Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 12/2006

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 23.3.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista koskevasta toimivallasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamisasioiden valmistelua varten valtioneuvoston kanslia on asettanut alueellistamisen koordinaatioryhmän, jonka toimikausi on ollut kolme vuotta. Koordinaatioryhmä on tarkoituksenmukaista nimittää hallituksen toimikautta vastaavasti ajaksi, joten asetuksen 2 § muutetaan tältä osin. Asetus tulee voimaan 1.4.2006. (VNK vanhempi hallitussihteeri Kari Peltonen 160 22294)

Valtioneuvoston asetus terveydensuojeluasetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että siitä kumotaan elintarvikehygieniaa koskeva 6 luku kokonaisuudessaan ja säännökset siirretään elintarvikelain nojalla annettaviin valtioneuvoston asetuksiin sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetuksiin. Lisäksi talousvettä toimittavan laitoksen ennakkovalvonta muutetaan vastaamaan terveydensuojelulain muutoksessa laitokselle säädettyä lupamenettelyä, toiminnanharjoittajan tekemään terveydensuojelulain mukaiseen ilmoitukseen tulee liittää selvitys kohteen rakennusvalvonnallisesta käyttötarkoituksesta ja lupatilanteesta ja haudatun ruumiin siirtämistä koskevaa säännöstä muutetaan siten, että ruumiin siirtämisestä päättävän kunnan on lähetettävä päätös tiedoksi asianomaisille lääninhallituksille. Asetus tulee voimaan 1.4.2006. (STM johtaja Risto Aurola 160 74127)

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Asetuksella täsmennetään kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) säännöksiä biohajoavien yhdyskuntajätteiden sijoittamisesta kaatopaikoille ja näiden jätteiden seurannasta. Jätteen kaatopaikkakelpoisuuden arviointia koskeva liite 2 uudistetaan kokonaisuudessaan. Asetus tulee voimaan 1.9.2006. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 160 39712)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 23.3.2006 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä oikeuskanslerin virkatoimen lainvastaisuudesta (1/2006 vp) pöytäkirjaan. Eduskunta on päättänyt, ettei se nosta syytettä oikeuskansleri Paavo Nikulaa vastaan. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (4/2006 vp) valtioneuvoston oikeuskanslerin antaman kertomuksen oikeuskanslerin virkatoimista ja lain noudattamista koskevista havainnosta vuodelta 2003 johdosta pöytäkirjaan ja saattaa perustuslakivaliokunnan mietintö myös valtioneuvoston oikeuskanslerin tietoon. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (5/2006 vp) eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vaalista pöytäkirjaan valtioneuvoston tietoon saatetuksi. Valituksi on tullut apulaisoikeusasiamies, oikeustieteen tohtori Petri Jääskeläinen. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Päätös määrätä markkinaoikeuden sivutoimiset asiantuntijajäsenet toimikaudeksi 1.4.2006-31.3.2010.

I Kilpailunrajoituksista annetussa laissa, julkisista hankinnoista annetussa laissa, sähkömarkkinalaissa ja maakaasumarkkinalaissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn: 1) vieraileva tutkija, kauppatieteiden tohtori Ville Aalto-Setälä, 2) siviilioikeuden assistentti, oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Antti Aine, 3) myyntijohtaja, varatuomari Janne Holopainen, 4) Vice President, oikeustieteen kandidaatti Merja Karhapää, 5) päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, varatuomari, ekonomi Juha Kurkinen, 6) tutkija, oikeustieteen tohtori, varatuomari Ulla Liukkunen, 7) tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden tohtori Minna Mattila, 8) professori, tekniikan tohtori Jarmo Partanen, 9) professori, oikeustieteen tohtori Matti Sillanpää, 10) neuvotteleva virkamies, oikeustieteen tohtori Pekka Timonen, 11) yliassistentti, hallintotieteen tohtori Pekka Valkama, 12) hallintojohtaja, varatuomari Kristiina Vuori

II Eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetussa laissa ja muussa laissa tarkoitettujen asioiden käsittelyyn: 1) päälakimies, varatuomari Risto Airikkala, 2) professori, oikeustieteen tohtori Johan Bärlund, 3) professori, kauppatieteen tohtori Lars-Johan Lindqvist, 4) pääsihteeri, varatuomari Marja-Leena Mansala, 5) johtaja, varatuomari Pentti Mäkinen, 6) professori, oikeustieteen tohtori Jaana Norio-Timonen, 7) toimitusjohtaja, oikeustieteen kandidaatti Tiina Oksala-Leino, 8) lakimies, varatuomari Paula Paloranta, 9) johtava lakimies, oikeustieteen kandidaatti Tuula Sario, 10) yliopiston lehtori, oikeustieteen tohtori Klaus Viitanen, 11) pääsihteeri, oikeustieteen kandidaatti Timo Vuori, 12) yliassistentti, kauppatieteiden tohtori Risto Väntsi. (OM ylitarkastaja Maaria Rubanin 160 69381)

Päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2007-2011. Päätöksellä tarkistetaan vaalikaudelle toukokuussa 2003 annettu kokonaiskehys teknisesti vastaamaan vuoden 2007 hinta- ja kustannustasoa ja talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia sekä annetaan valtiontalouden kehykset vuosille 2007-2011 noudatettavaksi vuoden 2007 talousarvioesityksen valmistelussa sekä ministeriöille perusteeksi hallinnonalojensa toimintapolitiikan sekä talouden ja toiminnan ohjaukseen. Vaalikauden kehyksen suuruus on 30 350 miljoonaa euroa vuodelle 2007. Seuraavalle vaalikaudelle kuuluvien vuosien 2008-2011 kehykset ovat 30 313 miljoonaa euroa (2008), 31 280 miljoonaa euroa (2009), 31 303 miljoonaa euroa (2010), 31 320 miljoonaa euroa (2011). Kehyksen ulkopuolisten määrärahojen suuruudeksi arvioidaan 10 002 miljoonaa euroa vuodelle 2007, 9 913 miljoonaa euroa vuodelle 2008, 9 821 miljoonaa euroa vuodelle 2009, 9 840 miljoonaa euroa vuodelle 2010, 9 565 miljoonaa euroa vuodelle 2011. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 160 33105)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2007-2011. Selonteko löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 160 33105)

Periaatepäätös valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Periaatepäätöksellä vahvistetaan yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnon organisaatioiden muutostilanteisiin muun muassa alueellistamis- ja tuottavuusohjelmia toteutettaessa. Niiden tarkoituksena on turvata henkilöstön asema ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista. Päätös täydentää valtioneuvoston 30.8.2001 tekemää periaatepäätöstä valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Periaatepäätös löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (VM hallitusneuvos Kirsi Äijälä 160 34929)

Päätös myöntää toimilupa Digita Oy:lle ja hylätä muut hakemukset. Digita Oy:lle myönnetään verkkotoimilupa maanpäälliseen digitaaliseen joukkoviestintäverkkoon neljännelle kanavanipulle mobiilitelevisiota varten. Toimilupaa hakivat Digita Oy, Elisa Oyj, Telemast Nordic Oy ja TeliaSonera Oyj. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 160 28609)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaalin johdosta (EK 3/2006 vp) pöytäkirjaan. Jäseniksi ovat tulleet valituiksi toiminnanjohtaja Pauliina Arola ja kansanedustaja Astrid Thors. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 160 28150)

Päätös asettaa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta toimikaudeksi 23.3.2006-31.12.2009. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylijohtaja Matti Heikkilä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes; varapuheenjohtaja: sosiaalineuvos Martti Lähteinen sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: ylitarkastaja Kari Haavisto (ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki) sosiaali- ja terveysministeriö, erikoistutkija Pirjo Marjamäki (ylitarkastaja Tarja Kahiluoto) sosiaali- ja terveysministeriö, opetusneuvos Marja-Leena Niemi (opetusneuvos Elise Virnes) opetusministeriö, tulosaluejohtaja Riitta Haverinen (tutkimuspäällikkö Ilse Julkunen) Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen (neuvotteleva lakimies Sami Uotinen) Suomen Kuntaliitto, kehitysjohtaja Juha Pantzar Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry (toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sininauhaliitto ry), sosiaalitarkastaja Maija Pelkonen Oulun lääninhallitus (sosiaalineuvos Risto Kapari Länsi-Suomen lääninhallitus), johtaja Juha-Matti Kivistö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (yliopettaja Helena Siira Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), yliopettaja Tuula Kukkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (lehtori Mikko Karinen Humanistinen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), sosiaalityön professori Mikko Mäntysaari Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (sosiaalijohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän mlk, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta Seinäjoen kaupunki, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus (aluekehitysjohtaja Varpu Rajaniemi Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus), varhaiskasvatusverkoston puheenjohtaja, suunnittelija Seija Junno KantaHämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus (ma yliassistentti Aino Ritala-Koskinen Tampereen yliopisto, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Satakunnan sosiaalialan osaamiskeskus), tutkimuspäällikkö Marit Holmberg Turun kaupunki, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (toiminnanjohtaja Raija Haataja-Nurminen Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), yliopettaja Tuija Nummela EteläKarjalan ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Tamminen Imatra, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), kehittämispäällikkö Eija Bergman Helsingin sosiaalivirasto, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (yksikön johtaja Hannu Harri Diakonia ammattikorkeakoulu, Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), professor Henrik Hägglund (professor Helena Blomberg-Kroll) Svenska social- och kommunal högskolan vid Helsingfors Universitet, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området), johtaja Marja Heikkilä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (johtaja Petri Kinnunen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus), varapuheenjohtaja Tiina Naskali Suomen Valtiotieteitä Opiskelevien Liitto SVOL ry/SYL (hallituksen jäsen Tiina Hermunen Suomen Opettajaksi Opiskelevien liitto SOOL ry) ja edunvalvontasihteeri Ville Kopra Suomen Ammattiin Opiskelevien Keskusliitto Sakki ry (sosiaalipoliittinen vastaava Anna Buss Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry). Neuvottelukunnan sihteerinä toimii erikoistutkija Liisa Heinämäki Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakesista. (STM hallitusneuvos Lauri Pelkonen 160 74113)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 23.3.2006 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 13/2006) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (merenkulun matkustajavastuuasetus). Ehdotuksen tarkoituksena on saattaa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMO:ssa vuonna 2002 hyväksytty vuoden 1974 Ateenan yleissopimusta muuttava pöytäkirja koskien vastuuta matkustajien ja matkatavaroiden kuljettamisesta kansainvälisessä meriliikenteessä osaksi yhteisölainsäädäntöä. Ehdotetaan lisäksi, että yleissopimuksen säännöksiä sovellettaisiin myös kotimaan liikenteeseen. Ehdotuksen tavoitteena on kehittää matkustajien kuljetusta koskevaa vastuujärjestelmää ja vahvistaa matkustajien asemaa vahingonkorvauksen saamisessa. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 160 28493)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 14/2006) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (televisiodirektiivin muuttaminen). Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus uudistaa televisiodirektiivin säännökset vastaamaan viestintäverkkojen digitalisoinnin myötä tapahtunutta audiovisuaalisten palvelujen kehitystä. Direktiivin soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi siten, että osaa direktiivin säännöksistä sovellettaisiin perinteisten lineaaristen televisiopalvelujen lisäksi myös tilattaviin ei-lineaarisiin audiovisuaalisiin palveluihin. Tähän liittyen direktiivin nimeä ehdotetaan muutettavaksi. Direktiivin mainontaa ja teleostospalveluja koskevia sijoittelu- ja aikarajasäännöksiä esitetään osittain muutettaviksi tai poistettaviksi. Ehdotuksen mukaan direktiiviin lisättäisiin myös tuotesijoittelua koskevat säännökset. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 160 28462)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 23.3.2006 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Kaija Suvanto liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2006-31.12.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija oikeustieteen kandidaatti Jaana Heikkinen on virkavapaana. (LVM hallintojohtaja Päivi Viippola 160 28776)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Anne Torkkeli liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2006-31.7.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija oikeustieteen kandidaatti Aila Salminen on virkavapaana. (LVM hallintojohtaja Päivi Viippola 160 28776)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 22.3.2006 seuraavia asioita:

Päätös Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta ja sen merkitsemisestä lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi sekä siirron muista ehdoista. Päätöksellä siirretään Tohmajärvellä, Imatralla, Parikkalassa ja Ilomantsissa sijaitsevat rajavartiolaitokselta valtiovarainministeriölle 31.12.2005 siirretyt maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat edelleen Senaatti-kiinteistöjen hallintaan 1.4.2006 lukien. Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävän omaisuuden käyväksi arvoksi vahvistetaan 1,06 miljoonaa euroa. Siirretty omaisuus merkitään 1.4.2006 lukien Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi. (VM hallitussihteeri Tommi Nieppola 160 33018)

Ilmailulaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä tulostavoite ja tuloutustavoite vuodelle 2006. Tulostavoitteeksi asetetaan 17 miljoonaa euroa ja tuloutustavoitteeksi 50 prosenttia voitosta, kuitenkin vähintään 5 miljoonaa euroa. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 160 28624)

Luotsausliikelaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä tulostavoite ja tuloutustavoite vuodelle 2006. Tulostavoitteeksi asetetaan 2 471 000 euroa ja tuloutustavoitteeksi 50 prosenttia, kuitenkin vähintään 1,0 miljoonaa euroa, vuoden 2006 voitosta. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 160 28624)

Tieliikelaitoksen palvelu- ja muut toimintatavoitteet sekä tulostavoite ja tuloutustavoite vuodelle 2006. Tulostavoitteeksi asetetaan 14 miljoonaa euroa. Tuloutettavasta määrästä valtioneuvosto päättää Tieliikelaitoksen tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä keväällä 2007. (LVM neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 160 28469)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 21.3.2006

Hallitus sopi vuosien 2007-2011 menokehyksistä: Työllisyys edelleen ykkösasiana

Sopiessaan valtion lähivuosien menoista kehysriihessään hallitus painotti päätöksissään edelleen koko vaalikauden ykköstavoitettaan eli työllisyyden kasvua. Hallitus vauhdittaa työllisyyskehitystä muun muassa laskemalla työvaltaisten palvelualan yritysten arvonlisäveroa ja tehostamalla kaavoitus- ja asuntopolitiikkaa.

Työllisyys lisääntyi viime vuonna ja hallituksen työllisyyttä ja talouskasvua tukevat toimenpiteet viittaavat myönteisen kehityksen jatkumiseen myös tänä ja ensi vuonna. Hallituskauden aikana on hyvät mahdollisuudet päästä liki hallitusohjelmassa asetettuun 100 000 uuden työpaikan tavoitteeseen. Ensi vuonna työllisyysasteen ennakoidaan nousevan 69,2 prosenttiin sekä työttömyysasteen laskevan 7,5 prosenttiin.

Työvoiman väheneminen yhdessä korkean rakenteellisen työttömyyden kanssa on keskeinen talous-kasvua rajoittava tekijä keskipitkällä aikavälillä. Talouskasvun turvaamisessa keskeisiä tekijöitä ovat työllisyysasteen nostaminen sekä työvoiman alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden parantaminen, julkisten menojen kasvun hallinta ja julkisen talouden tuottavuuden parantaminen.

Vaikka työllisyyskehitys on ollut myönteistä, eräät yksittäiset elektroniikka- ja metsäteollisuudessa ilmoitetut yt-neuvottelut saattavat johtaa laajamittaisiin irtisanomisiin. Hallitus pitää tärkeänä, että neuvotteluissa etsitään kaikki keinot irtisanomisten välttämiseksi ja työllisyyden turvaamiseksi. Hallitus varautuu tukemaan vaikeuksiin joutuneita ihmisiä ja paikkakuntia harkinnanvaraisten rahoitusavustusten sekä koulutus-, työllisyys- ja investointitukien avulla.

Asuntopolitiikan tehostamiseksi hallitus antaa kaavoituksen sujuvuuden lisäämiseen tähtäävät lakiesityksen eduskunnalle kuluvan vuoden kevätistuntokaudella maaliskuulla mietintönsä jättäneen tonttitarjontatyöryhmän esitysten pohjalta. Hallitus keskittää Helsingin seudulla olevan, asuntorakentamiseen soveltuvan valtion kiinteistöomaisuuden omistajahallinnan Senaatti-liikelaitokselle, tarkoituksena kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen. Tavoitteena on nopeuttaa ja yksinkertaistaa kuntien kanssa käytäviä neuvotteluja. Samalla hallitus edellyttää seudun kuntienyhteistoimintaa valtion kanssa asuntotuotannon edistämisessä.

Työllisyyden tukemiseksi hallitus on päättänyt, että Suomi osallistuu EU:n työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokantakokeiluun kampaamo- ja parturipalveluiden sekä pienten korjauspalveluiden osalta.

Maaseudun kehittämisvarat

Hallitus toimii neuvotteluissa EU:n komission ja jäsenmaiden kanssa sekä päättäessään omista ratkaisuistaan siten, että uudesta rahoituskaudesta 2007-2013 aiheutuvat vaikutukset viljelijöiden tuloihin jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Valtiontalouden kehys vuosille 2007-2011

Hallituksen nyt sopima menokehys vuodelle 2007 on 30 211 miljoonaa euroa, 31 009 miljoonaa euroa vuodelle 2008, 30 974 miljoonaa euroa vuodelle 2009, 30 994 miljoonaa euroa vuodelle 2010 ja 31 012 miljoonaa euroa vuodelle 2011. Menokehykseen sisältyy noin 3/4 valtion talousarvion määrärahoista.

Hallituksen kehyspäätöksellä ei muuteta aiempaa kehysmenojen kokonaistasoa koskevaa linjausta, vaan tarkistetaan vaalikauden kehys teknisesti vastaamaan vuoden 2007 hinta- ja kustannustasoa sekä talousarvion rakenteessa tapahtuneita muutoksia.

Menokehyksissä pysyminen edellyttää, että valtiontalouden kokonaiskehyksen ja hallinnonalojen kehysten yhteissumman väliin jää riittävä liikkumatila poliittista päätöksentekoa ja uusia, lähinnä lisätalousarvioiden kautta toteutuvia menotarpeita varten. Tulevan liikkumatilan varmistaminen vaatii pidättyvyyttä kaikkien menolisäysten suhteen sekä toimia menojen vähentämiseksi. Kehyspäätöksessä hallinnonaloille kohdennetaan menojen vähentämisehdotuksia yhteensä noin 146 miljoonaa euroa vuodelle 2007. Lisäksi harkinnanvaraisiin määrärahoihin ei muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tehdä hintatason muutokseen perustuvia tasokorotuksia. Jakamaton varaus vuodelle 2007 on kuitenkin edelleen vain 139 miljoonaa euroa. Seuraavaan vaalikauteen kuuluvien vuosien 2008-2011 jakamattomaksi varaukseksi on jätetty 300 milj. euroa vuosittain.

Hallitus on tehnyt eräitä linjauksia hallinnonalojen määrärahoihin. Hallitusohjelman ja hallituksen kehityspoliittisen ohjelman tavoitteena on kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

Hallitusohjelmaan ja kehityspoliittiseen ohjelmaan kirjattu tavoite on edelleen hallituksen poliittinen tavoite. Hallitus kuitenkin katsoo tarkoituksenmukaiseksi, että kehitysyhteistyön kasvuluvuista seuraavalle vaalikaudelle päätetään vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusohjelma- ja kehysneuvotteluissa eikä siksi sisällytä tähän kehyspäätökseen vuosia 2008-2011 sitovia lukuja kehitysyhteistyön osalta.

Kehyspäätökseen ei sisälly tässä vaiheessa uusia väyläinvestointeja. Hallitus arvioi kuitenkin eduskunnan asiaa koskevan lausuman mukaisesti mahdollisuudet uusien väylähankkeiden aloittamiseen vuosina 2007 ja 2008 päättäessään esityksestään vuoden 2007 talousarvioksi ottaen huomioon valtiontalouden liikkumavaran ja mahdolliset valtion omaisuuden myynnistä kertyneet tulot.

Hallitus on hallitusohjelmaa täydentäen sopinut, että vuoden 2006 osakemyyntitulojen 500 miljoonan euron ylittävältä osalta voidaan käyttää enintään 20 prosenttia kertaluonteisiin lisämenoihin aiemman 10 prosentin sijaan. Näitä voivat olla lähinnä infrastruktuuri-investoinnit sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan edistäminen.

Tuottavuutta hyvää henkilöstöpolitiikka noudattaen

Lähivuosina odotettavissa oleva väestön ikärakenteen muutos merkitsee työvoiman tarjonnan kääntymistä laskuun. Julkisen hallinnon ja palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen on välttämätöntä paitsi julkisen talouden tasapainon myös talouden kasvumahdollisuuksien turvaamiseksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on parantaa kuntien järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottavuutta. Valtionhallinnon tuottavuutta kohennetaan kaikilla hallinnonaloilla toteutettavilla toimilla. Ne perustuvat pääosin ministeriöiden tuottavuusohjelmissa esittämiin hankkeisiin, joista monet ovat jo käynnistyneet. Toimenpiteisiin kuuluu sekä toiminnallisia uudistuksia että tietotekniikan käytön tehostamista. Tuottavuuden paranemisen lisäksi monet hankkeet tuottavat kansalaisille ja yrityksille myös parempaa ja nopeampaa palvelua.

Valtionhallintoon perustetaan jo perustetut palvelukeskukset mukaan lukien viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta, jotka muodostavat yhtenäisin periaattein toimivan verkoston.

Hallituksen tarkoituksena on, että valtio kantaa hyvänä työnantajana kokonaisvastuuta henkilöstöstään ja pyrkii turvaamaan työn jatkuvuuden tuottavuuden parantamista ja alueellistamista koskevissa hankkeissa. Henkilöstöä tuetaan sijoittumaan uusiin tehtäviin. Tämän edistämiseksi valtio järjestää valmennusta uuteen työhön siirtymistä varten. Samalla näiden periaatteiden toteutuminen edellyttää henkilöstöltä valmiutta muutoksiin ja siirtymistä uuteen yksikköön tai uusiin työtehtäviin omalla työssäkäyntialueella.

Suomi mukaan työvaltaisten palvelualojen alv-kokeiluun

Suomi osallistuu EU:n työvaltaisten palvelualojen arvonlisäverokanta -kokeiluun kampaamo- ja parturipalveluiden, sekä pienten korjauspalveluiden (polkupyörien, kenkien, nahkatavaroiden, vaatteiden ja liinavaatteiden korjaus) osalta. Näiden palveluiden verokanta lasketaan 22 prosentista 8 prosenttiin vuoden 2007 alusta lukien. Arvonlisäveronkannan alentamisen arvioidaan vähentävän valtion arvonlisäveron tuottoa noin 40 milj. eurolla.

Pientalojen lämmitystapamuutosinvestointeja uusiutuvien ja vähäpäästöisten energialähteiden käytön edistämiseksi tuetaan energia-avustuksella vuosina 2006-2007. Tarkoitukseen kohdennetaan energia-avustusta kehysten mukaisen määrärahan sisällä. Pellettivaraston rakentamisen työkustannukset otetaan kotitalousvähennyksen piiriin.

Valtiontalous tasapainossa

Ennakoitua paremman tulokehityksen ja maltillisten menolisäysten johdosta valtiontalouden ennustetaan olevan kansantalouden tilinpidon käsittein tasapainossa vuonna 2007. Hallitusohjelmassa asetettu tavoite valtiontalouden tasapainosta vaalikauden lopussa näyttäisi siten olevan saavutettavissa. Talous-, vero- ja tulopoliittiset linjaukset ovat tukeneet myönteistä työllisyyskehitystä ja talouden aktiviteetin kasvu on myös johtanut myönteiseen verotulokehitykseen. Vuonna 2006 valtionvelka säilyy euromääräisesti lähes ennallaan, mutta palaa laskevalle uralle jälleen vuonna 2007. Talouden kasvu ja positiiviset tulonäkymät pitävät valtion velkasuhteen laskussa koko kehyskauden. Bruttokansantuotteen kasvun hidastuminen ja menojen lisäyspaineet uhkaavat kuitenkin vaarantaa velkasuhteen alenevan kehityksen vuosina 2008-2011.

Kuntatalouden menokehitys avainasemassa

Kuntatalouden arvioidaan pysyvän edelleen kireänä. Rahoitustilanteen kireys edellyttää kunnilta konkreettisia kuntarakennetta, palvelujen tuotantotapoja ja tuottavuuden parantamista koskevia päätöksiä. Nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä kuntatalouden rahoitustasapainon turvaamiseksi ja velkaantumisen kasvun rajoittamiseksi.

Valtionapuihin tulevia muita merkittäviä lisäyksiä ovat kansallisen terveydenhuollon hankkeen sekä sosiaalihuollon hankkeen toteuttamiseen osoitetut lisäpanostukset yhteensä 75 miljoonaa euroa vuonna 2007.

Valtion päättämien toimenpiteiden lisäksi kuntien valtionapuihin vaikuttavat kehyskaudella tapahtuva ikärakenteen ja väestön määrän muutos. Muutoksesta johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien arvioidaan lisääntyvän kehyskaudella 163 miljoonalla eurolla ja vastaavasti opetustoimen valtionosuuksien oletetaan alenevan noin 98 miljoonalla eurolla.

Kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 53 miljoonaa euroa vuonna 2007.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Väestötietolain kokonaisuudistusta selvittänyt työryhmä luovutti 16.3.2006 esityksensä alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Työryhmän tehtävänä oli valmistella lainsäädäntö, joka nykyistä paremmin ja täsmällisemmin ohjaa väestötietojärjestelmän tietojen sekä varmennetun sähköisen asioinnin tehtävien ja palvelujen ylläpitoa, hyväksikäyttöä sekä järjestelmä- ja palvelukehitystä. Uudistetussa lainsäädännössä on tarkoituksena ottaa paremmin huomioon kansalaisten perusoikeudet, erityisesti yksityiselämän ja henkilötietojen suoja sekä oikeusturva ja hyvä hallinto. Uudistetun lainsäädännön tavoitteena on myös lisätä ja parantaa mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä väestötietojen ja varmennetun sähköisen asioinnin palvelujen nykyistä monipuolisempaan hyväksikäyttöön yhteiskunnan eri sektorien toiminnoissa sekä edistää hyvää tiedonhallintatapaa. Lisäksi tavoitteena on selkiyttää rekisterihallinnon viranomaisten välistä työnjakoa sekä mahdollistaa joustavat toimivallan järjestelyt rekisterihallinnon viranomaisten välillä. Lisätietoja antavat lainsäädäntöneuvos Ilkka Turunen p. (09) 160 42873 ja lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen, (09) 160 42839 sisäasiainministeriöstä.

Autojen transitokuljetusten tilannetta Suomen kautta Venäjälle selvittänyt rakennusneuvos Juhani Tervala luovutti 17.3.2006 selvityksensä liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle. Tervalan tehtävänä oli tutkia, mitä esteitä junakuljetuksille nykyisin on sekä tehdä ehdotukset siitä, kuinka ministeriö voi edistää junakuljetuksien hyödyntämistä. Selvityksen mukaan kolmasosa autojen kuljetuksista Suomen kautta Venäjälle siirtynee lähivuosina rautateille. Tämä on mahdollista, kun Moskovaan valmistuu autokuljetusten tarvitsema terminaali ja sopivaa venäläistä vaunustoa saadaan riittävä määrä. Junakuljetusten kilpailukykyä lisää myös tullauksen nopeutuminen. Tervalan ehdotukset liittyvät liikenneverkon käyttömaksuihin. Valtio voisi edistää junakuljetusten yleistymistä alentamalla väliaikaisesti rataveroa. Toinen vaihtoehto olisi rajoittaa rekkojen tankissa Suomeen tuotavan verottoman polttoaineen määrä 200 litraan. Tervala toteaa, että valtion tulisi ensisijaisesti keskittyä minimoimaan rekkakuljetusten haittoja. Keskeisenä keinona Tervala pitää mm. valtatien 7 pikaista parantamista. Autojen kuljetus on lisääntynyt viime vuosina selvästi. Vuodesta 2004 vuoteen 2005 kuljetukset kasvoivat 43 prosenttia. Lähivuosina kuljetusten arvioidaan kaksinkertaistuvan. Vuonna 2005 kuljetettiin Venäjälle 340 000 uutta henkilö- ja pakettiautoa. Näistä junalla kuljetettiin vain 5 000 kappaletta. Yhdellä kokojunalla voitaisiin korvata 50-60 kuorma-autokuljetusta. Lisätietoja antaa liikennepalveluyksikön päällikkö, rakennusneuvos Juhani Tervala p. (09) 160 28482 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.