tapaturmavakuutuslakiin, ammattitautilakiin, tapaturmavakuutuslain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännökseen, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettuun lakiin ja työntekijän eläkelakiin tehdään eräitä lähinnä teknisiä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. Laki työntekijän eläkelain 168 §:n muuttamisesta tulee voimaan 31.12.2007 ja sitä sovelletaan takautuvasti vuoden 2007 alusta. (STM hallitusneuvos Jaakko Hannula 160 73883)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (HE 76/2007 vp). Sairausvakuutuslaissa olevaa palkan määritelmää muutetaan siten, että palkkana pidetään veronalaisen palkan sijasta ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa. Samalla työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettuun lakiin lisätään aiemman viittaussäännöksen tilalle sairausvakuutuslakiin ehdotettua palkkaa asiallisesti vastaava palkan määrittely. Työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettua lakia selkeytetään myös lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan yrittäjän omistamassaan yrityksessä nostama palkka tai palkkio ei ole sellaista palkkaa, jonka perusteella tulisi suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksu. Lisäksi työ- tai virkasuhteeseen perustumattomia kokouspalkkioita, luento- ja esitelmäpalkkioita ja hallintoelimen jäsenyydestä saatuja palkkioita ei pidetä sairausvakuutuslaissa palkkana silloin, kun niiden perusteella ei työeläkejärjestelmän säännösten mukaan tarvitse maksaa työntekijän työeläkemaksua. Myös rajoitetusti verovelvolliselle maksetusta palkkatulosta päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun perusteena koskevaa sairausvakuutuslain säännöstä muutetaan siten, että se koskee myös ulkomaille rajoitetusti verovelvolliselle maksettua palkkaa, jos henkilöllä ei ole työeläkelakien mukaista vakuutuspalkkaa. Jotta päiväraha voidaan vakuutuspalkan puuttuessa määrätä ulkomaantyötulon rahana maksettavan osan tai rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan palkan perusteella, päivärahan perusteena olevana palkkana pidetään myös rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja kyseisen lain 3 §:ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta sekä tuloverolain 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyötulosta rahana maksettavaa osaa. Lisäksi tehdään eräitä lakiteknisiä korjauksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Laki työntekijän työeläkevakuutusmaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa (HE 87/2007 vp). Niissä päivärahaetuuksissa, jotka määräytyvät henkilön työtulon perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijän eläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 4,44 prosenttia vuonna 2008. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Laki lastensuojelulain 49 §:n muuttamisesta (HE 151/2007 vp). Vuoden 2008 alusta voimaan tulevaa lastensuojelulakia muutetaan siten, että lain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla tehty sijoitus kodin ulkopuolelle määritellään sijaishuolloksi. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Anne Kumpula 160 74113)

Laki työsopimuslain 13 luvun 11 §:n muuttamisesta ja laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 125/2007 vp). Työnantajalle säädetyn työnteon keskeisiä ehtoja koskevan selvityksen antamisvelvollisuuden rikkominen tulee rangaistavaksi. Lisäksi työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia muutetaan siten, että työsuojeluviranomainen voi antaa kehotuksen sen varmistamiseksi, että työnantaja täyttää velvollisuutensa antaa selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (TM lainsäädäntöjohtaja Tarja Kröger 010 60 48932)

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a §:n muuttamisesta (HE 126/2007 vp). Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia muutetaan niin, että työmarkkinatukeen oikeutetun nuoren työllistämiseksi myönnettyä palkkatukea voidaan rahoittaa työmarkkinatukimäärärahoista kuuden työttömyyskuukauden sijasta jo kolmen työttömyyskuukauden jälkeen. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja vahvisti lain Viron kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 127/2007 vp). Suomen tasavalta ja Viron tasavalta allekirjoittivat 5.6.2007 sopimuksen turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Suomen ja Viron välisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen vaihto ja suojaaminen. Sopimusta sovelletaan salassa pidettävien tietojen vaihtoon Suomen ja Viron ulko-, puolustus-, turvallisuus-, poliisi- ja teollisuusasioissa. Sopimusteksti pohjautuu pitkälti Suomen mallisopimukseen. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuonna 2006 suoritetussa rajankäynnissä todetut rajalinjan muutokset (HE 128/2007 vp). Rajan kulku säilyy yleiseltä linjaukseltaan entisellään. Tornionjoen vesistön alueilla rajan kulkuun tulee kuitenkin muutoksia, koska raja seuraa rajankäynnissä määritettyä syväväylää. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentti hyväksyi eurooppalaisen yleissopimuksen terrorismin ehkäisemisestä ja vahvisti lain terrorismin ehkäisemistä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain rikoslain 34 a luvun muuttamisesta, lain pakkokeinolain 5 a luvun 2 §:n muuttamisesta ja lain poliisilain 31 d §:n muuttamisesta (HE 81/2007 vp). Terrorismin ennaltaehkäisyä koskevassa Euroopan neuvoston yleissopimuksessa määrätään rangaistaviksi tiettyjä valmistelevia tekoja, jotka voivat johtaa terrorismirikoksiin. Sopimuksessa kriminalisoidaan kolme uutta tekomuotoa: julkinen yllytys terrorismirikokseen, värväys terrorismiin ja koulutus terrorismiin. Sopimuksessa määrätään myös tällaisista rikoksista epäiltyjen syyttämisestä ja luovutuksesta sekä oikeusavusta samoin kuin muista toimista terrorismin ehkäisemiseksi. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Lain terrorismin ehkäisemistä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Tasavallan presidentti hyväksyi rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Pohjoismaiden välisen sopimuksen (Pohjoismainen pidätysmääräys) ja vahvisti lain rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Pohjoismaiden välisen sopimuksen (Pohjoismainen pidätysmääräys) lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä, lain rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain 25 ja 33 §:n muuttamisesta, lain rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annetun lain 34 ja 67 §:n muuttamisesta, lain huoltoa tai hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja lain pakkokeinolain 1 luvun 8 §:n ja 4 luvun 15 a §:n muuttamisesta (HE 51/2007 vp). Lailla rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä saatetaan sopimus kansallisesti voimaan. Vuoden 1960 pohjoismainen luovuttamislaki kumotaan. Lisäksi muutetaan pakkokeinolakia säätämällä vangitsemisesta luovuttamista varten ja antamalla luovuttamisasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle oikeus päättää luovuttamisasiaan liittyvästä takavarikosta. Lisäksi tehdään vähäisiä tarkistuksia rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin, rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annettuun lakiin sekä huoltoa ja hoitoa koskevan päätöksen täytäntöönpanoa varten tapahtuvasta luovuttamisesta Islantiin, Norjaan, Ruotsiin tai Tanskaan annettuun lakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. Lain rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan Pohjoismaiden välisen sopimuksen (Pohjoismainen pidätysmääräys) lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio 160 67678)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2007 neljänneksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2007 neljännen lisätalousarvion (HE 131/2007 vp) täydentämisestä merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 131/2007 vp ja HE 156/2007 vp). Eduskunta on 4.12.2007 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2007 neljättä lisätalousarviota sovelletaan 10.12.2007 alkaen. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä tehdyn neuvoston päätöksen (2007/436/EY) (HE 144/2007 vp). (VM budjettineuvos Paavo Kytömäki 160 33046)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 21.12.2007 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus eläkkeen korvaamista alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta koskevien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. Valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetussa laissa (644/2003) tarkoitettuja tehtäviä siirretään maakunnan hallitukselle niissä tapauksissa, joissa maakunnan hallitus toimii eläkelaitoksena. Asetuksessa säädetään myös Ahvenanmaan opintotukiviranomaisen velvollisuudesta toimittaa tietoja Eläketurvakeskukselle. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (OM lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam 160 67686)

Tasavallan presidentin asetus Armenian kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus tulee voimaan 30.12.2007. Laki (884/2007) tulee voimaan 31.12.2007. Asetus tulee voimaan 31.12.2007. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Tasavallan presidentin asetus vuoden 1989 kansainvälisen meripelastusyleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus tulee voimaan 12.1.2008. Laki (1362/2006) tulee voimaan 12.1.2008. Asetus tulee voimaan 12.1.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Tasavallan presidentin asetus erinäisten meriapua ja meripelastusta koskevain määräysten yhdenmukaistuttamista tarkoittavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen kumoamisesta. Asetus tulee voimaan 12.1.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.12.2007 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Pekka Orpanan valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Andien yhteisön välinen sopimus Suomen ja Andien yhteisön väliseen, alueellisen biodiversiteettiohjelman ohjelmointivaihetta Andien yhteisön jäsenmaissa Andien ja Amazonaksen alueilla koskevaan sopimukseen tehtävistä muutoksista ja sanotun sopimuksen hyväksyminen. Sopimusta täydennetään Suomen avun maksatukseen liittyvien yksityiskohtien osalta. (UM lähetystöneuvos Jukka Pietikäinen 160 56360)

Päätös Suomen osallistumisesta EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa suojausjoukolla ja tarvittavilla tuki- ja huoltoelementeillä sekä 2-4 esikuntaupseerilla (yhteensä noin 60 henkilöä). (UM lähetystöneuvos Timo Kantola 160 55480)

Päätös sotilasosaston asettamisesta korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.-30.6.2008. (UM lähetystöneuvos Timo Kantola 160 55480)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 21.12.2007 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavan maakuntalain osalta, joka näin ollen tulee voimaan: Maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan tupakkalain muuttamisesta. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt mainitun maakuntalain. (OM lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam 160 67686)

Tasavallan presidentti ratkaisi 34 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.12.2007 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Olli Perheentupa Pietarissa olevan pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.1.2008 lukien. (UM osastopäällikkö Maarit Jalava 160 55400)

Lainsäädäntöjohtaja Marjut Anneli Jokela korkeimman oikeuden ensiksi täytettävään oikeusneuvoksen virkaan ja esittelijäneuvos Jukka Matti Sippo toiseksi täytettävään oikeusneuvoksen virkaan 1.1.2008 lukien. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Johtava lakimies Heikki Juhani Harjula ja esittelijäneuvos Hannu Sakari Ranta korkeimman hallinto-oikeuden kahteen määräaikaisen hallintoneuvoksen virkaan 1.1.2008-30.4.2008. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksiksi ympäristöasiantuntijaneuvos Heikki Juhani Kiuru 1.1.2008 lukien 31.1.2010 päättyväksi määräajaksi ja ympäristöasiantuntijaneuvos Pertti Olavi Seuna 1.1.2008 lukien 30.6.2009 päättyväksi määräajaksi. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Hovioikeudenneuvos Jorma Tapio Rudanko Vaasan hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan ja hovioikeudenneuvos Eija-Liisa Helin toiseksi täytettävään virkaan 1.1.2008 lukien, vakuutusoikeustuomari Aija Tiina Linnea Peltola vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.1.2008 lukien, käräjätuomari Harri Juhani Kurkinen Vaasan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2008 lukien, ma. vakuutusoikeustuomari, asessori Elina Tuulikki Saramies vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin ensiksi täytettävään virkaan ja ma. vakuutusoikeustuomari, asessori Harri Tapani Isohanni toiseksi täytettävään virkaan ja esittelijäneuvos Jaana Maija Hemminki kolmanneksi täytettävään virkaan 1.1.2008 lukien, ma. toimistopäällikkö Päivi Mirjami Romanov Helsingin hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.1.2008 lukien, ma. hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Pirkko-Liisa Eriksson Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin ensiksi täytettävään virkaan ja ma. hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Heikki Juhani Toivanen toiseksi täytettävään virkaan 1.1.2008 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Käräjätuomari Pekka Oiva Juhani Nisula Tampereen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2008 lukien, käräjätuomari Pertti Urmas Tapio Tuominen toiseksi täytettävään virkaan 1.2.2008 lukien ja käräjätuomari Anja Kaarina Aulomaa kolmanneksi täytettävään virkaan 1.1.2008 lukien, käräjätuomari Viljo Kalevi Asp Joensuun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2008 lukien, käräjätuomari Juha Pekka Saarenvirta Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Terhi Outi Onerva Mattila toiseksi täytettävään virkaan 1.1.2008 lukien, kihlakunnansyyttäjä Seppo Johannes Hyartt Kuopion käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.3.2008 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Lippueamiraali Antero Karumaa, prikaatikenraali Juha-Pekka Liikola, prikaatikenraali Jarmo Lindberg ja kenraalimajuri Pertti Salminen korkeimman oikeuden sotilasjäseniksi toimikaudelle 1.1.2008-31.12.2009. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Everstiluutnantti Kari-Pekka Rannikko puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan 1.1.2008 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 160 88119)

Majuri Antti Virransalo puolustusministeriön osastoesiupseerin virkaan 1.1.2008 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 160 88119)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 20.12.2007 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Imatran käräjäoikeuden tuomiopiiri liitetään Lappeenrannan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, Loviisan käräjäoikeuden tuomiopiiri liitetään Porvoon käräjäoikeuden tuomiopiiriin ja Heinolan käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvista kunnista Hartola, Heinola ja Sysmä Lahden käräjäoikeuden tuomiopiiriin sekä Mäntyharju ja Pertunmaa Mikkelin käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Asetus tulee voimaan 1.10.2008. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Valtioneuvoston asetus ulosottotoimen hallinnosta. Uusi asetus annetaan 1.1.2008 voimaan tulevan ulosottokaaren (705/2007) valtuutussäännösten nojalla. Asetus on perustettavasta ulosoton hallintovirastosta ja muista ulosottokaaren säännöksistä johtuvin poikkeuksin lähes samansisältöinen kumoutuvan asetuksen (319/1996) kanssa. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (OM neuvotteleva virkamies Kari Liede 160 69527)

Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä ulosottovalituksia koskevissa asioissa. Uusi asetus annetaan ulosottokaaren (705/2007) valtuutussäännöksen nojalla. Asetus on asiallisesti samansisältöinen kumoutuvan asetuksen (713/1996) kanssa. Ulosottovirastojen nimet on tarkistettu 27.9.2007 annetun valtioneuvoston asetuksen ulosottopiireistä (865/2007) mukaisiksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (OM neuvotteleva virkamies Kari Liede 160 69527)

Valtioneuvoston asetus ulosottomenettelystä. Uusi asetus annetaan 1.1.2008 voimaantulevan ulosottokaaren (705/2007) valtuutussäännösten nojalla. Asetus on asiallisesti lähes samansisältöinen nykyisen asetuksen (680/2003) kanssa. Asetukseen tehdään kuitenkin nykyiseen asetukseen verrattuna lakiteknisiä tarkistuksia ja siitä poistetaan ulosottokaaren kanssa päällekkäistä sääntelyä. Uusi säännös on 6 §:n 2 momentti. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (OM neuvotteleva virkamies Kari Liede 160 69527)

Valtioneuvoston asetus verojen ja maksujen täytäntöönpanosta. Asetus annetaan 1.1.2008 voimaan tulevan verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) valtuutussäännösten nojalla. Uusi asetus vastaa asialliselta sisällöltään kumoutuvaa asetusta (368/1961). Eräitä kumoutuvan asetuksen säännöksiä ei tarpeettomina oteta uuteen asetukseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (OM neuvotteleva virkamies Kari Liede 160 69527)

Valtioneuvoston asetus maistraattien toimialueista. Asetus perustuu valtion paikallishallinnon kehittämisen perusteista annettuun lakiin ja lakiin rekisterihallintolain 3 §:n muuttamiseen. Maistraattien nykyisiin toimialueisiin ei tule tässä yhteydessä muutoksia. Maistraattien toimialueita koskevassa voimassa olevassa sisäasiainministeriön päätöksessä on nykyisin säädetty mitkä maistraatit toimivat kihlakunnanvirastojen yksikköinä ja mitkä erillisinä virastoina. Kihlakunnanvirastojärjestelmän purkamisesta johtuen maistraattien toimialueita koskevaa säätelyä on tarpeen muuttaa. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 160 44554)

Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Asetuksella toteutetaan osaltaan ne tarvittavat muutokset, jotka johtuvat sisäasiainministeriön kuntaosaston siirrosta valtiovarainministeriöön. Sisäasiainministeriötä koskevat maininnat on korvattu säädöstekstissä valtiovarainministeriöllä. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 44500)

Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista. Asetuksessa säädetään muun muassa puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan tehtävistä, pääesikunnan kokoonpanosta ja asian ratkaisemisesta pääesikunnassa, puolustusvoimien viroista ja niiden kelpoisuusehdoista sekä valtion edun valvomisesta puolustusvoimia koskevassa asiassa. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 160 88109)

Valtioneuvoston asetus tuloverolain 20 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Lailla säädetään Finnvera Oyj tuloverosta vapaaksi yhteisöksi. Laki (162/2007) tulee voimaan 28.12.2007. Asetus tulee voimaan 28.12.2007. (VM ylitarkastaja Minna Upola 160 33168)

Valtioneuvoston asetus maaseudun hanketoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Tuetun hankkeen käynnistyttyä hankesuunnitelman muutos voidaan hyväksyä tukipäätöksen muutoksella tilanteissa, joissa muutettu suunnitelma merkittävästi poikkeaa hyväksytystä suunnitelmasta, mutta hanke ja sen rahoitusjärjestelyt edelleen täyttävät tuen myöntämisen edellytykset. Muutoksella ei saa lisätä tuen määrää. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 160 54298)

Valtioneuvoston asetus eräiden valtion lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi. Asetuksessa säädetään menettelystä lainoja ja saamisia siirrettäessä sekä asetetaan siirtojen toteuttamisen määräajaksi 31.12.2008. Valtiokonttori ei saa hakea lainan tai saamisen pakkohuutokauppaa, ellei velan määrä korkoineen ja kuluineen ole vähintään 500 euroa. Asetuksessa myös säädetään Valtiokonttorin velvollisuudesta toimittaa säännöllisesti tietoja maa- ja metsätalousministeriölle, Maaseutuvirastolle, Maanmittauslaitokselle ja metsäkeskuksille samoin kuin menettelystä turvattaessa valtion saatavaa vakuuden heikkenemiseltä myytäessä puuta vakuutena olevalta tilalta. Lisäksi asetuksessa täsmennetään, miten tuki- ja lainajärjestelmiä muutettaessa turvataan Valtiokonttorin mahdollisuudet toteuttaa muutokset sekä säädetään maksuhelpotusten hakemiselle kahden kuukauden määräaika, jonka jälkeen haettuihin maksuhelpotuksiin Valtiokonttorilla ei ole velvollisuutta antaa ennen eräpäivää ratkaisua, jos se ei hallinnollisesti enää ole mahdollista. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 160 54298)

Valtioneuvoston asetus merilain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Lailla on saatettu Suomen kansallinen lainsäädäntö vastaamaan vuoden 1989 kansainvälistä meripelastusyleissopimusta. Laki (1363/ 2006) tulee voimaan 12.1.2008. Asetus tulee voimaan 12.1.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Valtioneuvoston asetus pelastuspalkkion jakamisessa noudatettavista perusteista Suomen valtion aluksen suoritettua pelastuksen. Asetus on asiasisällöltään edellistä asetusta (asetus 322/1967 ja sen muutosasetus 397/1972) vastaava, mutta pykäläviittaukset ja kirjoitusasu päivitetään ja ministeriön määräyksenantovaltuus poistetaan tarpeettomana. Asetus tulee voimaan 12.1.2008. (LVM kansainvälisten asioiden neuvos Minna Kivimäki 160 28013)

Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta Ahvenanmaan maakunnassa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Suomessa on siirrytty maanpäällisissä televisioverkoissa kokonaan digitaaliseen televisiotoimintaan 31.8.2007. Ahvenanmaan maakunnassa analogiset televisiolähetykset päättyivät 3.4.2006. Nyt tehtävällä muutoksella päivitetään asetus vastaamaan vallitsevaa tilannetta sekä digitaalisten televisioverkkojen että radioverkkojen osalta. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Asetuksella säädetään muutettavaksi 1 §:ssä mainittu toinen asetuksen soveltamisalan määrittävistä valtion talousarvion momenteista. Vuoden 2008 talousarvioesityksessä on momentti 32.30.49 yhdistetty momentin 32.30.47 kanssa. Tämän seurauksena tähän asti momentilta 32.30.49 myönnetyt ulkomaankauppaa edistävien järjestöjen ja yhteisöjen yleisavustukset myönnetään jatkossa momentilta 32.30.47. Työ- ja elinkeinoministeriön perustamisen myötä asetuksen 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuna valtionapuviranomaisena toimii vuoden 2008 alusta lukien työ- ja elinkeinoministeriö. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (KTM ylitarkastaja Pertti Hämäläinen 160 63516)

Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2007. Valtion talousarviossa on lausuttu energiatuen myöntämisen yleiset periaatteet. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä energiatuen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Enimmäistukiprosentteihin ei tule muutoksia, paitsi siltä osin, että energiakatselmuksissa, analyyseissä ja muissa investointeihin liittyvissä selvityshankkeissa tukeen voidaan myöntää kymmenen prosenttiyksikön korotus kunnille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Kuntien toteuttamissa uusiutuvan energian katselmuksissa tukeen voidaan myöntää tämän korotuksen lisäksi vielä kymmenen prosenttiyksikön korotus. Tuettavien hankkeiden ja tuen saajien piiriä on tarkennettu. Omaisuuden käyttörajoitusta ja siihen liittyvää ilmoitusvelvollisuutta on myös tarkennettu. Energiatukea myönnetään energiatalouden kehittämiseen ilmasto- ja ympäristömyönteisemmäksi, uuden teknologian käyttöönoton edistämiseksi, energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämiseksi sekä energiansäästöä, energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentävien sekä energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta muutoin edistävien investointi- ja selvityshankkeiden tukemiseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa 31.12.2012 saakka. (KTM ylitarkastaja Nina Routti-Hietala 160 62055)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2008 voimavaroista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa tarkoitettujen, sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden laskennan perusteena olevien laskennallisten kustannusten määriä sekä kunnan omarahoitusosuuden määrää edellä todettuja kustannuksia vastaavasti muutetaan. Muutokset perustuvat syksyllä hyväksytyn voimavara-asetuksen jälkeen valmistuneisiin lopullisiin tilastotietoihin sekä kunta-alan palkkaratkaisun vaikutuksiin indeksikorotusten määrään. Voimavara-asetuksen hyväksymisen jälkeen annetussa valtion vuoden 2008 talousarvion täydentämisesityksessä on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen varatun määrärahan mitoituksessa otettu huomioon kunta-alan palkkaratkaisusta johtuva 22 832 000 euron lisäys, joka aiheutuu siitä, että arvioitu kustannustason muutos vuodelle 2008 on 5,2 prosenttia alkuperäisen esityksen 4,7 prosentin asemesta kunta-alan arvioitua suuremmasta ansiotason noususta johtuen. Lisäksi talousarvioon on esitetty 18 miljoonan euron määräraha, jolla tuetaan kuntien tuloksellisuushankkeisiin liittyvien palkkausjärjestelmien edistämistä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta korotetaan tämän johdosta väliaikaisesti 3,43 eurolla kunnan asukasta kohden. Kyseinen määrärahalisäys kirjataan voimavara-asetuksen uuteen 9 pykälään. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 160 73763)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa säädetään muun muassa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattipätevyyden tunnustamisessa tarvittavista sopeutumisajan suorittamisen edellytyksistä ja kelpoisuuskokeesta. Asetuksessa säädetään lisäksi väliaikaisen ja satunnaisen palvelujen tarjoamisen ennakkoilmoituksen liitteistä sekä Euroopan talousalueeseen kuulumattoman valtion kansalaiselta vaadittavasta pätevyydestä ja kielitaidosta. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 160 73806)

Valtioneuvoston asetus työttömyyskassalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Vuoden 2008 alussa työministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö yhdistyvät työ- ja elinkeinoministeriöksi. Tässä yhteydessä toimeentuloturva-asiat siirretään työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveysministeriölle tulevat kaikilta osin tehtäväksi päätökset Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen maksamien etuuksien valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä hallintokuluihin kohdistuvista osuuksista mukaan lukien aikuiskoulutuksen opintososiaaliset etuudet. Asetukseen tehdään tehtävien siirrosta johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Esko Salo 160 73180)

Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Vuoden 2008 alussa työministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö yhdistyvät työ- ja elinkeinoministeriöksi. Tässä yhteydessä toimeentuloturva-asiat siirretään työministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön. Tämä merkitsee sitä, että sosiaali- ja terveysministeriölle tulevat kaikilta osin tehtäväksi päätökset Kansaneläkelaitoksen ja työttömyyskassojen maksamien etuuksien valtionosuudesta ja työttömyysvakuutusrahaston osuudesta sekä hallintokuluihin kohdistuvista osuuksista mukaan lukien aikuiskoulutuksen opintososiaaliset etuudet. Asetukseen tehdään tehtävien siirrosta johtuvat muutokset. Lisäksi työmarkkinatuen rahoituksessa noudatettavaa menettelyä yksinkertaistetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Esko Salo 160 73180)

Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta. Avokuntoutuksena annettavan 15 hoitokerran sarjan enimmäishinta korotetaan 585 eurosta 620 euroon ja kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta 877,50 eurosta 930 euroon. Kuntoutusoikeutta laajennetaan siten, että kuntoutukseen voidaan hyväksyä sellaiset vaikeavammaisten sotainvalidien lesket, joiden puoliso on kuollut vuoden 1960 jälkeen. Muilta osin asetus on asiallisesti samansisältöinen kuin vuonna 2007. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa 31.12.2008 saakka. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Valtioneuvoston asetus sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annetun asetuksen 3 ja 8 §:n muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännös siitä, että laitoskuntoutusjakson voi vaihtaa avokuntoutukseksi siten, että neljän viikon laitoskuntoutusjaksoa vastaa 24 kerran ja kahden viikon laitoskuntoutusjaksoa 20 kerran hoitosarja avokuntoutuksessa. Uudistus parantaa lievävammaisten, eli 10 -25 prosentin sotainvalidien asemaa, koska heidän avokuntoutuksen määrä nousee 12 kerrasta 20 kertaan. Lisäksi asetuksen 3 §:n 6 momenttia korjataan siten, että lievävammainen eli 10-25 prosenttinen sotainvalidi voi jakaa avokuntoutuksena annettavan 20 kerran hoitosarjan siten, että aviopuoliso saa enintään 10 kerran hoitosarjan. Lisäksi asetuksen 8 §:n 1 momenttiin tehdään tekninen korjaus. Viittaus sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuun omaishoidon tukeen korvataan viittauksella omaishoidontuesta annettuun lakiin. Omaishoidontukea koskeva lainsäädäntö uusittiin vuoden 2006 alusta lukien ja samalla sosiaalihuoltolain omaishoidontukea koskevat säännökset kumottiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta. Asetus on asiallisesti samansisältöinen kuin vuonna 2007. Kertasuorituksena myönnettävän rintama-avustuksen määrä pidetään vuoden 2007 tasolla eli 455 eurossa. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja se on voimassa 31.12.2008 saakka. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Valtioneuvoston asetus Kansaneläkelaitoksen tehtävistä toimeenpantaessa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimusten eräitä säännöksiä. Voimassa olevan asetuksen säännöksiä täydennetään sairausvakuutuslakia tarkentavilla säännöksillä, jotka koskevat Kansaneläkelaitoksen tehtäviä toimeenpantaessa muualla kuin Suomessa vakuutetulle henkilölle annetusta sairaanhoidosta syntyneiden kustannusten korvaamista julkisia terveyspalveluita antaville yksiköille valtion varoista. Näin toimitaan vuoden 2008 alusta voiman tulevien sairausvakuutuslain säännösten perusteella silloin, kun hoito on Suomessa annettu EY-lainsäädännön tai muun Suomen tekemän sosiaali- tai sairaanhoitosopimuksen perusteella. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Leivonmäen kunta liittyy ensi vuodenvaihteessa Joutsan kuntaan. Kuntaliitoksen jälkeen Joutsan kunnan syrjäisyysluku on kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 §:n (muut. 1178/2007) perusteella 0,47 eli pienempi kuin asetuksen tarkoittamien syrjäisyyskerrointen edellytyksenä olevat syrjäisyysluvut. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävistä syrjäisyyskertoimista annettua valtioneuvoston asetusta muutetaan siten, että asetuksessa mainittujen kuntien joukosta poistetaan Joutsan kunta. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Anne Kumpula 160 74113)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 28 a §:n muuttamisesta. 28 a § muutetaan asiakasmaksulain 10 a §:ään lailla 1217/2007 tehtyä muutosta vastaavaksi. Lainmuutoksen mukaan metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot. Metsätuloa on lisäksi alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen. Asiakasmaksuasetuksen 28 a §:n perusteella metsätulo on otettu huomioon kotona annettavien palvelujen maksuista päätettäessä samoin perustein kuin asiakasmaksulain 10 a §:n 2 momentissa. Tämän vuoksi asiakasmaksuasetuksen 28 a § muutetaan yhdenmukaiseksi asiakasmaksulain 10 a §:n 2 momentin kanssa. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Anne Kumpula 160 74113)

Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta. Starttirahan myöntämisen edellytyksiä ja sen myöntämismenettelyä koskeviin säännöksiin tehdään starttirahakokeilun vakinaistamisesta johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

Valtioneuvoston asetus julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Starttirahan myöntämisen edellytyksiä ja sen myöntämismenettelyä koskeviin säännöksiin tehdään starttirahakokeilun vakinaistamisesta johtuvat muutokset. Työvoimatoimiston sekä työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätöksentekomenettelyä täsmennetään silloin kun myönnetään tukea, avustusta tai etuutta usealle kalenterivuodelle taikka yritystoiminnan edellytysten arviointiin tai kehittämiseen. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

Valtioneuvoston asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM erikoistutkija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

Valtioneuvoston asetus pakolaisista ja eräistä muista maahanmuuttajista sekä turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM erikoistutkija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

Valtioneuvoston asetus eräiden entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilöiden kielitutkinnon perusteista ja järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM erikoistutkija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

Valtioneuvoston asetus etnisten suhteiden neuvottelukunnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM erikoistutkija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

Valtioneuvoston asetus asian käsittelystä syrjintälautakunnassa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM erikoistutkija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

Valtioneuvoston asetus vähemmistövaltuutetusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään maahanmuuttoon ja pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvien tehtävien sisäasiainministeriöön siirtämisestä johtuvat muutokset. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (TM erikoistutkija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 20.12.2007 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä ministereiden sijaiset (liite I). (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös määrätä valtion edustajiksi ylijohtaja Pekka Timonen varamiehinään finanssineuvos Jarmo Väisänen ja finanssineuvos Jarmo Kilpelä Elisa Oyj:n vuoden 2008 aikana pidettäviin yhtiökokouksiin. (VNK neuvotteleva virkamies Ilpo Nuutinen 160 23011)

Päätös hyväksyä Suomen tasavallan hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välinen toimipaikkasopimus (HE 88/2007). (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteon johdosta koskien Suomen osallistumista Afganistanin ISAF-operaatioon, Suomen osallistumista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Tshadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR TCHAD/RCA) sekä sotilasosaston asettamista korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.-30.6.2008 pöytäkirjaan. Eduskunnan kannanotot; 1. Eduskunta edellyttää selvitystä Suomen osallistumisesta sotilaalliseen ja siviilikriisinhallintaan vuonna 2008. 2. Eduskunta edellyttää selvitystä ilmakuljetushankkeen (SAC - Strategic Airlift Capability) nykyvaiheesta. 3. Eduskunta edellyttää selvitystä Naton NRF (Nato Response Force) -konseptin uudistamisesta. (UM lähetystöneuvos Timo Kantola 160 55480)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan valitsemien valtakunnanoikeuden jäsenten ja heidän varajäsentensä vaalista pöytäkirjaan. (OM kansliapäällikkö Tiina Astola 160 67502)

Päätös asettaa kieliasiain neuvottelukunta toimikaudelle 1.1.2008-31.12.2011. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: maaherra Rauno Saari Länsi-Suomen lääninhallitus; jäsenet: valtuutettu Maria Björnberg-Enckell Helsingin kaupunki (valtuutettu Folke Storbacka Maalahden kunta), ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson (neuvotteleva virkamies Viveca Arrhenius) sosiaali- ja terveysministeriö, johtajaylilääkäri Timo Keistinen Vaasan sairaanhoitopiiri (ylilääkäri Henrik Riska Helsingin yliopistollinen keskussairaala), hallitusneuvos Eero Koskenniemi (lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola) sisäasiainministeriö, pääjohtaja Timo Lankinen Opetushallitus (1.1.2008 alkaen) (hallintojohtaja Håkan Mattlin opetusministeriö), kaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Lohjan kaupunki (kunnanjohtaja Stig Östdahl Kruunupyyn kunta), professori Heikki E.S.Mattila Lapin yliopisto (dosentti Pia Letto-Vanamo Helsingin yliopisto), hovioikeuden presidentti Lauri Melander Helsingin hovioikeus (valtionsyyttäjä Raija Toiviainen Valtakunnansyyttäjänvirasto), johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi (vara-puheenjohtaja) (erikoistutkija, kielenhuolto-osaston johtaja Salli Kankaanpää) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, ylijohtaja Cay Sevón (lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu) valtiovarainministeriö (1.1.2008 alkaen) ja johtaja Kristina Wikberg (kehittämisjohtaja Ulf Lindholm) Suomen Kuntaliitto. (OM hallitusneuvos Paulina Tallroth 160 67726)

Päätös alueiden kehittämislain mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Päätöksellä tarkennetaan alueiden kehittämislain (602/2002) tavoitteita ja osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla hallituskauden 2007-2011 ajaksi. Päätöksessä linjataan aluepolitiikan tavoitteita myös pidemmällä aikavälillä. Päätöstä voidaan tarvittaessa tarkistaa hallituskauden aikana. Päätös suuntaa ja sovittaa yhteen maakuntaohjelmia ja eri hallinnonalojen alueiden kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Alueiden kehittämislain mukaan valtion viranomaiset ottavat toiminnassaan huomioon valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, edistävät niiden toteuttamista, arvioivat toimenpiteidensä vaikutuksia alueiden kehittämisen kannalta. (SM aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius 160 44506)

Päätös asettaa valtion aluejakoneuvottelukunta kolmivuotiskaudeksi 1.1.2008-31.12.2010. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylijohtaja Jorma Karjalainen valtiovarainministeriö; varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius työ- ja elinkeinoministeriö; jäsenet: hallitusneuvos Heikki Liljeroos (ulosottojohtaja Juhani Toukola) oikeusministeriö, hallintojohtaja Janne Kerkelä (hallitusneuvos Tiina Eränkö) sisäasiainministeriö, ylitarkastaja Sirpa Karjalainen (maatalousneuvos Arja-Leena Kirvesniemi) maa- ja metsätalousministeriö, yli-insinööri Anneli Tanttu (rakennusneuvos Mikko Ojajärvi) liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos Taru Hallberg (aluehallintoneuvos Olavi Rantasaari) ympäristöministeriö, maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto (EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen) Suomen Kuntaliitto ja språkskyddssekreterare Kristina Beijar (folktingssekreterare Stefan Svenfors) Svenska Finlands folkting. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 160 42526)

Päätös Kurun kunnan liittämisestä Ylöjärven kaupunkiin. Laajentuneen kaupungin nimi on Ylöjärvi. Laajentunut kunta kuuluu niihin tuomiopiireihin ja hallintoalueisin, joihin kuuluu nykyinen Ylöjärven kaupunki. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 160 44678)

Päätös Pylkönmäen kunnan liittämisestä Saarijärven kaupunkiin. Länsi-Suomen lääninhallituksen antaman lausunnon mukaan kuntajaon muuttaminen ei vaikuta maakuntarajoihin. Saarijärven kaupunki ja Pylkönmäen kunta kuuluvat valtion alue- ja paikallishallinnon sekä Euroopan unionin toiminnassa noudatettavien aluejakojen osalta samoihin hallintoalueisiin. Päätös tulee voimaan 1.1.2009. (SM neuvotteleva virkamies Mika Rossi 160 42286)

Päätös määrätä Senaatti-kiinteistöjen hallitus toimikaudeksi 1.1.2008-31.12.2009. Kokoonpano: a) valtioneuvoston määrättävissä olevat: puheenjohtaja: toimitusjohtaja Harri Hiltunen Suomen Kiinteistöliitto ry; varapuheenjohtaja: budjettineuvos Elina Selinheimo valtiovarainministeriö; jäsenet: toimitusjohtaja Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy, insinööri Pertti Rantanen, kansliapäällikkö Kari Rimpi puolustusministeriö; b) säännösten nojalla määrättävä jäsen: projektipäällikkö Tarja Hietamäki varajäsenenään ICT-asiantuntija Urpo Astala Senaatti-kiinteistöt. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 160 33007)

Päätös määrätä kansanedustajat Esko Kiviranta, Miapetra Kumpula-Natri, Olli Nepponen, Kirsi Ojansuu, KHT tilintarkastaja Kari Manner sekä professori, KHT tilintarkastaja Kalervo Virtanen Valtion vakuusrahaston tilintarkastajiksi kalenterivuodeksi 2008. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 160 34953)

Päätös ratkaista Ingrid Johnssonin jäämistöstä tehty hakemus. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 160 33043)

Päätös siirtää Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.1.2008 lukien Ratahallintokeskukselta valtiovarainministeriön hallintaan tulleet kiinteistövarallisuuden kohteet rakennuksineen käyvältä arvoltaan 12,05 miljoonaa euroa. Lainaehdoin annetun vieraan pääoman korko on 1.1.2008 lukien 5 prosenttia ja takaisinmaksuaika 15 vuotta. Korko ja lyhennykset maksetaan kahdesti vuodessa kesä- ja joulukuun viimeisenä päivänä. (VM vanhempi hallitussihteeri Tommi Nieppola 160 33018)

Päätös nimittää ministeri Pär Stenbäck varajäsenenään kansanedustaja Kimmo Sasi, valtiotieteiden tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa varajäsenenään kansanedustaja Ville Niinistö ja valtiotieteen maisteri Ulf Sundqvist varajäsenenään erikoissairaanhoitaja Outi Ojala Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston johtokunnan Suomea edustaviksi jäseniksi kolmivuotiskaudeksi 2008-2010. Ministeri Pär Stenbäck määrätään toimimaan vuorovuosina rahaston puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. (OPM neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake 160 77232)

Päätös asettaa maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta toimikaudeksi 1.1.2008-31.12.2010. Kokoonpano: puheenjohtaja: osastopäällikkö, ylijohtaja Heimo Hanhilahti maa- ja metsätalousministeriö; varapuheenjohtaja: johtaja Kyösti Pietola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), taloustutkimus; jäsenet: maatalousneuvos Esko Juvonen maa- ja metsätalousministeriö, maatalousneuvos Helena Serén maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriö, budjettineuvos Kati Suihkonen valtiovarainministeriö, ylijohtaja Leena Tenhola Maaseutuvirasto, johtaja Seppo Aaltonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja toiminnanjohtaja Tage Ginström Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC; pysyvät asiantuntijat: vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa maa- ja metsätalousministeriö, maatalousylitarkastaja Kari Ojala Maaseutuvirasto, osastopäällikkö Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokeskus, maaseutuosasto, johtaja Martti Koskenkorva Nordea Pankki Suomi Oyj, yksikön johtaja Panu Kallio Osuuspankkikeskus osuuskunta ja toimitusjohtaja Esa Simanainen Tuusniemen Osuuspankki. (MMM hallitussihteeri Katja Valjakka 160 54245)

Päätös asettaa neuvotteluvaltuuskunta Suomen tasavallan ja Venäjän federaation kesken käytäviin neuvotteluihin valtiosopimuksesta, jolla korvattaisiin 16.4.1996 Suomen ja Venäjän välisestä rautatieyhdysliikenteestä Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation välillä tehty sopimus liitännäissopimuksineen. Kokoonpano: puheenjohtaja: osastopäällikkö, ylijohtaja Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriö; jäsenet: yksikönpäällikkö, kansainvälisten asioiden neuvos Silja Ruokola liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos Hannu Pennanen liikenne- ja viestintäministeriö, lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen oikeusministeriö, lainsäädäntösihteeri Maria Guseff ulkoasiainministeriö, päälakimies Rami Metsäpelto Ratahallintokeskus ja lakimies Mervi Kaikkonen Rautatievirasto. Pysyvät asiantuntijat ovat liikenneneuvos Seija Miettinen-Bellevergue, hallitusneuvos Pekka Kouhia ja neuvotteleva virkamies Marjukka Vihavainen-Pitkänen liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä sopimuskoordinaattori Vesa Hanhineva VR Osakeyhtiöstä ja lakimies Jukka Peltonen VR-Yhtymä Oy:stä. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Päätös vahvistaa valtion televisio- ja radiorahaston käyttösuunnitelma varainhoitovuodelle 1.1.-31.12.2008. Valtion televisio- ja radiorahastoon arvioidaan varainhoitovuonna 2008 kertyvän 427 300 000 euroa televisiomaksuja. Valtion televisio- ja radiorahaston varoja käytetään varainhoitovuonna 2008 Yleisradio Oy:n menojen rahoittamiseen 415 317 000 euroa. Viestintävirastolle arvioidaan aiheutuvan televisiomaksujen perinnästä ja tarkastuksesta kustannuksia 11 603 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön käyttöön televisio- ja radiotoiminnan edistämiseen ehdotetaan 366 000 euroa ja rahaston tilintarkastukseen 14 000 euroa. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 160 28463)

Päätös oikeuttaa liikenne- ja viestintäministeriö valtion puolesta luovuttamaan Tieliikelaitoksen toimintaa jatkamaan perustettavalle ja valtion kokonaan omistamalle Destia Holding Oy -nimiselle osakeyhtiölle Tieliikelaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden, immateriaaliset ja muut oikeudet sekä liiketoiminta yhteisarvoltaan noin 84 797 500 euroa apporttiehdoin sekä allekirjoittamaan luovutusta koskeva luovutuskirja. Valtioneuvoston kanslia oikeutetaan edellä mainittua apporttiomaisuutta vastaan merkitsemään valtion puolesta Destia Holding Oy:n osakkeita osakepääoman korotuksen (16 997 500 euroa) yhteydessä sekä samalla sijoittamaan yhtiön vapaaseen omaan pääomaan vähintään 1 000 000 euroa ja enintään 70 000 000 miljoonaa euroa. Tieliikelaitoksen jäljellä olevasta lainasta valtiolta kuitataan apporttia vastaan maksetuksi 18 927 625,20 euroa ja jäljelle jäävä 8 700 000 euroa siirretään entisin ehdoin vakuudettomana lainana Destia Holding Oy:lle. (LVM neuvotteleva virkamies Mika Mäkilä 160 28475)

Päätös hyväksyä Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluodon voimalaitoksen ydinjätehuollon rahastotavoitteen tilapäinen pienentäminen vuosiksi 2008-2012. Yhtiön vastuumäärä vuoden 2007 lopussa on 1079,8 miljoonaa euroa, mikä on 184,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2007 alussa arvioitu. Vastuumäärän nousu nostaisi yhtiön vuotuista ydinjätehuoltomaksua niin, että maksu nousisi vuodelle 2008 aiemmin arvioidusta maksusta yli kymmenkertaiseksi. (KTM neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti 160 64836)

Päätös hyväksyä Fortum Power and Heat Oy:n Loviisan voimalaitoksen ydinjätehuollon rahastotavoitteen tilapäinen pienentäminen vuosiksi 2008-2012. Yhtiön vastuumäärä vuoden 2007 lopussa on 815,8 miljoonaa euroa, mikä on 133,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2007 alussa arvioitu. Vastuumäärän nousu nostaisi yhtiön vuotuista ydinjätehuoltomaksua niin, että maksu nousisi vuodelle 2008 aiemmin arvioidusta maksusta noin kymmenkertaiseksi. (KTM neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti 160 64836)

Päätös myöntää hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliölle ero Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan puheenjohtajan tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen lakimies Outi Luoma-aho 1.1.2008 lukien 30.4.2010 päättyväksi toimikaudeksi. (STM hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen 160 73812)

Päätös jakaa välittäville toimielimille myöntämisvaltuutta Euroopan sosiaalirahaston rahoitusosuutena yhteensä 86 029 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 70 075 000 euroa käytettäväksi ohjelmakaudelle 2007-2013 laaditun Manner-Suomen ESR-ohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. (TM erikoissuunnittelija Päivi Laatikainen 010 60 47979)

Päätös vahvistaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Pohjois-Karjalan maakuntakaava on koko maakunnan kattava ja käsittää pääosan alueidenkäyttömuodoista lukuun ottamatta muun muassa maa- ja kiviainesvarojen ottoalueita sekä turvetuotantoalueita. Maakuntakaava on hyväksytty Pohjois-Karjalan maakuntavaltuustossa 21.11.2005. Kaava on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön 21.2.2006 eli maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n edellyttämässä määräajassa. Kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä on yksityiskohtaisesti tutkittu kaavasta tehdyt valitukset ja kaavasta annetut ministeriöiden lausunnot ja muutoin tutkittu kaavan lainmukaisuus. Päätöksessä on perusteltu vahvistamista ja vahvistamatta jättämistä koskevat ratkaisut maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön säännösten nojalla. (YM hallitussihteeri Marja Mäntynen 020 490 7169)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 21.12.2007 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa valtioneuvoston jäsenten työnjaot sisäasiainministeriössä, valtiovarainministeriössä, työ- ja elinkeinoministeriössä ja ympäristöministeriössä 1.1.2008 lukien. Kukin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Samoin kukin ministeri johtaa taloussuunnittelua ja talousarvioiden ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa.

Muutoin työnjako on seuraava:

Sisäasiainministeriössä: Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Thors käsittelee maahanmuutto-osastolle ja oikeusyksikön yhdenvertaisuus- vastuualueelle kuuluvat asiat.

Sisäasiainministeri Holmlund käsittelee muut sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Valtiovarainministeriössä: Hallinto- ja kuntaministeri Kiviniemi käsittelee kuntaosastolle, hallinnon kehittämisosastolle, henkilöstöosastolle ja rahoitusmarkkinaosastolle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan valtion lainanottoa ja velanhoitoa koskevia asioita eikä, Euroopan investointipankkia ja Pohjoismaista investointipankkia koskevia asioita lukuun ottamatta, kansainvälisiä rahoituslaitoksia koskevia asioita. Ministeri Kiviniemi käsittelee myös valtioneuvoston tietohallintoyksikölle sekä valtiovarain controller-toiminnolle kuuluvat asiat sekä tulleja ja EU:n budjettineuvostoa koskevat asiat.

Valtiovarainministeri Katainen käsittelee muut valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Työ- ja elinkeinoministeriössä: Työministeri Cronberg käsittelee strategia- ja ennakointiyksikölle, työllisyys- ja yrittäjyysosastolle, työelämä- ja markkinaosastolle, EU- ja kansainvälisten asioiden koordinaatioyksikölle ja lainvalmistelun kehittäminen -yksikölle kuuluvat asiat.

Elinkeinoministeri Pekkarinen käsittelee muut työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat asiat.

Ympäristöministeriössä: Asuntoministeri Vapaavuori käsittelee asunto- ja rakennusasiat sekä kaavoituksen.

Ympäristöministeri Tiilikainen käsittelee muut ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat asiat. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös määrätä ministereiden sijaiset 1.1.2008 lukien (liite II). (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 20.12.2007 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 44/2007) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista (puitedirektiivi). Ehdotuksen tarkoituksena on vähentää jäsenmaissa laitonta työntekoa liittämällä työhön liittyvien oikeuksien saamisen lailliseen työntekoon. Tämä lisäisi jäsenmaan verotuloja, mutta aiheuttaisi samalla lisäyksiä sosiaalietuuksien maksamisessa. Toisaalta ehdotus pyrkii vähentämään hallinnollisia kuluja yksinkertaistamalla lupaprosessia. (SM hallitusneuvos Eero Koskenniemi 160 42734)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 20.12.2007 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Liisa Talonpojalle palkatonta virkavapautta 1.1.2008-30.6.2010 valtioneuvoston kansliassa työskentelyä varten sekä lähetystöneuvos Timo Pesoselle palkatonta virkavapautta 1.1.2008-31.12.2009 Euroopan komissiossa työskentelyä varten. (UM osastopäällikkö Maarit Jalava 160 55400)

Valtioneuvosto myönsi insinööriprikaatikenraali Jukka Matti Juustille palkatonta virkavapautta puolustusvoimien pääinsinöörin virasta 1.1.2008-31.12.2010 Euroopan puolustusviraston (EDA) materiaaliosaston johtajana työskentelyä varten. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

Yli-insinööri, insinöörieversti Veli Pekka Valtonen puolustusvoimien pääinsinöörin määräaikaiseen virkasuhteeseen sekä sotavarustepäälliköksi 1.1.2008-31.12.2010, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija on virkavapaana. (PLM hallitusneuvos Jari Kajavirta 160 88121)

Valtioneuvosto myönsi kaupallinen neuvos Arto Koskelle palkallista virkavapautta 15.1.2008-30.4.2008 toisen tehtävän hoitamista varten. (PLM hallintojohtaja Hannu Antikainen 160 88119)

Valtiotieteiden maisteri Antero Kiviniemi sosiaali- ja terveysministeriön johtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2008-14.10.2009, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (STM osastopäällikkö Jaana Koski 160 73786)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19.12.2007 seuraavia asioita:

Vuoden 2007 talousarvion momentilta 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) käytetään 6 miljoonaa euroa Mekongin alueen yrittäjyyden kehittämishankkeen III vaiheen tukemiseen vuosina 2008-2011. (UM osastopäällikkö Elina Kalkku 160 55326)

Vuoden 2007 talousarvion momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) osoitetaan 5 miljoonaa euroa Itä-Niilin kehittämisohjelman alaiselle yhdennetty valuma-alueen hallinta -hankeen toteutukselle Etiopiassa vuosina 2008-2012. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Vuoden 2007 talousarvion momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) osoitetaan 9 250 000 euroa Itä-Niilin kehittämisohjelman alaiselle yhdennetty valuma-alueen hallinta -hankeen toteutukselle Sudanissa vuosina 2008-2011. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Vuoden 2007 talousarvion momentilta 24.30.66.2. (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) osoitetaan 13 miljoonaa euroa Tansanian kuntien valtionosuusjärjestelmien tukemiselle vuosina 2008-2010. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Vuoden 2007 talousarvion momentilta 24.30.66.2. (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) osoitetaan 34 miljoonaa euroa yleisenä budjettitukena Tansanian köyhyydenvähentämisen budjettitukiohjelman toteutukselle vuosina 2009-2011. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Vuoden 2007 talousarvion myöntö- ja sopimusvaltuuksista momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) osoitetaan 6,5 miljoonaa euroa jatko-ohjelmalle, jolla tuetaan YK:n vuosituhattavoitteiden (MDG) integroimista Kenian kansalliseen kehityssuunnitteluun vuosina 2008-2012. (UM lähetystöneuvos Helena Airaksinen 160 56260)

Sisäasiainministeriön asetus holhoustoimessa tarvittavan edunvalvontapalvelun tuottajalle maksettavasta korvauksesta. Edunvalvontapalveluiden tuottamisesta maksettavana korvausperusteena on käytetty vuodesta 2004 lukien edunvalvontakohtaisesti määräytyvää korvausta. Edunvalvontapalvelujen tuottajalle maksettiin vuonna 2007 korvauksena palvelujen tuottamisesta aiheutuneista nettokustannuksista enintään puolet, vähintään kuitenkin 70 euroa ja enintään 240 euroa edunvalvontaa kohti valtion talousarviossa tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Vuonna 2008 korvausperuste on sama kuin vuonna 2007. Korvaus maksetaan syyskuussa 2008. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 160 44554)

Sisäasiainministeriön asetus rekisterihallinnon suoritteiden maksuista. Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien julkisoikeudellisista suoritteista perittävät maksut määräytyvät rekisterihallinnon suoritteista annetun sisäasiainministeriön asetuksen mukaisesti ja nykyinen asetus on voimassa vuoden 2007 loppuun saakka. Väestörekisterikeskuksen maksujen osalta muutokset liittyvät kyselypalvelujärjestelmän (VTJkysely) käyttöön. Vaikutukset maksutaulukkoon ovat vähäiset. Maistraattien eräiden erillispalvelujen sekä asiakirjapalvelujen maksuja korotetaan omakustannushintatutkimukseen perustuen. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa 31.12.2008 saakka. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 160 44554)

Sisäasiainministeriön asetus poliisin suoritteiden maksullisuudesta. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2007. Asetus uusitaan lupapalveluiden aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Poliisin suoritteiden maksut pysytetään lähes entisellään lukuun ottamatta yksittäisiä lupalajeja, joiden maksuihin tulee tarkistuslaskelmien perusteella vähäisiä korotuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa 31.12.2009 saakka. (SM lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen 160 42224)

Puolustusministeriön asetus puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen maksullisista suoritteista annetaan uusi asetus. Nykyisin niistä säädetään koko hallinnonalan yhteisessä asetuksessa (1050/2005), jonka voimassaolo päättyy 31.12.2007. Rakennuslaitos tuottaa kiinteistö-, siivous-, energia- ja rakennuttamispalveluja sekä teknisiä palveluja. Suoritteiden hinnoittelussa noudatetaan liiketaloudellisia periaatteita. Jos suoritteita tuotetaan suoraan tai välillisesti puolustushallinnolle, niistä peritään omakustannusarvoa vastaava hinta. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa vuoden 2010 loppuun. (PLM talousjohtaja Timo Norbäck 160 88240)

Puolustusministeriön asetus puolustusvoimien maksullisista suoritteista. Puolustusvoimien maksullisista suoritteista annetaan uusi asetus. Nykyisin puolustusvoimien maksullisista suoritteista säädetään koko hallinnonalan yhteisessä asetuksessa, jonka voimassaolo päättyy 31.12.2007. Ilmakuvaukseen annetun pääesikunnan lupapäätöksen maksua korotetaan kustannustason nousemisen vuoksi. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltaviin suoritteisiin on tehty joitakin puolustusvoimien toiminnan muutoksista johtuvia tarkistuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa vuoden 2010 loppuun. (PLM talousjohtaja Timo Norbäck 160 88240)

Palkkaussopimuksen tekeminen Verohallituksen pääjohtajan Mirjami Laitisen kanssa. Sopimuspalkka on 9 256 euroa kuukaudessa 1.12.2007 lukien. (VM valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto 160 34900)

Opetusministeriön asetus Museoviraston suoritteiden maksullisuudesta. Museoviraston toiminnan bruttotulojen on arvioitu vuonna 2008 olevan 3 062 000. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa 31.12.2008 saakka. (OPM hallitusneuvos Tuula Lybeck 160 76910)

Tampereen yliopiston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimus laajennettavan ja osittain peruskorjattavan Atalpan liikunta- ja laitosrakennuksen noin 1 805 htm2:n tiloista. Uudisrakentamisen osuus tulee olemaan noin 1 605 htm2 ja peruskorjattavan alueen noin 200 htm2. Sopimuksen kesto olisi 15 vuotta, vuosivuokra on ilman hoitokustannuksia noin 0,32 miljoonaa euroa (alv 0 %) vuokrakauden alkaessa. Uudisrakennus on tarkoitus ottaa yliopiston käyttöön 1.7.2009. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2008 väliaikaisen käyttösuunnitelman vahvistaminen ja lainamäärän, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2008 myöntää rajaaminen. Vuoden 2008 väliaikaisessa käyttösuunnitelmassa on käytettävissä olevien varojen määräksi arvioitu 116,80 miljoonaa euroa. Sijoitusmenoja on käyttösuunnitelmaan esitetty 2,25, kulutusmenoja 72,90 ja tuotannon ohjaamiseen 4,00 eli yhteensä 79,15 miljoonaa euroa. Lainamäärä, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2008 myöntää, rajataan 7,0 miljoonaan euroon. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 160 53345)

Vuoden 2007 talousarvion momentilta 30.60.42 (Valtionapu metsätalouden edistämis- ja valvontaorganisaatioille) yhteensä 484 000 euron lisävaltionavustuksen myöntäminen Metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskukselle. (MMM metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 160 52415)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus Elintarviketurvallisuusviraston maksullisista suoritteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään lihantarkastuksesta sekä teurastamojen ja niiden yhteydessä olevien liha- ja kala-alan laitosten valvonta sekä eräitä muita julkisoikeudellisia suoritteita koskevia maksuja. Maksut määrätään suoritteen omakustannusarvon mukaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2008. (MMM vanhempi hallitussihteeri Timo Rämänen 160 53406)

Vuoden 2006 tulo- ja menoarvion momentilta 32.60.44 (Biopolttoaineiden uusien tuotantoteknologioiden kehittäminen) 6 898 800 euron myöntäminen NSE Biofuels Oy Ltd:lle toisen sukupolven biodieselin demonstraatiolaitoksen (12 MW) rakentamista varten. (KTM ylitarkastaja Mika Anttonen 160 64815)

Vuoden 2007 neljännen lisätalousarvion momentille 32.30.60 (Siirrot valtiontakuurahastoon) merkitystä määrärahasta 786 500,00 Yhdysvaltain dollarin vasta-arvon siirtäminen euroissa valtiontakuurahastoon. Siirto liittyy Suomen ja Venäjän välillä vuonna 2003 tehtyyn velkakonversiosopimukseen. Valuuttakurssina käytetään siirtopäivänä vallitsevaa valuuttakurssia. (KTM ylitarkastaja Tiina Ingman 160 63656)

Valtion ydinjätehuoltorahaston vuoden 2008 talousarvion vahvistaminen. Valtion ydinjätehuoltorahaston hallintokulut vuonna 2008 olisivat talousarvioehdotuksen mukaan kaikkien kolmen erillisrahaston osalta yhteensä 123 413,00 euroa. Tähän sisältyy Varautumisrahaston talousarvio-osassa Valtiokonttorin sijoitustoimintapalkkiota varten tehty 28 000 euron varaus. Hallintokulut kasvaisivat edelliseen talousarvioon nähden 2 693,72 euroa. Rahaston taseen loppusumma tilikauden 2006 päättyessä oli noin 1,5 miljardia euroa. (KTM neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti 160 64836)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin valtion varoista vuonna 2008 suoritettavasta määrärahasta. Asetuksella säädetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin suoritettavan määrärahan suuruudesta erikoislääkärikoulutuksen tutkintoa kohden sekä määrärahan kohdentamisesta yliopistoille, Työterveyslaitokselle, yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille. Lisäksi säädetään suoritettavien korvausten hakemisesta, koulutuspaikkasopimuksen sisällöstä sekä määrärahan käytöstä tehtävistä selvityksistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 160 74342)

Valtion kansaneläkerahaston takuusuorituksen vahvistaminen vuodelle 2008 531 300 000 euroksi. (STM ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

Vuoden 2007 talousarvion momentin 33.18.60 (Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista) arviomäärärahan ylittäminen 14 miljoonalla eurolla. (STM ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

Vuoden 2008 valtion osuuksien ennakon vahvistaminen sairausvakuutuslaista johtuvista menoista yhteensä 1 139 906 000 euroksi. (STM ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

Vuoden 2007 talousarvion momentille 34.07.21 (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminta valtion osalta) osoitetun arviomäärärahan ylittäminen 593 000 eurolla ja momentille 34.07.63 (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto) osoitetun arviomäärärahan ylittäminen 4 629 000 eurolla. (TM neuvotteleva virkamies Meri-Sisko Eskola 010 60 48021)

Ympäristönministeriön asetus Metsähallituksen eräiden julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista. Uudessa asetuksessa julkioikeudellisista suoritteista perittävät maksut pysyvät nykyisellä tasollaan. Asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi on perusteluissa tarkennettu eräiden suoritteiden maksuttomuuden ja maksullisuuden perusteita. Asetus tulee voimaan 1.1.2008 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. (YM talousjohtaja Oili Hintsala 020 490 7920)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 18.12.2007

Valtio sitoutuu innovaatioyliopiston säätiön rahoitukseen

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi tiistaina 18. joulukuuta jatkovalmistelua varten taloudellisista linjauksista, joiden mukaisesti yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen ja innovaatioyliopiston perustamisen etenee. Uudistuksessa yliopistojen oikeudellinen asema muuttuu siten, että Teknillinen korkeakoulu, Helsingin kauppakorkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistetään säätiömuotoiseksi innovaatioyliopistoksi ja muista yliopistoista tulee julkisoikeudellisia laitoksia. Muutoksen myötä yliopistot siirtyvät valtion budjettitalouden ulkopuolelle.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaan valtio varautuu uuden innovaatioyliopiston säätiövarallisuuden muodostamiseen yhteensä 500 miljoonalla eurolla vuosina 2008-2010. Edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot osoittavat säätiölle vähintään 200 miljoonaa euroa. Pääoma tuottaa vuosittain lisärahoitusta innovaatioyliopiston toimintaan.

Valtioneuvosto varautuu siihen, että valtion rahoitustaso innovaatioyliopiston toiminnan rahoitukseen kasvaa asteittain vuoteen 2012 mennessä valtion talousarvioesityksen valmisteluun liittyvässä kehyspäätöksessä osoitettavalla tavalla. Valtio varautuu myös yliopistojen henkilöstön eläkejärjestelmän muutoksesta aiheutuviin kustannuksiin.

Yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä vahvistetaan pääomittamisella, jotta yliopistojen maksukyky, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus turvataan. Valtio varautuu julkisoikeudellisten yliopistojen riittävään pääomittamiseen vuosina 2009-2010.

Yliopistojen vakavaraisuuden tukemisessa hyödynnetään yliopistojen käytössä olevia Senaatti-kiinteistöltä vuokrattuja tiloja. Tätä tarkoitusta varten muodostetaan kiinteistöyhtiöitä, joiden osakkeita yliopistot saavat omistukseensa. Uudistuksen yhteydessä kunkin yliopiston käytössä oleva irtain ja kulttuurihistoriallisesti arvokas omaisuus selvitetään ja päätetään mahdollisesti valtiolle jäävästä osasta. Muu irtaimisto, yliopistolle lahjoitetut ja testamentatut sekä yliopiston hoidossa olevien rahastojen varat ja näille kertynyt tuotto sekä yliopistoyhtiöiden osakkeet lisätään yliopistojen taseeseen.

Valtion rahoitusvastuu yliopistojen julkisen tehtävän hoitamisesta säilyy. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannan mukaisesti yliopistojen perusrahoituksen pitkäjänteisyys turvataan ja rahoitusta korotetaan vuosittain vähintään kustannuksia vastaavasti.

Lisätietoja: opetusministerin erityisavustaja Laura Rissanen, p. (09) 160 77409 ja johtaja Anita Lehikoinen, p. (09) 160 77353, opetusministeriö

Musiikkitalo talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sai tiistaina 18. joulukuuta selvityksen Helsingin Musiikkitalo-hankkeen vaiheesta. Valiokunta kuuli asiantuntijana muun muassa Musiikkitalo-hanketta hoitavan Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon hallituksen puheenjohtajaa, Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtajaa, arkkitehti Juha Lemströmiä. Kiinteistöyhtiössä osakkaina ovat valtio Senaatti-kiinteistöt -liikelaitoksen kautta, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Rakennusta tulevat käyttämään pääkaupungin kolme keskeistä musiikki-instituutiota eli Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri, joiden erityis- ja yhteistarpeisiin rakennuksen tilat on suunniteltu.

Kuuma suhdannetilanne, rakennusalan resurssien korkea käyttöaste ja siitä seurannut urakkahintojen korkeus ovat viivästyttämässä hankkeen varsinaisten rakennustöiden käynnistymistä. Valtiolla on osaltaan valmius odottaa suhdannetilanteen normalisoitumista, jos hankkeen kustannusten hallinta sitä edellyttää. Kustannusten hyvä hallinta luonnollisesti tukee kaikkien hankeosapuolten mahdollisuuksia kantaa sovitut osuutensa hankkeen kustannuksista ja turvaa näin hankkeen toteutumista.

Rakennusalan pitkä huippusuhdanne ja hankkeen käynnistäminen valmistelevilla rakennustöillä on johtanut siihen, että hanketta koskevaa osakassopimusta on tarpeen jatkaa. Jatkaminen edellyttää osakassopimuksen osapuolten yksimielisyyttä. Valtio on osaltaan valmis jatkamaan sopimusta, mielellään pitkäjänteisesti.

Lisätietoja: budjettineuvos Helena Tarkka, p. (09) 160 34876 ja budjettineuvos Pekka Pelkonen, p. (09) 160 33053, valtiovarainministeriö

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 21.12.2007

Suomen tuki Afganistanin vakauttamiselle

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 21. joulukuuta käsiteltiin kokonaisvaltaista selvitystä Suomen tuesta Afganistanin vakauttamiselle. Lisäksi päätettiin puolustusvoimien osallistumisesta tuleviin kansainvälisiin kriisinhallintaharjoituksiin ja saatiin tiedoksi ulkoministeriössä laadittu Nato-selvitys.

Afganistan tarvitsee kansainvälisen yhteisön pitkäjänteistä tukea. Suomi osallistuu Afganistanin vakauttamiseen ja maan jälleenrakentamisen tukemiseen sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun kautta. Lähtökohtana on afgaaniviranomaisten oman toimintakyvyn vahvistaminen ja Afganistanin kansallisen kehityksen edistäminen. Suomi pyrkii osaltaan myös tiivistämään yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Vain kokonaisvaltainen kehitys luo edellytykset kansainvälisten kriisinhallintajoukkojen poistumiselle Afganistanista.

Kriisinhallinnassa keskeistä on sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan entistä parempi yhteensovittaminen. Eduskunnalle marraskuussa 2007 annetun selonteon mukaisesti Suomi valmistautuu osallistumaan Afganistanin kansallisen armeijan kehittämistä tukeviin operatiivisiin ohjaus- ja yhteydenpitoryhmiin (OMLT) kansainvälisen ISAF-operaation puitteissa. Lisäksi selvitetään osallistumisen vahvistamista alueellisissa PRT-jälleenrakennusryhmissä, mukaan lukien mahdollinen johtovastuun vuorottelu. Myös siviilitoimintoja PRT:n puitteissa pyritään vahvistamaan.

Suomi tukee Afganistanin turvallisuusviranomaisten toimintaa myös materiaaliavun ja kansainvälisten rahastojen kautta. Siviilikriisinhallinnan osalta tarkoituksena on vahvistaa osallistumista Afganistanin poliisitoimen ja rikosoikeusjärjestelmän kehittämistä tukevaan EU:n poliisioperaatioon. Lisäksi Afganistanin vakauttamiseen osallistutaan ETYJin ja Nato-Venäjä-neuvoston kautta tukemalla maan rajavalvontakapasiteetin kehittämistä ja huumeidenvastaista koulutustoimintaa. Mahdollisina uusina tukialueina selvitetään koulutustuen tarjoamista afgaaniviranomaisille siviilikriisinhallinnan puitteissa ja osallistumista Afganistanin siviili-ilmailusektorin kehittämiseen.

Suomi jatkaa määrätietoista kehitysyhteistyötä Afganistanin kanssa. Tavoitteena on erityisesti tukea huumetuotannolle vaihtoehtoisia elinkeinoja sekä vahvistaa hyvää hallintoa. Suomen vuotuinen kokonaisapu Afganistanille on noin 10 miljoonaa euroa. Myös humanitaarista apua jatketaan tarvearvioiden pohjalta. Suomi lisää tukeaan miinanraivaukseen. Suomi tukee myös siviiliuhrien auttamiseksi perustettua ISAF-rahastoa.

Ulkoasiainminsiteriön, puolustusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteistyönä tehty Afganistan -selvitys julkistetaan tämän päivän aikana ulkoasiainministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.formin.finland.fi.

Lisätietoja: valtiosihteeri Pertti Torstila, p. (09) 160 55011 ja apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen, p. (09) 160 55519, ulkoasiainministeriö sekä ylijohtaja Pauli Järvenpää, p. (09) 160 88140, puolustusministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvitystoimikunta luovutti 19.12.2007 loppuraporttinsa sisäasiainministeri Anne Holmlundille. Toimikunnan mukaan järjestyspoliisitoimintaa voidaan kehittää muun muassa toimintatapoja järkiperäistämällä ja yhdenmukaistamalla sekä hyödyntämällä nykyaikaista tekniikkaa. Tuloksia voidaan lisätä myös lisäämällä poliisipiirien tulosvastuuta, antamalla kunnille nykyistä enemmän mahdollisuuksia turvallisuutta lisääviin toimiin sekä lisäämällä yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Sisäasiainministeriön asettama selvitystoimikunta on maaherra Rauno Saaren johdolla selvittänyt poliisin hälytystoiminnan, valvonnan, ennalta estävän toiminnan ja viranomaisyhteistyön nykytilaa ja ongelma-alueita. Lisäksi toimikunta on perehtynyt poliisin täydennyspoliisihenkilöstöjärjestelmään ja sen tilaan. Toimikunnan mukaan esimerkiksi valvonnassa on korostettava poliisin oma-aloitteista ja aktiivista puuttumista järjestyshäiriöihin ja niiden uhkiin. Poliisin sisämaassa suorittamalle ulkomaalaisvalvonnalle on saatava uutta painoarvoa. Poliisin tulosohjausta on selvitystoimikunnan mukaan selkiytettävä. Toimikunnan mielestä kunnille olisi luotava nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa turvallisuustilanteeseensa. Järjestyspoliisitoiminnan tilan selvityshankkeen loppuraportti on osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/572007. Lisätietoja antavat maaherra Rauno Saari, p. 020 517 2001, ylikomisario Jonne Lähteenmäki, p. (09) 160 42303 ja apulaispäällikkö Marko Lavikkala, p. (09) 8388 3720.

Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamista selvittänyt toimikunta luovutti 20.12.2007 mietintönsä puolustusministeri Jyri Häkämiehelle. Toimikunta pitää Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuuden suorittamisesta koskevan lain sisältöä siinä määrin ongelmallisena, että se haluaa asian laajemman arvioinnin kohteeksi. Itsestään selvää ratkaisuvaihtoehtoa puolustusministeriön keväällä asettama toimikunta ei löytänyt. Toimikunta katsoo, että vapautuslaki on ristiriidassa myös uuden perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteen ja sitä täydentävän syrjintäkiellon kanssa. Lisäksi pysyvien poikkeuslakien säätämistä tulee välttää. Ratkaisuvaihtoehdot tulisi toimikunnan näkemyksen mukaan saattaa laajemman arvioinnin kohteeksi. Lausuntokuulemisen perusteella on paremmat edellytykset tehdä ehdotus ongelman ratkaisemiseksi. Toimikunnan mietintö on osoitteessa http://www.defmin.fi/files/1176/Komiteamietinto_2007-1.pdf. Lisätietoja antavat puolustusministeriöstä lainsäädäntöjohtaja Seppo Kipinoinen p. (09) 160 88109 ja hallitusneuvos Timo Turkki p. (09) 160 88112.

Lusto-Sarka -työryhmä luovutti 20.12.2007 esityksensä opetusministeriön valtiosihteeri Stefan Johanssonille ja maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Suomen metsämuseo Lustoa ja Suomen maatalousmuseo Sarkaa esitetään valtakunnallisiksi erikoismuseoiksi. Niiden rahoitus siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriöstä opetusministeriölle vuoden 2011 alusta. Museoille määräytyvän valtionosuuden ja tämänhetkisen valtionavun erotus osoitettaisiin niille harkinnanvaraisena valtionavustuksena. Lisäksi ennen siirtoja mahdollisesti tapahtuvien kiinteistöjärjestelyjen aiheuttamat muutokset otettaisiin huomioon määrärahojen mitoituksissa. Myös maatalousmuseo Sarkan vuokran osuus maksettaisiin sille harkinnanvaraisena avustuksena. Työryhmämuistio osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Lusto-Sarka-tyoryhma. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Päivi Salonen, p. (09) 160 77431.

Maidontuotannon tulevaisuuden vaihtoehdot -työryhmä luovutti 14.12.2007 väliraporttinsa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle. Työryhmä pohtii väliraportissaan Suomen mahdollisuuksia sopeutua maitoalan muutoksiin. Euroopan komissio ei esitä maitokiintiöjärjestelmälle jatkoa vuoden 2015 jälkeen. Suomi kannattaa kiintiöjärjestelmän jatkamista, mutta järjestelmän jatkuminen vuoden 2015 jälkeen on epätodennäköistä. Työryhmän mielestä kiintiöjärjestelmän lakkauttaminen on tehtävä vähitellen kiintiöitä maltillisesti lisäämällä ja korvaamalla maidon hinnan aleneminen epäsuotuisten alueiden tuottajille. Tutkimusten mukaan kiintiöiden poistaminen alentaisi selvästi maidon tuottajahintoja Euroopassa. Työryhmä korvaisi hinnanalennuksen tuotantoon sidotulla tuella, joka voitaisiin rahoittaa tilatukijärjestelmään kohdennetuilla lisävaroilla. Työryhmän puheenjohtajana toimii maatalousylitarkastaja Pekka Sandholm maa- ja metsätalousministeriöstä. Työryhmän väliraportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/fi/index/julkaisut/tyoryhmamuistiot.html. Lisätietoja antavat maatalousylitarkastaja Pekka Sandholm, p. (09) 160 54249, maa- ja metsätalousministeriö, maitoasiamies Sami Kilpeläinen, p. 020 413 2360, MTK ja johtaja Seppo Heiskanen, p. (09) 1488 7230, Elintarviketeollisuusliitto.

Valtiosihteeri Raimo Sailas luovutti 17.12.2007 liikenneinvestointien täydentäviä rahoitusmalleja arvioivan selvityksensä liikenneministeri Anu Vehviläiselle. Sailaksen raportin mukaan tärkein liikennepoliittinen uudistus on liikenneinvestointeja koskevan päätöksenteon pitkäjänteistäminen. Selvityksen mukaan elinkaarimalli tuo pitkäjänteisyyttä liikenneinvestointeihin. Selvitysmies ottaa raportissaan kantaa myös kuntien ja valtion välisiin rahoitusjärjestelyihin. Budjetin ulkopuolisten tie- ja liikennerahastojen käyttöönottoa Sailas ei selvityksessään kannata. Ministeri Vehviläinen antoi valtiosihteeri Sailakselle selvitystyön toimeksi 20. syyskuuta. Selvitys liittyy liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. Liikenneinvestointien rahoitusselvitys on osoitteessa http://www.mintc.fi/oliver/upl144-Liikenneinvestointien%20rahoitus.pdf. Lisätietoja antaa erityisavustaja Kari Jääskeläinen, p. (09) 160 28325, liikenne- ja viestintäministeriö.

Työryhmän ehdotus valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi luovutettiin 20.12.2007 asunto- ja kaavoitusministeri Jan Vapaavuorelle. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johdolla toiminut työryhmä ehdottaa muun muassa että erityisryhmien asuntojen investointiavustuksiin käytettäisiin vuosina 2008- 2011 yhteensä 340 miljoonaa euroa. Erityisryhmien asuntojen investointiavustuksella voidaan tukea esimerkiksi kehitysvammaisille osoitettavia asuntoja, mikä vähentää laitosasumisen tarvetta. Työryhmä esittääkin laadittavaksi erityisen laitospaikkojen vähentämisohjelman. Avustusta käytetään myös pitkäaikaisasunnottomille kohdennettaviin asuntoihin. Työryhmän mukaan haja-asutusalueiden talousjätevesiavustuksen tulorajoja tulisi nostaa vuosiksi 2008-2010 keskimäärin 30 prosentilla. Helsingin seudun vuokratuotannon lisäämiseksi ehdotetaan useita toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa myös, että kaavoituksen sujuvoittamiseksi maankäyttö- ja rakennuslakia muutetaan selvitysmies Lauri Tarastin tekemien ehdotusten pohjalta. Työryhmän ehdotus on osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=78157&lan=fi. Lisätietoja antavat: alivaltiosihteeri Martti Hetemäki, p. 160 33091, valtiovarainministeriö, erityisavustaja Tatu Rauhamäki, p. 050 521 2907, ympäristöministeriö ja kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, p. 020 490 7600, ympäristöministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.