Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 45/2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 8.11.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 256/2006 vp) laiksi yliopistolain muuttamisesta. Yliopistojen taloudellista itsehallintoa lisätään antamalla kaikille yliopistoille mahdollisuus omaan valtion talousarviotalouden ulkopuoliseen omaisuuteen sekä siihen liittyvään oikeushenkilöllisyyteen. Nykyisin tämä mahdollisuus on historiallisista syistä pelkästään Helsingin yliopistolla ja Åbo Akademilla. Muun kuin rahastotaloutensa osalta yliopistot säilyvät valtion talousarviotalouden tilivirastoina. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (OPM johtaja Markku Mattila 160 77230)

Esitys (HE 257/2006 vp) laiksi jätelain 10 ja 13 §:n muuttamisesta. Jätelain 10 §:ää muutetaan siten, että laissa ja sen nojalla annettavassa asetuksessa säädetään nykyistä täsmällisemmin, mistä toiminnoista peräisin olevia jätteitä pidetään asumisjätteisiin rinnastettavina jätteinä, joiden jätehuollosta kunta vastaa. Samalla täsmennetään lain 13 §:ää siten, että asumisessa syntyvä ja siihen rinnastettava jäte on toimitettava kunnan osoittamaan paikkaan hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 160 39737)

Tasavallan presidentti antoi 10.11.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 258/2006 vp) vuoden 2006 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 208/2006 vp) toisesta täydentämisestä. Momentti 30.10.61, Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen, lisätään vuoden 2006 toiseen lisätalousarvioesitykseen. Momentille ehdotetaan 12 miljoonan euron lisäystä myöntämisvaltuuteen Itä-Suomen vesivarahankkeiden rahoittamiseen. (VM apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala 160 33105)

Esitys (HE 259/2006 vp) Maailman terveysjärjestön kansainvälisen terveyssäännöstön (2005) hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Terveyssäännöstön tavoitteena on tautien kansainvälisen leviämisen ehkäisy, torjunta ja hallinta käyttäen kansanterveydellisiä keinoja, jotka ovat oikeassa suhteessa ja rajoittuvat kansanterveysuhkiin aiheuttamatta tarpeettomia häiriöitä kansainväliselle liikenteelle ja kaupalle. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 10.11.2006 seuraavat lait:

Laki rekisterihallintolain muuttamisesta, laki kotikuntalain 7 e ja 9 §:n muuttamisesta, laki nimilain muuttamisesta, laki isyyslain 20 ja 22 §:n muuttamisesta ja laki perintökaaren muuttamisesta (HE 229/2005 vp). Rekisterihallintolakia muutetaan siten, että sääntely vastaa uuden perustuslain vaatimuksia. Säännökset maistraatin toimialuetta, nimeä, maistraatin sijaintipaikkaa ja palveluyksiköitä koskevasta päätösvallasta sekä Väestörekisterikeskuksen ja maistraatin johtamistoimivallasta ja asioiden ratkaisemiseen liittyvästä toimivallasta näissä virastoissa lisätään lakiin. Lakiin sisältyvää asetuksenantovaltuutta koskevaa säännöstä tarkennetaan. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maistraattien toimialueista. Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset maistraattien sijaintipaikoista ja maistraatin yksiköistä. Maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä nimilaissa, isyyslaissa, perintökaaressa ja kotikuntalaissa muutetaan siten, että maistraattien erikoistuminen ja tehtävän siirtäminen hoidettavaksi toisessa maistraatissa on eräissä maistraatin tehtävissä mahdollista. Erikoistumisen ja tehtävien siirtämisen yleisistä perusteista säädetään erikseen kussakin edellä mainitussa laissa. Tarkemmat säännökset tehtävien siirtämisestä sekä tehtäviä siirtävistä ja vastaanottavista maistraateista annetaan sisäasiainministeriön asetuksella. Laki rekisterihallintolain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2007. Muut lait tulevat voimaan 1.3.2007. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 160 42839)

Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta (HE 118/2006 vp). Pienet ja keskisuuret yritykset voivat tehdä verotuksessa korotetut poistot myös vuosina 2007-2008 tekemiensä käyttöomaisuusinvestointien hankintamenoista. Käyttöomaisuuden hankintamenosta tehtävän poiston enimmäismäärä kolmena ensimmäisenä verovuonna on säännönmukainen poisto korotettuna 50 prosentilla. Huojennuksen soveltamisala pysyy pääosin ennallaan. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (VM hallitusneuvos Tarja Jääskeläinen 160 33143)

Laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain muuttamisesta (HE 103/2006 vp). Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain soveltamista jatketaan 31.12.2011 tai sitä ennen alkaneeseen työskentelyyn. Verovelvollista pidetään ulkomailta tulevana palkansaajana enintään 48 kuukauden ajan työskentelyn alkamisesta ja niin kauan kuin tämä työskentely on yhtäjaksoista. Lain soveltamista koskeva hakemus voidaan tehdä etukäteen tai 90 päivän kuluessa työskentelyn alkamisesta. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

Laki varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta ja laki metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 117/2006 vp). Varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin lisätään säännökset, joilla asunto-osakeyhtiön osakkeille ja määrätyn huoneiston hallintaan oikeuttaville osakkeille määritellään muiden arvopapereiden tapaan vertailuarvo. Vertailuarvoa käytetään poistamatta olevan hankintamenon sijasta mainittuja osakkeita omistavan yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa silloin, kun yrityksen muuhun kuin vaihto- tai sijoitusomaisuuteen kuuluvien arvopaperien yhteenlaskettu vertailuarvo on niiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa suurempi. Ennen 1.1.2006 hankittujen huoneisto-osakkeiden vertailuarvona pidetään vuodelle 2005 varallisuusverolain nojalla vahvistettua verotusarvoa ja myöhemmin hankitun osakkeen arvona poistamatta olevaa hankintamenoa. Vertailuarvoa noudatetaan lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sisältyvää yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa huojennussäännöstä sovellettaessa. Lisäksi lakiin lisätään metsämaan, maatalousmaan ja muun maatilatalouden maan määritelmät, jotka nykyisin sisältyvät metsäveroasetukseen. Metsänhoitoyhdistyksistä annettua lakia muutetaan siten, että lakiin sisältyvä viittaussäännös metsäveroasetuksessa tarkoitettuun metsämaahan muutetaan viittaukseksi varojen arvostamisesta verotuksessa annettuun lakiin, jonne metsämaan määritelmä siirtyy. Lait tulevat voimaan 1.1.2007. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 160 34753)

Laki ortodoksisesta kirkosta (HE 59/2006 vp). Lailla ortodoksisesta kirkosta korvataan nykyinen ortodoksista kirkkoa koskeva lainsäädäntö. Ortodoksisella kirkolla säilyy perusteiltaan nykyisenkaltainen julkisoikeudellinen erityisasema. Kirkon itsehallintoa vahvistetaan siirtämällä kirkon toimintaa ja hallintoa koskevat tarkemmat säännökset kirkolliskokouksen antamaan kirkkojärjestykseen. Kirkon keskus- ja hiippakuntahallinnon ylläpito siirretään valtiolta kirkolle itselleen, ja ylläpidosta aiheutuvat kustannukset korvataan kirkolle vastaavan suuruisella valtionavulla. Kirkollishallinnon perusrakenne säilyy pääosin nykyisellään. Muutoksenhakumenettely uudistetaan niin, että valituksen pakollisena esivaiheena on oikaisuvaatimus kirkollishallitukselle. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (OPM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 160 77903)

Laki vesikulkuneuvorekisteristä (HE 39/2006 vp). Lailla vesikulkuneuvorekisteristä kumotaan veneliikennelain 2 § ja veneliikenneasetus, joissa säädetään moottoriveneiden rekisteröinnistä. Vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Suomen perustuslain, viranomaisten toiminnan julkisuudessa annetun lain ja henkilötietolain vaatimuksia. Laissa on huomioitu rekisterin ylläpitoon ja tietopalveluun liittyvät kehittämistarpeet samoin kuin rekisterin tietosisällön ajantasaisuuden ja oikeellisuuden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Rekisterin käyttötarkoituksena on muun muassa vesiliikenteen turvallisuuden parantaminen, valvonta- ja pelastustoiminnan tukeminen sekä vesikulkuneuvojen käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Rekisteröinnin perusteita muutetaan siten, että perusteena on vesikulkuneuvon moottoriteho tai pituus nykyisen pelkän moottoritehon sijasta. Myös purjeveneet ja moottoripurjeveneet tulevat rekisteröintivelvollisuuden piiriin. Rekisterinpitäjinä ovat edelleen maistraatit. Vesikulkuneuvon rekisteritunnus säilyy samana koko vesikulkuneuvon elinkaaren, mikä on muutos nykyiseen läänikohtaiseen tunnuskäytäntöön. Laki tulee voimaan 1.10.2007. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Laki valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain muuttamisesta ja laki valtiontakuurahastosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 151/2006 vp). Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj:n toimintaa säänteleviä valtiontakuurahastosta annettua lakia ja valtion erityisrahoitusyhtiöstä annettua lakia muutetaan siten, että Finnvera Oyj:n taseeseen muodostuu kaksi rahastoa. Toisesta rahastosta katetaan yhtiön niin sanotun kotimaan toiminnan tappiot ja toisesta katetaan vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan tappiot. Valtiontakuurahastosta korvataan vientitakuu- ja erityistakaustappiot vasta sen jälkeen, kun tappiota ei voida kattaa yhtiön sisäisestä vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan rahastosta, mikä on muutos nykykäytäntöön. Tarkoituksena on parantaa Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan ja kotimaan rahoitustoiminnan läpinäkyvyyttä. Lait tulevat voimaan 1.1.2007. (KTM ylitarkastaja Markus Lounela 160 62084)

Laki tartuntatautilain muuttamisesta (HE 64/2006 vp). Tartuntatautilakiin lisätään mahdollisuus määrätä henkilöitä ja tavaroita karanteeniin. Tartuntatautiepidemian torjumiseksi voidaan myös poiketa sekä lääkkeen myyntilupavaatimuksesta että lääkkeiden jakelua koskevista lääkelain säännöksistä. Lisäksi kiireellisessä tapauksessa terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava lääkäri voi päättää karanteenista sekä työstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta poissaolosta. Laki tulee voimaan 1.12.2006. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta (HE 137/2006 vp). Sotilasvammalakia muutetaan siten, että sotainvalideille, joiden sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia, voidaan korvata enintään kymmenen viikkoa laitoshuoltoa tai enintään 70 päivää osa-aikaista huoltoa vuodessa. Muutos laajentaa etuuden saajien piiriä ja edistää sotainvalidien kotona selviytymistä. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (STM lakimies Anne Koskela 160 74132)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 10.11.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen hallituksen välillä tehty yhteistyöpöytäkirja voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki. Laki (936/2006) tulee voimaan 15.11.2006. Asetus tulee voimaan 15.11.2006. (UM apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent 160 55701)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 10.11.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Korean tasavallan välisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 10.11.2006 seuraavat asiat:

Akateemikon arvonimen myöntäminen kapellimestari Jorma Panulalle. (OPM kansliapäällikkö Harri Skog 160 77210)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 10.11.2006 seuraavat nimitysasiat:

Itäisen maanpuolustusalueen komentajan, kenraaliluutnantti Ari Tapani Puheloisen nimittäminen pääesikunnan päällikön virkaan 1.4.2007 lukien viiden vuoden määräajaksi ja Itäisen maanpuolustusalueen esikuntapäällikön, prikaatikenraali Antti Ensio Lankisen määrääminen Itäisen maanpuolustusalueen komentajaksi ajaksi 1.4.-31.12.2007. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

Everstiluutnantti Simo Matti Hautalalle Suomen pysyvän YK-edustuston sotilasedustajan tehtävään New Yorkissa annetun määräyksen peruuttaminen 1.8.2007 lukien ja komentaja Mikko Usko Juhani Santavuoren määrääminen tähän tehtävään 1.8.2007 lukien asemapaikkana New York. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

Majuri Hannu Mattisen nimittäminen puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan (vaativuusluokka 14) 1.2.2007 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM neuvotteleva virkamies Antti Korkala 160 88120)

Varatuomari, ekonomi Hilkka Liisa Anneli Tuomisen nimittäminen Rahoitustarkastuksen johtajan virkaan 1.2.2007-31.1.2012 väliseksi ajaksi. (VM osastopäällikkö Peter Nyberg 160 33055)

Varatuomari, kauppatieteiden maisteri Pentti Kalevi Hakkaraisen nimittäminen Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkaan 1.2.2007 alkavaksi viiden vuoden toimikaudeksi. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 160 33040)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 9.11.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään uusia virkanimikkeitä ja säädetään niiden kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksesta poistetaan ulkoasiainhallinnossa käytöstä poistuneita virkanimikkeitä. Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimuksiin tehdään myös muita tarkistuksia. Ulkoasiainneuvoksen lisäksi lähetystöneuvos voidaan jatkossa poikkeustapauksessa määrätä suurlähetystön ja pääkonsulaatin päälliköksi nk. kevennetyn hallintomallin edustustoihin. Suurlähetystön päällikkönä toimiva lähetystöneuvos saa täysivaltaisen erikoissuurlähettilään virka-arvon. Ulkoasiainministeriö ei enää korvaa kunniakonsulaattien kuluja, vaan kaikki erityisestä syystä maksettavat kulukorvaukset kunniakonsulaateille maksetaan jo vakiintuneen käytännön mukaisesti edustustojen kautta. Asetus tulee voimaan 1.12.2006. (UM ma. lainsäädäntöneuvos Elisa Kumpula 160 55928)

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen 1 ja 3 §:n muuttamisesta. Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrättävät ammattikorkeakoulun sijaintipaikat rajataan koskemaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa nuorten koulutuksena järjestettävää koulutusta ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Sen sijaan ammattikorkeakoulututkintoon johtava aikuiskoulutus voidaan jatkossa järjestää koulutustehtävässä määrätystä sijaintipaikasta riippumatta millä tahansa paikkakunnalla. Lisäksi asetusta täydennetään siten, että tekniikan ja liikenteen alalla voidaan jatkossa suorittaa ammattikorkeakoulututkinto tutkintonimikkeellä rakennusmestari (AMK). Asetus tulee voimaan 1.1.2007. (OPM vanhempi hallitussihteeri Maiju Tuominen 160 76972)

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Ammattikorkeakoulujen yhteishaku laajennetaan koskemaan myös ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa aikuiskoulutusta ja vieraskielistä koulutusta. Ammattikorkeakoulu voi kuitenkin erityisistä syistä päättää tietyn aikuiskoulutuksen koulutusohjelman jättämisestä yhteishakujärjestelmän ulkopuolelle. Asetus tulee voimaan 1.12.2006. Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran kevään 2007 yhteishaussa, jossa valitaan opiskelijat syksyllä 2007 alkavaan koulutukseen. (OPM vanhempi hallitussihteeri Maiju Tuominen 160 76972)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta eräiden peltokasvien ja nautojen tuotantopalkkiosta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:n muuttamisesta. Tuotantosidonnaisia tuotantopalkkioita voidaan maksaa osana tilatukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 69 artiklan nojalla. Tällä asetuksella muutetaan valtioneuvoston asetuksen 975/2005 4 §:ää siten, että peltokasvien tuotantopalkkion määrä on 47 euroa hehtaarilta. Lisäksi korotetaan peltokasvien tuotantopalkkion enimmäismäärä 5,84 miljoonaan euroon. Asetus tulee voimaan 15.11.2006. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Asetuksen 3 §:n 2 momentissa säädettyä tukikerrointa muutetaan. Uudeksi tukikertoimeksi tulee 0,947. Tukikerrointa muutetaan, koska hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävän LFA-lisäosan ja luonnonhaittakorvaussitoumusten perusteella maksuun tulevan luonnonhaittakorvauksen yhteismäärä koko maan tasolla ei saa ylittää keskimäärin 250 euroa hehtaarilta tukitasoa. Asetus tulee voimaan 15.11.2006. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 3 pykälää muutetaan eräiden ministeriön hallinto-osastoa ja sen yhteydessä olevia toimintoja koskevien pienehköjen täsmennysten vuoksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2007. (STM hallitusneuvos toimistopäällikkönä Liisa Perttula 160 73797)

Valtioneuvoston asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään tupakointitilan vähimmäiskooksi 7 m2. Asetus tulee voimaan 1.6.2007. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Valtioneuvoston asetus ulkona käytettävien laitteiden melupäästöistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella pannaan toimeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/88/EY ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 2000/14/EY muuttamisesta. Asetuksella säädetään asetuksessa lueteltujen laitteiden toisen vaiheen sallittujen äänitehotasojen muuttamisesta raja-arvojen sijaan ohjeellisiksi toistaiseksi siihen saakka, kunnes laitteiden tekninen kehitys mahdollistaa sitovien toisen vaiheen raja-arvojen käytön. Samalla korjataan valvontaviranomaisia koskevan säännöksen lakiviittaus vastaamaan vuonna 2004 muutettua lainsäädäntöä. Asetus tulee voimaan 15.11.2006. (YM lainsäädäntöneuvos Oili Rahnasto 160 39492)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. Liitettä muutetaan siten, että siihen lisätään komission päätöksien (2006/690/EY, 2006/691/EY ja 2006/692/EY) mukaisesti yhteensä yhdeksän uutta lyijyn, kadmiumin ja kuudenarvoisen kromin käyttöä eräissä erityiskohteissa koskevaa poikkeusta kohdiksi 22-30. Asetus tulee voimaan 1.12.2006. (YM yli-insinööri Hannu Laaksonen 160 39708)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 9.11.2006 seuraavat päätökset:

Päätös sisärajatarkastusten palauttamisesta. Sisärajatarkastukset palautetaan Tampereella 27. ja 28.11.2006 järjestettävän Euromed -ulkoministerikokouksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkastukset palautetaan ajalle 13.-29.11.2006. (SM hallitusneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Päätös ratkaista Greta Sakarin jäämistöstä tehdyt hakemukset ja ilmoitukset. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 160 33043)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön ylitarkastaja Minna Upola ja erityisasiantuntija Jyrki Knuutinen valtioneuvoston esittelijöiksi. (VM henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu 160 34708)

Päätös määrätä Suomen Akatemian tieteellisten toimikuntien puheenjohtajat ja jäsenet toimikaudeksi 1.1.2007-31.12.2009. Biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta:

puheenjohtaja: professori Paavo Pelkonen (metsien tuotosekologia) Joensuun yliopisto; jäsenet: professori Jaana Bamford (molekyylibiologia, virologia) Jyväskylän yliopisto, professori Marina Heinonen (funktionaaliset elintarvikkeet) Helsingin yliopisto, professori Hely Häggman (kasvifysiologia) Oulun yliopisto, professori Jouni Häkli (aluetiede, yhdyskuntatieteet) Tampereen yliopisto, tutkimusjohtaja Juha Kämäri (ympäristönmuutosten tutkimus) SYKE, professori Reijo Lahti (biokemia) Turun yliopisto, dosentti Jyrki Luukkanen (ympäristöpolitiikka, tulevaisuudentutkimus) Turun kauppakorkeakoulu, professori Liselotte Sundström (evoluutiobiologia) Helsingin yliopisto, maatalousneuvos Leena Vestala (geeni- ja bioteknologia) maa- ja metsätalousministeriö ja professori Karl Åkerman (solubiologia) Kuopion yliopisto

Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta:

puheenjohtaja: professori Eila Helander (kirkkososiologia) Helsingin yliopisto; jäsenet: professori Pertti Haapala (Suomen historia) Tampereen yliopisto, tutkimusprofessori Matti Heikkilä (sosiaalipolitiikka) Stakes, tutkimusjohtaja Päivi Hovi-Wasastjerna (graafinen viestintä) Taideteollinen korkeakoulu, professori Anne Kovalainen (taloussosiologia, liiketoimintaosaaminen) Turun kauppakorkeakoulu, professori Jaakko Pehkonen (kansantaloustiede) Jyväskylän yliopisto, professori Lea Rojola (kotimainen kirjallisuus) Turun yliopisto, professori Pekka Ruohotie (ammattikasvatus) Tampereen yliopisto, professori Katariina Salmela-Aro (psykologia) Jyväskylän yliopisto, professori Marja Tuominen (kulttuurihistoria) Lapin yliopisto ja professori Jan-Ola Östman (pohjoismaiset kielet) Helsingin yliopisto

Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta:

Puheenjohtaja: professori Erkki Oja (tietotekniikka) Teknillinen korkeakoulu; jäsenet professori Helena Aksela (fysiikka) Oulun yliopisto, professori Jaakko Astola (signaalinkäsittely) Tampereen teknillinen yliopisto, tutkimusprofessori Johanna Buchert (prosessibiotekniikka) Valtion teknillinen tutkimuslaitos, professori Hannu Hänninen (koneenrakennustekniikka) Teknillinen korkeakoulu, professori Timo Jääskeläinen (optiikka) Joensuun yliopisto, professori Pertti Mattila (matematiikka) Helsingin yliopisto, professori Jarmo Partanen (sähkötekniikka) Lappeenrannan teknillinen yliopisto, tutkimusprofessori Tuija Pulkkinen (avaruustutkimus) Ilmatieteen laitos, professori Kaisa Sere (tietojenkäsittelytiede) Åbo Akademi ja professori Pirjo Vainiotalo (orgaaninen kemia) Joensuun yliopisto

Terveyden tutkimuksen toimikunta:

Puheenjohtaja: professori Kalervo Väänänen (solubiologia) Turun yliopisto; jäsenet: professori Anssi Auvinen (epidemologia) Tampereen yliopisto, professori Helena Gylling (kliininen ravitsemus ja sisätaudit) Kuopion yliopisto, professori Kirsti Husgafvel-Pursiainen (genetiikka, toksikologia) Työterveyslaitos, professori Marja-Liisa Hänninen (elintarvike- ja ympäristöhygienia) Helsingin yliopisto, professori Tatu Juvonen (kliininen lääketiede, kirurgia) Oulun yliopisto, professori Jorma Keski-Oja (syöpäbiologia) Helsingin yliopisto, professori Mikael Knip (lastentautioppi) Helsingin yliopisto, tutkimusjohtaja Anna-Elina Lehesjoki (lääketieteellinen genetiikka) Helsingin yliopisto, professori Tuula Salo (suupatologia) Oulun yliopisto ja professori Pia Vuorela (farmaseuttinen kemia) Åbo Akademi. (OPM ylijohtaja Sakari Karjalainen 160 77220)

Päätös määrätä tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Mattila-Sandholm ja johtaja Pirkko Nuolijärvi Suomen Akatemian hallituksen jäseniksi toimikaudelle 1.1.2007-31.12.2009. (OPM ylijohtaja Sakari Karjalainen 160 77220)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen ortodoksisen kirkkokunnan 10.12.2006 alkavaan ylimääräiseen kirkolliskokoukseen hallintojohtaja Håkan Mattlin ja varaedustajaksi vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 160 77318)

Päätös myöntää opiskelija Tapio Haapaselle ero opintotuen muutoksenhakulautakunnan jäsenen tehtävästä ja määrätä jäseneksi opiskelija Liisa Lähteenaho ja hänen sijaansa varajäseneksi puheenjohtaja Atte Mäki 30.4.2007 päättyväksi toimikaudeksi. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Päätös Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Eteran toimiluvan muuttamisesta. Toimilupaa muutetaan siten, että se käsittää myös yrittäjien eläkelain (468/1969) mukaisen vakuutusliikkeen. Toimiluvan laajentaminen mahdollistaa sen, että Etera voi harjoittaa yrittäjien eläkelain mukaista toimintaa, kuten muut työeläkeyhtiöt. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 160 73878)

Päätös asettaa sairausvakuutusasiain neuvottelukunta toimikaudeksi 15.11.2006-14.11.2009. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: johtaja Mikael Forss Kansaneläkelaitos; varapuheenjohtaja: johtaja Helena Pesola (johtaja Asko Apukka) Kansaneläkelaitos; jäsenet: apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen (hallitusneuvos Pekka Järvinen) sosiaali- ja terveysministeriö, ylijohtaja Tarmo Pukkila (johtaja Anja Kairisalo) sosiaali- ja terveysministeriö, lääketieteen lisensiaatti Riitta Keskitalo (toiminnanjohtaja Matti Pöyry) lääkäreitä ja hammaslääkäreitä edustavan järjestön edustajat, ylilääkäri Kari Kaukinen (asiantuntija Vesa Rantahalvari) työnantajien edustajat, sosiaalipoliittinen asiantuntija Petri Mustakallio (sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen) vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavat, terveys- ja sosiaalipoliittinen asiamies Mervi Flinkman (lakimies Paula Ilveskivi) vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavat, kansanedustaja Valto Koski (kansanedustaja Juha Rehula) vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavat. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Päätös myöntää toiminnanjohtaja Tarja Montolle ero Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan jäsenyydestä ja määrätä hänen tilalleen adoptiopalvelun päällikkö Anja Ojuva sekä määrätä Ojuvan henkilökohtaiseksi varajäseneksi adoptiovastaava Eija Kiiskinen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lakimies Hanna Rantalalle myönnetään ero Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan jäsenyydestä ja hänen tilalleen määrätään lakimies Tiina Nurmimäki jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lainsäädäntöneuvos Tuomo Antilalle myönnetään ero Suomen kansainvälisten lapseksiottamisasioiden lautakunnan henkilökohtaisesta varajäsenyydestä ja hänen tilalleen määrätään erityisasiantuntija Kirsti Kurki-Suonion jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 30.4.2010. (STM hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen 160 73812)

Päätös nimittää Silja Hiironniemen tilalle työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvoston jäseneksi kunnanjohtaja Pekka Toivonen 9.11.2006 lukien toimikauden loppuun eli 31.12.2007 saakka. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 9.11.2006 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 62/2006) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (torjunta-aineiden puitedirektiivi). Direktiiviehdotuksen tavoite on vahvistaa puitteet torjunta-aineiden käyttämiseksi kestävällä tavalla vähentämällä torjunta-aineiden käytöstä ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä siten, että viljelykasveja suojellaan samalla riittävästi. (YM neuvotteleva virkamies Merja Turunen 160 39735)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 9.11.2006 seuraavat nimitysasiat:

Viestintäjohtaja Kaija Uusisilta sisäasiainministeriön viestintäjohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.12.2006-31.8.2008. (SM kansliapäällikkö Ritva Viljanen 160 42803)

Apulaispäällikkö Kari Rantala liikkuvan poliisin päällikön virkaan 1.12.2006 lukien. (SM poliisiylijohtaja Markku Salminen 160 42840)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 8.11.2006 seuraavia asioita:

Vuoden 2006 talousarvion momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) Vietnamille kohdennetuista myöntö- ja sopimusvaltuuksista 17 miljoonan euron käyttäminen köyhien vuoristoalueiden ohjelman tukemiseen vuosina 2007-2009. (UM apulaisosastopäällikkö Matti Pullinen 160 55694)

Vuoden 2006 talousarvion momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) 10 miljoonan euron määrärahan osoittaminen yleisenä budjettitukena Sambian köyhyyden vähentämisen budjettitukiohjelman toteutukselle vuosina 2007-2008. (UM lähetystöneuvos Riikka Laatu 160 56235)

Palkkaussopimuksen tekeminen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Seija Ilmakunnaksen kanssa. Sopimuspalkka on 7 183,00 euroa kuukaudessa 1.11.2006 lukien. (VM valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto 160 34900)

Kuopion yliopiston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus yliopiston Snellmania-rakennuksen peruskorjattavista 24 408 htm2:n tiloista; peruskorjausalueen koko on 8 349 htm2. Sopimuksen kesto on 19 vuotta, vuosivuokra ilman hoitokustannuksia noin 2,26 miljoonaa euroa (alv 0%). Peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuosien 2007-2010 aikana. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Kuopion yliopiston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus yliopiston Canthia-rakennuksen peruskorjattavista 24 908 htm2:n tiloista; peruskorjattavan alueen koko on 9 359 htm2. Sopimuksen kesto on 19 vuotta, vuosivuokra ilman hoitokustannuksia noin 2,82 miljoonaa euroa (alv 0%). Peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuosien 2007-2010 aikana. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 31.24.76 (Tielain mukaiset maa-alueiden hankinnat ja korvaukset) arviomäärärahan ylittäminen 10 miljoonalla eurolla. Lisämäärärahan tarve aiheutuu maa-alueiden lunastushintojen ja tietoimituskorvausten kohoamisesta sekä tietoimituskäsittelyjen nopeutumisesta. (LVM talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola 160 28466)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 8.11.2006

Valtion osuus länsimetron suunnittelukustannuksista enintään 30 prosenttia

Valtio voi osallistua länsimetron suunnittelukustannuksiin enintään 30 prosentin osuudella, katsoo talouspoliittinen ministerivaliokunta. Avustussumma voisi olla korkeintaan 15 miljoonaa euroa.

Valtion vuoden 2007 budjettia täydennetään lisäämällä siihen momentti Ruoholahden ja Matinkylän välisen metron suunnitteluun. Avustustarve on ensi vuonna 1,5 miljoonaa euroa.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa myös länsimetron yleissuunnittelun aloittamista Espoon ja Helsingin välisenä yhteistyönä. Espoon kaupungin esittämiin ehtoihin länsimetron rakentamiselle valtio voi ottaa kantaa kehys- ja talousarvioneuvottelujen yhteydessä.

Lähivuosien suurista ratahankkeista pääkaupunkiseudulla tulee ministerivaliokunnan mielestä seuraavaksi toteuttaa Kehärata YTV:n esityksen mukaisesti. Edellytyksenä on, että Vantaan kaupungin kustannusosuudesta päästään sopimukseen. Neuvottelut valtion ja Vantaan välillä olisi aloitettava pikaisesti. Toteuttamisaikataulusta valtio päättää erikseen yhdessä valtion muiden hankkeiden kanssa osana normaalia budjettimenettelyä.

Lisätietoja: osastopäällikkö Harri Cavén, liikenne- ja viestintäministeriö, p. (09) 160 28500

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 9.11.2006

Aluekeskusohjelmaan ehdotetaan 35 aluetta

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 9. marraskuuta sisäasiainministeriön ehdotusta aluekeskusohjelman vuonna 2007 alkavalle ohjelmakaudelle nimettävistä alueista. Valtioneuvosto päättää alueiden nimeämisestä ohjelmaan marraskuussa 2006.

Alueiden hakemuksia arvioineen asiantuntijaryhmän ehdotukseen perustuen sisäasiainministeriö esittää, että aluekeskusohjelmassa jatkaisivat kaikki siihen vuonna 2001 nimetyt kaupunkiseudut sekä ohjelman verkostopilotiksi nimetty Kauhajoen seutu.

Ehdotuksen perusteella aluekeskusohjelmaa toteutettaisiin vuoden 2010 loppuun jatkuvalla ohjelmakaudella seuraavilla alueilla: Rovaniemen seutu, Kemi-Tornion alue, Oulun seutu, Raahen seutu, Koillis-Suomi, Oulun Eteläinen (Nivala-Haapajärven, Ylivieskan ja Siikalatvan seutukunnat yhdessä), Kajaanin seutu, Kokkolan seutu, Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu, Seinäjoen seutu, Kauhajoen seutu, Jyväskylän seutu, Jämsän seutu, Ylä-Savo, Kuopion seutu, Varkauden talousalue, Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu, Lappeenrannan-Imatran kaupunkiseutu, Joensuun seutu, Kouvolan seutu, Kotkan-Haminan seutu, Etelä-Pirkanmaan seutukunta, Tampereen kaupunkiseutu, Lahden alue, Hämeenlinnan seutu, Forssan seutu, Porin seutu, Rauman seutu, Turun seutu, Salon seutu, Vakka-Suomen seutukunta, Hyvinkään ja Riihimäen talousalue ja Itä-Uusimaa.

Uusina alueina aluekeskusohjelmaan hakeneet Itä-Lapin, Sisä-Savon ja Loimaan seudut eivät täytä toiminnallisen kaupunkiseudun kriteereitä. Asiantuntijaryhmä ehdotti maaseudun erityisohjelman alueellisen toteutuksen kehittämistä tukemaan näiden seutujen ohjelmatyötä sekä tiivistä verkottumista yhteistyöhön aluekeskusten kanssa.

Tammisaaren ja Lohjan seutujen yhteistä ohjelmaa samoin kuin Keski-Uudenmaan Kuuma -seudun ohjelmaa esitetään rahoitettavaksi aluekeskus- ja kaupunkipolitiikan määrärahasta kaudella 2007-2010.

Aluekeskusohjelmahakemuksia arvioineeseen asiantuntijaryhmään kuuluivat edustajat sisäasiainministeriöstä, opetusministeriöstä, työministeriöstä, ympäristöministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Keski-Suomen TE Keskuksesta sekä Päijät-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan liitoista. Työryhmän puheenjohtajana toimi ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriöstä.

Asiantuntijaryhmä arvioi erityisesti sitä, kuinka alueiden hakemukset vastasivat ohjelman kansallisia painopisteitä aluekeskusten elinvoiman, kilpailukyvyn ja sosiaalisen pääoman vahvistamiseksi. Ryhmä antoi palautetta koskien alueiden asettamien tavoitteiden, painopisteiden ja toteutuksen selkeyttä ja konkreettisuutta. Alueiden edellytetään huomioivan palaute ohjelmien käytännön toteutuksessa.

Aluekeskusohjelmaan ja aluekeskus- ja kaupunkiohjelmarahoitukseen haki kaikkiaan 40 aluetta.

Lisätietoja: ylijohtaja Silja Hiironniemi, p. (09) 160 442810 ja kehitysjohtaja Ulla-Maija Laiho 040 826 8767, sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö esittää osaamiskeskusohjelmaan 21 osaamiskeskusta

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 9. marraskuuta alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen esitystä nimittää osaamiskeskusohjelmaan 13 kansallisesti merkittävää osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta kaudeksi 2007-2013. Osaamiskeskustyöryhmän aiemmin tekemässä esityksessä oli mukana 19 osaamiskeskusta. Ministerityöryhmän lisäämät kaksi osaamiskeskusta ovat Kouvolan seudun osaamiskeskus Digitaalisten sisältöjen osaamisklusteriin ja Raahen seudun osaamiskeskus Meriklusteriin.

Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä klusteriohjelmat sekä niitä toteuttavat osaamiskeskukset kaudelle 2007-2013 marraskuun aikana. Asia käsitellään ennen sitä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa.

Sisäasiainministeriö esittää osaamiskeskusohjelmaan seuraavia osaamisklustereita ja -keskuksia:

HealthBio - Terveyden bioklusteri

- Kuopio, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Tampere, Turku

Hyvinvointiklusteri

- Kuopio, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Tampere

Elintarvike- ja ravitsemusklusteri

- Kuopio, Pääkaupunkiseutu, Seinäjoki, Turku

Tulevaisuuden energiateknologiat

- Joensuu, Jyväskylä, Vaasa, Pori ja Tampere

Jokapaikan tietotekniikka

- Jyväskylä, Oulu, Pori, Pääkaupunkiseutu, Tampere

Digitaaliset sisällöt

- Hämeenlinna, Pääkaupunkiseutu, Tampere, Kouvola

Matkailu ja elämystuotanto

- Pääkaupunkiseutu, Rovaniemi, Savonlinna, Turku

Meriklusteri

- Lappeenranta, Pori, Turku, Vaasa, Raahe

Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit

- Joensuu, Jyväskylä, Kokkola, Mikkeli, Oulu, Pääkaupunkiseutu, Tampere

Älykkäät koneet

- Hyvinkää, Hämeenlinna, Lappeenranta, Seinäjoki, Tampere

Forest Industry Future

- Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kokkola, Mikkeli, Lappeenranta (Kaakkois-Suomi), Turku

Asumisen osaamisklusteri

- Joensuu, Hämeenlinna, Lahti, Pääkaupunkiseutu

Ympäristöteknologiaklusteri

- Kuopio, Lahti, Oulu, Pääkaupunkiseutu

Sisäasiainministeriö esittää samalla eräisiin osaamisklustereihin liitännäisjäseniä. Tällaiset valtioneuvoston erikseen nimeämät liitännäisjäsenet voivat osallistua osaamisklusterien toimintaan esimerkiksi kansallisiin asiantuntijafoorumeihin tai ohjelmassa käynnistettäviin hankkeisiin yhdessä klusteriin kuuluvien muiden osaamiskeskusten toimijoiden kanssa. Seuraavia alueita esitettiin nimettäviksi ohjelmaan liitännäisjäseninä: Jokioinen (Elintarvikekehitys), Porvoo (Jokapaikan tietotekniikka ja Asuminen), Vaasa (Digitaaliset sisällöt), Varkaus (Tulevaisuuden energiateknologiat) ja Jyväskylä (Matkailu ja elämystuotanto). Lisäksi Torniota ja Nivalaa esitetään liitännäisjäseniksi ja ne voivat osallistua Meriklusteriohjelman toteuttamiseen Raahen seudun osaamiskeskuksen kautta.

Osaamisklusterien koordinaattoritahot valitaan myöhemmin erikseen.

Kaksivaiheisessa haussa arvioitiin osaamisklusterien lisäksi niihin ehdotettuja osaamiskeskuksia. Osaamiskeskusten osalta huomiota kiinnitettiin yhteistyön lisäarvoon, huippuosaamisen määrään ja laatuun, erityisesti osaamisen hyödynnettävyyteen elinkeinoelämän näkökulmasta sekä pk-yritysten osallistumiseen ja alueen sitoutumiseen ohjelman perusrahoitukseen. Ohjelman perusrahoitukseen osallistuvat valtion lisäksi alueen kaupungit ja kunnat.

Osaamisklustereilla kannustetaan keskuksia yhteistyöhön

Osaamisklusterit toimivat uudessa osaamiskeskusohjelmassa alueiden välisen yhteistyön uutena kehittämisalustana. Uusi klusteripohjainen toimintamalli mahdollistaa hajallaan eri alueilla olevien kansallisten osaamisresurssien tehokkaamman hyödyntämisen ja samalla sen on tarkoitus lisätä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä tarvittavaa "kriittistä massaa" entistä vetovoimaisempien osaamiskeskusten synnyttämiseksi. Ohjelmaan nimettävässä osaamiskeskuksessa voi olla useita osaamisaloja, jotka kuuluvat eri osaamisklustereihin.

Uuden ohjelmakauden (2007-2013) linjaukset, hakumenettely ja valintakriteerit löytyvät osoitteesta www.intermin.fi/suomi/aluekehitys ja lisätietoja nykyisestä ohjelmasta (1999-2006) ja siihen kuuluvista osaamiskeskuksista löytyy osoitteesta www.oske.net.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, p. (09) 160 44506 tai 0400 199 511 ja neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen, p. (09) 160 43497 tai 040 581 3478, sisäasiainministeriö sekä ylitarkastaja Pirjo Kutinlahti, kauppa- ja teollisuusministeriö, p. (09) 160 63548

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.