Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 5/2007

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 2.2.2007 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 279/2006 vp) laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Lakiin tehdään ne Euroopan unionin neuvoston direktiiviin perustuvat muutokset, jotka koskevat viranomaisten välistä avunantoa ja tietojenvaihtoa ja joita Bulgarian ja Romanian unioniin liittyminen edellyttävät. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

Esitys (HE 280/2006 vp) laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että EU:n alueella kotipaikan omaavalle yhtiölle Suomesta maksettavan osingon lähdeverovapauden edellyttämä omistusosuus alenee 20 prosentista 15 prosenttiin. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 160 33163)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 2.2.2007 seuraavat lait:

Laki Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (LA 66/2006 vp). Eduskunta valitsee vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä keskuudestaan Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen viisi edustajaa ja yhtä monta varaedustajaa. Laki tulee voimaan 22.3.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Laki rikoslain 2 a luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 203/2006 vp). Rangaistusmääräysmenettelyssä annettua, enintään 20 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta ei muunneta vankeudeksi. Tällaista sakkoa ei muunneta vankeudeksi silloinkaan, kun tuomioistuin on tuominnut sen rangaistusvaatimuksen vastustamista seuranneessa oikeudenkäynnissä. Laki tulee voimaan 1.3.2007. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 160 67578)

Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki poliisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 72/2006 vp). Poliisin voimavarojen käytön tehostamiseksi sekä poliisipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamiseksi poliisiyksiköiden kihlakuntarajat ylittävää yhteistoimintaa lisätään. Poliisin ylijohdon ja lääninjohdon tehtävämäärittelyä tarkennetaan. Nykyinen poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu lakkaavat. Lailla perustetaan uusi poliisiammattikorkeakoulu. Laki poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta lukuun ottamatta sen 1 §:n 3 momenttia ja 12 §:ää, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja laki järjestyksenvalvojista annetun lain 7 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.3.2007. Poliisin hallinnosta annetun lain muuttamisesta annetun lain 1 §:n 3 momentti ja 12 § sekä laki poliisikoulutuksesta annetun lain muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2008. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että hyvissä ajoin ennen poliisilaitoksen toimialueen muodostamista useammasta kuin yhdestä kihlakunnasta hallintovaliokuntaa informoidaan kirjallisesti muutoshankkeesta perusteluineen. 2) Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että myös poliisin lääninjohdon asema ja tehtävät selvitetään. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 160 42883)

Laki järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisesta, laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta, laki kokoontumislain 18 §:n muuttamisesta ja laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 265/2004 vp). Järjestyksenvalvontatoiminnan oikeudellinen sääntely ajanmukaistetaan järjestyksenvalvojien ammattitaidon ja turvallisuustoimenpiteiden kohteena olevien oikeusturvan varmistamiseksi. Muutoksilla pyritään myös tehostamaan järjestyksenvalvontatoiminnan viranomaisvalvontaa. Lisäksi nykyisin tietyiltä osin yksinomaan asetustasolla toteutettu sääntely nostetaan perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle. Lait tulevat voimaan 1.3.2007. (SM lainsäädäntöneuvos Pertti Normia 160 42883)

Laki eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi, laki pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain muuttamisesta, laki maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain muuttamisesta, laki kolttalain muuttamisesta, laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain muuttamisesta, laki porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain muuttamisesta, laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta, laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, laki uusjakojen tukemisesta annetun lain 10 a §:n muuttamisesta ja laki vuokra-alueiden järjestelystä kaupungeissa ja kauppaloissa annetun lain kumoamisesta (HE 148/2006 vp). Lääninhallitusten, maanmittaustoimistojen ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen hoitamat eräät maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan valtionlainat ja -saamiset siirretään Valtiokonttorin hoidettaviksi. Lääninhallitusten ja maanmittaustoimistojen hoitotehtävät siirtyvät lähes kokonaan Valtiokonttorille. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jää edelleen joitakin myyntihintasaamisiin liittyviä tehtäviä, vaikka niiden kanto siirtyykin Valtiokonttorille. Lait tulevat voimaan 15.2.2007. Eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annettavan lain 19 ja 20 § tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 160 54298)

Ratalaki, laki eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 222/2006 vp). Ratalaki koskee rautateiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista. Eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annettuun lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 §:ään tehdään ratalaista johtuvat muutokset. Rataverkko luokitellaan runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon. Rataverkon radanpitäjänä toimii Ratahallintokeskus. Valtio vastaa radanpidon kustannuksista. Liikennejärjestelmän osana rautatiet tarjoavat toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä henkilö- ja tavaraliikenteen yhteyksiä. Laissa on rautatien suunnittelun ja alueidenkäytön yhteensovittamiseen sekä vuorovaikutukseen perustuvat uudet rautatien suunnittelusäännökset. Rautatien rakentamista tai parantamista varten hyväksytään yleis- ja ratasuunnitelma, jonka nojalla rautatiealueet voidaan hankkia. Rautatiealueen ulkopuolisten alueiden käyttöä voidaan turvallisuussyistä rajoittaa. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 160 28483)

Laki eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain muuttamisesta (HE 224/2006 vp). Lailla pannaan täytäntöön satamien turvallisuuden parantamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY. Tavoitteena on parantaa satamien turvallisuutta laajentamalla maantieteellisesti niitä alueita, joihin turvatoimet kohdistuvat. Aluetta, johon turvatoimet kohdistuvat laajennetaan aluksesta ja satamarakenteesta koko sataman alueelle. Muutos toteutetaan ottamalla lakiin uusi turvatoimialueen käsite, jolla pääosin korvataan voimassa olevassa laissa käytetty suppea satamarakenteen käsite. Samalla lain nimike muutetaan laiksi eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta. Lain määritelmiin lisätään muutamia keskeisiä käsitteitä. Satamien turvatoimista säädetään uudessa 2 a luvussa. Merenkulkulaitokselle annetaan eräitä uusia erityisvelvollisuuksia. Laissa säädetään myös turvatarkastuksen suorittajan ja toimivaltaisen viranomaisen yhteistyöstä. Laki tulee voimaan 15.6.2007. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta (HE 150/2006 vp). Viestintämarkkinalakia muutetaan siten, että lain yleispalvelua koskevaa sääntelyä täydennetään säännöksillä, jotka koskevat yleispalveluyrityksen nimeämismenettelyä, yleispalvelun nettokustannusten laskemista sekä kustannusten korvaamista erityistapauksissa. Samalla yleispalvelun käsitettä laajennetaan nykyistä teknologianeutraalimmaksi. Teleyrityksen kustannusjärjestelmän valvontaan liittyviä säännöksiä tarkennetaan siten, että Viestintävirastolle annetaan valtuutus antaa tarkempia määräyksiä kustannusjärjestelmän avulla kerättävistä tiedoista. Lisäksi kansallisen verkkovierailun järjestämisvelvollisuutta muutetaan yleisluontoisemmaksi siten, että se kohdistuu teknologiasta riippumatta kaikkiin matkaviestinverkkoihin. Laki tulee voimaan 15.2.2007. (LVM neuvotteleva virkamies Laura Vilkkonen 160 28391)

Laki Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 180/2006 vp). Lakia Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä muutetaan siten, että yhtiön sijoitustoimintaa ei rajoiteta oman pääomanehtoiseen sijoitustoimintaan. Samalla lakiin lisätään säännös siitä, että yhtiön sijoitustoiminnan tulee kohdentua markkinapuutealueelle. Sijoituskohteina olevien kasvuyritysten kansainvälistymisen tukeminen edellyttää myös, että yhtiön sijoitustoiminta voidaan tarvittaessa laajentaa kattamaan myös Suomen rajojen ulkopuolelle tehtävät sijoitukset, silloin kun sijoitukseen liittyy suomalainen intressi. Yhtiön toiminnan tulee olla liiketaloudellisesti kannattavaa pitkällä aikavälillä. Tarkoituksena on turvata yhtiön sijoitustoiminnan edellytykset osakeyhtiölain muuttumisen johdosta sekä saattaa laki vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia. Laki tulee voimaan 1.3.2007. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten Suomen Teollisuussijoitus Oy voi parhaiten toteuttaa elinkeinopoliittista tehtäväänsä kohdentamalla joustavasti sijoituksiaan pääomarahastoihin ja suorina sijoituksina niin, että yhtiö voi saavuttaa pitkällä aikavälillä liiketaloudellisen kannattavuuden. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 160 63575)

Laki patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta (HE 227/2006 vp). Lain muutos mahdollistaa Patentti- ja rekisterihallituksen kaikkien julkisoikeudellisten suoritteiden ryhmittelyn asetuksella tarkemmin määriteltäviksi suoriteryhmiksi. Kunkin ryhmän suoritteista perittävillä maksuilla katetaan ryhmän kokonaiskustannukset. Suoriteryhmämääritelmään sisällytetään myös julkisoikeudellisten rekisterien käyttö. Laki tulee voimaan 1.3.2007. (KTM hallitusneuvos Timo Pekkarinen 160 63566)

Laki Kioton mekanismien käytöstä (HE 108/2006 vp). Laki sisältää säädökset siitä, mitkä viranomaiset toimivat Kioton pöytäkirjan mukaisista joustomekanismeista vastaavina viranomaisina sekä siitä, miten valtuutusta ja lupaa joustomekanismien käyttöön haetaan ja millä ehdoin nämä myönnetään. Laki sisältää säädökset myös siitä, miten mekanismeilla hankitut päästöyksiköt rekisteröidään Suomen kansalliseen rekisteriin. Laki ei velvoita mekanismien käyttöön, mutta se mahdollistaa niiden käytön suomalaisille yrityksille. Lailla pannaan voimaan YK:n ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan vaatimukset ja sen osapuolikokouksen päätökset sekä eräät EY:n päästökauppadirektiiviä täydentävän direktiivin joustomekanismihankkeita koskevat rajoitukset. Laki tulee voimaan 12.2.2007. (KTM neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen 160 64835)

Laki päästökauppalain muuttamisesta (HE 161/2006 vp). Päästökauppalakiin lisätään päästöoikeuksien jakomenetelmä ja jakoperusteet päästökauppakaudelle 2008-2012. Laki myös mahdollistaa, että sen soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajat voivat käyttää Kioton pöytäkirjan mukaisista hankemekanismeista saatuja päästöyksiköitä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Laki tulee voimaan 12.2.2007. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää lain vaikutukset kaukolämpösektorin kehitykseen ja ryhtyy toimiin sektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi. (KTM neuvotteleva virkamies Päivi Janka 160 64833)

Laki sähköisestä lääkemääräyksestä ja laki lääkelain 57 ja 57 a §:n muuttamisesta (HE 250/2006 vp). Lailla sähköisestä lääkemääräyksestä määritellään ne vaatimukset, joita tulee noudattaa kun lääkemääräys laaditaan sähköisesti ja siirretään tietoverkkoja pitkin valtakunnalliseen reseptikeskukseen, jossa olevien tietojen perusteella apteekki voi toimittaa potilaalle määrätyn lääkkeen. Sähköisen lääkemääräyksen tavoitteena on parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottaa ja tehostaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Tämän toteuttamiseksi perustetaan valtakunnallisesti keskitetty tietotekninen järjestelmä, johon kaikkien terveydenhuollon toimintayksiköiden ja apteekkien tulee liittyä. Keskitetyn järjestelmän ansiosta lääkemääräys voidaan laatia samalla tavalla kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä ja kaikki sähköiset lääkemääräykset voidaan toimittaa jokaisesta apteekista. Lait tulevat voimaan 1.4.2007. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Laki Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta ja laki valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 240/2006 vp). Valtion asuntorahasto ja valtion asuntorahaston nimisenä toiminut virasto eriytetään toisistaan. Viraston nimeksi tulee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja siitä säädetään laki. Samalla viraston tehtäviä uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Virastosta on tarkoitus kehittää laaja-alainen asumisen asiantuntija. Valtion asuntorahastosta annetusta laista kumotaan virastoa koskevat säännökset ja laki jää koskemaan vain varsinaista rahastoa. Lait tulevat voimaan 1.1.2008. (YM hallitusneuvos Liisa LinnaAngelvuo 160 39644)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välisen sopimuksen instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista ja vahvisti lain Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 199/2006 vp). Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välinen sopimus instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista allekirjoitettiin joulukuussa 2005. Sopimuksen tarkoituksena on määritellä Euroopan metsäinstituutin oikeuskelpoisuus ja oikeudellinen asema kansainvälisenä järjestönä sekä instituutin ja sen henkilökunnan ne erioikeudet ja vapaudet, jotka instituutilla tulee olla tehtäviensä suorittamista varten. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM ulkoasiainneuvos Pekka Oinonen 160 55732)

Tasavallan presidentti hyväksyi Etiopian kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Etiopian kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 185/2006 vp). Suomen tasavallan ja Etiopian demokraattisen liittotasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin 23.2.2006. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Etiopian kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi Suomen perustuslain 35 ja 90 §:n muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 71/2006 vp). Eduskunta on perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla hyväksynyt eduskunnan vastaukseen sisältyvät lakiehdotukset, eduskunnan työjärjestyksen muutoksen sekä muut säädökset jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2007 lisätalousarvioksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 278/2006 vp). Tuloarvioiden kokonaismäärä on 270 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 lisätalousarvion 184 miljoonan euron ylijäämä käytetään valtion velan lyhentämiseen. Eduskunta on 26.1.2007 päättänyt, että vuotta 2007 koskevaa lisätalousarviota sovelletaan 29.1.2007 alkaen. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Tasavallan presidentti hyväksyi Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen matkustajien, matkatavaran, kiitotavaran ja tavaroiden kuljetusehdot ja vahvisti lain Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen matkustajien, matkatavaran, kiitotavaran ja tavaroiden kuljetusehtojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 221/2006 vp). Sopimus kuljetusehdoista on tehty 26.4.2005. Kuljetusehdot sisältävät rautateiden yhdysliikenteen henkilöliikennettä ja tavaraliikennettä koskevat määräykset rautatieyrityksen ja sen asiakkaiden välisistä keskinäisistä oikeuksista, velvoitteista ja vastuista. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 2.2.2007 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus palestiinalaishallinnon presidentin kanslian kanssa Suomen avustuksesta kansainväliselle erityismekanismille tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksessa sovitaan osapuolten velvollisuuksista ja vastuista hankkeen toteutuksessa. Sopimus on tullut voimaan 12.1.2007. Asetus tulee voimaan 7.2.2007.(UM osastopäällikkö Aapo Pölhö 160 56212)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta ja muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimuksen liitteen muutokset ja laki (12/2007) tulevat Suomen osalta voimaan 15.2.2007. Asetus tulee voimaan 15.2.2007. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 2.2.2007 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Charles Murrolle tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Juha Virtaselle myönnetään valtuudet allekirjoittaa kansainvälinen sopimus kaikkien ihmisten suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta. (UM ulkoasiainneuvos Pekka Oinonen 160 55732)

Maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Marokon kuningaskunnan välisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 2.2.2007 seuraavat nimitysasiat:

Göteborgissa olevan konsulaatin päällikön, hallinnollisen ulkoasiainsihteerin Helena Lappalaisen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.7.2007. (UM lähetystöneuvos Antti Rytövuori 160 55410)

Lähetystöneuvos Eira Mirjam Annikki Parppei Göteborgissa (Ruotsi) olevan konsulaatin päällikön tehtävään 1.8.2007 lukien. (UM lähetystöneuvos Antti Rytövuori 160 55410) Yli-insinöörineuvos Matti Eino Kleimolan määrääminen toimimaan yli-insinöörineuvoksena patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyssä 1.3.2007-28.2.2011 ja yli-insinöörineuvos Pentti Tapio Uuspään 1.4.2007-31.3.2011. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 1.2.2007 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastosta. Asetuksella säädetään tarkemmin syyttäjänviraston hallinnosta ja henkilöstöön liittyvistä asioista. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell 160 67892)

Valtioneuvoston asetus syyttäjänvirastojen toimialueista ja päätoimipaikoista. Asetuksella säädetään lakia tarkemmat säännökset siitä, mistä kihlakunnista syyttäjänvirastot muodostuvat ja missä sijaitsee kunkin syyttäjänviraston päätoimipaikka. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell 160 67892)

Valtioneuvoston asetus valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännökset valtionsyyttäjän tehtävistä. Asetukseen tehdään lisäksi vähäinen valtakunnansyyttäjänviraston yksiköiden nimiä koskeva muutos. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell 160 67892)

Valtioneuvoston asetus valtion asuntorahaston varainhankintavaltuuksista vuonna 2007. Valtiokonttori oikeutetaan ottamaan vuonna 2007 valtion asuntorahastolle lyhytaikaista lainaa siten, että lyhytaikaista lainaa saa kerralla olla yhteensä enintään 2,300 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 5.2.2007. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 160 33054)

Valtioneuvoston asetus merilain 6 luvun 9 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki sisältää ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS-yleissopimus) liitteeseen toukokuussa 2004 tehdyn muutoksen, joka koskee aluksen päällikön vastuuta ja harkintavaltaa. Laki (13/2007) tulee voimaan 15.2.2007. Asetus tulee voimaan 15.2.2007. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta. Kertasuorituksena myönnettävän rintama-avustuksen määrä pidetään vuoden 2006 tasolla eli 455 eurossa. Asetus tulee voimaan 15.2.2007 ja on voimassa 31.12.2007 saakka. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta. Avokuntoutuksena annettavan 15 hoitokerran sarjan enimmäishinta korotetaan 570 eurosta 585 euroon ja kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishinta 855 eurosta 877,50 euroon. Muilta osin asetus on asiallisesti samansisältöinen kuin vuonna 2006. Asetus tulee voimaan 15.2.2007 ja on voimassa 31.12.2007 saakka. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 160 74355)

Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta. Kaavoitusmenettelyä joustavoitetaan väljentämällä viranomaisneuvottelujen ajankohtaa, täsmentämällä neuvottelujen sisältöä sekä aikaistamalla tiedon vaihtoa kaavan vaatimista selvityksistä. Tiedottamista vähäisissä asemakaavan muutoksissa yksinkertaistetaan. Asetus tulee voimaan 1.3.2007. (YM hallitusneuvos Helena Korhonen 160 39570)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 1.2.2007 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää puolueille ja Ahvenanmaan maakunnalle avustukset poliittisen toiminnan tukemiseen ajalla 1.1.-31.3.2007 seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. (55 edustajaa) 855 525 euroa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. (53 edustajaa) 824 415 euroa, Kansallinen Kokoomus r.p. (40 edustajaa) 622 200 euroa, Vasemmistoliitto r.p. (19 edustajaa) 295 545 euroa, Vihreä Liitto r.p. (14 edustajaa) 217 770 euroa, Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (8 edustajaa) 124 440 euroa, Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. (7 edustajaa) 108 885 euroa, Perussuomalaiset - Sannfinländarna r.p. (3 edustajaa) 46 665 euroa ja Ahvenanmaa 15 555 euroa yhteensä 3 111 000 euroa. Saamastaan avustuksesta puolueen tulee käyttää kahdeksan prosenttia puolueen naisten poliittisen toiminnan tukemiseen ja vastaava osa puolueen piirijärjestön toiminnan tukemiseen. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 160 22026)

Päätös myöntää puolueille avustukset vuoden 2007 eduskuntavaaleista aiheutuviin kustannuksiin seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. (55 edustajaa) 687 914,57 euroa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue - Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. (53 edustajaa) 662 899,50 euroa, Kansallinen Kokoomus r.p. (40 edustajaa) 500 301,51 euroa, Vasemmistoliitto r.p. (19 edustajaa) 237 643,22 euroa, Vihreä Liitto r.p. (14 edustajaa) 175 105,53 euroa, Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (8 edustajaa) 100 060,30 euroa, Suomen Kristillisdemokraatit (KD) - Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. (7 edustajaa) 87 552,76 euroa ja Perussuomalaiset - Sannfinländarna r.p. (3 edustajaa) 37 522,61 euroa yhteensä 2 489 000 euroa. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 160 22026) Päätös määrätä lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren sekä hänen estyneenä ollessa lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo ja lainsäädäntöneuvos Janina Groop-Bondestam Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevien asioiden esittelijöiksi valtioneuvostossa. Samalla erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åbergin vapautetaan sanotusta tehtävästä. (OM hallitusneuvos Mirja Kurkinen 160 67621)

Päätös asettaa valtuuskunta diplomaattikonferenssiin Luxemburgissa 12.-23.2.2007 ja oikeuttaa oikeusministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja avustajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lainsäädäntöneuvos Antti T. Leinonen, varapuheenjohtaja hallitusneuvos Hannu Pennanen ja jäsen lakimies Mervi Kaikkonen. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 160 67713)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä eduskunnan työjärjestyksen muuttamisen johdosta pöytäkirjaan. (OM lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri 160 67697)

Päätös hyväksyä Suomen kansallinen rakennerahastostrategia kaudelle 2007-2013 ja toimittaa se Euroopan komissiolle. Suomen kansallisen rakennerahastostrategian laadinta perustuu rakennerahastoja 2007-2013 koskevaan yleisasetukseen, jonka mukaisesti jokaisen jäsenmaan on esitettävä kansallinen strateginen viitekehys, jolla varmistetaan, että kunkin jäsenmaan saamat rakennerahastovarat kohdennetaan yhteisön koheesiota koskevien strategisten suuntaviivojen mukaisesti. Komissio hyväksyy alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen osalta rakennerahastostrategiaan sisältyvän luettelon toimenpideohjelmista sekä kustakin rakennerahastosta myönnettävien varojen ohjeellisen vuotuisen jaon ohjelmittain. Kansallinen rakennerahastostrategia ohjaa sekä alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR-osarahoitteisten ja ESR-osarahoitteisten toimenpideohjelmien että Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen EAKR -osarahoitteisten toimenpideohjelmien laadintaa ja toteutusta. Strategian tavoitteena on ohjata rakennerahastovarojen kohdentumista siten, että ne suunnataan toimenpideohjelmissa selkeästi määriteltyihin asiakokonaisuuksiin ohjelmien toimien tehokkuuden, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi. Strategian painopisteet ovat: yritystoiminnan edistäminen; innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen; osaaminen, työvoima, työllisyys ja yrittäjyys; sekä alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen. Kansallinen rakennerahastostrategia kattaa myös Ahvenanmaan, joka itsehallintolain nojalla on laatinut strategiaan oman kappaleensa, joka on hyväksytty Ahvenanmaan maakuntahallituksessa. (SM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 160 42838)

Päätös hyväksyä Suomen esitykset Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Länsi-Suomen ja Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettaviksi toimenpideohjelmiksi kaudelle 2007-2013. Esitykset koskevat EU:n rakennerahastojen ohjelmakauden 2007-2013 Manner-Suomen alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR-toimenpideohjelmia. Toimenpideohjelmien tavoitteena on vahvistaa Suomen kansallista ja alueellista kilpailukykyä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet ja koheesiopolitiikan keskeiset periaatteet. Itsehallintolain perusteella Ahvenanmaan maakuntahallitus tekee oman esityksensä aluettaan koskevasta alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen EAKR-ohjelmasta komissiolle. (SM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 160 42838)

Päätös maakunnan kehittämisrahan alueellisesta jaosta. Maakunnan 31 380 000 euron kehittämisrahasta jaetaan alueittain maakunnan liitoille 11 630 000 euroa. Sisäasiainministeriölle osoitetaan 650 000 euroa. Määräraha varataan, ottaen huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet ja hallituksen politiikkaohjelmat, käytettäväksi useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin ja seudullisiin yhteistyöhankkeisiin. Osaamiskeskusten perusrahoitukseen varataan 8 700 000 euroa. Aluekeskusohjelmaan ja kaupunkipoliittisiin toimenpiteisiin varataan yhteensä 9 200 000 euroa. Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 1 000 000 euroa ja saaristo-ohjelmaan 200 000 euroa. Osaamiskeskusohjelmaan, aluekeskusohjelmaan ja kaupunkipolitiikkaan sekä maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan varatun rahoituksen alueelliset jaot tehdään erikseen. (SM aluekehitysjohtaja Tiina Tikka 160 42340)

Päätös myöntää vastavakuuksia vaatimatta omavelkainen valtiontakaus Finnvera Oyj:n kahdessa erässä otettavan, yhteismäärältään enintään 800 miljoonan Norjan kruunun (noin 95,7 miljoonan euron) määräisen joukkovelkakirjalainan vakuudeksi. Valtiovarainministeriölle pidätetään oikeus hyväksyä takauksen tarkemmat ehdot, sekä oikeus antaa Finnvera Oyj:lle myöhemmin määräyksiä vastavakuuksien vaatimisesta valtiolle tai muista valtion asemaa takaajana turvaavista seikoista. Takauksesta ei peritä takausmaksua ottaen huomioon Finnvera Oyj:n kannattavuuden turvaamiseksi toteutetut valtion eri tukitoimet (alueellinen korkotuki, erityiskorkotuki, luotto- ja takaustappiotuki, toimintatuki). (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 160 34953)

Päätös oikeuttaa valtiovarainministeriö Suomen valtion puolesta merkitsemään 10 875 856 uutta Sponda Oyj:n osaketta yhtiön osakepääoman korotuksen yhteydessä, maksamaan osakemerkinnästä yhteensä enintään 85 000 000 euroa sekä myymään merkintäsuhteeseen nähden ylijäävät kaksi merkintäoikeutta markkinahintaan. (VM neuvotteleva virkamies Ilpo Nuutinen 160 34947)

Päätös määrätä valtion edustajaksi CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n vuoden 2007 yhtiökokouksiin kansliapäällikkö Harri Skog varamiehenään ylijohtaja Sakari Karjalainen. (OPM johtaja Anita Lehikoinen 160 77424)

Päätös määrätä maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Anna Rakemaa, ylitarkastaja Jukka Ränkimies ja eläinlääkintöylitarkastaja Eeva-Riitta Wirta valtioneuvoston esittelijöiksi. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 160 53331)

Päätös jakaa myöntämisvaltuudet Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanoa varten. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan myöntämisvaltuutta Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston ohjausosaston rahoitusosuutena 17 316 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 4 238 000 euroa käytettäväksi Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelmien sekä Leader+ -yhteisöaloiteohjelmien toimeenpanoa varten. Maa- ja metsätalousministeriön käyttöön jätetään 486 000 euroa valtion rahoitusosuutta. Päätös sisältää Kainuun maakuntavaltuuston 18.12.2006 92 § ja 93 § tekemässä päätöksessä tarkoitetun myöntämisvaltuuden. (MMM ylitarkastaja Leena Summanen 160 54229)

Päätös jakaa myöntämisvaltuudet Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan myöntämisvaltuutta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto) rahoitusosuutena 990 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 1 210 000 euroa käytettäväksi teknisenä apuna Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanoa varten. Maa- ja metsätalousministeriön käyttöön jätetään teknisenä apuna 563 400 euroa maaseuturahaston rahoitusosuutta ja 688 600 euroa valtion rahoitusosuutta. (MMM ylitarkastaja Leena Summanen 160 54229)

Päätös määrätä opetusministeriöstä opetusneuvos Seppo Niinivaara varajäsenenään vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen ja sosiaali- ja terveysministeriöstä ylitarkastaja Merja Söderholm varajäsenenään hallitussihteeri Juhani Turunen Liikenneturvan hallituksen jäseniksi vuosiksi 2007-2008. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571) Päätös äkillisen rakennemuutoksen alueiden nimeämisestä sekä näille alueille vuoden 2007 talousarviossa kauppa- ja teollisuusministeriölle ja työministeriölle varattujen valtuuksien/ määrärahan alueellisesta jaosta. Äkillisen rakennemuutoksen alueiksi ja rakennemuutoksen vaikutuksia lievittävien yritystuki- ja työllisyysmäärärahojen saajiksi nimetään Joensuun, Jämsän, Keuruun, Kouvolan, Lappeenrannan, Saarijärven-Viitasaaren, Vakka-Suomen ja Etelä-Pirkanmaan seutukunnat vuoden 2008 loppuun saakka. Rakennemuutosalueiksi määriteltyjen seutukuntien puhtaasti kansallisiin yritystukihankkeisiin kiintiöidään 12 miljoonan euron myöntämisvaltuudet. Valtuudet on osoitettu TE-keskuksille, joiden tulee käyttää ne äkillisten rakennemuutosten vaikutusten torjumiseen ja menetettyjen työpaikkojen korvaamiseen yritystoiminnan tukemisen kautta. Rakennemuutosalueiden seutukunnille työllisyysperusteisiin investointeihin kiintiöidään TE-keskuksittain käytettäväksi myöntämisvaltuutta 8 miljoonaa euroa. Myöntämisvaltuutta tulee käyttää äkillisen rakennemuutoksen alueilla uusia työpaikkoja luoviin hankkeisiin. Lisäksi työministeriö osoittaa Valkeakosken seutukunnalle erikseen muuhun kuin äkillisille rakennemuutosalueille osoitetusta myöntämisvaltuudesta 500 000 euron valtuuden alueellisen kiintiöinnin yhteydessä helmikuussa. Lisäksi kiintiöidään TE-keskuksittain äkillisen rakennemuutosseutukunnissa rakennemuutoksesta johtuvien työllisyyspoliittisiin toimiin käytettäväksi 1,975 miljoonan euron myöntämisvaltuudet. (KTM valtiosihteeri Anssi Paasivirta 160 62662)

Päätös määrätä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jari Keinänen ja kehittämispäällikkö Anne Nordblad valtioneuvoston esittelijöiksi. (STM hallitussihteeri Arita Kaario 160 73792)

Päätös jakaa avustuksina Rahaautomaattiyhdistyksen tuotosta 306 000 000 euroa ja jättää jakamatta vuoden 2006 tuotosta 16 367 093,31 euroa. Avustuksia myönnetään 1 104 hakijalle yhteensä 2 394 kohteeseen. (STM ylitarkastaja Markus Seppelin 160 73828)

Päätös tehdä Euroopan yhteisöjen komissiolle esitys alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitetta koskevaksi Manner-Suomen ESR-ohjelma-asiakirjaksi. Lisäksi päätetään ESR-määrärahojen jaosta valtakunnallisen ja alueosioiden kesken sekä ESR-määrärahojen hallinnonaloittaisesta jaosta kaudelle 2007-2013. Manner-Suomen ESR-ohjelmalla tuetaan Lissabonin strategian kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevia tavoitteita sekä Suomen kansallista toimenpideohjelmaa. Erityisesti sosiaalirahaston toimilla tuetaan Euroopan työllisyysstrategian suuntaviivoja. Tavoitteena on vaikuttaa etenkin rakenteellisen työttömyyden alentamiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. (TM neuvotteleva virkamies Ulla Jatila 010 60 48918)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 1.2.2007 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 73/2006) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (direktiivi unionin kansalaisen äänioikeudesta ja vaalikelpoisuudesta). Euroopan yhteisöjen komissio on 12.12.2006 tehnyt ehdotuksen neuvoston direktiiviksi niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6.12.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Eero Aarnio 160 67694)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 74/2006) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta ilmailualan toimintojen sisällyttämiseksi yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmään (lentoliikenteen päästökauppa). Komission ehdotuksen tavoitteena on liittää EU:n lentoliikenne osaksi yhteisön päästökauppajärjestelmää vuoden 2011 alusta. (LVM liikenneneuvos Risto Saari 160 28878)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 1.2.2007 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Helena Tuuri valtioneuvoston EU-sihteeristön apulaispäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2007-30.4.2008, kuitenkin enintään siksi ajaksi kuin määräaikaisen viran haltija on virkavapaana. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 160 22026)

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta ylitarkastaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Eira Mirjam Annikki Parppeille ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan. (UM lähetystöneuvos Antti Rytövuori 160 55410)

Ylitarkastaja Eira Mirjam Annikki Parppei ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.3.2007 lukien. (UM lähetystöneuvos Antti Rytövuori 160 55410)

Tekniikan tohtori, professori Hannu Harald Kari tutkimusjohtajan virkaan Maanpuolustuskorkeakoulussa 1.3.2007 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

Oikeustieteen kandidaatti Virpi Korhonen sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 2.2.2007 lukien. (STM kansliapäällikkö Kari Välimäki 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 1.2.2007 seuraavia asioita:

Ilmavoimien esikunnan ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Ilmavoimien esikunta vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Tikkakoskella Jyväskylän maalaiskunnassa sijaitsevan Ilmavoimien esikunnan toimitilojen perusparannushankkeen vuokrasopimuksen. Hanke toteutetaan neljässä vaiheessa ja kukin vaihe otetaan käyttöön valmistuttuaan. Ensimmäisen vaiheen on arvioitu valmistuvan 31.3.2008 ja koko hankkeen arvioidaan olevan valmis kesäkuussa 2011. Vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 19 vuoden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta. Tilojen perusparannustyön kokonaiskustannusarvio on 29 000 000 euroa (hintataso 73,0/ 5.2006). Hankkeen huoneistoala on 14 906 htm2 (1945 _/htm2). Hankkeen valmistuttua pääomavuokran arvioidaan olevan noin 2 566 974 euroa/ vuosi. (PLM erityisasiantuntija Kai Heng 160 88227)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 36.01.90 (Euromääräisen velan korko) arviomäärärahan ylittäminen 27 000 000 eurolla. Määrärahan ylitystarve johtuu yleisen korkotason arvioitua suuremmasta noususta vuoden 2006 lopulla 19.10.2006 annetun esityksen valtion vuoden 2006 toiseksi lisätalousarvioesitykseksi jälkeen. (VM neuvotteleva virkamies Arto Eno 160 33108)

Valtion eläkerahaston vuoden 2007 talousarvion hyväksyminen. Talousarviossa vahvistetaan vain rahaston toiminnasta aiheutuvat menot, jotka suoritetaan rahaston hallinnassa olevista varoista. Valtion eläkerahaston toiminnasta aiheutuvat menot olisivat vuonna 2007 kaikkiaan 6 242 600 euroa. Menot kasvaisivat edellisen vuoden talousarvioon nähden 1 999 200 euroa ja toteutuma-arvioon nähden 2 464 300 euroa. Rahaston menot vähentävät sen hallinnassa olevia varoja, jotka olivat vuoden 2006 lopussa markkina-arvoltaan noin 10,3 miljardia euroa. (VM neuvotteleva virkamies Arto Eno 160 33108)

Savo-Karjalan veroviraston oikeuttaminen tekemään uusi vuokrasopimus, jossa virasto vuokraa Senaattikiinteistöltä toimistotiloja yhteensä 3 153 m2 sekä arkisto- ja varastotilaa yhteensä 356 m2 Torikatu 36:ssä sijaitsevasta virastotalosta. Sopimukseen sisältyvät virastotalossa nykyisin sijaitsevat Joensuun verotoimiston toimitilat sekä uudet veroviraston alueyksiköiden toimitilat, jonne alueyksiköt siirtyvät nykyisistä Kirkkokatu 20:ssa sijaitsevista yksityisen omistajan tiloista. Sopimukseen sisältyy myös osuus rakennuksen yhteiskäyttöisistä tiloista noin 391 m2 sekä kaksi autotallipaikkaa (54 m2) viraston virka-autoille ja yhteiskäyttöoikeus kahdeksaan piha-alueella olevaan autopaikkaan. Määräaikainen vuokrasopimus alkaa kaikkien tilojen osalta viimeistään 1.4.2008 ja päättyy 31.3.2018. Vuokra on toimistotilojen osalta 12,79 euroa/m2 ja 41 028,98 euroa/kk ilman arvonlisäveroa. Arkistotilojen osalta perusvuokra on 6,25 euroa/m2 ja 2 225 euroa/kk ilman arvonlisäveroa. Vuokralainen maksaa lisäksi verollista sähkömaksua toimistotiloista 1 603 euroa/kk ja arkistotiloista 178 euroa/kk. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin 1951:10. Vuokra tarkistetaan vuosittain lokakuussa perusindeksi 2008:4. Vuokrataso säilyy pääosin nykyisenä. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 160 33161)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 29.60.30 (Ammatillinen koulutus, Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin) arviomäärärahan ylittäminen 4 290 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu lähinnä ennakoitua suuremmasta opiskelijamäärästä. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 160 77442)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 29.60.31 (Ammatillinen koulutus, Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen) arviomäärärahan ylittäminen 1 094 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu ennakoitua suuremmasta opiskelijamäärästä. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 160 77442)

Luotsausliikelaitoksen vuoden 2007 palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden vahvistaminen sekä tulostavoitteen ja tuloutustavoitteen asettaminen. Tulostavoitteeksi asetetaan 1 800 000 euroa ja tuloutustavoitteeksi voitosta 50 %, kuitenkin vähintään 1 000 000 euroa. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 160 28624)

Tieliikelaitoksen vuoden 2007 palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden vahvistaminen sekä tulostavoitteen ja tuloutustavoitteen asettaminen. Tulostavoitteeksi asetetaan 15 000 000 euroa ja voitontuloutustavoitteeksi 50 % voitosta, vähintään kuitenkin 4,6 miljoonaa euroa. (LVM ylitarkastaja Marja Pokela 160 28475)

Varustamoliikelaitoksen vuoden 2007 palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden vahvistaminen sekä tulostavoitteen ja tuloutustavoitteen asettaminen. Tulostavoitteeksi asetetaan 1 000 000 euroa ja tuloutustavoitteeksi 50 % voitosta, kuitenkin vähintään 1 000 000 euroa. Toteutuvasta tuloksesta valtion talousarvioon tuloutettavasta määrästä valtioneuvosto päättää lopullisesti Varustamoliikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä keväällä 2008. (LVM ylitarkastaja Marja Pokela 160 28475)

Finnvera Oyj:n korkotuettomien investointi- ja käyttöpääomalainojen ja takausten myöntämisvaltuus vuodelle 2007. Finnvera Oyj voi vuonna 2007 myöntää luotto- ja takaustappioiden osittaisesta korvaamisesta annetun valtioneuvoston sitoumuksen piiriin kuuluvia korkotuettomia investointi- ja käyttöpääomalainoja ja takauksia lähinnä pk-yrityksille yhteensä enintään 535 000 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Markus Lounela 160 62084)

Valtiontakuurahaston talousarvion vahvistaminen vuodelle 2007. Valtiontakuurahastossa oli varoja 1.12.2006 noin 668 miljoonaa euroa. Rahaston vuoden 2007 suoriteperusteisen tuloksen arvioidaan muodostuvan 1,35 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja kassaperusteiseksi muutettuna tuloksen arvioidaan olevan noin 0,67 miljoonaa euroa ylijäämäinen. (KTM ylitarkastaja Outi Kanniainen 160 63656)

Palkkaussopimuksen tekeminen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Sopimuspalkka on 9 513 euroa kuukaudessa 1.1.2007 lukien. (STM hallitussihteeri Arita Kaario 160 73792)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 25.1.2007

Tasa-arvonäkökulma on vakiintunut hallinnossa

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004-2007 vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lähes kaikki tasa-arvo-ohjelman toimenpiteet ovat käynnistyneet ja osa on jo valmistunut. Hallitus käsitteli tasa-arvo-ohjelman loppuraporttia neuvottelussaan torstaina 25. tammikuuta.

Raportissa pidetään tärkeänä, että ohjelmien ja hankkeiden valmistelussa sukupuolinäkökulma otetaan jo alkuvaiheessa yhdeksi lähtökohdaksi. Kun tasa-arvonäkökulma sisällytetään kaikkiin valtioneuvoston toimenpiteisiin, parannetaan tuottavuutta sekä turvataan se, että toimenpiteet kohdentuvat tehokkaasti ja tasa-arvoisesti. Tavoitteena on, että sukupuolinäkökulma on mukana kaikissa hankkeissa, joilla on merkittäviä sukupuolivaikutuksia.

Opetusministeriö edistää sukupuolten tasa-arvoa liikuntapolitiikassa

Opetusministeriössä on valmisteltu toimenpiteet, joiden pohjalta liikunta-alalla voidaan arvioida sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä liikuntajärjestöjen, liikuntapaikkarakentamisen, kuntien liikuntatoimen, liikuntatieteellisen tutkimuksen ja liikunta-alan koulutuksen osalta. Ensimmäisenä toimenpiteenä varattiin vuoden 2006 valtion talousarvioon määräraha kunnille myönnettävästä tuloksellisuuspalkkiosta sukupuolten tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi.

Lisäksi opetusministeriössä uudistettiin liikunnan valtakunnallisten lajiliittojen avustusjärjestelmä, jossa erityisenä painopisteenä on toiminnan yhteiskunnallisen merkityksen kriteerien tarkentaminen ja sisällyttäminen osaksi arviointiprosessia. Sukupuolten välinen tasa-arvo on aiempaa merkittävämmin mukana arvioinnissa. Tasa-arvon toteutumista mitataan lajeittain. Samalla otetaan huomioon lajien erityispiirteet sekä harrastajien sukupuolijakautumat. Tuloksia verrataan mm. vähemmistönä olevan sukupuolen osallistumisedellytysten parantamiseen ja päätöksenteossa mukana olevien henkilöiden sukupuolijakautumaan.

Naisyrittäjyyden edistämisessä askelia eteenpäin

Naisyrittäjyyden edistämiseksi tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat pääosin toteutuneet. YritysSuomi -verkkopalvelun naisyrittäjyyssivut avattiin maaliskuussa 2006. Verkkosivuille on koottu mm. kehittämis-, koulutus-, neuvonta-, markkinointi- ja rahoituspalvelut.

TE-keskukset järjestävät neuvontaa ja koulutusta naisyrittäjille. Myönteisiä kokemuksia on saatu myös mentorointiohjelmasta, jolla tuetaan naisyrittäjiä.

Naisyrittäjyyttä koskevat tilastot ovat uutena osiona vuodesta 2006 KTM:n vuosittain julkaisemassa yrittäjyyskatsauksessa. Naisyrittäjyyden tutkimusta ja tilastojen keruuta vahvistetaan edelleen.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen

Naisiin kohdistuva lähisuhde- ja perheväkivalta on Suomessa erityisen vakava ongelma. Perheväkivalta vahingoittaa myös perheessä elävien lasten terveyttä ja kehitystä. Kasvava ongelma on työtehtävissä koettu väkivalta ja sen uhka.

Asiakkaat saavat avun väkivaltatilanteissa nykyistä helpommin, kun sosiaalipäivystys toimii vuoden 2007 loppuun mennessä kaikissa kunnissa. Koko maan kattavan turvakotiverkoston kehittäminen edellyttää vielä lisätyötä. Tavoitteena on se, että kunnissa on pysyvä ja ympärivuorokauden toimiva järjestelmä, jolla ehkäistään perheväkivaltaa ja autetaan väkivallan uhreja. Sukupuolivaikutusten arviointia lakiehdotusten valmistelussa lisätään. Sukupuolivaikutusten arviointi parantaa lainsäädännön sisältöä ja laatua. Nykyisten ohjeiden mukaan virkamiehen velvollisuus on arvioida lakiesitysten sukupuolivaikutukset. Virkamiehille järjestetään lisää koulutusta asiassa.

Yritysten hallitukset tarvitsevat naisia

Tavoite, että valtionyhtiöiden hallituksissa on valtion nimittämistä jäsenistä vähintään 40 prosenttia naisia, on pääosin toteutunut. Sen sijaan hallintoneuvostojen jäsenten kohdalla eivät tasa-arvotavoitteet ole toteutuneet. Jotta tasa-arvo toteutuisi kaikkien yritysten hallituksissa, on kaikkien omistajien kiinnitettävä huomiota tasa-arvon edistämiseen.

Lisätietoja: valtiosihteeri Leila Kostiainen p. (09) 160 73753, ylitarkastaja Päivi Yli-Pietilä p. (09) 160 74889 ja projektipäällikkö Hanna Onwen-Huma, p. (09) 160 74459, sosiaali- ja terveysministeriö

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 26.1.2007

Suomen näkemyksiä EU:n 1,5 vuoden ohjelmaan ja Lissabon-edistymisraporttiin

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli perjantaina 26. tammikuuta Suomen kantoja lähitulevaisuuden keskeisiin EU-asioihin. Esillä oli puheenjohtajamaiden Saksan, Portugalin ja Slovenian laatima neuvoston 18 kuukauden ohjelma.

Suomi tukee puheenjohtajamaiden linjaamia tavoitteita. Keskeisiä kysymyksiä unionissa ovat lähivuosina muun muassa EU:n perustuslakisopimus, valmistautuminen unionin rahoituskehysten uudelleenarviointiin, energia- ja ilmastokysymykset, unionin turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, transatlanttiset suhteet sekä suhteet unionin lähialueisiin kuten Länsi-Balkaniin ja Venäjään.

Suomi kannattaa puheenjohtajamaa Saksan suunnitelmaa päättää kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvostossa suuntaviivoista EU:n perustuslakisopimusta koskevan kysymyksen ratkaisemiseksi. Yhteisymmärrys uudesta perussopimuksesta olisi hyvä saavuttaa ennen Euroopan parlamentin vaaleja vuonna 2009. Suomi on ratifioinut perustuslakisopimuksen ja pitää sitä tasapainoisena pakettina, joka muodostaa hyvän pohjan tulevalle ratkaisulle. Suomen lähtökohtana on, että sopimus tulisi säilyttää jatkotyössä mahdollisimman koskemattomana.

Rahoituskehysten uudelleenarviointi on lähivuosien tärkeimpiä teemoja. Eurooppa-neuvosto ottaa asiaan kantaa, kun Euroopan komissio on laatinut kattavan menoja ja tuloja analysoivan raportin. Komission arviointi kattaa muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan ja Britannian jäsenmaksualennuksen, ja se huomioidaan vuoden 2013 jälkeisiä rahoituskehyksiä valmisteltaessa.

Suomi toimii aktiivisesti EU:n kehittäessä pitkän aikavälin kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaa strategiaansa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi EU:n tulee saada tärkeässä vaiheessa olevia kansainvälisiä neuvotteluita eteenpäin omilla aloitteillaan ja tehokkaalla toiminnallaan. Unionin tavoitteena on, että neuvottelut kansainvälisestä vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevasta, mahdollisimman laajan osallistumisen varmistavasta sopimuksesta voitaisiin saada päätökseen vuonna 2009.

EU:n energiapolitiikan kehittäminen ja konkretisoiminen kuuluu unionin keskeisiin haasteisiin. Kevään 2007 Eurooppa-neuvoston on määrä hyväksyä lähiajan painopisteet unionin energiapolitiikan toteuttamiseksi Euroopan komission valmisteleman laajan energiapaketin pohjalta.

Saksan puheenjohtajakaudella pyritään aloittamaan neuvottelut uudesta EU:n ja Venäjän välisestä kehyssopimuksesta. Suomi painottaa Venäjä-suhteissa myös käytännön yhteistyön edistämistä eri sektoreilla. Suomi pitää lisäksi hyvänä, että transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen kuuluu puheenjohtajamaiden keskeisiin tavoitteisiin ja että viime syksynä käynnistettyä EU:n ja Yhdysvaltojen välistä ilmastodialogia jatketaan.

EU-ministerivaliokunta käsitteli lisäksi Euroopan komission joulukuussa 2006 julkaisemaa vuosittaista Lissabonin strategian edistymisraporttia. Suomi tukee pyrkimyksiä vauhdittaa strategian toimeenpanoa. Lissabonin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää jäsenmailta pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Olisi tärkeää hyödyntää talouden myönteinen kehitys ja samaan aikaan yhteisötasolla jatkaa sisämarkkinoiden kehittämistä EU-tason Lissabon-ohjelman pohjalta. Suomi kannattaa keskittymistä jatkotoimiin kevään 2006 Eurooppa-neuvostossa hyväksytyillä painopistealueilla, joita ovat innovaatiot, yritysympäristö, työllisyys sekä energia ja ilmastonmuutos. Komission ja Saksan kannattamia hallinnollisen taakan keventämisehdotuksia on arvioitava perusteellisesti.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Jari Luoto, valtioneuvoston EU-sihteeristö, p. (09) 160 22180

EU:n 18 kuukauden ohjelma: www.eu2007.de/includes/Download_Dokumente/Trio-Programm/trioenglish.pdf

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Terveysalan asiantuntijat, Stakesin tutkimusprofessorin Markku Pekurisen ja Kansanterveyslaitoksen pääjohtajan Pekka Puskan johdolla, julkaisivat raporttinsa 1.2.2007 valtioneuvoston kansliassa talousneuvoston sihteeristön pyynnöstä. Asiantuntijat esittävät mm. terveydenhuollon rahoitusta uudistettavaksi ja terveyden edistämisen periaatelinjauksia hallitusohjelmaan. Raporteissa esitetään myös, että kunnallisille sairaaloille olisi luotava yhtenäinen palveluiden hinnoittelu ja terveellisten elämäntapojen omaksumista tulisi kannustaa terveydenhuollon erilaisilla yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä. Raportit on koottu julkaisuun, joka on osoitteessa http://www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=181463. Lisätietoja antavat tutkimusprofessori Markku Pekurinen, p. (09) 396 72630, Stakes, pääjohtaja Pekka Puska, p. (09) 474 48200, Kansanterveyslaitos ja talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä, p. 160 22171, valtioneuvoston kanslia.

Vankeinhoidon hallintoa pohtinut selvitysmies Jukka Wuolijoki luovutti 26.1.2007 raporttinsa oikeusministeri Leena Luhtaselle. Selvitysmies esittää, että oikeusministeriö ja Rikosseuraamusvirasto arvioisivat uudelleen, mihin vankiryhmiin uuden vankeuslain velvoitteet olisi täysimääräisesti tarkoituksenmukaista kohdistaa. Selvitysmies esittää, että oikeusministeriö luopuu pikkutarkasta vankeinhoidon ohjaamisesta ja jättää alan kehittämistoiminnan Rikosseuraamusviraston vastuulle. Johtamiskäytäntöjä selvitysmies esittää merkittävästi parannettavaksi kaikilla tasoilla. Tämä edellyttää laajan henkilöjohtamisen kehitysohjelman läpiviemistä koko organisaatiossa. Sen käynnistämistä selvitysmies pitää kiireellisenä tehtävänä. Selvitysmiehen eräät ehdotukset edellyttävät säädösmuutoksia, jotka kuitenkin ovat varsin nopeasti valmisteltavissa. Raportti on osoitteessa http://www.om.fi/omls20071.htm. Lisätietoja antaa selvitysmies Jukka Wuolijoki, p. (09) 772 5200, Valtiokonttori.

Elokuvakoulutuksen järjestämistä Suomessa pohtinut selvitysmies Lauri Törhönen luovutti 26.1.2007 selvityksensä opetusministeriölle. Törhönen ehdottaa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopiston työnjakoa elokuva-alan koulutuksessa selkiytettäisiin ja päällekkäiskoulutusta vähennettäisiin. Ammattikorkeakoulut vastaisivat Törhösen mukaan jatkossa elokuvataiteen peruskoulutuksesta ja välitutkintoon johtavasta BA-koulutuksesta. Yliopisto taas antaisi MA-tason koulutusta. Törhönen esittää, että elokuva-alan koulutuksesta vastaavat ammattikorkeakoulut ja yliopisto muodostaisivat verkottuneen elokuvakoulutusjärjestelmän, Suomen elokuvakoulun. Elokuvakoulu voitaisiin toteuttaa nykyisillä resursseilla, mutta uudistus vaikuttaisi yksikköhintoihin ja oppilaspaikkojen lukumääriin sekä yliopistossa että ammattikorkeakouluissa. Elokuvakoulutus tulisi Törhösen mukaan määrittää omaksi koulutusalakseen. Samalla sen asemaa ja koulutusta muiden taiteenalojen koulutukseen nähden tulisi pohtia uudelleen. Elokuvataiteen koulutus poikkeaa monien muiden taidealojen koulutuksesta ja siksi sille tulisi antaa oma identiteetti. Selvitys on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Seurantaselvitys_elokuva_ja_televisiokoulutuksen_kehityksestx_.html?lang=fi. Lisätietoja antavat elokuvaohjaaja Lauri Törhönen, p. 0500 400 690, lauri.torhonen@uiah.fi ja ylitarkastaja Turja Pesonen, p. (09) 160 77428, opetusministeriö.

Ammatillisten tutkintojen kehittämistä ja asemaa koulutusjärjestelmässä pohtinut opetusministeriön työryhmä luovutti 30.1.2007 muistionsa opetusministeriölle. Työryhmän mukaan ammatillisten tutkintojen muodostumissääntöjä tulisi joustavoittaa. Jotta ammatilliset tutkinnot voivat vastata nykyistä paremmin työelämän nopeaan kehitykseen, tutkintoihin tulee voida sisällyttää osia muun tasoisten tai muiden ammattialojen tutkinnoista. Samalla ammatilliseen tutkintojärjestelmään kuuluvia tutkintotyyppejä tulee kehittää ja hallinnoida kokonaisuutena. Työryhmä katsoo, että ammatilliseen tutkintojärjestelmään sisältyy opiskelijoiden etenemistä estäviä umpiperiä ja esittää, että kaikilla ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneilla tulisi olla oikeus pyrkiä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Työryhmämuistioon sisältyy yksi lausuma ja yksi eriävä mielipide. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2007/Ammatillisten_tutkintojen_kehittamisperiaatteet. Lisätietoja antaa opetusneuvos Jorma Ahola, p. (09) 160 77393, opetusministeriö.

Kulttuuriviennin kansallista tukiverkostoa ja palvelurakennetta kehittävä työryhmä luovutti 31.1.2007 selvityksensä opetusministeriölle. Työryhmä esittää perustettavaksi kulttuuriviennin ja -yhteistyön tukiverkoston, joka kohdentaisi toimintaansa ensisijaisesti kunkin alueen ja taiteen- ja kulttuurialan avainhenkilöihin, mielipidevaikuttajiin ja päättäjiin. Työryhmän mukaan kulttuuriviennin ja -yhteistyön tukiverkoston tarkoituksena on kulttuuriviennin volyymin kasvattaminen sekä taiteen ja kulttuurin vaikutuksen vahvistaminen Suomen kansainvälisissä suhteissa ja taloudellisessa toiminnassa. Kulttuurivientihankkeessa on mukana kolme ministeriötä (UM, OPM ja KTM), jotka toimivat yhteistyössä kulttuuriviennin edistämiseksi. Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2007/liitteet/tr5.pdf?lang=fi. Lisätietoja antaa kulttuuriasiainneuvos Eva Paajanen. p. (09) 160 77385, opetusministeriö.

Liikenneopettajakoulutuksen kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti 26.1.2007 mietintönsä liikenne- ja viestintäministeriölle. Työryhmän mukaan liikenneopettajien koulutuksen aloituspaikkoja tulee lisätä pikaisesti ja tutkinnon asema pitää vakiinnuttaa osaksi ammatillista koulutusjärjestelmää. Tällä turvataan koulutuksen rahoitus. Nyt koulutus on toteutettu erillisjärjestelyin harkinnanvaraisella rahoituksella. Tämä on haitannut mm. koulutuksen kehittämistä ja suunnittelua. Koulutuksen järjestämisen luvasta tai luvista päättäisi opetusministeriö. Työryhmä ehdottaa, että koulutuksen aloituspaikkoja olisi vähintään 120. Nyt koulutuksen aloittaa vuosittain 80 opiskelijaa. Työryhmän mukaan koulutuksen pääsyvaatimuksissa sekä opetuksessa tulisi korostaa opettajuutta ja vuorovaikutustaitoja. Miesvaltaiselle alalle toivotaan samalla lisää naisia. Mietintö on osoitteessa http://www.mintc.fi/oliver/upl556-Julkaisuja%202_2007.pdf. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Eija Maunu, p. (09) 160 28571 tai 040 716 4140, liikenne- ja viestintäministeriö.

Väkivallan vähentämistyön osaamisen ja kehittämisen koordinointia selvittänyt työryhmä luovutti selvityksensä 31.1.2007 peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Työryhmä esittää, että maahamme perustetaan kansallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyön vastuuyksikkö joko Stakesin tai Kansanterveyslaitoksen yhteyteen. Yksikkö ottaisi päävastuun lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöstä. Tällä hetkellä monet tahot tekevät väkivallan vastaista työtä mutta kokonaisvastuuta ei ole kenelläkään. Asiantuntijatyöryhmä selvitti eri virastojen ja laitosten roolia väkivallan vähentämistyössä ja teki selvityksen pohjalta esityksen työn uudelleen järjestämiseksi. Työryhmä painottaa, että väkivallan ehkäisytyölle on varattava riittävät voimavarat. Lähisuhde- ja perheväkivallan vähentäminen 10 prosentilla toisi arvion mukaan noin 9 miljoonan euron säästöt. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että Työterveyslaitoksen tehtävää työväkivaltaa koskevan tutkimuksen, osaamisen, koulutuksen ja tiedotuksen koordinoinnissa vahvistetaan. Selvitys on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/10212/index.htx. Lisätietoja antavat ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, p. (09) 160 73760 ja ylitarkastaja Helena Ewalds, p. (09) 160 73775, 050 466 2854, sosiaali- ja terveysministeriö.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.