Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 9/2006

Liite: Ministereiden sijaisuudet 3.3.2006

TASAVALLAN PRESIDENTTI

MUUTOS VALTIONEUVOSTOSSA

Tasavallan presidentti vapautti 3.3.2006 valtiotieteen maisteri, kansanedustaja Mari Johanna Kiviniemen valtioneuvoston jäsenyydestä ja toimimasta ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä ulkoasiainministeriössä sekä ministerinä käsittelemästä valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita ja määräsi kauppatieteiden maisteri, valtiotieteen kandidaatti, kansanedustaja Paula Ilona Lehtomäen hänen tilalleen. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 3.3.2006 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 8/2006 vp) laeiksi kuntalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Kuntalakia muutetaan siten, että valtuusto voi valita kunnan johtoon pormestarin sekä apulaispormestareita. Kuntalakiin otetaan säännökset luottamushenkilön oikeudesta saada vapaata työstään luottamustoimen hoitamiseksi sekä kunnan mahdollisuudesta tukea valtuustoryhmien toimintaa. Lisäksi muutetaan ottooikeutta ja kunnan talouden tasapainottamista koskevia säännöksiä. Työsopimuslakia, valtion virkamieslakia, kunnallisesta viranhaltijasta annettua lakia ja merimieslakia muutetaan siten, että niissä on viittaussäännös kuntalaissa säädettävään luottamushenkilön oikeuteen saada työstään vapaata luottamustoimen hoitamiseksi. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava ehdotuksen mukaisena ensimmäisen kerran vuonna 2006, kun laaditaan kunnan talousarvio vuodelle 2007 sekä taloussuunnitelma. Tilinpäätös ja toimintakertomus on lisäksi laadittava ehdotetun mukaisesti ensimmäisen kerran tilikaudelta 2006, jolloin myös tarkastuslautakunnan olisi arvioitava talouden tasapainotusta. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 44500)

Esitys (HE 9/2006 vp) laiksi opintotukilain muuttamisesta. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien tulorajoja ja kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen maksullisella linjalla opiskelevien, oppilaitoksen asuntolassa asuvien opiskelijoiden asumislisää korotetaan kustannustason muutosten perusteella. Lisäksi opintotukilain soveltamisalaa koskevaa säädösviittausta ulkomaalaislakiin tarkistetaan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.11.2006. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 160 77443)

Esitys (HE 10/2006 vp) laeiksi tieliikennelain muuttamisesta ja Tiehallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Tieliikennelakiin lisätään kävelykadun liikennesäännöt. Kävelykatu on jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettu tie, joka osoitetaan uudella liikennemerkillä. Kävelykadulla jalankulkija saa kulkea kadun kaikilla osilla, polkupyöräilijän on sovitettava ajonsa jalankulun mukaan ja moottoriajoneuvoliikenne rajataan kadun varrella olevalle kiinteistölle ajoon. Tieliikennelakiin lisätään myös säännöt, joita on noudatettava liikennemerkillä osoitetussa tunnelissa. Lisäksi Tiehallinnosta annettua lakia muutetaan Tiehallinto nimetään tunneleitten turvallisuudesta vastaavaksi hallintoviranomaiseksi. (LVM hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen 160 28629

Esitys (HE 11/2006 vp) laiksi tasavallan presidentin palkkiosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Tasavallan presidentin vuotuisen palkkion ja edustusmäärärahan määriä tarkistetaan. Tasavallan presidentin vuotuinen palkkio on 126 000 euroa. Edustustarkoituksia varten suoritetaan lisäksi 171 000 euroa vuodessa. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi takautuvasti 1.3.2006. (VNK hallintojohtaja Auni-Marja Vilavaara 160 22026)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti ratifioi 3.3.2006 ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen neljännentoista pöytäkirjan yleissopimuksen valvontajärjestelmän muuttamiseksi ja vahvisti lain ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen neljännentoista pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 232/2005 vp). Valvontajärjestelmän toimintaa pyritään parantamaan antamalla ihmisoikeustuomioistuimelle menettelyllisiä keinoja ja tarvittavaa joustovaraa valitusten käsittelyssä. Myös ihmisoikeustuomioistuimen lopullisten tuomioiden nopea ja täydellinen täytäntöönpano pyritään varmistamaan. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 160 55729)

Tasavallan presidentti määräsi 3.3.2006 eduskunnan kirjeen merkittäväksi pöytäkirjaan ja antoi valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä kirjeestä aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunta on 16.2.2006 päivätyssä kirjeessään virheellisyyden asianmukaista oikaisemista varten ilmoittanut sosiaali- ja terveysministeriölle, että eduskunnan 23.11.2005 päivätyssä vastauksessa (EV 139/2005 vp) hallituksen esitykseen laiksi sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 68/2005 vp) sekä sitä täydentävään hallituksen esitykseen sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi annetun hallituksen esityksen HE 68/2005 vp täydentämisestä (HE 129/2005 vp) on vastauksen suomen- ja ruotsinkielisessä versiossa havaittu seuraava virhe: Eduskunnan vastauksessa sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain 18 luvun 24 §:ään sisältyy 2 momenttia (s. 9). Pykälään tulee lisätä mainitun täydentävän hallituksen esityksen (129/2005 vp) mukaisesti 2 momentin tilalle uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi. Uusi 2 momentti kuuluu: "Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yrittäjän lisärahoitusosuutta tarkistetaan siten, että yrittäjän lisärahoitusosuuden tuotolla voidaan kattaa se osa 11 §:ssä tarkoitetusta työtulovakuutuksen kulusta, joka muodostuu 8 luvun 10 §:ssä tarkoitetusta päivärahamenosta." (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 3.3.2006 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Algerian kanssa tehdyn Euro-Välimeri-assosiaatiosopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Valenciassa 22.4.2002 Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Algerian välillä tehty sopimus, joka on tullut voimaan 1.9.2005. Laki (253/2004) tulee voimaan 8.3.2006. Asetus tulee voimaan 8.3.2006. (UM lähetystöneuvos Eija Rotinen 160 56538)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 3.3.2006 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Vesa Himaselle tai hänen estyneenä ollessaan ministerineuvos Satu Mattilalle myönnetään valtuudet allekirjoittaa 12.8.1949 tehtyjen Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirja uuden tunnusmerkin käyttöönotosta. Geneven sopimusten (SopS7-8/1955) kolmas lisäpöytäkirja ja Punaisen ristin liikkeen uusi lisätunnus, punainen kristalli, hyväksyttiin 7.12.2005 Genevessä järjestetyssä diplomaattikonferenssissa. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

Suomen liittyminen WIPOn tekijänoikeussopimukseen. WIPOn tekijänoikeussopimus, joka tuli voimaan 6.3.2002, täydentää kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevaa Bernin yleissopimusta saattamalla ajan tasalle luovien tekijöiden oikeudet sekä parantamalla oikeuksien tehokasta käyttämistä. Sopimuksella mukautetaan tekijänoikeuden alan kansainvälistä sopimusjärjestelmää tietoyhteiskunnan vaatimuksiin sekä digitaalitekniikkaan ja tietoverkkoihin liittyviin erityiskysymyksiin. (OPM johtaja Jukka Liedes 160 77481)

Suomen liittyminen WIPOn esitys- ja äänitesopimukseen ja päätös ilmoituksen antamisesta. WIPOn esitys- ja äänitesopimuksella, joka tuli voimaan 20.5.2002, uudistetaan esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajien oikeuksien kansainvälistä suojaa saattamalla oikeudet ajan tasalle sekä parantamalla oikeuksien tehokasta käyttämistä. Sopimukseen liittymisen yhteydessä annetaan seuraava ilmoitus: Sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti Suomen tasavalta käyttää hyväkseen esittävien taiteilijoiden, äänitteiden valmistajien sekä radioyritysten suojaamisesta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (Rooman sopimus) 17 artiklan mukaisia mahdollisuuksia ja viittaa Rooman sopimuksen ratifioinnin yhteydessä antamaansa ilmoitukseen, jossa se totesi soveltavansa sanotun sopimuksen 5 artiklan yhteydessä pelkästään tallennuskriteeriä ja 16 artiklan 1 kappaleen alakohdan (a)(iv) yhteydessä tallennuskriteeriä kansallisuuskriteerin sijasta. (OPM johtaja Jukka Liedes 160 77481)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 3.3.2006 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan poliisilain muuttamisesta, maakuntalaki henkilörekistereitä koskevien valtakunnallisten säännösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun maakuntalain 15d §:n muuttamisesta, maakuntalaki ajoneuvojen katsastuksesta ja rekisteröinnistä annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki huviveneistä annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan poliisiviranomaisista annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnassa annetun tieliikennelain 50 §:n muuttamisesta, maakuntalaki poliisin perusrekisteristä annetun maakuntalain 4 §:n muuttamisesta, maakuntalaki lasten kotihoidon tuesta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan peruskoululain 21 §:n muuttamisesta, maakuntalaki teollisuuden ja eräiden muiden elinkeinoalojen maakunnantakauksista annetun maakuntalain 4 §:n muuttamisesta, maakuntalaki toimeentulotuesta annetun lain soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain 1 ja 7 §:n muuttamisesta sekä maakuntalaki työmarkkinapoliittisesta toiminnasta annetun maakuntalain muuttamisesta. Ahvenanmaan maakuntapäivät on hyväksynyt mainitut maakuntalait. (UM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Kiinan kansantasavallan hallituksen välillä meriliikenteestä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 1/2006 vp). (UM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

Ahvenanmaan valtuuskunnan vuoden 2004 verohyvitystä koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain mukaisesti päätöksessään 15.12.2005 vahvistanut Ahvenanmaan maakunnalle kuuluvan vuoden 2004 verohyvityksen. Verohyvityksen määrä on 20 508 069 euroa. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 2.3.2006 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maatalousyrittäjien opintorahana maksettavan tuen määrästä. Opintorahaan käytetään vuonna 2006 enintään 1,0 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 8.3.2006. (MMM vanhempi hallitussihteeri Heikki Koponen 160 54262)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2006 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta. Tukea maksetaan enintään 18 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti vuodessa. Asetus tulee voimaan 8.3.2006. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2005 annetun valtioneuvoston asetuksen 8 ja 9 §:n muuttamisesta. Komission päätöksen 2001/61/EY perusteella nurmisiementen kansallista tukea voidaan maksaa enintään päätöksessä vahvistetuille enimmäisaloille. Jos nämä alat ylittyvät, tuen maksun perustana olevaa alaa joudutaan pienentämään. Alueilla A ja B maksettavassa tuessa on otettu huomioon myös nurmelle maksettava ympäristötuen kansallinen lisäosa. Viljakasvien sertifiointiaikaa jatketaan siten, että se päättyy 30.6.2006. Lisäksi viljan siementuotannon tuen tukiyksikkökertoimeksi asetetaan 0,80. Tämä on tarpeen, jotta varmistetaan se, että 100 000 tonnin tuetun tuotannon enimmäismäärä ei ylittyisi. Asetus tulee voimaan 8.3.2006. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 2.3.2006 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa vuoden 2006 lähialueyhteistyömäärärahoja koskeva käyttösuunnitelma. Vuoden 2006 talousarviossa ulkoasiainministeriön pääluokkaan momentille 24.50.66 (Lähialueyhteistyö) on tarkoitukseen varattu 23 000 000 euroa, mistä nyt vahvistetaan 19 931 342 euron käyttösuunnitelma. (UM lähetystöneuvos Petri Salo 160 55625)

Päätös myöntää Insta DefSec Oy:lle maastavientilupa Israeliin. Maastavientiluvan perusteella Insta DefSec Oy saa viedä maasta vuoden 2012 loppuun mennessä Israeliin EuroSpike-panssarintorjuntaohjuksen komponentteja (hakupään runko) 3<|>072 kappaletta. Asiakas on Rafael Ltd. POB 0911 (3L) Haifa 31008, Israel. Insta DefSec Oy toimii Rafaelin alihankkijana. Loppukäyttäjinä ovat Italian ja Puolan puolustusvoimat. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Tuloisela 160 88126)

Päätös vapauttaa suurlähettiläs Pekka Lintu Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvoston Suomen valtiota edustavan varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen 2.3.2006 lukien toistaiseksi alivaltiosihteeri Pekka Huhtaniemi. (VM neuvotteleva virkamies Asta Niskanen 160 33132)

Päätös maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräajan asettamisesta. Määräaika päättyy 10.3.2006. Asetettava määräaika on tarpeen, koska valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen (MKT ja SLC) välisissä neuvotteluissa ei päästy 1.3.2006 yhteiseen näkemykseen Euroopan komissiolle tehtävästä nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallista tukea koskevasta ilmoituksesta. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Päätös myöntää yhteiskuntatieteiden maisteri Saana Siekkiselle ero työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen sosionomi Pirjo Väänänen 2.3.2006 lukien jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2006. (STM ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri 160 74412)

Päätös myöntää lääketieteen tohtori Lauri Vuorenkoskelle ero tarkastuslautakunnan lääkärivarajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen erikoislääkäri, dosentti Timo Kauppila 2.3.2006 lukien tarkastuslautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2008. (STM ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri 160 74412)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 3.3.2006 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa ministereiden työnjako valtioneuvoston kansliassa ja ulkoasiainministeriössä. Kukin ministeri käsittelee toimialaansa kuuluvat kansainväliset asiat sekä virkanimitys- ja henkilöstöasiat. Samoin kukin ministeri johtaa taloussuunnittelua ja talousarvioiden ja muiden yhteisten asioiden valmistelua omalla toimialallansa. Ulkoasiainministeriössä virkanimitys- ja henkilöstöasiat käsittelee ulkoasiainministeri.

Muilta osin työnjako valtioneuvoston kansliassa on seuraava: Ministeri Lehtomäki käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle ja EU-puheenjohtajuussihteeristölle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan Eurooppa-neuvostoon liittyviä asioita, valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevia asioita eikä valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unioniin liittyviä nimitysasioita. Pääministeri Vanhanen käsittelee muut valtioneuvoston kanslialle kuuluvat asiat.

Muilta osin työnjako ulkoasiainministeriössä on seuraava: Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki käsittelee kauppapolitiikkaa, kehitysyhteistyötä ja lähialueyhteistyötä koskevat asiat. Ministeri Enestam käsittelee pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvat asiat. Ulkoasiainministeri Tuomioja käsittelee muut ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat asiat. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös määrätä ministereiden sijaiset (liite). (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

Päätös lähettää eduskunnalle valtioneuvoston kirjelmä ja sen liitteenä oleva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen ilmoitus sidonnaisuuksistaan. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 160 22007)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 2.3.2006 seuraavat nimitysasiat:

Filosofian tohtori Kimmo Pitkänen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 18.4.2006 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 2.3.2006 seuraavia asioita:

Vuoden 2005 talousarvion momentin 26.01.19 (Sisäasiainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot) arviomäärärahan ylittäminen 2 300 000 eurolla. (SM talousjohtaja Jukka Aalto 160 44847)

Vuoden 2006 talousarvion momentin 28.81.95 (Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa) ylittäminen 1 877 829 eurolla. Suomen valtio on 5.1.2006 annetulla Helsingin hovioikeuden tuomiolla velvoitettu maksamaan korvauksia Rakennustoimisto Paavola & Parkkila Oy:n ja Rakennus Saharinen Oy:n muodostamalle Työyhteenliittymä Museolle Suomen kansallismuseon urakasta. Vahingonkorvaus perustuu lisä- ja muutostöihin, joita rakennustyön suorittaja on pitänyt urakkasopimuksiin kuulumattomina. (OPM tarkastustoimenpäällikkö Tiina Heikkinen 160 77300)

Oulun yliopiston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan Laitosrakennus 2:n peruskorjattavista 8 260 htm2:n tiloista ja niihin liittyvistä koe-eläinkeskuksen 1 087 htm2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 11 vuotta, vuosivuokra ilman hoitokustannuksia noin 1,2 miljoonaa euroa (alv 0%). Peruskorjaus on tarkoitus toteuttaa vuosien 2006-2009 aikana. Sopimuksella korvataan aiempi sopimus, sillä peruskorjauksen yhteydessä tilojen laajuus muuttuu ja käyttäjälähtöiset muutokset lisäävät neliövuokraa. (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 160 77222)

Alueellisille metsäkeskuksille 6 190 000 euron osoittaminen käytettäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaan yksityisille metsänomistajille maksettaviin korvauksiin metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä aiheutuviin vähäistä suurempiin menetyksiin (metsätalouden ympäristötuki) sekä metsien luonnonhoitoa edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Päätöksellä varataan 357 100 euroa käytettäväksi valtakunnallisiin metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukeviin hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön erillisellä päätöksellä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson mukaisiin kokeiluhankkeisiin luonnonarvokauppaan ja monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostoihin varataan käytettäväksi 450 000 euroa. Yhteistoimintaverkostovaroista osoitetaan pilottihankealueiden metsäkeskuksille 245 500 euroa käytettäväksi pilottihankkeisiin liittyvien kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisiin metsätalouden ympäristötukeen, luonnonarvokauppaan sekä metsien luonnonhoitoa edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. (MMM metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen 160 52415)

Valtion vientitakuista annetun lain erityisriskinottovaltuutta koskeva kauppa- ja teollisuusministeriön päätös. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaa Finnvera Oyj:lle valtion vientitakuista annetun lain 6 §:n mukaisen erityisriskinottovaltuuden myöntää laissa tarkoitettuja valtion vientitakuita korkean riskin maihin suuntautuvalle viennille. Erityisriskinottovaltuus on lain mukaan yhteensä enintään 1 000 miljoonan euroa. (KTM teollisuusneuvos Eeva-Liisa Virkkunen 160 62672)

Valtiontakuurahaston talousarvion vahvistaminen vuodelle 2006. Valtiontakuurahaston yhdystilillä oli varoja vuoden 2005 lopussa 423 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 suoriteperusteisen tuloksen ennakoidaan muodostuvan 8,7 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Kassaperusteiseksi muutettuna tuloksen arvioidaan olevan 27,6 miljoonaa ylijäämäinen. Valtiontakuurahastossa on siten riittävästi varoja valtiontakuurahaston talousarvion mukaisten menojen kattamiseen. (KTM ylitarkastaja Outi Kanniainen 160 63656)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 1.3.2006

Hallitus käsitteli ehdotusta hallituksen maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi

Hallitus käsitteli iltakoulussa keskiviikkona 1. maaliskuuta ehdotusta maahanmuuttopoliittiseksi ohjelmaksi.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman pääpaino on työperusteisen maahanmuuton edistämisessä. Muita keskeisiä teemoja ovat opastusjärjestelmän luominen, maahanmuuttajien kotouttamisjärjestelmän tehostaminen sekä etnisten suhteiden parantaminen. Tavoitteena on edistää moniarvoisen, monikulttuurisen ja syrjimättömän yhteiskunnan kehittymistä ja siten tukea Suomen kansainvälistymistä ja parantaa kansainvälistä kilpailukykyä.

Ohjelmaehdotuksen mukaan tulevaan työvoiman niukkuuteen ja osaamisvajeeseen vastataan muiden toimien ohella edistämällä myös työperusteista maahanmuuttoa. Tällöin on otettava huomioon lupajärjestelmän kehittäminen sekä työntekijöiden, elinkeinon harjoittajien, mutta myös opiskelijoiden ja perheenjäsenten asema. Työvoiman maahanmuuttoon liittyy kiinteästi myös työelämään ja yhteiskuntaan opastaminen ja kotouttaminen, koska tavoitteena on turvata mahdollisuudet myös osallisuuteen, perheeseen, oikeudenmukaiseen kohteluun ja syrjimättömyyteen.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanoa varten valmistellaan erillinen toimeenpano-ohjelma. Toimeenpano-ohjelmassa myös määritellään aikataulut toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Uuden ohjelman laatiminen on kirjattu pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. Hallituksen strategia-asiakirjan mukaan maahanmuuttopoliittisen ohjelman valmistelun tarkoituksena on määritellä maahanmuuttopolitiikan arvot tavoitteena ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen sekä hyvän hallintokulttuurin vahvistaminen. Samalla on tarkoitus torjua maahanmuuttoon liittyviä uhkia.

Lisätietoja: johtaja Mervi Virtanen, p. 010 60 48020 ja ylitarkastaja Olli Sorainen, p. 010 60 48022, työministeriö

Hallitus käsitteli uusien EU-maiden siirtymäkausia

Hallitus käsitteli iltakoulussa keskiviikkona 1. maaliskuuta ehdotusta valtioneuvoston selonteoksi eduskunnalle siirtymäaikalain vaikutuksista sekä työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutuksista. Selontekoa on valmisteltu työministeriön asettamassa kolmikantaisessa työpolitiikan neuvottelukunnan kansainvälisen liikkuvuuden jaostossa. EU-ministerivaliokunta käsitteli siirtymäaikalakia 17. helmikuuta.

EU:n laajentuessa 1.5.2004 Suomessa tuli voimaan EU:n uusien jäsenmaiden kansalaisten liikkuvuutta rajoittava laki. Työntekijöiden liikkuvuus Suomeen palvelujen tarjonnan puitteissa vapautui kokonaan. Henkilöiden pääsy Suomen työmarkkinoille työvoiman liikkuvuuden puitteissa vapautui siltä osin, kun sitä ei rajoita laki Tshekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä. Laki ei koske Kyproksen ja Maltan kansalaisia. Siirtymäkautta koskeva määräaikainen laki lakkaa olemasta voimassa vappuna.

Selonteossa esitetään, että Suomi ei jatka 1.5.2006 jälkeen siirtymäaikalain piirissä olevien EU-maiden kansalaisiin sovellettua siirtymäaikaa.

Ulkomaisten työntekijöiden määrä ei ole kasvanut merkittävästi EU:n laajentumisen jälkeen. Siirtymäaikalain soveltamisala on suppea, ja sen merkitys uusista jäsenmaista tulevien työntekijöiden maahan tulon rajoittamiseen on ollut pieni. Valtaosa Suomeen työhön hakeneista on pyrkinyt aloille, joille työvoimaa ei ole ollut saatavissa.

Uusien EU-maiden työvoimasta Suomi on kiinnostanut lähinnä virolaisia. Syynä tähän on kielellinen ja maantieteellinen läheisyys sekä hyvät liikenneyhteydet. Viime vuonna virolaisia asui Suomessa pysyvästi noin 15 000.

Uusien EU-maiden kansalaisten liikkuvuus on koko EU-alueella ollut odotettua vähäisempää. Yhdessäkään jäsenmaassa ei ole ilmennyt merkittäviä häiriöitä työmarkkinoilla.

Selonteossa esitetään, että kaikkia EU-kansalaisia koskevaa rekisteröintimenettelyä kehitetään. Rekisteröinnin tavoitteena on parantaa EU-maista tulevien työntekijöiden liikkuvuuden tilastointia.

Samoin esitetään, että liittymissopimusten sallimat edellytykset uusien EU-maiden kansalaisten rekisteröitymisestä selvitetään ja tehdään tarvittavat ehdotukset työministeriön yhteydessä toimivassa työpolitiikan neuvottelukunnan liikkuvuusjaostossa maaliskuun loppuun mennessä. Rekisteröityminen parantaa mahdollisuuksia työvoiman liikkuvuuden seurantaan ja työehtojen valvontaan.

Siinä esitetään myös, että ulkomaisten työntekijöiden työehtojen valvonnan tehostamista jatketaan. Valmistelun tavoitteena on edistää työehtojen noudattamista ja ehkäistä työnantajavelvoitteiden laiminlyönnistä aiheutuvia kilpailun vääristymiä sekä luoda Suomessa toimiville tilaajayrityksille edellytykset selvittää lakien ja työehtojen noudattaminen. Ulkomaisen työvoiman työsuhteen ehtojen valvonnan tehostamistarpeita selvittävä työryhmä Ulteva 2 tekee lainsäädäntömuutoksista ehdotuksensa 10. maaliskuuta mennessä, jonka jälkeen hallitus antaa asiaa koskevat lakiesitykset.

Selonteossa todetaan, että EU:n laajentuessa 1.1.2007 ei ole tarpeen rajoittaa Bulgarian ja Romanian kansalaisten pääsyä Suomen työmarkkinoille.

Lisätietoja: johtaja Mervi Virtanen, p. 010 60 48020 ja ylitarkastaja Olli Sorainen, p. 010 60 48022, työministeriö

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 2.3.2006

Virkamiesjohdon valintamenettelyä ja liikkuvuuden lisäämistä koskeva uudistus etenee valtioneuvoston käsittelyyn

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi 2.3.2006 hallituksen esityksen antamista valtion virkamiesjohdon valintamenettelyä ja liikkuvuuden lisäämistä koskevasta uudistuksesta. Esitys on tarkoitus tuoda valtioneuvostoon lähiviikkoina. Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2007.

Esitys merkitsee huomattavaa muutosta johtavien virkamiesten asemaan nykyiseen järjestelmään verrattuna. Keskeisiä muutoksia olisivat ylimmän johdon virkojen muuttaminen valtionhallinnon yhteisiksi sekä tehtävään määräämismenettelyn käyttöön ottaminen. Uuden järjestelmän piiriin kuuluisivat ministeriöiden kansliapäälliköt, alivaltiosihteerit ja osastopäälliköt sekä välittömästi ministeriöiden alaisten virastojen päälliköt. Näiden virkojen määrä on yhteensä noin 130.

Yhteiset virat täytettäisiin avointa ja julkista menettelyä käyttäen kuten nykyisinkin. Virkaan nimitettäisiin toistaiseksi, ilman määräaikaa. Virat olisivat nimeltään johdon virkoja ja tehtävänimikkeet puolestaan kuvaisivat virkamiehen asemaa organisaatiossa. Virkanimityksen jälkeen henkilö määrättäisiin erikseen ylimmän johdon tehtävään, esimerkiksi ministeriön kansliapäällikön tehtävään. Myös tehtävät täytettäisiin avointa menettelyä käyttäen.

Tehtävään määräys olisi määräaikainen ja kestäisi kerrallaan viisi vuotta. Henkilö voitaisiin määrätä samaan tehtävään uudelleen. Tavoitteena on kuitenkin, että aktiivista urasuunnittelua ja valmennusta käyttäen löydetään uusi haasteellinen tehtävä ensimmäisen tai toisen jakson päättyessä. Tosiasiallinen ja laajempi mahdollisuus kiertoon toteutuu aikaa myöten, kun liikkuvuus lisääntyy myös uran alkuvaiheessa. Johdon virkaan nimitetty voisi myös suostumuksensa mukaan siirtyä muuhun kuin uuden järjestelmän piiriin kuuluvaan johdon tehtävään. Tällainen voisi olla esimerkiksi määräaikainen vaativa asiantuntijatehtävä valtioneuvostossa.

Nimitykset ja tehtävään määräykset valmisteltaisiin uudessakin järjestelmässä sen ministeriön johdolla, jossa tai jonka hallinnonalalla kyseinen tehtävä on. Ministeriöiden tueksi perustettaisiin valtionhallinnon johdon tukiyksikkö valtiovarainministeriöön. Valtioneuvoston ja presidentin nimitysvalta säilyisi ennallaan.

Hallituksen tavoitteet tehostaa poikkihallinnollisuutta vaativat ylimmältä virkamiesjohdolta laaja-alaista näkemystä. Toisaalta taas tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistukset edellyttävät johtajalta henkilökohtaista vastuuta johtamansa organisaation tuloksista. Näiden uudistusten toimeenpano vaatii johtamisen ammattitaitoa, joka on otettava huomioon uusia johtajia valittaessa. Henkilöjohtamis- ja esimiestaitoja painotetaan valinnassa nykyistä enemmän.

Perinteinen käytäntö, jossa johtajat yleensä valitaan samassa organisaatiossa syvällistä erityisosaamista hankkineista asiantuntijoista, saattaa rajoittaa poikkihallinnollisen laaja-alaisen näkemyksen muodostumista. Määräaikaisilla johtamistehtävillä lisättäisiin johdon liikkuvuutta. Tätä kautta parannettaisiin koko valtioyhteisön kattavaa ohjausta, mikä puolestaan edistäisi valtionhallinnon johtamisen laatua sekä toimintojen tuottavuutta ja tehokkuutta.

Lisätietoja antaa valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, p. (09) 160 34900, valtiovarainministeriö

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 2.3.2006

Hallitus tehostaa alkoholihaittojen vähentämistä toimenpidepaketilla

Hallituksen alkoholipoliittinen ministerityöryhmä kokosi toimenpidepaketin, joka sisältää eri hallinnonalojen toimenpiteitä alkoholihaittojen vähentämiseksi. Hallitus käsitteli alkoholipoliittisen ministerityöryhmän ehdotuksia neuvottelussaan torstaina 2. maaliskuuta.

Hallitus puolsi useita toimenpiteitä, joita eri ministeriöt toteuttavat alkoholihaittojen vähentämiseksi. Toimenpiteiden tehokkuus perustuu siihen, että useita haittoja vähentäviä keinoja otetaan käyttöön samanaikaisesti.

Lapsiin ja nuoriin suuntautuvaa alkoholimainontaa aiotaan rajoittaa televisiossa ja elokuvateattereissa sekä urheilu- ja liikuntajärjestöjen tilaisuuksissa. Alkoholipakkauksiin ja -pulloihin tulee varoitusmerkintä sikiövaurioista sekä olutpakkausten niin sanotut paljousalennukset poistetaan. Alkoholijuomien myynnin edistäminen polkuhintamyynnin ilmoituksin ei olisi enää mahdollista. Alkoholinmyynti voitaisiin aloittaa aamuisin vasta klo 9.

Alkoholia myydään vasta klo 9

Alkoholijuomista ja väkiviinasta annettua asetusta muutetaan siten, että alkoholijuomien myynti alkaa aikaisintaan klo 9 aamulla. Nykyisin kioskit ja kaupat voivat myydä alkoholia aamuisin jo klo 7.

Alkon myymälöiden aukioloaikojen paikallista vaihtelua kokeillaan parilla paikkakunnalla. Kokeilun tavoitteena on ehkäistä järjestyshäiriöitä ottaen paremmin huomioon alueen asukkaiden näkemykset.

Alkot avataan klo 9 ja anniskelu ravintoloissa alkaa klo 9. Yhtenäinen myynnin aloitusaika viestittää muun muassa sitä, että keskiolutkin on alkoholijuoma.

Varoitusmerkinnät kertovat alkoholin terveysvaaroista

Alkoholilakia muutetaan siten, että alkoholipakkauksiin ja -pulloihin tulee varoitusmerkintä alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista. Esimerkiksi Ranska on päättänyt ottaa varoitusmerkinnät käyttöön. Varoitusmerkinnöistä säädettäisiin tarkemmin asetuksella.

Alkoholin hinnoittelu ja myynnin edistäminen

Etenkin oluen myynnissä käytetyt niin sanotut paljousalennukset poistetaan. Tällöin esimerkiksi yhden olutpullon hinta ei saa riippua siitä, ostaako kuluttaja kerralla yhden pullon tai 12 pullon suurpakkauksen.

Alkoholijuomien myyntiä ei myöskään saa edistää hintaa hyväksi käyttäen myymälän tai anniskelupaikan ulkopuolella. Polkuhintailmoitusten ja "happy hour" -ilmoittelun rajoittamisella vähennetään hinnan merkitystä alkoholijuomien markkinoinnissa. Alkoholijuomien hinnoittelu olisi edelleen vapaata.

Alkoholin TV- ja elokuvateatterimainonta

Televisiossa alkoholimainontaa ei sallita alaikäisten katseluaikoina, toisin sanoen alkoholimainoksia saa olla televisiossa vasta klo 21 jälkeen. Elokuvateattereissa alkoholimainonta kielletään alaikäisille sallituissa näytännöissä. Tutkimusten mukaan esim. 13-15-vuotiaat muistavat hyvin televisiossa näkemänsä alkoholimainokset. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee alkoholilakiin tarvittavat muutokset.

Alkoholimainonta ja liikunta

Opetusministeriö arvioi erikseen osana harkinnanvaraista valtionavustusjärjestelmää niiden lajiliittojen toimintaa, joiden toiminnassa esiintyy alkoholimainontaa. Lajiliittojen kanssa neuvotellaan alkoholimainonnasta luopumisesta kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa.

Liikenteen alkoholihaittojen ehkäisemiseksi tarpeellisista toimenpiteistä päätetään liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen yhteydessä.

Poliisin ja alkoholitarkastajien yhteistyötä lisätään

Poliisi ja lääninhallitusten alkoholitarkastajat valvovat yhteistyössä alkoholin myyntiä alaikäisille nykyistä tehokkaammin. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, ettei alkoholia tarjoilla päihtyneille asiakkaille. Tavoitteena on alkoholista aiheutuvien haittojen ja väkivallan vähentäminen. Humalajuomisen vähentäminen on todennäköisesti tehokkain keino väkivallan vähentämiseksi. Sisäasiainministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat käytännön ohjeet yhteistyössä.

Hallitus päätti perustaa työryhmän alkoholimainonnan lainmukaisuuden selkeyttämiseksi ja parantamiseksi.

Lisätietoja: ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (09) 160 73760, alkoholipoliittisen ministerityöryhmän sihteeri, hallitusneuvos Ismo Tuominen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (09) 160 74018, hallitusneuvos Irmeli Virtaranta, valtiovarainministeriö, p. (09) 160 33065, ylitarkastaja Hannu Tolonen, opetusministeriö, p. (09) 160 77031, hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. (09) 160 28629 ja poliisiylitarkastaja Eero Laine, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 42864

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Kansainvälinen asiantuntijapaneeli luovutti 28.2.2006 opetusministeri Antti Kalliomäelle arviointiraportin koskien Suomen arkistolaitosta. Paneeli toivoo arkistolaitokselta aktiivisempaa roolia valtionhallinnon arkistojen toiminnan koordinoinnissa ja hallinnoimisessa sekä uusien järjestelmien neuvonnassa ja opastuksessa. Arkistolaitoksen asiantuntemusta sähköisen asiakirjahallinnon alalla tulisi paneelin mukaan ehdottomasti hyödyntää valtionhallinnon IT-strategiassa. Arviointiraportti International Evaluation of the National Archives Service of Finland (opetusministeriön julkaisuja 2006:5) on osoitteessa: http://www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2006/opm05/opm05.pdf. Lisätietoja antavat ylitarkastaja Irma Reijonen p. (09) 160 77237 ja johtaja Sakari Karjalainen p. (09) 160 77353 opetusministeriöstä.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama metsäkeskusten toiminnan kehittämistä selvittänyt työryhmä luovutti 27.2.2006 muistionsa maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmän tehtävänä oli selvittää tilaaja-tuottaja -mallin käyttökelpoisuutta metsäkeskusten toiminnallisen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Tilaaja-tuottaja -mallin lisäämisellä metsäkeskusten toiminnassa tarkoitetaan metsäkeskusten omilla resursseilla tapahtuvan palvelutuotannon vähentämistä ja siirtymistä nykyistä laajemmin palvelujen tilaajaksi hyödyntäen tilaaja-tuottaja -mallia palvelutuotannon organisoinnin ja tehostamisen periaatteena. Lisätietoja antavat osastopäällikkö Aarne Reunala p. (09) 160 53350 ja ylitarkastaja Leena Arpiainen p. (09) 160 52402 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ympäristöministeriön johtama laaja ohjausryhmä luovutti 28.2.2006 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille kansallisen kemikaaliohjelman. Ohjelmassa on arvioitu kemikaalien aiheuttamaa haittaa yksittäiselle kuluttajalle, kansanterveydelle, työntekijöiden terveydelle ja ympäristölle kemikaalin koko elinkaaren aikana. Haittojen vähentämiseksi ohjelma sisältää 36 ehdotusta toimenpiteiksi. Riskienhallintatoimia ehdotetaan erityisesti sellaisille yhteiskunnan osa-alueille ja toimintoihin, jotka tähän asti ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Ohjelman tavoitteena on, etteivät kemikaalit aiheuta Suomessa merkittävää terveys- ja ympäristöhaittaa vuonna 2020. Lisätietoja antavat ylijohtaja Pekka Jalkanen p.(09) 160 39100 ja neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä p. (09) 160 39733 ympäristöministeriöstä sekä neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä p. (09) 160 73922 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.