Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 16/2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 21.4.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 28/2006 vp) Suomen ja Sierra Leonen erityistuomioistuimen välillä Sierra Leonen erityistuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultaviksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Sierra Leonen erityistuomioistuimen toimintaedellytyksiä sopimalla erityistuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomeen. Sopimuksen mukaan Suomi päättää tapauskohtaisesti todistajien ja heidän läheistensä vastaanottamisesta ja sijoittamisesta Suomeen ja sitoutuu takaamaan Suomeen sijoitettaville sopimuksen mukaiset etuudet, avustukset ja palvelut. (UM apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent 160 55701)

Esitys (HE 29/2006 vp) laiksi työtuomioistuimesta annetun lain muuttamisesta. Työtuomioistuimesta annettua lakia muutetaan siten, että työtuomioistuimen presidentin virka ja työtuomioistuinneuvoksen virka muutetaan vakinaisesti täytettäviksi. Muutoksella vahvistetaan työtuomioistuimen puheenjohtajina toimivien presidentin ja työtuomioistuinneuvoksen riippumattomuutta ja puolueettomuutta Suomen perustuslaissa ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimusmääräyksissä edellytetyllä tavalla. Lisäksi työtuomioistuimen presidentin, työtuomioistuinneuvoksen sekä työtuomioistuimen jäsenten ja varajäsenten eroamisikä muutetaan 67 vuodesta 68 vuoteen, joka on valtion virkamiesten yleinen eroamisikä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (OM hallitusneuvos Erja Hynninen 160 67610)

Esitys (HE 30/2006 vp) laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta. Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia muutetaan niin, että velallisen velvollisuutta maksaa velkojaan lisää maksuohjelman aikana saamillaan lisätuloilla lievennetään. Maksuvelvollisuus lievenee niin, että velallisen on käytettävä lisätuloistaan puolet velkojen maksuun nykyisen kahden kolmasosan sijasta. Tuomioistuin voi määrätä selvittäjän lisäsuoritusten vahvistamista koskevassa asiassa. Säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa vahvistettuihin maksuohjelmiin. Velallisen kuolema ei enää raueta maksuohjelmaa. Lakiin lisätään säännös siitä, milloin velalliselle tuomittu sakko kuuluu velkajärjestelyn piiriin. (OM lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki 160 67719)

Esitys (HE 31/2006 vp) laeiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Ulkomaalaislakiin lisätään säännös Ulkomaalaisviraston, poliisin ja rajavartiolaitoksen oikeudesta saada pyynnöstään ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa ja hänen perheenjäseniään koskevia tietoja vastaanottokeskukselta sekä säännös ilman huoltajaa olevan alaikäisen turvapaikanhakijan vanhemman tai muun hänen tosiasiallisesta huollostaan vastanneen henkilön jäljittämisestä. Tiedonsaantioikeutta koskevan säännöksen avulla parannetaan tiedonkulkua vastaanottokeskusten ja lupaviranomaisten välillä ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista olosuhteista. Jäljittämistä koskevalla säännöksellä pannaan täytäntöön pakolaisen määritelmädirektiivin ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskevan direktiivin säännökset, joissa jäsenvaltioiden edellytetään pyrkivän suojellakseen ilman huoltajaa olevan alaikäisen etua jäljittämään hänen perheenjäsenensä mahdollisimman nopeasti. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 42731)

Esitys (HE 32/2006 vp) laeiksi ulkomaalaislain ja ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 10 §:n muuttamisesta. Ulkomaalaislakiin lisätään säännökset ihmiskaupan uhreille myönnettävästä oleskeluluvasta. Samalla lakiin lisätään säännös harkinta-ajasta, jonka kuluessa ihmiskaupan uhri voi toipua kokemuksistaan ja päästä rikollisten vaikutuspiiristä. Harkinta-aikana uhri voi tehdä päätöksen yhteistyöhön ryhtymisestä viranomaisten kanssa rikollisten kiinni saamiseksi. Muutos liittyy neuvoston direktiiviin, jossa säädetään ihmiskaupan uhrille myönnettävästä oleskeluluvasta. Ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin tehdään ulkomaalaislain muuttamisesta johtuvat muutokset. Ulkomaalaisrekisteriin saa tallettaa tiedot ihmiskaupan uhreista, joille on annettu harkinta-aika, ja tietoja rekisteristä saa luovuttaa myös ihmiskaupan uhrien vastaanoton järjestämiseksi. Lait on tarkoitettu voimaan 1.7.2006. (SM lainsäädäntöneuvos Tiina Sinkkanen 160 42731)

Esitys (HE 33/2006 vp) laiksi yliopistolain muuttamisesta. Yliopistolain 25 §:ää muutetaan siten, että Helsingin yliopiston kirjaston nimi muutetaan Kansalliskirjastoksi ja aiemmin yliopistoasetuksen 25 §:ssä säädetyt kirjaston tehtävät siirretään lakiin. Muutoksella vakiinnutetaan kirjaston tämänhetkinen toiminta ja tehtävät. Yliopistolakiin lisätään 25 a §, jossa säädetään Kansalliskirjaston johtokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja tehtävistä. Kansalliskirjasto on jatkossakin Helsingin yliopiston erillislaitos ja johtokunnan valinnasta päättää Helsingin yliopiston konsistori. (OPM ylitarkastaja Riku Neuvonen 160 77226)

Esitys (HE 34/2006 vp) laeiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta ja luopumistukijärjestelmiä koskevien lakien muuttamisesta. Maatalouden rakenteen parantamiseksi maatalouden harjoittamisesta luopuville maatalousyrittäjille maksetaan tukea. Lailla jatketaan nykyistä vuosia 2003-2006 koskevaa maatalousyrittäjien luopumistukijärjestelmää vuosina 2007-2010 tapahtuviin luopumisiin. Tukijärjestelmä vastaa ehdoiltaan pääosin nykyistä tukijärjestelmää. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 160 54298)

Esitys (HE 35/2006 vp) laiksi maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista. Lakia maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön toimialalla laadittaviin ja toteutettaviin ohjelmiin, joiden tavoitteena on muun muassa maaseudun elinkeinotoiminnan kehittäminen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistäminen ja asuinympäristön parantaminen maaseudulla. Laki koskee Euroopan yhteisön osaksi rahoittamia maaseudun kehittämisohjelmia sekä kokonaan kansallisista varoista rahoitettavia ohjelmia. Laissa säädetään ohjelman laatimisen eri vaiheista sekä niihin liittyvistä viranomaisten ja muiden toimijoiden tehtävistä. Lisäksi laissa säädetään ohjelman toteuttamiseen, seurantaan ja arviointiin liittyvien tehtävien hoitamisesta sekä ohjelmaa koskevan tiedotuksen järjestämisestä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.7.2006. Lakia on tarkoitus soveltaa ohjelmiin, joiden toteuttaminen alkaa 1.1.2007 tai sen jälkeen. (MMM vanhempi hallitussihteeri Susanna Paakkola 160 52331)

Esitys (HE 36/2006 vp) laeiksi Maaseutuvirastosta sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta. Maaseutuvirasto perustetaan hoitamaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettuun lakiin tehdään Maaseutuviraston perustamisesta aiheutuvat muutokset. Maaseutuvirastoa koskevassa laissa säädetään Maaseutuviraston toimialasta, tehtävistä ja sen toimimisesta maa- ja metsätalousministeriön ohjauksessa sekä viraston johtamisesta. Lisäksi lakiin otetaan säännökset Maaseutuvirastolle maa- ja metsätalousministeriöstä sekä maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta siirtyviä tehtäviä ja henkilöstöä koskevista siirtymäjärjestelyistä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.5.2007. (MMM vanhempi hallitussihteeri Susanna Paakkola 160 52331)

Esitys (HE 37/2006 vp) laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta. Tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annettua lakia muutetaan siten, että lakiin otetaan säännökset tilaneuvontajärjestelmästä, sokeriuudistuksen kansallisesta toteuttamistavasta, lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta sekä tukioikeuksien siirrosta eräissä sukupolvenvaihdostilanteissa. Tilaneuvontaa antavat maa- ja metsätalousministeriön hyväksymät neuvontajärjestöt ja yksittäiset neuvojat. Viljelijät voivat saada valtion varoista tukea tilaneuvontaa varten. Sokerijuurikkaan hinnanalennuksen korvaus ja siirtymäkauden lisäkorvaus maksetaan yhdistelmämallin tilakohtaisena lisäosana viiteajanjaksolla sokerijuurikasta viljelleille tiloille. (MMM hallitussihteeri Outi Kostama 160 54277)

Esitys (HE 38/2006 vp) taksiliikennelaiksi sekä laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta. Taksiliikennelain keskeisenä tavoitteena on laadukkaiden taksiliikennepalvelujen turvaaminen koko maassa. Taksiliikennelaissa säädetään henkilöautolla harjoittavien henkilökuljetusten luvanvaraisuudesta, taksiluvasta, sen saamisen edellytyksistä ja peruuttamisesta, taksipalvelujen laatuvaatimuksista, hintojen määräytymisestä, ajovelvollisuudesta, ajovuorojärjestyksestä sekä muista taksiliikenteen harjoittamiseen liittyvistä asioista. Lait on tarkoitettu voimaan 1.2.2007. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 28500)

Esitys (HE 39/2006 vp) laiksi vesikulkuneuvorekisteristä. Lailla vesikulkuneuvorekisteristä kumotaan veneliikennelain 2 § ja veneliikenneasetus, joissa säädetään moottoriveneiden rekisteröinnistä. Vesikulkuneuvojen rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö saatetaan vastaamaan Suomen perustuslain, viranomaisten toiminnan julkisuudessa annetun lain ja henkilötietolain vaatimuksia. Laissa on huomioitu rekisterin ylläpitoon ja tietopalveluun liittyvät kehittämistarpeet samoin kuin rekisterin tietosisällön ajantasaisuuden ja oikeellisuuden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Rekisterin käyttötarkoituksena on muun muassa vesiliikenteen turvallisuuden parantaminen, valvonta- ja pelastustoiminnan tukeminen sekä vesikulkuneuvojen käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäiseminen. Rekisteröinnin perusteita muutetaan siten, että perusteena on vesikulkuneuvon moottoriteho tai pituus nykyisen pelkän moottoritehon sijasta. Myös purjeveneet ja moottoripurjeveneet tulevat rekisteröintivelvollisuuden piiriin. Rekisterinpitäjinä ovat edelleen maistraatit. Vesikulkuneuvon rekisteritunnus säilyy samana koko vesikulkuneuvon elinkaaren, mikä on muutos nykyiseen läänikohtaiseen tunnuskäytäntöön. (LVM merenkulkuneuvos Aila Salminen 160 28491)

Esitys (HE 40/2006 vp) laeiksi Merenkulkulaitoksesta annetun lain sekä öljysuojarahastosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Merenkulkulaitoksesta annettua lakia muutetaan siten, että Merenkulkulaitoksen jako keskushallintoon ja aluehallintoon poistetaan. Laista poistetaan maininnat keskus- ja aluehallinnosta sekä merenkulkupiireistä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.7.2006. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Esitys (HE 41/2006 vp) Suomen ja Norjan välillä tavaroiden ja palvelujen vaihdon ylläpitämisestä sota- ja kriisitilanteissa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välinen sopimus tavaroiden ja palvelujen vaihdon ylläpitämisestä sota- ja kriisitilanteissa allekirjoitettiin Oslossa 14.4.2005. Sopimuksen tarkoituksena on edesauttaa, että sopimuspuolten välinen tavaroiden ja palvelujen kauppa jatkuu erilaisissa kriisitilanteissa mahdollisimman normaalina. Sopimuksen mukaan osapuolet pidättyvät rajoituksista, jotka voisivat estää osapuolten välistä kauppaa, ellei oman maan huoltotilanne sitä välttämättä edellytä. Keskeisten tavaroiden ja palvelujen saatavuus sekä yhteiskunnan infrastruktuurin toimivuus eli huoltovarmuus pyritään turvaamaan ensisijaisesti kansallisin voimavaroin ja järjestelyin. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 160 63523)

Esitys (HE 42/2006 vp) laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Lakia täydennetään siten, että kansalliselle mittanormaalilaboratoriolle säädetystä tutkimusvelvollisuudesta voidaan eräin edellytyksin poiketa. Lisäksi lakiin tehdään eräitä teknisiä korjauksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.7.2006. (KTM vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko 160 62078)

Esitys (HE 43/2006 vp) laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin lisätään säännökset yhteisen työpaikan, yhteisen rakennustyömaan ja yhteisten vaarojen torjunnan yhteistoiminnan järjestämisestä. Yhteisen työpaikan yhteistoimintaosapuolina ovat pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja tai tämän edustaja ja pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan palveluksessa oleva työsuojeluvaltuutettu. Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevillä, eri työnantajien palveluksessa olevilla työntekijöillä on oikeus valita yhteinen työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustamaan heitä työsuojeluyhteistoiminnassa. (STM neuvotteleva virkamies Pia Jokinen 160 72701)

Esitys (HE 44/2006 vp) laiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta. Työsopimuslain ja merimieslain ottovanhempien hoitovapaaoikeutta, etävanhemman tilapäistä hoitovapaaoikeutta sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen koskevia säännöksiä muutetaan. Työntekijän oikeus hoitovapaaseen ulottuu siihen saakka, kun työntekijän kanssa samassa taloudessa asuva lapsi täyttää kolme vuotta. Ottovanhemman oikeutta hoitovapaaseen laajennetaan siten, että hoitovapaata voi käyttää lapsen täytettyä kolme vuotta siihen asti, kun lapsen adoptoinnista on kulunut kaksi vuotta. Hoitovapaaoikeus päättyy kuitenkin viimeistään silloin, kun lapsi aloittaa koulun. Oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen laajennetaan koskemaan myös lapsen eri taloudessa asuvaa vanhempaa. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen laajennetaan siihen asti, kun erityistä huoltoa ja hoitoa tarvitseva lapsi täyttää 18 vuotta. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta ilmoittamiselle säädettyjä ilmoitusaikoja muutetaan vastaamaan muuttuneen työelämän tarpeita. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2006. Äitiys-, isyys-, vanhempain- ja hoitovapaasta ilmoittamista koskevat säännökset on kuitenkin tarkoitettu voimaan jo 1.7.2006. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 010 60 48932)

Esitys (HE 45/2006 vp) laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 5 luvun 4 §:n ja 7 luvun 3 §:n sekä työttömyysturvalain 2 luvun 20 §:n ja 7 luvun 5 §:n muuttamisesta. Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia ja työttömyysturvalakia muutetaan. Yritykselle määräaikaisen työsopimuksen perusteella myönnettävän palkkatuen ja alueellisen liikkuvuuden tukemiseksi työmarkkinatuen saajalle myönnettävän matka-avustuksen myöntämisen edellytyksiä väljennetään. Työttömän työnhakijan yhteistyövelvollisuutta toteuttaa työvoimatoimiston kanssa sovittuja suunnitelmia tai työllistymisohjelmaansa aikaistetaan ja täsmennetään. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2006. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

Esitys (HE 46/2006 vp) laiksi eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten työntekoa koskevien tietojen rekisteröinnistä, ulkomaalaislain 85 §:n muuttamisesta sekä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta. Lakimuutosten tavoitteena on parantaa Suomen ja eräiden Euroopan unionin maiden välillä liikkuvan työvoiman tilastointia ja seurantaa Tšekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä annetun lain soveltamisen päättyessä huhtikuun 2006 lopussa. Työntekoa koskevien tietojen rekisteröiminen parantaa mahdollisuuksia työvoiman liikkuvuuden tilastointiin ja seurantaan. Lisäksi rekisteröiminen edistää ulkomaalaislain mukaista oleskeluoikeuden rekisteröintiä ja työehtojen valvontaa sekä palvelee eräiden viranomaisten lakisääteisiä valvontatehtäviä. (TM ylitarkastaja Olli Sorainen 010 60 48022)

Esitys (HE 47/2006 vp) valtion tuella rahoitettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteita koskevaksi lainsäädännöksi. Valtion tukemien vuokra- ja osaomistusasuntojen asukasvalinnan sekä omistusasuntolainojen tuen myöntämisen perusteiden säädöstasoa nostetaan perustuslain ja sen tulkintakäytännön edellyttämällä tavalla valtioneuvoston asetuksesta lakiin. Asukasvalinta perustuu edelleen hakijoiden asunnon tarpeeseen, varallisuuteen ja tuloihin. Lisäksi kunnan omistamien vuokra-asuntojen asukasvalinnassa etusijalle voidaan asettaa kunnan jäsen silloin kun hakijoita samaan asuntoon on useita ja he ovat asukasvalintaperusteiden kannalta samassa asemassa. Aravalainsäädännön viittaukset, jotka kohdistuvat osakeyhtiölakiuudistuksessa kumottavaksi ehdotettuun säännökseen, muutetaan kirjanpitolain vastaavaan säännökseen kohdistuviksi. Lait on tarkoitettu voimaan 1.9.2006. (YM ylitarkastaja Anu Gentz 160 39578)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 21.4.2006 seuraavat lait:

Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta, laki kansanterveyslain muuttamisesta ja laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta (HE 200/2005 vp). Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettuun lakiin tehdään puolustusvoimien lääkintähuollon uudesta toimintamallista aiheutuvat muutokset. Puolustusvoimat ei enää järjestä erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissa vaan ne hankitaan puolustusvoimien ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Puolustusvoimat järjestää itse varusmiesten perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltoon kuuluvan palveluskelpoisuuden arvioinnin. Perustason terveydenhuollon järjestelyistä vastaavat Sotilaslääketieteen keskus ja varuskuntien terveysasemat. Kansanterveyslakia muutetaan siten, että puolustusvoimien on suoritettava terveyskeskukselle sotilasviranomaisen pyynnöstä kutsunnanalaisille terveyskeskuksissa järjestetyistä ennakkoterveystarkastuksista palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin otetaan erilliset säännökset siitä, että kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien henkilöiden hoitamisesta. Ellei korvauksesta ole erikseen sovittu, se määräytyy palvelun tuottamisesta aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Lait tulevat voimaan 1.5.2006. Kansanterveyslain muuttamisesta annetun lain 25 §:n 1 momentti tulee kuitenkin voimaan 1.1.2008. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista suoritetaan korvaus vasta 1.1.2008 tai sen jälkeen. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 160 88202)

Laki patenttilain 3 §:n muuttamisesta (HE 225/2005 vp). Patenttilain 3 § muutetaan lääkkeiden myyntilupajärjestelmien uudistamiseksi annettuihin Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiveihin sisältyvän velvoitteen kansalliseksi voimaansaattamiseksi. Pykälään otetaan uusi kohta, jonka nojalla sallitaan patentoitua keksintöä koskevien tutkimusten ja kokeiden suorittaminen patentin tuottamasta yksinoikeudesta riippumatta silloin, kun ne ovat tarpeellisia patentoituun keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa varten. Kysymyksessä on uusi patenttioikeuden rajoitussäännös. Se nopeuttaa kilpailevien lääkevalmisteiden markkinoille tuloa patenttisuojan päättymisen jälkeen. Laki tulee voimaan 1.5.2006. (KTM vanhempi hallitussihteeri Sami Sunila 160 63719)

Laki terveydensuojelulain muuttamisesta, laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta ja laki kemikaalilain muuttamisesta (HE 179/2005 vp). Lakeihin lisätään säännös, jonka mukaan Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus laatii kunnallista ympäristöterveydenhuollon valvontaa ohjaavan ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisen valvontaohjelman ja kunta laatii omaa toimintaansa ohjaavan ympäristöterveydenhuollon lakien mukaista valvontaa koskevan valvontasuunnitelman. Terveydensuojelulakiin lisätään säännös talousvettä toimittavan laitoksen, uimahallin, kylpylän tai vastaavan veden laatuun vaikuttavien henkilöiden pätevyysvaatimuksista. Kunta perii toiminnanharjoittajilta maksun hyväksymänsä valvontasuunnitelman mukaisista, valvontaviranomaisen suorittamista säännöllisistä tarkastuksista. Lait tulevat voimaan 1.5.2006. (STM neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä 160 73922)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 21.4.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus hengenpelastusmitalista annetun asetuksen muuttamisesta. Hengenpelastusmitalista annetun asetuksen 6 §:n 1 momentti muutetaan siten, että hengenpelastusmitalilautakunnan sihteerin tehtävät ja toimistotyöt siirretään sisäasiainministeriöstä hoidettaviksi Etelä-Suomen lääninhallitukseen. Asetus tulee voimaan 8.5.2006. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 160 42968)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 21.4.2006 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti nimitti arvonimilautakunnan jäseniksi kansanedustaja Outi Ojalan, professori Mirja Saaren, professori Laura Kolben ja kunta-alan työmarkkinajohtaja Jouni Ekurin toimikaudeksi 1.5.2006-30.4.2012. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

Tasavallan presidentti myönsi Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin 95 henkilölle ja pronssisen ansiomitalin 189 henkilölle. (SM hallitusneuvos Tarja Oksanen 160 42973)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 21.4.2006 seuraavat nimitysasiat:

Laamanni Soile Mirja Kaarina Poutiainen korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.6.2006 lukien. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Majuri Tommi Marko Haapalan määrääminen apulaissotilasedustajan tehtävään Suomen Brysselissä sijaitsevaan erityisedustustoon PohjoisAtlantin liitossa 1.8.2006 lukien ja majuri Mika Petteri Granlundin määrääminen apulaissotilasedustajan tehtävään Suomen EU-edustustossa Brysselissä ajaksi 1.5.2006-31.5.2007. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 20.4.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Valtakunnansyyttäjä vahvistaa syyttäjien uuden palkkausjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien virkamiesten tehtävien vaativuustason ja suoritustason. Asetus tulee voimaan 24.4.2006. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 160 67734)

Valtioneuvoston asetus kihlakunnansyyttäjästä annetun asetuksen 5 a §:n muuttamisesta. Yhteistoiminta-alueen päällikön tehtäviin lisätään maininta hänen osallistumisestaan uuden palkkausjärjestelmän täytäntöönpanoon. Asetus tulee voimaan 24.4.2006. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 160 67734)

Valtioneuvoston asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen 8 §:n muuttamisesta. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten myymästä A 4-kokoa olevasta oikeaksi todistamattomasta jäljennöksestä (kopiosta) perittävä maksu alennetaan 1 eurosta 50 senttiin sivulta. Alennuksen syynä on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 §:n 4 momentin huomioon ottaminen. Perittävän maksun perusteeksi laskettaviin kustannuksin ei lueta asiakirjan esille hakemisesta ja salassa pidettävien osien poistamisesta aiheutuvia kustannuksia kysymyksen ollessa tavanomaisesta asiakirjapyynnöstä. Asetus tulee voimaan 1.5.2006. (OM hallitusneuvos Ahti Penttinen 160 67547)

Valtioneuvoston asetus maa- ja metsätalousministeriöstä annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksen 2 §:n 1 momentissa olevasta ministeriön toimialan virastoja, laitoksia, yhtiöitä ja muita toimielimiä koskevasta luettelosta poistetaan Elintarvikevirasto, Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos ja Kasvintuotannon tarkastuskeskus ja lisätään Elintarviketurvallisuusvirasto. Lisäksi 2 §:n 2 momentista poistetaan maininta kunnaneläinlääkäreistä. Asetus tulee voimaan 1.5.2006. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 §:n muuttamisesta. Kaikki tilalla tapahtuva ruokohelven viljely jätetään luonnonmukaisen tuotannon sopimuksen ulkopuolelle. Viljelijän ruokohelpialalle ei makseta luonnonmukaisen tuotannon erityistukea. Tällöin viljelijän on mahdollista viljellä tilan ruokohelpialaa luonnonmukaisen tuotannon tuotantoehtojen mukaisesti tai tavanomaisen viljelyn tuotantomenetelmillä. Viljelijän on koko tilan peltoalalla noudatettava maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteitä. Viljelijä, jonka ruokohelpiala on sisällytetty luonnonmukaista tuotantoa koskevaan sopimukseen, voi valintansa mukaan siirtyä viljelemään ruokohelpeä tavanomaisesti. Tällöin, vaikka sopimusalasta poistetaan ruokohelpialat, ei aiheudu valtioneuvoston asetuksen 49 §:n 2 momentin mukaista takaisinperinnän arviointia eikä kyseistä alaa lasketa mukaan ns. sopimusalan vähenemiseen. Asetus tulee voimaan 26.4.2006. (MMM ylitarkastaja Tiina Malm 160 54220)

Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista annetun asetuksen 7 §:n muuttamisesta. Henkilökohtaisen suojavälineen käyttörikkomuksia koskevan pykälän soveltamisalaa laajennetaan kattamaan kaikki ajoneuvotyypit, joissa tieliikennelaki (267/1981) velvoittaa käyttämään turvavyötä, lasten turvalaitetta tai kypärää. Rikesakon määränä säilyy nykyinen 35 euroa. Turvavyön ja lasten turvalaitteiden käyttövelvollisuus laajenee 1.5.2006 ja rikesakkorikkomuksista annettu asetus (610/1999) muutetaan vastaamaan tieliikennelain määräyksiä. Asetus tulee voimaan 1.5.2006. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella muutetaan turvavyön käyttövelvollisuudesta sallittuja poikkeuksia siten, että lyhytkestoisen jakeluliikenteen lisäksi jatkossa myös keräilykuljetukset, kuten jätekuljetukset, olisivat samoin edellytyksin vapautettuja turvavyön käytöstä. Linja-auton kuljettajan vapautus turvavyön käyttövelvollisuudesta poistetaan ja taksinkuljettajaa koskeva vapautus ei jatkossa koske koulukuljetuksia eikä ajoa ilman matkustajaa. Lisäksi henkilökuljetusta autolla koskevia määräyksiä muutetaan niin, että linjaliikenteen linja-autossa sallittu tilapäinen ylikuorma on jatkossa 30 prosenttia rekisteriin merkitystä matkustajamäärästä, riippumatta matkustajan iästä. Vuoden 2008 alusta henkilö- ja pakettiautoja koskeva 30 prosentin ylikuormaoikeus poistuu. Asetus tulee voimaan 1.5.2006. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)

Valtioneuvoston asetus taloudenhallinnan neuvottelukunnasta. Asetuksella säädetään taloustietämyksen kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön edistämistä varten kauppa- ja teollisuusministeriön yhteyteen asetettavan neuvottelukunnan nimestä, tehtävistä, asettamisesta, jäsenistä ja toiminnan järjestämisestä. Asetus tulee voimaan 26.4.2006. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 160 63547)

Valtioneuvoston asetus varmuusvarastoitujen lääkkeiden, lääkintämateriaalin ja suojavälineiden käyttöönoton perusteista. Asetuksessa määritellään perusteet valtion varmuusvarastossa olevien lääkkeiden, lääkintämateriaalin ja suojavälineiden käyttöönotolle kiireellistä päätöksentekoa edellyttävässä tilanteessa. Asetuksen mukaan varmuusvarastoituja lääkkeitä, lääkintämateriaalia ja suojavälineitä voidaan ottaa käyttöön silloin kun niiden käyttö on välttämätöntä väestön asianmukaisen hoidon tai sairauksien ehkäisyn toteuttamiseksi eikä kaupallisissa varastoissa olisi riittävästi tarvittavia valmisteita tai tuotteita. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee todeta asetuksen mukaisten käyttöönottoperusteiden olemassaolo. Asetuksen mukaan Huoltovarmuuskeskus päättää varmuusvarastoista vapautettujen tuotteiden korvaamisesta. Asetus tulee voimaan 1.5.2006. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Valtioneuvoston asetus maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään niistä edellytyksistä, joiden täyttyessä kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu työttömänä työnhakijana oleva maahanmuuttaja voidaan osoittaa perusopetukseen, ammatilliseen koulutukseen, lukio-opintoihin, korkeakoulututkintoon johtavaan opetukseen sekä täydennyskoulutukseen ja jatkokoulutukseen siten, että hänellä tässä ei-työvoimapoliittisessa koulutuksessa ollessaan on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lisäksi asetuksella säädetään kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnasta, joka korvaa vuoden 2005 loppuun toimineen turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelukunnan. Asetus tulee voimaan 1.5.2006. (TM erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen 010 60 48019)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 20.4.2006 seuraavat päätökset:

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä oleva ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan ilmoitus muutoksesta sidonnaisuuksiinsa. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

Päätös määrätä eduskunnan kirjelmä Nuorten parlamentin istunnon pöytäkirjan johdosta ja sen liitteenä oleva pöytäkirja merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

Periaatepäätös hallituksen strategia-asiakirjasta 2006. Sen kohteena ovat pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyvät politiikkaohjelmat, joita ovat työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma, tietoyhteiskuntaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmien lisäksi periaatepäätös sisältää hallituksen erityisseurannassa olevat muut poikkihallinnolliset, hallitusohjelmaa toteuttavat politiikat. Strategia-asiakirja palvelee hallitusohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. Periaatepäätös korvaa valtioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen strategia-asiakirjasta 2005. Periaatepäätös löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/peraatepaatokset. (VNK neuvotteleva virkamies Riitta Kirjavainen 160 22197)

Päätös myöntää apulaisosastopäällikkö Jussi Pajuojalle ero rikoksentorjuntaneuvoston jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen oikeusministeriön hallinnonalaa edustavaksi jäseneksi apulaisosastopäällikkö Jari Lohi neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toiminnanjohtaja Pirkko Lahdelle myönnetään ero rikoksentorjuntaneuvoston jäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen määrätään 1.5.2006 lukien toimitusjohtaja Marita Ruohonen neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 14.5.2008. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 160 67734)

Päätös asettaa opintotukiasiain neuvottelukunta toimikaudeksi 1.5.2006-30.4.2009. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylijohtaja Arvo Jäppinen (taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen) opetusministeriö; varapuheenjohtaja: korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen (hallitusneuvos Kaija Suorsa-Aarnio) opetusministeriö; jäsenet: budjettineuvos Arto Merimaa (budjettineuvos Jouko Narikka) valtiovarainministeriö, hallitusneuvos Esko Salo (hallitussihteeri Jaakko Hannula) sosiaali- ja terveysministeriö, hallitusneuvos Raili Hartikka (ylitarkastaja Jari Peura) työministeriö, johtaja Kaija Erjanti (tutkija Tarja Kallonen) Suomen Pankkiyhdistys, johtaja Helena Pesola (etuuspäällikkö Paula Viljanen) Kansaneläkelaitos, osastopäällikkö Anne Neimala (opintotukikeskuksen johtaja Seppo Naumanen) Kansaneläkelaitos, sosiaalipoliittinen sihteeri Elina Laavi (hallituksen jäsen Liisa Selvenius) Suomen Ylioppilaskuntien Liitto ry, sosiaalipoliittinen sihteeri Jouni Parkkonen (sosiaalipoliittinen sihteeri Marika Nordlund) Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry, puheenjohtaja Tiina Niemi (liittohallituksen jäsen Niklas Huotari) Suomen Lukiolaisten Liitto ry, edunvalvontasihteeri Ville Kopra Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto SAKKI ry (puheenjohtaja Atte Mäki Suomen Opiskelija-Allianssi-OSKU ry), rehtori Pentti Rauhala Laurea-ammattikorkeakoulu (professori Raija Huhtanen Tampereen yliopisto) ja rehtori Hannu Mansikkakorpi Pohjois-Satakunnan ammatti-instituutti (rehtori Erja Johansson Tuusulanjärven ammattiopisto). (OPM ylitarkastaja Virpi Hiltunen 160 77034)

Päätös asettaa satovahinkoneuvottelukunta toimikaudeksi 1.5.2006-30.4.2009. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: maatalousneuvos Esko Juvonen (ylitarkastaja Esa Hiiva) maa- ja metsätalousministeriö; jäsenet: ylitarkastaja Pia Lehmusvuori (ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola) maa- ja metsätalousministeriö, budjettineuvos Kati Suihkonen (neuvotteleva virkamies Seija Kivinen) valtiovarainministeriö, johtaja Markku Suojanen (tutkimuspäällikkö Johan Åberg) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., vilja-asiamies Minna Oravuo (kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen) Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. ja toiminnanjohtaja Tage Ginström (asiamies Rikard Korkman) Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund. (MMM hallitussihteeri Katri Nuotio 160 54245)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaalin johdosta pöytäkirjaan. Hallintoneuvoston jäseneksi on tullut valituksi kansanedustaja Pertti Hemmilä. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko vähittäiskaupan rakenteesta muutoksista ja kauppaa koskevista erityiskysymyksistä. Selonteko löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (KTM hallitusneuvos Kristian Tammivuori 160 63521)

Päätös määrätä kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja, varatuomari, kauppatieteiden kandidaatti Jaakko Ritvala valtioneuvoston esittelijäksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 160 63554)

Päätös asettaa työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta toimikaudeksi 1.6.2006-31.5.2011. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: hovioikeudenpresidentti Olli Huopaniemi Helsingin hovioikeus (vanhempi hallitussihteeri Antti Posio sosiaali- ja terveysministeriö); jäsenet: hovioikeudenlaamanni Pirkko Kauppinen Helsingin hovioikeus (tasa-arvovaltuutettu Päivi Romanov sosiaali- ja terveysministeriö) ja professori Kari-Pekka Tiitinen Helsingin yliopisto (hallitusneuvos Raila Kangasperko työministeriö). (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 73763)

Päätös myöntää oikeustieteen tohtori Jukka Lindstedtille ero syrjintälautakunnan puheenjohtajan tehtävästä ja käräjätuomari, varatuomari Jukka Rainiolle syrjintälautakunnan lakimiesjäsenen henkilökohtaisesta varajäsenyydestä. Lindstedtin tilalle määrätään käräjätuomari, varatuomari Jukka Rainio syrjintälautakunnan puheenjohtajaksi ja Rainion tilalle varatuomari, oikeustieteen lisensiaatti Hannu Kiuru syrjintälautakunnan lakimiesjäsenen henkilökohtaiseksi varajäseneksi syrjintälautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 18.2.2008. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 20.4.2006 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 17/2006) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (globalisaatiorahastoasetus). Rahaston tarkoituksena on tukea huomattavien maailman kaupan rakenteellisten muutosten vuoksi työnsä menettäneitä ihmisiä uudelleen koulutuksessa, -sijoittumisessa ja -työllistymisessä. Rahoitusta voidaan myöntää yhteisötasolla enintään 500 miljoonaa euroa vuodessa. (TM johtaja Pertti Toivonen 010 60 47983)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 20.4.2006 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteen tohtori Tuomas Sukselainen valtiovarainministeriön budjettineuvoksen virkaan 1.6.2006 lukien. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

Eläinlääketieteen tohtori Jaana Husu-Kallio Elintarviketurvallisuusviraston pääjohtajan virkaan 1.5.2006-30.4.2011. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19.4.2006 seuraavia asioita:

Heinolan kaupungin Lyseonmäen koulun peruskorjaushankkeen laajuuden vahvistaminen hankkeen 1-vaiheen osalta 2 503 m2:ksi ja 2-vaiheen osalta 1 854 m2:ksi eli yhteensä 4 357 m2:ksi. Hankkeen kustannusarvio tammikuun 2006 kustannustasossa on 5 902 100 euroa. (OPM yli-insinööri Erkki Salmio 160 77253)

Turun yliopiston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Medisiina-rakennuksen peruskorjattavista 13 135 htm2:n tiloista. Peruskorjaukseen liittyy vähäinen laajennusosa 520 htm2. Sopimuksen kesto on 15 vuotta, vuosivuokra hoitokustannuksineen noin 2,4 miljoonaa euroa (alv 0%). Laajennusosa on tarkoitus toteuttaa vuonna 2006 ja peruskorjaus vuosien 2007-2008 aikana. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Teknillisen korkeakoulun oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus yliopiston päärakennuksen peruskorjattavista 37 304 htm2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 15 vuotta, vuosivuokra ilman hoitokustannuksia noin 4,7 miljoonaa euroa (alv 0%). Peruskorjauksen 1. vaihe on tarkoitus toteuttaa pääosin vuoden 2007 aikana ja muut vaiheet vuosien 2009-2014 aikana. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Maatalouden interventiorahaston vuoden 2005 tilinpäätöksen vahvistaminen. Interventiorahaston kulujäämä tilikaudella 1.1.-31.12.2005 on 507 100,87 euroa ja taseen loppusumma tilikauden päättyessä 28 064 406,92 euroa. (MMM hallitussihteeri Katri Nuotio 160 54245)

Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2005 tilinpäätöksen vahvistaminen. Kehittämisrahaston kulujäämä tilikaudella 1.1.-31.12.2005 on 96 109 956,91 euroa ja taseen loppusumma tilikauden päättyessä 922 216 456,15 euroa. (MMM hallitussihteeri Katri Nuotio 160 54245)

Vuoden 2006 talousarviossa momentille 30.20.60 (Siirto interventiorahastoon) osoitetun 1 600 000 euron määrärahan siirtäminen Maatalouden interventiorahastoon. (MMM hallitussihteeri Katri Nuotio 160 54245)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 30.90.66 (Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet) arviomäärärahan ylittäminen 1 009 000 eurolla European Forest Institutelle myönnettävän rahoitusosuuden maksamiseksi. Vastaavasti jätetään käyttämättä 1 009 000 euroa momentin 30.60.50 (Eräät metsätalouden valtionavut) määrärahasta. (MMM ylitarkastaja Tapio Rauvala 160 52171)

TEN-tuen hakeminen Euroopan unionin talousarviossa yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN) kehittämiseen osoitetusta vuoden 2006 määrärahasta. TEN-tukea haetaan vuoden 2006 budjetista 22,9 miljoonaa euroa (valtiolle 17,8 miljoonaa euroa sekä satamille ja kunnille 5,1 miljoonaa euroa). (LVM yli-insinööri Juha Parantainen 160 28383)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 19.4.2006

Työeläkejärjestelmää koskeva uudistus

Uudistusten lähtökohta

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan työeläkemaksuun on nykynäkymien mukaan tulossa 5-7 prosenttiyksikön korotuspaine vuoteen 2030 mennessä. Kun tällä hetkellä yksityisen työeläkesektorin sijoitusomaisuus on noin 74 mrd euroa, yhden prosenttiyksikön sijoitustuottojen kasvu hillitsisi työeläkemaksun nousupainetta noin kahdella prosenttiyksiköllä. Pyrkimys työeläkevarojen sijoitustuottojen kasvattamiseen on siten perusteltua. Kun työeläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva, työntekijöiden palkkojen perusteella kerättävät työeläkemaksut ja siten kotimaiset työpaikat ovat järjestelmän kannalta ratkaisevassa asemassa.

Uudistusten kokonaisuus

Vireillä oleva työeläkejärjestelmää koskeva uudistus muodostuu työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa ja työeläkevarojen sijoittamista koskevista uudistuksista, lakisääteistä eläkevakuuttamista harjoittavien työeläkelaitosten kate- ja vakavaraisuusvaatimusten uudistamisesta sekä vakuutusvalvonnan tehostamista koskevasta uudistuksesta.

Sijoitustuottojen kasvattamista selviteltiin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuvotteluryhmässä. Kate- ja vakavaraisuusvaatimusten kehittämistä koskeva valmistelu tehtiin virkatyönä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Selvitysmies Louekoski keskittyi erityisesti työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lain uudistamistarpeisiin ja vakuutusvalvonnan kehittämiseen. Näiltä osin selvitysmies jätti esityksensä kolme viikkoa sitten. Samassa yhteydessä selvitysmies jätti myös esityksensä sijoitustoiminnan kehittämiseen liittyvistä lainsäädäntömuutoksista.

Iltakoulu linjasi tulevaa uudistusta

Työeläkejärjestelmän uudistusta käsiteltiin hallituksen iltakoulussa keskiviikkona 19. huhtikuuta. Iltakoulun linjauksen mukaan uudistusesityksiä ryhdytään viemään eteenpäin pääosin tehtyjen esitysten mukaisesti. Uudistukseen liittyvien hallituksen esitysten virkamiesvalmistelu toteutetaan ripeällä aikataululla. Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveysministeri voisi esitellä uudistusesitykset valtioneuvostossa tulevan kesäkuun alkupuolella.

Työeläkejärjestelmän kilpailuun liittyvät selvitystarpeet päätettiin kartoittaa erikseen. Tähän selvitykseen kuuluu mm. siirtyvää toimintapääomaa koskevat kysymykset. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa erikseen selvityksen toteuttamistavasta, aikataulusta ja sisällöstä.

Lisätietoja: valtiosihteeri Leila Kostiainen, p. 0400 805 417, erityisavustaja Kimmo Norrmén, p. 040 722 6857, osastopäällikkö, ylijohtaja Tarmo Pukkila, p. (09) 160 73864 tai 050 555 2828 ja hallitusneuvos Erkki Rajaniemi (kate- ja vakavaraisuuskysymykset), p. (09) 160 73918 tai 050 344 8692, sosiaali- ja terveysministeriö

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa viedään eteenpäin

Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 19. huhtikuuta kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa (KULTU). Vuonna 2005 valmistuneessa laajapohjaisen toimikunnan ohjelmassa on 73 toimenpide-ehdotusta, joilla ekotehokkuutta voitaisiin Suomessa lisätä seuraavien kymmenen vuoden aikana. Näistä iltakoulussa keskityttiin viiteen ehdotukseen.

Valtiovarainministeriö jatkaa yhteistyössä eri ministeriöiden ja asiantuntijoiden kanssa pitkän aikavälin taloudellisten ohjauskeinojen valmistelua.

Noin 15 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta käytetään julkisiin hankintoihin. Iltakoulussa todettiin, että julkishallinto voisi näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. Julkisia hankintoja voitaisiin "viherryttää" laatimalla toimintasuunnitelma, jossa asetetaan tavoitteita sekä konkretisoidaan toimikunnan ehdotuksia. Lisäksi iltakoulussa linjattiin tavoite, että ministeriöt vähentävät EU-puheenjohtajakauden järjestelyissä kokousten kielteisiä ympäristövaikutuksia muun muassa valitsemalla ympäristön kannalta kestävämpiä liikkumis- ja ruokailuvaihtoehtoja.

Iltakoulussa keskusteltiin mahdollisuudesta perustaa maahamme materiaalitehokkuuden palvelukeskus. Keskus tuottaisi sekä yrityksille että kuluttajille palveluja ja neuvontaa materiaalitehokkuuden edistämiseksi - uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta edistävän Motivan malliin. Ympäristöministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö neuvottelevat mahdollisuudesta perustaa palvelukeskus yhteisrahoituksella jo olemassa olevaan organisaatioon.

Tutkimusten mukaan lisääntyvä ympäristötietoisuus ei toistaiseksi ole kovin paljon vaikuttanut kuluttajien käyttäytymiseen. Iltakoulussa todettiin tarve vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen ympäristöominaisuuksiin sekä kehittää uusia ympäristöä säästäviä palveluja. Tämän tavoitteen toteutumiseksi eri ministeriöt voivat edistävää kestävää kehitystä tukevaa kasvatusta, tutkimusta ja muita ohjauskeinoja yhteistyössä yritysten ja sidosryhmien kanssa.

Iltakoulussa keskusteltiin lisäksi uudesta ns. dialogi-prosessista. Tällä tarkoitetaan eri tutkimushankkeiden pohjalta aloitettavaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Vuoropuhelun tavoitteena on sopia käytännön tavoitteista materiaali- ja energiatehokkuudelle sekä jätteiden synnyn ehkäisylle. Vastuuviranomaisina ovat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä ympäristöministeriö.

Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman laatiminen sisältyi pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. Ohjelma on ollut lausuntokierroksella ja sitä esiteltiin syksyllä pääministerin johtamalle Kestävän kehityksen toimikunnalle. Iltakoulun linjausten mukaisesti ohjelman toteutumisesta laaditaan seurantaraportti, jonka pohjalta ohjelmaa päivitetään vuonna 2010. Ohjelman laatineen toimikunnan puheenjohtajana oli Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio.

Lisätietoja: ylitarkastaja Taina Nikula, ympäristöministeriö, p. (09) 160 39457 ja teollisuusneuvos Risto Ranki, kauppa- ja teollisuusministeriö, p. (09) 160 63591

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERIRYHMÄ 20.4.2006

EU:n rakennerahastorahoituksen kohdentamista Pohjois-, Etelä- ja Länsi-Suomeen linjattiin ministeriryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi torstaina 20. huhtikuuta EU:n rakennerahastorahoituksen kohdentamista Pohjois-, Etelä- ja Länsi-Suomeen vuosille 2007-2013.

Ministeriryhmä hyväksyi 7.3.2006 Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikan strategian vuosille 2007-2013 lähetettäväksi lausunnolle. Myöhemmin määriteltäväksi jätettiin Pohjois-Suomen rahoituksen tarkempi kohdentaminen entisten tavoite 6 -alueiden ja muiden alueiden välillä ja Etelä- ja Länsi-Suomen haasteellisimpien alueiden määrittelemisessä käytettävät tunnusluvut.

Ministeriryhmän linjauksen mukaisesti Pohjois-Suomessa nykyisten tavoite 1 -alueiden rakennerahastovaroista alueellisessa päätöksenteossa oleva rahoitus on 210 miljoonaa euroa ja Pohjois-Suomen muilla alueilla 128 miljoonaa euroa.

Länsi-Suomen Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 on yhteensä 127 miljoonaa euroa ja Etelä-Suomen rahoitus 123 miljoonaa euroa. Rahoituksesta kohdennetaan haasteellisimmille alueille 65 %, koko suuralueen teemahankkeisiin 25 % ja haasteellisimpien alueiden ulkopuolisille kaupunkiseuduille 5 %. Näitä kaupunkiseutuja ovat Etelä-Suomessa pääkaupunkiseutu ja Turun seutu sekä Länsi-Suomessa Tampereen ja Vaasan seudut. Lisäksi 5 % rahoituksesta jätetään reserviin äkillisten rakennemuutosongelmien ratkaisemista varten.

Haasteellisimmat alueet määritellään pääasiassa niiden ongelmallisuuteen perustuvilla kriteereillä ja tunnusluvuilla. Lisäksi haasteellisimmiksi alueiksi kuuluvat kaikki valtiontukialueiksi määritellyt alueet. Haasteellisimpien alueiden välitarkistus tehdään vuonna 2010.

Haasteellisimpia alueita Etelä- ja Länsi-Suomessa 2007-2010

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Mykkänen, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 44510, neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 43457

Ministeriryhmä linjasi selvitysmies Sailaksen esitysten jatkovalmistelua

Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä käsitteli torstaina 20. huhtikuuta selvitysmies Raimo Sailaksen esityksen -osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi väestöään menettävillä alueilla" -jatkovalmistelua. Sailas jätti kehittämisehdotuksensa 30.12.2005 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Jatkovalmistelu tehtiin eri ministeriöitä edustavassa, valtiosihteeri Antti Mykkäsen vetämässä työryhmässä.

Ministeriryhmä linjasi, että sisäasiainministeriö valmistelee lakimuutoksen, jolla sosiaaliturvamaksun alentamiskokeilu laajennetaan koskemaan myös Pielisen Karjalaa sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntia vuoden 2007 alusta lähtien. Alentamiskokeilu rahoitetaan samalla periaatteella kuin aiempikin vastaava kokeilu lisäämättä valtion menoja. Sosiaaliturvan alentamiskokeilu kattaa jo Kainuun hallintokokeilussa mukana olevat kunnat, Pohjois-Lapin ja saariston kunnat.

Ministeriryhmä puolsi myös esitystä, että yksinyrittäjiä tuetaan myöntämällä avustusta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Tuki vastaisi ensimmäisten 12 kuukauden aikana pakollisia työnantajamaksuja. Sen jälkeen tuki puolittuisi. Tukea ehdotetaan myönnettäväksi työnantajalle TE-keskusten kautta vähämerkityksellisenä tukena. Ministeriryhmän mukaan toimintatuki olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa yritystukilain mukaisena käynnistystukena. Yritystukilaki uudistetaan vuoden 2007 alusta. Uudistuksen yhteydessä voidaan käynnistystuen myöntämisperiaatteita muuttaa. Mikäli rahoitusta saadaan, voidaan selvittää tukialueiden mahdollista laajentamista.

Sailas esitti, että yritysten roolia työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa tulisi lisätä ja työnantajien olisi voitava osallistua koulutettavien valintaan. Kokeiluun kuuluvilla seutukunnilla työvoimakoulutuksen keskihinta voisi olla normaalia korkeampi pienistä ryhmistä johtuen. Ministeriryhmä totesi, että työvoimapoliittista koulutusta koskevat esitykset ovat toteutettavissa ilman säädösmuutoksia.

Sailas esitti, että venäjän kielen opiskeluun tulisi panostaa enemmän. Ministeriryhmä totesi, että opetushallitus tukee venäjän kielen opiskelun kehittämistä erityisesti toisen asteen koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Lisäksi työvoimakoulutuksena voidaan ostaa myös kielikoulutusta.

Sailas myös esitti, että Kemijärvi(Isokylä)-Kelloselkä-radan käyttöä jatketaan viiden vuoden ajan ja arvioidaan sen jälkeen tilanne. Ratahallintokeskus on tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle ehdotuksen, että vähäliikenteinen Kemijärvi-Kelloselkä-rata purettaisiin. Liikenne- ja viestintäministeriö ei ole vielä ottanut ehdotukseen kantaa.

Sailas ehdotti, että EU:n rakennerahastojen käyttöä tulisi tehostaa ohjelmakaudella 2007-2013. Ministeriryhmä totesi, että kauden 2007-2013 linjaukset on tehty. Kohdealueet sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelma-alueilla, joille kohdistetaan korkeimmat tuet. Itä-Suomeen kohdistetaan 489 miljoonaa euroa ja Pohjois-Suomeen 361 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: valtiosihteeri Antti Mykkänen, sisäasiainministeriö, (09) 160 44510

Hallintoselonteon toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi torstaina 20. huhtikuuta hallintoselonteon toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelma sisältää eri hallinnonalojen hankkeet ja toimenpiteet selonteon linjausten toteuttamiseksi. Kukin ministeriö on valmistellut oman hallinnonalansa osuuden toimeenpanosuunnitelmaan.

Linjausten toimeenpano on käynnissä tai käynnistymässä lukuun ottamatta keskushallintohankkeen asettamista. Suurten hallinnon kehittämishankkeiden hallinnan parantamista koskevat toimet ovat myös vain eräiltä osin käynnistyneet.

Keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista eduskunnalle huhtikuussa 2005 annettu selonteko on laajin hallinnon toimivuutta ja kehittämistarpeita kuvaava selonteko yli kymmeneen vuoteen. Selonteossa arvioidaan lyhyesti hallinnon nykytilaa maassamme. Sen pääpaino on kuitenkin tulevaisuuden haasteiden tunnistamisessa ja hallinnon uudistamisen linjauksissa. Selonteon nimi "Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa" kuvaa hallituksen keskeisiä hallinnon uudistamisen tavoitteita. Eduskunta antoi vastauksensa maaliskuussa 2006.

Hallitus painottaa hallintoselonteossa palvelujen saatavuuden turvaamiseen, tuottavuuden parantamiseen, hallinnon rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen, tietoyhteiskuntakehityksen tukemiseen ja valtionhallinnon henkilöstövoimavarojen turvaamiseen liittyviä 2010-luvulle saakka ulottuvia toimintalinjoja.

Hallintoselonteon toimeenpanosuunnitelma löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/julkaisu/202006.

Lisätietoja: hallitusneuvos Tarja Hyvönen, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 42835

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 20.4.2006

Hallitus käsitteli influenssapandemiaan varautumista ja sai yhteenvedon harjoituksesta

Hallitus sai neuvottelussaan torstaina 20. huhtikuuta tietoa ministeriöiden suunnitelmista ja keskeisistä toimista influenssapandemian varalta. Hallitusta informoitiin torstaina päättyneestä influenssapandemiaharjoituksesta, jonka tavoitteena oli erityisesti arvioida ja kehittää maaliskuussa julkistetun kansallisen pandemiavarautumisen suunnitelman toimivuutta.

Tässä harjoituksessa harjoiteltiin WHO:n luokituksen mukaisia influenssapandemian uhkavaiheita 4 ja 5.

Kuvitteellisen tilanteen pohjalta järjestetyn harjoituksen tavoitteena oli tarkistaa influenssapandemian varalta laaditut ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen valmiussuunnitelmat. Tavoitteena oli myös tuottaa ja jakaa viranomaisille tietoa yhteistoiminnasta, johtamisesta ja muista menettelytavoista hallittaessa influenssapandemiaa.

Neuvottelussaan hallitus käsitteli muun muassa Suomen toimintaa EU-puheenjohtajamaana sosiaali- ja terveysministeriön osalta, influenssamallirokotetilannetta ja käyttöperiaatteita sekä terveydenhuoltohenkilöstön työsuojelua. Esillä oli myös epidemian rajoittamis- ja torjuntavaiheiden toimintaedellytysten turvaaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä suomalaisten kotiuttamiseen epidemia-alueelta liittyviä kysymyksiä.

Harjoitukseen osallistui ministeriöiden ja niiden hallinnonalojen lisäksi Etelä-Suomen läänin maaherra ja lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston asiantuntijat.

Kansalliset harjoitusta edeltäneet toimenpiteet

Kansallinen pandemiavarautumisen työryhmä luovutti ehdotuksensa kansalliseksi varautumissuunnitelmaksi influenssapandemiaa varten 15.3.2006. Siinä on esitetty toimenpiteet, jotka tarvitaan mahdollisessa influenssapandemiatilanteessa WHO:n luokituksen mukaisissa eri vaiheissa. Ehdotus on lausuntokierroksella. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee virallisen kansallisen suunnitelman.

Lääninhallitusten sosiaali- ja terveysosastot ovat aloittaneet yhteistyön kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa paikallisten ja alueellisten suunnitelmien ajankohtaistamiseksi ja alueellisen yhteistyön kehittämiseksi.

Valtion varmuusvarastoihin on hankittu oseltamiviiri-viruslääkettä neljäsosalle väestöstä sekä hengityssuojaimia. Sopimukset ns. mallirokotteen ja täsmärokotteen hankkimiseksi koko väestölle on tehty. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kansanterveyslaitos ovat osallistuneet neuvotteluihin, jotka koskevat pohjoismaihin mahdollisti perustettavaa yhteispohjoismaista rokotetehdasta. Pandemiatilanteen hallitsemiseksi tarvittavat tartuntatautilain muutosesitykset ovat parhaillaan oikeusministeriössä laintarkastuksessa. Valtioneuvoston asetus, jolla sosiaali- ja terveysministeriö oikeutetaan päättämään valtion varmuusvarastojen käyttöönotosta lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden osalta, on annettu.

Mikä on pandemia?

Influenssapandemialla tarkoitetaan influenssa A-viruksen ihmisille uuden alatyypin aiheuttamaa ja nopeasti ympäri maailman leviävää epidemiaa, jonka aikana sairastuvuus on suurempaa (25-35 prosenttia väestöstä) kuin vuotuisten epidemioiden aikana ja keskimääräinen taudinkuva voi olla tavallista kausi-influenssaa vaikeampi.

WHO:n 6-portaisessa influenssapandemian kehitysvaiheita kuvaavassa tilannekaaviossa ollaan nyt pandemiasta varoittavassa ajanjaksossa ja vaiheessa 3. Jos suurinta pandemiauhkaa nyt aiheuttava A/H5N1-virus oppii tarttumaan ihmisestä toiseen, se aiheuttaa pieniä (vaihe 4) tai suuria (vaihe 5) tautiryvästymiä ihmisissä ennen varsinaisen pandemian (vaihe 6) käynnistymistä.

Lisätietoja: valtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 160 22006 ja lääkintöneuvos Merja Saarinen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (0) 160 74030

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Oikeusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä luovutti 13.4.2006 välimietintönsä oikeusministeriölle. Työryhmä katsoo välimietinnössään, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamiselle ei ole periaatteellista estettä ja että sen käsittelemät asiat voidaan siirtää alueellisiin hallintooikeuksiin. Työryhmä ehdottaa peruslinjauksena kahta vaihtoehtoa asioiden siirtämiseksi: joko kaikki asiat siirrettäisiin kaikkien hallinto-oikeuksien käsiteltäviksi tai maatalouden tukijärjestelmiä koskevat asiat keskitettäisiin joko Hämeenlinnan, Turun tai Vaasan hallinto-oikeuteen. Loput asiat eli metsästykseen, kalastukseen, yhteisaluelakiin ja Metsähallituksen viranomaispäätöksiin liittyvät asiat jaettaisiin käsiteltäviksi kaikissa hallinto-oikeuksissa. Välimietintö on osoitteessa www.om.fi/35558.htm. Lisätietoja antaa työryhmän sihteeri, erityisasiantuntija Liisa Heikkilä p. (09) 160 67915 oikeusministeriöstä.

Aikuisten opintosetelin käyttömahdollisuuksia selvittänyt työryhmä luovutti 13.4.2006 muistionsa opetusministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että vapaassa sivistystyössä otettaisiin käyttöön opintoseteli-idean sovellutus, joka antaisi oppilaitoksille mahdollisuudet olla perimättä opiskelumaksuja määrätyiltä kohderyhmiltä. Näitä kohderyhmiä olisivat erityisesti aikuisopiskelussa aliedustetut ryhmät kuten maahanmuuttajat, työttömät, eläkeläiset ja erityistukea tarvitsevat ryhmät. Opintoseteli otettaisiin käyttöön vuonna 2007. Työryhmän ehdottama malli ei edellytä muutoksia oppilaitosten rahoitusjärjestelmään eikä vaadi ylimääräistä hallintoa. Muistio on osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2006/tr12/tr12.pdf. Lisätietoja antavat johtaja Marita Savola p. (09) 160 77315, ylitarkastaja Kirsi Lähde p. (09) 160 77417 ja ylitarkastaja Virpi Hiltunen p. (09) 160 77034 opetusministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä luovutti 13.3.2006 raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmän tehtävänä oli selvittää metsäkeskuksille kuuluvat merkittävää julkista valtaa sisältävät tehtävät. Työryhmä esittää, että lääninhallitus tekisi metsäkeskuksen esityksestä päätöksen uhkasakon ja teettämisuhan asettamisesta ja tuomitsemisesta metsälaissa, metsänhoitoyhdistyslaissa sekä metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetussa laissa säädetyissä tapauksissa. Työryhmä esittää, että metsäkeskuksella olisi oikeus valittaa päätöksestä, jonka lääninhallitus tekisi metsäkeskuksen esityksestä. Työryhmä esittää, että metsäkeskus tekisi edelleen päätöksen suojametsäalueen hakkuu- ja uudistamissuunnitelman hyväksymistä sekä korjaavista toimenpiteistä, joihin saattaa liittyä merkittävää julkisen vallan käyttöä. Kyseisiä säännöksiä muutettaisiin kuitenkin siten, että hakkuu- ja uudistamissuunnitelmaan sekä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin liittyvää metsäkeskuksen itsenäistä harkintavaltaa kavennettaisiin. Raportti on osoitteessa http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2006/trm2006_9.pdf. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja Pentti Lähteenoja p. (09) 160 53351 tai 040 717 1698 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Perunatärkkelystuotannon strategian vuosille 2006-2013 laatinut maa- ja metsätalousministeriön työryhmä luovutti 19.4.2006 raporttinsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmä ehdottaa, että kaikilla tärkkelysperunatiloilla otettaisiin käyttöön lohkokohtaisiin tietoihin perustuva viljelyjärjestelmä vuoteen 2013 mennessä. Myös keskimääräisen viljelyalan tulisi nousta 11 hehtaarista 15 hehtaariin ja koneyhteistyötä tulisi lisätä. Työryhmän mielestä tuotantokiintiöt tulee säilyttää osana tärkkelysperunan EU-tukijärjestelmää. Työryhmän mukaan EU-tuki tulee säilyttää nykytasolla ja kansallisia tukia pitää voida maksaa jatkossakin. Teollisuuden tulee työryhmän mielestä panostaa tuotekehitykseen ja etsiä uusia käyttökohteita myös muilta aloilta kuin paperiteollisuudesta. Työryhmä pitää tärkeänä, että Suomen olosuhteisiin soveltuvien tärkkelysperunalajikkeiden jalostus jatkuu. Myös kotimainen tärkkelysperunatutkimus tulee turvata. Muistio on osoitteessa: http://www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2006/trm2006_10.pdf. Lisätietoja antavat ylitarkastajat Esa Hiiva p. (09) 160 5265 tai 040 733 6225, Marika Säynevirta p. (09) 160 52693 tai 040 736 2077 ja Jukka Virolainen p. (09) 1605 4803 tai 040 516 2935 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä luovutti 19.4.2006 raporttinsa liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle. Työryhmä esittää, että liikenneväyliä koskevat päätökset tehtäisiin 10-15 vuoden aikajänteellä ja että eduskunnan roolia päätöksenteossa vahvistettaisiin. Tämä toteutettaisiin ns. selontekomenettelyllä. Nykyistä hallituskausiin pitäytyvää päätöksentekoa työryhmä pitää liian lyhyenä. Työryhmä korostaa, että esitetty selontekomalli lisäisi liikennepolitiikan avoimuutta. Päätökset tehtäisiin eduskunnan roolin vahvistumisen myötä poliittisesti nykyistä laajemmalla pohjalla. Työryhmä esittää myös useita budjettiteknisiä uudistuksia, joilla vähennettäisiin liikennehankkeiden toteutukseen liittyvää hallinnollista kitkaa. Raportti on osoitteessa http://www.mintc.fi. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Matti Vuoria p. 010 514 7000 sekä yli-insinööri Juha Parantainen p. (09) 160 28383 tai 040 756 9601 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.