Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 51/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 22.12.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 218/2005 vp) Bulgarian ja Romanian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja näiden valtioiden kanssa tehtyjen Eurooppa-sopimusten voimaansaattamislakien kumoamisesta. Liittymissopimuksella liittyvät maat tulevat Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen osapuoliksi. Jos perustuslakisopimus ei ole tullut voimaan, liittyvät maat tulevat kaikkien niiden sopimusten sopimuspuoleksi, joihin Euroopan unioni nykyisin perustuu. Liittyvät maat saavat unionin jäsenvaltioille kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet sellaisina kuin ne kyseisten sopimusten sekä liittymissopimukseen sekä liittymispöytäkirjaan ja liittymisasiakirjaan kirjattujen ehtojen mukaan ovat. Liittymissopimus tulee voimaan tammikuun alussa 2007, jos kaikki liittymissopimuksen sopimuspuolet ovat tallettaneet ratifioimiskirjansa Italian hallituksen huostaan joulukuun 2006 loppuun mennessä. Jos jompikumpi liittyvistä valtioista ei ole ratifioinut sopimusta joulukuun 2006 loppuun mennessä, liittymissopimus tulee voimaan tammikuun alussa 2007 sen valtion osalta, joka on tallettanut ratifioimiskirjansa. Vaikka ratifioimiskirjat on asianmukaisesti talletettu, sopimus tulee voimaan vasta tammikuun alussa 2008, jos neuvosto päättää liittymispäivän lykkäämisestä liittymissopimuksessa olevan lykkäyslausekkeen nojalla. Liittymissopimus ei sen sijaan voi tulla voimaan ilman kaikkien nykyisten jäsenvaltioiden ratifiointia. (UM apulaisosastopäällikkö Laura Kakko 160 55390)

Esitys (HE 219/2005 vp) Nigerian liittotasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Nigerian liittotasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 22.6.2005. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Nigerian liittotasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Esitys (HE 220/2005 vp) lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä. Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassapitämisen toistaiseksi. Hyväksyessään yleissopimuksen vuonna 2002 Suomi teki siihen kaksi varaumaa, jotka koskivat vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia ja lainkäyttövaltaa. Yleissopimukseen tehdyt varaumat ovat voimassa kolme vuotta. Varauman voimassaolo jatkuu automaattisesti kuusi kuukautta, jos valtio ei ilmoita määräaikaan mennessä varauman voimassaolon jatkumisesta tai sen peruuttamisesta. Jos valtio ei kyseisen kuuden kuukauden aikana ilmoita varauman säilyttämisestä taikka sen muuttamisesta, varauma lakkaa olemasta voimassa. Jos Suomi ei tee ilmoitusta varaumien jatkamisesta ennen 1.8.2006, varaumat lakkaavat olemasta voimassa. (OM hallitusneuvos Ilari Hannula 160 67724)

Esitys (HE 221/2005 vp) kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevien lisäpöytäkirjojen hyväksymisestä ja niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain 20 luvun ja järjestyslain 7 ja 16 §:n muuttamisesta. Rikoslakia muutetaan siten, että seksuaalipalvelujen ostaminen on yleisesti rangaistavaa. Rangaistukseksi määrätään sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Myös seksuaalipalvelujen ostamisen yritys on rangaistavaa. Järjestyslakia muutetaan niin, että seksuaalipalvelujen ostaminen yleisellä paikalla ei ole enää rangaistavaa järjestysrikkomuksena. Lisäksi esitetään, että eduskunta hyväksyisi kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen (SopS 20/2004) ihmiskauppaa ja maahanmuuttajien salakuljetusta koskevat lisäpöytäkirjat, jotka ehdotetaan saatettavaksi voimaan blankettilaeilla. Lisäpöytäkirjojen kansallinen voimaansaattaminen ei enää edellytä Suomen lainsäädännön muuttamista, kun kriminalisointivelvoitteet on toteutettu jo aikaisemmin. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

Esitys (HE 222/2005 vp) laeiksi Pelastusopistosta ja pelastuslain 15 §:n muuttamisesta. Lailla uudistetaan Pelastusopistoa koskevat säännökset siten, että säädöstaso vastaa perustuslain asettamia vaatimuksia. Pelastusopiston hallinnosta, koulutuksesta, opetuksesta sekä opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään lain tasolla nykyistä kattavammin, tarkemmin ja täsmällisemmin. Lisäksi muutetaan pelastuslakia siten, että siinä otetaan huomioon uusi laki Pelastusopistosta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2006. (SM lainsäädäntöneuvos Mika Kättö 160 42975)

Esitys (HE 223/2005 vp) laiksi kirkkolain muuttamisesta. Kirkkolakia muutetaan siten, että kirkolliskokouksen hyväksymässä kirkkolakiehdotuksessa havaitusta asiasisältöön vaikuttamattomasta teknisestä virheestä pyydettävän lausunnon antaa kirkolliskokouksen sijasta kirkkohallitus. Kirkkolakiin tulee säännös, jonka mukaan virkaan otettava henkilö tai viranhaltija voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa tarkoitetuissa tapauksissa. Viranhaltijan eroamisikä korotetaan 68 vuoteen. Kirkollisia vaaleja koskevia kirkkolain säännöksiä muutetaan. Papinvaalin nimi muutetaan kirkkoherranvaaliksi. Lisäksi tarkistetaan kirkkoherranvaalin vaaliluettelon uudelleen laatimisajankohtaa lähemmäksi vaalia, jos se on lykkääntynyt oikaisuvaatimuksen ja valituksen johdosta. Seurakuntavaalien osalta tulee uusia säännöksiä, jotka mahdollistavat seurakunnan jakamisen äänestysalueisiin. Lisäksi kirkkolakiin otetaan kirkollisia kunniamerkkejä koskeva säännös. (OPM vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola 160 77903)

Esitys (HE 224/2005 vp) laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Tieliikennelakia muutetaan niin, että vastuuta ajoneuvon oikeasta kuormaamisesta ja kuorman sitomisesta kaupallisissa kuljetuksissa sekä ajoaikojen noudattamisesta tulee kuljettajan lisäksi sellaiselle henkilölle, joka osallistuu kuormaamiseen tai tosiasiallisesti määrää kuljettajan aikataulusta. Kuormauksen ja kuljetuksen suorittajat huolehtivat myös siitä, että niiden palveluksessa olevat kuormaukseen ja kuljetukseen osallistuvat tuntevat kuormausta koskevat säännökset. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Esitys (HE 225/2005 vp) laiksi patenttilain 3 §:n muuttamisesta. Patenttilain 3 § muutetaan lääkkeiden myyntilupajärjestelmien uudistamiseksi annettuihin Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiveihin sisältyvän velvoitteen kansalliseksi voimaansaattamiseksi. Pykälään otetaan uusi kohta, jonka nojalla sallitaan patentoitua keksintöä koskevien tutkimusten ja kokeiden suorittaminen patentin tuottamasta yksinoikeudesta riippumatta silloin, kun ne ovat tarpeellisia patentoituun keksintöön perustuvan lääkkeen myyntilupaa varten. Kysymyksessä on uusi patenttioikeuden rajoitussäännös. Se nopeuttaa kilpailevien lääkevalmisteiden markkinoille tuloa patenttisuojan päättymisen jälkeen. (KTM vanhempi hallitussihteeri Sami Sunila 160 63719)

Esitys (HE 226/2005 vp) laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta. Toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettua lakia muutetaan siten, että ravintolat ja muut ravitsemisliikkeet ovat savuttomia. Tupakointi on kuitenkin sallittua niiden sisätilassa erillisessä tupakointitilassa. Elinkeinonharjoittaja voi päättää, varaako hän tupakointitilan. Ruoan ja juoman tarjoilu ja nauttiminen on kielletty tupakointitilassa. Työskentely tupakointitilassa on muutenkin kielletty lukuun ottamatta järjestyksen ja turvallisuuden kannalta välttämätöntä työskentelyä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.6.2007. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Esitys (HE 227/2005 vp) osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Vakuutetulla on mahdollisuus työskennellä osa-aikaisesti ja saada lisäksi osasairauspäivärahaa vähintään 60 sairauspäivärahapäivää kestäneen sairauden jälkeen. Osasairauspäivärahaa maksetaan sairausvakuutuslain tarkoittamalla tavalla työkyvyttömälle työntekijälle tai yrittäjälle. Työkyvyttömyyden on jatkuttava koko osasairauspäivärahakauden. Osasairauspäivärahajärjestelmän tarkoituksena on tukea vakuutetun työhön paluuta. Osasairauspäiväraha on itsenäinen etuus, jonka maksamisen edellytyksenä on, että kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä on sopinut työnantajansa kanssa työnsä tekemisestä osa-aikaisesti laissa säädetyksi määräajaksi. Osasairauspäivärahan perusteena olevasta osa-aikatyötä koskevasta sopimuksesta säädetään työsopimuslaissa sekä kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa. Määrältään osasairauspäiväraha on aina puolet sitä välittömästi edeltävästä sairauspäivärahasta ja sitä voidaan maksaa 12-72 arkipäivää. Lisäksi työttömyysturvalakia ja julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia tarkistetaan siten, ettei henkilö voi saada osasairauspäivärahaa ja työttömyysetuutta tai koulutustukea samanaikaisesti. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Esitys (HE 228/2005 vp) laiksi Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Lakiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta lisätään säännös, jonka mukaan Kittilän kunnan Raattaman ja Rauhalan kylissä vakinaisesti asuvilla henkilöillä on oikeus metsästää kansallispuiston siinä osassa, joka kuntajaon muuttamista koskevalla valtioneuvoston päätöksellä on vuonna 2003 siirretty Kittilän kunnasta Muonion kuntaan. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 160 39329)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 22.12.2005 seuraavat lait:

Laki rikoslain muuttamisesta ja laki nuorisorangaistuksesta annetun lain 6 §:n 4 momentin kumoamisesta (HE 169/2005 vp). Syyteoikeuden vanhentumista koskevia rikoslain säännöksiä muutetaan niin, että tiettyjen lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten syyteoikeus vanhentuu aikaisintaan, kun asianomistaja täyttää 28 vuotta. Vanhentumissäännöksiin tehtävien muutosten mukaan Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivaltaan kuuluvat sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan eivät vanhene. Rikoslakiin lisätään lapsikaappausta koskevat rangaistussäännökset. Lisäksi rikoslakiin tehdään teknisluonteisia muun lainsäädännön muuttumiseen liittyviä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 160 67723)

Laki aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta ja laki sakon täytäntöönpanosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 77/2005 vp). Aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annettua lakia muutetaan. Lakiin lisätään uusi 2 a luku öljypäästömaksusta. Öljypäästömaksu määrätään hallinnollisena seuraamuksena öljyn tai öljypitoisen seoksen päästökiellon rikkomisesta sisäisillä aluevesillä, aluemerellä tai Suomen talousvyöhykkeellä. Lait tulevat voimaan 1.4.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Leena Halila 160 67740)

Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta, laki lastensuojelulain 5 a-5 c §:n kumoamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta, laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 46 §:n muuttamisesta, laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 18 §:n 2 momentin kumoamisesta, laki ammattikorkeakoululain 32 §:n 2 momentin ja 34 §:n kumoamisesta, laki teatteri- ja orkesterilain 6 a §:n muuttamisesta, laki museolain muuttamisesta ja laki valtionavustuslain 3 §:n muuttamisesta (HE 88/2005 vp). Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistamista koskevat säännökset uudistetaan. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä kuvaava indeksi. Kuntien yleisen valtionosuuden määräytymisperusteita ja harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan ja uutena määräytymisperusteena otetaan käyttöön kunnan asukasluvun merkittävään muutokseen perustuva olosuhdelisä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena käytettävän syrjäisyyskertoimen määräytymistapa uudistetaan. Uutena määräytymisperusteena otetaan käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi erillinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Opetus- ja kulttuuritoimessa perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttava kouluverkkotunnus otetaan jatkossa huomioon vain harvemmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Toiminnan tuloksellisuus otetaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakouluissa rahoituksen perusteena käytettävän opiskelijamäärän laskentatapa muuttuu. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen investointien rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Eräät koulutuksen ja kulttuuritoiminnan järjestäjille myönnettävät valtionavustukset vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen perusteena käytettävistä kustannuksista. Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuden perusteena käytettävässä yksikköhinnassa luovutaan asutusrakenneryhmityksestä. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan kunkin laitosmuodon toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Kustannustenjaon tarkistusmenettelyn uudistamista koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 2008. Uusi peruspalveluiden hintaindeksi otetaan käyttöön vuoden 2006 alusta. Mahdollisuus kompensoida kustannustason muutos täyttä indeksiä alemmalla tasolla poistuu vuoden 2008 alusta. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan tarkkaan valtionosuusuudistuksen ensimmäisen vaiheen eri valtionosuuskertoimien ja laskentaperusteiden toimivuutta sekä muutoinkin uudistuksen vaikutuksia ja ottavan seurannassa ilmenneet seikat huomioon valtionosuusuudistuksen toisessa vaiheessa. 2) Eduskunta edellyttää hallituksen varautuvan siihen, että valtionosuusuudistuksen ensimmäisen vaiheen valtionosuusperusteiden muutoksista johtuvia huomattavia valtionosuusmenetyksiä voidaan tarvittaessa ottaa huomioon myönnettäessä kunnille harkinnanvaraista rahoitusavustusta siirtymäkauden 2006-2008 aikana, ja - ottaen huomioon vuoden 2009 alusta mahdollisesti säädettävät rahoitusjärjestelmän muutokset - tarvittaessa vielä mainitun siirtymäkauden jälkeenkin. 3) Eduskunta edellyttää hallituksen lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä kiireellisesti selvittävän lastensuojelukertoimen toimivuutta ottaen huomioon kertoimen kehittämisessä, että siihen voidaan sisällyttää huostaanottomäärän ohella valtionosuuskriteerit täyttävä lasten avohuollon määräytymisperuste, ja että tilastointia tähän liittyen kehitetään, sekä selvitystyön perusteella valmistelevan eduskunnalle antamista varten tarvittavat muutosehdotukset ensi tilassa ja jopa ennen lastensuojelulakiin liittyvien kehittämishankkeiden ja muiden uudistusten toteuttamista. 4) Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan ja arvioivan ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän toimivuutta ja uudistuksen vaikutuksia muun muassa järjestelmän läpinäkyvyyteen, koulutuksen tuloksellisuuteen ja laatuun sekä rahoitusperustaan, ja ensi tilassa ryhtyvän tarvittaessa seurannan ja arvioinnin perusteella tarpeellisiin lainsäädäntötoimenpiteisiin. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 160 42805)

Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 annetun lain muuttamisesta (HE 170/2005 vp). Työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina 2003-2005 annetun lain voimassaoloa jatketaan vuoteen 2009. Lisäksi lain soveltamisalaa laajennetaan siten, että maksuvapautuksen piiriin tulevat kunnat ja näissä kunnissa sijaitsevat kuntayhtymät sekä evankelis-luterilainen kirkko, sen seurakunta ja seurakuntayhtymä sekä ortodoksinen kirkkokunta ja sen seurakunta. Sosiaaliturvamaksuvapautusta sovelletaan nykyisen lain mukaisesti Enontekiön, Inarin, Kemijärven, Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Pellon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Utsjoen ja Ylitornion kunnissa sekä ns. A-saaristokunnissa eli Hailuodon, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Nauvon ja Velkuan kunnissa. Laki on voimassa määräaikaisena vuoden 2009 loppuun siten, että viimeisen kerran vapautuksen sosiaaliturvamaksusta saa tammikuussa 2010 joulukuussa 2009 maksettavien palkkojen perusteella. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran tammikuussa 2006 maksettujen palkkojen perusteella määräytyvään helmikuussa 2006 suoritettavaan sosiaaliturvamaksuun. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 160 44500)

Laki puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta (HE 199/2005 vp). Puolustusvoimista annettuun lakiin lisätään säännös, jonka perusteella pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että puolustusvoimat toimii jatkossakin hyvän työnantajan tavoin ja suhtautuu palvelussuhteen jatkoa koskeviin pyyntöihin lähtökohtaisesti myönteisesti painottaen erityisesti alle 60 prosentin eläkekertymän merkitystä jatkoaikaa harkittaessa. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 160 88109)

Laki tuloverolain 31 §:n muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 16 §:n muuttamisesta (LA 164/2003 vp). Kunnallisista luottamustoimista maksetuista kokouspalkkioista peritty luottamushenkilömaksu säädetään vähennyskelpoiseksi tuloverotuksessa. Kunnan tai kuntayhtymän tulee toimittaa verohallinnolle tarpeelliset tiedot perimistään luottamushenkilömaksuista. Luottamushenkilömaksun saajan on toimitettava verohallinnolle tarpeelliset tiedot niistä luottamushenkilömaksuista, jotka verovelvollinen on itse suoraan maksanut luottamushenkilömaksun saajalle. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 160 33122)

Laki kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 120/2005 vp). Kalleusluokitusjärjestelmää jatketaan vielä kahdella vuodella. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle annetaan vuoden 2006 toukokuun loppuun mennessä lakiehdotukset koskien kuntien kalleusluokitusjärjestelmästä luopumista viimeistään vuonna 2008. (VM neuvotteleva virkamies Hannele Kerola 160 33176)

Laki autoverolain muuttamisesta (HE 194/2005 vp). Autoverolakia muutetaan siten, että lakiin lisätään pysyvä säännös omaan käyttöön hankitun ajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä ennen kuin ajoneuvon verotuspäätös vahvistetaan. Ajoneuvoa voi käyttää liikenteeseen tullin ajoluvalla enintään kolmen kuukauden ajan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 160 33061)

Vuoden 2006 tuloveroasteikkolaki (HE 116/2005 vp). Vuodelta 2006 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon ensimmäistä ja neljättä marginaaliveroprosenttia alennetaan 1,5 prosenttiyksiköllä ja muita marginaaliveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Asteikon tulorajoihin tehdään myös muutoksia ja lisäksi tulorajoihin tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki väliaikaisesta työnantajan matalapalkkatuesta (HE 146/2005 vp). Työnantaja on oikeutettu matalapalkkatukeen, jos hänellä on palveluksessaan 54 vuotta täyttänyt työntekijä, jolle kokoaikaisesta työstä maksettava palkka on 900-2 000 euroa kuukaudessa. Tuki myönnetään siten, että työnantaja saa oma-aloitteisesti jättää tukea vastaavan määrän palkoista toimittamistaan ennakonpidätyksistä tai perimistään lähdeveroista suorittamatta verohallinnolle. Työnantajan oma-aloitteisesti ottama tuki ei pienennä veronsaajien verotuloja, sillä tukea vastaava määrä lisätään verojen tilitysten yhteydessä veronsaajille tilitettävään kertymään. Valtion talousarvioon otetaan määräraha tuen rahoittamiseksi. Tuki ei vaikuta tukeen oikeuttavien työntekijöiden hyväksi luettavien ennakonpidätysten tai verojen määrään. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Laki on voimassa 31.12.2010 saakka. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki tuloverolain muuttamisesta, laki verontilityslain muuttamisesta ja laki eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 117/2005 vp). Uudella valtionverotuksen ansiotulovähennyksellä toteutetaan vuodesta 2006 alkaen sellaiset ansiotuloverotuksen kevennykset, jotka tähän saakka on toteutettu kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä kasvattamalla. Kevennyksistä aiheutuva verotulojen menetys siirtyy kunnilta valtiolle, jolloin valtion ja kuntien välille ei tältä osin enää synny kompensointitarvetta. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin ansiotulovähennyksen määrä on suurempi kuin ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrä, erotusta vastaava määrä luetaan verovelvollisen hyväksi soveltaen ennakon käyttämistä koskevia säännöksiä. Ennakon tapaan verovelvollisen hyväksi luettu määrä vähennetään valtiolle tilitettävien verojen osuudesta verontilityslain mukaisia maksuunpanosuhteita laskettaessa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistetaan 1 150 eurosta 2 300 euroon siltä osin kuin kyse on tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä. Jos kotitalous on samasta työstä samaan aikaan saanut työnantajan matalapalkkatukea, kotitalousvähennystä ei myönnetä. Lisäksi kotitalousvähennyksen myöntämistä koskevaa säännöstä muutetaan siten, että lainkohdassa luetellut tuet estävät kotitalousvähennyksen myöntämisen ainoastaan silloin, kun lainkohdassa tarkoitettu tuki on myönnetty kotitaloudelle välittömästi samaa työsuoritusta varten. Työnantajan työntekijälleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten arvostetaan 75 prosenttiin lipun käyvästä arvosta. Sosiaalihuollon asiakkaalle työtoiminnasta maksettavan verovapaan toiminta-avustuksen yläraja korotetaan 9 eurosta 12 euroon. Lisäksi tehdään budjettitekninen tarkistus merityötulosta toimitetun maksuvapautetun ennakonpidätyksen käsittelyyn verontilityslain mukaisissa tilityksissä. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 145/2005 vp). Rakentamattoman asuntotarkoitukseen kaavoitetun rakennuspaikan kiinteistöverotusta koskevia säännöksiä muutetaan siten, että 14 pääkaupunkiseudun ja kehysalueen kunnassa sijaitsevalle rakentamattomalle rakennuspaikalle on kunnanvaltuuston määrättävä erikseen veroprosentti, joka on vähintään yhden prosenttiyksikön kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia korkeampi. Vero voi olla enintään 3,00 prosenttia. Korotettua veroa ei sovelleta yhteen sellaiseen rakentamattomaan rakennuspaikkaan, joka rajoittuu saman omistajan omistamaan, omistajan omassa vakituisessa asuinkäytössä olevaan rakennuspaikkaan, jollei kunnanvaltuusto toisin määrää. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti korotetaan 2,50 prosenttiin nykyisistä 2,20 prosentista (ydinvoimala) ja 1,40 prosentista (muu voimala). Vesi- ja tuulivoimalaitoksiin, joiden nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria, sovelletaan kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteistöveroprosenttia. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Vuoden 2006 alun jälkeen käyttöön otettavan vesivoimalaitoksen, jonka nimellisteho on enemmän kuin 10 megavolttiampeeria, kiinteistöveroprosentti on vuosilta 2006-2017 toimitettavissa kiinteistöverotuksissa 14 §:stä poiketen enintään 1,40. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää esityksestä aiheutuvat taloudelliset menetykset pienvoimalaitosten sijaintikunnille ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin verotuottojen kompensoimiseksi. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki kaupparekisterilain 31 a §:n muuttamisesta ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 7 §:n kumoamisesta (HE 186/2005 vp). Kaupparekisterilakia muutetaan siten, että Verohallitus voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Patentti- ja rekisterihallitukselle veroilmoituksen liitteenä verotusta varten annettu tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä eräät muut tilinpäätöstiedot samoin kuin tiedon siitä, onko yksilöidyllä osakeyhtiöllä, osuuskunnalla tai muulla elinkeinonharjoittajalla ollut toimintaa verohallinnon rekisteritietojen perusteella. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutetaan siten, että tilinpäätöstietojen julkisuutta verohallinnossa koskeva säännös kumotaan. Tilinpäätöstietojen julkinen tietopalvelu keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kaupparekisterilain säännöstä tilinpäätöstietojen luovuttamisesta verohallinnosta rekisteriviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle sovelletaan ensimmäisen kerran siten, että tietojen siirto koskee verovuoden 2008 tietoja. Tietojärjestelmän testausta ja koekäyttöä varten verohallinto voi toimittaa verovuosia 2006 ja 2007 koskevia tietoja. Muilta osin lainmuutoksia sovelletaan vuoden 2006 alusta. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki ennakkoperintälain muuttamisesta, laki arvonlisäverolain muuttamisesta, laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain muuttamisesta, laki verontilityslain 8 ja 16 §:n muuttamisesta ja laki kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 91/2005 vp). Nykyiset veroehdotus- ja veroilmoitusmenettelyt yhdistetään. Verovelvollisille lähetetään verohallinnon saamien verotustietojen perusteella esitäytetty veroilmoitus, jonka verovelvollinen tarkistaa. Veroilmoitukseen ei pääsääntöisesti enää liitetä tositteita, vaan verovelvollisen on säilytettävä ne. Verohallituksen oikeutta määrätä veroilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoittamisvelvollisuudesta laajennetaan. Verotuksen toimittamista ja verotuspäätöksessä olevan virheen korjaamista koskevia säännöksiä muutetaan paremmin verotuksen massamenettelyluonteeseen soveltuviksi. Verotus toimitetaan verovelvollisen ilmoituksen, sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatujen tietojen ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella. Tiedot ja selvitykset tutkitaan tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Verotus voi olla valikoivaa siten, että eri vuosina voidaan valita eri asiaryhmiä erityisen tarkkaan tutkittaviksi. Verovirasto voi lähtökohtaisesti korjata kaikenlaiset verotuspäätöksessä olevat virheet myös verovelvollisen vahingoksi yhden vuoden ajan verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Viranomaisoikaisu ei ole kuitenkaan mahdollinen, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä. Myös eräiltä muilta osin verovelvollisen vahingoksi tehtävien oikaisujen edellytyksiä tarkistetaan. Veronsaajan muutoksenhakuaikaa pidennetään jonkin verran. Veronkorotusta lievennetään eräiltä osin. Jäännösveron koron ja palautuskoron laskennan alkuajankohtaa varhennetaan. Jäännösveron koron määrää muutostilanteissa alennetaan niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuuttaan. Verovelvollisen mahdollisuuksia maksaa veroja ennakon täydennysmaksuna laajennetaan. Verontilityslain mukaisien oikaisutilitysten lukumäärää vähennetään. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Lakeja sovelletaan osaksi vuoden 2005, osaksi vuoden 2006 ja 2007 alusta. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki varallisuusverolain kumoamisesta, laki varojen arvostamisesta verotuksessa, laki tuloverolain muuttamisesta, laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 c ja 52 c §:n muuttamisesta, laki tonnistoverolain 37 §:n muuttamisesta, laki kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 1 ja 4 §:n muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki ennakkoperintälain muuttamisesta, laki kiinteistöverolain muuttamisesta, laki keskusverolautakunnasta annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 5 ja 6 §:n muuttamisesta (HE 144/2005 vp). Varallisuusverolaki kumotaan ja säädetään laki varojen arvostamisesta verotuksessa. Laki sisältää varallisuuden arvostamista koskevat säännökset kiinteistöjen verotusarvon määrittämiseksi kiinteistöverotusta varten sekä yritysten nettovarallisuuden määrittämiseksi tuloverotusta varten. Verotusarvojen poistuessa tarkistetaan säännöksiä, jotka koskevat arvopaperien ja kiinteistöjen arvostamista niitä omistavan yrityksen nettovarallisuutta laskettaessa. Lisäksi tehdään varallisuusverotuksesta luopumisesta aiheutuvat tarkistukset muuhun verolainsäädäntöön. Verotusmenettelystä annetun lain varallisuustietojen ilmoittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä tarkistetaan. Verohallinto kerää verotusta varten tarpeellisia varallisuustietoja. Ilmoittamisvelvollisuus koskee laissa nimettyjä varallisuuseriä sekä eräitä velkoja. Verohallitus valtuutetaan antamaan ilmoittamisvelvollisuudesta tarkempia määräyksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 160 33154)

Laki vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun lain 3 §:n muuttamisesta (LA 94/2005 ja LA 136/2005 vp). Vaikeavammaisille yrittäjille myönnettävistä veronhuojennuksista annetun erityislain voimassaoloa jatketaan vuodella. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Laki on voimassa 31.12.2006 saakka. (VM ylitarkastaja Risto Sakki 160 33156)

Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta ja laki maatilatalouden tuloverolain 7 §:n muuttamisesta (HE 187/2005 vp). Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain vähennyskelvottomia rangaistusluonteisia maksuja koskevan säännöksen sanamuotoa tarkennetaan siten, että säännös koske sakkojen ohella kaikkia oikeudenvastaisten tekojen johdosta määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia maksuseuraamuksia. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sisällytetään lisäksi säännös siitä, että lahjukset ja lahjusten luonteiset edut eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM erityisasiantuntija Jari Salokoski 160 33166)

Laki tuloverolain muuttamisesta ja laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 193/2005 vp). Tuloverolakiin lisätään säännös eurooppayhtiön rinnastamisesta osakeyhtiöön ja eurooppaosuuskunnan rinnastamisesta osuuskuntaan. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisätään eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan kotipaikan siirtoa koskevat säännökset. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM erityisasiantuntija Jari Salokoski 160 33166)

Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 202/2005 vp). Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä, joissa viitataan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuun kaupankäyntivarastoon, muutetaan. Viittaussäännöksiä muutetaan, koska luottolaitostoiminnasta annettua lakia on muutettu. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan lisäksi väliaikaisesti siten, että luottolaitosten niin sanottujen järjestämättömien saamisten korkoja ei lueta veronalaisiksi tuloiksi verovuosilta 2005 ja 2006 toimitettavissa verotuksissa. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM erityisasiantuntija Jari Salokoski 160 33166)

Laki tuloverolain muuttamisesta ja laki eräiden metsätalouden puhtaaseen tuloon liittyvien säännösten kumoamisesta (HE 212/2005 vp). Tuloverolakia ja maatilatalouden tuloverolakia muutetaan metsäverotuksen siirtymäkauden päättymisen johdosta. Puun myyntitulon verotukseen siirtyvien metsäomistajien metsätaloudessa käyttämien maatalouteen tai elinkeinotoimintaan kuulumattomien koneiden ja muun kaluston sekä rakennusten hankintamenoksi niitä siirrettäessä pääomatuloverotukseen katsotaan niiden käypä arvo. Lisäksi tuloverolakiin sisällytetään säännökset siitä, että metsätalouden pääomatuloksi luetaan myös muusta kuin runkopuusta saatu metsätalouden tulo sekä metsätalouteen saadut tuet ja avustukset, jotka eivät ole verovapaita. Eri verolakeihin sisältyvät säännökset, jotka koskevat metsätalouden puhtaan tulon laskemista sekä metsäveroluokitusta ja metsätalouden tuottoperusteiden laskemista, kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (VM erityisasiantuntija Jari Salokoski 160 33166)

Laki raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 121/2005 vp). Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämistä urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen lain 1 §:ssä säädettyjen prosenttiosuuksien mukaisesti nopeutetaan niin, että viimeinen vuosi, kun määrärahoja käytetään kirjastolaissa tarkoitettuihin valtionosuuksiin, on 2009. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (OPM hallitusneuvos Sari Korpimies 160 77235)

Laki Metsähallituksen erävalvonnasta ja laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain 14 ja 19 §:n muuttamisesta (HE 147/2005 vp). Metsähallituksen nykyinen erävalvontajärjestelmä, joka perustuu eduskunnan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä Metsähallitukselle antamaan yhteiskunnalliseen palvelutehtävään ja johon kuuluvat toimivaltuudet sisäasiainministeriö poliisilain nojalla on erätarkastajille antanut, saatetaan välittömästi lakiin perustuvaksi. Samalla tarkistetaan henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia erävalvonnassa tarpeellisten henkilötietojen saamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (MMM hallitusneuvos Matti Setälä 160 53352)

Laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ja laki eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta (HE 65/2005 vp). Kiinteistönmuodostamislakia muutetaan uusjakoa koskevilta osin siten, että jakoperusteesta poikkeamista koskevia säännöksiä väljennetään ja hankeuusjakojen suorittamiselle säädetään perinteisten uusjakojen suorittamisen edellytyksistä poikkeavat edellytykset. Rasitteiden ja kulkuyhteyttä koskevien oikeuksien järjestelymahdollisuuksia laajennetaan. Kiinteistötoimituksessa tehtyjä päätöksiä koskevia muutoksenhakusäännöksiä täydennetään ja toimituksen osittainen rekisteröinti ja täytäntöönpano lainvoiman saaneelta osin on mahdollista muutoksenhausta huolimatta. Eräistä naapuruussuhteista annettuun lakiin lisätään kiinteistötoimitusten ulkopuolella tapahtuvaa kiinteistöjen rajojen aukaisemista koskevat säännökset. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 160 52709)

Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 175/2005 vp). Metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tehtävät painottuvat aikaisempaa enemmän metsäkeskusten tarvitsemien asiantuntijapalvelujen tuottamiseen sekä metsäkeskusten valtakunnallisen yhteistoiminnan kehittämiseen ja koordinointiin. Kehittämiskeskuksen perustehtävän muutokseen liittyen myös kehittämiskeskuksen johtokunnan kokoonpanoa muutetaan. Kehittämiskeskuksen tehtävänä säilyy edelleen myös yleinen metsätalouden edistäminen. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetaan vuoden 2006 loppuun mennessä selvitys lainmuutoksen vaikutuksista metsäkeskusten toiminnan kehittämiseen ja tehostamiseen. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 160 52293)

Laki Rautatievirastosta ja laki Ratahallintokeskuksesta (148/2005 vp). Rautatieturvallisuudesta vastaavaksi viranomaiseksi perustetaan Rautatievirasto. Viraston tehtävänä on rautatieturvallisuuden valvonta ja kehittäminen, rautatiejärjestelmän osajärjestelmien käyttöönottolupien myöntäminen sekä osajärjestelmien käytön ja ylläpidon vaatimustenmukaisuuden tarkastaminen. Liikenne- ja viestintäministeriöltä virastolle siirretään toimialan sääntelyelintehtävät. Ratahallintokeskuksen tehtävät painottuvat nykyistä selkeämmin sen asemaan valtion rataverkon haltijana. Lait tulevat voimaan 1.9.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, jotta valtion henkilöstön asemaa koskevat linjaukset saatetaan yhdensuuntaisiksi alueellistamishankkeen peruslinjausten kanssa. (LVM hallitusneuvos Hannu Pennanen 160 28470)

Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (HE 149/2005 vp). Lailla alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta säädetään alusten kuulumisesta jääluokkiin, tarkemmista jääluokkamääräyksistä ja vastaavuusluettelosta, jääluokan hyväksymisestä vaihtoehtoisella menetelmällä sekä EU-maiden, Turkin ja ETA-maiden sääntöjen hyväksymisestä aluksen jääluokkaa määriteltäessä. Aluksen jääluokka määräytyy pääsääntöisesti hyväksytyn luokituslaitoksen alukselle antaman luokitusmerkinnän perusteella. Jääluokkatodistuksia ei enää anneta. Merenkulkulaitos pitää jääluokkaluetteloa, johon alusten jääluokat merkitään. Lailla säädetään myös jäänmurtaja-avustuksesta, jonka saatavuudesta Merenkulkulaitos huolehtii. Merenkulkulaitos päättää myös avustusrajoituksista sekä niistä annettavista poikkeuksista. Laki sisältää valtuutussäännökset Merenkulkulaitokselle tarkempien jääluokkamääräysten ja jääluokkia koskevien muiden tarkempien määräysten antamiseksi. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö antaa selvityksen liikenne- ja viestintävaliokunnalle 31.12.2006 mennessä niistä poikkeuksista, jotka on myönnetty tämän lain perusteella. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 160 28491)

Väylämaksulaki (HE 150/2005 vp). Väylämaksulailla uudistetaan säännöksiä, jotka koskevat aluksesta suoritettavan väylämaksun määräytymistä. Lisäksi väylämaksulaki saatetaan vastaamaan verolaille asetettavia vaatimuksia. Aluksen jääluokan määräytymistä koskevat säännökset poistetaan väylämaksulaista ja siirretään alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annettavaan lakiin. Väylämaksu määräytyy pääsääntöisesti aluksen jääluokkaan perustuvan yksikköhinnan sekä aluksen nettovetoisuuden perusteella. Maksu määräytyy samojen perusteiden mukaisesti sekä koti- että ulkomaanliikenteessä oleville aluksille. Laissa säädetään lisäksi muun muassa maksuvapautuksista ja alennetusta väylämaksusta ja laki sisältää useita maksun kantamiseen, määräämiseen ja oikeussuojakeinoihin liittyviä säännöksiä. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 160 28491)

Laki televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 82/2005 vp). Televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia muutetaan toimilupasääntelyn osalta. Laissa tarkennetaan toimiluvan siirtoa koskevia säännöksiä. Toimiluvan siirto on edelleen kiellettyä. Jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu, toimilupaviranomainen voi laissa säädetyin edellytyksin hyväksyä muutoksen. Ellei muutosta voida hyväksyä, toimilupaviranomaisen tulee peruuttaa toimilupa. Toimiluvan haltija voi pyytää asiasta ennakkopäätöksen. Lailla selvennetään myös toimiluvan raukeamiseen liittyvää menettelyä. Lisäksi tehdään enimmäkseen teknisluonteisia muutoksia eräisiin muihin toimilupaa koskeviin pykäliin. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto uusia radiotoiminnan toimilupia myöntäessään huolehtii siitä, että toimilupamääräykset ovat niin selkeitä ja täsmällisiä, että ne ohjaavat tehokkaasti toimiluvan haltijan harjoittamaa toimintaa, ja siitä, että toimilupaehtojen valvontaa tehostetaan. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 160 28462)

Laki painelaitelain 27 §:n muuttamisesta (HE 196/2005 vp). Painelaitelain siirtymäsäännöksen mukaista siirtymäaikaa pidennetään siten, että puolustushallinnon toimialan painelaitteisiin, alusten painelaitteisiin sekä ilma-alusten painelaitteisiin ja ilma-alusten käyttölaitteistoihin kuuluviin painelaitteisiin paineastialakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä voidaan soveltaa 31.12.2008 saakka. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 160 28612)

Laki eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki liikennevakuutuslain 12 a §:n muuttamisesta, laki eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki potilasvahinkolain 10 a §:n muuttamisesta ja laki ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain 21 §:n muuttamisesta (HE 178/2005 vp). Liikennevakuutuslainsäädännön, potilasvakuutuslainsäädännön ja ympäristövahinkovakuutuslainsäädännön indeksijärjestelmissä siirrytään kokonaisuudessaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kanssa yhdenmukaisen, vuoden 2005 alussa voimaan tulleen työeläkeuudistuksen mukaisten indeksien käyttöön. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 160 73878)

Laki apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 §:n muuttamisesta (HE 126/2005 vp). Apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta pysytetään noin 6,7 prosentin tasolla. Lisäksi nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvoa ei oteta huomioon apteekkimaksua määrättäessä. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 181/2005 vp). Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että maininta Työterveyslaitoksen organisaation perustumisesta keskuslaitokseen ja aluelaitoksiin poistetaan. Työterveyslaitos muodostuu jatkossa organisatorisesti valtakunnallisista osaamiskeskuksista, joiden tehtävä on turvata myös alueellinen toiminta ja palveluiden saatavuus. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM neuvotteleva virkamies Raimo Salonen 160 73805)

Laki säteilylain muuttamisesta (HE 180/2005 vp). Säteilylakia muutetaan Euroopan unionin neuvoston antaman korkea-aktiivisia säteilylähteitä koskevan niin sanotun umpilähdedirektiivin täytäntöön panemiseksi. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM neuvotteleva virkamies Raimo Salonen 160 73805)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun lain muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta, laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain kumoamisesta, laki työterveyshuoltolain 14 §:n muuttamisesta, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 66 §:n muuttamisesta ja laki työntekijäin eläkelain 7 §:n muuttamisesta (HE 68/2005 vp ja HE 129/2005 vp). Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että sairausvakuutuksen rahoitus jaetaan kahteen osaan, sairaanhoitovakuutuksen ja työtulovakuutuksen rahoitukseen. Valtio rahoittaa sairaanhoidon korvaukset EU-maihin. Muutoin vakuutetut ja valtio osallistuvat sairaanhoitovakuutuksen rahoitukseen yhtä suurella osuudella. Työtulovakuutuksen rahoittamiseen osallistuvat työnantajat, palkansaajat ja yrittäjät sekä valtio. Valtio rahoittaa vähimmäismääräiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä kuntoutusrahat. Palkansaajilta ja yrittäjiltä peritään uutta sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että vuoden 2006 jälkeiselle ajalle kohdistuvaa maksujen nousupainetta seurataan tarkasti ja seurannan perusteella arvioidaan rahoitusvastuiden muutostarpeet tulevia maksuja vahvistettaessa. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta (HE 130/2005 vp). Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytyksiä muutetaan siten, että sen edellyttämä työttömyysaika lyhennetään 65 työttömyyspäivää vastaavaksi ja että edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Koulutuspäivärahan saamisen työssäoloaikaedellytystä muutetaan siten, että sitä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös työhön rinnastettavia aikoja, muun muassa perhevapaita koskevia aikoja. Koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa muutetaan siten, että se on enintään 565 päivää. Lisäksi koulutuspäivärahaa koskeviin säännöksiin tehdään muut tarpeelliset muutokset. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 213/2005 vp). Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että laissa määritellään työttömyysvakuutusmaksujen perusteena olevat työtulot. Työttömyysvakuutusmaksut peritään työnantajan tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 160 73910)

Laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta (HE 142/2005 vp). Lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin säädetään muutoksia lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen toteuttamiseksi ja niiden valvontamahdollisuuksien tehostamiseksi. Lähetetyt vuokratyöntekijät asetetaan vähimmäispalkan määräytymisessä tasavertaiseen asemaan Suomessa toimivien yritysten palveluksessa olevien vuokratyöntekijöiden kanssa. Työvoimaa Suomeen lähettäville työnantajayrityksille säädetään velvollisuus asettaa edustaja. Työnantajalle tai tämän edustajalle säädetään velvollisuus ylläpitää lähetetystä työntekijästä ja tämän työsuhteen ehdoista tietoja, jotka ovat työsuojeluviranomaisten helposti saatavilla ja edustajalla on oltava hallussaan myös lähetettyä työntekijää koskeva työaikakirjanpito ja tiedot maksetuista palkoista. Lisäksi työnantajalla tai tämän edustajalla on velvollisuus antaa asianomaiselle henkilöstön edustajalle tietoja lähetetyn työntekijän työsuhteen ehdoista. Säännöksien noudattamisen tehosteena on rangaistusuhka. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

Laki työturvallisuuslain muuttamisesta (HE 143/2005 vp). Työturvallisuuslakiin lisätään säännökset, joiden mukaan yhteistä rakennustyömaata johtavalla tai valvovalla rakennuttajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että rakennustyömaalla työskentelevillä on työmaalla liikkuessaan näkyvillä kuvallinen tunniste, josta käy ilmi myös työnantaja. Huolehtimisvelvollisuuden tehosteena on rangaistusuhka. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

Laki asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista (HE 134/ 2005 vp). Laki sisältää tarvittavan erityislainsäädännön asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista. Uudistuksella tehdään mahdolliseksi asuntojen terveyshaittatilanteissa tukea avustuksilla paitsi korjaustoimenpiteitä myös asuntojen uudisrakentamista ja hankintaa. Laki tulee voimaan 1.2.2006. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 160 39646)

Laki asumistukilain 15 §:n muuttamisesta (HE 135/2005 vp). Pitkäaikaistyöttömän työllistyessä asumistuen tarkistamisajankohtaa lykätään kolmella kuukaudella. Laki tulee voimaan 1.3.2006. (YM asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen 160 39637)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2005 kolmanneksi lisätalousarvioksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 206/2005 vp). Tuloarvioiden nettolisäys on 208 miljoonaa euroa ja määrärahojen lisäykset nettomääräisesti 44 miljoonaa euroa. Kolmas lisätalousarvio on siten 164 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen. Eduskunta on 9.12.2005 päättänyt, että vuotta 2005 koskevaa kolmatta lisätalousarviota sovelletaan 15.12.2005 alkaen. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 160 33105)

Tasavallan presidentti määräsi, että eduskunnan päätös siitä, että suositus, joka koskee inhimillisten voimavarojen kehittämistä, otetaan tarpeellisin osin huomioon tulevassa lainsäädäntötyössä (HE 165/2005 vp). 92. Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymän inhimillisten voimavarojen kehittämistä koskevan suosituksen tarkoituksena on korostaa koulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitystä inhimillisten voimavarojen kehittämisessä ja väestön osaamis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. (TM hallitussihteeri Liisa Saastamoinen 010 60 48946)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 22.12.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian osallistumisesta Euroopan talousalueeseen koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian osallistumisesta Euroopan talousalueeseen koskeva sopimus. Asetus tulee voimaan 22.12.2005. (UM lähetystöneuvos Harri Salmi 160 56178)

Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen 1 §:n 1 momentin, 3 §:n 1 momentin ja 4 §:n 2 momentin muutoksella sekä 3 §:n 2 momentin kumoamisella muutetaan Suomen yhteystoimisto Kabulissa (Afganistan) suurlähetystöksi ja kunniapääkonsulaatin yhteydessä toimiva lähetetyn virkamiehen johtama konsuliasioiden toimisto Sydneyssä (Australia) lähetetyn virkamiehen johtamaksi konsulaatiksi 1.1.2006 lukien. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (UM ma. lainsäädäntöneuvos Elisa Kumpula 160 55928)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen ja siihen liittyvään ohjeeseen teknisistä määräyksistä tarkastuksiin pääsykeinoista tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen ja siihen liittyvään ohjeeseen teknisistä määräyksistä tarkastuksiin pääsykeinoista Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriturvallisuuskomitean päätöksillä MSC.151(78) ja MSC.158(78) vuonna 2004 tehdyt muutokset. Päätöksillä muutettiin sisällöltään puhtaasti teknistä ohjetta sekä tehtiin SOLAS-yleissopimuksen II-1/3-6 sääntöön päivämäärämuutosten lisäksi pieniä tekstimuutoksia, jotka olivat tarpeen käytännössä havaittujen ongelmien poistamiseksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 22.12.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Tasavallan presidentti valtuutti maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan tai hänen estyneenä ollessaan puolustusministeri Seppo Kääriäisen allekirjoittamaan Suomen hallituksen ja Euroopan metsäinstituutin välisen sopimuksen instituutin ja sen henkilöstön oikeudellisesta asemasta, erioikeuksista ja vapauksista. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 160 55713)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään IGC-säännöstöön tehdyt muutokset. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 2000 HSC-säännöstöön tehdyt muutokset. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1988 pöytäkirjaan tehdyt muutokset. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen tehdyt muutokset. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

Tasavallan presidentti hyväksyi merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaan STCW-säännöstöön tehdyt muutokset. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 160 28612)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen liitteen VI ja antoi asetuksen kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen liitteen VI voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Genevessä vuonna 2004 tehty kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen liite VI. Liite koskee välimiesmenettelyn ja sovittelukomiteamenettelyn sääntöjä. Asetus tulee voimaan 11.1.2006. (YM ylitarkastaja Marja Pohjanpalo 160 39827)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 22.12.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän valtion tilinpäätöskertomuksesta vuodelta 2004 merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus on antanut eduskunnalle valtion tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2004 (K 11/2005 vp). Eduskunta on hyväksynyt asiaa koskevan valtiovarainvaliokunnan mietinnön (VaVM 28/2005 vp) ja päättänyt lähettää sen hallitukselle niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin tehdyt muistutukset ja ehdotukset antavat aihetta. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 160 33105)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 22.12.2005 seuraavat nimitysasiat:

Oikeusneuvos Pauliine Koskelo korkeimman oikeuden presidentin virkaan 1.1.2006 lukien. (OM osastopäällikkö Kari Kiesiläinen 160 67532) Tasavallan presidentti nimitti osastopäällikkö Kyösti Suokkaan työtuomioistuimeen työsuhteisiin perehtyneeksi, työntekijäetuja edustavaksi varajäseneksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2006. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 160 67649)

Tasavallan presidentti nimitti prikaatikenraali Mikko Kirjavaisen rajavartiolaitoksen kenraalin virkaan ja määräsi hänet rajavartiolaitoksen raja- ja meriosaston päällikön tehtävään 1.1.2006 lukien. (PLM toimistopäällikkö Olli Hakkarainen 020 4106601)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 22.12.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainministeriöstä. Ulkoasiainministeriön tehtäviin lisätään kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden toteuttaminen Suomen kansallisena turvallisuusviranomaisena kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain (588/2004) nojalla. Asetukseen tehdään myös organisaatiota, tehtäviin määräämistä, virkanimikkeitä ja arvonimiä koskevia muutoksia. Asetuksella kumotaan ulkoasiainministeriöstä annettu valtioneuvoston asetus (349/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (UM määräaikainen lainsäädäntöneuvos Elisa Kumpula 160 55928)

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta tarkistetaan siten, että siihen lisätään uusia virkanimikkeitä ja säädetään niiden kelpoisuusvaatimuksista. Asetuksesta poistetaan myös käytöstä poistettuja virkanimikkeitä. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (UM määräaikainen lainsäädäntöneuvos Elisa Kumpula 160 55928) Valtioneuvoston asetus tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta. Oikeudenkäyntimaksujen suuruuksia tarkistetaan rahan arvon muutosta vastaavasti. Maksujen korotukset ovat kahdesta eurosta neljään euroon. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OM hallitusneuvos Ahti Penttinen 160 67547)

Valtioneuvoston asetus hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisesta. Valtion virkaehtosopimuslaissa, kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa ja evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetussa laissa säädetyt ja valtioneuvoston asetuksella joulukuussa 2002 viimeksi tarkistetut hyvityssakkojen enimmäismäärät tarkistetaan rahan arvon muutosta vastaavasti. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (VM hallitusneuvos Tuija Wilska 160 34919)

Valtioneuvoston asetus museoista. Laki museolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (877/2005) tulee voimaan 1.1.2006. Lainmuutoksen johdosta joudutaan uusimaan asetus kokonaisuudessaan. Museolain (729/1992) 7 ja 8 pykälät sisältävät valtuudet antaa tarkemmat säännökset valtakunnallisen erikoismuseon, maakuntamuseon ja aluetaide- museon tehtävistä sekä lain täytäntöönpanosta asetuksella. Museolain 1 ja 2 pykälän muuttamisesta annetun lain (877/2005) 2 pykälä sisältää valtuudet antaa tarkemmat säännökset valtionosuuden saamisen edellytyksistä sekä museoalan koulutuksen saaneen henkilöstön vähimmäismäärästä ja kelpoisuusvaatimuksista asetuksella. Asetuksella kumotaan museoasetus (1312/1992). Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OPM hallitusneuvos Sari Korpimies 160 77235)

Valtioneuvoston asetus lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta annetun asetuksen 4 §:n muuttamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta annetut uudet lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutusta koskevat säännökset. Direktiivi tuli voimaan 20.10.2005. Lisäkoulutusta koskevat uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2006. Keskeisin muutos voimassa oleviin säännöksiin on, että koulutuksen pituus muuttuu kahdesta vuodesta kolmeen vuoteen. Koulutuksen pituuden osalta säännöksissä on poikkeussäännös, jonka perusteella jäsenmaat voivat lukea hyväksi kolmen vuoden koulutukseen enintään yhden vuoden lääkärin peruskoulutukseen sisältyneestä käytännön koulutuksesta. Tätä poikkeussääntöä voivat käyttää jäsenmaat, joissa lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutus on ollut kaksi vuotta 1.1.2001 alkaen. Asetuksessa on otettu huomioon koulutuksen uusi pituus ja hyväksilukemisen mahdollisuus. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OPM opetusneuvos Marja-Liisa Niemi 160 77398)

Valtioneuvoston asetus maidon kuljetusavustuksesta vuonna 2005. Maidon kuljetusavustusta voidaan vuonna 2005 myöntää meijereille yhteensä enintään 2 miljoonaa euroa seuraavasti: Kainuun osuusmeijeri 0,624, Jk Juusto Kaira Oy 0,403 ja Osuuskunta Lapin maito 0,973 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 28.12.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus mittatekniikan keskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Laki mittatekniikan keskuksesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2006. Lakimuutokseen liittyen mittatekniikan keskuksesta annettua asetusta (678/1991) täydennetään akkreditointiasiain valtuuskuntaa koskevilla säännöksillä sekä muutetaan johtokuntaa, keskuksen päätöksentekoa ja virkojen täyttämistä koskevia säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (KTM vanhempi hallitussihteeri Anja Liukko 160 62078)

Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta sekä yleisavustuksesta ulkomaankauppaa ja yritysten kansainvälistymistä edistäville järjestöille ja yhteisöille. Asetuksella säädetään tarkemmin valtion talousarvion momenttien 32.50.40 (Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin) ja 32.50.41 (Avustukset ulkomaankauppaa edistäville järjestöille ja Finpro ry:lle) perusteella myönnettävien valtionavustusten myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa 31.12.2010 saakka. (KTM ylitarkastaja Pertti Hämäläinen 160 63516)

Valtioneuvoston asetus valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Valtioneuvosto on tehnyt 7.4.2005 periaatepäätöksen julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä, jonka mukaan VTT:n roolia innovaatiopolitiikan toteuttajana vahvistetaan. Osana tämän toteuttamiseen tähtäävää uudistusta on valmisteltu VTT:n sisäinen organisaatiouudistus 1.1.2006 lukien. Organisaatiouudistus vaikuttaa VTT-asetukseen siten, että asetuksesta tulee poistaa uudistuksen myötä käytöstä pois jäävien organisaatioyksiköiden nimet ja vastaavasti lisätä käyttöönotettavien uusien tehtävien nimikkeet. Asetuksella tehdään VTT-asetuksen organisaatiota ja henkilöstöä koskeviin pykäliin tarkennuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (KTM erityisasiantuntija Tuija Ypyä 160 62115)

Valtioneuvoston asetus yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 1.1.2006 voimaan tulevan yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain muutoksen johdosta. Asetuksessa säädetään terveydenhuollon palvelujen antamisen aloittamisesta tehtävästä ilmoituksesta sekä yksityisten palvelujen antajien rekisteriin merkittävistä tiedoista. Samalla asetukseen on tehty uudistuneen lainsäädännön edellyttämät tekniset muutokset ja korjaukset. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi arvioitavista sairauksista, joiden hoidossa käytettävien kliinisten ravintovalmisteiden kustannuksista sairausvakuutuslain perusteella korvataan 72 tai 42 prosenttia. Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.1.2006. Uudistuksessa lääkkeiden hintalautakunnan toimivaltuuksia muutetaan siten, että lääkkeen kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamisen ja lääkkeen erityiskorvattavuuden vahvistamisen lisäksi hintalautakunta vahvistaa myös lääkkeen peruskorvattavuuden ja kliinisen ravintovalmisteen sekä perusvoiteen korvattavuuden. Asetuksessa säädetään sairausvakuutuslain 5 luvun 7 §:n 2 momentin nojalla siitä, mitkä sairaudet ovat lääketieteellisin perustein arvioitu sellaisiksi vaikeiksi sairauksiksi, joiden hoidossa käytettäville kliinisille ravintovalmisteille voidaan myöntää korvattavuus. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista sairausvakuutuslain 5 luvun 6 §:n 2 momentin perusteella korvataan 72 tai 100 prosenttia. Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.1.2006. Uudistuksessa siirrytään suoraan prosenttiperusteiseen korvausjärjestelmään, josta johtuen valtioneuvoston asetuksessa sen otsikossa ja 1 sekä 2 §:n johtolauseissa olevat prosenttimäärät sekä korvauksen perustetta koskevat ostokertamääritelmät muuttuvat. Asetukseen tehdään tästä johtuvat tekniset muutokset. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston asetus (1345/2004). Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 5 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitetusta omavastuuosuuden perimistä koskevasta poikkeuksesta. Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.1.2006. Uudistuksessa lääkekorvauksissa siirrytään suoraan prosenttiperusteiseen korvaukseen, ja ostokerran käsitteestä sekä ostokertaisesta omavastuusta luovutaan. Ylemmän erityiskorvauksen ja lisäkorvauksen piiriin kuuluviin ostoihin liittyy kuitenkin lääkekohtainen, euromääräinen omavastuuosuus, joka peritään enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta ostosta. Osa valmisteista on sellaisia, ettei niitä voi kerralla hankkia kolmea kuukautta vastaavan hoitoajan vaatimaa määrää. Tästä johtuen asetuksessa määritellään ne valmisteet, joiden kohdalla korvausta laskettaessa lääkekohtainen omavastuuosuus peritään poikkeuksellisesti kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta määrästä, vaikka lääke on hankittu useana osaostona. Annosjakelutilanteessa lääkekohtainen omavastuuosuus voidaan periä kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaavasta määrästä, vaikka lääkkeet on ostettu lyhyemmän hoitoajan, annosjakelussa yleensä kahden viikon, hoitoaikaa vastaavana hankintana. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Valtioneuvoston asetus lääkkeiden hintalautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.1.2006. Uudistuksessa lääkkeiden hintalautakunnan toimivaltuuksia muutetaan siten, että lääkkeen kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamisen ja lääkkeen erityiskorvattavuuden vahvistamisen lisäksi hintalautakunta vahvistaa myös lääkkeen peruskorvattavuuden ja kliinisen ravintovalmisteen sekä perusvoiteen korvattavuuden. Koska hintalautakunnan käsiteltävän asian laajuus muuttuu, on myös sen käsittelyaikoja pidennetty voimassa olevaan lakiin nähden. Asetusta muutetaan siten, että siinä huomioidaan hintalautakunnan uudet tehtävät. Lisäksi asetuksen 2 §:n 1 momentissa olevaa määräaikaa koskevaa säännöstä muutetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalautakunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n 2 momentin kumoamisesta. Tammikuun 2006 alusta voimaan tulevalla lailla (1009/2005) työttömyysturvalain 12 luvun 3 §:n muuttamisesta täysistunnon päätösvaltaisuudesta säädetään lain tasolla. Asetuksen (1331/2002) 2 §:n 2 momentti kumotaan tarpeettomana. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Valtioneuvoston asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavaan korvaukseen oikeutetuista palvelujen tuottajista. Korvaukseen oikeutettujen terveydenhuollon toimintayksiköiden piiriin lisätään Tekonivelsairaala Coxa Oy. Muilta osin asetus vastaa voimassa olevaa asetusta. Asetuksella kumotaan vastaava voimassa oleva asetus (1206/1999). Asetus tulee voimaan 28.12.2005. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 160 74354)

Valtioneuvoston asetus työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärien tarkistamisesta. Asetuksella tarkistetaan työehtosopimuslaissa tarkoitettujen hyvityssakkojen enimmäismäärät rahan arvon muutosta vastaaviksi. Asetuksella kumotaan asetus (1177/2002). Nykyinen 25 300 hyvityssakko korotetaan 25 900 euroksi ja nykyinen 250 euron hyvityssakko korotetaan 260 euroksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (TM neuvotteleva virkamies Jouni Lemola 010 60 48934)

Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta. Maantielaki (503/2005) tulee voimaan 1.1.2006. Maantielain 52 §:ään otettiin säännökset maantien käyttäjille tarkoitettujen ulkomainosten asettamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella sekä asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 83 §:n 4 momentin mukaisella liikennealueella. Samalla poistettiin luonnonsuojelulain (1096/1996) 36 §: stä ulkomainontaa asemakaava-alueen ulkopuolella rajoittavat säännökset. Edellä olevan johdosta maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999) 62 §:n säännöksiä on tarpeen muuttaa niin, että mainitun pykälän 1 momentin 8 kohdassa oleva viittaus luonnonsuojelulakiin muutetaan koskemaan maantielakia. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään muun muassa sillan rakentamisen luvanvaraisuudesta ja mainitun pykälän 2 momentissa tuon luvanvaraisuuden rajauksesta. Maantielain säätämisen johdosta pykälän 2 momenttia on tarpeen muuttaa niin, että siinä mainitaan maantielain mukainen hyväksytty tiesuunnitelma luvanvaraisuutta rajaavana perusteena samalla, kun säilytetään yleisistä teistä annetun lain (243/1954) mukainen tiesuunnitelma tällaisena perusteena. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (YM rakennusneuvos Heikki Aho 160 39653)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 22.12.2005 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä 33/2005 vp eduskunnan oikeusasiamiehen vaalista pöytäkirjaan. Valituksi on tullut oikeusasiamies, oikeustieteen lisensiaatti Riitta-Leena Paunio. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Päätös asettaa rikosseuraamusalan neuvottelukunta 1.1.2006 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano(suluissa varajäsen): puheenjohtaja: hovioikeuden presidentti Lauri Melander Helsingin hovioikeus; varapuheenjohtaja: professori Matti Tolvanen Joensuun yliopisto (johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Vantaan kihlakunnanvirasto); muut jäsenet: kansanedustaja Tuija Brax eduskunta (toimitusjohtaja Lasse Rautniemi Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy), kansanedustaja Johannes Koskinen eduskunta (asuntoneuvos Riitta Kimari ympäristöministeriö), neuvotteleva virkamies Eeva Virkkunen oikeusministeriö (kriminaalityön sihteeri Sami Puumala Suomen evankelis-luterilainen kirkko), poliisiylitarkastaja Robin Lardot sisäasiainministeriö (ylikomisario Arto Hankilanoja sisäasiainministeriö), ylitarkastaja Tarja Koskimäki opetusministeriö (opetusneuvos Arja Mäkeläinen opetusministeriö), ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriö (neuvotteleva virkamies Raimo Salonen sosiaali- ja terveysministeriö), ylitarkastaja Sari Alho työministeriö (ylitarkastaja Natalia Härkin työministeriö), sosiaalihuollon johtaja Maritta Pesonen Vantaan kaupunki (perusturvajohtaja Jussi Merikallio Lohjan kaupunki), professori Pekka Koskinen Helsingin yliopisto (johtaja Tapio Lappi-Seppälä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos), johtaja Jaakko Kopra Riihimäen vankila (johtaja Maija Roiha Pyhäselän vankila), aluetoimiston johtaja Maija Riitta Auvinen Kriminaalihuoltolaitoksen Mikkelin aluetoimisto (aluetoimiston johtaja Sinikka Saarela Kriminaalihuoltolaitoksen Helsingin aluetoimisto) ja toiminnanjohtaja Jukka Mäki Kriminaalihuollon tukisäätiö (toiminnanjohtaja Leena Veikkola Takuu-Säätiö). (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 160 67734)

Päätös määrätä vakuutusoikeuteen työoloja tunteviksi sivutoimisiksi jäseniksi oikeustieteen kandidaatti Timo Löppönen, varatuomari Kimmo Kurki ja oikeustieteen kandidaatti Anu Sajavaara ja varajäseniksi varatuomari Merja Hokkanen ja varatuomari Kaj Schmidt toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2009. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 160 67649)

Päätös avustuksista Aasian luonnononnettomuuden aiheuttamiin ylimääräisiin kuntien ja kuntayhtymien kustannuksiin. 32 kunnalle ja yhdelle kuntayhtymälle jaetaan yhteensä 1 725 735 euroa. (SM ylitarkastaja Ville Salonen 160 44645)

Päätös määrätä Senaatti-kiinteistöjen hallitus toimikaudeksi 1.1.2006-31.12.2007. Kokoonpano: valtioneuvoston määrättävissä olevat: puheenjohtaja: pääjohtaja Tapani Erling Tullihallitus; jäsenet: kiinteistöjohtaja Pertti Rantanen, rehtori Marianne Stenius Svenska Handelshögskolan, ylijohtaja Eero Lavonen puolustusministeriö; säännösten nojalla määrättävä: aluesihteeri Ritva Makkula henkilökohtaisena varajäsenenään asiakaspäällikkö Juha Niemelä Senaatti-kiinteistöt. (VM alivaltiosihteeri Juhani Turunen 160 33007)

Päätös määrätä kansanedustaja Esko Kiviranta, kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja Mikaela Nylander, kansanedustaja Timo Seppälä, KHT tilintarkastaja Veli Vanhanen sekä professori, KHT tilintarkastaja Kalervo Virtanen Valtion vakuusrahaston tilintarkastajiksi. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 160 34953)

Päätös hyväksyä valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta tehty virkaehtosopimus ja alistaa se eduskunnan hyväksyttäväksi. Valtiovarainministeriö ja valtion virkamiehiä edustavat keskusjärjestöt ovat 24.11.2005 tehneet virkaehtosopimuksen valtion virkamiesten matkakustannusten korvausten tarkistamisesta 1.1.-31.12.2006 väliseksi ajaksi. (VM neuvotteleva virkamies Lasse Kiivanen 160 34915)

Päätös Senaatti-kiinteistöjen hallintaan siirrettävästä Töölönlahden alueella sijaitsevasta 14 500 m2:n suuruisesta ja käyvältä arvoltaan 14,5 miljoonaan euron määräalasta ja sen merkitsemisestä 31.12.2005 lukien Senaatti-kiinteistöjen taseeseen lainaehdoin annetuksi velkapääomaksi sekä siirron muista ehdoista. (VM hallitussihteeri Tommi Nieppola 160 33018)

Päätös Metsähallituksen avaavasta taseesta 1.1.2005 ja siihen liittyvistä omaisuusjärjestelyistä. Päätöksellä määrätään lopullisesti 1.1.2005 Metsähallituksen hallintaan siirretystä valtion omaisuudesta ja sen arvosta sekä siirretyn omaisuuden merkitsemisestä liikelaitoksen taseeseen oman pääoman peruspääomaksi ja muuksi omaksi pääomaksi. Liiketoiminnan hallintaan siirretään yhteensä 2 576 968 396,20 euron arvoinen omaisuus. Siirrettävästä omaisuudesta merkitään tuottovaateen alaiseen peruspääomaan 2 471 626 797,90 euroa, muuhun omaan pääomaan edellisten tilikausien voittoerään 69 328 974,69 euroa, pakollisiin varauksiin 100 000,00 euroa ja lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi 35 912 623,61 euroa. Julkisten hallintotehtävien hallintaan siirretään yhteensä 955 723 801,31 euron arvoinen omaisuus. Siirrettävästä omaisuudesta merkitään julkisten hallintotehtävien muuhun omaan pääomaan 939 560 961,42 euroa ja lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi 16 162 839,89 euroa. (MMM ylitarkastaja Ville Schildt 160 53358)

Päätös asettaa Merenkulkulaitoksen johtokunta toimikaudeksi 1.1.2006-31.12.2008. Kokoonpano: puheenjohtaja: toimitusjohtaja Anne Brunila; varapuheenjohtaja: hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti; jäsenet: pääjohtaja Rauni Hagman, toimitusjohtaja Matti Aura, toimitusjohtaja Hans Ahlström, kunnanjohtaja Klas Nyström ja toimistosihteeri Raija Niemi (henkilöstön edustaja). (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 160 28500)

Päätös asettaa Tiehallinnon johtokunta toimikaudeksi 1.1.2006-31.12.2008. Kokoonpano: puheenjohtaja: toimitusjohtaja, varatuomari Matti Vuoria; varapuheenjohtaja: rakennusneuvos Juhani Tervala; jäsenet: aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski, maaherra Hannele Pokka, toimitusjohtaja Tarja Naarajärvi, kaupunginjohtaja Tapani Hellstén ja diplomi-insinööri Tero Haarajärvi. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 160 28483)

Päätös määrätä pääjohtaja Pekka Plathan toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Maailman ilmatieteen järjestössä (WMO). (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Päätös vahvistaa valtion televisio- ja radiorahaston käyttösuunnitelma varainhoitovuodelle 1.1.-31.12.2006. Rahastoon arvioidaan varainhoitovuonna 2006 kertyvän 415 500 000 euroa televisio- ja toimilupamaksuja. Rahaston varoja käytetään mm. Yleisradio Oy:n menojen rahoittamiseen 402 520 000 euroa. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 160 28463) Päätös määrätä Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajaksi maaherra Rauno Saari ja jäseniksi vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen varajäsenenään liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä poliisiylitarkastaja Eero Laine varajäsenenään poliisitarkastaja Timo Ajaste sisäasiainministeriöstä vuosiksi 2006 ja 2007. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)

Päätös asettaa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunta vuosiksi 2006-2008. Kokoonpano: puheenjohtaja: ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintäministeriö; varapuheenjohtaja: liikenneneuvos Matti Roine liikenne- ja viestintäministeriö; jäsenet (varajäsenet suluissa): vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen (yli-insinööri Juha Valtonen) liikenne- ja viestintäministeriö, lainsäädäntöneuvos Lena Andersson (neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen) oikeusministeriö, poliisitarkastaja Timo Ajaste (ylikomisario Heikki Seppä) sisäasiainministeriö, opetusneuvos Seppo Niinivaara (opetusneuvos Raija Meriläinen) opetusministeriö, ylitarkastaja Veli-Matti Risku (ylitarkastaja Merja Söderholm) sosiaali- ja terveysministeriö, yli-insinööri Leena Silfverberg (rakennusneuvos Mauri Heikkonen) ympäristöministeriö, johtaja Aulis Nironen (liikenneturvallisuuspäällikkö Auli Forsberg) Tiehallinto, liikenneinsinööri Silja Siltala (yhdyskuntatekniikan päällikkö Jussi Kauppi) Suomen Kuntaliitto, tutkimuspäällikkö Sirpa Rajalin (toimitusjohtaja Matti Järvinen) Liikenneturva, toimitusjohtaja Ulla Niku-Koskinen (liikenneturvallisuusjohtaja Pekka Sulander) Liikennevakuutuskeskus, työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi (palkkasihteeri Marko Varajärvi) Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry, puheenjohtaja Risto Tuori (puheenjohtaja Antero Peiponen) Moottoriliikenteen Keskusjärjestö ry, asiantuntija Meeri Palosaari (johtava asiantuntija Raimo Mansukoski) Elinkeinoelämän keskusliitto, varapuheenjohtaja Antero Naskila (puheenjohtaja Hannele Luukkainen) Suomen Liikenneliitto SuLi ry., tutkija Sirkku Laapotti Turun yliopisto (laboratorion johtaja Pirjo Lillsunde Kansanterveyslaitos), tekniikan lisensiaatti Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy (professori Timo Ernvall Teknillinen korkeakoulu), tutkimusprofessori Juha Luoma (erikoistutkija Pirkko Rämä) VTT ja päätoimittaja Martti Merilinna (liikennetoimittaja Jari Kohonen) Auto- ja liikennetoimittajat ry. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 160 28569)

Päätös asettaa Valtion ydinjätehuoltorahaston johtokunta toimikaudeksi 1.1.2006-31.12.2008. Kokoonpano: puheenjohtaja: valtiotieteiden maisteri Eino Keinänen; varapuheenjohtaja: budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen valtiovarainministeriö; jäsenet: teollisuusneuvos Ritva Hainari kauppa- ja teollisuusministeriö ja apulaisjohtaja Sakari Lehtiö Valtiokonttori. (KTM vanhempi hallitussihteeri Minna Hyttinen 160 64799)

Päätös asettaa valtion teknillisen tutkimuskeskuksen hallitus toimikaudeksi 1.1.2006-31.12.2009. Kokoonpano: puheenjohtaja: toimitusjohtaja Pekka Ketonen Vaisala Oyj; varapuheenjohtaja: teollisuusneuvos Paula M A Nybergh kauppa- ja teollisuusministeriö; jäsenet: johtaja Kari-Pekka Estola Nokia Research Center, johtava asiantuntija Merja Strengell Tekniikan Akateemisten Liitto ry, johtaja Annika Mäyrä-Mäkinen tutkimus- tuotekehitys Raisio Oyj, pääjohtaja Erkki K M Leppävuori valtion teknillinen tutkimuskeskus ja erikoistutkija Iiro Auterinen valtion teknillinen tutkimuskeskus (henkilöstön edustaja). (KTM erityisasiantuntija Tuija Ypyä 160 62115)

Päätös asettaa työttömyysturvalautakunta toimikaudeksi 1.1.2006-31.12.2010. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: valtakunnansovittelija Juhani Salonius; varapuheenjohtajat: toimistopäällikkö, varatuomari Silja Romo ja varatuomari Lauri Pelkonen; Lakimiesjäsenet: varatuomari Päivi Kerminen (oik. kand. Minna Levander), varatuomari Katriina Alaviuhkola (oik.kand. Marjaana Maisonlahti), varatuomari Eeva Vahtera (varatuomari Arita Kaario), varatuomari Maritta Hirvi (varatuomari Jaakko Hannula), varatuomari Riitta-Maija Jouttimäki (oikeustieteen maisteri Kai Kullaa), varatuomari Heidi Nummela (oik. kand. Heli Backman), varatuomari Mikko Salmenoja (varatuomari Susanna Siitonen), varatuomari Matti Ilonen (oik. kand. Eeva-Liisa Koivuneva), varatuomari Liisa Heinonen (varatuomari Päivi Kantanen); Lääkärijäsenet: työterveyshuollon erikoislääkäri Tanja Vuorela (sisätautien erikoislääkäri Timo Honkanen), työterveyshuollon erikoislääkäri Otso Ervasti (työterveyshuollon erikoislääkäri Anne Lamminpää), lääk. lis. Teemu Partanen (lääk. tri, ylilääkäri Markku Huvinen); Työnantajia edustavat jäsenet: varatuomari Hannu Rautiainen (varatuomari Mikko Nyyssölä), oik.kand. Jyrki Hollmén (oik. kand. Johan Åström), varatuomari Markus Äimälä (varatuomari Riitta Wärn); Työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavat jäsenet: lakimies Juri Aaltonen (pääekonomisti Matti Koivisto), sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen (sosiaalipoliittinen sihteeri Mirja Janérus), lakimies Jarmo Pätäri (ohjelmapäällikkö Sinikka Näätsaari). (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 22.12.2005 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Helena Tuurille palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta sekä lähetystöneuvos Christel Nymanille palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.1.2006-31.12.2006. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 160 55400)

Ulkoasiainneuvos Maarit Jalava ulkoasiainministeriön hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.1.2006 lukien. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 160 55400)

Valtioneuvosto myönsi opetusneuvos Eija Alhojärvelle palkatonta virkavapautta opetusministeriön opetusneuvoksen virasta 1.1.2006-31.8.2008, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka hän toimii Skills Finland ry:n toiminnanjohtajana. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Opetusneuvos Tarja Riihimäki opetusministeriön opetusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2006-31.8.2008, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakituinen haltija Alhojärvi on virkavapaana. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Esko Uusi-Rauva elintarvikeviraston ylijohtajan määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2006-30.4.2006, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

Varatuomari Kirsi Päivänsalo sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virkaan 1.1.2006 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 21.12.2005 seuraavia asioita:

Ulkoasiainministeriön asetus ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2005. Uusi asetus on rakenteeltaan pääsääntöisesti voimassa olevan maksuasetuksen mukainen. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden maksuihin on tehty vähäisiä korotuksia ja hinnoitteluperusteita on muutettu paremmin kustannusvastaavuutta toteuttaviksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa 31.12.2008 saakka. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 160 55400)

Momentilta 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö) käyttösuunnitelman kohdasta 2 (Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) osoitetaan Amparan vesihuoltohankkeelle 7 260 000 euroa vuoden 2005 myöntö- ja sopimusvaltuuksista käytettäväksi vuosina 2006-2008. (UM osastopäällikkö Elina Kalkku 160 55326)

Kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen yleisenä budjettitukena Tansanian köyhyyden vähentämisohjelman toteutukselle vuodelle 2007. Määrärahat 4 600 000 euroa osoitetaan vuoden 2005 myöntö- ja sopimusvaltuuksista momentilta 24.30.66.2. (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö). (UM lähetystöneuvos Sirpa Mäenpää 160 56260)

Opetusministeriön asetus yliopistojen eräistä suoritteista perittävistä maksuista. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2005. Asetuksen voimassaoloa jatketaan yhdellä vuodella. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OPM hallitusneuvos Eerikki Nurmi 160 77077)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2006. Asetuksella säädetään lakia ja valtioneuvoston asetusta tarkemmin maatilatalouden rakennetuen sekä maaseutuyrityksille ja niihin rinnastettaville yrityksille myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2006. Tukikohteet säilyvät pääosin entisinä ja tukitasot samoina. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 tietyin siirtymäsäännöksin. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 160 54247)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Viestintäviraston eräistä maksuista. Asetuksella säädetään siitä, mitkä Viestintäviraston suoritteista ovat maksullisia ja mistä suoritteesta tai suoriteryhmästä maksu määrätään omakustannusarvon perusteella sekä mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Nykyinen asetus uusitaan kokonaisuudessaan siltä osin kuin maksut eivät koske radiohallinnon maksuja. Radiohallinnon maksuista annetaan erillinen asetus, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2006 alusta. Tällä asetuksella yhdenmukaistetaan numerointimaksujen terminologiaa ja alennetaan niiden tasoa sekä tehdään tarpeelliset tekniset muutokset, joita joudutaan tekemään, kun radiohallinnon maksuista annetaan erillinen maksuasetus. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa toistaiseksi. (LVM neuvotteleva virkamies Rainer Salonen 160 28395)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkevalmisteen kohtuullisen tukkuhinnan ja korvattavuuden hakemisesta ja hakemukseen liitettävistä selvityksistä. Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan 1.1.2006. Uudistuksessa lääkkeiden hintalautakunnan toimivaltuuksia muutetaan siten, että lääkkeen kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamisen ja lääkkeen erityiskorvattavuuden vahvistamisen lisäksi hintalautakunta vahvistaa myös lääkkeen peruskorvattavuuden ja kliinisen ravintovalmisteen sekä perusvoiteen korvattavuuden. Asetukseen lääkkeiden hintalautakunnassa noudatettavasta menettelystä hakemusasian vireille saattamiseksi tehdään tästä johtuvat muutokset. Asetuksella kumotaan asetus (1357/2004). Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Valtion kansaneläkerahaston takuusuorituksen vahvistaminen vuodelle 2006 564 500 000 euroksi. (STM erikoissuunnittelija Susanna Grimm-Vikman 160 73869)

Ympäristöministeriön asetus Metsähallituksen eräiden julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista. Nykyinen asetus on voimassa vuoden 2005 loppuun. Uudessa asetuksessa maksut pysyvät ennallaan. Uutena maksuna on kuitenkin otettu käyttöön maastoliikenneluvissa viikon luvasta perittävä 20 euron maksu. Liiketaloudellisesti hinnoiteltaviin suoritteisiin on selkeyden vuoksi merkitty näkyviin maastoliikenteen yritys- ja ryhmäluvat. Asetuksen 3 pykälään lisätään viittaus julkisuuslain 34 pykälään, jossa säädetään maksun määräytymisessä noudatettavista periaatteista silloin, kun kopioiden ja tulosteiden antamisesta peritään maksuja julkisuuslakiin perustuvan yleisen tiedoksisaantioikeuden nojalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2007 loppuun. (YM talousjohtaja Oili Hintsala 160 39420)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Vähemmistövaltuutetun tutkimus nopeutetun turvapaikkamenettelyn oikeusturvatakeista luovutettiin 12.12.2005 valtioneuvostolle. Tutkimuksessa esitettyjen havaintojen perusteella turvapaikanhakijan oikeusturva on pääsääntöisesti riittävän korkealla tasolla nopeutetussa menettelyssä. Menettelyyn liittyy kuitenkin epäselvyyksiä ja tulkinnanvaraisuuksia, jotka saattavat aiheuttaa oikeusturvaongelmia. Samoin menettelyn kiireellisyydestä johtuvat tekijät saattavat vaikuttaa hakijan oikeusturvan toteutumiseen. Valtuutetun näkemyksen mukaan nopeutetussa menettelyssä tulisi huolehtia myös oikeudellisen avun ja neuvonnan saamisesta. Tutkimusta voi tilata suunnittelija Päivi Okuogumelta osoitteesta paivi.okuogume@mol.fi tai puhelimitse 010 60 49037. Lisätietoja antavat vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen, p. 010 60 47004 ja tutkija Valtteri Nieminen, p. 010 60 49063 työministeriöstä.

Ministeriöiden valmiuspäälliköiden kokoama selvitys Ahtisaaren tutkintalautakunnan suositusten toteuttamisesta julkistettiin 16.12.2005 valtioneuvoston kansliassa. Presidentti Martti Ahtisaaren johtama tutkintalautakunta Aasian luonnonkatastrofin johdosta antoi loppuraportissaan joukon valtionhallinnolle osoitettuja toimenpidesuosituksia. Ministeriöiden valmiuspäälliköt ovat vuoden 2005 kuluessa pitämissään kokouksissa käsitelleet asiaa. Valtaosa tutkintalautakunnan suosituksista on jo toteutettu ja loppuja ollaan parhaillaan toteuttamassa. Selvitys on osoitteessa www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/98683.pdf. Lisätietoja antaa valtiosihteeri Risto Volanen, p. (09) 160 22006 valtioneuvoston kansliasta.

Valmiuslakitoimikunta luovutti mietintönsä 16.12.2005 oikeusministeri Leena Luhtaselle. Toimikunta ehdottaa vakavia kriisejä koskevan valmiuslain uudistamista perustuslain mukaiseksi ja viranomaisten toimivaltuuksien ajanmukaistamista. Valmiuslain käyttöönotosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella, mutta sitä edeltäisi aina tilanteen arviointi yhdessä tasavallan presidentin kanssa. Nykyisin valtioneuvosto oikeutetaan käyttämään valmiuslain toimivaltuuksia tasavallan presidentin asetuksella. Lopullisen päätöksen toimivaltuuksien käyttöönotosta tekisi eduskunta kuten nykyisinkin. Mietintö on osoitteesta www.om.fi/33963.htm. Lisätietoja antavat toimikunnan puheenjohtaja, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo, p. (09) 160 67690 ja lainsäädäntösihteeri Liisa Vanhala, p. (09) 160 67761 oikeusministeriöstä.

Lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnin kehittämistä tutkinut työryhmä luovutti 20.12.2005 raporttinsa alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Maaherra Anneli Tainan johtaman työryhmän mukaan peruspalvelujen arvioinnissa on päästävä laaja-alaisempiin kokonaisuuksiin ja ajantasaiseen tietoon keskeisten palvelujen kysynnästä ja tarjonnasta. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että lääninhallitusten yhteistyötä kantelu-, valvonta- ja oikeusturva-asioiden osaamisen ja laadun kehittämisessä lisätään ja kantelupäätösten toimeenpanon seurantaa ja valvontaa tehostetaan. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Tarja Hyvönen, p. (09) 160 42835 ja neuvotteleva virkamies Eeva Puttonen, p. (09) 160 42826 sisäasiainministeriöstä.

Poliisin toimenpiteitä väkivallan ennalta estämisessä ja vähentämisessä selvittänyt työryhmä luovutti loppuraporttinsa 21.12.2005 sisäasiainministeriölle. Raportin sisältämien toimenpidesuositusten mukaisesti väkivallan vähentäminen on valittu poliisin toiminnan painopistealueeksi vuonna 2006. Pyrkimyksenä on väkivaltarikollisuuden tehokas ennalta ehkäisy, tunnistaminen, piilorikollisuuteen puuttuminen, esitutkinnan turvaaminen sekä väkivaltarikoskierteen katkaisu. Yhteistyön kehittämistä muiden viranomaisten ja tukipalveluja tarjoavien järjestöjen kanssa myös korostetaan. Loppuraportti on osoitteessa www.poliisi.fi/julkaisu/poliisi102005. Lisätietoja antavat poliisiylitarkastaja Robin Lardot, p. (09) 160 42870 ja poliisitarkastaja Mikko Lampikoski, p. (09) 160 42692 sisäasiainministeriöstä.

Alueellista audiovisuaalista kulttuuritoimintaa ja tuotantojen rahoittamistoimintaa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 19.12.2005 opetusministeriölle. Työryhmä esittää, että vuoden 2007 alusta nykyisten alueellisten elokuvakeskusten toiminta-avustusmääräraha muutetaan valtakunnalliseksi alueellisten elokuva- ja audiovisuaalisten keskusten verkoston määrärahaksi ja sen myöntämistä uudistetaan. Alueellisen tuotannon rahoittamistoiminnan ja siitä vastaavien tuotantoresurssikeskusten osalta työryhmä esittää, että alueellista tuotantojen rahoittamista ja tuotantopalvelutoimintaa harjoittavat yhteisöt profiloituvat omille audiovisuaalisen alan vahvuusalueilleen, laativat selkeät toimintastrategiat ja selvittävät todelliset mahdollisuudet uusien alueellisten tuotantorahastojen perustamiseksi. Työryhmämuistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2005/tr42/tr42.pdf. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Leena Laaksonen, p. (09) 160 77044 opetusministeriöstä.

Biotekniikan alan kehittämistarpeita kartoittanut työryhmä luovutti muistionsa 19.12.2005 opetusministeri Antti Kalliomäelle. Työryhmän mukaan Suomen biotekniikan alan toimijoiden yhteistyötä on tiivistettävä. Näin voidaan saavuttaa kansainvälisesti merkittäviä tuloksia ja nostaa suomalaisen tutkimuksen näkyvyyttä. Suomelle on työryhmän mukaan myös saatava kansallinen biotekniikan strategia, jonka laatimisesta vastaa perustettava biotekniikkaneuvosto. Työryhmämuistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2005/tr43/tr43.pdf. Lisätietoja antavat ylijohtaja Arvo Jäppinen, p. (09) 160 77220 ja opetusneuvos Marja Pulkkinen, p. (09) 160 77223 opetusministeriöstä.

Tieteellisten seurain asemaa selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 20.12.2005 opetusministeriölle. Työryhmä ehdottaa Tieteellisten seurain valtuuskunnan aseman säätämistä lailla, joka tulisi voimaan vuoden 2007 alusta. Valtuuskunnasta tulisi julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toimintaan kuitenkin suurelta osin sovellettaisiin yhdistyslain säännöksiä. Tieteellisten seurain valtuuskunta on tieteellisten seurojen valtakunnallinen yhteistoimintaelin. Työryhmämuistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/tiede/2005/tr44/tr44.pdf. Lisätietoja antaa opetusneuvos Juhani Hakkarainen, p. (09) 160 77432 opetusministeriöstä.

Lainsäädännöllisiä esteitä ja muutostarpeita rikollisen ja lapsille haitallisen sisällön torjumiseksi tarkasteleva tutkimus luovutettiin 15.12.2005 liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle. Oikeustieteen tohtori Lauri Railaksen tekemän selvityksen mukaan teleyritykset voisivat toimia sopimuspohjalta, joka ei edellytä valtuutusta laissa. Poliisi puolestaan voisi toimia rikosten ehkäisemistä koskevan poliisilain yleisvaltuuden nojalla. Ei-toivottujen sivujen suodattaminen ei selvityksen mukaan olisi pakollista sensuuria, vaan teleyrityksen vapaaehtoinen palvelu laittoman ja ei-toivotun sisällön poistamiseksi. Lisätietoja antavat ylijohtaja Harri Pursiainen, p. (09) 160 28389 ja verkkoliiketoimintayksikön päällikkö Juhapekka Ristola, p. (09) 160 28348 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Kännykkätelevision palveluiden sääntelyä pohtinut työryhmä luovutti ehdotuksensa 20.12.2005 liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huoviselle. Työryhmä haluaa mobiilitelevisiolle tarkoitettuun kanavanippuun useita ohjelmatoimijoita. Kännykkätelevision ohjelmatoimilupamenettelyä aiotaan keventää. Ohjelmistoluvat uuteen kanavanippuun myöntäisi Viestintävirasto. Muuten työryhmä katsoo, että kännykkätelevision ohjelmiin sopii sama sääntely kuin perinteisiin televisio-ohjelmiin. Muita kuin televisio- tai radiopalveluita voisi mobiilitelevisioverkossa tarjota ilman ohjelmistolupaa. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, apulaisosastopäällikkö Liisa Ero, p. (09) 160 28461 ja työryhmän sihteeri, neuvotteleva virkamies Asta Virtaniemi, p. (09) 160 28608 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Sähkömarkkinoiden ja päästökaupan toimivuutta Suomen näkökulmasta tarkastellut selvitysmies luovutti loppuraporttinsa 21.12.2005 kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. EU:n päästökauppa on vähentänyt suomalaista lauhdesähkön tuotantoa ja lisännyt sähkön tuontia erityisesti Venäjältä. Selvitysmies Mikko Karan mielestä Suomi on jo liian riippuvainen Venäjältä tuotavasta energiasta. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Tältä osin markkinat toimivat oikein. Sähkömarkkinoiden ongelmana on kuitenkin markkinoiden keskittyneisyys ja yritysten haluttomuus uuden sähköntuotantokapasiteetin rakentamiseen. Tämä voi johtaa hallitsemattomiin sähkön hintapiikkeihin huonoina vesivuosina. Selvitys on osoitteessa www.ktm.fi/ajankohtaista. Lisätietoja antaa toimialajohtaja Mikko Kara, p. 020 722 5080 VTT:sta.

Ehdotus työllisyysstrategian pitkän aikavälin vaikutusten arvioinniksi luovutettiin 19.12.2006 työministeriölle ja Euroopan komission työllisyys- ja sosiaaliasiain pääosastolle. Työministeriön projektin tekemän ehdotuksen lähtökohtana on neljä keskeistä näkökulmaa. Ne ovat työllisyys yhteydessä tuottavuuteen, inhimillinen pääoma ja työllisyys, työurien kehitys sekä työllisyyspolitiikan sosiaalipoliittiset tavoitteet. Raportti sisältää yleisiä ehdotuksia työkaluiksi strategian arviointiin, ja niitä voi hyödyntää myös laajemmin EU:n alueella. Ehdotus on englanniksi osoitteessa www.mol.fi/julkaisut. Lisätietoja antavat työmarkkinaneuvos Hannu Kauppi, p. 010 60 48036 ja erikoissuunnittelija Maarit Sumuvuori, p. 010 60 48033 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.