Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 42/2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.10.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 199/2006 vp) Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välisen instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välinen sopimus instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista allekirjoitettiin joulukuussa 2005. Sopimuksen tarkoituksena on määritellä Euroopan metsäinstituutin oikeuskelpoisuus ja oikeudellinen asema kansainvälisenä järjestönä sekä instituutin ja sen henkilökunnan ne erioikeudet ja vapaudet, jotka instituutilla tulee olla tehtäviensä suorittamista varten. (UM lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 160 55711)

Esitys (HE 200/2006 vp) Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen toteuttamiseksi tehtyjen Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden välisen sisäisen rahoitussopimuksen ja sisäisen menettelytapasopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sisäisen menettelytapasopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. EU:n jäsenvaltioiden ja EY:n Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden kanssa tekemä kehitysyhteistyö perustuu vuonna 2000 tehtyyn AKT-EY -kumppanuussopimukseen, jota muutettiin vuonna 2005. Kehitysyhteistyötä rahoitetaan Euroopan kehitysrahastosta. EU:n jäsenvaltioiden sisäisellä rahoitussopimuksella perustetaan kymmenes Euroopan kehitysrahasto vuosina 2008-2013 tehtävää yhteistyötä varten. Rahastosta tuetaan lisäksi EU:n merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tekemää kehitysyhteistyötä. Sisäisellä menettelytapasopimuksella määrätään AKT-EY -kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi EU:n jäsenvaltioissa toteutettavista toimenpiteistä ja menettelyistä. Sisäisen menettelytapasopimuksen muutossopimuksella sopimukseen on tarkoitus tehdä eräitä muutoksia, joilla sopimus saatetaan vastaamaan AKT-EY -kumppanuussopimukseen vuonna 2005 tehtyjä muutoksia.(UM lähetystöneuvos Sinikka Antila 160 56283)

Esitys (HE 201/2006 vp) laeiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä. Lakiin korkeimmasta hallinto-oikeudesta otetaan keskeiset säännökset korkeimman hallintooikeuden tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta, korkeimman hallinto-oikeuden henkilöstöstä sekä palvelussuhteen väliaikaisesta järjestelystä. Korkeinta hallinto-oikeutta koskevat säännökset saatetaan ajan tasalle ja tarpeellisilta osin lain tasolle. Muutokset ovat pääasiassa lainsäädäntöteknisiä. Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävät ja toiminta säilyvät ennallaan. Pääosa nykyisin korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun asetukseen sisältyvistä säännöksistä otetaan työjärjestykseen, osa uuteen lakiin. Korkeimman hallinto-oikeuden sivutoimisten asiantuntijajäsenten, ympäristöasiantuntijaneuvosten ja yli-insinöörineuvosten, kelpoisuusvaatimuksista ja nimittämisestä säädetään lisäksi erillisessä laissa korkeimman hallinto-oikeuden asiantuntijajäsenistä. Laki vastaa sisällöltään voimassa olevia säännöksiä. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Esitys (HE 202/2006 vp) laeiksi valitusasioiden siirtämisestä toisessa hovioikeudessa käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi sekä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 13 §:n muuttamisesta. Valitusasioiden joutuisan käsittelyn turvaamiseksi niitä voidaan siirtää ruuhkautuneesta hovioikeudesta käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi toisessa hovioikeudessa. Siirtomenettely koskee kerrallaan määrättyä määrää uusia vireille tulevia valitusasioita, ja sen aloittaminen hovioikeudessa edellyttää korkeimman oikeuden siihen antamaa lupaa. Asianosaisten ajanhukan ja vaivan vähentämiseksi muutetaan lisäksi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 13 §:ää niin, että hovioikeus voi toimittaa pääkäsittelyn muullakin kuin sen tuomiopiiriin kuuluvalla paikkakunnalla. (OM lainsäädäntöneuvos Ari Rasilainen 160 67953)

Esitys (HE 203/2006 vp) laiksi rikoslain 2 a luvun 6 §:n muuttamisesta. Rangaistusmääräysmenettelyssä annettua, enintään 20 päiväsakon suuruista sakkorangaistusta ei muunneta vankeudeksi. Sakkoa ei muunneta vankeudeksi silloinkaan, kun se on määrätty tuomioistuimessa rangaistusvaatimuksen vastustamisen seurauksena. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 160 67578)

Esitys (HE 204/2006 vp) laiksi rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain ja rajavartiolain muuttamisesta. Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettuun lakiin lisätään säännökset, jotka mahdollistavat rajavartiomiehen erottamisen määräaikaisesti virantoimituksesta. Rajavartiolaitoksen yksikköjen ja toimintojen lakkauttamista tai supistamista koskevaa päätöksentekoa yhdenmukaistetaan erityislainsäädännön mukaiseksi. Rajatarkastukseen liittyvää kulkuneuvon tarkastamisoikeutta laajennetaan vastaamaan aiemmin voimassa ollutta sääntelyä. (SM toimistopäällikkö Olli Hakkarainen 020 410 6601)

Esitys (HE 205/2006 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Lain muutoksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Direktiivin tavoitteena on parantaa unionin kansalaisten asemaa ja helpottaa kansallisten viranomaisten toimia edellä mainittujen oikeuksien soveltamiseksi. Lisäksi direktiivillä pyritään yksinkertaistamaan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oleskeluoikeuteen liittyviä muodollisuuksia. Ulkomaalaislain 10 luku sisältää säännökset unionin kansalaisen ja häneen rinnastettavan oleskelusta. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 160 43985)

Esitys (HE 206/2006 vp) laiksi kotikuntalain 4 §:n muuttamisesta. Kotikuntalain maahanmuuttoa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että maahanmuuttajan kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisen perusteet säännellään laissa nykyistä täsmällisemmin ja kattavammin. Muutos koskee kaikkia maahanmuuttajaryhmiä kansalaisuudesta riippumatta. Muutoksen tarkoituksena on sääntelyä täsmentämällä yhtenäistää säännöstä soveltavien maistraattien ja muiden viranomaisten tulkintalinjaa näiden tehdessä kotikuntaa koskevia ratkaisuja sekä parantaa maahanmuuttajien tasapuolista kohtelua. Ulkomaan kansalaisen kotikunnan saamisen edellytykset sidotaan nykyistä kiinteämmin maahanmuuttajalle myönnetyn oleskeluluvan sisältöön. Kotikunnan saamisen edellytykset on myös pyritty yhdenmukaistamaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain asianomaisten säännösten kanssa, koska näiden säädösten soveltamisala on osittain yhteneväinen. Muun muassa opiskelutarkoituksessa maahan muuttavilla henkilöillä on tietyissä tapauksissa mahdollisuus saada kotikunta Suomessa. (SM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 160 42873)

Esitys (HE 207/2006 vp) laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta. Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta korvaa nykyisin voimassa olevan lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä. Lakiin otetaan säännökset, joiden mukaan viranomainen voi sopia toisen viranomaisen kanssa avustavien asiakaspalvelutehtäviensä hoitamisesta. Yhteispalvelussa hoidettavat avustavat asiakaspalvelutehtävät määritellään laissa ja ne rajataan siten, että yhteispalvelussa ei voi hoitaa tehtäviä, joihin sisältyy viranomaiselle kuuluvan päätöksentekovallan käyttöä tai jotka lain mukaan edellyttävät henkilökohtaista käyntiä toimivaltaisessa viranomaisessa. Yhteispalveluun voivat lain nojalla osallistua valtion viranomaiset, kunnalliset viranomaiset ja Kansaneläkelaitos. Ministeriö voi laissa säädetyin edellytyksin velvoittaa sen hallinnonalaan kuuluvan viranomaisen tai vastaavasti valtioneuvosto voi velvoittaa valtionhallinnon viranomaiset tekemään yhteispalvelusopimuksen. (SM lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen 160 42873)

Esitys (HE 208/2006 vp) vuoden 2006 toiseksi lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden nettolisäys on 61 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 46 miljoonaa euroa, joka koostuu hallinnonalojen määrärahojen 96 miljoonan euron nettomääräisestä lisäyksestä ja korkomenoarvion 50 miljoonan euron vähennyksestä. Lisätalousarvio on 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Kehykseen kuuluvien menojen yhteissumma on kuluvana vuonna toinen lisätalousarvio mukaan lukien 29835 miljoonaa euroa, mikä jää 12 miljoonaa euroa (ns. jakamaton varaus) kehysmäärärahatason alapuolelle. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

Esitys (HE 209/2006 vp) laiksi verontilityslain 13 §:n muuttamisesta. Verontilityslakia muutetaan siten, että yhteisöveron metsävero-osuuden yksittäisten kuntien ja seurakuntien metsäerän laskentaperusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja. Kantorahatulot jaetaan yksittäisille kunnille näiden kuntien alueella olevien metsämaapinta-alojen suhteessa. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 160 33149)

Esitys (HE 210/2006 vp) laiksi autoverolain muuttamisesta. Autoverolakia muutetaan siten, että pakettiautojen alentamattoman veron veroprosenttia tarkistetaan ja alennetun veron ehtoihin tehdään eräitä vähäisiä muutoksia. Myös käytettyjen autojen verotusarvon määrittelyä koskevia säännöksiä täydennetään ja lakiin otetaan säännökset rajan ylittävässä työskentelyssä käytettävien työsuhdeautojen verottomuudesta. Lisäksi tehdään eräitä teknisiä muutoksia. (VM vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen 160 33152)

Esitys (HE 211/2006 vp) laiksi arvonlisäverolain 173 a §:n muuttamisesta. Arvonlisäverolain veroedustajaa koskevaa säännöstä muutetaan Euroopan yhteisön oikeuden mukaiseksi. Ulkomaalaisen elinkeinonharjoittajan hakeutuessa Suomessa verovelvolliseksi veroedustajaa ei enää vaadita, jos ulkomaalainen on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon tai valtioon, jonka kanssa noudatetaan viranomaisten keskinäisessä avunannossa vastaavia menettelyjä kuin jäsenvaltioiden viranomaisten kesken. Muiden ulkomaalaisten osalta veroedustaja säilyy hakeutumisen edellytyksenä. Verovirasto voi veroedustajan lisäksi nykyiseen tapaan vaatia vakuuden veron suorittamisesta. (VM ylitarkastaja Marja Niiranen 160 34733)

Esitys (HE 212/2006 vp) laiksi Bulgarian tasavallasta ja Romaniasta tuotavan tavaran arvonlisäverotuksesta eräissä tapauksissa. Lailla toteutetaan yhteisön lainsäädännön edellyttämä siirtymävaiheen sääntely tilanteissa, joissa Bulgariasta tai Romaniasta tuotu tavara on asetettu tulliselvitys- tai tullimenettelyyn ennen näiden maiden liittymistä Euroopan unioniin tai joissa tavara on ennen liittymisajankohtaa lähtenyt kyseisistä valtioista ja tuotu Suomeen mainitun ajankohdan jälkeen. Tällaisiin tavaroihin sovelletaan edellä mainittujen menettelyjen päättyessä tai tuonnin yhteydessä edelleenkin tavaran maahantuonnin arvonlisäverotusta koskevia säännöksiä eikä yhteisökauppaa koskevia sääntöjä. Laki on tarkoitettu voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (VM ylitarkastaja Marja Niiranen 160 34733)

Esitys (HE 213/2006 vp) tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tullitutkintatietokannan perustamisen osalta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja tullilain 23 b ja 24 §:n muuttamisesta. Pöytäkirjalla muutetaan tietotekniikan käytöstä tullialalla tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirjalla perustetaan tullitutkintatietokanta -niminen rekisteri, jonka avulla EU:n jäsenvaltioiden tullirikostutkinnasta vastaavat viranomaiset voivat tiettyä henkilöä tai yritystä koskevaa tutkintaa suorittaessaan selvittää, suorittavatko tai ovatko muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset suorittaneet samaa henkilöä tai yritystä koskevaa tutkintaa. (VM ylitarkastaja Hanna Vuojela 160 34921)

Esitys (HE 214/2006 vp) laiksi opintotukilain 39 ja 46 §:n muuttamisesta. Opintotukilain opintotuen rahoitusta koskevia säännöksiä muutetaan yksinkertaistamalla menettelytapoja, joilla Kansaneläkelaitokselle maksetaan korvausta opintotukilain nojalla maksettavista etuuksista aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi selkeytetään säännöksiä, jotka koskevat vapautuksen myöntämistä valtion varoista takausvastuun perusteella maksettujen opintolainojen takaisinmaksusta. Laki on tarkoitettu voimaan 1.5.2007. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Esitys (HE 215/2006 vp) laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Perusopetuslakiin lisätään säännös oppilaskunnasta. Säännöksen tarkoituksena on korostaa oppilaiden osallistumisen ja vaikutusmahdollisuuksien merkitystä sekä yhtenäistää oppilaskuntatoimintaa. Säännöksellä ei kuitenkaan velvoiteta opetuksen järjestäjää oppilaskuntatoiminnan järjestämiseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2007. (OPM hallitusneuvos Marja Lahtinen 160 77261)

Esitys (HE 216/2006 vp) laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 18 §:n muuttamisesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain säännöksiä täydennetään koskien lukion yksikköhinnan määräytymistä. Lukiokoulutuksen järjestämislupia voidaan nykyisen lukiolain säännösten mukaan myöntää ulkomailla järjestettävää lukiokoulutusta varten, mutta laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. Laissa säädetään yksityisen koulutuksenjärjestäjän koulutuksen järjestämislupaan perustuvan, ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (OPM hallitusneuvos Lauri Liusvaara 160 77466)

Esitys (HE 217/2006 vp) laiksi luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista. Lain soveltamisalaan kuuluvat vuosina 2007-2013 toteutettavan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toiseen toimintalinjaan sisältyvät tuet, joiden tavoitteena on korvata pohjoisista epäsuotuisista luonnonolosuhteista maataloudelle aiheutuvia haittoja, kehittää ja edistää maaseudun uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, parantaa ympäristön tilaa sekä edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Laissa säädetään luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen lisäksi eläinten hyvinvoinnin edistämiseen ja ei- tuotannollisiin investointeihin myönnettävistä tuista, tuen myöntämisen pääasiallisista edellytyksistä ja ehdoista, tuen maksamisen edellytyksistä sekä tuen toimeenpanotehtävistä vastaavista viranomaisista. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 160 53341)

Esitys (HE 218/2006 vp) Maaseutuviraston toimivaltuuksia koskevaksi lainsäädännöksi. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle on perustettu uusi keskusvirasto, joka aloittaa toimintansa 1.5.2007. Maaseutuvirasto toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena keskushallintoviranomaisena ja vastaa maataloushallinnon tukijärjestelmien toimeenpanosta. Useita eri lakeja, joissa säädetään maa- ja metsätalousministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä, muutetaan. Lakeihin tehdään muutokset, joita Maaseutuviraston perustaminen edellyttää. Laeissa säädetään maaseutuvirastolakia täydentäen tehtävistä, jotka hoidetaan Maaseutuvirastossa sekä asioista, joiden osalta määräys- ja päätösvalta delegoidaan Maaseutuvirastolle. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 160 53341)

Esitys (HE 219/2006 vp) laiksi maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta. Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annettua lakia muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon kansallisessa tukijärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kansallisen tuen tukiperusteita eräiltä osin yhtenäistetään muiden tukijärjestelmien kanssa. Kansalliseen tukeen oikeuttava viljelijän yläikäraja korotetaan 65 vuodesta 68 vuoteen kuitenkin sillä edellytyksellä, ettei viljelijä saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä. Lakiin lisätään muun muassa maatilan ja maatalouden määritelmät, jotka ovat tarpeen tukien toimeenpanon kannalta. Luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen kansallisten lisäosien osalta säädetään lisäosien yleisistä edellytyksistä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Kansalliseen tukeen oikeuttava viljelijän yläikärajaa koskeva säännös ehdotetaan kuitenkin tulevaksi voimaan 1.1.2008. Valtioneuvoston lausuma; Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on 31.12.2006 mennessä tehdä esitys maaseutuelinkeinorekisterilain uudistamisesta. Työryhmä ottaa esityksessään huomioon uuden perustuslain vaatimukset ja EU:ssa valmisteilla olevan varainhoitoasetuksen muutokset. EU:n asetus tulee sisältämään säännökset yhteisön varoista maksettavien tukitietojen julkisuusperiaatteista. Maaseutuelinkeinorekisterilaki tullaan uudistamaan edellä mainittujen muutosten perusteella siten, että tukitiedot tulevat julkisiksi. Uudistus toteutuu vuoden 2007 aikana. (MMM hallitussihteeri Katri Valjakka 160 54245)

Esitys (HE 220/2006 vp) laiksi Euroopan kalatalousrahaston kansallisesta hallinnoinnista ja elinkeinokalataloudelle myönnettävistä tuista. Lain tarkoituksena on varmistaa, että elinkeinokalatalouden tukijärjestelmää, joka perustuu neuvoston asetukseen (EY) N:o 1198/2006 Euroopan kalatalousrahastosta, hallinnoidaan ja toimeenpannaan asianmukaisesti. Laissa säädetään siitä, miten kalatalousrahaston tukien hallinnointi järjestetään ja nimetään neuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla toimintaohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomainen. Laki sisältää määräykset elinkeinokalatalouden kansallisen strategiasuunnitelman ja toimintaohjelman valmistelusta ja hyväksymisestä. Lähtökohtana elinkeinokalatalouden tukien myöntämiseen liittyvissä menettelyissä on valtionavustuslaki. Laissa säädetään myös eräistä tuensaajaan, tukikelpoisiin kustannuksiin ja tuen hakemiseen liittyvistä täsmennyksistä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (MMM ylitarkastaja Risto Lampinen 160 52904)

Esitys (HE 221/2006 vp) Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen matkustajien, matkatavaran, kiitotavaran ja tavaroiden kuljetusehtojen hyväksymisestä ja laiksi kuljetusehtojen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tavoitteena on hyväksyä ja saattaa voimaan 26.4.2005 Suomen tasavallan ja Venäjän federaation välillä Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen matkustajien, matkatavaran, kiitotavaran ja tavaroiden kuljetusehdoista tehty sopimus ja hyväksyä laki sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kuljetusehdot sisältävät rautateiden yhdysliikenteen henkilöliikennettä ja tavaraliikennettä koskevat määräykset rautatieyrityksen ja sen asiakkaiden välisistä keskinäisistä oikeuksista, velvoitteista ja vastuista. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

Esitys (HE 222/2006 vp) ratalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Ratalaki koskee rautateiden suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista. Eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annettuun lakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 9 §:ään tehdään ratalaista johtuvat muutokset. Rataverkko luokitellaan runkoverkkoon ja muuhun rataverkkoon. Rataverkon radanpitäjänä toimii Ratahallintokeskus. Valtio vastaa radanpidon kustannuksista. Liikennejärjestelmän osana rautatiet tarjoavat toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä henkilö- ja tavaraliikenteen yhteyksiä. Laissa on rautatien suunnittelun ja alueidenkäytön yhteensovittamiseen sekä vuorovaikutukseen perustuvat uudet rautatien suunnittelusäännökset. Rautatien rakentamista tai parantamista varten hyväksytään yleis- ja ratasuunnitelma, jonka nojalla rautatiealueet voidaan hankkia. Rautatiealueen ulkopuolisten alueiden käyttöä voidaan turvallisuussyistä rajoittaa. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 160 28483)

Esitys (HE 223/2006 vp) ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten hyväksymisestä sekä laeiksi sopimusmuutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja merilain 6 luvun 9 §:n muuttamisesta. Eduskunnan hyväksyttäväksi annetaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen V lukuun vuonna 2004 tehdyt muutokset. Merilakia muutetaan siten, että aluksen päälliköllä on ammatillisen arvionsa mukaan oikeus kenenkään estämättä ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen ihmishengen turvaamiseksi merellä. Yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamislain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. Merilain muutoksen voimaantulosta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Esitys (HE 224/2006 vp) laiksi eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Lailla pannaan täytäntöön satamien turvallisuuden parantamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/65/EY. Tavoitteena on parantaa satamien turvallisuutta laajentamalla maantieteellisesti niitä alueita, joihin turvatoimet kohdistuvat. Aluetta, johon turvatoimet kohdistuvat laajennetaan aluksesta ja satamarakenteesta koko sataman alueelle. Muutos toteutetaan ottamalla lakiin uusi turvatoimialueen käsite, jolla pääosin korvataan voimassa olevassa laissa käytetty suppea satamarakenteen käsite. Samalla lain nimike muutetaan laiksi eräiden alusten ja niitä palvelevien satamien turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta. Lain määritelmiin lisätään muutamia keskeisiä käsitteitä. Satamien turvatoimista säädetään uudessa 2 a luvussa. Merenkulkulaitokselle annetaan eräitä uusia erityisvelvollisuuksia. Laissa säädetään myös turvatarkastuksen suorittajan ja toimivaltaisen viranomaisen yhteistyöstä. Laki on tarkoitettu voimaan 15.6.2007. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Esitys (HE 225/2006 vp) laeiksi tieliikennelain ja ajoneuvolain 89 §:n muuttamisesta. Lakeihin tehdään ne muutokset, jotka ajo- ja lepoaikoja, niiden valvontaa ja valvontalaitteiden käyttämistä koskevat Euroopan Parlamentin ja neuvoston uudet säädökset edellyttävät. Muutokset koskevat säädösviittauksia ja valtuuksia kansallisista poikkeuksista säätämiseen. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Esitys (HE 226/2006 vp) laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia muutetaan siten, että kun matkustaja-alusten tuki nyt on mitoitettu laskennallisesti siten, että se vastaa 97 prosenttia yleisesti verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä alukselta saamasta merityötulosta toimitetusta ennakonpidätyksestä ja tällä määrällä kompensoidaan työnantajan maksamia sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja, järjestelmää muutetaan niin, että tukena myönnetään 1.1.2007 ja 31.12.2009 väliseltä ajalta määrä, joka vastaa maksettuja työnantajan sosiaaliturva- ja vakuutusmaksuja. Muutettua järjestelmää on tarkoitus soveltaa 1.1.2007 tai sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen. Laki on tarkoitettu voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana Euroopan yhteisön komission hyväksyttyä muutoksen. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Esitys (HE 227/2006 vp) laiksi Patentti- ja rekisterihallituksen suoritteista perittävistä maksuista annetun lain muuttamisesta. Lain muutos mahdollistaa Patentti- ja rekisterihallituksen kaikkien julkisoikeudellisten suoritteiden ryhmittelyn asetuksella tarkemmin määriteltäviksi suoriteryhmiksi. Kunkin ryhmän suoritteista perittävillä maksuilla katetaan ryhmän kokonaiskustannukset. Suoriteryhmämääritelmään sisällytetään myös julkisoikeudellisten rekisterien käyttö. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (KTM hallitusneuvos Timo Pekkarinen 160 63566)

Esitys (HE 228/2006 vp) laiksi sähköntuotannon eräiden tehoreservien käytettävyyden varmistamisesta. Sähköntuotannon ja -kulutuksen välistä tasapainoa varmistavan tehoreservin ylläpitämiseksi perustetaan järjestelmä, johon sähköntuottajat voivat korvausta vastaan tarjota vaatimukset täyttäviä, poistumisuhan alaisia voimalaitosyksiköitään. Vastineeksi nämä sitoutuvat varmistamaan yksiköiden käyttövalmiuden ja käyttämään niitä järjestelmän sääntöjen edellyttämällä tavalla. Järjestelmään kuuluvat voimalaitosyksiköt pidetään talvikaudella 1.12.-28.2. enintään 12 tunnin käyttövalmiudessa. Niiden tuottama sähkö tulee tarjota markkinoille järjestelmän sääntöjen mukaisesti. Järjestelmän kustannukset rahoitetaan erillisillä maksuilla, joita järjestelmän hoitajaksi ehdotettu järjestelmävastaava kantaverkonhaltija kerää siirto- ja rajasiirtopalveluiden käyttäjiltä. Järjestelmä on tarkoitus saada käyttöön jo talvikaudeksi 2006-2007. Se olisi voimassa määräaikaisesti talvikauden 2010-2011 loppuun asti. (KTM neuvotteleva virkamies Arto Rajala 160 64828)

Esitys (HE 229/2006 vp) Suomen ja Viron välillä raakaöljyn ja öljytuotteiden vastavuoroisesta varmuusvarastoinnista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Viron tasavallan välinen sopimus raakaöljyn ja öljytuotteiden vastavuoroisesta varmuusvarastoinnista allekirjoitettiin Tallinnassa 4.9.2006. Kahdenvälinen sopimus mahdollistaa öljyn varastointia koskevan direktiivin mukaisen 90 päivän varastointivelvoitteen täyttämisen, sijoittamalla varastoja myös toiseen sopijamaahan. Sopimuksen nojalla varaston sijoitusmaan viranomaiset valvovat toisen sopijamaan lukuun sitä, että varastoa hoitava yritys tai vastaava noudattaa sopimusta. Varaston sijoitusmaan viranomaiset hyväksyvät ennakkoon kunkin yksittäisen varastointikohteen. Huoltovarmuusalan kahdenvälinen ja muu kansainvälinen yhteistyö täydentää Suomen kansallisen huoltovarmuuden turvaamista. Samalla Suomen huoltovarmuudesta vastaaville viranomaisille tarjoutuu mahdollisuus alan kokemusten vaihtoon ja muuhun yhteistyöhön. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 160 63523)

Esitys (HE 230/2006 vp) laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Lainmuutoksella ja sähköturvallisuuslain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella sähkölaitteiden ja -laitteistojen sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähkömagneettisesta yhteensopivuudesta 2004/108/EY. Direktiivi koskee laitteistojen sähkömagneettista yhteensopivuutta. Lain tavoitteena on varmistaa, että laitteistojen sähkömagneettinen yhteensopivuus on tasoltaan riittävä. Lain keskeiset muutokset koskevat valtuutuspykäliä, joiden nojalla valtioneuvosto voi antaa asetuksia. Lisäksi lain määritelmiin lisätään kolme uutta käsitettä. Tärkeimmät muutokset voimassa oleviin vastaaviin säädöksiin nähden ovat seuraavat: pakollista kolmannen osapuolen arviointia ei enää tarvita vaikka yhdenmukaistettuja standardeja ei olisikaan noudatettu, tuotteiden jäljitettävyysvaatimuksia on parannettu ja kiinteiden asennusten vaatimuksia on täsmennetty. Direktiivin edellyttämien lainmuutosten lisäksi eräitä sähköturvallisuusviranomaisen toimivaltuuksia täsmennetään. Laki on tarkoitettu voimaan 20.7.2007. (KTM hallitussihteeri Sari Rapinoja 160 63202)

Esitys (HE 231/2006 vp) laiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä. Liikennepolttoaineiden jakelijoille säädetään velvoite toimittaa vuosittain kulutukseen vähimmäisosuus biopolttoaineita. Vähimmäisosuus kasvaa vuosittain siten, että se on vuonna 2008 vähintään kaksi prosenttia liikennepolttoaineiden jakelijan kulutukseen toimittamien moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden energiasisällön kokonaismäärästä. Vuonna 2009 osuus on vähintään neljä prosenttia ja vuonna 2010 ja sen jälkeen vuosittain vähintään 5,75 prosenttia. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä. Lakia sovelletaan liikennepolttoaineiden jakelijoihin, jotka on määritelty valmisteverotuslain verovelvollisuutta koskevan säännöksen mukaisesti. Velvoitteen täyttämisen valvonnasta vastaa Tullilaitos. Jos lain soveltamisalaan kuuluva liikennepolttoaineiden jakelija jättää jakeluvelvoitteensa täyttämättä, siitä seuraa seuraamusmaksu. Lakiin sisältyy myös muita liikennepolttoaineiden jakelijaa koskevia velvoitteita, kuten esimerkiksi kirjanpitovelvollisuus ja tietojenantovelvollisuus, joiden laiminlyönnistä voidaan määrätä virhemaksu. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2008. Vuotta 2010 koskevan velvoitteen voimaantulosta säädetään kuitenkin valtioneuvoston asetuksella. (KTM ylitarkastaja Jukka Saarinen 160 64806)

Esitys (HE 232/2006 vp) laiksi alkoholilain muuttamisesta. Alkoholijuomien ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien mainonta televisiossa kielletään kello 7-21 ja elokuvateattereissa 18 vuotta nuoremmille esitettävien kuvaohjelmien yhteydessä. Niin sanotut paljousalennukset eli useiden alkoholijuomapakkausten tai -annosten tarjoaminen alennettuun yhteiseen hintaan vähittäismyynnissä tai anniskelussa kielletään. Samoin kielletään alkoholijuomien tarjoushintojen ja niin sanottujen happy hour -hintojen ilmoittaminen vähittäismyynti- tai anniskelupaikan ulkopuolella. Alkoholijuomien pakkauksissa tulee sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta terveydelle ja erityinen varoitus tuotteen aiheuttamasta sikiövauriovaarasta. (STM osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson 160 73859)

Esitys (HE 233/2006 vp) sosiaaliturvasta Suomen ja Liettuan välillä tehdyn sopimuksen lakkauttamisesta ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta. Suomen ja Liettuan välisen sosiaaliturvasopimuksen irtisanomismenettely saatetaan päätökseen. Sosiaaliturvasopimus on menettänyt suurelta osin merkityksensä Liettuan tultua Euroopan unionin jäseneksi eikä lakkautettavaa sopimusta ole enää juuri sovellettu Liettuan liityttyä Euroopan unioniin. Maiden väliset sopimussuhteet tulevat selvenemään sopimuksen lakkaamisen johdosta. Asiassa on vuoden 2005 kuluessa käyty Suomen ja Liettuan välillä diplomaattinen kirjeenvaihto ja todettu sopimuksen lakkauttamisen tarpeellisuus. (STM hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola 160 74200)

Esitys (HE 234/2006 vp) laiksi kansanterveyslain muuttamisesta. Kansanterveyslakia muutetaan täsmentämällä kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon sekä opiskeluterveydenhuollon ja opiskelijahuollon välistä suhdetta. Lisäksi täsmennetään kunnan kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen velvollisuutta osallistua koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmien laatimiseen niiltä osin, kun kysymys on oppilas- tai opiskelijahuollosta sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välisestä yhteistyöstä. Myös kuntien velvollisuutta järjestää suun terveydenhuolto osana kouluterveydenhuoltoa täsmennetään. Kansanterveyslain käsitteitä muutetaan siten, että opiskelijaterveydenhuolto-termi muutetaan opiskeluterveydenhuolloksi, joka puolestaan muutetaan tarkoittamaan toisen asteen oppilaitosten, lukioiden ja korkeakoulujen opiskeluterveydenhuoltoa kokonaisuutena. Lukioiden terveydenhuolto on aiemmin ollut kouluterveydenhuollon piirissä. Kansanterveyslakiin lisätään myös yksityiskohtaisemmat säännökset opiskeluterveydenhuollon tavoitteista, sisällöstä, seurannasta ja arvioinnista. Lisäksi kansanterveyslakia täsmennetään siten, että kunnilla on velvollisuus huolehtia siitä, että kunnan asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun todistuksen tai lausunnon tarve perustuu lakiin taikka asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opintojen tai muun vastaavan syyn kannalta välttämättömään perusteeseen. Kansanterveyslakiin lisätään säännös lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistä varten perustettavasta lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnasta. Näiden lisäksi muutetaan säännöstä, joka koskee puolustusvoimien velvollisuutta suorittaa terveyskeskukselle korvaus kutsunnanalaisille suoritettavista ennakkoterveystarkastuksista ja terveyskeskuslääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen. Puolustusvoimat korvaa 50 prosenttia näistä aiheutuvista kustannuksista. Kustannusten määrittely voi perustua terveyskeskuksen ja puolustusvoimien tekemään sopimukseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.7.2007. Lain 25 §:n 1 momentin on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan vasta 1.1.2008. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Esitys (HE 235/2006 vp) laeiksi kansanterveyslain 6 §:n, sosiaalihuoltolain 6 §:n ja lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisesta. Sosiaalihuoltolakia, kansanterveyslakia ja lasten päivähoidosta annettua lakia muutetaan siten, että vastuu sosiaalihuollon ja kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtimisesta voidaan jakaa yhdelle tai useammalle kunnan määräämälle monijäseniselle toimielimelle. Lisäksi päivähoidon hallintokokeilua koskevia määräaikaisesti voimassa olevia säännöksiä kumotaan. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitusneuvos Lauri Pelkonen 160 74113)

Esitys (HE 236/2006 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma korvataan uudella sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisella kehittämisohjelmalla. Ohjelma-asiakirja on edelleen valtioneuvoston nelivuotiskaudeksi hyväksymä. Se toimii hallitusohjelman sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden täsmentäjänä ja toteuttajana. Tarkoituksena on, että sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausjärjestelmässä vahvistetaan ohjelmajohtamista, jolloin ohjaus perustuu nykyistä selkeämmin kansallisesti määriteltyihin tavoitteisiin ja niitä tukeviin toimenpiteisiin. Ohjelman valmistelua ja toteuttamisen koordinointia varten valtioneuvosto asettaa lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.4.2007. (STM hallitusneuvos Lauri Pelkonen 160 74113)

Esitys (HE 237/2006 vp) laiksi urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta. Urheilun lajiliittojen mahdollisuuksia valvoa urheilijoiden pakollisen tapaturma- ja eläketurvan järjestämistä lisätään. Vakuutuslaitosten on ilmoitettava lajiliitoille niiden alaisten urheiluseurojen ja muiden urheilutoimintaa harjoittavien yhteisöjen urheilijoille ottaman vakuutuksen alkamisesta sekä vakuutuksen päättymisestä kesken pelikauden. Urheilijan vakuuttamisvelvollisuutta koskeva urheilijatulon alaraja nostetaan 9 600 euroon. Urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettuun lakiin lisätään korvausasioiden käsittelyä koskevat menettelysäännökset. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitusneuvos Jaakko Hannula 160 73883)

Esitys (HE 238/2006 vp) laeiksi tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain, ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain ja eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain muuttamisesta. Lakisääteisten vahinkovakuutusjärjestelmien jakojärjestelmärahoitusta koskevat säännökset yhdenmukaistetaan. Vakuutusyhtiöt osallistuvat tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain, potilasvahinkolain ja ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain perusteella maksettavien indeksikorotusten, kymmenen vuotta vahingon sattumisen jälkeen maksettavien sairaanhoito- ja kuntoutuskorvausten ja eräiden maksujen rahoitukseen vuosittain vakuutusmaksutulonsa mukaan määräytyvällä jakojärjestelmämaksulla. Jakojärjestelmärahoituksen toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä huolehtivat kunkin vakuutusjärjestelmän yhteisiä tehtäviä hoitavina eliminä Tapaturmavakuutuslaitosten liitto, Liikennevakuutuskeskus, Potilasvakuutuskeskus ja Ympäristövakuutuskeskus. Muutoksia tehdään myös eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitusneuvos Jaakko Hannula 160 73883)

Esitys (HE 239/2006 vp) laeiksi laivaväen luetteloinnista sekä merimieslain 4 ja 77 §:n muuttamisesta. Laki laivaväen luetteloinnista säädetään, kumotaan merimieskatselmuslaki sekä muutetaan merimieslakia. Merimieslakiin tehtävät työsopimuksen muotoa ja sisältöä sekä luottamusmiehen tiedonsaantioikeuksia koskevat muutokset liittyvät merimieskatselmoinnista luopumiseen. Laivaväen luettelointia koskevassa laissa säädetään aluksen päällikön velvollisuudesta huolehtia laivaväkiluettelon ylläpitämisestä laivalla. Lisäksi laissa säädetään laivanisännän velvollisuudesta tehdä palveluksessaan olevien merimiesten meripalveluaikoja koskevia ilmoituksia Merenkulkulaitoksen ylläpitämään merimiesluetteloon ja merimiehen oikeudesta saada tietoja merimiesluetteloon tallennetuista tiedoista. Merimieslain työsopimuksen tekemistä koskevassa säännöksessä säädetään kattavasti niistä asioista, joista työsopimuksessa on sovittava. Lisäksi säädetään luottamusmiehen oikeudesta saada edustamiaan työntekijöitä koskevat tiedot vastaavista asioista. Työsopimuksen sisältöä koskevat säännökset siirretään asetuksesta lakiin. Samassa yhteydessä kumotaan asetus merimieslaissa tarkoitetun työsopimuksen tekemisestä ja työministeriön mainitun asetuksen nojalla antama päätös. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 010 60 48932)

Esitys (HE 240/2006 vp) laeiksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta sekä valtion asuntorahastosta annetun lain muuttamisesta. Valtion asuntorahasto ja valtion asuntorahaston nimisenä toiminut virasto eriytetään toisistaan. Viraston nimeksi tulee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ja siitä säädetään laki. Samalla viraston tehtäviä uudistetaan vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Virastosta on tarkoitus kehittää laaja-alainen asumisen asiantuntija. Valtion asuntorahastosta annetusta laista kumotaan virastoa koskevat säännökset ja laki jää koskemaan vain varsinaista rahastoa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2008. (YM hallitusneuvos Liisa Linna-Angelvuo 160 39644)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.10.2006 seuraavat lait:

Laki rikoslain 50 luvun muuttamisesta (HE 53/2006 vp). Huumausainerikoksen yrityksen rangaistavuutta laajennetaan. Lakiin otetaan uusi törkeää huumausainerikoksen edistämistä koskeva säännös. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotetaan koskemaan huumausainerikosta, törkeää huumausainerikosta, huumausainerikoksen valmistelua, huumausainerikoksen edistämistä ja törkeää huumausainerikoksen edistämistä. Myös huumausainerikoksen valmistelun yritys on rangaistava. Säännöksillä pannaan täytäntöön Euroopan unionin neuvoston 25.10.2004 tekemä puitepäätös laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamisesta. Puitepäätös tulee olla kansallisesti pantu täytäntöön 12.5.2006 mennessä. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 160 67725)

Eurooppaosuuskuntalaki, laki osuuskuntalain 5 luvun 5 §:n muuttamisesta, laki kaupparekisterilain muuttamisesta, laki yritys- ja yhteisötietolain muuttamisesta, laki toiminimilain 7 §:n muuttamisesta, laki yrityskiinnityslain 10 §:n muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta ja laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta (HE 54/2006 vp). Eurooppaosuuskuntalaki sisältää eurooppaosuuskuntaa koskevaa neuvoston asetusta täydentävät kansalliset säännökset eurooppaosuuskunnan perustamisesta, kotipaikan siirrosta, selvitystilasta ja purkamisesta sekä johdon, jäsenten ja tilintarkastajien vastuusta. Muihin lakeihin tehdään täydentäviä säännöksiä. Eurooppaosuuskunnalla on neuvoston asetuksen mukaan yleensä samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sen kotipaikan lainsäädännön mukaisella osuuskunnalla ja julkisella osakeyhtiöllä. Tarkoitus on, että myös eurooppaosuuskuntaa koskeva täydentävä sääntely vastaa mahdollisimman pitkälle osuuskuntia koskevaa kansallista sääntelyä. Lait tulevat voimaan 1.11.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 160 67664)

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 53 §:n muuttamisesta ja laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain 16 §:n muuttamisesta (HE 68/2006 vp). Peruskoulujen, lukioiden, taiteen perusopetuksen ja kirjastojen perustamishankkeiden valtionosuuksien ja vapaan sivistystyön oppilaitoksista kansalaisopistojen, kansanopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen perustamishankkeiden valtionavustusten myöntämistä, maksamista ja avustuksen palauttamista koskevat valtionapuviranomaistehtävät siirretään opetusministeriöstä lääninhallituksille. Siirto koskee myös ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen hankkeisiin aikaisemmin myönnetyn valtionosuuden ja -avustuksen palautusta koskevia asioita. Lait tulevat voimaan 1.1.2007. (OPM lainsäädäntöneuvos Marja-Riitta Pönkä 160 77271)

Laki ajopiirturikorttien myöntämisen järjestämisestä annetun lain 5 §:n muuttamisesta (HE 62/2006 vp). Ajopiirturikorttien myöntämisen järjestämisestä annettua lakia muutetaan siten, että ajopiirturikorttien myöntämistä koskevan sopimuskauden pituus säädetään yhdenmukaiseksi kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetussa laissa olevan sopimuskauden kanssa. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Laki teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 89/2006 vp). Lakia muutetaan siten, että teknologian kehittämiskeskuksen nimi muutetaan sekä toiminnan tavoitteisiin tehdään tarkennuksia. Lakiin lisätään aiemmin asetuksessa ollut henkilöstön työehtoja koskeva pykälä. Laki tulee voimaan 1.11.2006. (KTM erityisasiantuntija Tuija Ypyä 160 62115)

Laki Kansaneläkelaitoksen sisäinen kuntoutusyhtiö Petrean muuttamisesta säätiöksi (HE 105/2006 vp). Lailla oikeutetaan Kansaneläkelaitos luovuttamaan sisäisenä yhtiönä toimivan kuntoutusyhtiö Petrean toiminta ja sen hallinnassa oleva irtain omaisuus perustettavalle säätiölle. Säätiö tuottaa kuntoutuspalveluja ja niihin liittyviä palveluja. Säätiön säädekirjan mukainen pääoma on kaksi miljoonaa euroa, jonka Kansaneläkelaitos rahoittaa realisoimalla osakkeitaan. Jos säätiön toiminta lakkaa palautuvat sen omaisuus ja varat Kansaneläkelaitokselle. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 92/2006 vp). Starttirahakokeilussa työvoimatoimisto voi myöntää työllistämistukea starttirahana muullekin yrittäjäksi ryhtyvälle kuin työttömälle työnhakijalle. Kokeiluaikaa jatketaan vuodella. Laki tulee voimaan 1.1.2007. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.10.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisen kumoamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan 11.11.2005 Suomen ja Viron välillä solmittu sosiaaliturvasopimus ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 19.5.2006 annettu laki. Laki (412/2006) tulee voimaan 1.11.2006. Asetus tulee voimaan 1.11.2006. (STM hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola 160 74200)

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Viron kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisen kumoamisesta 19.5.2006 annettu laki. Laki (413/2006) tulee voimaan 1.11.2006. Asetus tulee voimaan 1.11.2006. (STM hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola 160 74200)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 19.10.2006 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 34 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2005 tasoitusta koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti toimittanut vuoden 2005 tasoituksen ja 29.8.2006 tehnyt Ahvenanmaan maakunnalle tulevaa lopullista tasoitusmäärää koskevan päätöksen. Lopullinen tasoitusmäärä on 175.602.061,16 euroa. Koska Ahvenanmaan maakunta on saanut ennakkona yhteensä 174.725.000 euroa, valtion on maksettava maakunnalle lisäyksenä 877.061,16 euroa. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.10.2006 seuraavat nimitysasiat:

Hovioikeudenneuvos Kari Juhani Hirvonen Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.11.2006 lukien, vakuutusoikeustuomari, asessori Eeva Leena Wahlberg vakuutusoikeuden vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.11.2006 lukien, hovioikeudenneuvos Vilho Olavi Snellman Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenlaamannin virkaan 1.1.2007 lukien ja hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Pirjo Inkeri Jalonen Oulun hallinto-oikeuden hallintooikeustuomarin virkaan 1.11.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Käräjätuomari Maija Helena Kunnas Tampereen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.11.2006 lukien, käräjätuomari, viskaali Ari Kalevi Juhani Passila Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2007 lukien, julkinen oikeusavustaja Minna Helena Leikas Oulun käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.12.2006 lukien ja käräjätuomari, viskaali Anne Maria Niemi toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.11.2006 lukien, käräjätuomari, vanhempi oikeussihteeri Jyrki Tapio Rinnemaa Vantaan käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.11.2006 lukien ja käräjätuomari, vanhempi oikeussihteeri Timo Riku Petteri Heikkinen toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.11.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.10.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kaupparekisteriasetuksen muuttamisesta. Eurooppaosuuskuntalaki tulee voimaan 1.11.2006. Uuden lain vuoksi kaupparekisteriasetusta on muutettava siten, että siinä säädetään eurooppaosuuskunnan perus- ja muutosilmoituksesta vastaavalla tavalla kuin osuuskunnan ilmoituksista. Uusista ilmoituksista rekisteriviranomaisille aiheutuvat kustannukset katetaan maksuilla, jotka rekisteröintivelvollisilta peritään kaupparekisterin suoritteista. Asetus tulee voimaan 1.11.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 160 67664)

Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006 henkilöiden liikkumisesta rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä tuli voimaan 13.10.2006. Rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä annettua valtioneuvoston asetusta on tarpeen tarkistaa, jotta se olisi yhdenmukainen mainitun Euroopan unionin asetuksen kanssa. Valtioneuvosto antaa kokonaan uuden asetuksen. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (652/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.11.2006. (SM rajavartiolaitoksen esikunnan toimistopäällikkö Olli Hakkarainen 020 410 6601)

Valtioneuvoston asetus kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetus sisältää kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain muutoksesta (27/2006) aiheutuvat tarkistukset ja tarkempia säännöksiä vaarallisten aineiden ajolupakokeen vastaanottamisesta ja palveluntuottajan kanssa tehtävästä sopimuksesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2007. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571)

Valtioneuvoston asetus alkoholijuomista ja väkiviinasta annetun asetuksen 14 §:n muuttamisesta. Asetuksen 14 § muutetaan siten, että alkoholijuomien myynti on kiellettyä klo 21-9. Asetus tulee voimaan 1.4.2007. (STM osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson 160 73859)

Valtioneuvoston asetus alueellisista ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Etelä-Savon ympäristökeskuksessa toimiva ympäristöhallinnon palveluyksikkö tuottaa henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalveluja ympäristöhallinnon virastoille. Etelä-Savon ympäristökeskuksen toimipaikka on Mikkelissä. Palveluyksikön päällikön kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, perehtyneisyys yksikön tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito. Päällikön nimittää ympäristöministeriö. Asetus tulee voimaan 1.11.2006. (YM hallitusneuvos Taru Hallberg 160 39402)

Valtioneuvoston asetus maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Asetuksella muutetaan maakotkien porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen korvausjärjestelmään liittyvää laskennallista vahingon arvoa. Tämä arvo perustuu kolmen edellisen poronhoitovuoden aikana maksettuihin poronlihan myyntiteuraiden keskihintoihin. Tätä laskennallista arvoa tarkistetaan nyt vastaamaan vuosien 2003-2005 mukaisia tilastoja. Näin menetellen otetaan huomioon poronlihan hinnan vuosittainen vaihtelu. Voimassa olevan asetuksen mukainen laskennallinen arvo on 516 euroa ja uusi arvo on 461 euroa. Asetus tulee voimaan 30.10.2006. (YM hallitussihteeri Heikki Korpelainen 160 39516)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.10.2006 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (26/2006 vp) eduskunnan oikeusasiamiehen vuodelta 2003 antaman kertomuksen johdosta pöytäkirjaan ja saattaa perustuslakivaliokunnan mietintö myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (29/2006 vp) oikeusasiamiehen eduskunnalle antaman erilliskertomuksen 2006: lapsi, perheväkivalta ja viranomaisten vastuu johdosta pöytäkirjaan valtioneuvoston tietoon saatetuksi. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Päätös myöntää vanhempi konstaapeli Aarne Jänkälälle ero hätäkeskuslaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja määrätä hänen tilalleen vanhempi konstaapeli Seppo Ulvila. Ulvilan henkilökohtaiseksi varajäseneksi määrätään hätäkeskuspäivystäjä Teija Manninen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. (SM pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa 160 42281)

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen Saimaan kanavan Suomen valtuutetuksi 1.1.2007-30.6.2011 väliseksi toimikaudeksi. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 28500)

Päätös nimittää liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen Juhani Korpelan tilalle 1.1.2007 alkaen valtuuskunnan puheenjohtajaksi Venäjän federaation kanssa käytäviin neuvotteluihin Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Saimaan kanavan Neuvostoliitolle kuuluvan osan ja Malyj Vysotskij-saaren vuokraamisesta Suomen Tasavallalle tehdyn sopimuksen uudistamiseksi. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 28500)

Päätös asettaa Ratahallintokeskuksen johtokunta toimikaudeksi 1.11.2006-31.10.2009. Kokoonpano: puheenjohtaja: johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala; varapuheenjohtaja: hallitusneuvos Mikael Nyberg; jäsenet: professori Jorma Mäntynen, liikenneinsinööri Silja Siltala ja ylitarkastaja Markku Pyy (henkilöstön edustaja). (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 28500)

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja, hallintotieteiden maisteri Marja Pokela valtioneuvoston esittelijäksi. (LVM neuvotteleva virkamies Aki Rosén 160 28336)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaalin johdosta (EK 27/2006 vp) pöytäkirjaan. Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi on tullut valituksi kansanedustaja Erkki Pulliainen. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Periaatepäätös hallituksen maahanmuuttopoliittisesta ohjelmasta. Ohjelman keskeisiä teemoja ovat varautuminen näköpiirissä oleviin työvoiman saatavuusongelmiin myös työperusteista maahanmuuttoa kehittämällä, opastusjärjestelmän luominen, kotouttamisjärjestelmän ohjauksen tehostaminen, väestöryhmien välisten etnisten suhteiden parantaminen sekä siitä huolehtiminen, että Suomi tulevaisuudessakin kykenee huolehtimaan humanitaarisista ja muista kansainvälisistä sitoumuksistaan. Ohjelma sisältää yhteensä 34 politiikkalinjausta toimenpiteineen. Periaatepäätös on osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (TM johtaja Mervi Virtanen 010 60 48020)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.10.2006 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 61/2006) eduskunnalle ehdotuksesta komission direktiiviksi (sijoitusrahasto). Euroopan yhteisöjen komission edustaja teki Euroopan arvopaperikomitealle 5.9.2006 ehdotuksen komission direktiiviksi arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 20.12.1985 annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY täytäntöönpanosta tiettyjen määritelmien selventämisen osalta. (VM vanhempi hallitussihteeri Irmeli Vuori 160 33013)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.10.2006 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi hallitusneuvos Pertti Siikille palkatonta virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen virasta 1.2.2007-30.6.2007. (STM hallitusneuvos toimistopäällikkönä Liisa Perttula 160 73797)<7p>

Oikeustieteen kandidaatti Pia Jokinen sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2007-30.6.2007, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan Pertti Siikin virkavapauden ajaksi. Pia Jokiselle myönnetään vastaavaksi ajaksi palkatonta virkavapautta hänen omasta hallitussihteerin virastaan. (STM hallitusneuvos toimistopäällikkönä Liisa Perttula 160 73797)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 18.10.2006 seuraavia asioita:

Kansanopistojen, kesäyliopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten yksikköhintojen laskeminen ja määrääminen vuodelle 2007. Yksikköhinnan laskennassa on otettu huomioon kustannusten tarkistamisen jaksottaminen neljälle vuodelle vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 a §:n mukaisesti. Kustannustason muutokset on otettu huomioon täyttä määrää alempina. Vuoden 2007 kustannustason muutoksena on käytetty kahta prosenttia. Kansanopistojen valtionosuuden kokonaismäärä on 45 420 000 euroa, kesäyliopistojen 4 123 000 euroa, opintokeskusten 10 268 000 euroa ja liikunnan koulutuskeskusten 13 971 000 euroa. (OPM hallitusneuvos Merja Leinonen 160 77203)

Ilmatieteen laitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen sekä Viestintäviraston ja Senaatti-kiinteistöjen välisen lisävuokrasopimuksen tekeminen tarkistetun vuokralaskelman mukaisesti. Kokonaisvuosivuokra tarvittavien lisätilojen osalta on Ilmatieteen laitoksen osalta ilman arvonlisäveroa 740 815 euroa vuodessa ja Viestintäviraston osalta 996 824 euroa vuodessa. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välinen Rovaniemen ja Kemijärven välisen junaliikenteen ostosopimuksen tekeminen. Valtion vuoden 2007 talousarvioesityksessä on varattu 450 000 euroa valtion osuutena Kemijärven yöjunaliikenteen ostomenoihin sillä ehdolla, että Lapin liitto antaa lisärahoitusta 50 000 euroa. Liikenne- ja viestintäministeriön, Lapin liiton ja VR Osakeyhtiön käymien neuvottelujen tuloksena Rovaniemen ja Kemijärven junaliikennettä koskeva sopimus esitetään tehtäväksi ajalle 7.1.2006-31.12.2007. Ostosopimuksen mukainen enimmäiskorvaus on 360 000 euroa (sis. alv 8 %), josta liikenne- ja viestintäministeriön osuus on enintään 324 000 euroa. Kemijärven kaupunki osallistuu liikenteen alijäämän kattamiseen enintään 36 000 eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö ja Kemijärven kaupunki tekevät lokakuun aikana keskenään erillisen sopimuksen ostokustannusten jaosta. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Päätös valtiontakausten jakautumisesta lainanmyöntäjien kesken. Lainanmyöntäjille osoitetaan valtuutta yhteensä 85 000 000 euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 160 39648)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 16.10.2006

Matkustajalaivojen tuki laajenemassa

Valtion tukea matkustajalaivojen miehistökustannuksiin lisätään. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puoltaa kauppa-alusluettelotuen laajentamista.

Muutoksella tuetaan suomalaisen kauppalaivaston kilpailukykyä ja turvataan merenkulun kotimaisia työpaikkoja.

Miehistökustannusten tukea laajennettaisiin siten, että se kattaisi kokonaan työnantajan maksamat palkan sivukulut. Toistaiseksi tuki on kattanut ennakonpidätykset kokonaisuudessaan ja 70-80 prosenttia työvoiman sivukuluista. Tuki nostettaisiin samalle tasolle kuin lastialusten tuki.

Esitys lainmuutoksesta on tarkoitus antaa eduskunnalle välittömästi, kunhan hallitus on käsitellyt sen istunnossaan. Laajennetun tukea aletaan soveltaa 1.1.2007 alkaen aiheutuviin miehistökustannuksiin.

Hallitus seuraa myös lähialueilla tapahtuvaa kehitystä varustamojen verotuksessa. Tarvittaessa hallitus ryhtyy veropoliittisiin toimiin, joilla turvataan edellytykset varustamotoiminnan harjoittamiseen Suomen lipun alla. Toimien valmistelu aloitetaan viipymättä.

Lisäksi hallitus rohkaisee merenkulun työmarkkinaosapuolia neuvottelemaan keskenään alan yhteistoiminnan kehittämisestä ja kauppalaivaston kilpailukyvyn turvaamisesta.

Kauppa-alusluettelotuen muutos merkitsee noin 3,8 miljoonan euron lisäystä vuoden 2007 talousarvioon. Vuodesta 2008 lähtien määrärahatarve kaksinkertaistuu, koska silloin laajennettu tuki maksetaan koko kalenterivuodelta.

Miehistökustannusten tuki koskee Euroopan talousalueen maista olevien työntekijöiden palkan sivukuluja. Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan tukea maksettaisiin 16 matkustaja-alukselle.

Tukiehdotus on komission hyväksymien merenkulun tukemisen periaatteiden mukainen. Ratkaisu on kuitenkin vielä toimitettava Euroopan komission hyväksyttäväksi.

Lisätietoja: kansliapäällikkö Harri Pursiainen, p. (09) 160 28389 ja valtiosihteeri Perttu Puro, p. 040 779 3436, liikenne- ja viestintäministeriö

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 16.10.2006

Panostuksia toisen sukupolven biopolttoaineisiin

Hallitus sopi 16.10.2006 kuluvan vuoden toisen lisätalousarvion sisällöstä. Uusien, toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämiseen varataan 9 miljoonan euron määräraha. Nuuksion luontokeskuksen rakentamiseen ehdotetaan 6,5 miljoonan euron määrärahaa. Lisäbudjettiesitys annetaan eduskunnalle 19.10.

Suomessa on tavoitteena nostaa liikenteen biopolttoaineiden käyttöä. Uusien toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoteknologioiden kehittämiseen esitetään 9 miljoonan euron määrärahaa. Toisen sukupolven biopolttoaineilla voi saavuttaa suurempia ympäristöhyötyjä kuin perinteisillä polttoaineilla.

Yritystukivaltuutta lisätään 4 miljoonalla eurolla, mikä on käytettävissä mm. biopolttoainehankkeiden ja rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen.

Eri tahojen yhteishankkeena suunniteltuun Nuuksion luontokeskuksen rakentamiseen esitetään 6,5 miljoonan euron määrärahaa. Hankkeen toteutuminen riippuu muiden osapuolten mukaantulosta suunnitelmien mukaisesti. Ympäristövahinkojen torjumiseen tarkoitettujen valvontalaitteiden hankintaan hallitus esittää 3 miljoonan euron lisäystä. Lisäksi perustetaan osakeyhtiömuotoinen öljyntorjuntakeskus.

Työvoiman kohtaanto-ongelmiin vastataan 5,2 miljoonan euron lisäpanostuksella. Tällä summalla rahoitetaan muun muassa oppisopimusmuotoisen lisäkoulutuksen laajentaminen 915 opiskelijalla. Tämä liittyy elokuun budjettiriihessä päätettyyn toimenpidekokonaisuuteen työllisyysasteen nostamiseksi ja ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden lisäämiseksi.

Suomi varautuu osallistumaan YK:n vahvennettuun UNIFIL-operaatioon Libanonissa enintään vahvennetun komppanian suuruisella osastolla. Operaatiosta aiheutuu kuluvana vuonna yhteensä 16,5 miljoonan euron kustannukset, josta ulkoasiainministeriön hallinnonalalla henkilöstömenoja yhteensä 3,4 miljoonaa euroa sekä puolustusministeriön hallinnonalalla materiaalimenoja yhteensä 13,1 miljoonaa euroa. Osa operaation kuluista rahoitetaan käyttösuunnitelmien muutoksin, minkä vuoksi toisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotettu lisämääräraha rauhanturvamenoihin on yhteensä 12,1 miljoonaa euroa. Libanon-operaation lisäksi rauhanturvamenoja kasvattaa Kongon kriisinhallintajoukon henkilöstömäärän kasvu. Lisäksi YK:n UNIFIL rauhanturvaoperaatio Libanonissa sekä eräät muut YK:n rauhanturvatoiminnot lisäävät Suomen jäsenmaksuosuutta YK:lle 3,3 miljoonalla eurolla.

Hätäkeskukset saavat 1,5 miljoonaa euroa palvelukyvyn ja toiminnan turvaamiseen sekä koulutukseen. Rajavartiolaitokselle suunnataan 1,2 miljoonan euron lisäys. Tästä puolet on tarkoitettu biometristen matkustaja-asiakirjojen lukulaitteiden ja niihin liittyvien tietojärjestelmien hankintaan ja puolet maarajojen teknisen valvontajärjestelmän laajentamiseen.

Helsingin yliopiston Meilahden kampukselle perustettavan molekyylilääketieteen tutkimuslaitoksen varustamiseen ehdotetaan 2 miljoonaa euroa. Sotavainajien muiston vaalimisyhdistykselle ehdotetaan 40 000 euron määrärahaa kentälle jääneiden suomalaisten sotilaiden DNA-tunnistamista varten.

Suomen ja Venäjän välinen velkakonversiosopimus allekirjoitettiin 15.8.2006. Sopimuksen voimassaoloajan muuttumisen johdosta uudistetaan vuonna 2004 myönnetty valtuus. Tämän johdosta ehdotetaan 25 miljoonaan euron määrärahaa maksusuoritusten maksamiseen valtiontakuurahastoon.

Hallitus esittää määrärahanlisäyksiä myös mm. EU-puheenjohtajuuden kuluihin, yhteensä 7,9 miljoonaa euroa, pelastustoimen erityismenoihin 4,1 miljoonaa euroa, puolustusmateriaalihankintoihin 5 miljoonaa euroa ja kuntien harkinnanvaraisiin avustuksiin rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen 2 miljoonaa euroa.

Toimintamenojen lisäyksiä on tulossa mm. oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämistoimintaan (1 miljoonaa euroa), ilmavoimien lentopolttoainehankintoihin (4 miljoonaa euroa), merenkulkulaitoksen vesiliikenteen kustannuksiin (1,3 miljoonaa euroa) ja yliopistojen uuteen palkkausjärjestelmään (9,4 miljoonaa euroa).

Määrärahanlisäysten vastapainona eräiden menojen arviot ovat alentuneet. Tällaisia ovat mm. Suomen maksuosuus Euroopan unionille (53 miljoonaa) sekä eräät etuusmenot ja muutosturvamenot.

Menojen nettolisäys hallinnonaloilla jää tämän vuoksi 96 miljoonaan euroon. Lisäksi valtionvelan korkomenojen kasvu jää 50 miljoonaa euroa aiemmin budjetoitua pienemmäksi.

Valtion eläkerahastointia vahvistetaan

Suotuisa talouskehitys mahdollistaa valtion eläkerahaston varojen kartuttamisen ja ikääntymiseen varautumisen. Lisäbudjettiehdotuksessa esitetään 930 miljoonaa euroa valtion eläkerahaston vahvistamiseen.

Verotuksen pohja on vahvistunut nopeammin kuin alkuvuodesta ennustettiin. Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota korotetaan lähes 600 miljoonalla eurolla. Arvonlisäveron tuottoarviota nostetaan 107 miljoonalla eurolla. Toisaalta autoveron tuoton arvioidaan ehdotuksessa alenevan 75 miljoonalla eurolla.

Arviota korkotuloista ja voitontuloutuksista korotetaan 200 miljoonalla eurolla Kapiteeli Oyj:n hotellikiinteistöjen myynnistä kertyneiden tulojen osinkotuloutuksen seurauksena.

Hallituksen esitys toiseksi lisätalousarvioesitykseksi on 15 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. Valtionvelan määräksi vuoden 2006 lopussa arvioidaan noin 60 miljardia euroa, mikä on noin 36 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. (09) 160 33036 ja apulaisbudjettipäällikkö Markus Sovala, p. (09) 160 33105, valtiovarainministeriö

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 19.10.2006

Käräjäoikeuksien yhdistämisiä esillä ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli kokouksessaan torstaina 19. lokakuuta oikeusministeriössä vireillä olevia käräjäoikeuksien yhdistämishankkeita.

Ministerityöryhmä puolsi kolmen yhdistämishankkeen valmistelun jatkamista. Niihin liittyen lakkautettaisiin Turunseudun ja Kyrönmaan käräjäoikeudet vuoden 2007 huhtikuun alusta ja Kokemäen käräjäoikeus vuoden 2007 lokakuun alusta. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä päätetään valtioneuvoston asetuksella.

Turunseudun käräjäoikeus yhdistettäisiin Turun käräjäoikeuteen. Turun käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluu Turun kaupunki ja Turunseudun käräjäoikeuden tuomiopiiriin Askainen, Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Merimasku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Sauvo, Vahto ja Velkua. Turunseudun käräjäoikeuden vakinainen henkilökunta siirrettäisiin Turun käräjäoikeuteen. Molemmat käräjäoikeudet sijaitsevat Turun oikeustalossa.

Kyrönmaan käräjäoikeuden tuomiopiiristä Vähäkyrö, Isokyrö ja Laihia siirtyisivät Vaasan käräjäoikeuden tuomiopiiriin, Ylistaro Seinäjoen ja Jurva Kauhajoen käräjäoikeuden tuomiopiiriin. Muutos olisi yhdenmukainen kihlakunta- ja maakuntajaotuksen kanssa. Laihialla sijaitseva käräjäoikeuden kanslia ja istuntopaikka lakkautettaisiin. Vakinainen henkilökunta siirrettäisiin vastaaviin virkoihin ensisijaisesti Vaasan käräjäoikeuteen.

Kokemäen käräjäoikeuden tuomiopiiristä Harjavallan, Kokemäen, Huittisten ja Vampulan kunnat liitettäisiin Porin käräjäoikeuteen sekä Köyliö ja Säkylä Rauman käräjäoikeuteen. Punkalaidun liitettäisiin maakuntarajojen mukaisesti Tampereen käräjäoikeuteen. Kokemäen käräjäoikeuden vakinainen henkilöstö siirrettäisiin joko Porin tai Rauman käräjäoikeuden palvelukseen. Kokemäellä säilytettäisiin Porin käräjäoikeuden sivukanslia.

Raaseporin käräjäoikeuden Hangon istuntopaikka lakkautetaan vuoden 2007 alusta.

Vuonna 1993 toteutetun käräjäoikeusuudistuksen yhteydessä tavoitteeksi asetettiin riittävän suuret ja toimintakykyiset yksiköt, joissa olisi riittävästi tuomareita ja muuta henkilöstöä. Tällä hetkellä käräjäoikeuksia on 58. Käräjäoikeusverkoston kehittäminen sisältyy oikeusministeriön strategisiin tavoitteisiin vuosille 2003- 2012.

Lisätietoja: hallitusneuvos Heikki Liljeroos, p. (09) 160 67608 tai 050 516 0213, oikeusministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Selvitysmies, kansanedustaja Kyösti Karjula luovutti alueellisen yritys- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä koskevan selvityksen 18.10.2006 pääministeri Matti Vanhaselle. Selvityksen tilaajana on valtioneuvoston kanslia. Selvityksen mukaan tarvitaan lisää tulevaisuussuuntautunutta innovaatiodemokratiaa. Selvityksen keskeisin suositus on innovaatio- ja osaamispolitiikkaohjelman käynnistäminen seuraavan hallituskauden alussa. Selvityksessä nostetaan esille 16 toimenpidesuositusta, joista esimerkkeinä voidaan mainita: paikallisesta globaaliin markkinaymmärrykseen -teemaan sisältyvä 500 yrityksen kansainvälistymisen ja kasvun ohjelma sekä 3-4 uudentyyppisen kansainvälistymisen alustan kehittäminen, kannustava rahoitus -teemaan sisältyvä yrittäjyyden voimistaminen starttirahakautta pidentämällä ja uusyrittäjyyslailla sekä osaamisen kerryttäminen ja hyödyntäminen -teemaan sisältyvä osaavan työvoiman varmistaminen siirtämällä alle 25-vuotiaiden opiskelu- ja työpaikkavastuu kuntien sivistystoimelle. Selvitys on osoitteessa http:// www.vnk.fi/julkaisut/julkaisusarja/julkaisu/fi.jsp?oid=170905. Lisätietoja antavat selvitysmies, kansanedustaja Kyösti Karjula, p. 050 511 3177 ja erityisavustaja Jukka Ihanus, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 22011.

Opetusministeriön asettama luovuusstrategiatyöryhmä luovutti 16.10.2006 loppuraporttinsa kulttuuriministeri Tanja Saarelalle. Työryhmä laati yksitoista kohtaa sisältävän luovuuden edistämisen askelmerkistön. Työryhmä ehdottaa luovuuden ja innovatiivisuuden politiikkaohjelmaa seuraavalle hallitukselle. Työryhmä nostaa esiin vanhempien vastuun lasten luovuuden ja itseilmaisun tukemisessa. Myös yhteiskunnan on toimillaan tuettava sitä. Työryhmän mukaan koulutukseen saadaan luovuutta tukeva rytmi eheytetystä koulupäivästä. Raportti on osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/Yksitoista_askelta_luovaan_Suomeen. Lisätietoja antavat yhteystyöryhmän puheenjohtaja, yliasiamies Esko Aho, p. (09) 618 99239, osatyöryhmien puheenjohtajat kulttuurineuvos Tuula Arkio, p. 040 505 7687, kansanedustaja Aila Paloniemi, p. 050 511 3067, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, p. (09) 169 2260; 0500 433 464 sekä luovuusstrategiaprosessin erikoissuunnittelija Esa Pirnes, p. (09) 160 77350; 040 551 7281 ja kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen, p. (09) 160 77070; 040 552 5824.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.