Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 36/2007

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 6.9.2007 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä annetun lain 1 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (803/2007) tulee voimaan 1.10.2007. Asetus tulee voimaan 1.10.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Valtioneuvoston asetus eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (804/2007) tulee voimaan 1.10.2007. Asetus tulee voimaan 1.10.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Valtioneuvoston asetus kasvilajikelautakunnasta annetun asetuksen kumoamisesta. Asetus (906/1992) kumotaan. Asetus tulee voimaan 17.9.2007. (MMM ylitarkastaja Hannele Sankari 160 52427)

Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta. Kuljetustuen soveltamisalue säilyy ennallaan, eli tukea maksetaan Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntien alueilta lähtevien kuljetusten perusteella. Sisällöllisenä muutoksena nykyisin voimassa olevaan asetukseen on se, että kuljetustuki maksetaan komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaisena de minimis -tukena ainoastaan Pohjois-Savon maakunnassa, kun se aiemmin on maksettu de minimis -tukena Pohjois-Savon lisäksi myös niissä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnissa, jotka eivät vuosia 2000-2006 koskeneen Suomen aluetukikartan mukaan kuuluneet kansalliseen kehitysalueeseen. Muutettua asetusta sovelletaan kuljetuksiin, jotka ovat alkaneet 1.1.2007 tai sen jälkeen. Asetus tulee voimaan 12.9.2007. (KTM hallitussihteeri Mikko Ojala 160 63506)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 6.9.2007 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Nepalin kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén ja jäsen kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori. (UM ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä 160 55741)

Päätös asettaa valtuuskunta Hondurasin kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén ja jäsen kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori. (UM ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä 160 55741)

Päätös ilmoittaa alueiden komitealle ja Euroopan unionin neuvostolle, että alueiden komitean varajäsen Håkan Nordman eroaa alueiden komiteasta 1.7.2007 alkaen ja ehdottaa Euroopan unionin neuvostolle, että se nimeäisi alueiden komiteaan Suomen varajäseneksi jäljellä olevaksi kaudeksi 2006-2010 Martina Malmbergin. Malmbergin nimeämisperusteena on Inkoon kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtävä. (SM lainsäädäntöneuvos Tuula Manelius 160 44658)

Päätös asettaa poliisiasiain neuvottelukunta toimikaudeksi 10.9.2007-30.4.2011. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansanedustaja Tapani Tölli Suomen Keskusta; varapuheenjohtaja: kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara Kansallinen Kokoomus; jäsenet (varajäsenet suluissa): kansanedustaja Elsi Katainen (kansanedustaja Inkeri Kerola) Suomen Keskusta, kansanedustaja Heli Paasio (toimitusjohtaja Mika Stepanoff) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, kansanedustaja Tuula Väätäinen (ylitarkastaja Arto Seppälä) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, kansanedustaja Reijo Paajanen (toiminnanjohtaja Jaakko Sairo) Kansallinen Kokoomus, kansanedustaja Merja Kyllönen (lainsäädäntösihteeri Jyri Kuusela) Vasemmistoliitto, pääsihteeri Stefan Svenfors (lainsäädäntösihteeri Corinna Tammenmaa) Ruotsalainen kansanpuolue, kansanedustaja Heli Järvinen (kansanedustaja Jyrki Kasvi) Vihreä Liitto, kansanedustaja Kari Kärkkäinen (palveluesimies Marja-Leena Kemppainen) Suomen Kristillisdemokraatit, kansanedustaja Raimo Vistbacka (kansanedustaja Pirkko Ruohonen-Lerner) Perussuomalaiset, neuvotteleva virkamies Helinä Lehtinen (lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva) oikeusministeriö, hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen (taloussuunnittelija Kristiina Olsson) puolustusministeriö, neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo (finanssisihteeri Taina Eckstein) valtiovarainministeriö, valiokuntaneuvos Ossi Lantto (valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne) eduskunnan hallintovaliokunta ja lakimies Juha Myllymäki (lakimies Tanja Mikkonen) Suomen Kuntaliitto. (SM ylitarkastaja Riitta Aulanko 160 42843)

Päätös asettaa tuoteturvallisuusasiain neuvottelukunta kolmivuotiskaudeksi 1.10.2007 alkaen. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: hallitusneuvos Kristian Tammivuori kauppa- ja teollisuusministeriö; varapuheenjohtaja: kaupallinen neuvos Ilkka Cantell (neuvotteleva virkamies Anne Haikonen) kauppa- ja teollisuusministeriö; jäsenet: johtaja Tomi Lounema (tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen) Kuluttajavirasto, yli-insinööri Hanna Kuivalainen Turvatekniikan keskus (neuvotteleva virkamies Kirsi Rajaniemi sisäasiainministeriö), asiakaspäällikkö Pekka Maijala (erikoistutkija Tiia Ryynänen) VTT, jaostopäällikkö Leena Partanen Tullilaboratorio (ylitarkastaja Tytti Itkonen Elintarviketurvallisuusvirasto), neuvotteleva virkamies Merja Söderholm (yli-insinööri Riitta Järvenpää-Kirkkola) sosiaali- ja terveysministeriö, yksikönpäällikkö Hannu Pellikka Ajoneuvohallintokeskus (toimistopäällikkö Tom Wilenius Merenkulkulaitos), kehityspäällikkö Tarja Jutila (kehityspäällikkö Katja Pethman) Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, tutkija Arja Rytkönen (tutkija Tarja Marjomaa) Työtehoseura, kuluttajaneuvoja Eija Wirmiala Kuluttajat-Konsumenterna ry (kehittämispäällikkö Teija Jerkku Marttaliitto), lakimies Tuula Sario (pääsihteeri Sinikka Turunen) Suomen Kuluttajaliitto, talousneuvoja Janine Smeds (toiminnanjohtaja Christel Raunio) Marthaförbundet, työympäristöasiantuntija Heimo Määränen (sopimussihteeri Timo Reinikainen) Palvelualojen ammattiliitto, asiantuntija Anna-Kaisa Auvinen (asiantuntija Pia Vuoti) Elinkeinoelämän Keskusliitto, toimitusjohtaja Juhani Pursiainen Urheilu- ja Vapaa-aikatukkuliikkeet ry/Suomen Kaupan Liitto (tuotepäällikkö Kristiina Inberg-Rauhanen Kesko/Suomen Kaupan Liitto), lakimies Paula Paloranta (lakimies Ville Wartiovaara) Keskuskauppakamari, elintarvikeasiantuntija Anna Savisalo (järjestöpäällikkö Ilkka Nieminen) Päivittäistavarakauppa ry, johtaja Sari Karjomaa (koordinaattori Eeva-Mari Karine) Teknokemian yhdistys ry ja toimitusjohtaja Pentti Tanskanen Laborexin/Suomen Yrittäjät (lainopillinen asiamies Janne Makkula Suomen Yrittäjät). (KTM ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen 160 63518)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 6.9.2007 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 23/2007) eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Lugano II yleissopimuksen allekirjoittamisesta). Tekemällä komission suosittama päätös komission Islannin, Norjan, Sveitsin ja Tanskan kanssa neuvotteleman yleissopimuksen allekirjoittamiseksi korvattaisiin 16.9.1988 allekirjoitettu tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista yksityisoikeuden alalla koskeva Luganon yleissopimus ja siihen liittyvät pöytäkirjat sopimuspuolien välisissä suhteissa. Uuden yleissopimuksen myötä poistuisivat Bryssel I -asetuksen säännösten ja nykyisen Luganon yleissopimuksen määräysten väliset erot. (OM lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen 160 67704)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 24/2007) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivin 67/548/ETY ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta (kemikaalien luokitus, merkintä ja pakkaaminen). Asetuksella täytäntöön pantaisiin EY-lainsäädäntöön maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmä GHS (Globally Harmonised System of classification and labelling of chemicals). Samalla kumottaisiin nykyisin voimassa oleva asiaa koskeva yhteisölainsäädäntö. (STM ylitarkastaja Marilla Lahtinen 160 73922)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 6.9.2007 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta lähetystöneuvos, valtiotieteen maisteri Olli Erkki Tapani Perheentuvalle ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan. (UM osastopäällikkö Maarit Jalava 160 55400)

Lähetystöneuvos Olli Erkki Tapani Perheentupa ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.10.2007 lukien. (UM osastopäällikkö Maarit Jalava 160 55400)

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Outi Pälälle palkatonta virkavapautta 16.9.2007-31.12.2007 yksityisasioiden hoitoa varten. (UM osastopäällikkö Maarit Jalava 160 55400)

Valtioneuvosto myönsi rakennusneuvos Juhani Tervalalle palkatonta virkavapautta liikenne- ja viestintäministeriön rakennusneuvoksen virasta 1.1.2008-31.12.2012, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka hän toimii liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osaston osastopäällikön virassa. (LVM hallintojohtaja Päivi Viippola 160 28776)

Hallitusneuvos, oikeustieteen kandidaatti Pekka Kouhia liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2008-31.8.2008, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija on virkavapaana. (LVM hallintojohtaja Päivi Viippola 160 28776)

Valtioneuvosto myönsi hallitusneuvos Pekka Kouhialle palkatonta virkavapautta liikenne- ja viestintäministeriön hallitussihteerin virasta 1.1.2008-31.8.2008. (LVM hallintojohtaja Päivi Viippola 160 28776)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 6.9.2007 seuraavia asioita:

Vuoden 2007 talousarvion momentin 26.80.22 (Erityismenot) arviomäärärahan ylittäminen 850 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu ensisijaisesti ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtävissä sekä kesän aikana suoritetuista maasto- ja metsäpalojen tähystyslennoista. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 160 42973)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

BUDJETTINEUVOTTELUT 30.-31.8.2007

Hallitus pohjusti ensi vuoden talousarvioesitystä keskustelemalla taloustilanteesta (tiedote 30.8.2007)

Hallitus aloitti valtion vuoden 2008 talousarvioesityksen pohjustuksen keskustelemalla ajankohtaisesta taloustilanteesta.

Suomen talouden kuten maailmantaloudenkin kasvu on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Maailman tuotannon kasvu pysyi viime vuonna nopeana ennätyskorkeasta raakaöljyn hinnasta huolimatta, ja sen odotetaan jatkavan vahvana. Yhdysvalloissa asuntomarkkinoiden ongelmat heijastuvat edelleen epävarmuutena rahoitusmarkkinoilla. Tilanteen uskotaan yhä hoituvan ilman, että maa ajautuu vakavaan taantumaan. Yhdysvaltojen talouskasvun hidastuminen näkyy kansainvälisen talouden kasvussa vain lievänä, sillä Aasiassa nopea tahti jatkuu ja Suomen viennille tärkeässä Euroopassa talouskasvu on edelleen vahvalla pohjalla.

Kotimaassa kokonaistuotannon arvioidaan jatkavan vahvaa kasvuaan. Kasvu hidastuu ensi vuonna hieman, sillä hinta- ja kustannuspaineet sekä kansainvälisen talouden lisääntyneet epävarmuudet lisäävät huolta toimintaedellytysten säilymisestä. Työllisyyden vahva kohentuminen jatkuu tänä vuonna, mutta työvoimakapeikot ovat alkaneet yleistyä ja rajoittavat jatkossa enenevässä määrin työllisyyden ja tuotannon kasvua. Kustannuspaineet ovat selvästi lisääntyneet ja inflaatio on jo kiihtynyt.

Uusimmat tiedot rahoitusmarkkinoiden rauhattomuudesta eivät anna aihetta Suomen talousnäkymien tai talouspolitiikan uudelleen arviointiin. Korkeasuhdanteen pitäminen hallittuna edellyttää finanssipolitiikalta pidättyväisyyttä. Hallitusohjelman ja toukokuun kehyspäätöksen linjausten mukaisesti merkittävimmät veronkevennykset ja menonlisäykset pyritään ajoittamaan hallituskauden lopulle niin, ettei vakaa suhdannekehitys vaarannu. Kokonaisuutena finanssipolitiikka on ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Julkiset menot ml. kuntien toimintamenot ovat kasvamassa nopeasti. Samoin julkiset investoinnit ovat kasvamassa voimakkaasti. Samaan aikaan kotitalouksien ostovoima lisääntyy tuntuvasti palkankorotusten, työllisyyden kasvun ja tuloveroratkaisujen yhteisvaikutuksesta, vaikka inflaatio onkin kiihtynyt.

Lisätietoja: ylijohtaja Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 33191

Sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti: Veroratkaisujen perusteena vastuullisuus, ympäristönäkökohdat ja oikeudenmukaisuus (tiedote 30.8.2007)

Sinivihreän hallituksen veropolitiikan keskeisimpänä tavoitteena on edistää työllisyyttä keventämällä työn verotusta. Samoin veropolitiikan tavoitteena on myös lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta keventämällä perinnönsaajien ja eläkeläisten verotusta. Myös ympäristönäkökohtia painotetaan veroratkaisuissa. Toimet ilmastonmuutosta vastaan näkyvät ympäristöperusteisten energiaverojen tarkistamisessa ylöspäin, erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolisten verojen osalta. Biopolttoöljy vapautetaan verosta. Veropoliittiset toimet mitoitetaan niin, etteivät ne vaaranna julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä.

Vuoden 2008 veroratkaisut keventävät verotusta, kun otetaan huomioon tulo- ja varallisuusverotuksen kevennykset ja välillisten verojen terveys- ja ympäristöpoliittiset kiristykset. Suuremmat työn verotuksen kevennykset hallitus ajoittaa suhdannesyistä vaalikauden loppupuolelle.

Perintöverotusta kevennetään

Perintöveroa kevennetään ensi vuoden budjetista reilusti oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi verotuksessa. Erityisesti pyritään parantamaan lesken ja alaikäisten lasten asemaa.

Verotettavan perintöosuuden alaraja korotetaan vuoden 2008 alusta 3 400 eurosta 20 000 euroon. Puolisovähennystä korotetaan 6 800 eurosta 60 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 3 400 eurosta 40 000 euroon. Kolmas veroluokka poistuu kokonaan. Kolme neljästä saaduista perinnöistä on verottomia uudistuksen jälkeen.

Puolisovähennys

Esimerkki 1

- Lapseton pariskunta, vainajan varat (asunto) 159 990 euroa, leskellä ei varoja
- Leski saa puolet avio-oikeuden nojalla, puolet perintönä (79 995 euroa)
- Lesken ei tarvitse maksaa ollenkaan perintöveroa.

Puolisovähennys euroa Verotettava määrä, euroa Vero euroa
Nykytila - 6 800 73 195 9 446
Ehdotus - 60 000 (19 995) 0

Lesken ei siten tarvitse maksaa perintöveroa ollenkaan alle 80 000 euron perinnöistä. (raja on nykyisin n. 10 000 euroa)

Esimerkki 2

- Lapseton pariskunta, vainajan varat (asunto) 300 000 euroa, leskellä ei varoja
- Leski saa puolet avio-oikeuden nojalla, puolet perintönä

Puolisovähennys euroa Verotettava määrä, euroa Vero euroa
Nykytila - 6 800 143 200 20 647
Ehdotus - 60 000 90 000 9 500

Kevennys 11 147 euroa (54 %)

Alaikäisyysvähennys

Esimerkki 3

- 14 ja 17-v. lapset, leski 50 v.
- Perheen asunnon arvo 520 000 euroa, leski pidättää hallintaoikeuden
- Perintö 130 000 euroa/lapsi, vähennetään hallintaoikeuden arvo 55 %

Alaikäisten lasten perintövero:

Perintöosuus euroa Lesken hallintaoikeus euroa Alaikäisyysvähennys euroa Verotettava määrä euroa Vero euroa
Nykytila 130 000 - 71 500 - 3 400 55 100 6 551
Ehdotus 130 000 - 71 500 - 40 000 (18 500) 0

Jos pesässä on muita varoja kuin asunto (tai leski ei käytä hallintaoikeutta), vero 130 000 euron perintöosuudesta alenee 17 991 eurosta 9500 euroon.

Yksilapsisessa perheessä alaikäiseltä lapselta veroa ei uudistuksen jälkeen mene, jos asunnon arvo hallintaoikeustilanteessa on enintään n. 265 000 euroa (raja verottomuudelle nykyisin n. 31 000 euroa)

Avopuolisot

Esimerkki 4

- Lapseton avopari, vainaja testamentannut eloon jääneelle omistamansa, avopuolisoiden yhdessä käyttämän asunnon, jonka arvo on 300 000 euroa.

Verotettava määrä, euroa Vero euroa
Nykytila 300 000 137 205 (III veroluokka)
Ehdotus 300 000 86 200 (II veroluokka)

Kevennys 51 005 euroa (n. 37 %)

Esimerkki 5

"Normaalitilanne", saaja I veroluokassa, ei oikeutta puoliso- tai alaikäisyysvähennykseen, ei hallintaoikeusvähennystä

- Perintöosuuteen sisältyy asunto ja/tai sijoitusvaroja

Perintöosuus € Vero nykyasteikolla Vero uudella asteikolla Erotus
15 000 (Perintöosuuksien mediaaniarvo 2006) 1 245 0 1 245
35 000 (perintöosuuksien keskiarvo 2006) 3 785 1 600 2 185
100 000 13 735 11 100 2 635
300 000 45 735 43 100 2 635

- Perintöveroa maksavien määrä alenisi noin 60 %:lla nykyisestä.

Eläketulon verotus palkkatulon tasalle

Eläkeläisten verotusta uudistetaan oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi. Uudistuksen jälkeen eläkkeensaajien ei tarvitse missään tuloluokassa maksaa palkansaajia suurempaa veroa.

Osalla eläkkeensaajista eläketulojen verotus on ollut kireämpää kuin palkkatulojen verotus. Uudistus keventää näillä eläkkeensaajilla eläketulon verotusta jopa usealla sadalla eurolla vuodessa. Ero poistetaan korottamalla valtionverotuksen eläketulovähennystä. Tämän arvioidaan vähentävän verotuottoa noin 200 miljoonalla eurolla.

Eläke Verot 2007 Verot 2008 Muutos Veroaste -07 Veroaste -08 Muutos
15 000 2881 2639 -242 19,21 17,59 -1,61
20 000 4940 4354 -586 24,70 21,77 -2,93
30 000 8972 8645 -327 29,91 28,82 -1,09

Tuloverotuksen keventäminen vuonna 2008

Palkansaajien tuloverotusta kevennetään työnteon kannustavuuden ja työllisyyden lisäämiseksi.

Palkansaajien tuloverotus kevenee vuonna 2008 noin alle sadasta eurosta yli kolmeensataan euroon vuodessa. Kevennykset kohdistetaan tasaisesti kaikkiin tuloluokkiin. Tuloverotusta kevennetään 330 miljoonalla eurolla korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja lieventämällä tuloveroasteikkoa. Lisäksi tuloveroasteikkoon tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus, joka vähentää valtion verotuloja 170 miljoonaa euroa.

Palkka Verot 2007 Verot 2008 Muutos Veroaste-07 Veroaste -08 Muutos
15 000 2840 2752 -88 18,93 18,35 -0,59
30 000 8914 8730 -184 29,71 29,1 -0,61
60 000 23762 23445 -317 39,60 39,08 -0,53

Uusi vähennys työasunnosta

Hallitus haluaa parantaa ihmisten mahdollisuuksia ottaa vastaan työtä myös kotipaikkakunnan ulkopuolelta. Tarkoituksena on parantaa työllisyyttä edistämällä työvoiman liikkuvuutta.

Uusi vähennys myönnetään asunnosta, jonka työntekijä on vuokrannut työpaikkakunnalta. Vähennyksen enimmäismäärä on 250 euroa kuukaudessa ja 3 000 euroa vuodessa. Vakituisen asunnon on sijaittava vähintään 100 kilometrin päässä työasunnosta ja työpaikasta. Muu verovapaa tuki asuntoon estää vähennyksen myöntämisen.

Lahjoitusvähennys nousee merkittävästi

Hallitus haluaa kannustaa tieteen, taiteen ja suomalaisen kulttuuriperinnön tukemista.

Yhteisöille myönnettävää lahjoitusvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 250 000 euroon vuodessa, jos lahjoitus tehdään ETA-alueella sijaitsevalle yliopistolle tai korkeakoululle ja 50 000 euroon, jos se tehdään erikseen nimetylle yhdistykselle tai säätiölle.

Alkoholiverotusta nostetaan

Hallitus haluaa hillitä alkoholin kulutusta ja siitä seuraavien vakavien terveyshaittojen lisääntymistä. Alkoholiveroa nostetaan terveyshaittojen vähentämiseksi. Väkevien alkoholijuomien verotusta nostetaan 15 prosentilla ja mietojen 10 prosentilla. Noston seurauksena verotuottojen arvioidaan lisääntyvän 40 miljoonaa euroa.

Korotusten seurauksena keskiolutpullon hinta nousee noin 5 sentillä, viinipullon hinta noin 20 sentillä ja edullisen väkevän alkoholijuomapullon hinta noin 1,50 eurolla.

Hallitus seuraa veromuutosten vaikutusta kulutukseen ja terveyshaittoihin ja varautuu alkoholiveron toiseen nostoon vuoden päästä.

Ympäristöperusteisia energiaveroja tarkistetaan ylöspäin

Hallitus haluaa hidastaa ilmastonmuutosta hillitsemällä energian kulutuksen kasvua. Ympäristöperusteisia energiaveroja tarkistetaan ylöspäin erityisesti päästökauppasektorin ulkopuolisten verojen osalta.

Energiaveroja esitetään korotettavaksi 2008 yhteensä noin 300 miljoonalla eurolla. Biopolttoöljylle esitetään samalla verottomuutta. Energiaverojen korotus kohdistetaan kaikille energiatuotteille painottaen kuitenkin päästökaupan ulkopuolista sektoria eli liikennepolttoaineita, sähköveroluokkaa 1 (kotitaloudet, palvelut ja maatalous) sekä kevyttä polttoöljyä. Energiaverojen korotuksella tuetaan energian käytön tehostamista ja siirtymistä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Bensiinin kulutuksen arvioidaan alenevan 2 prosenttia ja dieselöljyn kulutuksen 3 1/2 prosenttia. Korotusten toivotaan myös hillitsevän kotitaloussähkön kulutuksen kasvua. Biopolttoöljyn verottomuudella kohdennettaisiin arviolta noin 10 miljoonan euron verotuki uusiutuvan energian käytön edistämiseen ja ilmastonmuutoksen hillintään.

Hallitus käynnistää ympäristöystävällisten polttoaineiden käytön edistämiseksi selvityksen porrastaa polttoaineiden energiaverot hiilidioksidi- ja muihin päästöihin perustuvaksi. Selvitys kattaa myös liikenteen biopolttoaineet.

Hallitus antaa syksyllä lakiesityksen henkilöautojen ajoneuvoveron muuttamiseksi CO2-perusteiseksi, joka tulee suosimaan vähäpäästöisiä dieselautoja. Muutosta sovellettaisiin vuodesta 2010 alkaen.

vero muuttuu verokertymä milj. euroa
Moottoribensiinin veromuutos (snt/l) 3,94 78 ’’
Dieselöljyn veromuutos (snt/l) 4,46 100 ’’
Kevyen polttoöljyn veromuutos (snt/l) 1,64 29 ’’
Raskaan polttoöljyn veromuutos (snt/kg) 0,74 6 ’’
Sähkön veroluokka I veromuutos (snt/kWh) 0,14 56 ’’
Sähkön veroluokka II veromuutos (snt/kWh) 0,03 14 ’’
Kivihiilen veromuutos (e/t) 5,80 7 ’’
Maakaasun veromuutos (snt/nm3) 0,20 4 ’’
Mäntyöljy (snt/kg) 0,72 0 ’’

Esitettävät energiaveromuutokset lisäävät kansalaisten keskimääräisiä energiakustannuksia seuraavasti

henkilöauto, bensiini 56,7 euroa vuodessa
henkilöauto, dieselöljy 52,2 euroa vuodessa
sähkö, kerrostalo 2,8 euroa vuodessa
sähkölämmitteinen omakotitalo 28,0 euroa vuodessa
öljylämmitteinen omakotitalo 33,5 euroa vuodessa

Hallituskaudella myöhemmin toteutettavat veroratkaisut

Hallitus teki päätöksiä myös budjettivuoden 2008 jälkeisistä veroratkaisuista. Näillä päätöksillä tarkennetaan hallitusohjelmassa ja kehyspäätöksessä tehtyjä ratkaisuja.

Hallituksen verolinjan keskeisin tavoite vaalikauden aikana on tukea työllisyyttä ja talouskehitystä. Hallitus tekee vaalikauden kuluessa ns. puolivälitarkastuksen tuloverotuksen tasoon, ottaen huomioon palkkaratkaisujen ja veroratkaisujen yhteisvaikutuksen ostovoimaan ja hallituksen pyrkimykseen lisätä työnteon kannustavuutta veronkevennyksillä.

Ruuan arvonlisäveron alennus toteutetaan lokakuun alusta 2009 lukien.

Hallitus valmistelee esitykset merenkulun toimintaedellytysten vahvistamiseksi vuoden 2008 aikana.

Loppuvaalikauden veroratkaisujen toteutuksessa otetaan huomioon mahdolliset muutokset arvioidussa suhdannetilanteessa.

Sinivihreän hallituksen vuoden 2008 talousarvioesitys: Työllisyyttä edistetään ja pienituloisimpien asemaa parannetaan (tiedote 31.8.2007)

Sinivihreän hallituksen ensimmäisessä talousarvioesityksessä varmistetaan työllisyyden suotuisa kehitys ja parannetaan kaikkein pienituloisimpien toimeentuloa. Samalla lisätään osaamisen määrärahoja hallitusohjelman mukaisesti.

Yrittäjyyden edellytyksiä kohennetaan - työvoiman kohtaanto-ongelmia lievennetään

Hallitus haluaa varmistaa, että työ ja tekijät kohtaavat nykyistä paremmin. Kohtaanto-ongelmaa helpotetaan kohdennetuilla tuilla erityisryhmille ja suuntaamalla työllisyyskoulutusta työttömän kannalta paremmin.

Hallitusohjelmassa on varattu 50 miljoonaa euroa matalapalkkatuen laajennukseen nuorille ja vammaisille. Varatut määrärahat kohdennetaan jo vuoden 2008 talousarviossa työllistymisen mahdollisuuksia näissä kohderyhmissä parantavalla tavalla. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työllistämisedellytysten parantamiseen, myöhemmin erikseen päätettäviin kohdennettuihin toimenpiteisiin, käytetään 30,5 miljoonaa euroa. Nuorten palkkatukea myönnetään jatkossa jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan. Em. 50 miljoonan euron määrärahasta kohdennetaan 18 miljoonaa euroa vammaisten työllistämiseen. Tällä lisäyksellä tuki kaksinkertaistuu. Lisäksi 1,5 miljoonaa euroa käytetään oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen laajentamiseen.

Kokonaisuutena oppisopimuskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä kasvaa kuluvan vuoden 25 000 opiskelijasta 27 100 opiskelijaan.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tuen myöntämisvaltuudeksi osoitetaan 37 miljoonaa euroa. Tästä 12 miljoona euroa varataan käytettäväksi talouden rakennemuutosten työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien häiriöiden lieventämisen edellyttämiin avustuksiin ja 10 miljoonaa euroa yksinyrittäjien tukikokeilun toteuttamiseen. Yrityksen perustamista helpottava starttirahakokeilu vakinaistetaan vuoden 2008 alusta.

Työllisyysmäärärahoja kohdennetaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen. Yritysten kanssa toteutettavaa koulutusta lisätään, samoin yksityisen sektorin (ml. kolmas sektori) tukityöllistämistä.

Ammattitaitoisen työvoiman tarjontaa parannetaan lisäämällä myös ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja 2 200 opiskelijalla. Nuorten työpajatoimintaa tuetaan ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen kohdennetaan lisämääräraha.

Työvoiman liikkuvuutta edistetään uudella työasuntovähennyksellä. Vähennys koskee vuokra-asumista ja on enimmillään 250 euroa työssäkäyntikuukautta kohden.

Uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallintaan kootaan rakennerahasto-ohjelmien rahoitus, joka on yhteensä 512,5 miljoonaa euroa vuonna 2008. Alueiden kehittämiseen varatut määrärahat ovat yhteensä 78,4 miljoonaa euroa.

Pienituloisten toimeentuloa parannetaan - veteraaneja kuntoutetaan

Vuoden 2008 talousarvioesityksessä parannetaan pienituloisten eläkeläisten, opiskelijoiden ja lapsiperheiden asemaa.

Kansaneläkkeisiin tehdään 20 euron tasokorotus. Kuntien kalleusluokituksen poiston ansiosta noin 75 prosentilla kansaneläkkeen varassa elävillä eläke nousee noin 40 euroa. Yhteensä näiden parannusten kustannus on 275 miljoonaa euroa.

Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutukseen on osoitettu lisämääräraha, jolla turvataan, että kaikki halukkaat pääsevät vuosittain joko avo- tai laitoskuntoutukseen. Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa. Toimenpidekokonaisuuteen osoitetaan vuonna 2008 noin 10 miljoonaa euroa. Rahoitukseen käytetään Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa. Kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan valtion talousarviossa noin 421 miljoonalla eurolla vuonna 2008.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon. Opintorahaa nostetaan vähintään 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukauden alusta 2008 ja opiskelijoiden omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Korkeakouluopiskelijan opintoraha nousee enimmillään 39 eurolla kuukaudessa. Tuloraja nousee vastaavasti 2 760 eurolla 11 850 euroon vuodessa.

Osaamista ja innovaatioita edistetään

Hallitus parantaa opetuksen laatua peruskoulusta yliopistoihin.

Osaamista edistetään budjettiehdotuksessa monin toimin. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuonna 2008 tapahtuvaan yliopistojen rakenteelliseen kehittämiseen kohdennetaan 7 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaisesti hallitus tarkastelee yliopistojen tuottavuusohjelmaa syksyllä 2007.

Lahjoitusvähennyksen laajentamisella on tarkoitus turvata mm. innovaatioyliopiston yksityinen rahoitus.

Opetustoimessa ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva laskennallinen säästö, noin 18 miljoonaa euroa, kohdennetaan hallitusohjelman mukaisesti koulutuksen laadun kehittämiseen tavoitteena mm. opetusryhmien koon pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen vahvistaminen.

Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja koskeva myöntämisvaltuus kasvaa 20,3 miljoonaa euroa, Tekesin myöntämisvaltuudet 17,5 miljoonaa euroa ja Tekesin hankemääräraha 3,5 miljoonaa euroa.

Hallitus käynnistää suomalaista luovaa taloutta edistävän kulttuurivientihankkeen ja osoittaa siihen 800 000 euroa.

Vastuullista väyläpolitiikkaa

Liikennehankkeiden kustannusarviot ovat nousseet merkittävästi. Kuuden jo aiemmin päätetyn liikennehankkeen kustannusarviot ovat nousseet yhteensä 170 miljoonaa euroa, minkä johdosta hankkeiden sopimusvaltuuksia, rahoitustapaa ja ajoitusta on muutettu.

Kehä I Turunväylä-Vallikallio -tiehanke toteutetaan jo päätetyssä aikataulussa. Tavoitteena on toteuttaa hanke Espoon kaupungin kanssa tehtävällä jälkirahoitussopimuksella. Kirkkonummi-Kivenlahti ja Savonlinnan keskusta -tiehankkeiden aloitus siirretään vuoteen 2010. Lappeenranta-Imatra ja Kemin kohta ja sillat -tiehankkeet sekä Vuosaaren liikenneväylät toteutetaan nousseiden kustannusarvioiden mukaisesti.

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi toteutetaan Vaalimaan rekkaparkki 24 miljoonan euron määrärahalla. Puuhuollon varmistamiseksi toteutetaan Huutokoski-Savonlinna -radan perusparannus 42 miljoonan määrärahalla. Lisäksi puuhuoltoa turvataan 20 miljoonan euron määrärahalla perustienpitoon.

Länsimetron suunnittelua jatketaan 6,75 miljoonalla eurolla. Ratahallintokeskus jatkaa Kehäradan suunnittelua ja sen rakentaminen alkaa vuonna 2009. Liikennepoliittista selontekoa valmisteleva ministerityöryhmä arvioi E 18 Helsinki-Vaalimaa -tieosuuksie<%0>n toteutusedellytyksiä ja aikataulua ja valmistelee asiasta ehdotuksen.

Saariston yhteysalusliikenteeseen kohdennetaan 100 000 euron tasokorotus tämän vuoden budjettiin verrattuna.

Energia- ja ilmastopolitiikan toteuttamiseen 44 miljoonaa euroa

Energiaveroratkaisujen lisäksi hallitus toteuttaa ilmastopoliittisia toimenpiteitä ja varaa tähän tarkoitukseen 44 miljoonaa euroa. Tässä on lisäystä 7,3 miljoonaa euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Energia- ja ilmastopolitiikkaa toteutetaan voimassa olevan kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti.

Pientalojen ympäristöystävällisten lämmitystapamuutosten sekä rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisten investointien kiirehtimiseksi korjausavustuksia lisätään 10 miljoonalla eurolla.

Itämereen ja erityisesti Saaristomereen joutuvien ravinnekuormien vähentämiseksi käynnistetään maatalouden vesiensuojelua tehostava pilottihanke, johon kohdistetaan 2 miljoonaa euroa.

Maatalousyrittäjien lomapäiviä lisätään yhdellä. Maatalouden pääomahuolto ja kestävän metsätalouden rahoitus turvataan.

Terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon lisää voimavaroja

Perusterveydenhuollon, vanhustenhuollon ja monipuolisten terveyspalveluiden saatavuutta lisäämällä hallitus välittää suomalaisten hyvinvoinnista. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat noin 600 miljoonalla eurolla.

Perusterveydenhuollon parantamista ja vanhustenhuollon henkilöstölisäyksiä varten sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia lisätään 21,3 miljoonaa euroa.

Asiakasmaksujen reaaliarvojen jälkeenjääneisyyden huomioiva sosiaali- ja terveydenhuollon maksu-uudistus toteutetaan siten, että maksuja tarkistetaan 1.8.2008 alkaen. Maksujen tarkistukset toteutetaan siten, että kuntien maksutulot lisääntyvät vuoteen 2007 verrattuna 25 miljoonaa eurolla vuonna 2008 ja vuositasolla 60 miljoonaa eurolla vuonna 2009. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia vähennetään laskennallisesti saman verran.

Hammaslääkäripalkkioiden sairausvakuutuksen korvaustasoa korotetaan 40 prosenttiin korvausperusteesta.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin esitetään 24,8 miljoonaa euroa. Tältä momentilta rahoitetaan mm. lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämistä. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.

Uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 26 miljoonaa euroa eli yhteensä 252 miljoonaa euroa, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 246 miljoonaa euroa.

Vuonna 2008 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 44 miljoonaa euroa ja kuntien harkinnanvaraiseen rahoitusavustukseen 20 miljoonaa euroa. Ansiotuloverokevennyksestä johtuvat kuntien verotulomenetykset, 119 miljoonaa euroa, kompensoidaan korottamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia.

Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan

Erityisryhmien asunto-oloja parannetaan. Avustuksia erityisryhmille rakennettaviin asuntoihin lisätään 15 miljoonalla eurolla, painopisteenä vanhusten asuminen.

Kehitysyhteistyöhön vajaan 90 miljoonan euron lisäys

Varsinaisia kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään toimintamenoihin tehty tekninen siirto huomioon ottaen vajaalla 90 miljoonalla eurolla. Koko kehitysyhteistyöpanos on ensi vuonna 830 miljoonaa euroa. Tämän arvioidaan olevan 0,44 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon. Lisäksi on Finnfund Oy:n osakepääoman korotukseen osoitettu 15 miljoonaa euroa.

Työllisyyttä parannetaan ja tuomioistuinten käsittelyaikoja lyhennetään

Kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi hallitus haluaa lyhentää käsittelyaikoja tuomioistuimissa sekä supistaa alueellisia käsittelyaikaeroja.

Tuomioistuinten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja toiminnan kehittämiseksi esitetään yhteensä 3 miljoonan euron tasokorotusta ja 2 miljoonan euron lisämäärärahaa lastensuojelusta aiheutuviin lisätehtäviin hallintooikeuksissa.

Hätäkeskusten toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan lisäämällä hätäkeskusten henkilöstöä väliaikaisesti 40 henkilötyövuodella. Julkisen hallinnon verkkoturvallisuutta edistetään 12 miljoonalla eurolla.

Poliisipiirijakoa uudistetaan ja voimavaroja siirretään hallinnosta palveluihin.

Kertausharjoituksia lisätään

Sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitetaan ulkoasiainministeriön ja puolustusministeriön hallinnonaloilla yhteensä 105 miljoonaa euroa ja siviilikriisihallintaan 14 miljoonaa euroa.

Puolustusvoimien toimintamenoihin osoitetaan 1,4 miljardia euroa, jossa on lisäystä 54,5 miljoonaa euroa, jolla mm. lisätään merkittävästi kertausharjoituksia. Puolustusmateriaalihankintoihin hallitus esittää yhteensä 669 miljoonaa euroa. Tämä on 89 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2007. Lisäksi kohdennetaan 31 miljoonaa euroa Hawk-koneiden hankinnan loppurahoitukseen.

Tuottavuutta lisäävillä toimilla varaudutaan väestön ikärakenteen muutokseen

Palveluntarve ja menot kasvavat ikärakenteen muutoksesta johtuen. Jokainen veroeuro on käytettävä parhaiten suomalaisia hyödyttävällä tavalla. Laadukkaiden palvelujen turvaamiseksi on lisättävä julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuutta ja tehokkuutta. Tämä tarkoittaa julkisen toiminnan tehostamista ja julkisen sektorin työvoiman kohdentamista uudelleen vastaamaan paremmin väestön ikääntymisestä aiheutuvia tarpeita.

Kunta- ja palvelurakennehanke sekä valtion tuottavuusohjelma ovat keskeisiä toimia tuottavuuden parantamiseksi. Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvillä tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähenemistä vuoteen 2011 mennessä n. 9 600 henkilötyövuodella. Vuonna 2008 vähennys on n. 2 200 henkilötyövuotta.

Vuoden 2008 budjettiesitys 2,0 miljardia euroa ylijäämäinen, ylijäämä käytetään velan lyhentämiseen (tiedote 31.8.2007)

Talousarvion määrärahat ovat yhteensä 43,1 mrd. euroa, joista valtionvelan korkomenoja on 2,4 mrd. euroa. Hallinnonalojen määrärahat lisääntyvät rakennemuutoksista puhdistettuina reaalisesti 3,8 prosenttia vuoden 2007 varsinaisesta talousarviosta. Määrärahat kasvavat yhteensä 2,6 mrd. euroa, josta 1,6 mrd. euroa on seurausta edellisen hallituksen tekemistä päätöksistä.

Kokonaisuutena finanssipolitiikka on ensi vuonna kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Julkiset investoinnit kasvavat voimakkaasti, ja kotitalouksien ostovoima lisääntyy palkankorotusten, työllisyyden kasvun ja tuloveroratkaisujen yhteisvaikutuksesta.

Vahva talouskasvu lisää valtion tuloja

Vuonna 2008 valtion tuloiksi arvioidaan 45,1 mrd. euroa, mikä on 11 1/2 prosenttia enemmän kuin vuoden 2007 varsinaisessa talousarviossa. Verrattuna vuodelle 2007 budjetoituun (=lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon) budjettitalouden varsinaiset tulot kasvavat 8 1/2 prosenttia ja verotulot 6 1/2 prosenttia talouskasvun jatkuessa vahvana ja laaja-alaisena. Veronkevennysten, mukaan lukien tuloveroasteikon inflaatiotarkistus, arvioidaan alentavan valtion verotuloja vuositasolla noin 770 milj. eurolla ja valmisteverojen korotusten lisäävän verotuottoja noin 340 milj. eurolla.

Tuloveroa arvioidaan kertyvän 14,2 mrd. euroa, mikä on 7 1/2 prosenttia enemmän kuin vuodelle 2007 on budjetoitu. Erityisesti yhteisöjen tuloveron kertymän arvioidaan kasvavan. Myös arvonlisäveron tuoton voimakas kasvu jatkuu yksityisen kulutuksen kasvun jatkuessa.

Muiden tulojen kuin verotulojen kertymän arvioidaan kasvavan 21 prosenttia vuodelle 2007 budjetoidusta. Tähän vaikuttaa eniten se, että valtion eläkerahastosta tuloutetaan budjettitalouteen kahden välivuoden jälkeen lain mukainen enimmäismäärä. Vuonna 2008 osinkotuloja arvioidaan kertyvän 1 450 miljoonaa euroa, ja valtion liikelaitosten voittovaroja tuloutetaan budjettitalouteen noin 173 miljoonaa euroa.

Valtionvelkaa vähennetään

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2008 on 2,0 mrd. euroa ylijäämäinen. Hallitus esittää, että ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Tämä vähentää jatkossa korkomenojen tasoa noin 100 miljoonaa euroa vuosittain.

Vuoden 2008 lopussa valtionvelkaa arvioidaan olevan 55,6 mrd. euroa ja velan suhde bruttokansan-tuotteeseen alenee runsaaseen 29 prosenttiin. Matalan korkotason johdosta valtionvelan korkomenot ovat pienentyneet aina kuluvaan vuoteen saakka. Vuonna 2008 yleisen korkotason nousun johdosta korkomenojen arvioidaan velan lyhentämisestä huolimatta kasvavan 74 miljoonaa euroa vuoden 2007 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Korkomenojen osuus on edelleen lähes 6 prosenttia budjetin loppusummasta.

Valtiontalous käsittää budjettitalouden lisäksi yksitoista valtion talousarvion ulkopuolista rahastoa, joista merkittävimpiä ovat Valtion asuntorahasto ja Valtion eläkerahasto. Vuonna 2008 rahastotalouden arvioidaan olevan 1,1 mrd. euroa ylijäämäinen.

Julkinen talous ylijäämäinen

Nopea talouskasvu ja työllisyystilanteen kohentuminen ovat parantaneet julkisen talouden rahoitus-asemaa tuntuvasti tänä ja viime vuonna. Koko julkisen talouden ylijäämä on asettumassa tänä vuonna 4 ½ prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vuonna 2008 julkisen talouden ylijäämän arvioidaan hieman pienenevän erityisesti valtion menojen kasvun nopeutumisen vuoksi. Julkinen talous sisältää valtion ja kuntien lisäksi merkittävästi ylijäämäisen työeläkesektorin ja muut sosiaaliturvarahastot.

Kansantalouden tilinpidon mukaisen valtiontalouden ylijäämän arvioidaan olevan noin 1 ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tänä vuonna, ja ensi vuonna ylijäämän arvioidaan pienenevän 1 prosenttiin.

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 6.9.2007

Ulosottopiiriuudistus esillä ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan torstaina 6. syyskuuta oikeusministeriössä vireillä olevaa ulosottopiiriuudistusta. Ministerityöryhmä puolsi valmistelun jatkamista. Ulosottopiireistä säädetään valtioneuvoston asetuksella, joka on tarkoitus antaa vielä syyskuun aikana. Ulosottovirastojen toimipaikoista päättää oikeusministeriö. Uusi ulosottoa koskeva laki, ulosottokaari, tulee voimaan ensi vuoden alusta. Sen mukaan ulosottolaitos muodostuu keskushallinnosta ja sen alaisista paikallisista ulosottovirastoista.

Uudistuksessa ulosottovirastojen lukumäärä vähenisi nykyisestä 51:stä 22:een. Käytännössä vain hallintoa koottaisiin nykyistä toimivampiin ja tehokkaampiin kokonaisuuksiin, sillä kaikki nykyiset toimipaikat säilyisivät. Uudistus ei siis merkitsisi palvelujen paikallisen saatavuuden heikentymistä.

Ruotsinkieliset palvelut turvattaisiin piirikoon suurentuessa erityisellä toimenpideohjelmalla. Asiakkaiden kielelliset oikeudet turvattaisiin ulosottotoimen henkilöstön kielitaitovaatimuksia koskevalla erityissääntelyllä. Ruotsinkielisen palvelun tasoa parannettaisiin myös virastojen sisäisillä järjestelyillä.

Ulosottovirastojen toimialueiden eli ulosottopiirien rajat noudattaisivat valtaosin maakuntarajoja. Pyrkimys päästä eroon haavoittuvista yhden kihlakunnanvoudin ulosottopiireistä ei täysin toteutuisi. Ahvenanmaan lisäksi yhden voudin virastoiksi jäisivät edelleenkin Kainuun (Kajaani ja Kuhmo) ja Länsi-Pohjan ulosottovirasto (Kemi, Tornio, Tornionlaakso). Alueellisesti laaja Lappi jaettaisiin näin kahteen ulosottopiiriin, toisena Lapin ulosottovirasto.

Kokkolan ja Pohjanmaan ulosottopiirit yhdistyisivät Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottopiiriksi. Liitos turvaisi ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden paremmin kuin erilliseksi jääminen.

Porvoon nykyinen ulosottopiiri liitettäisiin uuteen Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottovirastoon, jonka hallinto keskittyisi Vantaalle. Porvoota hoitavalta voudilta edellytettäisiin erinomaista ruotsin kielen taitoa, mikä osaltaan parantaisi ruotsinkielisten asiakkaiden asemaa myös uuden piirin muissakin toimipaikoissa.

Lisätietoja: ulosottojohtaja Juhani Toukola, oikeusministeriö, p. (09) 160 67773

Poliisin hallintorakenteen uudistus etenee

Poliisin hallintorakenteen uudistamishanke etenee. Sisäasiainministeri Anne Holmlund esitteli uudistushankkeen torstaina 6.9. hallinnon kehittämisen ministerityöryhmässä. Seuraavaksi hanketta käsittelee eduskunnan hallintovaliokunta. Hallintovaliokunnan jälkeen ministeri Holmlund esittelee valtioneuvostolle asetuksen poliisilaitosten toimialueista. Sisäasiainministeriö päättää sen jälkeen poliisilaitosten ja niiden palvelutoimistojen sijaintipaikoista.

Hallituksen lähtökohtana on julkisen sektorin vastuulla olevien palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen myös tulevaisuudessa. Poliisitoimen näkökulmasta palveluiden saatavuuden turvaaminen tarkoittaa turvallisuuspalvelujen saatavuuden turvaamista koko maassa, myös harvaanasutuilla alueilla.

Poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmä esitti helmikuussa 2007, että poliisin paikallishallintoa uudistettaisiin siten, että nykyisistä 90 kihlakunnan poliisilaitoksesta muodostettaisiin 29 poliisilaitosta. Esityksen mukaan suuremmat poliisilaitokset kykenisivät itsenäisesti hoitamaan ympärivuorokautisen hälytystoiminnan, pystyisivät erikoistumaan erityisasiantuntemusta vaativissa tehtävissä sekä kohdentamaan nykyistä paremmin resursseja alueellisten ja ajallisten tarpeiden mukaisesti.

Sisäasiainministeriö on jatkanut työryhmän esityksen ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta valmistelua ja päätynyt esittämään, että maa jaettaisiin Helsingin poliisilaitos mukaan lukien 24 poliisilaitokseen. Poliisilaitokset koostuvat nykyisistä kihlakunnista. Poliisilaitoksen alueeseen kuuluvat kihlakunnat luetellaan valtioneuvoston asetuksessa poliisilaitosten toimialueista. Keskustelua käydään vielä Pohjanmaan sekä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitosten toimialuejaosta sekä Turunmaan ja Raaseporin kihlakunnista. Lisätietoja: poliisin hallintorakenteen kehittämistyöryhmän puheenjohtaja, erityisavustaja Ilkka Salmi, 050 591 0733

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Sosiaalialan koulutusta ja tutkimusta selvittänyt työryhmä luovutti 4.9.2007 selvityksensä opetusministeri Sari Sarkomaalle. Selvitys liittyy meneillään olevaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen prosessiin. Työryhmä pitää nykyistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetusyksiköiden määrää sopivana. Yliopistojen sosiaalityön koulutusohjelmien aloituspaikkamäärää olisi työryhmän mukaan syytä lisätä. Yliopistojen sosiaalityön opetusta ja tutkimusta olisi työryhmän mukaan vahvistettava lisäämällä aloituspaikkoja sekä yliopistojen keskinäistä valtakunnallista yhteistyötä sekä yksiköiden työelämä- ja ammattikorkeakouluyhteyksiä. Työryhmä esittää sosiaalityön ammatillisen tohtoritutkinnon valmistelun käynnistämistä. Työryhmä ehdottaa, että yliopistokoulutuksen yhteyteen perustettaisiin sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikoita. Työryhmä esittää sosiaalialan ammattikorkeakoulujen ja sosiaalityön yliopistoyksiköiden verkostojen välistä yhteistyötä vahvistettavaksi. Selvitys on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Sosiaalialan_korkeakoulutuksen_suunta.html.

Lääkkeiden viitehintaa selvittänyt työryhmä luovutti 5.9.2007 mietintönsä sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle. Selvityksen tekemisessä ovat olleet mukana lääkealan eri toimijatahot. Viitehintatyöryhmän selvityksessä on tarkasteltu nykyisiä lääkekorvauskäytäntöjä, kuten lääkevaihtoa, ja sitä, miten lääkekorvaukset ovat kehittyneet viime vuosina. Työryhmä toteaa, että suppea viitehintamalli olisi käyttöönotettavissa vuoden 2009 alusta. Suppeassa viitehintamallissa samaan ryhmään sijoitettaisiin samaa lääkeainetta sisältäviä valmisteita. Tämä tarkoittaisi sitä, että viitehintajärjestelmä koskisi vain osaa kaikista korvattavista lääkkeistä ja huomattava osa, kuten uudet alkuperäislääkkeet, jäisivät tämän järjestelmän ulkopuolelle. Mietintö on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2007/09/te1188895044242/passthru.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Matti Toiviainen, p. (09) 160 74191, työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Susanna Grimm-Vikman, p. (09) 160 73869 ja työryhmän pysyvä asiantuntija, yliproviisori Ulla Kurkijärvi, p. (09) 160 73173.

Alkoholijuomien varoitusmerkintöjä valmisteleva työryhmä luovutti 31.8.2007 loppuraporttinsa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus alkoholijuomien pakkauksiin 1.1.2009 tulevan varoitustekstin sisällöstä, sijainnista ja koosta. Merkintöjen tarkoituksena on varoittaa kuluttajia alkoholijuomien terveysvaaroista. Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä, vaan raporttiin kirjattiin kompromissiehdotus, johon eräät ryhmän jäsenet esittivät eriävät mielipiteensä. Työryhmä oli yksimielinen siitä, että alkoholijuomapakkausten varoitusmerkintöjä tukemaan tarvitaan myös monipuolista muuta valistusta. Työryhmän loppuraportti toimitetaan lausuntokierrokselle, jonka jälkeen asian valmistelu jatkuu ministeriössä. Lisätietoja antavat johtaja Kari Paaso, p. (09) 160 74018 ja hallitussihteeri Ismo Tuominen, p. (09) 160 73787, sosiaali- ja terveysministeriö.

Taiteilijoiden ja tieteen tekijöiden työttömyysturvan saamisen edellytyksiä selvittänyt lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen luovutti 4.9.2007 raporttinsa työministeri Tarja Cronbergille. Selvityksessä esitetään, että työvoimatoimistoihin luodaan tutkijoiden ja taiteilijoiden asioihin perehtyneiden työvoimaneuvojien verkosto. Raportissa työttömyysturvalakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että yritystoiminta ja ammatinharjoittaminen erotettaisiin omasta työstä. Lain ja asetuksen muutoksilla työttömyysturvan saamisedellytyksiä lievennettäisiin. Tieteellisen ja taiteellisen työn tulkitsemista päättyneeksi, keskeytyneeksi tai sivutoimiseksi helpotettaisiin. Työttömyysturvan maksamista ei estäisi, jos taiteilijan tai tutkijan toiminta työttömyysaikana on pelkästään oman ammattitaidon tai ammatillisten valmiuksien ylläpitoa. Raportti on osoitteessa http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/10_muut/selvitys_tiede_taide.pdf. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen, p. 010 60 48067, työministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.