Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 13/2007

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.3.2007 seuraavat lait:

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain kumoamisesta, laki markkinaoikeuslain 15 §:n muuttamisesta, laki eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta, laki oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 34 §:n muuttamisesta, laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki yrityksen saneerauksesta annetun lain 100 §:n muuttamisesta, laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 81 §:n muuttamisesta, laki maakaaren 6 luvun 14 §:n muuttamisesta, laki lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 12 §:n muuttamisesta ja laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 12 §:n muuttamisesta (HE 13/2006 vp). Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa korvaa nykyisen oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain, ja se on oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa sääntelevä yleislaki. Laki ei koske hallintolainkäyttöä. Tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa. Tavoitteena on myös parantaa yleisten tuomioistuimien mahdollisuuksia tapauskohtaisen harkinnan perusteella ottaa monipuolisemmin ja joustavammin oikeudenkäynnissä huomioon sekä oikeudenkäynnin julkisuus, yksityiselämän suoja että muut oikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamiseen vaikuttavat seikat. Tavoitteena on lisäksi selkeyttää oikeudenkäynnin julkisuutta koskevaa säännöstöä. Lait tulevat voimaan 1.10.2007. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 160 67700)

Laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa, laki hallinto-oikeuslain 12 ja 22 §:n muuttamisesta, laki Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 16 c §:n kumoamisesta, laki vakuutusoikeuslain 10 ja 17 §:n muuttamisesta, laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 27 §:n muuttamisesta, laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain 53 §:n muuttamisesta, laki työttömyysturvalain 12 a luvun 5 §:n muuttamisesta, laki opintotukilain 32 §:n muuttamisesta ja laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 12/2006 vp). Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetaan uusi laki. Lisäksi muutetaan useita lakeja, joissa nykyisin säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintolainkäytössä. Tavoitteena on lisätä oikeudenkäynnin avoimuutta sekä ratkaista julkisuuden ja yksityisyyden suojan välinen ristiriita asianosaisten oikeusturvan takaavalla tavalla. Tarkoituksena on turvata erityisesti hallintotuomioistuinten päätösten ja niiden perustelujen julkisuus mahdollisimman laajasti. Tavoitteena on myös täsmentää ja selkeyttää sääntelyä nykyisestä. Lait tulevat voimaan 1.10.2007. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 160 67690)

Laki kotikuntalain 4 §:n muuttamisesta (HE 206/2006 vp). Kotikuntalain maahanmuuttoa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että maahanmuuttajan kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisen perusteet säännellään laissa nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin. Muutos koskee kaikkia maahanmuuttajaryhmiä kansalaisuudesta riippumatta. Muutoksen tarkoituksena on sääntelyä täsmentämällä yhtenäistää säännöstä soveltavien maistraattien ja muiden viranomaisten tulkintalinjaa näiden tehdessä kotikuntaa koskevia ratkaisuja sekä parantaa maahanmuuttajien tasapuolista kohtelua. Ulkomaan kansalaisen kotikunnan saamisen edellytykset sidotaan nykyistä kiinteämmin maahanmuuttajalle myönnetyn oleskeluluvan sisältöön. Kotikunnan saamisen edellytykset on myös pyritty yhdenmukaistamaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain asianomaisten säännösten kanssa, koska näiden säädösten soveltamisala on osittain yhteneväinen. Muun muassa opiskelutarkoituksessa maahan muuttavilla henkilöillä on tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada kotikunta Suomessa. Laki tulee voimaan 1.9.2007. (SM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 160 42873)

Laki kiinteistörahastolain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki kaupparekisterilain 14 §:n muuttamisesta ja laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 102/2006 vp). Kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehdään muutoksia, joilla edistetään yhteistä kiinteistösijoittamista. Sijoitusrahastolakia täydennetään säännöksillä pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin varojaan sijoittavasta erikoissijoitusrahastosta. Kiinteistörahastolakia, joka edelleen koskee yhteistä kiinteistösijoittamista harjoittavia julkisia osakeyhtiöitä, täydennetään säännöksillä kommandiittiyhtiöstä, jonka yleisölle tarjottavat osuudet ovat arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita. Rahastoyhtiöiden oikeutta sijoittaa hallinnoimiensa sijoitusrahastojen varoja samaan osakeyhtiöön lisätään viidestä kymmeneen prosenttiin kyseisen osakeyhtiön osakkeista. Jos rahastoyhtiön hallinnoimilla sijoitusrahastoilla on yli viisi prosenttia osakeyhtiön äänimäärästä, rahastoyhtiön olisi julkistettava omistajaohjauksen tavoitteet kyseisessä osakeyhtiössä siltä osin kuin ne poikkeavat rahastoesitteessä ilmoitetuista omistajaohjauksen tavoitteista. Samalla kiinteistörahastolakiin ja sijoitusrahastolakiin tehdään lain soveltamiskäytännöstä saatujen kokemusten perusteella sekä muun lainsäädännön muuttumisesta johtuvia eräitä lähinnä teknisluontoisia muutoksia. Kiinteistörahastoja koskevat sääntövahvistus-, poikkeuslupa- ja muut hakemusasiat siirretään Rahoitustarkastukselle. Kaupparekisterilakia täsmennetään säännöksellä patentti- ja rekisterihallituksen velvollisuudesta pyytää lausunto Rahoitustarkastukselta. Rahoitustarkastuksesta annetun lain luetteloon muista rahoitusmarkkinoilla toimivista lisätään kiinteistörahastot. Lait tulevat voimaan 1.5.2007. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin osakeyhtiömuotoisten kiinteistörahastojen verotukseen liittyvien ongelmien poistamiseksi siten, että näiden rahastojen kilpailukykyiset toimintaedellytykset voidaan turvata. (VM lainsäädäntöneuvos Ilkka Harju 160 33082)

Laki kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta (HE 113/2006 vp). Kirkkolakiin tehdään julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta johtuvat muutokset. Julkisista hankinnoista annettua lakia sovelletaan kirkollisten viranomaisten hankintoihin kirkkolakiin otettavan viittaussäännöksen nojalla. Laki tulee voimaan 1.6.2007. (OPM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 160 77903)

Laki julkisista hankinnoista ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (HE 50/2006 vp). Laissa julkisista hankinnoista (hankintalaki) säädetään julkisten viranomaisten ja muiden lain soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden hankintojen kilpailuttamismenettelyistä ja niihin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Samoin säädetään vastaavat kilpailuttamismenettelyt kattava laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (erityisalojen hankintalaki). Laeilla pannaan täytäntöön julkisia hankintoja koskevat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2004/18/EY sekä 2004/17/EY. Keskeisenä muutoksena nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna on hankintalakiin tuleva kansallinen kynnysarvo, jonka ylittävistä hankinnoista on ilmoitettava, mutta jonka alittaviin hankintoihin lakia ei enää sovelleta. Lait tulevat voimaan 1.6.2007. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää hankintatoimen alaan liittyvän kuntien yhteistoiminnan edellyttämät erityislainsäädännön kehittämistarpeet. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää tarpeen säännellä erikseen voittoa tavoittelemattomien ja rajoitetun voitonjaon yhteisöistä, jotta erityisesti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja laadukas saanti voidaan turvata. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vuoden 2008 loppuun mennessä eduskunnalle selonteon hankintalainsäädännön vaikutuksista mm. palvelujen laatuun sekä mahdollisista muutostarpeista mm. kynnysarvoihin kuntien erilaisen koon huomioon ottaen. (KTM osastopäällikkö Raimo Luoma 160 63621)

Laki polttoturpeen turvavarastoista, laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista ja laki sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 100/2006 vp). Polttoturvetta lämmön tai sähkön tuotantoon toimittava yritys voi perustaa normaalin liiketoiminnan tarpeen ylittäviä polttoturpeen turvavarastoja, joita polttoturpeen toimittaja sitoutuu ylläpitämään Huoltovarmuuskeskuksen kanssa tekemäänsä sopimukseen perustuen kolmen vuoden määräajan. Huoltovarmuuskeskus maksaa turvavarastoijalle huoltovarmuusrahaston varoista korvauksen toteutuneesta turvavarastoinnista. Turvepolttoaineeseen perustuvan sähkön lauhdutustuotannon turvaamiseksi järjestelmävastaava kantaverkonhaltija maksaa suurille turvelauhdutussähkön tuottajille lisähintaa, jolla varmistetaan asetettuun rajaan asti polttoturpeen käyttö sähkön lauhdutustuotannossa ennen muita fossiilisia polttoaineita. Järjestelmä rahoitetaan syöttötariffimaksulla, jonka järjestelmävastaava kerää erillisenä maksuna sähköverkkoihin liittyneeltä sähkön kulutukselta. Lakia polttoturpeen turvavarastoista voidaan sen voimaantulon jälkeen soveltaa myös vuoden 2006 tuotantokauden aikana nostetusta turpeesta perustettaviin turvavarastoihin. Lait tulevat voimaan 1.5.2007. Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista on voimassa 31.12.2010 saakka. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää muista EU-maista ja polttoturpeen syöttötariffista lauhdutusvoimalaitoksissa saatujen kokemusten perusteella tariffien laajentamista uusiutuviin energialähteisiin. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 160 64828)

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä, laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä, laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista annetun lain 7 ja 8 §:n muuttamisesta, laki tuloverolain 80 §:n muuttamisesta, laki henkilöstörahastolain 6 §:n muuttamisesta, laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 §:n muuttamisesta, laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiössä (SE) ja eurooppaosuuskunnassa (SCE) annetun lain 35 §:n muuttamisesta, laki valtion liikelaitoksista annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki merimieslain 24 §:n muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 36 §:n muuttamisesta, laki opintovapaalain 9 §:n muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 a luvun 7 §:n muuttamisesta, laki rikoslain 47 luvun 4 §:n muuttamisesta ja laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 254/2006 vp). Yhteistoimintalaki jakautuu sen selkeyden lisäämiseksi erilaisten yhteistoimintamenettelyiden mukaisesti eri lukuihin. Laissa korostetaan aikaisempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Yhteistoimintalakia sovelletaan laissa säädetyin rajoituksin yritykseen, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltamisen piiriin kuuluvat myös muut yhteisöt ja säätiöt siitä riippumatta, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi. Yhteistoiminnan osapuolina ovat edelleen työnantaja ja yrityksen henkilöstö, jota edustaa pääsäännön mukaan luottamusmies tai -valtuutettu. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden määrää laajennetaan jonkin verran ja neuvottelumenettelyä yksinkertaistetaan. Hyvitysseuraamus siitä, että työntekijä on irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu noudattamatta yhteistoimintamenettelyä, on enintään 30 000 euroa. Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä lain sisältö vastaa pitkälti voimassa olevia säännöksiä, mutta ne ovat aikaisempaa yksityiskohtaisemmat. Yritysryhmäyhteistoiminnan soveltamisala laajenee suomalaisessa yritysryhmässä, koska sitä sovelletaan suomalaisen yritysryhmän yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää. Lait tulevat voimaan 1.7.2007. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa tarkoin seuraa

- yhteistoimintalainsäädännön toteutumista käytännössä;

- lainsäädännön vaikutuksia epätyypillisten työsuhteiden ja vuokratyövoiman käyttöön sekä soveltamisalan laajentamisen vaikutuksia pienille yrityksille ja erityisesti niiden vakituisten työntekijöiden määrän kehitykseen; ja

- henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustarpeita koskevien säännösten vaikutuksia työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeiden ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen huomioon ottamiseen yrityksissä; sekä antaa asiasta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvityksen vuoden 2010 kevätistuntokauden loppuun mennessä. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa selvittää mahdollisuudet luoda henkilöstösuunnitelmia ja -koulutusta koskeva kattava tilastointi- ja seurantajärjestelmä. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.3.2007 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön erioikeuksista ja -vapauksista tehdyn pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Pöytäkirja on tullut voimaan 22.2.2007. Laki (175/2005) tulee voimaan 4.4.2007. Asetus tulee voimaan 4.4.2007. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 160 55715)

Tasavallan presidentin asetus Armenian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (195/2006) tulevat voimaan 20.4.2007. Asetus tulee voimaan 20.4.2007. (UM lähetystöneuvos Jukka Nysten 160 55071)

Tasavallan presidentin asetus Nigerian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (655/2006) tulevat voimaan 20.4.2007. Asetus tulee voimaan 20.4.2007. (UM lähetystöneuvos Jukka Nysten 160 55071)

Tasavallan presidentin asetus Dominikaanisen tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (514/2002) tulevat voimaan 21.4.2007. Asetus tulee voimaan 21.4.2007. (UM lähetystöneuvos Jukka Nysten 160 55071)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.3.2007 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti valtuutti kiertävä suurlähettiläs Alpo Rusin tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa sopimaan noottienvaihdolla Suomen ja Serbia ja Montenegron välillä tehtyjen eräiden kahdenvälisten sopimusten soveltamisen jatkamisesta Suomen ja Montenegron välillä. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 160 55715)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 30.3.2007 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen vuodelta 2006. Toimenpidekertomuksen tarkoituksena on antaa yleiskatsaus kunkin ministeriön toiminnasta, hallituksen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä eduskunnalle mahdollisuus kontrolloida toimenpiteitä, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

Tasavallan presidentti määräsi Ålands hälso- och sjukvård -nimiselle viranomaiselle suoritettavien maksujen perusteista koskevan Ahvenanmaan maakuntalain 12 §:n raukeamaan sekä päätti muilta osin olla käyttämättä veto-oikeuttaan maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki elintarvikelain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki Ålands hälso- och sjukvård -nimiselle viranomaiselle suoritettavien maksujen perusteista, maakuntalaki maakunnalle suoritettavien maksujen perusteista annetun maakuntalain 7 §:n muuttamisesta, maakuntalaki terveyden- ja sairaanhoidosta annetun maakuntalain 12 §:n muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 160 67745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.3.2007 seuraavat nimitysasiat:

Ateenassa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Ole Norrbackin tehtävän päättyminen 9.9.2007 sekä Abujassa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Anna-Liisa Korhosen tehtävän päättyminen 31.8.2007. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

Ulkoasiainneuvos Erkki Huittinen Ateenassa (Kreikka) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 10.9.2007 lukien sekä ulkoasiainneuvos Erik Ulfstedt Abujassa (Nigeria) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2007 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 29.3.2007 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Ohjesääntöön lisätään komitean asettamista koskeva säännös, lisäksi ohjesäännön muutoksella täsmennetään yleisistunnon toimivalta koskemaan myös rajanylityspaikan väliaikaista sulkemista, siirretään valtionyhtiöiden yleistä omistajapolitiikkaa koskeva toimialasäännös kauppa- ja teollisuusministeriön toimialalta valtioneuvoston kanslian toimialalle ja täsmennetään kansliapäälliköiden vastuuta ministeriön sekä hallinnonalan varautumisesta ja turvallisuudesta. Asetus tulee voimaan 1.5.2007. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

Valtioneuvoston asetus rakennerahastoista. Asetuksella säädetään maakunnan yhteistyöasiakirjan sisällöstä, menettelystä ja laatimisaikataulusta, rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden jakamisesta, ohjelmareservin jakamisesta, menoilmoitusta varten annettavista tiedoista, sääntöjenvastaisuuksia koskevista ilmoituksista, hallintoviranomaisen tehtävien siirtämisestä, seurantakomitean ja rakennerahastoneuvottelukunnan kokoonpanosta sekä rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmän sisällöstä. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 160 42311)

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännökset opintolainavähennykseen oikeuttavien seikkojen huomioon ottamisesta ja opintolainavähennyksen hakemisesta ja opintolainavähennystä koskevan päätöksen tekemisestä silloin, kun Kansaneläkelaitos ei voi ratkaista asiaa ilman hakemusta. Asetus tulee voimaan 1.5.2007. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Valtioneuvoston asetus erikoislääkärin tutkinnosta annetun asetuksen 6 ja 8 §:n muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännös, joka antaa yliopistoille mahdollisuuden poiketa määräajaksi asetuksessa säädetystä yliopistosairaalan ulkopuolella suoritettavan koulutuksen vaatimuksesta silloin, kun yliopistosairaalan ulkopuolista koulutuspaikkaa ei ole saatavilla. Poikkeusta ei voida myöntää kuitenkaan terveyskeskuspalvelun osalta. Yliopiston tulee ennen poikkeuksen myöntämistä pyytää lausunto erikoislääkärikoulutuksen alueelliselta neuvottelukunnalta, joka selvittää keskussairaaloiden ja muiden sairaaloiden mahdollisuuden tarjota erikoisalalla koulutuspaikkoja kohtuullisen ajan kuluessa. Asetus tulee voimaan 1.5.2007. (OPM ylitarkastaja Laura Hansén 160 77226)

Valtioneuvosto antoi 30.3.2007 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista. Asetuksessa annetaan tarkentavat säännökset syöttötariffin määrittämisestä, hakemisesta ja maksamisesta sekä maksatuksen perustan muodostavan varmennustodistuksen sisällöstä. Asetus tulee voimaan 1.5.2007 ja on voimassa 31.12.2010 saakka. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 160 64828)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 29.3.2007 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa osaamiskeskustyöryhmä toimikaudeksi 29.3.2007-31.12.2010. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: professori Yrjö Neuvo; varapuheenjohtaja: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius (aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä) sisäasiainministeriö; jäsenet: toimitusjohtaja Kirsti Aaltio Sodexho Oy (asiantuntija Mikko Martikainen Elinkeinoelämän keskusliitto EK), yksikön johtaja Ritva Dammert (erikoistutkija Timo Kolu) Suomen Akatemia, kaupunginjohtaja Mauri Gardin Rovaniemen kaupunki (maakuntajohtaja Asko Peltola Etelä-Pohjanmaan liitto), johtaja Antti Haapalinna Orion Pharma (toimitusjohtaja Saara Hassinen Suomen Bioteollisuus Ry), toimialajohtaja Christine Hagström-Näsi Tekes (osastopäällikkö Esa Lindqvist Varsinais-Suomen TE-keskus), apulaiskaupunginjohtaja Tero Hirvilammi Turun kaupunki (apulaiskaupunginjohtaja Aulis Pitkälä Vantaan kaupunki), maakuntajohtaja Olav Jern Pohjanmaan liitto (maakuntajohtaja Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan liitto), ylijohtaja Sakari Karjalainen (ylitarkastaja Petteri Kauppinen) opetusministeriö, johtaja Timo Kekkonen (asiantuntija Mikko Martikainen) Elinkeinoelämän keskusliitto EK, koordinaattori-suunnittelija Auli Korhonen (koulutus- ja työvoimapolitiikan asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne) Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry, yliarkkitehti Aila Korpivaara (ylitarkastaja Peter Fredriksson) ympäristöministeriö, neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki (finanssisihteeri Carolina Sierimo) sosiaali- ja terveysministeriö, johtaja Anu Nokso-Koivisto (kehitysjohtaja Marja Pirttivaara) Suomen itsenäisyyden juhlarahasto, johtaja Anssi Paasivirta (neuvotteleva virkamies Varpu Weijola) työministeriö, ylijohtaja Petri Peltonen (teollisuusneuvos Paula Nybergh) kauppa- ja teollisuusministeriö, rehtori Anneli Pirttilä Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu (aluerehtori Jaakko Tarkkanen Laurea-ammattikorkeakoulu), rehtori Tapio Reponen Turun kauppakorkeakoulu (johtaja Leila Risteli Oulun yliopisto), rehtori Matti Uusitupa Kuopion yliopisto (vararehtori Marja Makarow Helsingin yliopisto), johtaja Riitta Varpe Pirkanmaan TE-keskus (teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriö), ylitarkastaja Kirsi Viljanen (metsäneuvos Liisa Saarenmaa) maa- ja metsätalousministeriö; pysyvät asiantuntijat: johtaja Kyösti Jääskeläinen Suomen Teknologiakeskusten Liitto ry, aluepäällikkö Tero Lausala Finpro, tuotekehityspäällikkö Marjut Pitkänen Lapin yliopisto, ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen opetusministeriö, pääsihteeri Esko-Olavi Seppälä Valtion tiede- ja teknologianeuvosto; työryhmän pääsihteerit: neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen sisäasiainministeriö, ylitarkastaja Pirjo Kutinlahti kauppa- ja teollisuusministeriö; sihteerit: ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen opetusministeriö, suunnittelupäällikkö Jukka Mäkitalo kauppa- ja teollisuusministeriö, ylitarkastaja Jukka Ristaniemi työministeriö, ylitarkastaja Hanna-Maria Urjankangas sisäasiainministeriö. (SM osastopäällikkö Silja Hiironniemi 160 42810)

Päätös hyväksyä esitys Euroopan komissiolle Itämeren Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) osarahoitettavaksi toimenpideohjelmaksi kaudelle 2007-2013. Toimenpideohjelman tavoitteena on vahvistaa kehitystä kohti kestävää, kilpailukykyistä ja alueellisesti integroitua Itämeren aluetta. Ohjelman temaattisia painopisteitä ovat innovaatiotoiminta, alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus, Itämeri yhteisenä resurssina sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukyky. Suomessa ohjelma-alue kattaa koko maan. (SM aluekehitysneuvos Harry Ekestam 160 44509)

Päätös asettaa rakennerahastoneuvottelukunta toimikaudeksi 1.4.2007-31.12.2013. Kokoonpano: puheenjohtaja: ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriö; jäsenet (varajäsenet suluissa): työministeriö: johtaja Pertti Toivonen (ylitarkastaja Outi Viljamaa), maa- ja metsätalousministeriö: ylitarkastaja Sirpa Karjalainen (ylitarkastaja Sanna Sihvola), kauppa- ja teollisuusministeriö: neuvotteleva virkamies Auli Korhonen (osastopäällikkö Juha Pulliainen Etelä-Savon TE-keskus), opetusministeriö: neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki (ylitarkastaja Jaana Hätälä), valtiovarainministeriö: neuvotteleva virkamies Juha Majanen (neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo), liikenne- ja viestintäministeriö: yli-insinööri Risto Murto (yli-insinööri Anneli Tanttu), ympäristöministeriö: aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski (ylitarkastaja Jorma Keva), sosiaali- ja terveysministeriö: tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Vinni (apulaisosastopäällikkö Olli Kerola), sisäasiainministeriö: aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä (aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius), suuralueiden yhteinen työvoima- ja elinkeinokeskuksen edustaja; TE-keskusjohtaja Raimo Harjunen Etelä-Pohjanmaan TE-keskus (osastopäällikkö Hannele Jokiniemi Pohjois-Karjalan TE-keskus), Etelä-Suomen maakuntien yhteinen edustaja: maakuntajohtaja Esa Halme Päijät-Hämeen liitto (kehittämisjohtaja Susanna Kaskinen Etelä-Karjalan liitto), Länsi-Suomen maakuntien yhteinen edustaja: maakuntajohtaja Pertti Rajala Satakuntaliitto (maakuntajohtaja Jussi V. Niemi Pirkanmaan liitto), Itä-Suomen maakuntien yhteinen edustaja: kehittämisjohtaja Henrik Rissanen Pohjois-Savon liitto (suunnittelujohtaja Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen edustaja: maakuntajohtaja Esko Lotvonen (ohjelmapäällikkö Anne Pesola), Suomen Kuntaliitto: johtaja Keijo Sahrman (aluesuunnittelupäällikkö Kari Pakarinen), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry: johtaja Olli-Pekka Väänänen (toiminnanjohtaja Pirkko Haikkala), toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry: järjestösihteeri Pekka Salmi (johtaja Kauko Passi), Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry: koordinaattori-suunnittelija Auli Korhonen (järjestöpäällikkö Reijo Paananen), AKAVA ry: kansainvälisten asioiden asiamies Salla Heinänen (työvoimapoliittinen asiamies Heikki Taulu), Elinkeinoelämän keskusliitto EK: asiantuntija Mikko Martikainen (asiantuntija Pirjo Hedman), Keskuskauppakamari: varatoimitusjohtaja Pentti Mäkinen (asiamies Pirjo Liukas), Suomen Yrittäjät: kehittämispäällikkö Ismo Partanen (lainopillinen asiamies Anja Tuomola), Suomen luonnonsuojeluliitto: luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola (piirisihteeri Ursula Immonen), Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry: Eeva Raevaara (Leena Ruusuvuori), asiantuntijajäsenet: TEKES: kehityspäällikkö Matti Hiltunen, Valtiotalouden tarkastusvirasto: ylitarkastaja Nina Alatalo, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT: tutkimusjohtaja Juha Honkatukia. (SM neuvotteleva virkamies Pasi Rantahalvari 160 44628)

Päätös asettaa alueiden kehittämisen neuvottelukunta toimikaudeksi 1.4.2007-31.3.2011. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriö; jäsenet: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius (varapuheenjohtaja) (aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä sisäasiainministeriö ja maakuntajohtaja Tapio Välinoro Kymenlaakson liitto), neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo (neuvotteleva virkamies Juha Majanen) valtiovarainministeriö, ylitarkastaja Petteri Kauppinen (ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen ja neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki) opetusministeriö, maaseutuneuvos Eero Uusitalo (ylitarkastaja Kirsi Viljanen) maa- ja metsätalousministeriö, rakennusneuvos Mikko Ojajärvi (yli-insinööri Risto Murto ja yli-insinööri Anneli Tanttu) liikenne- ja viestintäministeriö, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio (neuvotteleva virkamies Auli Korhonen ja suunnittelupäällikkö Jukka Mäkitalo) kauppa - ja teollisuusministeriö, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola (tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kari Vinni ja apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen) sosiaali- ja terveysministeriö, johtaja Pertti Toivonen (ylitarkastaja Outi Viljamaa ja osastopäällikkö Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaa TE-keskus) työministeriö, aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski (rakennusneuvos Matti Vatilo) ympäristöministeriö. (SM neuvotteleva virkamies Pasi Rantahalvari 160 44628)

Päätös määrätä finanssineuvos Kristina Sarjo ehdokkaaksi edustamaan Suomen valtiota Euroopan investointipankin hallintoneuvostoon varajäsenenä 1.4.2007 alkaen 31.12.2009 päättyväksi toimikaudeksi. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 160 33054)

Päätös hyväksyä virka- ja työehtosopimus ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta. Valtiovarainministeriö sekä valtion henkilöstöä edustavat pääsopijajärjestöt ovat 19.2.2007 sopineet eräistä muutoksista valtion palveluksessa olevan henkilön kuoltua suoritettavaa ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua koskevaan virka- ja työehtosopimukseen. Muutokset vastaavat yksityisen alan ryhmähenkivakuutussopimuksen ehtoihin tehtyjä muutoksia. Sopimus on kirjoitettu kokonaan uudelleen, otsikkoa ja termistöä on uudistettu ja sopimuksen rakennetta on muutettu. Sopimuksen asiasisällössä ei ole suuria muutoksia. (VM neuvotteleva virkamies Erik Strömberg 160 34963)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen kevätistuntokaudelle 7.5.-11.5.2007 kansliapäällikkö Harri Skog ja varaedustajiksi hallintojohtaja Håkan Mattlin sekä vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola. (OPM ylitarkastaja Matti Hietanen 160 77322)

Päätös 43 689 000 euron valtionavustuksen myöntämisestä metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskukselle. (MMM metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 160 52415)

Päätös asettaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunta toimikaudeksi 30.3.2007-29.3.2010. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): terveydenhuoltoviranomaisia edustavat jäsenet: puheenjohtaja: apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen (lääkintöneuvos Jouko Isolauri) sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: lääkintöneuvos Pirjo Pennanen (apulaisjohtaja Tarja Holi) Terveydenhuollon oikeusturvakeskus; jäsenet: lääkintöneuvos Risto Pomoell (hallitusneuvos Pekka Järvinen) sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäki (hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki) sosiaali- ja terveysministeriö; opetusviranomaisia edustavat jäsenet: ylitarkastaja Johanna Haahtela (opetusneuvos Marja-Liisa Niemi) opetusministeriö, opetusneuvos Aira Rajamäki (opetusneuvos Matti Kimari) opetushallitus; lääketieteellisiä ja hammaslääketieteellisiä tiedekuntia edustavat jäsenet: professori Juha Nuutinen Kuopion yliopisto (professori Leena Kivisaari Helsingin yliopisto), professori Jarkko Hietanen Helsingin yliopisto (professori Aune Raustia Oulun yliopisto), professori Jarl Wahlström Jyväskylän yliopisto (professori Kari Mattila Tampereen yliopisto); muita korkeakouluja edustavat jäsenet: koulutusalajohtaja Katariina Raij Laurea-ammattikorkeakoulu (vararehtori Jouni Niskanen Seinäjoen ammattikorkeakoulu), yksikönjohtaja Kari Virolainen Oulun ammattikorkeakoulu (toimialajohtaja Kerttu Oikarinen Rovaniemen ammattikorkeakoulu), rehtori Ritva Korte Tampereen ammattiopisto, terveydenhuollon oppilaitos (rehtori Sirkka Wiman Omnia). (STM hallitussihteeri Päivi Salo 160 74130)

Päätös myöntää varatuomari Pekka Hukkaselle ero tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen varatuomari Raimo Kilpiäinen 29.3.2007 lukien lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.12.2010 saakka. (STM hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri 160 74412)

Päätös vahvistaa Pirkanmaan maakuntakaava. Pirkanmaan maakuntakaava on koko maakunnan ja kaikki alueidenkäyttömuodot kattava kaava. Maakuntakaava on hyväksytty Pirkanmaan liiton maakuntavaltuustossa 9.3.2005. Kaava on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön 2.5.2005 eli maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n edellyttämässä määräajassa. Kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä on yksityiskohtaisesti tutkittu kaavasta tehdyt valitukset ja kaavasta annetut ministeriöiden lausunnot ja muutoin tutkittu kaavan lainmukaisuus. Päätöksessä on perusteltu vahvistamista ja vahvistamatta jättämistä koskevat ratkaisut maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön säännösten nojalla. (YM yli-insinööri Maaret Stenström 020 490 7177)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 29.3.2007 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 2/2007) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (ehdollisten ja vaihtoehtoisten rangaistusten tunnustaminen ja valvonta). Puitepäätösehdotuksen tavoitteena on mahdollistaa ehdolliseen vankeusrangaistukseen tuomitun tai ehdonalaisesti vapautetun henkilön valvonnan järjestäminen siinä EU:n jäsenvaltiossa, jossa tuomitulla henkilöllä on vakinainen asuinpaikka. Puitepäätösehdotus sisältää säännöksiä myös vaihtoehtoisten seuraamusten, kuten yhdyskuntapalvelun täytäntöönpanosta tuomitun henkilön asuinvaltiossa. Puitepäätösehdotuksen mukainen järjestelmä on lähtökohtaisesti velvoittava. Toisaalta sallittua on valvontatoimenpiteen tai vaihtoehtoisen seuraamuksen muuntaminen, jos pyydetty toimenpide ei ole yhteensopiva täytäntöönpanovaltion lain kanssa. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 160 67705)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 3/2007) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (hedelmä- ja vihannesalan uudistaminen). Ehdotuksella uudistetaan järjestelmää, jolla tuetaan hedelmä- ja vihannestuottajien markkinointiyhteenliittymien toimia. Lisäksi se sisältää hedelmä- ja vihannesalan markkinoita ja kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa koskevaa sääntelyä. Ehdotus muuttaa myös hedelmien ja vihannesten kohtelua tilatuessa. Ehdotus sisältää hedelmä- ja vihannesalan lisäksi joitakin ruokaperunaa koskevia säännöksiä. (MMM maatalousneuvos Taina Vesanto 160 54240)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 29.3.2007 seuraavia asioita:

Vuoden 2007 eduskuntavaaleista aiheutuneista vaalimenoista suoritettavan kertakorvauksen jakaminen kunnille. Vaalilain mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnille eduskuntavaaleista aiheutuneista menoista korvausta. Kunnille maksettava kertakorvaus on 1,8 euroa jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta, kuitenkin vähintään 2 100 euroa.(OM neuvotteleva virkamies, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen 160 67572)

Veikkaus Oy:n jakamattomien voittovarojen enimmäismäärän korottaminen. Veikkaus Oy:lle myönnetyn toimiluvan ehtojen mukaan yhtiö ei saa ilman opetusministeriön suostumusta perustaa rahastoja tai muuttaa niiden kirjanpidollista luonnetta. Tällä hetkellä yhtiöllä olevan käyttörahaston sallittu suuruus on 33,6 miljoonaa euroa ja vuoden 2006 lopussa todellinen suuruus oli 34,1 miljoonaa euroa. Yhtiö on pyytänyt lupaa käyttörahaston enimmäismäärän nostamiseksi 80 miljoonaan euroon. Samalla yhtiö on esittänyt, että rahastosta ryhdyttäisiin käyttämään nimitystä vararahasto. Käyttörahaston sijasta voittovarojen tilillä olevia varoja kutsuttaan jatkossa jakamattomiksi voittovaroiksi ja että niiden enimmäismäärä on 100 miljoonaa euroa. (OPM neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck 160 77444)

Vuoden 2007 talousarviossa momentille 30.20.61 (Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon) osoitetun 15 000 000 euron määrärahan siirtäminen Maatilatalouden kehittämisrahastoon. (MMM hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Vuoden 2007 talousarviossa momentille 30.20.60 (Siirto interventiorahastoon) osoitetun 2 000 000 euron kiinteän määrärahan siirtäminen Maatalouden interventiorahastoon. (MMM hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Valtion asuntorahaston vuoden 2006 tilinpäätöksen vahvistaminen valtion talousarvion ulkopuolisten varojen osalta. Asuntorahaston voitto vuonna 2006 on 98 669 438,07 euroa ja taseen loppusumma on 9 773 020 236,77 euroa. (YM ylitarkastaja, esittelijä Sami Miettinen 020 490 7619)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tietoyhteiskuntaohjelma julkisti 27.3.2007 tietoyhteiskuntaohjelman ministeriryhmän toimeksiannosta laaditun kansallisen tietoyhteiskuntastrategian jalkauttamissuunnitelman. Suunnitelma sisältää kuvauksen merkittävimmistä toimenpiteistä Suomen tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamiseksi vuosina 2007-2015. Jalkauttamissuunnitelmassa ehdotetaan tietoyhteiskuntakehitystä koskevan poliittisen ohjauksen vahvistamista tulevalla hallituskaudella. Suunnitelmassa esitetään muun muassa seuraavalle hallituskaudelle julkisen sektorin hallinnon ja tietohallinnon kehittämisestä vastaavan ministerin nimittämistä sekä asiaa koordinoivan ministeriryhmän asettamista. Lisäksi esitetään pääministerin johtaman tietoyhteiskunta-asioiden neuvotteluelimen jatkoa. Jalkauttamissuunnitelman lisäksi tietoyhteiskuntaohjelma on valmistellut yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa ehdotuksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi strategian toimeenpanosta. Tulevalle hallitukselle valmistellussa periaatepäätöksessä listataan keskeisimmät toimenpiteet, joilla hallitus voisi vauhdittaa Suomen tietoyhteiskuntakehitystä. Suunnitelma on osoitteessa http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_FI/1142405427272/. Lisätietoja antavat ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja, p. (09) 160 22363 ja suunnittelija Ville-Veikko Ahonen, p. (09) 160 22364, tietoyhteiskuntaohjelma, valtioneuvoston kanslia.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäen asettaman metsämarjanpoimijat -hankkeen poikkihallinnollinen työryhmä julkaisi 26.3.2007 loppuraporttinsa. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ulkomaalaisten metsämarjanpoimijoiden tilannetta ja asemaa, sekä siihen mahdollisesti liittyviä ongelmia ja pohtia niihin ratkaisuja. Hankkeessa on tarkasteltu maahantuloon ja maassa oleskeluun, jokamiehenoikeuksiin, toimeentuloon, työn tekemiseen ja työnvälittämiseen liittyviä kysymyksiä metsämarjanpoiminnan näkökulmasta. Työryhmä ei ole katsonut lainsäädännöllisiä muutoksia tarpeellisiksi, vaan se esittää muutamia suosituksia liittyen tiedotukseen, elinkeinontoimintaa koskevan sääntelyn kehittämiseen sekä yhteistyöhön ja seurantaan viranomaisten ja marja-alan järjestöjen välillä. Raportti on osoitteessa http://www.intermin.fi/julkaisu/142007. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen, p. (09) 160 42731, ylitarkastaja Wivi-Ann Wagello-Sjölund, p. (09) 160 42739 ja suunnittelija Elina Immonen, p. (09) 160 42786, sisäasiainministeriö.

Puolustusministeriö julkaisi 23.3.2007 raportin -Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnallisia vaikutuksia-. Arviointi on puolustusministeriön tilaama ja se perustuu vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon. Raportti on osa laajempaa arviointihankkeiden kokonaisuutta ja osa hallituksen strategiaan liittyvää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden raportointia. Asevelvollisuusjärjestelmän yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät opintoihin, työelämään, terveyteen ja näiden kautta talouteen. Nyt julkistettavassa arviointikokonaisuudessa painottuvat taloudelliset näkökulmat. Asevelvollisuusjärjestelmällä on myös vaikeasti arvioitavaa vaikutusta arvoihin, yhteenkuuluvuuteen ja vastuuntuntoon, joilla voi olla sotilaallisissa uhka- ja kriisitilanteissa maanpuolustuksen ja kansan henkisen kestokyvyn kannalta ratkaiseva merkitys. Työryhmän mukaan yleinen asevelvollisuus mahdollistaa koulutustaustaltaan, sosiaaliselta profiililtaan ja sotilaallisilta kyvyiltään sellaisen kustannustehokkaan reservin, jota ei ammattiarmeijalla kyetä luomaan. Arviointiraportti sisältää kolme eri kokonaisuutta. Ensimmäisessä osassa käsitellään asevelvollisuusjärjestelmän. Toinen osa tarkastelee varuskuntien taloudellisia vaikutuksia. Kolmannessa kuvataan asevelvollisuusjärjestelmän vaikutuksia varusmiesten opintoihin ja työelämään. Raportti on osoitteessa http://www.defmin.fi/files/1053/Asevelvollisuusjarjestelman_yhteiskunnallisia_vaikutuksia.pdf. Lisätietoja antavat tutkimusjohtaja Juha Martelius, p. (09) 160 88228 puolustusministeriö, tutkimuspäällikkö Pertti Kiuru, p.(09) 4313 8638 raportin kansantaloudellisia vaikutuksia tarkastelevasta osasta, LTT-tutkimus Oy ja KTL Elias Oikarinen, p.(02) 481 4333 aluetaloudellisia vaikutuksia koskevasta osasta, Turun kauppakorkeakoulu.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama 141-työryhmä luovutti 29.3.2007 raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmän mukaan yhteisen maatalouspolitiikan mukaiset toimenpiteet eivät yksin riitä turvaamaan maatalouden toimintaedellytyksiä Suomessa. 141-työryhmä arvioi yksimielisesti, että kannattavuuden säilymiseksi on välttämätöntä pyrkiä saamaan Etelä-Suomen maataloutta koskeva tukiratkaisu artiklan 141 pohjalta. Työryhmä näkee perusteltuna, että 141-tukiohjelma ulottuisi yli maaseutuasetuksen ohjelmakauden 2007-2013 lopun vuoteen 2014. Tavoitetta tukevat EU:n yhteisen maatalouspolitiikan suunnitteilla olevat muutokset ja niiden ajoitus. Työryhmä korostaa, että Suomen maatalouden tulevaisuus rakentuu yhteisen maatalouspolitiikan, osarahoitteisen maaseutuohjelman ja näitä täydentävän liittymissopimuksessa sovitun kansallisen tuen varaan. Näiden kolmen politiikkatason tavoitteiden on oltava päälinjauksiltaan samansuuntaiset. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/5lW4u4FlL/5nGahq729/Files/CurrentFile/trm2007_13.pdf. Lisätietoja antavat 141-työryhmän puheenjohtaja Pekka Pesonen, p. 0400 664 840, valtiosihteeri Jouni Lind, maa- ja metsätalousministeriö, p. 050 521 3305, 2. puheenjohtaja Juha Marttila, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, p. 050 341 3167, 3. puheenjohtaja Jarmo Mäntyharju, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, p. 0500 325470 sekä ordförande Holger Falck, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC, p.050 555 3711.

Maaseutuelinkeinorekisterilain uudistamista pohtinut maa- ja metsätalousministeriön työryhmä luovutti 28.3.2007 raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmä ehdottaa uutta lakia, jossa säädettäisiin asiakastietojen käsittelystä maaseutuelinkeinohallinnossa. Lain on tarkoitus selkiyttää viranomaisten sekä muiden tietojen käyttäjätahojen oikeudet ja velvollisuudet. Työryhmän mielestä suhde perustuslakiin sekä muihin henkilötieto- ja julkisuuslakeihin tulee saada selkeäksi ja käytännössä toimivaksi. Työryhmä ehdottaa, että maaseutuelinkeinorekisterien läpinäkyvyys ja julkisuus voitaisiin saavuttaa säätämällä niistä vastaavasti kuin esimerkiksi verotietojen julkisuudesta ja salassapidosta on säädetty. Tietojen ja asiakirjojen julkisuuteen sovellettaisiin pääsääntöisesti julkisuus- ja henkilötietolakia, ja erikseen säädettäisiin salassa pidettävistä tiedoista sekä niiden luovuttamisesta. Tiedot muun muassa viljelijöiden vuoden aikana saamista tuista julkaistaisiin EU:n edellyttämällä tavalla seuraavan vuoden alussa. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/attachments/5lW4u4FlL/5nFESILaK/Files/CurrentFile/trm2007_12.pdf. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Esko Laurila, p. (09) 160 53341, 040 733 6221 ja hallitussihteeri Outi Kostama, p. (09) 160 54277, maa- ja metsätalousministeriö.

Luotsauksen kehittämistyöryhmä luovutti 23.3.2007 loppuraporttinsa liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmä ei kannata englannin kielen kokeilua linjaluotsauksessa. Loppuraportissaan työryhmä toteaa, että määräaikainen kokeilu olisi vaikea toteuttaa. Kokeilu ei vaikuttaisi merkittävästi logistisiin kustannuksiin, eivätkä vaikutukset olisi tasapuoliset alan eri toimijoille. Englannin kielen kokeilun lisäksi olisi etsittävä muita keinoja pienentää logistisia kustannuksia. Luotsausmaksujen tulisi raportin mukaan perustua nykyistä selvemmin luotsauksesta aiheutuviin todellisiin kustannuksiin. Luotsausliikelaitoksen tulos- ja tuloutustavoitteita olisi myös syytä tarkastella. Jotkin laivaajien, varustamojen ja satamien etujärjestöt ovat pitäneet tarpeellisena, että linjaluotsin kirjan voisi Suomessa saada myös englannin kielellä. Muutoksen perusteluina on esitetty muun muassa alan logististen kustannusten pienentäminen. Englannin kielen pysyvä käyttöönotto edellyttäisi työryhmän mielestä riskienhallintakeinojen selvittämistä. Raportissa ehdotetaan, että liikenne- ja viestintäministeriö teettäisi selvityksen Merenkulkulaitoksella. Lisäksi työryhmä on laatinut selvityksen luotsauslain toimivuudesta ja mahdollisista uudistamistarpeista ja tehnyt ehdotuksensa muutoksista luotsauslainsäädäntöön. Raportti on osoitteessa http://www.mintc.fi/oliver/upl625-LVM14_2007.pdf. Lisätietoja antaa merenkulkuneuvos Sirkka-Heleena Nyman, p. (09) 160 28009 tai 0400 659 324, liikenne- ja viestintäministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.