Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 50/2005

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 15.12.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksesta. Oikeusministeriön hallinnonalalle perustetaan erillisenä virastona toimiva oikeushallinnon tietotekniikkakeskus, jonka tehtävänä on järjestää hallinnonalan virastoille tietoteknisiä palveluja. Keskus sijaitsee Hämeenlinnassa. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OM hallintojohtaja Olli Muttilainen 160 67622)

Valtioneuvoston asetus tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyn yleissopimuksen ja siihen liittyvän Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (871/2000), jonka 2 § on saatettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella (872/2000), tulee muilta osin voimaan 25.12.2005. Asetus tulee voimaan 25.12.2005. (VM ylitarkastaja Hanna Vuojela 160 34921)

Valtioneuvoston asetus tekijänoikeusasetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään niistä arkistoista ja yleisölle avoimista kirjastoista ja museoista, jotka saavat valmistaa kokoelmissaan olevista teoksista kappaleita ja käyttää teoksia tekijänoikeuslain (821/2005) säännösten mukaisesti. Lisäksi säädetään niistä laitoksista, jotka saavat ääntä tallentamalla valmistaa julkaistusta kirjallisesta teoksesta kappaleita näkövammaisille ja julkaistusta teoksesta viittomakielellä kappaleita kuulovammaisille. Asetuksen muutoksella vahvistetaan tekijänoikeusneuvoston toiminnassa keskeytyksettä noudatettu käytäntö, jonka mukaan neuvostolla on päätoiminen sihteeri, jona toimii opetusministeriön määräämä virkamies. Tekijänoikeuslain muutoksen myötä tarpeettomiksi tulevat asetuksen säännökset kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 samanaikaisesti tekijänoikeuslain muuttamisesta annetun lain kanssa. (OPM johtaja Jukka Liedes 160 77481)

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen 13 §:n muuttamisesta. Asetuksella muutetaan opintotukiasetuksen 13 §:n 2 momenttia, jossa säädetään asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Asetuksessa otetaan huomioon ulkomailla opiskelevien asumislisän määrän korottaminen, josta säädettiin 1.8.2005 voimaantulleella lailla. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. Asetusta sovelletaan kuitenkin 1.11.2005 lukien. (OPM ylitarkastaja Virpi Hiltunen 160 77034)

Valtioneuvoston asetus eräiden kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuudesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että muutoksella pannaan täytäntöön matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annetun neuvoston direktiivin 98/18/EY (ns. non-SOLAS-direktiivi) muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/24/EY. Muutokset koskevat kotimaan matkoilla liikennöivien ro-ro-matkustaja-alusten erityisiä vakavuusvaatimuksia ja julkisessa liikenteessä liikuntarajoitteisiin henkilöihin liittyviä turvallisuusvaatimuksia. Asetukseen lisätään uusi 10 a ja 10 b §, joissa säädetään edellä mainituista seikoista. Lisäksi asetukseen lisätään eräitä uusia määritelmiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 160 28491)

Valtioneuvoston asetus traktoreiden, niiden perävaunujen ja traktoreilla vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden EY-tyyppihyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. Asetuksen liitettä, jossa yksilöidään erityisdirektiivit, joiden asettamat vaatimukset traktorin rakenteiden ja varusteiden tulee täyttää EY-tyyppihyväksyntää suoritettaessa muutetaan. Asetus tulee voimaan 31.12.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio 160 72420)

Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle 2006. Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismääriä korotetaan 1. kuntaryhmässä 0,27 euroa/m2/kk, 2. kuntaryhmässä 0,29 euroa/m2/kk sekä 3. kuntaryhmässä 0,20 euroa/m2/kk. Kunnossapitonormia korotetaan kansaneläkeindeksin nousua vastaavasti 1,1 prosentilla. Voimassa olevat lämmitysnormit ja vesinormit vastaavat riittävästi todellisia kustannuksia, joten niihin ei tehdä muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Valtioneuvoston asetus yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun asetuksen muuttamisesta. 1.1.2006 tulevat voimaan lait yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990), terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/ 1994) sekä yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain (693/1996) muuttamisesta. Lainmuutosten tarkoituksena on muun muassa parantaa tiedonsaantia yksityisesti annettavista terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalipalveluista perustamalla valtakunnallinen yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antajien rekisteri. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annettuun lakiin tehdyt muutokset edellyttävät yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1208/1996) uudistamista. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. Asetuksen 9 §:ää sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran kerättäessä yksityisten sosiaalipalveluyksiköiden toimintakertomustiedot vuodelta 2006. (STM hallitussihteeri Anne Kumpula 160 74132)

Valtioneuvoston asetus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille maksettavasta rintama-avustuksesta. Asetus on asiallisesti samansisältöinen kuin vuonna 2005. Kertasuorituksena myönnettävän rintama-avustuksen määrä pidetään vuoden 2005 tasolla eli 455 eurossa. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa 31.12.2006 asti. (STM lakimies Anne Koskela 160 74205)

Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2006. Talousarvioesityksessä asumistukeen on varattu 433 500 000 euron suuruinen arviomääräraha. Asumismenojen perusomavastuuosuudet pidetään ennallaan. Asumistuen hoitomenonormeja tarkistetaan kustannusten muutosta vastaavasti. Enimmäisasumismenoja tarkistetaan tuensaajien vuokrien nousua vastaavasti 0,25 eurolla neliömetriä kohden kuukaudessa. Osa- asuntojen enimmäisasumismenoja korotetaan samalla perusteella. Enimmäisasumismenojen tarkistaminen nostaa keskimääräistä asumistukea 4 euroa kuukaudessa. Olettaen, että tuensaajien lukumäärä pysyy vuoden 2005 lopun tasolla, enimmäisasumismenojen tarkistamisesta aiheutuva kustannusvaikutus olisi noin 4 miljoonaa euroa vuonna 2006. Työllisyyden parantuessa ja tuensaajien lukumäärän alentuessa arviomäärärahan arvioidaan kuitenkin riittävän. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (YM erikoistutkija Keijo Tanner 160 39619)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 15.12.2005 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta vuodelta 2004 merkittäväksi pöytäkirjaan tietoon saatetuksi. (UM ulkoasiainneuvos Harri Mäki-Reinikka 160 55557)

Päätös määrätä vakuutusoikeuteen työoloja tunteviksi sivutoimisiksi jäseniksi lakimies Kalle Räisänen, lakimies Anu-Tuija Lehto ja varatuomari Pauliina Juntunen sekä varajäseneksi lakimies Rainer Heino 31.12.2009 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 160 67649)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus toiminnastaan sekä tilintarkastuskertomus valtion tilinpäätöksen tarkastuksesta vuodelta 2004 pöytäkirjaan ja ryhtyä kertomuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 160 33043)

Päätös asettaa KHT Jorma Tuominen varahenkilönään KHT Robert Kajander Deloitte & Touche Oy:stä sekä VTM, JHTT Seppo Akselinmäki varahenkilönään KTM, JHTT Jari Sanaskoski Ilmailulaitoksen tilintarkastajiksi vuodeksi 2006. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 160 28624)

Päätös myöntää johtaja Yrjö Neuvolle ero teknologian kehittämiskeskuksen hallituksen varapuheenjohtajan tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen jäseneksi Executive Vice president, Chief Strategy Officer Tero Ojanperä Nokia Oyj:stä ja nimittää hallituksen jäsen Hannele Pohjola hallituksen varapuheenjohtajaksi 1.1.2006- 25.6.2007. (KTM erityisasiantuntija Tuija Ypyä 160 62115)

Päätös myöntää Riitta Työläjärvelle ero sairausvakuutusasiain neuvottelukunnan vakuutettujen olosuhteiden tuntemusta edustavan jäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen sosiaali- ja terveyspoliittinen asiamies Mervi Flinkman neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 15.12.2005 lukien. Toimikausi päättyy 14.11.2006. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Päätös myöntää Jorma Skipparille ero eläkelautakunnan jäsenen tehtävästä 1.1.2006 lukien ja nimittää sanotusta päivästä lukien eläkelautakunnan jäseneksi valtiotieteen maisteri Ralf Sund eläkelautakunnan kulumassa olevan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi 31.12.2006 saakka. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 15.12.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 48/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (III-pilarin tietosuoja). Ehdotuksessa määritellään yhteiset standardit henkilötietojen käsittelylle poliisiyhteistyössä ja oikeudellisessa yhteistyössä rikosasioissa. Tarkoituksena on varmistaa, etteivät erot jäsenvaltioiden tietosuojan tasossa haittaa tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja että perusoikeuksia, etenkin oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan kunnioitetaan, erityisesti toteutettaessa tietojen saatavuusperiaatetta. (OM hallitussihteeri Leena Rantalankila 160 67836)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 49/2005) eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksiksi (Oikeus- ja sisäasioiden rahoitusohjelmat 2007-2013). Komission esitys koostuu kolmesta puiteohjelmasta: Perusoikeuksien ja oikeusasioiden puiteohjelma (KOM(2005)122), Yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskeva puiteohjelma (KOM(2005)123) ja Turvallisuutta ja vapauksien suojelua koskeva puiteohjelma (KOM(2005)124). Puiteohjelmista on tarpeen säätää erillisillä lainsäädäntöinstrumenteilla, koska niihin sisältyvillä tavoitteilla on erilaiset oikeusperustat. (SM ylijohtaja Antti Pelttari 160 42290)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 50/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tietojen saatavuusperiaatteen toteuttamiseksi (tietojen saatavuus). Ehdotus perustuu Haagin ohjelmaan ja sisältää määräykset lainvalvonnassa tärkeiden tietojen saamiseksi toisesta jäsenvaltiosta. Tämä tarkoitus ehdotetaan toteutettavaksi siten, että jäsenvaltiot sallivat toistensa ja Europolin hakea tietoja omista tietojärjestelmistään suoraan tai erityisen viitetietojärjestelmän avulla. (SM poliisiylitarkastaja Marja Kartila 160 42850)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 51/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (TEN-rahoitusasetus). Esityksessä TEN-rahoitusasetukseksi ehdotetaan vuosien 2007-2013 rahoituskehykseksi 20,69 miljardia euroa. Eduskunnalle toimitetun kirjeen U 56/2004 vp kohdassa 26 on vuosien 2007-2013 rahoituskehyskannanoton yhteydessä todettu, että TEN-varojen osalta voidaan lähteä nimelliskasvun turvaamisesta ja muiden rahoituslähteiden hyödyntämisestä. (VM budjettineuvos Rauno Lämsä 160 33022)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 52/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yleisten sähköisten viestintäpalvelujen yhteydessä käsiteltävien tietojen säilyttämisestä ja direktiivin 2002/58/EY muuttamisesta (tunnistamistietojen tallentaminen). Ehdotetulla direktiivillä on tarkoitus yhdenmukaistaa yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen tarjoajien velvollisuudet säilyttää määrätyt liikennetiedot (tunnistamistiedot), jotta ne voidaan toimittaa jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille vakavien rikosten, kuten terrorismin torjuntaa, tutkintaa, selvittämistä ja syyteharkintaa varten. (LVM viestintäneuvos Juhapekka Ristola 160 28348)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 53/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (ilmanlaatudirektiivien uudistus). Ehdotuksen tarkoituksena on yhdistää olemassa oleva ilmanlaatua koskeva lainsäädäntö ja uudistaa sitä tarpeellisilta osin. Yhdistettävät direktiivit ovat ilmanlaadun arviointia ja hallintaa koskeva puitedirektiivi (1996/62/ EY) ja kolme johdannaisdirektiiviä, jotka koskevat rikkidioksidin, typen oksidien, hengitettävien hiukkasten (PM10) ja lyijyn raja-arvoja (1999/ 30/EY), hiilimonoksidia ja bentseeniä (2000/69/EY) sekä otsonia (2002/3/ EY). Keskeisin uudistus on pienhiukkasten (PM2,5) ottaminen mukaan sääntelyn piiriin. Pienhiukkasille ehdotetaan sitovaa pitoisuuskattoa vuodelle 2010 ja alustavaa 20 prosentin altistuksen vähennystavoitetta vuosille 2010-2020. Nykyiset ilmanlaadun raja-arvot ja otsonin tavoitearvot pysyvät ehdotuksen mukaan ennallaan. Ehdotus sisältää eräitä poikkeusmahdollisuuksia raja-arvojen noudattamisesta. Näistä Suomen kannalta on merkittävä poikkeus, joka koskee talvihiekoituksen aiheuttamia raja-arvon ylityksiä. Se esitetään säilytettäväksi ennallaan. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 160 39492)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 15.12.2005 seuraavat nimitysasiat:

Neuvotteleva virkamies Tiina Männikkö sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.1.2006 lukien. (SM hallintojohtaja Janne Kerkelä 160 42788)

Eläinlääketieteen lisensiaatti Mikael Karring maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikön määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2006-31.1.2007, kuitenkin enintään viran vakinaisen haltijan virkavapauden ajaksi. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

Varatuomari Johanna Tuula Tellervo Lähde kauppa- ja teollisuusministeriön hallitussihteerin virkaan 1.1.2006 lukien. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 160 63554)

Tekniikan lisensiaatti Anne Elisabeth Väätäinen kauppa- ja teollisuusministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.1.2006-31.3.2008, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Mauri Riihonen on virkavapaana omasta virastaan. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 160 63554)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 14.12.2005 seuraavia asioita:

12 700 000 euron kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Kenian metsäsektorin tukeen vuosina 2006-2009. Kenian metsäsektorin kahdenvälisellä, hankemuotoisella tuella on tarkoitus perustaa tehokas ja tulosvastuullinen, liiketaloudellisin perustein toimiva Kenya Forest Service, jonka toimialaan kuuluisi osa ympäristö- ja luonnonvaraministeriön metsäosaston parhaillaan hoitamista tehtävistä. Lisäksi on tarkoitus kasvattaa toimialan henkilöstön osaamista ja teknistä kapasiteettia sekä yhteistyön edellytyksiä muiden valtionhallinnon toimialojen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin kanssa. (UM lähetystöneuvos Sirpa Mäenpää 160 56260)

Sisäasiainministeriön asetus Ulkomaalaisviraston suoritteiden maksullisuudesta. Nykyinen asetus on voimassa vuoden 2005 loppuun. Uudessa asetuksessa oleskelulupa- ja kansalaisuusasioiden maksut pysyvät samoina kuin nykyisessä asetuksessa. Ensimmäisestä oleskeluluvasta peritään jatkossakin 175 euron maksu. Opiskelijan ja alaikäisen oleskeluluvasta peritään edelleen alennettu 50 euron maksu. Ulkomaalainen voi tehdä hakemuksen siitä, että hänen oleskelulupaansa ei peruuteta, vaikka siihen on ulkomaalaislain 58 §:ssä säädetyt perusteet. Tällainen hakemus oleskeluluvan peruuttamatta jättämisestä on jatkossa maksullinen, samoin kuin maahantulokiellon peruuttamista koskeva hakemus (molemmat 100 euroa). Pyynnöstä annettavasta todistuksesta peritään 20 euron käsittelymaksu. Kansalaisuushakemuksesta perittävä maksu säilyy 400 eurossa ja kansalaisuusilmoituksesta perittävä maksu 240 eurossa. Asetuksen 4 §:n 2 momenttiin otetaan viittaus julkisuuslain 34 §:ään, jossa säädetään maksun määräytymisessä noudatettavista periaatteista perittäessä maksuja kopion antamisesta julkisuuslakiin perustuvan yleisen tiedonsaantioikeuden nojalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2007 loppuun. (SM hallitusneuvos Riitta Koponen 160 42711)

Sisäasiainministeriön asetus holhoustoimessa tarvittavan edunvalvontapalvelun tuottajalle maksettavasta korvauksesta. Edunvalvontapalvelujen tuottajalle maksettiin vuonna 2005 korvauksena palvelujen tuottamisesta aiheutuneista nettokustannuksista enintään puolet, vähintään kuitenkin 70 euroa ja enintään 240 euroa edunvalvontaa kohti valtion talousarviossa tarkoitukseen varattujen määrärahojen puitteissa. Vuonna 2006 korvausperuste olisi sama kuin vuonna 2005. Korvaus maksetaan syyskuussa 2006. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 160 44554)

Puolustusministeriön asetus puolustusministeriön hallinnonalan maksullisista suoritteista. Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2005. Ilmakuvaukseen annetun pääesikunnan lupapäätöksen maksua korotetaan kustannustason nousemisen vuoksi. Valtion maksuperustelain 7 §:ssä tarkoitettuihin suoritteisiin on tehty joitakin puolustusvoimien toiminnan muutoksista johtuvia muodollisia tarkennuksia. Sotamuseon ylläpitämissä museoissa perittävät pääsymaksut on määritelty siten, että hinnat vastaavat muiden valtion museoiden pääsymaksuja. Lisäksi asetuksessa on otettu huomioon viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 §:n 2 momentissa asetetut vaatimukset. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2007 loppuun. (PLM talousjohtaja Timo Norbäck 160 88240)

Valtiovarainministeriön asetus verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2005 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista. Vuoden 2004 verotustietojen tultua käyttöön, valtiolle, kunnille ja seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2005 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia tarkistetaan. Lisäksi tarkistetaan ne laskentaperusteet, joita noudatetaan laskettaessa yksittäisten kuntien ja seurakuntien edellä mainittujen verojen tilityksissä sovellettavia jako-osuuksia. Asetuksella kumotaan valtiovarainministeriön asetus (97/2005). Asetus tulee voimaan 19.12.2005. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 160 33149)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksella määritellään, mitkä tietopalvelukeskuksen suoritteet tai suoriteryhmät ovat maksullisia ja mistä suoritteesta tai suoriteryhmästä maksu määrätään omakustannusarvon perusteella tai omakustannusarvoa alhaisemmaksi sekä mitkä suoritteet hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2007 loppuun. (MMM neuvotteleva virkamies Risto Yrjönen 160 52176)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ilmatieteen laitoksen maksullisista suoritteista. Nykyinen asetus on voimassa toistaiseksi. Merkittävin muutos nykyiseen koskee siviili-ilmailun lentosääpalveluiden muuttumista julkisoikeudellisiksi suoritteiksi. Muutos on otettu huomioon vuoden 2006 talousarvioehdotuksen laadinnassa. Asetukseen lisätään julkisuuslain 34 §:ssä tarkoitettujen suoritteiden maksujen koskevat säännökset valtiovarainministeriön ohjeen (VM 17/01/2005) mukaisesti. Asetuksella kumotaan liikenneministeriön päätös (1064/1997). Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2007 loppuun. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 160 28474)

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus julkisesti tuetusta korontasaustoiminnasta. Asetuksella säädetään ne yleiset ehdot, joita on sovellettava vienti- ja alustoimitusten rahoitukseen myönnettävissä julkisesti tuetuissa vienti- ja alusluotoissa. Nyt annettava asetus korvaa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen julkisesti tuettujen alusluottojen yleisistä ehdoista. Uusi asetus koskee alusluottojen lisäksi myös vientiluottojen korontasausta. Merkittävimpinä sisällöllisinä muutoksina voimassa olevaan asetukseen ovat kotimaisuusastevaatimuksen alentaminen 60 %:sta 50 %:iin. Lisäksi korontasaussopimuksen perustana olevan CIRR-viitekoron määräytymistä on täsmennetty. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 160 63575)

Kauppa- ja teollisuusministeriön sitoumus Suomen Vientiluotto Oy:n ja luotto- ja rahoituslaitosten välillä tehtäville julkisesti tuettuja vienti- ja alusluottoja koskeville korontasaussopimuksille. Kauppa- ja teollisuusministeriö antaisi Suomen Vientiluotto Oy:lle sitoumuksen korontasaussopimusten tekemiseen luotto- ja rahoituslaitosten kanssa liittyen vuosien 2006-2010 aikana solmittaviin julkisesti tuettuihin vienti- ja alusluottoihin. Lain mukaan voidaan OECD-ehtoisia vienti- ja alusluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -tarjouksia tehdä vuosina 1997-2010 yhteismäärältään enintään 5 miljardin euron pääoma-arvosta. Merkittävimpänä muutoksena aiemmin voimassa olleeseen sitoumukseen on Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suuruuden porrastaminen ja alentaminen. Sitoumuksessa määrätään myös ne erityiset syyt, joilla kauppasopimuksen yhteydessä lukittua CIRR-korkoa voidaan poikkeuksellisesti pitää voimassa enintään 12 kuukautta. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 160 63575)

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista. Asetuksen nojalla peritään sähkö- ja maakaasuverkkotoimintaa koskevia hakemus- ja valvontamaksuja sekä päästökauppaan ja päästökaupparekisterin ylläpitoon liittyviä maksuja yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2006. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (KTM ylitarkastaja Mauri Valtonen 160 64814)

Vuoden 2005 talousarvion momentin 33.33.23 (Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittäminen) menot arviomäärärahan ylittäminen 1 144 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen ennakoitua suuremmasta määrästä ja kustannusten noususta avauspaikkojen kanssa tehtävissä sopimuksissa. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 160 74354)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sotilasvammalain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetun tulorajan tarkistamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee tarkistaa täyteen täydennyskorkoon oikeuttavaa tulorajaa indeksikehitystä vastaavalle tasolle, jos eläketaso on indeksikehityksen johdosta olennaisesti muuttunut. Tuloraja nostetaan 4 574 eurosta 4 837 euroon 1.1.2006 lukien. Asetuksella kumotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetus (42/2002). Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM lakimies Anne Koskela 160 74205)

Työministeriön asetus työhallinnon maksullisista suoritteista. Nykyisen asetuksen voimassaoloaika päättyy 31.12.2005. Asetus sisältää samat suoritteet kuin voimassa oleva asetus. Asetuksessa on huomioitu viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 §:n edellyttämät muutokset koskien julkisuuslain nojalla tapahtuvien tietopyyntöjen maksullisuuden määräytymistä. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 ja on voimassa 31.12.2007 saakka. (TM ylitarkastaja Heidi Nummela 010 60 47988)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 9.12.2005

Suomen osallistuminen kriisinhallintaan vuonna 2006

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 9. joulukuuta Suomen osallistumista sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin sekä siviilikriisinhallintaan vuonna 2006, puolustusvoimien osallistumista kansainvälisiin harjoituksiin vuonna 2006 sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta (YETT) vuonna 2003 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen tarkistamista ja tarkistustyön perusteita.

Suomi jatkaa ensi vuonna osallistumista Länsi-Balkanilla Kosovon KFOR-operaatioon ja Bosnia-Hertsegovinan EUFOR/Althea-operaatioon, sekä Afganistanissa ISAF-operaatioon. Lisäksi kehitetään EU-taisteluosastoihin tarkoitettuja joukkoja. Suomi jatkaa myös osallistumista viiteen YK-operaatioon.

Suomi on mukana siviilikriisinhallinnan operaatioissa Euroopan unionin ja muun kansainvälisen yhteistyön puitteissa. Operaatiotoiminnan lisäksi lähetetään asiantuntijoita EU:n ja kansainvälisten järjestöjen eri elimiin. Suomi osallistuu myös Etyjin lyhytaikaisiin vaalitarkkailumissioihin. Euroopan unionin siviilikriisinhallinnan kehittäminen tulee olemaan keskeinen prioriteetti Suomen puheenjohtajakaudella.

Puolustusvoimien osallistumistaso kansainvälisiin harjoituksiin laskee vuonna 2006 osana puolustusvoimien toiminnan tasapainottamiseen liittyviä toimia. Suomessa ei järjestetä vuoden 2006 aikana suuria kansainvälisiä harjoituksia.

Kokouksessa merkittiin tiedoksi turvallisuus- ja puolustusasiain komiteassa (TPAK) käynnissä oleva työ tarkistaa vuonna 2003 tehty periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta. Tarkistus valmistuu ensi vuonna. Siinä varautumisen perustana olevat uhkamallit ja ministeriöille osoitetut strategiset tehtävät tarkistetaan turvallisuusympäristön muutosten edellyttämällä tavalla.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Kimmo Lähdevirta, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55480, lähetystöneuvos Tiina Jortikka-Laitinen, ulkoasiainministeriö, p. (09) 160 55696, puolustusasiainneuvos Olli-Pekka Jalonen, puolustusministeriö, p. (09) 160 88154 sekä pääsihteeri Pertti Hyvärinen, turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteeristö, p. (09) 160 88210

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 13.12.2005

Finnvera Oyj tuloverovapaaksi

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään 13.12.2005 puoltanut kannanottoa, jonka mukaan Finnvera Oyj tehdään tuloverovapaaksi. Tuloverovapaus koskisi Finnvera Oyj:n sekä vientitakuu- ja erityistakaustoimintaa että kotimaan laina- ja takausrahoitusta.

Tuloverovapauden hyöty siirretään yhtiön asiakkaille toisaalta rahoituksen hinnoittelua alentamalla ja toisaalta riskinottoa lisäämällä. Finnvera Oyj toteuttaa elinkeinopoliittista erityisrahoitustehtävää lain nojalla paikkaamalla sekä pienten ja keskisuurten että vientiyritysten rahoituksen markkinapuutteita, eikä yhtiö kilpaile liikepankkien kanssa. Toiminnan verollisuus haittaa Finnvera Oyj:lle asetetun elinkeinopoliittisen tehtävän suorittamista. Vienninrahoituksessa käytännöllisesti katsoen kaikki Finnvera Oyj:öön verrattavat vientitakuuorganisaatiot maailmassa ovat verovapaita. Myös kotimaisessa rahoitustoiminnassa vastaavia ulkomaisia esimerkkejä löytyy.

Lisätietoja: apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa, p. (09) 160 63575 ja hallitusneuvos Sakari Arkio, p. (09) 160 63567, kauppa- ja teollisuusministeriö

Valtion omistajaohjaus keskitetään valtioneuvoston kansliaan

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 13.12.2005 puoltanut kannanottoa, jonka mukaan perustettava uusi valtion omistajaohjausyksikkö sijoitetaan valtioneuvoston kansliaan. Valtioneuvoston kanslia täyttää parhaiten ehdon, jonka mukaan omistajaohjaus tulee tehokkaasti eriyttää yhtiöiden ja niiden toiminta-alojen kannalta merkityksellisistä sääntely- ja viranomaistehtävistä.

Valtion omistajaohjausyksikön vastuulle siirretään kaikkien markkinaehtoisesti toimivien valtion omistamien yhtiöiden omistajaohjaus sekä yleinen omistajapoliittinen valmistelu ja koordinointi. Uusi yksikkö aloittaa toimintansa 1.5.2007.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton pohjalta omistajaohjauksen johtoryhmä valmistelee hyvissä ajoin vuoden 2006 alkupuolella budjettiin liittyvät ja hallinnolliset toimenpiteet, joita uuden yksikön toiminnan käynnistäminen edellyttää. Valmistelu toteutetaan yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja asianomaisten ministeriöiden kanssa.

Lisätietoja: johtaja Markku Tapio, p. (09) 160 63598, kauppa- ja teollisuusministeriö

Talouspoliittinen ministerivaliokunta haluaa uudenlaisen monitoimialuksen torjumaan öljyvahinkoja

Talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoo, että öljyvahinkojen torjunta jääolosuhteissa tulisi hoitaa monitoimialuksella. Valiokunta haluaa Suomen ympäristökeskuksen selvittävän, voisiko aluksen hankkia yhteistyössä yksityisten yritysten tai Merivoimien kanssa.

Hallitus on sitoutunut hankkimaan uudenlaisen, jääolosuhteissa toimivan öljyntorjunta-aluksen palvelut. Tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, ja sitä varten on tämän vuoden talousarviossa 134 miljoonan euron tilausvaltuus.

Aiemmin tarkoituksena oli hankkia monitoimimurtaja, jonka ominaisuudet olisivat soveltuneet sekä jäänmurtoon että öljy- ja kemikaalivahinkojen torjumiseen. Tarjouskilpailun osanotto jäi kuitenkin vähäiseksi, ja monitoimimurtaja osoittautui odotettua kalliimmaksi.

Lokakuussa talouspoliittinen ministerivaliokunta otti aikalisän ja teetti lisäselvityksiä. Niiden tarkoituksena oli löytää taloudellisempia tapoja tarvittavien öljyntorjuntapalvelujen hankkimiseen. Vaihtoehtoja kartoittivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, Merenkulkulaitos ja Suomen ympäristökeskus.

Selvitystyön pohjalta valiokunta päätyi siihen, että uudenlaisen monitoimialuksen hankinta on kokonaistalouden kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu. Vaihtoehtoina voisivat olla esimerkiksi Merivoimien öljyntorjunta-aluksen Hylkeen korvaaminen uudella monitoimialuksella tai yksityisen yhtiön rannikkotankkerin varustaminen öljyntorjuntaa varten. Näille aluksille olisi myös ympärivuotista käyttöä.

Selvitystyötä jatkaa Suomen ympäristökeskus. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelee asiaa uudestaan helmikuussa. Tämän jälkeen hallitus valmistelisi tarvittaessa ehdotuksen lisätalousarvioksi, jolla monitoimialus tai vastaavat öljyntorjuntapalvelut hankitaan.

Lisätietoja: merenkulkuneuvos Sirkka-Heleena Nyman, p. (09) 160 28009, talousjohtaja Marja Heikkinen-Jarnola, p. (09) 160 28466, liikenne- ja viestintäministeriö, pääjohtaja Markku Mylly, p. 0204 48 4201, Merenkulkulaitos sekä ympäristöneuvos Olli Pahkala, p. (09) 160 39737, ympäristöministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Tuomarinvastuun toteuttamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 9.12.2005 oikeusministeri Leena Luhtaselle. Tuomarinvastuulla tarkoitetaan sitä, että tuomarin viranhoito ja käyttäytyminen on asianmukaista hänen virka-asemaansa nähden. Työryhmä ehdottaa tuomareihin kohdistuvien nykyisten valvontakeinojen tehostamista. Rikokseen syyllistynyt tuomari voitaisiin tuomita virkansa menettäneeksi lievemmästäkin rikoksesta kuin nyt. Tuomari voisi menettää virkansa jo syyllistyttyään sakolla rangaistavaan tahalliseen tekoon. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että tuomarillekin voitaisiin antaa valtion virkamieslain mukainen varoitus, jos hän toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä. Nykyiseen tapaan tuomarille voitaisiin myös antaa huomautus, joka on varoitusta lievempi seuraamus. Erillisen tuomareita valvovan lautakunnan perustamista työryhmä ei pidä tarpeellisena. Mietintö on osoitteessa www.om.fi/ 33878.htm. Lisätietoja antavat oikeusneuvos Erkki-Juhani Taipale, p. (09) 436 56930, kansliapäällikkö Tomi Vistilä, p. 010 364 1600 Vaasan hovioikeudesta ja hallitusneuvos Heikki Liljeroos, p. (09) 160 67608 oikeusministeriöstä.

Vihkimisoikeutta selvittäneen työryhmän mietintö julkistettiin 14.12.2005 oikeusministeriössä. Työryhmä ei näe tarvetta laajentaa vihkimisoikeutta uskonnottomille katsomusyhteisöille. Vihkimisoikeus voitaisiin myöntää vain rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan nimeämälle vihkijälle. Työryhmä myös ehdottaa, että vihkimisoikeuden myöntäminen siirrettäisiin opetusministeriöltä maistraatille. Vihkimisoikeuden säilyttäminen pelkästään uskonnollisissa yhdyskunnissa ei työryhmän mielestä loukkaa yhdenvertaisuutta. Lisäksi työryhmä korostaa, että kirkollinen vihkiminen eroaa olennaisesti siviilivihkimisestä, koska se on samanaikaisesti sekä oikeudellinen tapahtuma että osa uskonnonharjoitusta. Evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan vihkimisoikeuteen ei esitetä muutoksia. Työryhmän ehdotus on osoitteessa www.om.fi/33915.htm. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Tuomo Antila, p. (09) 160 67716, oikeusministeriöstä.

Seutukuntien tuki -hankkeen loppuraportti luovutettiin 13.12.2005 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Tutkimus koskee sisäasiainministeriön vuodesta 2001 toteuttaman seutukuntien tuki -hankkeen (SEUTU) onnistumista. Tutkimuksen mukaan seutuyhteistyö ei ole SEUTU-hankkeen aikana edennyt odotetulla vauhdilla, vaikka siihen on seuduilla käytetty paljon aikaa ja vaivaa. Kokeilulle asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. Näyttää siltä, että vapaaehtoinen seutuyhteistyö tässä muodossaan ei ole riittävän nopeasti etenevä prosessi, jotta sen voisi ajatella ratkaisevan kuntakentän kohtaamat keskeiset ongelmat. SEUTU -hankkeella on kuitenkin tutkimuksen mukaan ollut positiivisia vaikutuksia kunnalliskulttuuriin. Katse on kohdistettu helpommin kuntarajojen yli ja kuntarakennekeskustelu on virinnyt monella seudulla. Seutuyhteistyö on edennyt elinkeinopolitiikassa ja kuntien tukipalveluissa, mutta pysähtynyt tai ainakin hidastunut kun sitä on viety peruspalveluihin, kuten koulutoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen. Seutujen välillä on myös selviä eroja. Tutkimuksen on laatinut Tampereen yliopiston yhdyskuntatieteiden laitos ja se on tilattavissa tiedekirjakauppa TAJUsta, p. (03) 215 605. Lisätietoja antavat professori Arto Haveri, p. (03) 3551 7615 ja tutkija Jenni Airaksinen, gsm 050 322 1402.

Elinikäisen oppimisen järjestelyjä yliopistoissa selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 9.12.2005 opetusministeri Antti Kalliomäelle. Elinikäinen oppiminen kattaa oppimisen kaikissa elämänvaiheissa perusopetuksesta aikuiskoulutukseen. Työryhmän mukaan yliopistojen tulisi kehittää elinikäisen oppimisen toteutumista yliopistoissa. Tämä edellyttää muun muassa erityisten elinikäisen oppimisen strategioiden laatimista, avoimen yliopiston väylän kehittämistä opiskelijavalinnoissa sekä akateemisesti koulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista. Työryhmä ehdottaa yliopiston ns. avoimen väylän kehittämistä ja väylän kautta tapahtuvan opiskelijavalinnan laajentamista. Lisäksi työryhmä suosittelee tutkintoon johtavien opintojen tarjoamista avoimessa yliopistossa. Työryhmän mukaan yliopistollisen täydennyskoulutuksen sekä yksityisten ja julkisen sektorin työnantajien on kannettava nykyistä suurempi vastuu akateemisesti koulutetun väestön täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Yliopistollinen täydennyskoulutus voidaan yhtiöittää yliopiston harkinnan mukaan. Työryhmän muistioon sisältyy kaikkiaan 38 suositusta. Muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr38/tr38.pdf. Lisätietoja antaa johtaja Markku Mattila, puh. (09) 160 77230 opetusministeriöstä.

Alueellisten taidetoimikuntien hallinnollista asemaa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 12.12.2005 opetusministeriölle. Työryhmän mukaan alueelliset taidetoimikunnat tulee kytkeä taiteen keskustoimikunnan yhteyteen sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti. Myös yhteistyötä taidetoimikuntajärjestelmän sisällä tulee kehittää. Työryhmä esittää, että jokaiseen alueelliseen taidetoimikuntaan tulee perustaa yksi uusi virka ja lisätä niiden taiteenedistämiseen tarkoitettuja rahoja noin 300 000 eurolla vuodessa. Työryhmän muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2005/tr40/tr40.pdf. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Katri Santtila, p. (09) 160 77487 opetusministeriöstä.

Valtion taidetoimikuntien kehittämistä selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 12.12.2005 opetusministeriölle. Työryhmän mukaan nykyinen taidetoimikuntalaitos on periaatteiltaan toimiva järjestelmä, jonka käytäntöjä ja toimintatapoja on kuitenkin tarpeen yhdenmukaistaa, johdonmukaistaa ja tehostaa. Työryhmä esittää mm. valtion taidetoimikuntien jäsenmäärän supistamista, siirtymistä sähköisiin hakuihin, apurahojen ja avustusten nimikemääriä karsittavaksi sekä muutoksia erillislautakuntien ja -jaostojen asemaan. Myös valtakunnalliset kulttuuritapahtumat ja ylimääräiset taiteilijaeläkkeet esitetään siirrettäväksi taiteen keskustoimikunnan päätösvaltaan. Muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2005/tr41/tr41.pdf. Lisätietoja antaa kulttuuriasiainneuvos Veikko Kunnas, p. (09) 160 77488 opetusministeriöstä.

Ratalakityöryhmä luovutti mietintönsä 9.12.2005 liikenne- ja viestintäministeriölle. Mietintö sisältää työryhmän ehdotuksen ratalaiksi. Lailla säädeltäisiin rautatien suunnittelua, rakentamista, kunnossapitoa ja lakkauttamista. Ratalain tarkoituksena on lisätä avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta rautateiden suunnittelussa. Työryhmä katsoo, että laki sujuvoittaisi myös rautateiden suunnittelijoiden ja kaavoittajien välistä yhteistyötä. Tähän mennessä Suomessa ei ole ollut erillistä ratalakia. Työryhmän raportti on osoitteessa www.mintc.fi/julkaisusarja. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti, gsm 040 763 1479 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Helsingin ja Turun välistä nopean rautatieliikenteen kehittämistä miettineen työryhmän esiselvitys julkistettiin 15.12.2005 liikenne- ja viestintäministeriössä. Esiselvityksessä arvioidaan, millaiset tarpeet ja edellytykset kaupunkien välillä on nopeille ja huippunopeille rautatieyhteyksille. Työryhmän kartoittamia vaihtoehtoja ovat muun muassa nykyisen rantaradan nopeuttaminen tai oikoratalinjaus. Selvitystyössä on arvioitu vaihtoehtojen kustannuksia ja muita vaikutuksia. Jos vaihtoehtoja arvioidaan pelkästään taloudellisen hyödyn näkökulmasta, ne eivät ole kannattavia, mutta niillä on muita myönteisiä vaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisten turvallisuuden ja liikkumisen edistäminen, ympäristöön ja luontoon kohdistuvat vaikutukset ja alueiden kehittäminen. Raporttiluonnos on liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.mintc.fi. Lisätietoja antavat maaherra, seurantaryhmän puheenjohtaja Rauno Saari, p. 020 517 2001 Länsi-Suomen lääninhallituksesta, yli-insinööri, työryhmän puheenjohtaja Mikko Ojajärvi, p. (09) 160 28574 liikenne- ja viestintäministeriöstä ja suunnittelupäällikkö Markku Pyy, p. (09) 5840 5124 Ratahallintokeskuksesta.

Määräaikaisen työn yleisyyttä, käytön lainmukaisuutta ja lainsäädännön kehittämistarpeita tarkasteleva selvitys julkistettiin 13.12.2005 työministeriössä. Selvityksestä ilmenee, että Suomessa määräaikaisten palvelussuhteiden määrä on korkea ja ylittää EU:n jäsenmaiden keskiarvot. Määräaikainen työ on yleistä julkisella sektorilla. Suomalaisen työelämän yhtenä perusongelmana on se, että työnantajat käyttävät määräaikaista työvoimaa pysyvien toimintojen hoitamiseen tai kun työvoiman tarve on pysyvä. Näissä tilanteissa lainsäädännön lähtökohtana on kuitenkin työn teettäminen vakituisella henkilöstöllä. Tältä osin määräaikaisen työn käytännöt näyttäisivät olevan ristiriidassa lain kanssa. Selvityshenkilö Kirsti Palanko-Laaka lähtee esityksissään siitä, että yksittäisille työntekijöille ja työyhteisöille luodaan henkilöstön edustajien avulla paremmat mahdollisuudet toisaalta valvoa määräaikaisen työn lainmukaisuutta ja toisaalta yhteistyössä työnantajien kanssa vaikuttaa työvoiman käytön periaatteisiin. Siksi tarvitaan voimassa olevan lainsäädännön selkiinnyttämistä, valvontakeinojen tehostamista sekä ennen kaikkea työyhteisöjen yhteistoimintamenettelyjen kehittämistä ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Vuokratyön vuotokohtien paikkaamista varten tarvitaan uutta selkiinnyttävää lainsäädäntöä, minkä vuoksi selvityshenkilö esittää kolmikantaisen lainvalmistelun käynnistämistä. Selvitys on osoitteessa www.mol.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa selvityshenkilö, varatuomari Kirsti Palanko-Laaka, gsm 0400 511026.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.