Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 34/2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 25.8.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 106/2006 vp) laeiksi henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain muuttamiseksi. Henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään säännös, jonka mukaan vankiloilla on mahdollisuus saada salassapitosäännösten estämättä tieto tuomioistuimelta oikeudenkäyntiasiakirjoista silloin, kun tieto on tarpeen vankilassa järjestettävän, vakavan väkivalta- tai seksuaalirikollisuuden ehkäisyyn tähtäävän toimintaohjelman toteuttamiseksi. Luovutettavista tiedoista edellytetään poistettavaksi rikoksen uhria koskevat yksityiskohtaiset henkilötunnistetiedot. Sakon täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että siinä säilytetään säännös poliisimiehen velvollisuudesta tiedustella sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanon vuoksi etsintäkuulutetulta henkilöltä muun muassa asevelvollisuuden suorittamisesta, velkajärjestelystä tai hoidettavana olemisesta päihdehuollon laitoksessa taikka lastensuojelulaitoksessa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.10.2006. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 160 67578)

Esitys (HE 107/2006 vp) tuloverotuksen siirtohinnoittelua koskevaksi lainsäädännöksi. Verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään siirtohinnoitteluoikaisun tekemisestä etuyhteyssuhteessa tehdyn liiketoimen ehtojen poiketessa ehdoista, joita riippumattomien osapuolten välillä olisi käytetty. Lisäksi säädetään verovelvollisen velvollisuudesta laatia ja esittää siirtohinnoittelua koskeva dokumentointi sekä dokumentointivelvollisuuden laiminlyönnin perusteella määrättävästä veronkorotuksesta. Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettuun lakiin tehdään verotusmenettelystä annettuun lakiin ehdotettua muutosta vastaava sanonnallinen korjaus. Muutoksilla tarkennetaan markkinaehtoperiaatteen soveltamista etuyhteydessä tehtyihin kotimaisiin ja rajat ylittäviin liiketoimiin ja velvoitetaan verovelvolliset tietyissä tapauksissa laatimaan dokumentointi sen osoittamiseksi, että käytetty siirtohinnoittelu vastaa markkinaehtoperiaatetta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (VM ylitarkastaja Tuomas Anttila 160 33158)

Esitys (HE 108/2006 vp) laiksi Kioton mekanismien käytöstä. Laki sisältää säädökset siitä, mitkä viranomaiset toimivat Kioton pöytäkirjan mukaisista joustomekanismeista vastaavina viranomaisina sekä siitä, miten valtuutusta ja lupaa joustomekanismien käyttöön haetaan ja millä ehdoin nämä myönnetään. Laki sisältää säädökset myös siitä, miten mekanismeilla hankitut päästöyksiköt rekisteröidään Suomen kansalliseen rekisteriin. Laki ei velvoita mekanismien käyttöön, mutta se mahdollistaa niiden käytön suomalaisille yrityksille. Lailla pannaan voimaan YK:n ilmastosopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan vaatimukset ja sen osapuolikokouksen päätökset sekä eräät EY:n päästökauppadirektiiviä täydentävän direktiivin joustomekanismihankkeita koskevat rajoitukset. (KTM neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen 160 64835)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 25.8.2006 seuraavat lait:

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat lisäpöytäkirjat, päätti ilmoituksen antamisesta ja vahvisti lain rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta, lain järjestyslain 7 §:n muuttamisesta, lain kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa koskevan lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 221/2005 vp). Seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttö tulee rangaistavaksi. Myös hyväksikäytön yritys on rangaistava. Maahanmuuttajien salakuljetusta koskevan lisäpöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä annettu ilmoitus: "Lisäpöytäkirjan 8 artiklan 6 kappale; Suomessa alusten käytön estämisestä meritse tapahtuvaan maahanmuuttajien salakuljetukseen vastaavia viranomaisia ovat rajavartiolaitos ja keskusrikospoliisi. Aluksen oikeutta käyttää rekisteritunnusta tai lippua koskevaan pyyntöön vastaamisesta huolehtiva viranomainen on merenkulkulaitos." Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että prostituoitujen käytettäviksi järjestetään riittävästi sellaisia tukitoimia, joilla edistetään heidän mahdollisuuksiaan irtautua prostituutiosta ja siirtyä työelämän piiriin. Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta ja laki järjestyslain 7 §:n muuttamisesta tulevat voimaan 1.10.2006. Muiden lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 25.8.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Tshekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisestä yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Euroopan unionin jäsenvaltioiden joulukuussa 2004 allekirjoittama liittymissopimus, jolla Tšekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian tasavallat liittyvät yleissopimukseen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta etuyhteydessä keskenään olevien yritysten tulonoikaisun yhteydessä, ja liittymissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki. Yleissopimuksen tarkoituksena on välimiesmenettelyn käyttöönotto etuyhteydessä keskenään olevien yritysten siirtohinnoittelutapauksissa. Liittymissopimuksella ei muuteta yleissopimuksen aineellista sisältöä. Laki ja sopimus tulevat voimaan 1.9.2006. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 25.8.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Valtuuskunnan asettaminen Suomen isännöimään Helsingissä 10.-11.9.2006 järjestettävään ASEM 6 -huippukokoukseen ja ulkoasiainministeriön oikeuttaminen määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja avustajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Matti Vanhanen ja varapuheenjohtaja ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Jäsenet ovat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, alivaltiosihteeri Markus Lyra, alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi, valtiosihteeri Jari Luoto, alivaltiosihteeri Helena Tuuri, osastopäällikkö Elina Kalkku, pääministerin erityisavustaja Jukka Salovaara, pääministerin erityisavustaja Johan Schalin, yksikönpäällikkö Pekka Metso ja lähetystöneuvos Hanna Lehtinen. (UM apulaisosastopäällikkö Matti Pullinen 160 55694)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan valtiosihteeri Pertti Torstilan valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Indonesian tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 25.8.2006 seuraavat nimitysasiat:

Ympäristöasiantuntijaneuvos Heikki Juhani Kiurun nimittäminen 1.9.2006 lukien 31.12.2007 päättyväksi määräajaksi ja ympäristöasiantuntijaneuvos Pertti Olavi Seunan nimittäminen 1.12.2006 lukien 31.12.2007 päättyväksi määräajaksi korkeimman hallinto-oikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksiksi. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Tutkimusprofessori, tekniikan tohtori Kenneth Gösta Holmbergin määrääminen toimimaan korkeimman hallinto-oikeuden yli-insinöörineuvoksena patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevia asioita käsiteltäessä 1.9.2006 lukien 31.8.2009 päättyväksi määräajaksi. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Everstiluutnantti Heikki Johannes Saarennon määrääminen apulaissotilasedustajan tehtävään Suomen NATO-edustustossa Brysselissä 1.9.2006 lukien ja komentaja Topi Juhani Tuukkasen määrääminen sotilasasiantuntijan tehtävään Suomen NATO-edustustossa Brysselissä 1.1.2007 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 24.8.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta. Suomen Erillisverkot Oy:öön liittyvät omistajaohjaustehtävät siirretään liikenne- ja viestintäministeriöltä sisäasiainministeriölle. Sisäasiainministeriöstä annettua valtioneuvoston asetusta (609/2003) muutetaan siten, että asetuksen 2 §:n luetteloon lisätään Suomen Erillisverkot Oy. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (SM kansliapäällikkö Ritva Viljanen 160 42803)

Valtioneuvoston asetus maanpuolustuskorkeakoulusta annetun asetuksen muuttamisesta. Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavissa tutkinnoissa otetaan huomioon niin sanotun Bolognan prosessin tavoitteet. Opintojen mittaamiseen käytetään opintoviikkojen sijasta opintopisteitä. Ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon tutkintovaatimukset muutetaan yliopistojen uudistettuja tutkintovaatimuksia vastaaviksi. Kadettikoulussa suoritettava upseerin koulutusohjelma muuttuu rakenteeltaan ja tavoitteiltaan nykyisestä. Lisäksi otetaan huomioon upseerien kielitaidolle asetetut uudet vaatimukset ja asetukseen lisätään Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskusta koskeva sääntely. Perustutkinto-osaston nimi muuttuu Kadettikouluksi. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 160 88202)

Valtioneuvoston asetus liikenne- ja viestintäministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Suomen Erillisverkot Oy:öön liittyvät omistajaohjaustehtävät siirretään liikenne- ja viestintäministeriöltä sisäasiainministeriölle. Asetuksen 2 §:n luettelosta poistetaan Suomen Erillisverkot Oy ja lisätään Ilmailuhallinto, joka on uusi virasto ja aloitti toimintansa 1.1.2006 sekä Rautatievirasto, joka on uusi virasto ja aloittaa toimintansa 1.9.2006. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (LVM hallintojohtaja Päivi Viippola 160 28776)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen 34 §:n 5 momentin muuttamisesta. Suomalaiseen ajokorttiin vaihdetut Japanissa annetut ajokortit toimitetaan Japanin viranomaisille. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (LVM hallitusneuvos Eija Maunu 160 28571)

Valtioneuvoston asetus kaupparekisteriasetuksen muuttamisesta. Asetusta tarkistetaan ja täydennetään 1.9.2006 voimaan tulevan uuden osakeyhtiölain säännöksiä vastaavaksi. Lähinnä teknistä laatua olevien tarkistusten ohella asetukseen lisätään säännös kaupparekisterimerkintöjen sähköisestä julkistamisesta. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (KTM hallitusneuvos Timo Pekkarinen 160 63566)

Valtioneuvoston asetus omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisestä. Asetuksella säädetään tarkemmin omistusasuntolainojen korkotuesta annetun lain 4 §:n 1 momentissa säädetyistä korkotukilainaksi hyväksymisen perusteista. Tähän asti korkotukilainaksi hyväksymisen yleisistä edellytyksistä on säädetty asetustasolla. Lain 4 §:n muutoksella säädöstasoa nostettiin lakitasolle. Siirto lakitasolle tehtiin, jotta korkotukilainaksi hyväksymisen perusteet täyttävät paremmin perustuslain asettamat vaatimukset. Asetuksen antaminen johtuu edellä kerrotusta säädöstason muutoksesta. Asetuksessa ei tehdä asiamuutoksia, vaan muutokset ovat vain säädösteknisiä. Asetuksella kumotaan omistusasuntokorkotukilainaksi hyväksymisessä sovellettavista perusteista annettu valtioneuvoston asetus (1192/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 160 39648)

Valtioneuvoston asetus eräistä aiemmin myönnettyjä omistusasuntolainoja koskevista sosiaalisen tarkoituksenmukaisuuden ja taloudellisen tarpeen tarkemmasta arvioinnista. Asetuksella säädetään tarkemmin aravalain 7 a §:n 1 ja 2 momenteissa säädetyistä tuen myöntämisen ehdoista siirrettäessä omistusaravalaina toiselle lainansaajalle, muutettaessa pitkäaikainen perusparannuslaina avustusluonteiseksi sekä vuosina 1991-1995 myönnetyn omistusaravalainan vuosimaksun tason muutoksista laina-aikana. Tähän asti aravalainojen tuen yleisistä edellytyksistä on säädetty asetustasolla. Lain 7 a §:n muutoksella säädöstasoa nostettiin lakitasolle. Siirto lakitasolle tehtiin, jotta tuen myöntämisen perusteet täyttävät paremmin perustuslain asettamat vaatimukset. Asetuksen antaminen johtuu edellä kerrotusta säädöstason muutoksesta. Asetuksessa ei tehdä asiamuutoksia, vaan muutokset ovat säädösteknisiä. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (1193/2001). Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 160 39648)

Valtioneuvoston asetus asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Asetuksen antamisella otetaan huomioon arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaperusteiden lainsäädäntöön nostamisesta aiheutuneet muutostarpeet. Asetuksen muutokset aikaisempaan asetukseen verrattuna ovat lähinnä säädösteknisiä. Asetuksella kumotaan valtion tukemien vuokra-asuntojen asukkaaksi valitsemisessa sovellettavista perusteista annettu valtioneuvoston asetus (1191/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (YM ylitarkastaja Ulla-Maija Sirviö 160 39624)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 24.8.2006 seuraavat päätökset:

Päätös sisärajatarkastusten palauttamisesta. Sisärajatarkastukset palautetaan Helsingissä 10.-11.9.2006 valtionpäämiestasolla järjestettävän Euroopan ja Aasian maiden ASEM-huippukokouksen turvallisuuden varmistamiseksi. Tarkastukset palautetaan 25 päivästä elokuuta 12 päivään syyskuuta 2006. Päätöksen toimeenpano edellyttää rajavartiolaitoksen tehtävien hoidossa vähäistä uudelleenjärjestelyä. Sisärajatarkastukset kohdennetaan pääasiassa pistokokein poliisi-, tulli- ja rajavartioviranomaisten yhteisen tiedustelutiedon avulla valittuihin kohteisiin. Sisärajatarkastusten palauttamisesta on ilmoitettava edeltä käsin Euroopan unionin neuvoston toimielimille ja muille jäsenvaltioille. Euroopan unionin toimielimet ovat saaneet jo asianmukaiset ilmoitukset suunnitelluista toimenpiteistä. (SM hallitusneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Päätös määrätä sisäasiainministeriön ylitarkastaja Katriina Laitinen valtioneuvoston esittelijäksi. (SM hallitusneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Päätös määrätä Yliopistollisen Eurooppa-instituutin johtokuntaan ylijohtaja Arvo Jäppisen tilalle ylijohtaja Sakari Karjalainen. (OPM opetusneuvos Heidi Kuusi 160 77465)

Päätös myöntää perusopetuslain (628/1998) 7 §:n nojalla Rauman Avokas ry:lle lupa opetuksen järjestämiseen. Lupa koskee vuosiluokkia 1-6. (OPM opetusneuvos Jari Rajanen 160 77463)

Päätös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja kansallisen valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (Tavoite 2- ja 3-alueet). Päätöksellä osoitetaan myöntämisvaltuutta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin hankkeisiin yhteensä 299 000 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus on 110 000 euroa ja kansallinen valtion rahoitusosuus 189 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Anne Kuoppala 160 62087)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 24.8.2006 seuraavat nimitysasiat:

Liikkuvan poliisin apulaispäällikkö, hallintotieteiden maisteri Kari Rantala liikkuvan poliisin päällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2006-28.2.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, kunnes virka on vakinaisesti täytetty. (SM hallitusneuvos Arto Nieminen 160 42844)

Diplomi-insinööri, ylitarkastaja Mirja Vihma-Kaurinkoski opetusministeriön opetusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2006-31.3.2010, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija Marja Pulkkinen on virkavapaana. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 160 77318)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 24.8.2006 seuraavia asioita:

Puolustusvoimien Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskuksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Puolustusvoimien Palkka- ja Taloushallinnon Palvelukeskus vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Hämeenlinnan Suomen kasarmilla sijaitsevan rakennuksen nro 10 toimistotilojen perusparannushankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.12.2007 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM erityisasiantuntija Kai Heng 160 88227)

Palkkaussopimuksen tekeminen opetusministeriön kansliapäällikön Harri Skogin kanssa. Sopimuspalkka on 9 513 euroa kuukaudessa 1.8.2006 lukien. (OPM hallitusneuvos Pia Nyblom 160 77099)

Palkkaussopimuksen tekeminen Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtajan Jaana Husu-Kallion kanssa. Sopimuspalkka on 8 600 euroa kuukaudessa 1.8.2006-30.4.2011. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2006 käyttösuunnitelman muuttamiseksi. Vuoden 2006 käyttösuunnitelmassa on käytettävissä olevien varojen määräksi arvioitu 219,00 miljoonaa euroa. Sijoitusmenojen määrää lisätään 0,20 miljoonalla eurolla 9,93 miljoonaan euroon ja kulutusmenojen määrää lisätään 15,80 miljoonalla eurolla 177,38 miljoonaan euroon. Käyttösuunnitelman loppusumma kasvaa näin 16,00 miljoonalla eurolla 194,81 miljoonaan euroon. (MMM ylitarkastaja Esko Leinonen 160 54226)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 18.8.2006

Suomen varautuminen Libanonin kriisinhallintaoperaatioon

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 18. elokuuta Lähi-idän tilannetta ja Suomen varautumista Libanonin kriisinhallintaoperaatioon.

Suomi varautuu osallistumaan YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttamaan kriisinhallintaoperaatioon Libanonissa enintään vahvennetun komppanian suuruisella osastolla. Puolustusministeriö oikeutettiin valmistelemaan mahdollisen osallistumisen edellyttämiä toimenpiteitä. Päätös mahdollisesta osallistumisesta tehdään erikseen.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Kimmo Lähdevirta, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55480 ja yksikön johtaja Olli-Pekka Jalonen, puolustusministeriö, p. (09) 160 88154.

BUDJETTINEUVOTTELUT 23.8.2006

Budjetti tukee työllisyyttä, hyvinvointipalveluja ja perheitä

Hallitus sopi keskiviikkona 23. elokuuta 2006 valtion vuoden 2007 talousarvioesityksen sisällöstä. Hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite on työllisyyden parantaminen. Talousarvioesityksen erityinen painopiste on työmarkkinoiden toimivuutta parantavissa toimenpiteissä ja kuntien peruspalvelujen tukemisessa. Lisäksi hallitus parantaa lapsiperheiden ja kaikkein pienituloisimpien asemaa.

Talousarvion määrärahoiksi hallitus esittää 40,5 miljardia euroa. Määrärahat kasvavat vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna 2,3 prosenttia.

Työllisyysasteen nostamiseksi ja työvoiman ammatillisen ja alueellisen liikkuvuuden lisäämiseksi hallitus esittää 100 miljoonan euron toimenpidekokonaisuutta, joka sisältää sekä rakenteellisia uudistuksia, määrärahalisäyksiä että veroperustemuutoksia. Ns. Tupo 2 ?työryhmän esitysten pohjalta työllistymistä helpottaviin toimenpiteisiin esitetään 15 miljoonan euron määrärahalisäystä. Raha käytetään ihmisten työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen arviointiin, kuntouttamiseen ja työmarkkinavalmiuksien parantamiseen.

Työvoiman liikkuvuutta edistäviin toimenpiteisiin sisältyy uusi harkinnanvarainen, enintään 700 euron suuruinen muuttoavustus. Työvoiman liikkuvuuden lisäämiseksi verotuksen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 4 700 eurosta 7 000 euroon, mikä vähentää verotuottoa yhteensä 14 miljoonaa euroa. Hallitus lisää myös oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen lisäkoulutuksen määrää 3 000 opiskelijapaikalla yhteensä 25 000 opiskelijapaikkaan.

Äkillisistä talouden rakennemuutoksista ja suurista työpaikkamenetyksistä kärsivien paikkakuntien avustamiseen varataan valtioneuvoston päätöksellä käytettäväksi yhteensä 30 miljoonaa euroa sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja työministeriön hallinnonalan määrärahoista.

Työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävän ohjelman määrärahat turvataan. Tavoitteena on kehittää myös työaika- ja sijaisjärjestelyjä, joilla epätoivottuja pätkätöitä voidaan karsia.

Työllisyyden parantamiseksi parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa alennetaan 22 prosentista 8 prosenttiin vuosiksi 2007-2010. Suomi osallistuu näin Euroopan unionin käynnissä olevaan kokeiluun. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua laajennetaan koskemaan Pielisen-Karjalan seutukunnan sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien yksityisiä sekä kunta- ja seurakuntatyönantajia vuosina 2007-2009.

Talouskasvua vahvistavia toimia

Eduskunnan myöntämien myyntivaltuuksien perusteella voidaan arvioida valtiolle kertyvän tällä vaalikaudella vuosina 2006 ja 2007 aikana tuloja omaisuuden myynnistä siten, että näitä tuloja voidaan käyttää liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan maaliskuussa 2006 tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti noin 115 miljoona euroa.

Rahoitettavia kohteita ovat perustienpito 17 miljoonaa euroa, tiehankkeisiin liittyvä maa-alueiden hankinta 4 miljoonaa euroa, perusradanpito 29 miljoonaa euroa, yksityisteiden ylläpito 2 miljoonaa euroa, opetusministeriön (Akatemia) ja kauppa- ja teollisuusministeriön (lähinnä Tekes) tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen 5 prosentin kasvu 42 miljoonalla eurolla sekä öljyntorjunnan monitoimialuksen hankinnan vuoden 2007 osuus 10 miljoonaa euroa.

Vuonna 2007 käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta, joista viisi todettiin jo vuoden 2006 talousarviossa. Näiden hankkeiden kustannukset ovat yhteensä noin 800 miljoonaa euroa, josta vuonna 2007 aiheutuu 27 miljoonaa euroa. Aloitettavat väylähankkeet ovat Seinäjoki - Oulu -radan perusparannuksen ensimmäinen vaihe, Lahti - Luumäki -radan perusparannus, Keski-Pasilan ratapihatyöt sekä Lappeenranta - Imatra -tien, Kehä I Turunväylä - Vallikallio -tien, Lusi - Vaajakoski -tien, Kirkkonummi - Kivenlahti -tien, Savonlinnan keskustan tien ja Kemin tien ja siltojen perusparannukset sekä Haminan meriväylän parannus.

Lusi - Mikkeli -valtatien perusparannukseen valmistaudutaan siten, että hanke on toteuttamiskelpoinen vuodesta 2008. Lisäksi Kemijärven yöjunaliikenteen jatkuminen varmistetaan. Saariston yhteysalusliikenteen nykyiset palvelut turvataan.

Aravavuokra-asuntojen hakijoiden tulorajoja korotetaan ylöspäin eli lievennetään 15 prosentilla. Lisäksi jatketaan valmisteluja vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi. Erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten ja opiskelijoiden, asuntotuotantoa tuetaan 45 miljoonalla eurolla.

Perheiden hyvinvointiin panostetaan ja kaikkein pienituloisimpien asemaa parannetaan

Panostukset perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin jatkuvat. Perhevapaauudistus toteutetaan vuoden 2007 alusta lukien. Äitiyspäivärahaa korotetaan 56:lta ja isille maksettavaa vanhempainrahaa 50:ltä ensimmäiseltä päivältä, työnantajalle maksettavaa vuosilomakorvausta korotetaan sekä ns. isäkuukauden käyttöä joustavoitetaan. Lisäksi pidennetään adoptiovanhempien vanhempainrahakautta ja hoitovapaan ajalta ryhdytään maksamaan kotihoidon tuen tapaista tukea.

Perhehoitajien saatavuuden parantamiseen esitetään runsaat 0,5 miljoonaa euroa. Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalveluja lisätään 180 tuntiin vuodessa ja kuulonäkövammaisten tulkkipalveluja 360 tuntiin vuodessa.

Yksinhuoltajille maksettavaa lasten elatustukea nostetaan noin 6 eurolla kuukaudessa lasta kohti. Asumistuessa luetaan lasten perhe-eläkkeet etuoikeutetuksi tuloksi. Uudistus kohdistuu noin 1 200 yksinhuoltajatalouteen ja korottaa yleistä asumistukea enimmillään 90 euroa kuukaudessa. Lasten erityishoitotukea ja erityisvammaistukea korotetaan 15 eurolla. Kotihoidon tuen sisarkorotus nousee 10 eurolla. Lisäksi täsmennetään yksityisen hoidon tukea.

Hallitus lisää omaishoitajien vapaita ja parantaa erityislastentarhaopettajien palveluiden saatavuutta. Kehitysvammaisten päivätoimintaa laajennetaan koskemaan myös muita vaikeavammaisia.

Pitkäaikaistyöttömille tehtäviä työkykyä ylläpitäviä terveystarkastuksia tehostetaan. Yrittäjien perheenjäsenten oikeus työttömyysturvaan alkaa 1.10.2007. Osasairauspäiväraha otetaan käyttöön 1.1.2007.

Eläkkeensaajien asumistuen enimmäismääriä korotetaan. Asumistuki nousee kunta-alueesta riippuen enintään 4,5 - 11 euroa kuukaudessa. Eläkkeensaajien erityishoitotukea nostetaan 15 eurolla kuukaudessa. Sotainvalidien laitoshoitoon pääsyä helpotetaan ja rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa kuntoutustoimintaa parannetaan.

Kouluhyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan yhteensä 8 miljoonaa euroa. Lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan määrärahoja nostetaan 8,5 miljoonalla eurolla, jolla laajennetaan toimintaan yhdellä päivittäisellä lisätunnilla.

Poimintoja muista määrärahoista

Budjetin suurin yksittäinen määrärahalisäys tulee kehitysyhteistyöhön. Lisäys on 75 miljoonaa euroa ja kokonaissumma siten 746 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat ensi vuonna 0,43 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon.

Suomen myöntämiin kriisinhallintamenoihin esitetään 119 miljoonaa euroa, josta siviilikriisinhallinnan osuus on runsaat 14 miljoonaa euroa.

EU:n uuden rahoituskauden maaseutuvarojen alentumaa kompensoidaan kansallisesti, ja tästä aiheutuva määrärahatarve vuonna 2007 on 50 miljoonaa euroa. Maaseudun kehittämisohjelman rahoitus jatkuu nykytasoisena, ja erityisesti kiinnitetään huomiota siihen, että viljelijöiden tulotaso säilyy. Ympäristötukien ja luonnonhaittakorvauksien merkitys kasvaa.

Vankeinhoitoon esitetään 3,5 miljoonan euron lisäystä. Oikeusministeriö vakinaistaa oikeudellisen neuvonnan kokeilut ja laajentaa kuluttajavalituslautakunnan toimialaa mm. asumista koskeviin asioihin. Ryhmävalitus otetaan käyttöön. Kotkan oikeustalon rakentamishanke ja Kylmäkosken vankilan laajennushanke aloitetaan.

Sisäasiainministeriö siirtää poliisin tekniikkakeskuksen Kuusankoskelle uusittaviin toimitiloihin. Poliisin ammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu yhdistetään yhdeksi oppilaitokseksi Tampereelle. Lisäksi lisärahoitusta saavat Pietarsaaren ja Seinäjoen kihlakuntien, Hämeenlinnan poliisin ja Joensuun poliisin sekä rajavartiolaitoksen Imatran Immolan varuskunta-alueen toimitilahankkeet.

Kuntien rahoitusasema paranee

Kunnille suunnataan lisätuloja. Kuntien yhdistymisavustuksiin ehdotetaan 55 miljoonaa euroa ja kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamiseen 75 miljoonaa euroa. Vuosille 2005-2008 ajoittuvan valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen viimeisen erän, 185 miljoonaa euroa, suorittamista kunnille aikaistetaan vuodelle 2007. Se suoritetaan kunnille alentamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että kuntien verotulot kasvavat kustannustenjaon tarkistuksen viimeistä erää vastaavasti. Vastaavasti valtionverotuksen veroperusteita muutetaan siten, että verovelvollisten asemaan veroperustemuutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus alkaa vuonna 2007. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on siten parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle.

Verotulot kasvussa

Budjettitalouden varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 40,5 miljardia euroa vuonna 2007. Tämä on 3,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa. Valtion verotuloiksi arvioidaan 35,1 miljardia euroa. Verotulot kasvavat 5,0 prosenttia vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon verrattuna suotuisan talouskehityksen jatkuessa.

Muiden tulojen kuin verotulojen arvioidaan alenevan verrattuna vuoden 2006 varsinaiseen talousarvioon. Suotuisassa taloustilanteessa valtio vahvistaa omien eläkkeidensä rahastointia. Tavoitteena on, että valtio voisi saavuttaa yksityisen ja kuntapuolen 25 prosentin rahastointiasteen.

Tulopoliittisen sopimuksen neuvottelutulosta koskevan hallituksen linjauksen mukaiset tuloveronkevennykset alentavat vuonna 2007 valtion tuloveron tuottoa 740 miljoonalla eurolla inflaatiotarkistus mukaan lukien. Valtionverotuksen ansiotulovähennystä korotetaan. Valtion tuloveroasteikosta poistetaan yksi tuloluokka, jolloin asteikosta tulee neliportainen. Keskituloisen palkansaajan tuloveroaste alenee vajaalla prosenttiyksiköllä.

Hallituskauden ansiotuloverokevennysten yhteismääräksi tulee noin 2 650 miljoonaa euroa. Verotusta on kevennetty kaikilla tulotasoilla, mutta painopiste on ollut pieni- ja keskituloisten verotuksessa.

Teollisuuden ja ammattimaisen kasvihuoneviljelyn sähkövero alenee ensi vuonna. Sähköveron puolittamisen ja eräiden sähköntuotannon tukien poistaminen vähentää verotuottoa nettomääräisesti noin 70 miljoonaa euroa.

Valtiontalouden tasapaino ja velka

Valtion talousarvioesitys vuodelle 2007 on arvioilta 163 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä käytetään velan lyhentämiseen.

Hallitusohjelman tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikauden lopussa toteutuu. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalouden ylijäämäksi arvioidaan 1/2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2007.

Valtion budjettitalouden velan korkomenoiksi arvioidaan 2,3 miljardia euroa eli noin 66 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2006 varsinaisessa talousarviossa. Korkotason nousu lisää euromääräisen valtionvelan korkomenoja enemmän kuin korkomenoja kyetään säästämään velkaa lyhentämällä.

Kuluvana vuonna valtionvelka supistuu sekä euromääräisesti että suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ensi vuonna valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee 34 prosenttiin. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2007 lopussa vajaa 60 miljardia euroa.

Jakamaton varaus noin 110 miljoonaa euroa

Talousarvioesityksen kehykseen kuuluvat menot ovat 30,2 miljardia euroa. Ns. jakamaton varaus vuodelle 2007 on noin 110 miljoonaa euroa.

Tuottavuutta lisätään

Vakaan talouskasvun turvaaminen edellyttää työllisyysasteen nostamisen lisäksi työn tuottavuuden jatkuvaa parantamista sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen on välttämätöntä myös julkisen talouden tasapainon turvaamiseksi. Tuottavuutta lisätään uudistamalla palvelutuotannon rakenteita ja toimintatapoja sekä käyttämällä tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikkaa.

Vuosia 2007-2011 koskevan valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden on arvioitu vähentävän valtion henkilöstömäärää vuoteen 2011 mennessä keskimäärin 1,6 prosentilla vuodessa ja kasvattavan samalla tuottavuutta. Vuonna 2007 vähennys on 1 100 henkilötyövuotta.

Talouskasvu jatkuu

Suomessa talouskasvu on suhdannekierron nopeimmassa vaiheessa. Kokonaistuotanto on kasvanut parina edellisenä vuonna 3 prosenttia, josta se nopeutuu kuluvana vuonna 4 1/2 prosenttiin. Kasvusta osa selittyy vuoden 2005 vertailutasolla, jota metsäteollisuuden työmarkkinakiista alensi. Talouskasvu nojautuu laaja-alaisesti sekä ulkomaiseen että kotimaiseen kysyntään. Vuonna 2007 kasvun arvioidaan hidastuvan jälleen kolmeen prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu on pysynyt maltillisena.

Työllisyyden kasvu on parin viime vuoden ajan ollut vahvaa. Työllisyysaste nousee vuonna 2006 lähes 69 prosenttiin. Työvoiman kysyntä on kasvanut etenkin yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa mutta myös teollisuudessa. Työvoiman tarjonta on samoin lisääntynyt, sillä ikääntyneet pysyvät pidempään työelämässä ja nuoret hakeutuvat aktiivisemmin työmarkkinoille. Työttömyysaste laskee vuonna 2006 runsaaseen 7 1/2 prosenttiin, ja vuonna 2007 työttömyysasteen arvioidaan alenevan alle 7 1/2 prosentin työvoiman tarjonnan vähentyessä. Rakennetyöttömyys pysyy kuitenkin edelleen korkeana, ja se muodostaa yhdessä työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien kanssa kasvavan riskitekijän vakaalle talouskasvulle.

Hallituksen kannanotto

Vakaa talouskasvu on vähentänyt työttömyyttä ja lisännyt avoimia työpaikkoja. Samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen suuri. Tämä viittaa työmarkkinoiden toimivuuden ongelmiin ja työttömyyden rakenteelliseen luonteeseen. Talouden kasvu, rakennemuutos ja työvoiman kysyntä edellyttävät työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta ja työvoiman kysynnän sekä tarjonnan nykyistä parempaa kohtaantoa.

Työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta tuetaan verotuksen ja työvoimapolitiikan toimenpitein

Työvoimapolitiikan tehostamiseksi ns. Tupo 2-ryhmän ehdotukset on suunniteltu toteutettaviksi vuosina 2007-2008. Vuoden 2007 talousarvioesitykseen varataan tähän tarkoitukseen 15 miljoonaa euroa. Työryhmän ehdotusten mukaan palkkatuen käyttöä joustavoitetaan ja vaikeimmin työllistettävien välityömarkkinoita kehitetään. Lisäksi työhallinto ja yksityiset henkilöstöpalveluyritykset toteuttavat yhteistyötä, jolla nopeutetaan työllistymistä ja helpotetaan avoimien työpaikkojen täyttymistä.

Työvoimatoimistolle annetaan oikeus myöntää harkinnanvaraista muuttoavustusta enintään 700 euroa muuttajaa kohti. Muuttoavustuksen saajien määräksi on arvioitu 2000 henkilöä. Hallituksen talousarvioesitykseen varataan tähän tarkoitukseen 1,4 miljoonaa euroa.

Liikkuvuusavustuksen korvaustaso nostetaan 0,21 euroon/km nykyisestä 0,15 eurosta/km.

Matka-avustusta maksetaan neljältä kuukaudelta nykyisen kahden kuukauden sijasta.

Työnvälitystä kehitetään voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja tarvittavaa osaamista sekä riittävistä henkilöstö- ja toiminnallisista resursseista huolehtien.

Työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärä korotetaan 4 700 eurosta 7 000 euroon.

Koulutus vastaamaan työelämän tarpeita

Lisäkoulutuksen oppisopimuskiintiötä vuodelle 2007 korotetaan nykyisestä 22000:sta 25000:een. Opetusministeriö kohdentaa lisäpaikat alueellisesti ja alakohtaisesti työvoimatarpeen ja oppisopimuskoulutuksen kysynnän mukaisesti. Koulutuspaikkojen lisäyksestä aiheutuu 8,3 miljoonan euron lisäkustannukset. Toiminnan tason kohottaminen on tarkoituksenmukaista aloittaa asteittain jo vuoden 2006 toiseen lisätalousarvioon ehdotettavalla määrärahalla.

Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa toteutetaan kokonaisuudistus. Viiden ministeriön (OPM, TM, STM, KTM, VM) virkamiehistä koostuvan ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kehittämistyöryhmän (ASA) valmistelutyö on edennyt aikataulun mukaisesti. Kokonaisuudistuksessa otetaan huomioon puutteellisen koulutuksen varassa olevien työntekijöiden koulutustarpeet, korkeakoulutettujen täydennyskoulutustarpeet sekä koulutukseen liittyvät taloudelliset etuudet. Nykyisten voimavarojen käyttöä tehostetaan.

Maahanmuuttopolitiikan keinot käyttöön kohtaanto-ongelman lieventämisessä

Vaikeasti työllistettävien maahanmuuttajien oppisopimuskoulutusta painotetaan. Työvoimatoimistoja ohjataan koulutuksen hankintavaiheessa panostamaan maahanmuuttajien koulutukseen.

Työvoiman liikkuvuutta edistävä asuntostrategia

Vuokra-arava-asuntojen hakijoiden tulorajoja korotetaan 15 prosenttia ja heidän omaisuuttaan arvioitaessa ei oteta huomioon toisella paikkakunnalla omassa tai perheen käytössä olevan edellisen asunnon arvoa. Omaisuusrajan täsmentäminen ehdotetulla tavalla selkeyttää menettelyjä muuttotilanteissa.

Hallitus selvittää lisäksi vielä muita toimia vuokra-asuntotuotannon edistämiseksi. Seuraavan asuntostrategian laatimisessa otetaan erityisesti huomioon työvoiman paremman liikkuvuuden tarpeet ja edellytykset.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Opetusministeriön suullisen kielitaidon arviointia pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 17.8.2006 opetusministeri Antti Kalliomäelle. Työryhmä selvitti, kuinka suullisen kielitaidon arviointi on lukioissa järjestettävissä, mitä kieliä ja mitä kielten oppimääriä suullisen kielitaidon arviointi koskisi ja mitkä olisivat ehdotuksen aiheuttamat kustannukset. Työryhmä esittää, että suullisen kielitaidon arviointi sisällytettäisiin nykyistä selvemmin osaksi lukion opetussuunnitelmaa muuttamalla toinen A- ja B1-oppimäärien valtakunnallisista syventävistä kursseista suullisen kielitaidon kurssiksi. Kurssin aikana opettaja arvioi opiskelijan suullisen kielitaidon Opetushallituksen tuottamien kokeiden ja arviointikriteerien avulla. Työryhmä esittää, että laadittavat kokeet olisivat maksuttomia koulutuksen järjestäjille. Jos kunnille aiheutuu lisäkustannuksia, ne otetaan huomioon peruspalveluohjelmassa. Muutokset edellyttävät opetussuunnitelman perusteiden ja oppimateriaalien uudistamista sekä opettajien täydennyskoulutusta. Lukiolakiin lisätään säädökset suullisten kielikokeiden toimeenpanosta, arviointikriteereistä, ja niiden kielten oppimääristä, joissa kokeita järjestetään sekä Opetushallituksen toimivallasta kokeiden laatimiseen. Työryhmän mukaan yleisten kielitutkintojen käyttö lukiolaisten suullisen kielitaidon arvioimiseen tai suullisen kielitaidon arvioiminen osana ylioppilastutkintoa eivät ole realistisia vaihtoehtoja. Ylioppilastutkinnon osalta ongelmana olisi kokeen järjestäminen niin, että se olisi opiskelijoille tasapuolinen, luotettava ja teknisesti mahdollinen toteuttaa. Lisäksi järjestelyn kustannukset olisivat huomattavan suuret. Muistio on luettavissa osoitteessa http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2006/suullinen_kielitaito. Lisätietoja antavat johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, p. (09) 160 77268 ja opetusneuvos Heikki Blom, p. (09) 160 77229 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.