Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 9/2007

Oikaisu valtioneuvoston viikkoon nro 8/2007:

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 2.3.2007 seuraavat lait:

Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain ja laki takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n muuttamisesta (HE 152/2006 vp). Yrityksen saneerauksesta annettua lakia muutetaan niin, että hakijoista saneeraukseen voidaan tehokkaasti erottaa ne, joiden toiminta on mahdollista saada uudelleen kannattavaksi. Hakemus, jota merkittävät velkojat puoltavat, voidaan hyväksyä ilman erityisiä selvityksiä. Muussa tapauksessa velalliselta vaaditaan nykyistä tarkempaa selvitystä keinoista, joilla sen toiminta voidaan tervehdyttää. Saneeraushakemusten käsittelyaikoja tuomioistuimissa pyritään lyhentämään, ja saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää vähennetään. Saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeen syntyviä velkoja ei voida järjestellä saneerausohjelmassa. Ohjelmaa vahvistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että velallinen kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa ohjelmassa määrätyin tavoin. Säännöksiä saneerausohjelman vahvistamisesta, muuttamisesta ja lisäsuoritusten maksamisesta tarkistetaan. Takaisinsaannista konkurssipesään annettua lakia muutetaan niin, että saneerausasiaa käsitellyt käräjäoikeus voi ratkaista myös takaisinsaantikanteen. Lait tulevat voimaan 1.6.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 160 67719)

Laki edustajanpalkkiosta annetun lain muuttamisesta (LA 169/2006 vp). Kansanedustajien poissaoloihin liittyvä kirjaamis- ja käsittelykäytäntö uudistetaan ja yksinkertaistetaan. Laista poistetaan maininnat eduskunnan ja puhemiesneuvoston myöntämästä poissaololuvasta. Lain 6 § kumotaan siinä mainittujen kulujen korvaamiseksi maksettavasta määrärahasta. Laki tulee voimaan 22.3.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Laki vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta ja laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 142/2006 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden 24.2.2005 hyväksymä puitepäätös vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin (ns. sakkopuitepäätös). Lisäksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että puitepäätöksessä tarkoitetut taloudelliset seuraamukset kuuluvat lain soveltamisalaan. Lait tulevat voimaan 22.3.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Mikko Monto 160 67585)

Laki seutuyhteistyökokeilusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 274/2006 vp). Lakia seutuyhteistyökokeilusta muutetaan niin, että Lahden kokeiluseutuun lisätään kuulumaan nykyisten kuntien lisäksi Heinolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Padasjoen ja Sysmän kunnat. Lahden kokeiluseudun seutuvaltuusto ja seutukokeiluun uutena tulevien kuntien valtuustot ovat tehneet asiasta yhtäpitävän esityksen. Laki tulee voimaan 15.3.2007. (SM hallitusneuvos Arto Luhtala 160 44678)

Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta ja laki rajavartiolain 28 §:n muuttamisesta (HE 204/2006 vp). Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin lisätään säännökset, jotka mahdollistavat rajavartiomiehen erottamisen määräaikaisesti virantoimituksesta. Rajavartiolaitoksen yksikköjen ja toimintojen lakkauttamista tai supistamista koskevaa päätöksentekoa yhdenmukaistetaan erityislainsäädännön mukaiseksi. Rajatarkastukseen liittyvää kulkuneuvon tarkastamisoikeutta laajennetaan vastaamaan aiemmin voimassa ollutta sääntelyä. Lait tulevat voimaan 15.3.2007. (SM hallitusneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (HE 207/2006 vp). Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta korvaa lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä. Lakiin otetaan säännökset, joiden mukaan viranomainen voi sopia toisen viranomaisen kanssa avustavien asiakaspalvelutehtäviensä hoitamisesta. Yhteispalvelussa hoidettavat avustavat asiakaspalvelutehtävät määritellään laissa ja ne rajataan siten, että yhteispalvelussa ei voi hoitaa tehtäviä, joihin sisältyy viranomaiselle kuuluvan päätöksentekovallan käyttöä tai jotka lain mukaan edellyttävät henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisessa viranomaisessa. Yhteispalveluun voivat lain nojalla osallistua valtion viranomaiset, kunnalliset viranomaiset ja Kansaneläkelaitos. Ministeriö voi laissa säädetyin edellytyksin velvoittaa sen hallinnonalaan kuuluvan viranomaisen tai vastaavasti valtioneuvosto voi velvoittaa valtionhallinnon viranomaiset tekemään yhteispalvelusopimuksen. Laki tulee voimaan 1.4.2007. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 160 42526)

Laki keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 279/2006 vp). Lakiin tehdään ne Euroopan unionin neuvoston direktiiviin perustuvat muutokset, jotka koskevat viranomaisten välistä avunantoa ja tietojenvaihtoa ja joita Bulgarian ja Romanian unioniin liittyminen edellyttävät. Laki tulee voimaan 9.3.2007. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 280/2006 vp). Lakia muutetaan siten, että EU:n alueella kotipaikan omaavalle yhtiölle Suomesta maksettavan osingon lähdeverovapauden edellyttämä omistusosuus alenee 20 prosentista 15 prosenttiin. Laki tulee voimaan 9.3.2007. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 §:n muuttamisesta (HE 272/2006 vp). Lakia muutetaan siten, että siinä mahdollistetaan ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien ylläpitojärjestelyn yhteydessä kunnille ja kuntayhtymille palautettujen arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvan lisärasituksen kompensointi korottamalla yksityiselle ylläpitäjäyhteisölle tai säätiölle maksettavaa yksikköhintaa. Laki tulee voimaan 1.1.2008. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 160 77271)

Laki perusopetuslain muuttamisesta (HE 215/2006 vp). Perusopetuslakiin lisätään säännös oppilaskunnasta. Säännöksen tarkoituksena on korostaa oppilaiden osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien merkitystä sekä yhtenäistää oppilaskuntatoimintaa. Säännöksellä ei kuitenkaan velvoiteta opetuksen järjestäjää oppilaskuntatoiminnan järjestämiseen. Laki tulee voimaan 1.8.2007. (OPM hallitusneuvos Marja Lahtinen 160 77261)

Laki ajoneuvolain muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta, laki ajoneuvoverolain muuttamisesta, laki tieliikennelain 94 §:n muuttamisesta ja laki ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain muuttamisesta (HE 61/2006 vp). Ajoneuvon rekisteröintijärjestelmä uudistetaan. Ajoneuvon liikennekäytöstä poistoa ja uudelleen liikennekäyttöön ottoa yksinkertaistetaan ja helpotetaan. Ajoneuvoverolakia, ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia, ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia ja tieliikennelain 94 §:ää muutetaan vastaamaan rekisteröintilainsäädäntöön tehtäviä muutoksia. Lait tulevat voimaan 2.11.2007. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin PALKO-järjestelmän kehittämiseksi siten, että sähköinen viranomaisasiointi mahdollistetaan ensi tilassa. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 160 28557)

Taksiliikennelaki ja laki luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta (HE 38/2006 vp). Taksiliikennelain keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden taksiliikennepalvelujen turvaaminen koko maassa. Taksiliikennelaissa säädetään henkilöautolla harjoittavien henkilökuljetusten luvanvaraisuudesta, taksiluvasta, sen saamisen edellytyksistä ja peruuttamisesta, taksipalvelujen laatuvaatimuksista, hintojen määräytymisestä, ajovelvollisuudesta, ajovuorojärjestyksestä sekä muista taksiliikenteen harjoittamiseen liittyvistä asioista. Lait tulevat voimaan 1.8.2007. (LVM neuvotteleva virkamies Irja Vesanen-Nikitin 160 28544)

Laki yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä (HE 249/2006 vp). Lailla säännellään yritysasiakkaiden tietojen käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämässä tietojärjestelmässä. Tarkoituksena on uuden tietojärjestelmän avulla parantaa valtionhallinnon ja laissa mainittujen muiden organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluissa ja siten parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on myös yrityksille tarjottavien palvelujen yhteensovittaminen ja yritystukien valvonnan tehostaminen. Laki sisältää lisäksi tarpeelliset säännökset yritysten liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamisesta sekä henkilötietojen käsittelystä. Laki tulee voimaan 1.5.2007. (KTM hallitussihteeri Mikko Ojala 160 63506)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 236/2006 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma korvataan uudella sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla. Ohjelma-asiakirja on edelleen valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi hyväksymä. Se toimii hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden täsmentäjänä ja toteuttajana. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä vahvistetaan ohjelmajohtamista, jolloin ohjaus perustuu nykyistä selkeämmin kansallisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja niitä tukeviin toimenpiteisiin. Ohjelman valmistelua ja toteuttamisen koordinointia varten valtioneuvosto asettaa lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Laki tulee voimaan 1.4.2007. (STM hallitusneuvos Lauri Pelkonen 160 74113)

Tasavallan presidentti hyväksyi Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) ja vahvisti lain Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 259/2006 vp). Terveyssäännöstön tavoitteena on tautien kansainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta käyttäen kansanterveydellisiä keinoja, jotka ovat oikeassa suhteessa ja rajoittuvat kansanterveysuhkiin aiheuttamatta tarpeettomia häiriöitä kansainväliselle liikenteelle ja kaupalle. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Tasavallan presidentti päätti peruuttaa hallituksen esityksen Serbia ja Montenegron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännönalaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 2/2006 vp). (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laeiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain 1 §:n muuttamisesta sekä eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain 3 §:n kumoamisesta merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi (HE 175/2006 vp). Eduskunta on 13.2.2007 hylännyt lakiehdotukset. (OPM hallitusneuvos Tuula Lybeck 160 76910)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 2.3.2007 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välisen instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki tulevat voimaan 9.3.2007. Asetus tulee voimaan 9.3.2007. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentin asetus kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (600/2006) tulevat voimaan 18.3.2007. Asetus tulee voimaan 18.3.2007. (OPM hallitusneuvos Jorma Waldén 160 77384)

Tasavallan presidentin asetus Maailman postiliiton yleissopimuksen ja muiden sopimusten voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Maailman postiliiton yleisohjesääntö, Maailman postiliiton yleissopimuksen päättöpöytäkirja sekä Maailman postiliiton yleissopimus ja laki (1364/2006) tulevat voimaan 7.3.2007. Asetus tulee voimaan 7.3.2007. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Tasavallan presidentin asetus Maailman postiliiton perussopimuksen seitsemännen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta. Maailman postiliiton perussopimuksen (SopS 17/1967) seitsemäs lisäpöytäkirja tulee voimaan 7.3.2007. Asetus tulee voimaan 7.3.2007. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 2.3.2007 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Kirsti Lintoselle tai hänen estyneenä ollessaan ministerineuvos Heidi Schroderus-Foxille valtuudet allekirjoittaa yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja yleissopimukseen liittyvä valinnainen pöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 160 55729)

Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisen, näiden maiden välisen valtakunnanrajan hoidosta tehdyn sopimuksen hyväksyminen. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 2.3.2007 seuraavat asiat:

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2005 verohyvitystä koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti päätöksessään 18.12.2006 vahvistanut Ahvenanmaan maakunnalle kuuluvan vuoden 2005 verohyvityksen. Verohyvityksen määrä on 35 060 129 euroa. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan pelastuslain 53 §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan kunnallisverolain muuttamisesta, maakuntalaki yleisestä vähennyksestä kunnille maksettavasta korvauksesta. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt mainitut maakuntalait. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 160 67745)

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: Hallituksen esitys eduskunnalle kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 58/2006 vp), Ehdotus tasavallan presidentin asetukseksi pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen muutosten voimaansaattamisesta ja Ehdotus tasavallan presidentin asetukseksi pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehtyyn sopimukseen liitetyn normin 1 muutosten voimaansaattamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 160 67745)

Tasavallan presidentti ratkaisi 29 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 2.3.2007 seuraavat nimitysasiat:

Beogradissa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Anna-Maija Korven tehtävän päättyminen 31.8.2007, Nairobissa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Matti Kääriäisen tehtävän päättyminen 31.8.2007, Budapestissa olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Pekka Kujasalon tehtävän päättyminen 31.7.2007 sekä ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään, ulkoasiainneuvos Alpo Rusin tehtävän päättyminen 31.5.2007. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Ulkoasiainneuvos Kari Veijalainen Beogradissa (Serbia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2007 lukien, ulkoasiainneuvos Per-Mikael Engberg Tel Avivissa (Israel) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2007 lukien, ulkoasiainneuvos Heli Sirve Nairobissa (Kenia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2007 lukien, ulkoasiainneuvos Christer Michelsson Kiovassa (Ukraina) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2007 lukien sekä ulkoasiainneuvos Jari Vilén Budapestissa (Unkari) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.8.2007 lukien. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Määräaikainen hallintoneuvos Matti Juhani Halén korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen virkaan 1.4.2007 lukien. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Käräjätuomari Outi Kaarina Nokso-Koivisto Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2007 lukien, käräjätuomari Helinä Aulikki Rehn Lahden käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2007 lukien, määräaikainen käräjätuomari, käräjäviskaali Senja Kyllikki Vasama Kuusamon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.5.2007 lukien, määräaikainen käräjätuomari, asessori Reetta Elisa Löija Rovaniemen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.4.2007 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Virkavapauden myöntäminen oikeuskansleri Paavo Nikulalle 1.3.2007-30.4.2007. (OM hallitusneuvos Markku Kuusela 160 67571)

Majuri Mika Petteri Granlund apulaissotilasedustajan tehtävään Suomen EU-edustustossa Brysselissä 1.6.2007-30.7.2009. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

Majuri Ari-Pekka Väänänen puolustusministeriön osastoesiupseerin virkaan 15.3.2007 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 1.3.2007 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kuvaohjelmien tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännös, jonka mukaan valvontatarkastusta tekevällä tarkastajalla on hänen tunnistamistaan varten opetusministeriön vahvistama henkilökortti. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (OPM hallitusneuvos Tuula Lybeck 160 76910)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2007 maatalousyrittäjien opintorahana maksettavan tuen määrästä. Maatalousyrittäjien opintorahaan käytetään vuonna 2007 enintään 0,8 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 7.3.2007. (MMM vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen 160 54262)

Valtioneuvoston asetus tilatukijärjestelmän kansallisen varannon perustamisesta, tukitasoista ja tukioikeuksien vahvistamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella vahvistetaan tilatuen tukikelpoisten hehtaarien määrä ja tasatuen alueelliset enimmäismäärät sekä sokerijuurikkaan lisäosan arvo tukivuodelle 2007. Asetus tulee voimaan 7.3.2007. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäisen maatilan tunnusmerkeistä. Tunnusmerkit liittyvät yrityksen verotukselliseen asemaan, tuotantotoiminnan järjestämiseen maatilalla sekä tuotantovälineiden ja tuotantorakennusten omistus- ja hallintasuhteisiin. Asetus tulee voimaan 7.3.2007. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Asetuksessa säädetään pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteista ja tekijöistä, mitkä pitää ottaa arvioinnissa huomioon. Lisäksi asetuksessa säädetään alueen käyttötarkoituksen vaikutuksesta arvioinnissa. Asetuksen liitteessä on ohjearvot 50 yleisimmälle maaperää pilanneelle aineelle ja aineryhmälle. Asetus tulee voimaan 1.6.2007. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 160 39737)

Valtioneuvoston asetus arava-asetuksen 36 §:n muuttamisesta. Asunnon omaksilunastamistilanteiden lisäksi Valtiokonttori pienentää vuokrataloa varten myönnetyn vuokra-aravalainan vuosimaksua määrällä, joka vastaa asunnon osuutta lainan vuosimaksusta, myös silloin, kun asunto vapautetaan käyttö- ja luovutusrajoituksista tai se puretaan aravarajoituslain (1190/1993) säännösten mukaisesti. Muutos liittyy Valtion asuntorahaston Käyttöaste-projektiin, jonka tavoitteena on kehittää ja tarvittaessa myös vähentää vajaakäyttöistä vuokra-asuntokantaa. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (YM ylitarkastaja Anna Simola 160 39578)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 1.3.2007 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 8.-9.3.2007. Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä kokoukseen osallistuu myös valtiovarainministeri Eero Heinäluoma. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Jari Luoto 160 22180)

Päätös määrätä ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikkö Ritva Koukku-Ronde varamiehenään saman osaston apulaisosastopäällikkö Juhani Toivonen valtion edustajiksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy - Fonden för industriellt samarbete Ab:n (FINNFUND) vuonna 2007 pidettäviin yhtiökokouksiin. (UM lähetystöneuvos Sinikka Antila 160 56283)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan työjärjestyksen 23 ja 48 §:n muuttamisen johdosta pöytäkirjaan. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Päätös määrätä puolustusministeriön esittelijä Marita Väänänen valtioneuvoston esittelijäksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 160 88120)

Päätös myöntää Nammo Lapua Oy:lle maastavientilupa Turkkiin. Maastavientiluvan perusteella Nammo Lapua Oy saa viedä maasta 30.11.2007 mennessä Turkkiin 1 193 800 kappaletta kiväärin patruunoita (kal. .338 Lapua Mag B408 16,2g Lock Base 1 049 400 kappaletta ja kal. .338 Lapua Mag AP485 16,1g Armour Piercing 144 400 kappaletta). Tuotteiden loppukäyttäjä on Turkin puolustusvoimat. (PLM neuvotteleva virkamies Tuija Karanko 160 88281)

Päätös myöntää Insta DefSec Oy:lle maastavientilupa Israelin kautta Puolaan. Maastavientiluvan perusteella Insta DefSec Oy saa viedä maasta vuoden 2012 loppuun mennessä Israelin kautta Puolaan lämpökameroita 206 kappaletta. Asiakas on Rafael Ltd. POB 0911 (3L) Haifa 31008 Israel. Insta DefSec Oy toimii Rafaelin alihankkijana. Rafael toimittaa tuotteet edelleen Puolan puolustusministeriölle. Tuotteiden loppukäyttäjä on Puolan puolustusministeriö. (PLM neuvotteleva virkamies Tuija Karanko 160 88281)

Päätös myöntää Scott Health & Safety Oy:lle maastavientilupa Yhdysvaltoihin. Maastavientiluvan perusteella Scott Health & Safety Oy saa viedä maasta 31.3.2009 mennessä Yhdysvaltoihin suojanaamareita yhteensä 138 000 kappaletta (M110 95 000 kappaletta ja M95 43 000 kappaletta) ja varaosia 119 000 kappaletta. Asiakas on Scott Health & Safety, 4320 Goldmine Rd, Monroe NC 28110, USA. Asiakkaana ovat Yhdysvaltojen ja Kanadan oikeus- ja paloviranomaiset. (PLM neuvotteleva virkamies Tuija Karanko 160 88281)

Päätös määrätä Suomen edustajaksi Vestnordenfondenin hallituksen jäseneksi budjettineuvos Elina Selinheimo 1.3.2007 lukien seuraavaksi nelivuotiskaudeksi 2007-2011. (VM budjettineuvos Markus Sovala 160 33105)

Päätös määrätä hallitusneuvos Timo Tolvi varamiehenään ylitarkastaja Jukka Virolainen valtion edustajaksi Suomen siemenperunakeskus Oy:n 16.3.2007 pidettävään yhtiökokoukseen. (MMM maatalousneuvos Taina Vesanto 160 54240)

Periaatepäätös elintarvikevalvonnan kehittämisestä annetun periaatepäätöksen muuttamisesta. Valtioneuvoston elintarvikevalvonnan kehittämisestä 30.10.2003 antamaa periaatepäätöstä sovelletaan koko kansanterveyslain 1 §:ssä tarkoitettuun ympäristöterveydenhuoltoon. Periaatepäätöksen kohdan 1 mukaan seudullisten valvontayksiköiden muodostamisesta säädetään lailla, jollei 30.10.2006 mennessä ole maahan muodostunut enintään 85 yksikköä. Vuoden 2007 alussa toiminnassa oli 205 yksikköä. Periaatepäätöstä muutetaan yhteensopivaksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007, ns. puitelaki) tavoitteiden kanssa. Tavoitteena säilyy 50-85 seudullisen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostaminen. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisen aikataulu sovitetaan yhteen puitelain aikataulun kanssa. Yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa tulee ottaa huomioon puitelain 5 §:n 2 momentissa ja kansanterveyslain 5 §:n 4 momentissa esitetyt periaatteet. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (MMM eläinlääkintötarkastaja Joanna Kurki 160 52435)

Päätös Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista. Eduskunnan hyväksyttyä hallituksen esityksen (HE 180/2006) laiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamiseksi muutetaan vastaavasti myös valtioneuvoston päätöstä yhtiön sijoitustoiminnan yleisistä suuntaviivoista. Uuden lain mukaiset keskeiset muutokset liittyvät yhtiön sijoitustoiminnan kohdentamiseen markkinapuutealueelle, yhtiön kansainvälisen sijoitustoiminnan laajentamisen edellytyksenä olevan suomalaisen intressin määrittelyyn sekä liiketaloudellisen kannattavuusvaatimuksen täsmentämiseen. Päätös tulee voimaan 5.3.2007. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 160 63575)

Päätös asettaa metrologian neuvottelukunta ajaksi 1.3.2007-28.2.2010. Kokoonpano (suluissa varajäsenet): puheenjohtaja: toimitusjohtaja Raimo Ahola (laboratoriopäällikkö Aimo Pusa) Elinkeinoelämän keskusliitto; varapuheenjohtaja: johtaja Heikki Isotalo (pääarvioija Margareta Hägg) mittatekniikan keskus; jäsenet: ylitarkastaja Veli Viitala (ylitarkastaja Leila Orava) kauppa- ja teollisuusministeriö, erikoistutkija Vuokko Karlsson (erikoistutkija Veijo Pohjola) Ilmatieteen laitos, rikoskemisti Katri Matveinen (rikoskemisti Tapani Reinikainen) keskusrikospoliisi, kemisti Eija-Riitta Venäläinen (mikrobiologi Tuula Pirhonen) Elintarviketurvallisuusvirasto, ohjelmajohtaja Risto Oikari Kajaanin Teknologiakeskus Oy (professori Markku Poutanen Geodeettinen laitos), tiimipäällikkö Rauno Pääkkönen (työhygieenikko Sinikka Vainiotalo) Työterveyslaitos, kemisti Tero Eklin (erikoistutkija Irma Mäkinen) Suomen ympäristökeskus, FT Janne Nieminen (FT Terhi Andersson) Tullilaboratorio, yli-insinööri Tuomo Valkeapää (luotettavuusinsinööri Sari Hemminki) turvatekniikan keskus, laatupäällikkö Marja-Leena Kantanen (laatukoordinaattori Tarja Sarjakoski) Kansanterveyslaitos, johtaja Matti Lanu valtion teknillinen tutkimuskeskus (toimialapäällikkö Jukka Taitto Inspecta Tarkastus Oy), erikoistutkija Linnéa Linko Turun yliopisto (ekonomisti Martti Luukko Suomen Kuluttajaliitto ry), professori Erkki Ikonen (professori Matti Lehtonen) Teknillinen korkeakoulu, professori Jouko Halttunen Tampereen teknillinen yliopisto (laboratorionjohtaja Antti Kosunen Säteilyturvakeskus), asiantuntija Mirja Tiitinen (mittanormaalilaboratorion esimies Antero Pitkäkoski) Elinkeinoelämän keskusliitto ja laboratoriopäällikkö Oili Riutta (kehitysinsinööri Mikko Seppänen) Elinkeinoelämän keskusliitto. (KTM neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki 160 63722)

Päätös myöntää oikeustieteen maisteri Kai Kullaalle ero työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan varajäsenen tehtävästä ja nimittää hänen tilalleen oikeustieteen kandidaatti Carita Wuorenjuuri 1.3.2007 lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi 31.12.2010 saakka. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 1.3.2007 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 79/2006) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen työjärjestykseksi (Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen työjärjestys). Ehdotuksen yleisperustelujen mukaan virkamiestuomioistuimen työjärjestykseen on saatu vaikutteita pääasiassa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksestä, mutta myös hyvin laajalti yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksestä, jotta voidaan taata yhteisöjen kolmessa tuomioistuimessa sovellettavien menettelytapojen yhdenmukaisuus ja johdonmukaisuus. Ehdotuksessa noudatetaan suurelta osin jatkuvuuden periaatetta. (UM ma. lainsäädäntöneuvos Joni Heliskoski 160 55709)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 1.3.2007 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan seuraaville virkamiehille: tutkimussihteeri, humanististen tieteiden kandidaatti Annikki Arposelle, ylitarkastaja, filosofian kandidaatti Kirsti Hyypälle, tutkimussihteeri, diplomikielenkääntäjä Matti Niemiselle, erikoistutkija, valtiotieteen maisteri Olli Perheentuvalle, tutkija Ari Sirenille, ylitarkastaja, valtiotieteen maisteri Anja Vilolle sekä tutkija, filosofian kandidaatti Juha Vänskälle. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Jari Vilénille ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Kansanedustaja, kasvatustieteen maisteri Jari Vilén ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.4.2007 lukien. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Filosofian tohtori Mikko Sakari Kuusinen ympäristöministeriön ympäristöneuvoksen virkaan 1.4.2007 lukien. (YM lainsäädäntöneuvos Merja Suoninen 160 39406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 1.3.2007 seuraavia asioita:

Puolustusvoimien palveluhankinta. (PLM vanhempi hallitussihteeri Tarja Jaakkola 160 88257)

Konserniverokeskuksen toimitiloja koskevan vuokrasopimuksen uusiminen. Konserniverokeskus oikeutetaan tekemään uusi vuokrasopimus Helsingissä osoitteessa Haapaniemenkatu 5, jossa virasto vuokraa yksityisen omistamassa kiinteistössä sijaitsevat nykyiset toimitilansa 1.4.2007 lukien 31.8.2016 päättyväksi vuokrakaudeksi kuitenkin niin, että valtion puolelta sopimus voidaan irtisanoa viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Toimistotilojen yhteispinta-ala on noin 4 421 m2. Kellarikerroksesta virastolle osoitettu alue sisältyy vuokraan. Vuokra on sama kuin tällä hetkellä voimassa olevassa sopimuksessa eli 12,70 euroa/m2 ja 56 147 euroa/kk. Toimitilojen veroton vuosivuokra on 673 752 euroa. Remontista johtuvasta lisävuokra on noin 60 000 euroa. Se lisätään vuokraan annuiteettimenetelmällä 3 %:n korkokantaa käyttäen siten, että kustannus myös kuoletetaan vuokra-ajan aikana. Vuokra ja lisävuokra sidotaan elinkustannusindeksiin 1951:10. Perusindeksi 2005:11. Tarkistusindeksi vuosittain viimeksi tiedossa oleva. Vuokrataso säilyy nykyisenä. Kaikkien vuokrattavien tilojen osalta on neuvoteltu oikeudesta irtisanoa vuokrasopimus tarpeettomaksi jäävien tilojen osalta 12 kuukauden irtisanomisajalla, jos verohallinnon organisaatiota muutetaan olennaisesti siten, että Konserniverokeskuksen tilantarve sen johdosta vähenee. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 160 33161)

Vuoden 2007 talousarvion yleisten kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien myöntämisvaltuuksien jakaminen lääninhallituksille. 4 400 000 euron myöntämisvaltuus jaetaan lääninhallituksille seuraavasti: Etelä-Suomi 158 000 euroa, Länsi-Suomi 2 046 000 euroa, Itä-Suomi 1 458 000 euroa ja Lappi 210 000 euroa. Opetusministeriön käyttöön valtuudesta jätetään 528 000 euroa, jonka jakamisesta päätetään myöhemmin. Em. valtuudesta voidaan myöntää toteutusaikaisena Länsi-Suomen läänissä 100 000 euroa, Itä-Suomen läänissä 200 000 euroa ja Lapin läänissä 100 000 euroa. (OPM kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs 160 77309)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 30.90.19 (Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot) arviomäärärahan ylittäminen 1 050 461 eurolla. (MMM talousjohtaja Hannele Laihonen 160 52181)

Vuoden 2006 talousarviossa momentille 31.99.19 (Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot) myönnetyn määrärahan ylittäminen 16 000 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu vuoden 2006 joulukuulle kirjatuista ennakoitua suuremmista menoista. (LVM neuvotteleva virkamies Jaana Kuusisto 160 28706)

Lunastusluvan myöntäminen Järvenpään kaupungille. Järvenpään kaupungille myönnetään lupa lunastaa Järvenpään kaupungin Järvenpään kylässä sijaitsevista tiloista Juhola RN:o 1:246 ja Kyrölänpelto RN:o 1:2765 määräalat sekä tilan Satukallio RN:o 1:2665. Alueiden pinta-ala on yhteensä noin 50 hehtaaria. Alueet omistaa Suomen valtio/Senaatti -kiinteistöt. Alueita tullaan voimassa olevan yleiskaavan mukaan käyttämään pääosin pientalovaltaiseen asuntorakentamiseen sekä virkistysalueina. (YM hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta 160 39567)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 1.3.2007

Hallitus sopi valtiontalouden teknisistä kehyksistä

Hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä vuosille 2008-2011. Kehysten taustalla on hyvä talous- ja työllisyyskehitys: työllisten määrä on lisääntynyt hallituskauden alusta trendin perusteella arvioituna 100 000:lla eli hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen verran. Myös hallituksen tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikauden lopulla näyttää toteutuvan.

Vuosia 2008-2011 koskevat kehykset on tarkoitettu pohjaksi seuraavan vaalikauden menojen arvioinnille muun muassa hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kehyksissä on otettu huomioon hallituksen tekemien päätösten vaikutukset tulevien vuosien menotasoon, mutta se ei sisällä uusia poliittisia linjauksia. Tulevan vaalikauden finanssipoliittisista linjauksista ja niiden aiheuttamista tulo- ja menovaikutuksista päättää maaliskuun vaalien jälkeen asetettava uusi hallitus.

Nyt sovittuihin kehyksiin sisältyy kuitenkin joitakin menojen tasokorotuksia, joiden tavoitteena on varmistaa budjettitalouden asianmukaiset toimintaedellytykset seuraaviksi neljäksi vuodeksi. Tällaisia korotuksia on muun muassa tuomioistuinten toimintamenoissa, vankeinhoidossa sekä perustienpidossa ja perusradanpidossa. Lisäksi kehyksiin on kirjattu bruttokansantulon ennakoitua nopeamman kasvun perusteella tehtävä kehitysyhteistyömenojen korotus.

Talouskehitys tasaantumassa

Talouskasvu kotimaassa ohitti huippunsa vuonna 2006 ja ennusteiden mukaan hidastuminen jatkuu kuluvana vuonna satunnaistekijöiden poistuttua kiihdyttämästä kasvua. Kansainvälisen kysynnän uudelleen vahvistumisen ja vahvan kotimaisen luottamuksen myötä talouskasvun jatkumisen edellytykset ovat kuitenkin hyvät. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto ennakoi kokonaistuotannon keskimääräiseksi kasvuksi vuosina 2007 ja 2008 3 prosenttia. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien yleistyminen kuitenkin rajoittaa tuotannon kasvua. Erityisen nopeita toimia tarvitaan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Arvio kehyskauden talouskehityksestä on lähtökohdiltaan sama kuin Suomen vakausohjelmassa marraskuussa 2006 esitetty. Kehyskaudella kasvun edellytykset heikkenevät ja ilman uusia toimenpiteitä sen arvioidaan hidastuvan 2 prosenttiin. Kasvumahdollisuuksia heikentää erityisesti väestön ikääntyminen ja siitä johtuva työvoiman tarjonnan väheneminen.

Työllisyyden kasvu oli viime vuonna 2000-luvun nopeinta. Työsuhteiden määrä lisääntyi lähes 43 000:lla, ja joulukuussa 2006 työllisten määrä oli lisääntynyt hallituskauden alusta trendin perusteella arvioituna 100 000:lla eli hallitusohjelmassa asetetun tavoitteen verran. Työllisyysaste kohosikin lähes prosenttiyksikön 68,9 prosenttiin. Työllisten määrä lisääntyi enemmän kuin työttömien määrä laski, ja työttömyysaste supistui 7,7 prosenttiin.

Vuosien 2008-2011 menokehykset

Valtiontalouden kehykset ovat 42,2 miljardia euroa vuonna 2008, 42,3 miljardia euroa vuonna 2009, 42,1 miljardia euroa vuonna 2010 ja 41,9 miljardia euroa vuonna 2011.

Hinta- ja kustannustasotarkistukset yhdessä rakennemuutosten ja muiden teknisten tarkistusten kanssa nostavat vuosien 2008-2011 menojen kokonaistasoa 546 miljoonalla eurolla kevään 2006 kehyspäätökseen verrattuna.

Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti keskimäärin noin 0,6 prosenttia vuodessa. Nopein kasvu ajoittuu vuoteen 2008, jolloin hallinnonalojen menojen kasvu yltää lähes 3 prosenttiin suhteessa edelliseen vuoteen. Vuosien 2008-2011 budjetit ovat muodostumassa ylijäämäisiksi. Budjettitalouden yhteenlasketut ylijäämät, runsaat 6 miljardia euroa, oletetaan käytettävän valtionvelan vähentämiseen. Tästä johtuva korkomenojen säästö on vuoden 2011 tasolla noin 250 miljoonaa euroa.

Valtionvelan lyhentäminen ja alhainen korkotaso ovat viime vuosina alentaneet korkomenoja, mikä on luonut liikkumavaraa finanssipolitiikkaan. Korkotason nousun myötä ei näillä näkymin enää synny uutta liikkumavaraa. Arvio korkomenoista kehyskaudella onkin korkeampi kuin edellisessä kehyspäätöksessä.

Suomen Akatemian ja Teknologian kehittämiskeskuksen tutkimusmäärärahojen valtuudet kasvavat kehyksen mukaan keskimäärin 5 prosenttia vuosittain vuodesta 2006 alkaen. Suomen Akatemian vuoden 2007 kertaluontoista ylimääräistä lisäystä ei kuitenkaan oteta huomioon jatkovuosien valtuuksia mitoitettaessa.

Uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus toteutetaan ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Se aiheuttaa valtionosuuksiin yhteensä 252 miljoonan euron tasokorotuksen vuodesta 2008 lähtien. Kuntakalleusluokituksen poistuminen vuonna 2008 aiheuttaa 132 miljoonan euron menojen lisäyksen, erityisesti eläke-etuuksien noustessa nykyisen 2. kalleusluokan kunnissa.

Liikenneväylien ylläpitoon käytettävät menot kasvavat 96 miljoonaa euroa edelliseen kehykseen verrattuna. Ympäristövahinkojen torjunta-alusten käyttö- ja ylläpitomenoihin varataan 0,3 miljoonan euron lisäys vuositasolla.

Tulot ja tasapaino

Talouskasvu heijastuu myös verotulojen kehitykseen. Verotulojen kasvun arvioidaankin hidastuvan kehyskauden viimeisinä vuosina. Valtion tuloista verotulot muodostavat noin 85 prosenttia, ja niiden kasvuksi arvioidaan keskimäärin 3 prosenttia vuodessa. Arvioon ei sisälly uusia veropoliittisia linjauksia.

Ansiotulojen verotuksesta vuosina 2008-2011 oletetaan teknisesti, että valtionverotuksen tuotto kehittyy palkkasumman mukaisesti. Se vastaa veroperusteiden tarkistamista siten, että verotus ei reaaliansiotason nousun seurauksena kiristy. Työn verotuksen kokonaisrasitukseen vaikuttaa valtion päätösten ohella kunnallisveron taso sekä se, että työeläkkeiden rahoituksen turvaamiseksi työeläkevakuutusmaksu nousee vuosittain 0,2 prosenttiyksiköllä. Näitä nousupaineita ei ole otettu huomioon valtion tuloverokertymää ennakoitaessa.

Nykyisen hallituksen tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikauden lopulla näyttää toteutuvan. Valtiontalouden ennustetaan vuonna 2007 olevan kansantalouden tilinpidon käsittein 0,6 prosenttia ylijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelkaa arvioidaan tämän vuoden lopussa olevan noin 59 miljardia euroa ja velan suhteessa bruttokansantuotteeseen alenevan noin 34 prosenttiin. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on alentunut noin kymmenellä prosenttiyksiköllä vaalikauden aikana.

Kehykseen sisältyvien menojen ja perusuran mukaisten tuloarvioiden perusteella valtion budjettitalous olisi vuosina 2008-2011 ylijäämäinen. Arvioon ei sisälly seuraavan hallituksen mahdollisia menolisäyksiä tai päätöksiä nyt ennakoitua suuremmista veronkevennyksistä. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden arvioidaan olevan kehyskaudella lievästi ylijäämäinen.

Kuntatalous

Kuntatalouden kehitysarviolaskelmien mukaan kuntatalouden rahoitusasema vahvistuu vuosina 2008-2011. Toimintamenojen nimelliskasvuksi ennakoidaan keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa. Henkilöstön määrän arvioidaan lisääntyvän sosiaali- ja terveystoimessa ja vähenevän opetustoimessa. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4 prosenttia vuodessa. Kuntatalouden kehitysarviossa ei ole huomioitu tulevan hallituksen mahdollisia uusia, menoja tai tuloja lisääviä päätöksiä.

On olemassa suuri riski, että kuntien toimintamenot kasvavat tulevina vuosina ennakoitua nopeammin. Vuosikymmenen alkupuoliskolla toimintamenojen nimellinen keskimääräinen kasvu on ollut yli 5 prosenttia vuodessa. Lähivuosina väestön ikääntyminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. Lisäksi työvoiman saantivaikeudet aiheuttavat paineita palkkaliukumiin. Menoennusteen toteutuminen edellyttäisi kuntien toiminnan tehostamista ja sitoutumista maltilliseen menokehitykseen sekä pidättäytymistä uusien velvoitteiden lisäämisestä kunnille. Arvioitua nopeampi menojen kasvu heikentäisi kuntatalouden tilaa merkittävästi, jolloin kuntien velkaantuminen jatkuisi voimakkaana.

Valtionosuuksia kasvattaa hallituskauden alkuun lain mukaan ajoittuva uusimuotoinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia 226,1 miljoonaa euroa sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia 26,3 miljoonaa euroa eli yhteensä 252,4 miljoonaa euroa. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2008 täysimääräinen indeksikorotus, joka lisää valtionosuuksia yhteensä 197,9 miljoonaa euroa. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen kuntien yhdistymisiä tuetaan avustuksilla, joiden arvioidaan olevan keskimäärin 77 miljoonaa euroa vuodessa.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Valtion kielipalveluiden organisointia selvittänyt valtioneuvoston kanslian asettama selvitysmies Håkan Mattlin luovutti 28.2.2007 muistionsa valtioneuvoston kanslialle. Uusi valtion kielipalvelukeskus ehdotetaan perustettavaksi Vaasaan 1.1.2008. Selvitysmies korostaa, että uusi palvelumuoto ei saa vaikuttaa uuden kielilain edellyttämään eri virastoilta vaadittavaan kielelliseen palveluun. Ehdotettu kielipalvelukeskus tarjoaisi lähinnä lisäpalvelun ja parantaisi näin valtionhallinnon yleistä palvelutasoa. Aluksi palvelukeskus tuottaisi käännöksiä suomen kielestä ruotsin kielelle ja päinvastoin. Myöhemmin kielivalikoimaa voidaan täydentää muilla kielillä. Keskuksen muihin palveluihin voisivat kuulua terminologiatyö, kielten tarkastustyö, alan ostopalvelujen kilpailuttaminen sekä uuden kieliteknologian kehittäminen. Muistio on osoitteessa http://www.vnk.fi/tiedostot/julkinen/pdf/VNK/PDF-dokumentit/Valtion_kielipalveluiden_organisointi.pdf. Lisätietoja antavat hallintojohtaja Håkan Mattlin, opetusministeriö, p. (09) 160 77430 tai 0500 459 059 ja alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 22007.

Valtioneuvoston kanslian talousneuvoston sihteeristön Rekrytointiongelmat, työvoiman tarjonta ja liikkuvuus -raportti julkaistiin 1.3.2007 ekonomisti Pekka Sinkon johdolla. Selvityksessä tarkastellaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa, työvoiman liikkuvuutta ja työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistymiskannustimia. Selvitys syventää sihteeristön joulukuussa 2006 julkaisemaan globalisaatiota käsittelevään raporttiin sisältyvää työvoiman tarjonnan ja liikkuvuuden tarkastelua. Raportti on osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2007/j05-rekrytointiongelmat-tyoevoiman-tarjonta-ja-liikkuvuus/pdf/fi.pdf. Lisätietoja antavat alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä, p. (09) 160 22171 ja ekonomisti Pekka Sinko p. (09) 160 22177, valtioneuvoston kanslia.

Kulttuuriviennin kehittämistyöryhmä luovutti 1.3.2007 ehdotuksensa Suomen kulttuuriviennin kehittämisohjelmaksi kulttuuriministeri Tanja Saarelalle. Tavoitteena on, että kulttuurin toimialojen yritystoiminta kehittyy, kasvaa ja kansainvälistyy, kulttuuriviennin rakenteet sekä viennin edistäjien osaaminen ja tietoperusta kulttuurialan viennistä vahvistuvat, Suomi tunnistetaan kansainvälisesti erityisesti kulttuuristaan ja ministeriöt ja toimialat kehittävät tiiviissä yhteistyössä kulttuurivientiä. Kehittämiskohteiksi työryhmä nosti yritystoiminnan kehittämisen, vientitoiminnan kannalta merkittävien klustereiden ja verkostojen vahvistamisen, kansainväliseen markkinoinnin ja promootion, kulttuuriviennin rakenteiden ja tietoperustan vahvistamisen, kulttuurivaihdon kehittämisen ja kulttuuriviennin kannalta kilpailukykyisen lainsäädännöllisen toimintaympäristön aikaan saamisen. Kehittämisohjelma on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/esitys_kulttuuriviennin_kehittamisohjelmaksi.html. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake, opetusministeriö, p. 040 722 1323 ja kulttuuriyksikön päällikkö Timo Heino, ulkoasiainministeriö, p. 040 580 8784.

Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen päihdeongelmien ehkäisyn ja hoidon koulutuksen kehittämistyöryhmä luovutti mietintönsä 1.3.2007 kansliapäällikkö Kari Välimäelle ja opetusministeriön ylijohtaja Riitta Kaivosojalle. Työryhmä on laatinut päihdetyön koulutuksen vähimmäissisällön käytettäväksi päihdetyön koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen pohjana kaikilla koulutusasteilla ja kaikilla soveltuvilla koulutusaloilla. Tavoitteena on päihdeosaamisen lisääminen, perusosaamisen takaaminen ja kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen tukeminen. Työryhmän mukaan koulutuksen tulee olla kattavaa ja systemaattista. Päihdeongelmat tulevat vastaan jatkuvasti eri ammattikuntien työssä, ja on tärkeää, että päihdetyön koulutusta järjestetään myös muille kuin pelkästään päihdetyöhön erikoistuville. Työryhmän työskentely perustui ministeriöiden linjauksiin päihdekoulutuksen kehittämistarpeista. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Pxihdeongelmien_ehkxisyn_kehittxmistyxryhmx.html. Lisätietoja antaa suunnittelija Elina Kotovirta, Stakes, p. (09) 3967 2610, 050 354 7166.

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen tehtävien laajentamista sosiaalihuollon valvonnan koordinointiin selvittänyt työryhmä luovutti 26.2.2007 mietintönsä valtiosihteeri Terttu Savolaiselle. Työryhmä ehdottaa, että TEOn toimivaltaa laajennetaan sosiaalihuollon alueelle. TEOn uutena tehtävänä olisi lääninhallitusten ohjaus julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon valvonnan periaatteiden, menettelytapojen ja ratkaisukäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Lisäksi työryhmä esittää, että TEOn yhteyteen perustetaan sosiaalihuollon asiantuntijaverkosto, josta sosiaalihuollon valvontaviranomainen voi tarvittaessa saada puolueetonta asiantuntija-apua valvonta-asian selvittämisen ja ratkaisemisen yhteydessä. Mietintö on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/10522/index.htx. Lisätietoja antavat osastopäällikkö, ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, p. (09) 160 73760 ja hallitusneuvos Lauri Pelkonen, p. (09) 160 74113, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.