Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 31/2006

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 3.8.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella pannaan täytäntöön meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden rajoittamista koskevat EY:n säännökset muiden kuin kaasuöljyjen osalta. Säännökset perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/33/EY direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta (bunkkeriöljydirektiivi). Direktiivi hyväksyttiin 6.7.2005 ja se on pantava kansallisesti täytäntöön 11.8.2006 mennessä. Asetus tulee voimaan 11.8.2006. (LVM hallitusneuvos Kaija Suvanto 160 28543)

Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta. Asetuksella säädetään markkinoille luovutettavan, meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn sekä satamissa laiturissa olevissa aluksissa käytettävän polttoaineen rikkipitoisuus enintään 0,1 painoprosenttiin. Satamissa laiturissa olevien alusten polttoaineen 0,1 prosentin rikkipitoisuusvaatimus tulee voimaan 1.1.2010. Vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta aluksiin, jotka ovat satamassa alle kaksi tuntia eikä aluksiin, jotka käyttävät maasähköä laiturissa ollessaan. Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/33/EY direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta meriliikenteessä käytettävien polttoaineiden rikkipitoisuuden osalta. Samalla kumotaan valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000). Asetus tulee voimaan 11.8.2006. (YM hallitusneuvos Satu Nurmi 160 39598)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 3.8.2006 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) 50. yleiskokoukseen 18.-22.9.2006 Wienissä ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja avustajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on valtiosihteeri Pertti Torstila ja varapuheenjohtaja suurlähettiläs Kirsti Kauppi. Jäsenet ovat yksikön päällikkö Laura Kansikas-Debraise, lähetystöneuvos Tarja Pesämaa, ulkoasiainsihteeri Anne Kemppainen ja erityisasiantuntija Anne Väätäinen sekä teollisuusneuvos Riku Huttunen ja ylitarkastaja Kim Fyhr. (UM apulaisosastopäällikkö Anne Sipiläinen 160 55519)

Päätös määrätä suurlähettiläs Kirsti Kauppi Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n hallintoneuvostoon kaudelle 2006-2008 ja määrätä hänen sijaisikseen yksikön päällikkö Laura Kansikas-Debraise, ulkoasiainsihteeri Anne Kemppainen ja erityisasiantuntija Anne Väätäinen sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään tarvittavat asiantuntijat Suomen valtion hallintoneuvostoedustautumisen tueksi. (UM apulaisosastopäällikkö Anne Sipiläinen 160 55519)

Päätös Suomen maaseudun kehittämisstrategiasta 2007-2013. Maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella 2007-2013 perustuu neuvoston asetukseen (EY) N:o 1698/2005 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen sekä sen nojalla annettuun neuvoston päätökseen maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista (2006/144/EY). Strategia on valmisteltu yhtenä kokonaisuutena koko Suomea koskevaksi ja se luo pohjan Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmille. Strategia sisältää perusanalyysin, jossa kuvataan Suomen maaseudun taloudellinen ja sosiaalinen tilanne sekä ympäristötilanne. Kansalliseksi strategiaksi on valittu Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö, joiden osalta strategiassa määritellään toiminnan painopisteet ohjelmakaudelle 2007-2013. (MMM ylitarkastaja Tiina Malm 160 54220)

Päätös Suomen esityksestä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaksi 2007-2013. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 koostuu Suomessa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta toimeenpantavista maaseudun kehittämistoimenpiteistä. Strategian mukaisesti valmisteltu ohjelmaesitys sisältää asiakokonaisuuksia, jotka nykyisellä ohjelmakaudella ovat olleet useassa erillisessä ohjelmassa. Nämä aiemmat tällä hetkellä toteutettavat EU:n osarahoittamat ohjelmat ovat horisontaalinen maaseudun kehittämisohjelma, alueellinen maaseudun kehittämisohjelma, tavoite 1 -ohjelmat ja Leader+-ohjelma. Ohjelmassa on useita toimenpiteitä neljässä toimintalinjassa: 1. Maa- ja metsätalousalan kilpailukyvyn parantaminen, 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen, 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen sekä 4. Leader. Toimintalinjat sisältävät myös uusia toimenpiteitä, joita ei ole nykyisissä ohjelmissa. Tavoitteena on nykyisentasoinen viljelijöiden osallistuminen ympäristötukijärjestelmään (93 % viljelijöistä ja 98 % peltoalasta). Mikäli osallistuminen ympäristötukijärjestelmään on tätä alempi, se vaikuttaa määrärahoja alentavasti viljelijöiden tuloja alentamatta. Ohjelman rahoitus perustuu maaliskuussa 2006 tehtyyn kehyspäätökseen, jonka mukaan EU:n maaseutuvarojen alentuma kompensoidaan kansallisesti. Toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja valtion talousarvioon yhteensä 4 368 miljoonaa euroa. Maaseuturahastosta arvioidaan modulaatiovarat mukaan lukien tuloutuvan valtion talousarvioon yhteensä 1 944,4 miljoonaa euroa. (MMM ylitarkastaja Tiina Malm 160 54220)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 3.8.2006 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainsihteeri Jouko Leinonen ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.9.2006 lukien. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Sakari Vuorensolalle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.9.2006-31.8.2011 hänen työskennelläkseen Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston lakimiehenä. (UM apulaisosastopäällikkö Maarit Jalava 160 55401)

Oikeustieteen maisteri Sami Paatero puolustusministeriön vanhemman hallitussihteerin virkaan 1.10.2006 lukien. (PLM neuvotteleva virkamies Antti Korkala 160 88120)

Diplomi-insinööri, rakennusneuvos Juhani Tervala liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikön virkaan 1.9.2006-31.8.2011. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Valtioneuvosto myönsi rakennusneuvos Juhani Tervalalle palkatonta virkavapautta liikenne- ja viestintäministeriön rakennusneuvoksen virasta 1.9.2006-31.8.2011, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka hän toimii liikenne- ja viestintäministeriön yleisen osaston osastopäällikön virassa. (LVM kansliapäällikkö Harri Pursiainen 160 28389)

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Ulla Liukkuselle palkatonta virkavapautta työministeriön lainsäädäntöneuvoksen virasta 1.9.2006-31.12.2007. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Oikeustieteen kandidaatti Jouni Lemola työministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2006-31.12.2007, kuitenkin enintään lainsäädäntöneuvos Ulla Liukkusen virkavapauden ajaksi. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Päivi Kantanen työministeriön vanhemman hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2006-31.12.2007, kuitenkin enintään neuvotteleva virkamies Jouni Lemolan virkavapauden ajaksi. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Oikeustieteen maisteri Seija Jalkanen työministeriön hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2006-31.12.2007, kuitenkin enintään viran vakituisen haltijan virkavapauden ajaksi. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 31.7.2006

Lähi-idän tilanne

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin maanantaina 31. heinäkuuta Lähi-idän tilannetta.

Tilanne Lähi-idässä on kärjistynyt nopeasti, ja kriisi on syventynyt vaikeammaksi kuin vuosiin. Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaista tilannetta alueella muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomiojan EU-puheenjohtajamaan edustajana alueelle suuntautuneen matkan valossa. Keskustelussa käsiteltiin EU:n, YK:n ja kansainvälisen yhteisön toimintaa kriisin ratkaisemiseksi sekä kriisinhallintatoimintaa alueella. Suomen mahdolliseen osallistumiseen uusiin operaatioihin palataan näiden tarkentuessa.

Lisätietoja: lähetystöneuvos Sofie From-Emmesberger, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55406 ja osastopäällikkö Pilvi-Sisko VierrosVilleneuve, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55032

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Sosiaali- ja terveysministeriön ulkomaalaisten sairaanhoidosta Suomessa aiheutuvia kustannuksia selvittänyt työryhmä on 3.7.2006 julkaissut ehdotuksen laskentamenetelmäksi, jolla määriteltäisiin vuosittaisten sairaanhoidon kustannusten kiinteämääräiset maksut. Työryhmä ehdottaa, että laskentamenetelmä perustuisi ikäluokkakohtaisiin kustannuksiin ja sitä sovellettaisiin vuodesta 1998 lukien. Lisäksi työryhmä selvitti ulkomaalaisten sairaanhoidosta Suomessa aiheutuneita kustannuksia ja sitä, tulisiko korvausjärjestelmää muuttaa. Selvityksessä arvioitiin, että kokonaiskustannusten määrä asiakasmaksujen jälkeen ei ole kovin merkittävä, mutta kustannukset jakautuvat epätasaisesti eri kuntien kesken. Näin valtionosuusjärjestelmän kautta kunnille tuleva korvaus ei kohdistu todellisia kustannuksia vastaavasti. Työryhmä ehdottaa, että kustannusten korvausjärjestelmää muutettaisiin PARAS-hankkeen päätösten mukaisesti niin, että valtio vastaisi kokonaisuudessaan näistä kustannuksista. Työryhmä ehdottaa, että vuodesta 2008 alkaen palvelun tuottajalle korvataan Kelan kautta ulkomaalaisten sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti toteutuneiden kustannusten mukaan. Työryhmän ehdotus on osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/7923/index.htx. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Terhi Valtonen p. (09) 160 74077 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Työministeriö on 2.8.2006 julkaissut Kari Hämäläisen ja Juha Tuomolan työministeriölle tekemän tutkimuksen Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi. Tutkimuksen mukaan ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityöllistäminen yksityiselle sektorille ovat tehokkaimpia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kaikissa työttömyyden vaiheissa. Sen sijaan valmentava työvoimakoulutus ja julkisen sektorin tukityöllistäminen toimivat paremmin pitkään työttömänä olleiden kohdalla. Tutkimuksen mukaan toimenpiteiden vaikutukset tulevat esiin vasta ajan myötä. Seurantajakson loppupuolella toimenpiteiden positiiviset vaikutukset kääntyvät kuitenkin usein laskuun. Tutkimuksessa otettiin huomioon myös työntekijän oman motivaation tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutus työllistymiseen. Tutkimus kartoitti lisäksi tukityöllistämisen lieveilmiöitä. Tukityöllistäminen auttaa työtöntä työnhakijaa saamaan töitä avoimilta työmarkkinoilta, mutta kokonaistyöllisyyden kannalta vaikutukset eivät välttämättä ole myönteisiä. Tutkimus osoittaa, että tukityöllistäminen kasvattaa tukematonta työllisyyttä pienissä, yhdestä viiteen henkilöä työllistävissä, yrityksissä. Ilmeisesti tukityöllistetyt eivät ainakaan täysin syrjäytä yrityksen muuta työvoimaa. Tutkimus on osoitteessa http:// www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt315.pdf Lisätietoja antavat johtava ekonomisti Kari Hämäläinen p. (09) 703 2918 ja erikoistutkija Juha Tuomala p. (09) 703 2975 Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.