Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 39/2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 29.9.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 152/2006 vp) laeiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain ja takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n muuttamisesta. Yrityksen saneerauksesta annettua lakia muutetaan niin, että hakijoista saneeraukseen voidaan tehokkaasti erottaa ne, joiden toiminta on mahdollista saada uudelleen kannattavaksi. Hakemus, jota merkittävät velkojat puoltavat, voidaan hyväksyä ilman erityisiä selvityksiä. Muussa tapauksessa velalliselta vaaditaan nykyistä tarkempaa selvitystä keinoista, joilla sen toiminta voidaan tervehdyttää. Saneeraushakemusten käsittelyaikoja tuomioistuimissa pyritään lyhentämään, ja saneerausasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrää vähennetään. Saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeen syntyviä velkoja ei voida järjestellä saneerausohjelmassa. Ohjelmaa vahvistettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että velallinen kykenee jatkamaan toimintaansa ja maksamaan velkansa ohjelmassa määrätyin tavoin. Säännöksiä saneerausohjelman vahvistamisesta, muuttamisesta ja lisäsuoritusten maksamisesta tarkistetaan. Takaisinsaannista konkurssipesään annettua lakia muutetaan niin, että saneerausasiaa käsitellyt käräjäoikeus voi ratkaista myös takaisinsaantikanteen. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 160 67719)

Esitys (HE 153/2006 vp) Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä, laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 4 luvun, esitutkintalain 27 ja 28 §:n ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 15 ja 23 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Budapestissä 23.11.2001 tehdyn Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen sekä antaisi suostumuksensa eräiden yleissopimuksen nojalla annettavien selitysten ja varaumien tekemiseen. Samassa yhteydessä lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Euroopan unionin neuvoston 24.2.2005 tekemän tietojärjestelmiin kohdistuvia hyökkäyksiä koskevan puitepäätöksen vaatimuksia. Puitepäätös vastaa sisällöltään pääosin yleissopimusta. Yleissopimus ja puitepäätös sisältävät velvoitteen säätää rangaistavaksi laiton tietojärjestelmään tunkeutuminen, tietojärjestelmän häirintä ja datan vahingoittaminen. Yleissopimus sisältää määräyksiä myös eräistä tietokoneavusteisista rikoksista, viestin sisältöön liittyvistä rikoksista sekä tekijänoikeuksia- ja tekijänoikeuksien lähioikeuksia koskevista rikoksista. Sopimus ja puitepäätös sisältävät lisäksi määräyksiä yhteisövastuusta, seuraamuksista, pakkokeinoista, lainkäyttövallasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että rikoslakiin, pakkokeinolakiin, esitutkintalakiin ja kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annettuun lakiin tehdään yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja puitepäätöksen täytäntöönpanosta johtuvat muutokset sekä eräitä voimassa olevaa lainsäädäntöä täsmentäviä muutoksia. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 160 67725)

Esitys (HE 154/2006 vp) ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta. Ryhmäkannelakia sovelletaan kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa. Laki koskee viranomaisaloitteista eli julkista ryhmäkannetta. Kannetta ajaa kuluttaja-asiamies. Kantaja ajaa ryhmäkannetta kanteessa määritellyn ryhmän puolesta. Ryhmä tai ryhmän jäsenet eivät ole oikeudenkäynnissä asianosaisia. Ryhmäkanne on mahdollinen ainoastaan silloin, kun ryhmä esiintyy kantajapuolella. Asian käsittely ryhmäkanteena edellyttää, että usealla henkilöllä on samaa vastaajaa vastaan vaatimus, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin. Ryhmäkanteen johdosta annettava tuomio sitoo ryhmää edustavaa kantajaa ja niitä ryhmän jäseniä, jotka ovat nimenomaisesti ilmoittautuneet mukaan ryhmään sekä vastaajaa. Ryhmän jäsen ei vastaa oikeudenkäyntikuluista. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 160 67708)

Esitys (HE 155/2006 vp) laiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä laeiksi kuntajakolain muuttamisesta ja varainsiirtoverolain muuttamisesta. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajakolain säännökset kuntien yhdistämisen taloudellisesta tuesta muutetaan siten, että ne kannustavat asukasmäärältään nykyistä olennaisesti suurempiin monta kuntaa käsittäviin kuntaliitoksiin. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin 50 000 asukasta. Jokaisen kunnan tulee kuulua kuntayhtymään, jonka tehtävänä on kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Pääkaupunkiseudun kuntien sekä maakuntakeskuskaupunkien ja niihin yhdyskuntarakenteellisesti kiinteästi kuuluvien laissa mainittujen kuntien tulee laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan mainituilla seuduilla. Uudistuksen valmistelu tulee toteuttaa yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Esitys sisältää myös säännökset henkilöstön palvelussuhdeturvasta, erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien palveluiden turvaamisesta, valtion kuntapolitiikan ja rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen periaatteista, eräiden tehtävien siirtämisestä kunnilta valtiolle sekä tietojärjestelmien ja yhteispalveluiden kehittämisestä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (SM kansliapäällikkö Ritva Viljanen 160 42803)

Esitys (HE 156/2006 vp) laiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Rekisterinpitäjien keskinäistä vastuuta koskevia säännöksiä selkeytetään siltä osin kuin ne koskevat ulkomaalaisrekisterin käyttöä teknisen käyttöyhteyden avulla. Lain henkilölliseen soveltamisalaan ja ulkomaalaisrekisterin tietosisältöön tehdään sähköisen asiankäsittelyn kehittämisen edellyttämät muutokset. Säännöksiä ulkomaalaisrekisterin ulkopuolisista tietolähteistä ja tietojen luovuttamisesta ulkomaalaisrekisteristä täsmennetään. Niiltä osin kuin rekisterinpitäjille ehdotetaan uusia tiedonsaantioikeuksia, kysymys on pääosin pyrkimyksestä mahdollistaa tietojen siirtäminen viranomaisten välillä sähköisesti ilman henkilövoimavaroja sitovaa tietojen pyytämistä ja luovuttamista paperilla. Ulkomaalaislakiin ja kansalaisuuslakiin lisätään viittaussäännökset sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettuun lakiin, jonka perusteella voidaan järjestää mahdollisuus sähköisen asioinnin käyttöön ottamiseen. Samalla säädetään käsittelymaksun suorittamisesta ennen sähköisesti jätetyn hakemuksen käsittelyn aloittamista. Työntekijän ja elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan myöntämistä koskevia ulkomaalaislain toimivaltasäännöksiä täsmennetään siten, että jatkoluvan sellaiselle ulkomaalaiselle, jolla on jo voimassa oleva oleskelulupa, myöntää kihlakunnan poliisilaitos. Myös ulosottolain, kansaneläkelain sekä opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain säännöksiä tietojen sähköisestä luovuttamisesta muutetaan. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 160 43985)

Esitys (HE 157/2006 vp) laiksi pelastustoimen laitteista. Laissa säädetään pelastustoimen laitteille asetettavista vaatimuksista sekä vaatimuksenmukaisuuden osoittamisesta ja valvonnasta. Pelastustoimen laitteilla tarkoitetaan erityisesti paloturvallisuuden kannalta merkittäviä teknisiä laitteita, joiden tulee olla varmatoimisia ja käyttötarkoitukseensa sopivia. Lailla säädetään lisäksi eräiden valvonta- ja hälytysjärjestelmien toimivuudelle ja tekniselle yhteensopivuudelle asetettavista vaatimuksista. Valvontaa varten on vaatimustenmukaisuuden arviointia suorittavia arviointilaitoksia sekä rakennukseen asettavien palonilmaisulaitteistojen ja automaattisten sammutuslaitteistojen tarkastuksia suorittavia tarkastuslaitoksia. Turvatekniikan keskus säädetään lain noudattamista valvovaksi yleiseksi valvontaviranomaiseksi. Rakennustuotedirektiivin soveltamisalaan kuuluvien pelastustoimen laitteiden osalta säädetään noudatettavaksi rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa säädettyä ympäristöministeriön toimivaltaan kuuluvaa menettelyä. (SM hallitusneuvos Timo Viitanen 160 44575)

Esitys (HE 158/2006 vp) ulkomailta vuokratun työntekijän sekä rajoitetusti verovelvolliselle maksettavan työkorvauksen verottamiseen liittyviksi säännöksiksi. Tuloverolakia muutetaan siten, että Suomesta saaduksi tuloksi katsotaan ulkomailta Suomeen vuokratun työntekijän Suomessa tekemästä työstä saama palkkatulo. Työntekijälle asetetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa velvollisuus hakea ennakkoja lähdeveron suoritukseksi, jos verosopimus ei rajoita palkan verottamista Suomessa. Velvollisuuden laiminlyömisen perusteella työntekijälle voidaan määrätä enintään 2 000 euron veronkorotus. Lisäksi verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään vuokratun työntekijän ulkomaiselle työnantajalle tai tämän edustajalle sekä vuokratyövoimaa käyttävälle suomalaiselle työn teettäjälle verovalvontaan liittyviä ilmoitusvelvoitteita tilanteissa, joissa verosopimus ei rajoita työntekijän palkan verottamista Suomessa. Vuosi-ilmoituksen lisäksi työnantajan tai tämän edustajan on annettava ilmoitus työntekijän työskentelyn aloittamisesta. Työn teettäjän olisi annettava ilmoitus työntekijän vuokralle antaneesta yrityksestä ja tämän edustajasta silloin, kun yrityksen ensimmäinen työntekijä aloittaa työskentelyn työn teettäjälle. Ennakkoperintälakia muutetaan siten, että myös ilman kiinteää toimipaikkaa Suomessa toimiva rajoitetusti verovelvollinen voidaan merkitä ennakkoperintärekisteriin, jos tämän kotipaikka on valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa säädetään siitä, millä perusteilla maksaja voi olla perimättä työkorvauksesta lähdeveroa. Tietyillä aloilla veron perimättä jättäminen voi perustua vain ennakkoperintärekisterimerkintään tai lähdeverokorttiin. Lisäksi täsmennetään työkorvauksesta perittävän lähdeveron määräksi 13 prosenttia silloin, kun maksetaan yhteisölle, yhteisetuudelle ja yhtymälle, sekä 35 prosenttia silloin, kun se maksetaan luonnolliselle henkilölle. Samassa yhteydessä verotusmenettelystä annettuun lakiin lisätään säännökset ennakonpidätyksen alaisen suorituksen maksajan tiedonantovelvollisuudesta niissä tilanteissa, joissa suorituksen maksaja pyytää ennakonpidätyksen toimittamisessa tarvittavia tietoja verohallinnolta. Verotusmenettelystä annettuun lakiin lisätään myös säännökset eläkelaitosten ja Kansaneläkelaitoksen velvollisuudesta toimittaa rajoitetusti verovelvollista eläkkeensaajaa koskevia tietoja. Lisäksi Uudenmaan verovirasto säädetään ennakkoperintälaissa toimivaltaiseksi antamaan ennakkoratkaisu silloin, kun suorituksen maksajalla ei ole Suomessa kotikuntaa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (VM ylitarkastaja Tuomas Anttila 160 33158)

Esitys (HE 159/2006 vp) Kanadan kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kanadan kanssa tehdyn tuloverosopimuksen ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. (VM ylitarkastaja Tuomas Anttila 160 33158)

Esitys (HE 160/2006 vp) laiksi eläinten kuljetuksesta sekä laeiksi eläinsuojelulain ja rikoslain 17 luvun 14 ja 23 §:n muuttamisesta. Laki eläinten kuljetuksesta koskee sekä elävien selkärankaisten eläinten että soveltuvin osin myös selkärangattomien eläinten kuljettamista. Nykyinen eläinten kuljetusta koskeva lainsäädäntö korjataan vastaamaan perustuslain vaatimuksia. Lakiin sisältyvät eläinten kuljettamista koskevan neuvoston asetuksen ulkopuolelle jäävien kuljetusten osalta perussäännökset kuljetuksen yleisistä edellytyksistä, kuljetusvälineestä, eläinten kuormaamisesta ja kuorman purkamisesta. Näistä vaatimuksista voidaan antaa tarkempia säännöksiä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Neuvoston asetuksen edellyttämien eläinkuljettajalupien, maantieajoneuvojen ja karja-alusten hyväksymistodistusten sekä kuljettajien ja hoitajien pätevyystodistusten hakemista, myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä sisältyy lakiin siinä laajuudessa kuin asetuksen täytäntöönpano edellyttää. Lisäksi laki sisältää säännökset eläinten kuljetuksia valvovista viranomaisista ja valvontatoimenpiteistä. Eläinsuojelulakiin tehdään eläinten kuljetusta koskevasta laista johtuvat teknisluontoiset muutokset. Rikoslakiin tehdään muutettavasta eläinsuojelulainsäädännöstä johtuvat tarkistukset. Lait on tarkoitettu voimaan 5.1.2007. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 160 53386)

Esitys (HE 161/2006 vp) laiksi päästökauppalain muuttamisesta. Päästökauppalakiin lisätään päästöoikeuksien jakomenetelmä ja jakoperusteet päästökauppakaudelle 2008-2012. Laki myös mahdollistaa, että sen soveltamisalaan kuuluvien laitosten toiminnanharjoittajat voivat käyttää Kioton pöytäkirjan mukaisista hankemekanismeista saatuja päästöyksiköitä EU:n päästökauppajärjestelmässä. (KTM neuvotteleva virkamies Päivi Janka 160 64833)

Esitys (HE 162/2006 vp) laeiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 41 §:n muuttamisesta. Lailla valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi kumotaan yritystoiminnan tukemisesta annettu laki, jota kuitenkin vielä muutetaan ajaksi ennen uuden lain voimaantuloa. Lain tavoitteena on yritystoiminnan kehittämiseksi tarkoitetun avustusjärjestelmän yksinkertaistaminen, tehostaminen ja vaikuttavuuden parantaminen. Laki liittyy keskeisiltä osiltaan Euroopan yhteisön rakennerahasto-ohjelmakauden 2007-2013 alkamiseen vuoden 2007 alussa. Lain mukaisia avustusohjelmia käytetään Euroopan yhteisön rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon vuoden 2007 alussa alkavalla ohjelmakaudella. Lisäksi avustusohjelmia voi käyttää puhtaasti kansallisesti rahoitettuihin avustuksiin. Laki yritystoiminnan tukemisesta annetun lain 41 §:n muuttamisesta on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi on tarkoitettu voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana vuoden 2007 aikana. (KTM hallitussihteeri Mikko Ojala 160 63506)

Esitys (HE 163/2006 vp) laiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta. Lakia muutetaan siten, että kunnan käytettävissä tulee olla lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitusneuvos Maini Kosonen 160 73246)

Esitys (HE 164/2006 vp) vammaisetuuksien määrän sekä eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärien tarkistamista koskevaksi lainsäädännöksi. Lapsen hoitotuesta annettua lakia, vammaistukilakia ja kansaneläkelakia muutetaan sekä annetaan laki eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääristä vuonna 2007. Lapsen erityishoitotuen, erityisvammaistuen ja eläkkeensaajien erityishoitotuen määrää korotetaan vuonna 2007 tehtävän indeksitarkistuksen lisäksi 15 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä korotetaan vuosittaisen tarkistuksen lisäksi I ja II kuntaryhmän kunnissa 2,8 % ja III kuntaryhmän kunnissa 1,4 %. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Esitys (HE 165/2006 vp) laeiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta sekä toimeentulotuesta annetun lain 24 §:n muuttamisesta. Kokeilua, jonka tarkoituksena on ollut selvittää, mitä vaikutuksia toimeentulotukea saavien työllistymiseen ja tuen määrään on sillä, että osa tukea saavien ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä, jatketaan vuoden 2008 loppuun saakka. Lisäksi toimeentulotuesta annetun lain muutoksenhakua koskevaan pykälään tehdään lakitekninen korjaus. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Anne Kumpula 160 74132)

Esitys (HE 166/2006 vp) laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta sekä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia muutetaan siten, että vaikeasti kuulovammaisten, kuulo- ja näkövammaisten ja puhevammaisten mahdollisuutta saada tulkkipalveluja parannetaan. Lakiin lisätään vammaisten päivätoimintaa koskeva säännös, jonka mukaan kunnan tulee järjestää päivätoimintaa työkyvyttömille henkilöille, joilla ei vammaisuudesta johtuen ole edellytyksiä osallistua sosiaalihuoltolain mukaiseen työtoimintaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että vammaisten päivätoiminta on maksuton sosiaalipalvelu. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Lotta Silvennoinen 160 73187)

Esitys (HE 167/2006 vp) laiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena valtaosassa Kelan päätöksistä valitettaessa. Kelan aluekeskusten yhteydessä toimivat viisi sosiaalivakuutuslautakuntaa lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle. Lautakunnan päätöksestä on mahdollista valittaa vakuutusoikeuteen kaikissa valitusasioissa. Muutoksenhakujärjestelmää sosiaalivakuutusasioissa selkeytetään ja kansalaisten oikeutta saada riippumattoman muutoksenhakuelimen päätös valitusasiassaan parannetaan. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Carita Wuorenjuuri 160 74412)

Esitys (HE 168/2006 vp) laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia muutetaan siten, että ottovanhemmilla olisi eräissä tapauksissa oikeus saada kotihoidon tukea myös yli kolmevuotiaasta lapsesta hoitovapaan ajan, kuitenkin enintään siihen saakka kunnes lapsi aloittaa koulun. Perheen toisesta ja seuraavista lapsista maksettavaa kotihoidon tukea korotetaan. Lisäksi parannetaan vanhempien tai muiden huoltajien mahdollisuutta valita lasten hoitomuoto mahdollistamalla se, että kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea voidaan maksaa perheelle samanaikaisesti. Laki on tarkoitettu voimaan 1.4.2007. (STM lakimies Päivi Kemppi 160 74352)

Esitys (HE 169/2006 vp) laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta. Palkkaturvalakiin ja merimiesten palkkaturvalakiin tehdään työaikapankkijärjestelmän käyttöönoton ja laajentumisen edistämiseksi tarvittavat muutokset. Lakeihin lisätään palkkaturvana maksettavaa työaikapankkisaatavaa ja sen enimmäismäärää koskeva säännös. Palkkaturvana maksettavan työaikapankkisaatavan enimmäismäärä on samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella työntekijän kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa määrää. Työntekijällä mahdollisesti olevia muita työsuhdesaatavia maksetaan palkkaturvana nykyisen 15 200 euron enimmäismäärän puitteissa. (TM hallitusneuvos Raili Hartikka 010 60 49049)

Esitys (HE 170/2006 vp) rakennuksen energiatehokkuutta koskevaksi lainsäädännöksi. Laki rakennuksen energiatodistuksesta, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta säädetään. Lakien tarkoituksena on saada rakennusten suunnittelijat, rakennuttajat, omistajat ja käyttäjät kiinnittämään huomiota rakennuksen energian käyttöön. Laeilla implementoidaan Suomen lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/91/EY), annettu 16.12.2002, rakennusten energiatehokkuudesta. (YM hallitusneuvos Klaus Frösén 160 39682)

Tasavallan presidentti peruutti hallituksen esityksen sairausvakuutuslain 52 §:n muuttamisesta (HE 43/2004 vp). (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)<

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 29.9.2006 seuraavat lait:

Laki ulkomaanedustuksen korvauksista annetun lain muuttamisesta (HE 139/2006 vp). Ulkomaanedustuksen korvauksista annettuun lakiin lisätään säännökset, joiden perusteella ulkoasiainministeriön asetuksella voidaan tarkemmin säätää korvauksista, joita maksetaan ulkomaanedustukseen määrätyn ulkoasiainhallinnon virkamiehen ulkomailla suorittamasta työstä ja paikallisista olosuhteista johtuvien erityisten menojen kattamiseksi. Laki tulee voimaan 1.10.2006. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Laki poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta, laki esitutkintalain 10 §:n muuttamisesta, laki rajavartiolain 61 ja 64 §:n muuttamisesta, laki tullilain muuttamisesta, laki sotilaskurinpitolain 21 §:n muuttamisesta, laki aluevalvontalain 27 §:n muuttamisesta, laki järjestyksenvalvojista annetun lain 7 ja 12 §:n muuttamisesta, laki päihtyneiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaalaislain 123 §:n muuttamisesta, laki säilöön otettujen ulkomaalaisten kohtelusta ja säilöönottoyksiköstä annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 2 ja 22 §:n muuttamisesta ja laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 90/2005 vp). Lakia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sovelletaan poliisin tiloihin sijoitettujen tutkintavankien, poliisin säilytettävinä olevien pidätettyjen ja kiinni otettujen sekä muiden poliisin säilytettävinä laillisella perusteella olevien vapautensa menettäneiden kohteluun. Laissa säädetään vapautensa menettäneiden kohtelussa noudatettavista yleisistä periaatteista, vapautensa menettäneen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä niistä toimenpiteistä, joihin poliisin henkilökunnalla on oikeus ryhtyä henkilön vapauden rajoittamiseksi sinä aikana, jona vapautensa menettänyt on poliisin säilytettävänä. Laissa säädetyin edellytyksin pidätettyjen ja kiinni otettujen valvonta voidaan toteuttaa teknisten laitteiden avulla. Laissa säädetään myös poliisin palveluksessa olevien vartijoiden asemasta, tehtävistä ja toimivaltuuksista. Lait tulevat voimaan 1.10.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän mahdollisuudet edistää selviämisasematoiminnan ja muun akuutin päihdehuollon kehittämistä yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon ja poliisin kanssa. (SM poliisijohtaja Kimmo Hakonen 160 42875)

Tasavallan presidentti hyväksyi Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain Sveitsin kanssa tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen ja pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 75/2006 vp). Pöytäkirjan ensisijainen tarkoitus on kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen välttäminen. Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle kahdenkeskiselle mallisopimukselle. Pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään muutospöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (VM ylitarkastaja Tuomas Anttila 160 33158)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 29.9.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) perustamisesta tehdyn sopimuksen muutoksen voimaansaattamisesta. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) toiminnan alueellinen laajentaminen kattamaan myös Mongolia, edellyttää pankin perustamissopimuksen muutosta. Sopimus tulee voimaan 15.10.2006. Asetus tulee voimaan 15.10.2006. (UM lähetystöneuvos Petri Salo 160 55625)

Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa koskeva lisäpöytäkirja ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 25.8.2006 annettu laki (745/2006). Lisäpöytäkirja ja laki tulevat voimaan 7.10.2006. Asetus tulee voimaan 7.10.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen maahanmuuttajien salakuljetusta koskeva lisäpöytäkirja ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 25.8.2006 annettu laki (746/2006). Lisäpöytäkirja ja laki tulevat voimaan 7.10.2006. Asetus tulee voimaan 7.10.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.9.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Kirsti Lintosen tai hänen estyneenä ollessaan ministerineuvos Heidi Schroderus-Foxin valtuuttaminen allekirjoittamaan yhteistyöpöytäkirja Yhdistyneiden Kansakuntien ja Suomen hallituksen välillä voimavarojen antamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien operaatioon Libanonissa (UNIFIL). (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 160 55726)

Pääjohtaja Martti Enäjärven tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Vesa Himasen valtuuttaminen allekirjoittamaan Maailman henkisen omaisuuden järjestössä tehty Singaporen sopimus tavaramerkkioikeudesta. (KTM ylitarkastaja Jaakko Ritvala 160 64784)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 29.9.2006 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta; Maakuntalaki kunnallisverolain muuttamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki opintolainojen lyhentämisestä kunnallisverotuksessa myönnettävästä vähennyksestä annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki maatilatalouden kunnallisverosta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakuntahallituksen yleisestä hallinnosta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki virkaehtosopimuksesta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki maakuntahallituksen tilintarkastustoimistosta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki kansanedustajan, maakuntapäivien jäsenen tai maakuntahallituksen jäsenen tehtävän vuoksi myönnettävästä virkavapaudesta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki lainvalmistelusta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan Postista annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan korkeakoulusta annetun maakuntalain 10 §:n muuttamisesta, maakuntalaki terveyden- ja sairaanhoidosta annetun maakuntalain 8 §:n muuttamisesta, maakuntalaki virkamieslain muuttamisesta Ahvenanmaan maakunnassa. (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67868)

Tasavallan presidentti päätti lähettää suostumuksen hankkimista koskevan esityksen Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi; Hallituksen esitys eduskunnalle Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja postipalvelulain muuttamisesta (HE 110/2006 vp). (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67868)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 29.9.2006 seuraavat nimitysasiat:

Rooman suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Pauli Mäkelän sivuakkreditointi myös San Marinoon ja Caracasin suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Mikko Pyhälän sivuakkreditointi myös Barbadokselle. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Sydneyssä Australiassa olevan konsulaatin päällikön, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Aino Elfvengrenin tehtävän määrääminen päättymään 31.7.2007. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Pirjo Leino (ulkoasiainministeriö) määrääminen Sydneyssä (Australia) olevan konsulaatin päällikön tehtävään 1.8.2007 lukien. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 160 55408)

Määräaikainen hallintoneuvos Tuula Riitta Pynnä ja määräaikainen hallintoneuvos Anne Elina Niemi korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen virkoihin 1.10.2006 lukien. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Hovioikeudenneuvos Paula Kyllikki Salonen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.10.2006 lukien, vakuutusoikeustuomari Mirja Anneli Lappeteläinen vakuutusoikeuden ensiksi täytettävään vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, vakuutusoikeustuomari Eira Sinikka Marianne Niinikoski vakuutusoikeuden toiseksi täytettävään vakuutusoikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, hallintooikeustuomari Kari Vesa Tornikoski Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, ma. hallintooikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Laura Marjatta Yilmaz Helsingin hallinto-oikeuden ensiksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien ja ma. hallintooikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Airi Maaria Helenius Helsingin hallinto-oikeuden toiseksi täytettävään hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, ma. hallintooikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Marja-Liisa Tuominen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallintooikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien ja ma. hallinto-oikeustuomari, hallinto-oikeussihteeri Valto Kalervo Wirkkala Kouvolan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.10.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Käräjätuomari Antti Sakari Savela Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, käräjätuomari Raija Helena Perä-Takala Porin käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, hovioikeudenneuvos Maija Liisa Pariola Rovaniemen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.10.2006 lukien ja käräjätuomari Jyrki Samuli Kiviniemi Rovaniemen käräjäoikeuden toiseksi täytettävään (maaoikeusasioiden vastuutuomari) käräjätuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, käräjätuomari Simo Sakari Partanen Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2006 lukien, määräaikainen käräjätuomari, viskaali Jussi Sakari Sippola Helsingin käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.10.2006 lukien ja vanhempi oikeussihteeri Tarja Kaarina Ryhänen-Dahlman Helsingin käräjäoikeuden toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2007 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, viskaali Kari Mika Markus Turtiainen Kokkolan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2007 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Läntisen maanpuolustusalueen komentajan, kenraalimajuri Ilkka Erkki Sakari Asparan määrääminen maavoimapäällikön tehtävään Pääesikunnassa 1.1.2007 lukien ja edelleen maavoimien komentajan tehtävään Maavoimien esikunnassa 1.1.2008 lukien sekä nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2008-30.6.2011, kenraalimajuri Kari Juhani Siikin määrääminen Läntisen maanpuolustusalueen komentajan tehtävään 1.1.2007 lukien ja edelleen Länsi-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävään 1.1.2008 lukien sekä nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2007-31.12.2009, Pohjoisen maanpuolustusalueen komentajan, kenraalimajuri Pertti Juhani Puonnin määrääminen Pohjois-Suomen sotilasläänin komentajan tehtävään 1.1.2008 lukien ja nimittäminen kenraalin virkaan ajaksi 1.1.2007-31.8.2008, prikaatikenraali Juha Osmo Kilpiän määrääminen sotilasedustajan tehtävään Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EU) ja edustustoon Pohjois-Atlantin liitossa (NATO) sekä Suomen pysyväksi sotilasedustajaksi EU:n sotilaskomiteassa ja sotilasedustajaksi NATOssa 1.1.2007 lukien asemapaikkana Bryssel, kommodori Georgij Alafuzoffin määrääminen puolustusvoimien tiedustelupäällikön tehtävään 1.1.2007 lukien ja nimittäminen amiraalin virkaan 1.1.2007 lukien viiden vuoden määräajaksi, eversti Markku Ilmari Nikkilän nimittäminen kenraalin virkaan 1.1.2007 lukien viiden vuoden määräajaksi ja määrääminen edelleen Porin prikaatin komentajan tehtävään 1.1.2007 lukien. (PLM hallitusneuvos, henkilöstöjohtajana Pasi Lankinen 160 88114)

Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti, ekonomi Jarmo Vaittinen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön virkaan ajaksi 1.2.2007-31.1.2012. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 28.9.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Maaseutuviraston hallinnosta. Asetuksella säädetään viraston virkoihin nimittämisestä, ylijohtajan tehtävistä ja viraston ylimmän johdon kelpoisuusvaatimuksista. Asetus tulee voimaan 1.5.2007. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 160 53341)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n muuttamisesta. Kasvihuonetuen yksikkötuen tasoa alennetaan lyhyessä viljelyssä 0,2 euroa ja pitkässä viljelyssä 0,1 euroa neliömetriltä. Yksikkötuen alentaminen on tarpeen tuen enimmäismäärärajoitteen vuoksi. Asetus tulee voimaan 4.10.2006. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 28.9.2006 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää lainopillinen asiamies Riikka Tähtivuorelle ero kuluttajavalituslautakunnan yleisen osaston VII jaoston varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen lainopillinen asiamies Janne Makkula lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.3.2007. (OM hallitusneuvos Merja Muilu 160 67564)

Päätös nimittää käräjätuomari Helena Männikkö varajäseneksi Suomen Asianajajaliiton valvontalautakuntaan ajaksi 28.9.2006-8.6.2007. (OM hallitusneuvos Merja Muilu 160 67564)

Päätös määrätä professori Olli Ryynänen pohjoismaisen verotieteellisen tutkimusneuvoston jäseneksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen professori Matti Kukkonen 28.9.2006 lukien neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. (VM neuvotteleva virkamies Helena Ikonen 160 33161)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön työmarkkinalakimies, oikeustieteen kandidaatti Marja Isomäki valtioneuvoston esittelijäksi. (VM henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu 160 34708)

Päätös määrätä kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja, diplomiinsinööri Jukka Saarinen valtioneuvoston esittelijäksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 160 63554)

Päätös myöntää Gasum Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Espoon kaupungissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa maakaasuputkea varten (Friisilä-Suomenoja). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 160 64785)

Päätös asettaa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta 1.10.2006 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: kehitysjohtaja Klaus Halla (vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi) sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: linjajohtaja Marja-Liisa Taipale (toimistopäällikkö Veikko Havo) Valtiokonttori; jäsenet: budjettineuvos Helena Tarkka (budjettineuvos Tuomas Sukselainen) valtiovarainministeriö, kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen (erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes) Suomen Kuntaliitto, kansanedustaja Jukka Vihriälä (kansanedustaja Riikka Moilanen-Savolainen) Suomen Keskusta r.p., toiminnanjohtaja Pertti Paakkinen (eläkkeensaaja Kaija Haajanen) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p., kansanedustaja Paula Risikko (kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä) Kansallinen Kokoomus r.p., kansanedustaja Erkki Virtanen (sosiaalipoliittinen asiantuntija Kaija Kallinen) Vasemmistoliitto r.p., suunnittelija Raimo Tuomainen (pääsihteeri Tiina Kivinen) Vihreä Liitto r.p., puoluesihteeri Annika Kokko (piirijohtaja Jouko Jääskeläinen) Suomen Kristillisdemokraatit r.p., kansanedustaja Pehr Löv (konsuli Bob Biaudet) Ruotsalainen Kansanpuolue r.p., puheenjohtaja Onni Toljamo (toimitusjohtaja Reino Toivio) Rintamaveteraaniliitto r.y., puheenjohtaja Veli Matti Huittinen (pääsihteeri Juhani Saari) Sotainvalidien Veljesliitto r.y., puheenjohtaja Kaarina Peltola (2. varapuheenjohtaja Helvi Hyrynkangas) Rintamanaisten Liitto r.y. ja puheenjohtaja Aarno Strömmer (toiminnanjohtaja Markku Seppä) Suomen Sotaveteraaniliitto r.y.; asiantuntija: toiminnanjohtaja Leena Mankkinen (varapuheenjohtaja Mauri Niskakoski) Kaatuneitten Omaisten Liitto ry. (STM hallitusneuvos Eija Koivuranta 160 74350)

Päätös vahvistaa Kanta-Hämeen maakuntakaava. Maakuntakaava kattaa koko maakunnan ja kaikki alueidenkäyttömuodot. Maakuntakaava on hyväksytty Hämeen liiton maakuntavaltuustossa 29.11.2004. Kaava on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön 10.2.2005 eli maankäyttö- ja rakennuslain 31 §:n edellyttämässä määräajassa. Kaavan vahvistamista koskevassa päätöksessä on yksityiskohtaisesti tutkittu kaavasta tehdyt valitukset ja kaavasta annetut ministeriöiden lausunnot ja muutoin tutkittu kaavan lainmukaisuus. Päätöksessä on perusteltu vahvistamista ja vahvistamatta jättämistä koskevat ratkaisut maankäyttö- ja rakennuslain ja muun lainsäädännön säännösten nojalla. (YM aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski 160 39359)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 28.9.2006 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 52/2006) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (yhteisöjen tuomioistuinta koskevien määräysten mukauttaminen). Päätöksessä ehdotetaan, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevia määräyksiä mukautetaan Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston soveltamisalaan kuuluvilla aloilla (viisumi, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka sekä muu henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyvä politiikka). (UM lainsäädäntöneuvos Alice Guimaraes-Purokoski 160 55714)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 53/2006) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (ns. Bryssel IIa -asetuksen muuttaminen). Ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa Bryssel IIa -asetuksen säännöksiä oikeudellisesta toimivallasta avioeroa, asumuseroa ja avioliiton pätemättömäksi julistamista koskevissa asioissa. Samalla asetukseen lisättäisiin uusi luku, jossa on säännökset avio- ja asumuseroa koskevissa asioissa sovellettavasta laista. (OM lainsäädäntöneuvos Markku Helin 160 67665)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 28.9.2006 seuraavat nimitysasiat:

Lainsäädäntöneuvos Aki Petteri Rasilainen oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.11.2006-31.10.2011. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Neuvotteleva virkamies Harri Martikainen sisäasiainministeriön kehittämisneuvoksen virkaan 1.1.2007 lukien. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 160 42816)

Kehittämispäällikkö, valtiotieteen maisteri Hannu Rossilahti valtion asuntorahaston ylijohtajan virkaan 1.11.2006 lukien. (YM hallitusneuvos Riitta Rainio 160 39405)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 27.9.2006 seuraavia asioita:

Vuoden 2006 talousarvion momentin 23.02.19 (Arvonlisäveromenot) arviomäärärahan ylittäminen 4,5 miljoonalla eurolla. Edellisen vuoden määräraha oli 2,5 miljoonaa euroa. EU-puheenjohtajuudesta aiheutuvien menojen vaikutus valtioneuvoston pääluokan arvonlisäveromomentille on huomioitu kuluvan vuoden talousarviossa 2 miljoonan euron lisäyksenä. Tämä lisäys tulee olemaan riittämätön ottaen huomioon, että valtioneuvoston kanslialle momentille 23.02.22 (EU-puheenjohtajuus) kuluvan vuoden talousarviossa ja ensimmäisessä lisätalousarviossa on myönnetty määrärahaa yhteensä 29 870 000 euroa. Arviolta puheenjohtajuusmenojen aiheuttamat arvonlisäveromenot ovat yhteensä noin 6,5 miljoonaa euroa. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 160 22026)

Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen paikallishallintokustannuksiin kunnille maksettavan valtion korvauksen kokonaismäärän vahvistaminen vuonna 2007 14 045 000 euroksi. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 160 74360)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Kunta-alan yhteistoimintamenettelyn sääntelyjärjestelmän kehittämistä selvittänyt toimikunta luovutti 26.9.2006 mietintönsä alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Mietinnössä ehdotetaan, että kuntasektorille tulisi säätää oma laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta. Toimikunnassa laaditussa lakiehdotuksessa huomioitaisiin kuntasektorin omat erityispiirteet, mutta menettely yhteistoiminta-asioissa ei merkittävästi eroaisi yhteistoimintamenettelystä yksityisellä sektorilla tai valtiolla. Toimikunta ehdottaa, että yhteistoiminnassa käsiteltäisiin muun muassa asiat, jotka koskevat henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa tai kunnan palvelurakenteessa. Toimikunnan mukaan myös kunnan talousarvioehdotus tulisi käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, jos sen toteutumisesta aiheutuisi työvoiman käytön vähentäminen. Mietintö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/432006. Lisätietoja antavat toimikunnan puheenjohtaja, hallitusneuvos Esa Lonka p. 010 60 48966 työministeriöstä ja toimikunnan sihteeri, hallitusneuvos Heli Backman p. (09) 160 42238 sisäasiainministeriöstä.

Asumistuen toimivuutta pohtinut työryhmä julkisti 26.9.2006 raporttinsa. Ympäristöministeriön johdolla toiminut työryhmä selvitti hallituksen asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti yleisen asumistuen toimivuutta ja kehittämistarpeita. Työryhmässä oli lisäksi edustajat STM:stä ja Kelasta. Selvityksen mukaan yleinen asumistuki näyttää toimivan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Pienituloisetkin pystyvät asumistuen turvin asumaan kohtuullisesti. Toisaalta asumistukijärjestelmän monimutkaisuus on ongelma. Järjestelmä on myös hallinnollisesti työläs ja tuki on usein riittämätöntä. Asiaa voitaisiin korjata työryhmän mukaan esimerkiksi poistamalla nykyisessä asumistukijärjestelmässä asunnon iän vaikutus ja myöntämällä tukea kohtuullisen pinta-alankin ylittävältä osalta silloin, kun vuokra on kokonaisuudessaan halpa. Työryhmä on esittänyt selvitettäväksi, voitaisiinko asumistuen myöntämistä yksinkertaistaa siten, että tukea myönnettäisiin pääasiallisesti verotuksesta saatavien tulotietojen perusteella. Ympäristöministeriön toimeksiannosta selvitetään vielä erikseen vaihtoehtoa, jossa asumistuen määrä ei olisi tiukasti sidoksissa aina yhteen asuntoon ja asunnosta perittävään vuokraan. Tavoitteena on nykyistä järjestelmää olennaisesti yksinkertaisempi ja nykyistä huomattavasti läpinäkyvämpi tukijärjestelmä. Asuntotukiselvitys löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=56663lan=fi. Lisätietoja antavat kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen p. (09) 160 39626, 050-572 6374 ja asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen p. (09) 160 39637, 050-572 6381 ympäristöministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.