Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 44/2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 3.11.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 241/2006 vp) luottotietolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Luottotietolaissa säännellään sekä yritysten ja niiden vastuuhenkilöiden että luonnollisten henkilöiden luottotietojen käsittelyä. Samalla kumotaan henkilötietolaissa nykyisin olevat henkilöluottotietoja koskevat säännökset. Luottotietolain valvonta annetaan tietosuojavaltuutetulle, minkä vuoksi lakia tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta täydennetään. Uudistuksen on määrä parantaa konkurssiin ja muihin maksuhäiriöihin joutuneiden yrittäjien mahdollisuuksia osallistua yritystoimintaan selkeyttämällä niitä tilanteita, joissa yrityksen vastuuhenkilöiden tiedot vaikuttavat yrityksen luottokelpoisuuteen sekä tietyiltä osin lyhentämällä maksuhäiriöiden säilyttämisaikoja luottotietorekisterissä. Yritysten mahdollisuus valvoa luottotietojensa laatua paranee tarkastusoikeuden ja virheen oikaisumenettelyn avulla. Esitys tehostaa myös jossain määrin luonnollisten henkilöiden asemaa täsmentämällä niitä tarkoituksia, joihin luottotietoja voidaan käyttää. Uudistus aiheuttaa muutoksia käytössä oleviin luottotietorekistereihin, mistä aiheutuu toimintaa harjoittaville yrityksille kertaluonteisia kustannuksia tietojärjestelmien uusimisen vuoksi. (OM lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin 160 67693)

Esitys (HE 242/2006 vp) rakennerahastolaiksi sekä laeiksi alueiden kehittämislain ja Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta. Uudella rakennerahastolailla kumotaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annettu laki. Laissa otetaan huomioon elokuun alussa 2006 voimaan tullut Euroopan yhteisön rakennerahastoja koskeva uusi lainsäädäntö. Lakiin otetaan säännökset ohjelmatyöstä, rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnista, seurannasta, valvonnasta ja tarkastuksesta. Säännökset koskevat Suomessa toteutettavia alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta ja Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta varten laadittavia toimenpideohjelmia. Lakiin otetaan rakennerahastojen hallinnoinnin kannalta keskeiset säännökset toimenpideohjelmien hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisista, niiden tehtävistä ja toimivallasta. Lisäksi otetaan säännökset hallinto- ja seurantakomiteoista ja niiden tehtävistä. Tarkastustoiminta keskitetään yhteen ministeriöön. Esityksessä alueilla keskeinen toimielin on maakunnan yhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnata rakennerahastovaroja alueella ohjelmia toteuttaville viranomaisille ja sovittaa yhteen rakennerahastoista, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettavia toimenpiteitä. Lisäksi tehdään välttämättömät muutokset alueiden kehittämislakiin ja Kainuun hallintokokeilusta annettuun lakiin. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 160 42311)

Esitys (HE 243/2006 vp) rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen (Prümin sopimus) hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä eräiksi muiksi siihen liittyviksi laeiksi. Prümin sopimuksen tarkoituksena on tehostaa sopimuspuolten viranomaisten rajat ylittävää yhteistyötä erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi. Sopimus sisältää DNA-, sormenjälki- ja ajoneuvorekisteritietojen vaihtamista, rajat ylittävää operatiivista yhteistyötä sekä terrorismin ja laittoman muuttoliikkeen torjumista koskevia määräyksiä. Lisäksi sopimuksessa on tietosuojaa koskevia määräyksiä. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä sopimuksen soveltamisesta. Lisäksi muutetaan ampuma-aselakia, poliisilakia, henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, ajoneuvorekisteristä annettua lakia, rikoslakia sekä ulkomaalaislakia. Ehdotetut lait on tarkoitettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella samanaikaisesti kuin Prümin sopimus tulee Suomen osalta voimaan. (SM ylijohtaja Antti Pelttari 160 42290)

Esitys (HE 244/2006 vp) vuoden 2006 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 208/2006 vp) täydentämisestä. Tuloarvioiden nettolisäys on 397 miljoonaa euroa. Tuloarvion kohoamisen johdosta Ahvenanmaan tasoitusmaksuun tehdään 1,8 miljoonan euron lisäys. Valtionvelan nettokuoletuksia lisätään 396 miljoonalla eurolla. Jakamattomaksi varaukseksi kuluvalle vuodelle jää 11 miljoonaa euroa. Arviota osakemyynneistä saatavista nettotuloista nostetaan 526 miljoonalla eurolla, mikä aiheutuu Kapiteeli Oyj:n osakkeiden myynnistä. Siirtoa valtion eläkerahastosta alennetaan 129 miljoonalla eurolla. (VM budjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Esitys (HE 245/2006 vp) laeiksi valtion johtavista virkamiehistä sekä valtion virkamieslain 4 §:n 2 momentin 2 ja 5 kohdan kumoamisesta ja valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 4 momentin muuttamisesta. Laki valtion johtavista virkamiehistä sisältää säännökset ylimmän virkamiesjohdon nimittämis- ja tehtävään määräämismenettelystä. Uudistus toteutetaan ottamalla käyttöön valtionhallinnon yhteiset ylimmän johdon virat. Virkoihin nimitetään toistaiseksi. Lisäksi otetaan käyttöön tehtävään määräämismenettely, jossa johdon virkaan nimitetty määrätään johdon tehtävään määräajaksi. Johtavien virkamiesten valintaperusteita täsmennetään ja valintamenettelyä kehitetään. Toimivaltasäännöksiin ei tehdä muutoksia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.9.2007. (VM hallitusneuvos Veikko Liuksia 160 34960)

Esitys (HE 246/2006 vp) laiksi eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista sekä siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakia eräiden ennakkopäätösten maksuperusteista sovelletaan hakemuksesta annettaviin verohallinnon, Tullihallituksen ja Ajoneuvohallintokeskuksen päätöksiin, jotka sisältävät verotusta koskevan sitovan ennakkoratkaisun tai ennakkotiedon. Laki antaa mahdollisuuden periä päätöksistä omakustannusarvoa pienemmän maksun, mikä vastaa nykyistä käytäntöä. Maksujen suuruus vahvistetaan asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 160 33161)

Esitys (HE 247/2006 vp) eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisätään yhteisöjen osittaisjakautumista koskevat säännökset sekä tarkennetaan sulautumista ja osakevaihtoa koskevia säännöksiä. Lakimuutoksen myötä pannaan täytäntöön Euroopan yhteisöjen neuvoston yritysjärjestelydirektiiviä koskevan muutosdirektiivin säännökset. Tuloverolakiin lisätään säännökset tappioiden vähentämisestä jakautumisen ja osittaisjakautumisen yhteydessä ensisijaisesti siinä yhtiössä, joka jatkaa samaa toimintaa, jossa tappiot ovat syntyneet. Lisäksi tuloverolakiin otetaan säännökset suomalaisen yhtiön verotuksessa vähennettyjen ulkomaisen kiinteän toimipaikan tappioiden lisäämisestä yhtiön tuloon siinä tilanteessa, että kiinteä toimipaikka yhtiöitetään ulkomaiseksi tytäryhtiöksi. (VM neuvotteleva virkamies Jari Salokoski 160 33166)

Esitys (HE 248/2006 vp) laiksi ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta. Ylioppilastutkintoon kuuluvat kokeet järjestetään samanaikaisesti sekä Suomessa että ulkomailla lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (OPM hallitusneuvos Lauri Liusvaara 160 77466)

Esitys (HE 249/2006 vp) laiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä. Lailla säännellään yritysasiakkaiden tietojen käsittelyä kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämässä tietojärjestelmässä. Tarkoituksena on uuden tietojärjestelmän avulla parantaa valtionhallinnon ja esityksessä mainittujen muiden organisaatioiden yhteistoimintaa yrityksille suunnatuissa avustus-, rahoitus-, kehittämis- ja neuvontapalveluissa ja siten parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tarkoituksena on myös yrityksille tarjottavien palvelujen yhteensovittaminen ja yritystukien valvonnan tehostaminen. Esitys sisältää lisäksi tarpeelliset säännökset yritysten liike- ja ammattisalaisuuksien suojaamisesta sekä henkilötietojen käsittelystä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (KTM hallitussihteeri Mikko Ojala 160 63506)

Esitys (HE 250/2006 vp) laiksi sähköisestä lääkemääräyksestä sekä laiksi lääkelain 57 ja 57 a §:n muuttamisesta. Laki sähköisestä lääkemääräyksestä säädetään sekä lääkelakia muutetaan. Lainsäädännöllä määritellään ne vaatimukset, joita tulee noudattaa kun lääkemääräys laaditaan sähköisesti ja siirretään tietoverkkoja pitkin valtakunnalliseen reseptikeskukseen, jossa olevien tietojen perusteella apteekki voi toimittaa potilaalle määrätyn lääkkeen. Sähköisen lääkemääräyksen tavoitteena on parantaa potilas- ja lääketurvallisuutta sekä helpottaa ja tehostaa lääkkeen määräämistä ja toimittamista. Tämän toteuttamiseksi perustetaan valtakunnallisesti keskitetty tietotekninen järjestelmä, johon kaikkien terveydenhuollon toimintayksiköiden ja apteekkien tulee liittyä. Keskitetyn järjestelmän ansiosta lääkemääräys voidaan laatia samalla tavalla kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä ja kaikki sähköiset lääkemääräykset voidaan toimittaa jokaisesta apteekista. Keskitetyn järjestelmän toteuttamisesta ja ylläpidosta vastaa Kansaneläkelaitos. Sähköinen lääkemääräys on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä ja apteekeissa. Itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien lääkärien ja hammaslääkärien ei kuitenkaan tarvitse ottaa järjestelmää käyttöön. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Esitys (HE 251/2006 vp) merimieseläkelaiksi, laiksi merimieseläkelain voimaanpanosta ja laiksi työntekijän eläkelain muuttamisesta. Merenkulkijoiden työeläkkeitä koskeva lainsäädäntö uusitaan ja tehdään muutoksia työntekijän eläkelakiin. Merenkulkijoiden eläketurvaa koskeva lainsäädäntö tarkistetaan yhteensopivaksi muita yksityisten alojen palkansaajia koskevan uuden eläketurvalainsäädännön kanssa. Muutokset ovat luonteeltaan pääosin teknisiä, merimieseläkelainsäädäntöä selkeyttäviä. Yksityisten alojen palkansaajia koskevat työeläkelait ovat merimieseläkelakia lukuun ottamatta yhdistetty työntekijän eläkelaiksi (TyEL), joka tulee voimaan vuoden 2007 alusta. Merenkulkijoiden eläketurva määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin yksityisten alojen palkansaajien eläketurva. Merimieseläkelaissa on kuitenkin myös erityissäännöksiä, joita ei ole muita palkansaajia koskevassa eläketurvalainsäädännössä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 160 74338)

Esitys (HE 252/2006 vp) lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lastensuojelulain tarkoituksena on turvata lapsen oikeuksien ja edun huomioon ottaminen lastensuojelua toteutettaessa sekä lapsen ja hänen perheensä tarvitsemat tukitoimet ja palvelut. Lailla pyritään edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun toteuttamisessa. Lisäksi tarkoituksena on parantaa lapsen ja vanhempien tai huoltajien oikeusturvaa erityisesti lastensuojeluun liittyvässä päätöksenteossa. Lain yleisiin säännöksiin sisältyy kaikkea lastensuojelun toimintaa ohjaavia periaatteita, joissa otetaan erityisesti huomioon lastensuojelun kannalta keskeiset perus- ja ihmisoikeudet. Lapsen osallisuuden vahvistamiseksi lapsen mielipiteen selvittämistä, kuulemista, puhevallan käyttöä ja edunvalvontaa koskevia säännöksiä selkiytetään. Lastensuojelun järjestämistä koskevista kunnan velvoitteista säädetään laissa nykyistä yksityiskohtaisemmin. Kansanterveyslakia, erikoissairaanhoitolakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä nimilakia muutetaan tarpeellisilta osin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2008 lukuun ottamatta lakia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2008. (STM hallitussihteeri Eeva Kangasniemi 160 74352)

Esitys (HE 253/2006 vp) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä koskevaksi lainsäädännöksi. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä säädetään sekä sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain voimassaolosäännöstä muutetaan. Lainsäädännöllä säännellään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen yleiset vaatimukset sekä toteutetaan terveydenhuollon palvelujen antajien yhtenäinen sähköinen potilastietojen käsittely- ja arkistointijärjestelmä. Tavoitteena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvallista käsittelyä sekä terveydenhuollon palvelujen tuottamista potilasturvallisesti ja tehokkaasti. Lisäksi tavoitteena on edistää potilaan tiedonsaantimahdollisuuksia omista potilastiedoistaan ja niiden käsittelyyn liittyvistä lokitiedoista muun muassa sähköisen katseluyhteyden avulla. Valtakunnallisesti keskitettyä arkistointipalvelua ja katseluyhteyttä ylläpitää Kansaneläkelaitos. Sen käyttöön liittyvää varmennepalvelua ylläpitää Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja koodistopalvelun sisällöstä vastaa Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kaikilla julkisen terveydenhuollon palvelujen antajilla on velvollisuus liittyä näiden tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiksi. Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajilla on liittymisvelvollisuus, jos niiden potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys toteutetaan sähköisesti. Lisäksi perustetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon neuvottelukunta. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 160 74130)

Esitys (HE 254/2006 vp) laiksi yhteistoiminnasta yrityksissä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Säädetään uusi laki yhteistoiminnasta yrityksissä ja erikseen laki yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä. Yhteistoimintalaki jakautuu sen selkeyden lisäämiseksi erilaisten yhteistoimintamenettelyiden mukaisesti eri lukuihin. Laissa korostetaan aikaisempaa enemmän yhteistoiminnan henkeä ja yksimielisyyteen pyrkimistä. Yhteistoimintalakia sovelletaan laissa säädetyin rajoituksin yritykseen, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lain soveltamisen piiriin kuuluvat myös muut yhteisöt ja säätiöt siitä riippumatta, onko niiden toiminta tarkoitettu voittoa tuottavaksi. Yhteistoiminnan osapuolina ovat edelleen työnantaja ja yrityksen henkilöstö, jota edustaa pääsäännön mukaan luottamusmies tai -valtuutettu. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvien asioiden määrää laajennetaan jonkin verran ja neuvottelumenettelyä yksinkertaistetaan. Hyvitysseuraamus siitä, että työntekijä on irtisanottu, lomautettu tai osa-aikaistettu noudattamatta yhteistoimintamenettelyä, on enintään 30 000 euroa. Hyvitys ei ole veronalaista tuloa. Yhteistoiminnasta suomalaisissa ja yhteisönlaajuisissa yritysryhmissä lain sisältö vastaa pitkälti voimassa olevia säännöksiä, mutta ne ovat aikaisempaa yksityiskohtaisemmat. Yritysryhmäyhteistoiminnan soveltamisala laajenee suomalaisessa yritysryhmässä, koska sitä sovelletaan suomalaisen yritysryhmän yrityksessä, jossa on vähintään 20 työntekijää. Valtioneuvoston lausuma; Yhteistoimintalain soveltamisesta 20-29 työntekijää työllistävissä yrityksissä ei ole kokemuksia voimassa olevan lain soveltamisalasta johtuen. Tästä syystä hallitus pitää tärkeänä, että 1) työministeriö valmentaa työvoima- ja elinkeinokeskuksiin nimetyt virkamiehet, joiden tehtävänä on antaa ohjeita ja neuvoja laista sen soveltamisen piiriin tuleville uusille yrityksille ja antaa tarvittaessa koulutusta lain sisällöstä myös sellaisille alle 20 työntekijää työllistäville yrityksille, joilla on laajentumissuunnitelmia, sekä 2) lain tultua voimaan sen toimeenpanoa ja soveltamista seurataan ja arvioidaan tutkimuksella, jossa kiinnitetään erityistä huomiota vaikutuksiin, joita laista aiheutuu pienille yrityksille. Tilannetta arvioidaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

Esitys (HE 255/2006 vp) laiksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 17 ja 18 §:n muuttamisesta. Vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia muutetaan niin, että lain voimaantulon jälkeen hyväksytyllä korkotukilainalla perusparannettuja vuokra-asuntoja koskevat käyttö- ja luovutusrajoitusajat lyhennetään 30 vuoteen. Lisäksi erityisryhmille tarkoitettujen vuokratalojen ja -asuntojen perusparannusta varten myönnettyjen korkotukilainojen saajilla on oikeus hakemuksen perusteella vapautua rajoituksista, jos lainan hyväksymisestä korkotukilainaksi on kulunut vähintään 20 vuotta. Muista kuin erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen korjaamiseen myönnettyihin korkotukilainoihin liittyvistä rajoituksista on oikeus vapautua jo 10 vuoden kuluttua. Myös nämä muutokset koskevat vain niitä lainoja, jotka on hyväksytty korkotukilainoiksi lain voimaantulon jälkeen. Vapauttamisen edellytyksenä on lisäksi aina, että valtio on vapautettu lainaan liittyneistä vastuista. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (YM ylitarkastaja Anna Simola 160 39646)

Tasavallan presidentti peruutti hallituksen esityksen laiksi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 §:n muuttamisesta (87/2005 vp). (OM lainsäädäntöneuvos Ari Rasilainen 160 67953)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 3.11.2006 seuraavat lait:

Laki vaalilain 5 §:n muuttamisesta (HE 141/2006 vp). Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan ensi vuoden alusta voimaan tulevia kuntajaon muutoksia. Längelmäen kunnan lakkauttamisen vuoksi Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirien välinen raja vähäisessä määrin muuttuu. Muilla kuntajaon muutoksilla ei ole vaikutusta vaalipiirien välisiin rajoihin. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Eero Aarnio 160 67694)

Laki Kuntien takauskeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 73/2006 vp). Niiden saatavien piiriä, joiden vakuutena voidaan käyttää takauskeskuksen myöntämää takausta täsmennetään. Takauskeskuksen toimintaa ohjaavasta sisäasiainministeriön vahvistamasta ohjesäännöstä luovutaan. Takauskeskuksen rahaston käyttötarkoitusta laajennetaan ja lakiin sisältyviä muutoksenhakusäännöksiä täsmennetään. Takauskeskuksen jäsenyhteisöksi voivat liittyä myös kunnat, jotka eivät tällä hetkellä ole takauskeskuksen jäseniä. Takauskeskuksen hallinnon ja tilien tarkistusta varten valittava tilintarkastusyhteisö ja takauskeskuksen valvonnasta vastaava takauskeskustarkastaja voidaan valita enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 160 42805)

Laki Tieteellisten seurain valtuuskunnasta (HE 104/2006 vp). Lailla Tieteellisten seurain valtuuskunnasta järjestetään tieteellisten seurojen yhteiselimenä toimivan Tieteellisten seurain valtuuskunnan asema ja tehtävät niin, että ne ovat myös uudessa perustuslaissa edellytetyllä tasolla ja että valtuuskunnan oikeushenkilöasema on selkeä. Valtuuskunnasta tulee julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toimintaan kuitenkin suurelta osin sovelletaan yhdistyslain säännöksiä. Valtuuskunnan tehtävät säilyvät ennallaan. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (OPM korkeakouluneuvos Juhani Hakkarainen 160 77432)

Laki metsästyslain 23 §:n muuttamisesta (HE 146/2006 vp). Metsästyslakia selkeytetään siten, että lääninhallitus voi määräajaksi kieltää metsästyksen tai rajoittaa sitä helposti leviävien eläintautien leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi lääninhallituksen kuulemisvelvollisuutta muutetaan siten, että eläintautien leviämisen ehkäisemistilanteissa kuulemisvelvollisuutta ei olisi. Laki tulee voimaan 1.12.2006. (MMM hallitusneuvos Tanja Viljanen 160 53365)

Laki perhehoitajalain 2 ja 3 §:n muuttamisesta (HE 134/2006 vp). Perhehoitajalle maksettavan hoitopalkkion vähimmäismäärä korotetaan 300 euroon perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa ja luovutaan palkkion enimmäismäärän sääntelystä. Lisäksi perhehoitajalle maksettavan kulukorvauksen ja käynnistämiskorvauksen perusteita ja määrää koskevat säännökset siirretään asetuksesta lain tasolle. Samalla korotetaan kulukorvauksen vähimmäismäärä 350 euroon perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa ja luovutaan kulukorvauksen enimmäismäärän sääntelystä. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (STM lakimies Päivi Kemppi 160 74352)

Laki elatusturvalain 7 §:n muuttamisesta (HE 135/2006 vp). Elatusturvalakia muutetaan siten, että elatustuen määrä kalenterikuukaudessa nousee nykyisestä 118,15 eurosta 124 euroon. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (STM lakimies Päivi Kemppi 160 74352)

Laki omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta (HE 136/2006 vp). Omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisätään kahdesta vuorokaudesta kolmeen vuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Lisäksi tehdään tekninen muutos, jolla korjataan viittaus uuteen työntekijän eläkelakiin. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (STM lakimies Anne Koskela 160 74132)

Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ja laki toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta (HE 165/2006 vp). Kokeilua, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, mitä vaikutuksia toimeentulotukea saavien työllistymiseen ja tuen määrään on sillä, että osa tukea saavien ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä, jatketaan vuoden 2008 loppuun saakka. Lisäksi toimeentulotuesta annetun lain muutoksenhakua koskevaan pykälään tehdään lakitekninen korjaus. Lait tulevat voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Anne Koskela 160 74132)

Tasavallan presidentti hyväksyi yhteistyöpöytäkirjan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL), vahvisti lain Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL) tehdyn yhteistyöpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja valtuutti suurlähettiläs Kirsti Lintosen tai hänen estyneenä ollessaan ministerineuvos Heidi Schroderus-Foxin tekemään noottienvaihdolla Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa sopimuksen yhteistyöpöytäkirjan voimaantulosta (HE 171/2006 vp). Yhteistyöpöytäkirjalla sovitaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen välillä hallinnollisista, logistisista ja taloudellisista ehdoista, jotka sääntelevät suomalaisen henkilöstön, varusteiden ja palveluiden luovuttamista YK:n operaatioon Libanonissa (UNIFIL). Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 3.11.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön oikeudellisesta asemasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (889/2005) tulee voimaan 8.11.2006. Asetus tulee voimaan 8.11.2006. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Tasavallan presidentin asetus tiettyjen sellaisten tavanomaisten aseiden käytön kielloista tai rajoituksista, joiden voidaan katsoa aiheuttavan tarpeettoman vakavia vammoja tai olevan vaikutuksiltaan umpimähkäisiä, tehdyn yleissopimuksen viidennen pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (158/2005) tulee voimaan 12.11.2006. Asetus tulee voimaan 12.11.2006. (UM lähetystöneuvos Laura Kansikas-Debraise 160 56185)

Tasavallan presidentin asetus Kiinan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Pekingissä 15.11.2004 tehty sopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 10.3.2006 annettu laki. Laki (172/2006) tulee voimaan 15.11.2006. Asetus tulee voimaan 15.11.2006. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 3.11.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen ja Australian välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen valtiovarainministeri Eero Heinäluomalle tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Glen Lindholmille. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 3.11.2006 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti lähettää suostumuksen hankkimista koskevat esitykset Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi seuraavien kansainvälisten sopimusten voimaansaattamiseksi: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle Kanadan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 159/2006 vp); 2) Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen dopingin vastaisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 191/2006 vp). (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 160 67745)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 2.11.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistustuesta. Asetuksella säädetään menettelystä haettaessa ja myönnettäessä sokerialan väliaikaista rakenneuudistustukea. Asetuksessa säädetään viljelijöille ja koneurakoitsijoille maksettavan sokerin rakenneuudistustuen tukiosuudesta ja jakoperusteista. Viljelijöille ja koneurakoitsijoille maksetaan rakenneuudistustuen kokonaismäärästä 17 prosenttia, josta koneurakoitsijoiden osuus on 10 prosenttia eli enintään 1,7 prosenttia tuen kokonaismäärästä. Viljelijät ja koneurakoitsijat hakisivat tukea kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Asetus tulee voimaan 1.1.2007. (MMM hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1.1.2007 voimaan tulevan sairausvakuutuslain muutoksen (459/2006) johdosta. Asetuksessa säädetään osasairauspäivärahaa haettaessa esitettävästä selvityksestä sekä niistä selvityksistä, joita vakuutetun on esitettävä, jotta osasairauspäivärahaa voidaan maksaa osasairauspäivärahan vähimmäisaikaa lyhyemmältä ajalta. Asetuksella säädetään myös osasairauspäivärahan maksukausista. Lisäksi asetuksella muutetaan säännöstä, joka koskee selvitystä, joka yrittäjävanhemman on esitettävä hakiessaan osittaista vanhempainpäivärahaa. Asetus tulee voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 31.10.2006 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Romanian nimeämä ehdokas Leonard Orban komission jäseneksi. Euroopan unioniin liittyy 1.1.2007 uusina jäsenvaltioina Bulgaria ja Romania. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Jari Luoto 160 22180)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 2.11.2006 seuraavat päätökset:

Päätös turvallisuusluokituksen käyttöön otosta annetun valtioneuvoston päätöksen 1 §:n muuttamisesta. Turvallisuusluokitus otetaan käyttöön myös valtiovarainministeriössä valtiovarain controller -toiminnossa. Päätös tulee voimaan 15.11.2006. (SM lainsäädäntöneuvos Kirsti Vihermaa 160 42330)

Päätös myöntää laitoskohtaiset päästöoikeudet 15 uudelle osallistujille päästökauppakaudelle 2005-2007. Valtioneuvoston 21.12.2004 antamaan päästöoikeuksien myöntämispäätökseen sisältyvästä, kaikkiaan 136,5 miljoonasta hiilidioksiditonnista (t CO2) on varattu 2,5 miljoonaa uusille osallistujille. Varauksesta myönnetään nyt annettavilla päätöksillä yhteensä 123 249 t CO2 vastaava määrä päästöoikeuksia, mikä vastaa 4,9 prosenttia uusien osallistujien varauksesta. Varauksesta on nyt annettavien päätösten jälkeen käyttämättä 187 733 päästöoikeutta eli 7,5 prosenttia varauksesta. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille maksutta. Mahdollisia käyttämättä jääviä päästöoikeuksia ei voi siirtää päästökauppakaudelle 2008-2012. (KTM ylitarkastaja Helena Kantola 160 64837)

Päätös antaa komissiolle Suomen esitys EU:n tavoite 3 -ohjelman ohjelma-asiakirjan muuttamisesta. Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettava tavoite 3 -ohjelma liittyy inhimillisten voimavarojen kehittämiseen ja työllisyyden edistämiseen. Esitys on valmisteltu yhteistyössä tavoite 3 -ohjelman toimeenpanoon osallistuvien ministeriöiden (työministeriö, opetusministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) ja muiden tahojen kanssa. Euroopan komissio tekee esityksen pohjalta päätöksen ohjelma-asiakirjan muuttamisesta. Muutosesitykset sisältävät tekstimuutoksia, tietojen päivityksiä sekä rahoituksen uudelleen kohdentamista. (TM hallitusneuvos Eeva-Liisa Koivuneva 010 60 49236)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 2.11.2006 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Pekka Säilä ulkoasiainministeriön kauppapoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.1.2007 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

Valtioneuvosto myönsi hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alholle palkatonta virkavapautta sisäasiainministeriön hallitusneuvoksen virasta 1.4.2007-31.7.2009. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 160 42816)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 2.11.2006

Suomi on kiinnostunut osallistumaan Naton nopean toiminnan kriisinhallintaharjoituksiin

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin torstaina 2. marraskuuta Suomen osallistumista Naton nopean toiminnan harjoituksiin sekä tarkistettua yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaa (YETT).

Puolustusvoimien kriisinhallintavalmiuksien yhteensopivuuden ja suorituskyvyn kehittämistä jatketaan turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen sekä tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti siten, että Suomi voi tulevaisuudessakin osallistua vaativiin monikansallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

EU:ssa on päätetty, että kriisinhallinnan voimavarojen kehittämisessä tukeudutaan Naton standardeihin. EU ei aio järjestää lähivuosina omia erillisiä sotilaallisten kriisinhallintajoukkojen harjoituksia, vaan tukeutuu Naton tai muihin kansainvälisiin ja kansallisiin harjoituksiin. Näin ollen Suomen kriisinhallintakykyjen kehittämisen kannalta on tärkeää osallistua myös Naton harjoitustoimintaan.

Yhteistä puolustusta koskevia ns. artikla 5 -harjoituksia lukuun ottamatta Nato on päättänyt avata valtaosan harjoitusohjelmastaan halukkaille ja kyvykkäille kumppanimaille. Nopean toiminnan kykyjä harjoitetaan Naton normaalin harjoitusohjelman puitteissa.

Suomella on periaatteellinen valmius osallistua kumppanimaille avattuihin Naton nopean toiminnan harjoituksiin. Puolustusvoimien osallistuminen kansainvälisiin sotilaallisiin harjoituksiin käsitellään erikseen vuosittain.

Kokous käsitteli turvallisuus- ja puolustusasiain komitean valmistelemaa ehdotusta tarkistetuksi yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaksi. Valtioneuvosto tekee strategiasta periaatepäätöksen mahdollisimman pian. Tarkistettu strategia on valmisteltu kaikkien hallinnonalojen yhteistyönä ja se korvaa edellisen, marraskuussa 2003 hyväksytyn strategian.

Lisätietoja: apulaisosastopäällikkö Anne Sipiläinen, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55519, yksikön johtaja Olli-Pekka Jalonen, puolustusministeriö, p. (09) 160 88154 sekä pääsihteeri Pertti Hyvärinen (YETT), turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, p. (09) 160 88210.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Rakennusalan työnjohtokoulutuksen kehittämistä ammattikorkeakouluissa pohtinut työryhmä luovutti 1.11.2006 muistionsa opetusministeri Antti Kalliomäelle. Työryhmä esittää, että tekniikan ja liikenteen alan koulutustarjontaan luotaisiin uusi rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma. Koulutusohjelma vastaisi rakennusalan lisääntyneisiin osaamisvaatimuksiin ja laeissa työnjohdolle asetettuihin pätevyysvaatimuksiin. Lisäksi koulutusohjelman tavoitteena on osaltaan nostaa rakennusalan imagoa, jotta ala houkuttelisi enemmän opiskelijoita ja alan hyvää osaamistasoa voitaisiin ylläpitää paremmin. Uuden koulutusohjelman rinnalla säilyisi myös yleisempiin työnjohtotehtäviin tähtäävä tuotantopainotteinen insinöörikoulutus, jonka kehittämistä jatketaan. Julkaisu luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Rakennusalan_tyonjohtokoulutuksen_kehittaminen.html. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, erityisavustaja Vesa Vuorenkoski, p. (09) 160 77418 ja ylitarkastaja Anne-Mari Sund, p. (09) 160 77023 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.