Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 46/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.11.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 197/2005 vp) korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi rikoslain 30 luvun 12 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi New Yorkissa 31.10.2003 tehdyn korruption vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen siltä osin kuin sopimus kuuluu Suomen toimivaltaan. Yleissopimus saatetaan voimaan blankettimuotoisella lailla. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella. (OM lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula 160 67724)

Esitys (HE 198/2005 vp) laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta. Ulkomaalaislakiin tehdään niin sanotun perheenyhdistämisdirektiivin täytäntöönpanon edellyttämät muutokset. Direktiivillä pyritään lähentämään kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniin sovellettavaa maahantuloa ja maassaoleskelua koskevaa jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Ulkomaalaislain säännökset vastaavat pääosin direktiivin säännöksiä ja ovat osittain direktiiviä suotuisampiakin. Perhesiteen perusteella tehdyn oleskelulupahakemuksen käsittelyn enimmäisaika muutetaan yhdeksään kuukauteen. Muutoksia tehdään myös perheenjäsenelle myönnettävän oleskeluluvan yleisiin edellytyksiin, perheenjäsenen määritelmään sekä perheenjäsenen oikeuteen tehdä ansiotyötä. (SM hallitusneuvos Eero Koskenniemi 160 42734)

Esitys (HE 199/2005 vp) laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta. Puolustusvoimista annettuun lakiin lisätään säännös, jonka perusteella pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan. (PLM hallitusneuvos Seppo Kipinoinen 160 88109)

Esitys (HE 200/2005 vp) laiksi terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annettuun lakiin tehdään puolustusvoimien lääkintähuollon uudesta toimintamallista aiheutuvat muutokset. Puolustusvoimat ei enää järjestä erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissa vaan ne hankitaan puolustusvoimien ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Puolustusvoimat järjestää itse varusmiesten perusterveydenhuollon ja työterveyshuoltoon kuuluvan palveluskelpoisuuden arvioinnin. Perustason terveydenhuollon järjestelyistä vastaavat Sotilaslääketieteen keskus ja varuskuntien terveysasemat. Kansanterveyslakia muutetaan siten, että puolustusvoimien on suoritettava terveyskeskukselle sotilasviranomaisen pyynnöstä kutsunnanalaisille terveyskeskuksissa järjestetyistä ennakkoterveystarkastuksista palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Lisäksi kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin otetaan erilliset säännökset siitä, että kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien henkilöiden hoitamisesta. Ellei korvauksesta ole erikseen sovittu, se määräytyy palvelun tuottamisesta aiheutuneiden todellisten kustannusten mukaan. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Kansanterveyslain muuttamisesta annetun lain 25 §:n 1 momentti on tarkoitettu kuitenkin tulemaan voimaan 1.1.2008. Kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuksista suoritettaisiin korvaus vasta 1.1.2008 tai sen jälkeen. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 160 88202)

Esitys (HE 201/2005 vp) vuoden 2006 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 119/2005 vp) täydentämisestä. Tuloarviota korotetaan nettomääräisesti 301 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 79 miljoonaa euroa. Budjettitalouden alijäämä supistuu 222 miljoonalla eurolla, jolloin velanotto vähenee 396 miljoonaan euroon. (VM apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen 160 33036)

Esitys (HE 202/2005 vp) laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta ja 19 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain säännöksiä, joissa viitataan luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuun kaupankäyntivarastoon, muutetaan. Viittaussäännöksiä muutetaan, koska luottolaitostoiminnasta annettua lakia on muutettu. Elinkeinotulon verottamisesta annettua lakia muutetaan lisäksi väliaikaisesti siten, että luottolaitosten niin sanottujen järjestämättömien saamisten korkoja ei lueta veronalaisiksi tuloiksi verovuosilta 2005 ja 2006 toimitettavissa verotuksissa. (VM erityisasiaintuntija Sami Laaksonen 160 33205)

Esitys (HE 203/2005 vp) Elintarviketurvallisuusviraston perustamisen edellyttämistä muutoksista eräisiin lakeihin. Eläintautilakiin, helposti leviävistä eläintaudeista annettuun lakiin, eläinten lääkitsemisestä annettuun lakiin, lääkelakiin, eläinlääkärinammatin harjoittamisesta annettuun lakiin, eläinsuojelulakiin ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annettuun lakiin tehdään uuden Elintarviketurvallisuusviraston perustamisesta aiheutuvat välttämättömät muutokset. Muutokset koskevat maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvien toimeenpanotehtävien siirtoa Elintarviketurvallisuusvirastolle. Lisäksi lakeihin tehdään eräitä perustuslaista johtuvia muutoksia sekä eräitä muita, lähinnä teknisiä ja sisällöltään vähäisiä muutoksia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.5.2006 samanaikaisesti Elintarviketurvallisuusvirastosta annettavan lain kanssa. (MMM vanhempi hallitussihteeri Timo Rämänen 160 53406)

Esitys (HE 204/2005 vp) laiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta. Työtapaturmavakuutusmaksujen perusteena käytettävän työtulo yhdenmukaistetaan vastamaan työeläkejärjestelmän uudistettuja työtulosäännöksiä. Tapaturmavakuutuskannan luovuttamista koskevat edellytykset ulotetaan myös työtapaturmavakuutusta harjoittavan vakuutusyhtiön sulautumiseen, jakautumiseen ja kotipaikan siirtoon. Vakuutusvalvontavirasto ei saa antaa lupaa toimenpiteelle, jos se olennaisesti heikentää työntekijöiden lakisääteistä tapaturmaturvaa taikka vaarantaa tapaturmavakuutusjärjestelmän toimintaedellytykset tai kyvyn suoriutua velvoitteistaan. Työtapaturmavakuutusta koskevien asiakirjojen säilyttämisajoista säädetään lailla. Vakuuttamattomista työtapaturmista johtuvien maksujen viivästyskorkoa ja täytäntöönpanokelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennetaan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 160 73883)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 18.11.2005 seuraavat lait:

Laki arvonlisäverolain 45 §:n muuttamisesta (HE 85/2004 vp). Arvonlisäverolakiin tehdään tekijänoikeuslain muutoksista johtuvat muutokset. Sopimuslisenssin käyttöalan laajentuessa sopimuslisensseihin perustuvien korvausten verottomuutta laajennetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Risto Sakki 160 33156)

Laki tuottoon liittyvän rahanpesun soveltamisalasta tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyssä yleissopimuksessa ja kuljetusvälineen rekisterinumeron sisällyttämisestä yleissopimuksessa lueteltuihin tietoihin tehdyn pöytäkirjan ja sen suomenkielisen oikaisupöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki tullilain 23 b §:n muuttamisesta (HE 70/2005 vp). Pöytäkirjalla muutetaan Brysselissä 26.7.1995 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehtyä tietotekniikan käytöstä tullialalla tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirjalla laajennetaan tullitietojärjestelmän soveltamisalaa rahanpesurikosten osalta ja määritellään kulkuneuvon rekisterinumero sellaiseksi henkilötiedoksi, joka saadaan tallettaa tullitietojärjestelmään. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM ylitarkastaja Hanna Vuojela 160 34921)

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n muuttamisesta (HE 127/2005 vp). Kuntoutusrahaan oikeuttavan päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen edellytyksenä oleva vaatimus kuntoutukseen hakeutumisesta työpaikan hoitoonohjausjärjestelmän tai työterveyshuollon kautta poistetaan. Tarkoituksena on kannustaa erityisesti päihdeongelmaisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutumista työelämään sekä parantaa heidän toimeentuloaan maksamalla heille päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Laki sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta (HE 132/2005 vp). Sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on 25 prosenttia, voidaan korvata laitoshuoltoa enintään kymmenen viikkoa vuodessa, vaikka hoidon tarve ei johtuisikaan korvattavasta vammasta tai sairaudesta. Laitoshuolto on tarkoitus jakaa hoitojaksoiksi pitkin vuotta, ja se on tarkoitettu tukemaan niiden sotainvalidien kotona asumista, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta jotka eivät ole pitkäaikaisen laitoshuollon tarpeessa. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (STM lakimies Anne Koskela 160 74205)

Tasavallan presidentti päätti Suomen liittymisestä Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjaan ja patenttilakisopimukseen sekä vahvisti lain Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain patenttilakisopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain patenttilain muuttamisesta (HE 92/2005 vp). Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan tavoitteena on huomioida kansainvälisen kehityksen aikaansaamat muutokset patenttioikeutta koskeviin määräyksiin sekä lisätä Euroopan patenttijärjestön toiminnan joustavuutta ja tehokkuutta. Patenttilakisopimuksen tarkoituksena on harmonisoida patenttihakemuksia sekä patentteja koskevia muodollisia säännöksiä. Patenttilakiin tehdään Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan ja patenttilakisopimuksen edellyttämät muutokset. Lisäksi patenttilakiin tehdään eräitä yksittäisiä, kansainvälisistä sopimuksista riippumattomia muutoksia ja lakiteknisiä täsmennyksiä. Lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki patenttilain muuttamisesta tulee kuitenkin voimaan valtioneuvoston asetuksella. (KTM ylitarkastaja Heli Siukonen 160 63580)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.11.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus arvonimistä annetun tasavallan presidentin asetuksen liitteen 1 muuttamisesta. Arvonimiin lisätään kirjapainoneuvoksen arvonimi. Asetus tulee voimaan 21.11.2005. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 160 22006)

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa Kadrinan kuorikattilaa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehdyn hankesopimuksen voimaansaattamisesta. Hankesopimus tulee voimaan 19.11.2005. Asetus tulee voimaan 19.11.2005. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

Tasavallan presidentin asetus Viron kanssa Tamsalun kuorikattilaa koskevasta yhteistoteutushankkeesta tehdyn hankesopimuksen voimaansaattamisesta. Hankesopimus tulee voimaan 19.11.2005. Asetus tulee voimaan 19.11.2005. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 18.11.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 36 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 160 67625)

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki muun kuin maakunnan hoitamasta työnvälityksestä ja maakuntalaki maanviljelijöiden lomittajatoiminnasta annetun maakuntalain muuttamisesta. (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan IV liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 188/2005 vp). (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.11.2005 seuraavat nimitysasiat:

Suurlähetystön päällikkö, ulkoasiainneuvos Pertti Torstila ulkoasiainministeriön valtiosihteerin virkaan 1.5.2006 lukien. (UM alivaltiosihteeri Hannu Himanen 160 55020)

Asianajaja Klaus Timo Tapani Esko korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.3.2006 lukien. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Tasavallan presidentti määräsi korkeimman oikeuden sotilasjäseniksi toimikaudelle 1.1.2006-31.12.2007 seuraavat upseerit: vara-amiraali Hans Holmström, kenraalimajuri Olli-Matti Multamäki, kenraalimajuri Heikki Lyytinen ja prikaatikenraali Juha Kilpiä. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Virkavapaan myöntäminen hallintoneuvos Heikki Kanniselle ajaksi 1.10.2005-30.9.2011 ja ympäristöasiantuntijaneuvos Janne Hukkiselle ajaksi 1.1.-31.12.2006 toisen viran hoitamista varten. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

Määräaikainen ylituomari, hallinto-oikeustuomari Pirkko Maria Wesslin-Nenonen Rovaniemen hallinto-oikeuden ylituomarin virkaan 1.12.2005 lukien, hallinto-oikeustuomari Paula Irmeli Olenius Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.1.2006 lukien, ylitarkastaja Merja Annikki Manninen Vaasan hallinto-oikeuden tekniikan tai luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.1.2006 lukien, hovioikeudenneuvos Raimo Veikko Kyllästinen Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.12.2005 lukien, hovioikeudenneuvos Marja Helena Sunila Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.12.2005 lukien sekä käräjätuomari Marja-Leena Honkanen Kouvolan hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2006 lukien ja määräaikainen hovioikeudenneuvos, asessori Tuomo Juhani Kurki toiseksi täytettävään virkaan 1.12.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Käräjätuomari Asko Erik Nurmi Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2005 lukien, käräjätuomari, määräaikainen oikeussihteeri Marjo Kaarina Naapi Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2005 lukien sekä määräaikainen käräjätuomari Juha Pekka Saarenvirta Hyvinkään käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.1.2006 lukien ja määräaikainen käräjätuomari, asessori Marja-Terttu Mälki toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.2.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Tasavallan presidentti peruutti prikaatikenraali Mika Matti Otto Peltoselle monikansallisen Pohjoisen osaston (Multinational Task Force North) komentajan tehtävään Bosnia-Hertsegovinassa, Althea-operaatiossa annetun määräyksen 1.12.2005 lukien ja määräsi hänet erityistehtävään Pääesikuntaan 1.12.2005-31.1.2006 väliseksi ajaksi ja 1.2.2006 lukien erityistehtävään Itäisen maanpuolustusalueen esikuntaan. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 160 88114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.11.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 10 a §:n muuttamisesta. Vuodesta 2001 lähtien voimassa olleet ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosikohtaiset yksikköhinnat muutetaan vastaamaan paremmin koulutuksen toteutuneita yksikkökustannuksia niin, että useilla koulutusaloilla yksikköhinnan porrastuskerroin alenee. Porrastusten pohjana on ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta. Samalla muutetaan porrastustekijöiden esittämistapaa selkeämmäksi ja vastaamaan uutta koulutusalaluokitusta. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OPM opetusneuvos Arja Mäkeläinen 160 77265)

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta. Asetuksella annetaan ylioppilastutkintoa, todistuksia ja ylioppilastutkintolautakuntaa koskevia säännöksiä. Asetuksessa säädetään myös eräistä lukion rehtorin ja lukiokoulutuksen järjestäjän tehtävistä. Asetus ei aiheuta muutoksia nykytilaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2006 tietyin siirtymäsäännöksin. (OPM hallitusneuvos Minna Antila 160 77261)

Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakunnassa oleville kunnille maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta vuodelta 2004 suoritettavista korvauksista. Tukimenot olisivat 12 000 euroa vuodelta 2004. Asetus tulee voimaan 23.11.2005. (MMM hallitussihteeri Kyösti Helin 160 54242)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Emolehmien eläinyksikkötukea korotetaan 12 eurolla, sonnien tukea 9 eurolla ja kanojen tukea 3 eurolla. Korotus on mahdollinen ennakoitua pienempien eläinyksikkömäärien vuoksi. Asetus tulee voimaan 23.11.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 13 §:n muuttamisesta. Sikojen, kanojen ja lihasiipikarjan tukitasoja alennetaan näille tuotteille asetettujen määräraharajoitteiden ylittymisen vuoksi. Lisäksi emolehmien tukea korotetaan 12 eurolla ja sonnien tukea 5 eurolla eläinyksiköltä. Tukiyksikkökerroin muutetaan hevosilla alueella C2p sekä sioilla, kanoilla ja lihasiipikarjalla alueella C2. Asetus tulee voimaan 23.11.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n muuttamisesta. 3 §:n 2 momentissa säädetty tukikerroin 1,00 muutetaan 0,937:ksi. Tukikerrointa muutetaan, koska hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävän LFAlisäosan ja luonnonhaittakorvaussitoumusten perusteella maksuun tulevan luonnonhaittakorvauksen yhteismäärä koko maan tasolla ei saa ylittää keskimäärin 250 euroa hehtaarilta tukitasoa. Asetus tulee voimaan 23.11.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta. Asetus sisältää yksityiskohtaisen luettelon Pallas-Yllästunturin kansallispuiston niistä vesistä, joissa kalastus on kansallispuistosta annetun lain mukaan kielletty. Asetus tulee voimaan 1.12.2005. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 160 39329)

Valtioneuvoston asetus luonnonsuojeluasetuksen muuttamisesta. Asetuksen niihin liitteisiin, joissa ovat luettelot rauhoitetuista eläin- ja kasvilajeista, uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista sekä EY:n luontodirektiivin liitteen IV (a) tiukan suojelun eläinlajeista, tehdään eliölajien viimeisimmästä uhanalaistarkastelusta johtuvat tarkistukset. Asetuksen pykälämuutokset ovat teknisluonteisia. Tiettyjen lakimuutosten johdosta tarpeettomiksi käyneet asetuksen kohdat kumotaan ja yksi pykälä muutetaan. Asetuksella kumotaan eräiden kasvilajien rauhoitusta koskevista poikkeuksista annettu ympäristöministeriön päätös (893/1999). Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 160 39329)

Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään mahdollisuudesta antaa asetuksessa säädettyä vaatimusta ankarampi lupamääräys, jos parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattaminen sitä edellyttää. Asetuksella säädetään myös mahdollisuudesta noudattaa asetuksen hiukkaspäästöraja-arvosta poikkeavaa päästöraja-arvoa eräissä tapauksissa. Lisäksi tarkennetaan muun muassa monipolttoaineyksikön päästöraja-arvon määrittämistä antamalla liitteessä laskentakaava. Asetus tulee voimaan 25.11.2005. (YM ylitarkastaja Anneli Karjalainen 160 39690)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 17.11.2005 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevónille ero tuomarinvalintalautakunnan puheenjohtajan tehtävästä 1.1.2006 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 160 67608)

Päätös määrätä sisäasiainministeriön ylitarkastaja Heli Rajaniemi, poliisiylitarkastaja Marja Kartila ja pelastusylitarkastaja Taito Vainio valtioneuvoston esittelijöiksi. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 160 42816)

Päätös määrätä Suomen Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsen Kaarina Rautala edustamaan Suomen valtiota Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan varajäsenenä 1.6.2006-31.12.2006 väliselle toimikaudelle. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 160 33085)

Päätös hyväksyä tuottoon liittyvän rahanpesun soveltamisalasta tietotekniikan käytöstä tullialalla tehdyssä yleissopimuksessa ja kuljetusvälineen rekisterinumeron sisällyttämisestä yleissopimuksessa lueteltuihin tietoihin tehty pöytäkirja, sellaisena kuin sen suomenkielinen versio on oikaistuna (HE 70/2005 vp). (VM ylitarkastaja Hanna Vuojela 160 34921)

Päätös määrätä kauppa- ja teollisuusministeriön erityisasiantuntija, varatuomari Tuija Ypyä valtioneuvoston esittelijäksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 160 63554)

Päätös myöntää laitoskohtaiset päästöoikeudet uusille osallistujille päästökauppakaudelle 2005-2007. Uutena osallistujana pidetään sellaista laitosta tai laitoksen muutosta, joka ei sisälly 19.8.2004 annettuun kansalliseen jakosuunnitelmaesitykseen ja joka otetaan kaupalliseen käyttöön ennen päästökauppakauden 2005-2007 loppua. Päästöoikeudet on laskettu päästökauppalaissa säädettyjen 27, 28 ja 30 §:n jakoperusteiden mukaisesti. Valtioneuvoston 21.12.2004 antamaan päästöoikeuksien myöntämispäätökseen sisältyvästä, kaikkiaan 136,5 miljoonasta hiilidioksiditonnista 2,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia on varattu uusille osallistujille. Varauksesta käytetään nyt annettavien myöntämispäätösten yhteydessä yhteensä 99 051 hiilidioksiditonnia päästöoikeuksia, mikä vastaa 4,0 % uusille osallistujille varatusta päästöoikeusmäärästä. Päästöoikeudet jaetaan toiminnanharjoittajille maksutta. Mahdollisia käyttämättä jääviä päästöoikeuksia ei voi siirtää päästökauppakaudelle 2008-2012. Laitoskohtaisia päätösesityksiä on kaikkiaan 5 ja ne koskevat 5 laitosta ja 9 polttolaitosta. (KTM ylitarkastaja Helena Kantola 160 64837)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 17.11.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 39/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sekä neuvoston puitepäätökseksi (teollis- ja tekijänoikeusrikoksista). Ehdotusten tarkoitus on tehostaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa rikosoikeudellisilla toimenpiteillä. Ehdotuksilla yhdenmukaistettaisiin teollis- ja tekijänoikeusrikosten rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia. Lisäksi ehdotuksissa on määräyksiä erityisseuraamuksista, menettämisseuraamuksista, oikeushenkilön vastuusta, tuomiovallasta ja syyteoikeudesta. (OM lainsäädäntöneuvos Lena Andersson 160 67725)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 40/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi poliisiyhteistyön parantamisesta Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä erityisesti sisärajoilla sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta (poliisiyhteistyön parantaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä). Päätöksellä pyritään standardisoimaan, yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan viranomaisten välistä yhteistyötä ja lisäämään olemassa olevien henkilöstö- ja materiaaliresurssien tehokasta käyttöä. Schengenin yleissopimuksen rajat ylittävää tarkkailua ja takaa-ajoa koskevat säännökset mukautettaisiin vastaamaan toimenpiteiden edellytysten osalta eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehtyä puitepäätöstä, jota sovelletaan kaikissa unionin jäsenvaltioissa. (SM neuvotteleva virkamies Jouko Huhtamäki 160 42231)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 41/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (palautusdirektiivi). Ehdotus kattaa kaikki laittomasti jäsenvaltioiden alueella oleskelevien henkilöiden paluu- ja palautustilanteet kauttakulkualueelta tapahtuvaa käännyttämistä lukuun ottamatta. Laiton oleskelu on ehdotuksessa määritelty sellaiseksi "kolmannen maan kansalaisen oleskeluksi jossain jäsenvaltion alueella, kun kyseinen henkilö ei tai ei enää täytä maassa oleskelun tai asumisen edellytyksiä." Siinä käsitellään jäsenvaltioiden päätösmenettelyä ja päätöksen täytäntöönpanoa, vapaaehtoisen paluun edistämistä, ulkomaalaisen maasta poistamista sekä liitännäisiä kysymyksiä kuten säilöönottoa täytäntöönpanon turvaamiseksi ja maahantulokieltoa uudelleen EU-alueelle saapumisen estämiseksi. (SM hallitusneuvos Eero Koskenniemi 160 42734)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 17.11.2005 seuraavat nimitysasiat:

Lainsäädäntöneuvos Arja Anneli Manner oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.1.2006 lukien. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Lainsäädäntöneuvos Jyrki Antero Jauhiainen oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.1.2006 lukien. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Lainsäädäntöneuvos Sten Henning Bosson Palmgren oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.1.2006 lukien. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Lainsäädäntöneuvos Ann-Marie Malmsten oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.1.2006 lukien. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 160 67670)

Diplomi-insinööri Aki Siponen valtiovarainministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.1.2006 lukien. (VM osastopäällikkö Jorma Karjalainen 160 33200)

Valtioneuvosto myönsi erityisasiantuntija Jaana Heikkiselle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön vanhemman hallitussihteerin virasta 1.12.2005-31.12.2007. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 16.11.2005 seuraavia asioita:

5 miljoonan euron kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Mosambikin maaseutukehityksen kahdenvälisen hankkeen toteuttamiseksi vuosina 2006-2010. (UM lähetystöneuvos Riikka Laatu 160 56235)

Vuoden 2005 talousarvion momentin 36.09.21 (Palkkiot ja muut menot valtionvelasta) arviomäärärahan ylittäminen 3,5 miljoonalla eurolla. Johdannaistoiminnasta aiheutuvien luottoriskien vähentämiseksi saatujen käteisvakuuksien aiheuttamiin menoihin on vuodelle 2005 arvioitu tarvittavan 8 miljoonaa euroa, mutta lokakuun loppuun mennessä menoja on maksettu 11,6 miljoonaa euroa. Niiden arvioidaan koko vuoden aikana olevan 15 miljoonaa euroa. (VM neuvotteleva virkamies Arto Eno 160 33108)

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13, 17 ja 20 §:ssä tarkoitettujen perusteiden vahvistaminen. Uusissa perusteissa korjataan kokonaiskustannusten laskentakaavassa oleva tekninen virhe. Perusteiden kohdan 2 mukaan kokonaiskustannuksiin luettavaa pääomavastuun muutosta laskettaessa perustekorkokannan mukainen korkohyvitys lasketaan edellisen vuoden lopun pääomavastuulle. Kuitenkaan koko pääomavastuuta ei rahastoitu, vaan ainoastaan kohdassa 6 määritelty laskennallinen pääomavastuu. Täten perusteiden kohdan 2 mukaista kaavaa käyttämällä kokonaiskustannukset tulevat liian pieniksi. Uusien perusteiden mukaisessa pääomavastuun laskukaavassa korkohyvitys lasketaan vain laskennalliselle pääomavastuulle. Perusteita sovelletaan 31.12.2005 alkaen. (STM ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen 160 73822)

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimus peruskorjattavista yhteensä noin 4 800 m2 tiloista Oulun vanhalla kasarmialueella. Sopimuksen kesto on 10 vuotta ja vuosivuokra noin 0,47 miljoonaa euroa (alv 0 %). (YM aluehallintoneuvos Olavi Rantasaari 160 39418)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Yhteispohjoismaisen asiantuntijaryhmän ehdotus saamelaissopimukseksi luovutettiin 16.11.2005 oikeusministeri Leena Luhtaselle. Sopimusluonnos on laadittu saamelaisasioista vastaavien ministerien ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien vuonna 2002 antaman toimeksiannon pohjalta. Norjan, Ruotsin ja Suomen välisen sopimuksen tavoitteena olisi parantaa saamelaisten asemaa alkuperäiskansana. Sopimus sisältäisi säännöksiä mm. saamelaisten itsemääräämisoikeudesta, kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista, oikeudesta maahan ja veteen, elinkeinojen harjoittamisesta sekä saamelaiskäräjien ja julkisen vallan välisestä yhteistyöstä. Ehdotuksen mukaan pohjoismainen saamelaissopimus olisi perusluonteeltaan kansainvälisoikeudellinen valtioiden välinen sopimus. Saamelaiset eivät siis olisi sen osapuolia. Saamelaisten omat näkökohdat kävisivät kuitenkin ilmi sopimuksen johdanto-osasta. Lisäksi ehtona sopimuksen ratifioinnille ja voimaantulolle olisi, että saamelaiskäräjät hyväksyvät sopimuksen sisällön. Asiantuntijaryhmän raportti on norjankielinen, mutta sopimusluonnos on siinä myös ruotsiksi, suomeksi ja pohjoissaameksi. Raportti on Norjan kunta- ja alueministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://odin.dep.no/krd/norsk/tema/same/nordisk/bn.html. Lisätietoja antavat asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Carsten Smith, p. +47 220 39505, asiantuntijajäsen, lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo, p. (09) 160 67690 ja hallitusneuvos Mirja Kurkinen, p. (09) 160 67621 oikeusministeriöstä sekä varajäsen, apulaisosastopäällikkö Marcus Laurent, p. (09) 160 55701 ulkoasiainministeriöstä.

Onnettomuustutkintalautakunnan tutkintaselostus Konginkankaan liikenneonnettomuudesta luovutettiin 17.11.2005 oikeusministeri Leena Luhtaselle. Tutkintalautakunta määritti onnettomuuden syyt tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnille kehitetyn menetelmän mukaisesti. Syitä löytyi sekä ajoneuvoyhdistelmän että linja-auton hallinnasta. Muita syytekijöitä löytyi ajoneuvoista, liikenneympäristöstä sekä kuljetusjärjestelmätekijöistä. Lisäksi löytyi vammautumista lisänneitä syitä. Syitä löytyi yhteensä 32 kpl, joista osa oli välittömiä ja osa taustasyitä. Välittömäksi syyksi todettiin ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan osalta ajoneuvon ajohallinnan menetys ja merkittävimpinä taustatekijöinä epäedullisen ajolinjan valinta, ajoneuvon suuri tilannenopeus ja kuljettajan mahdollisesti alentunut vireystila. Linja-auton kuljettajan osalta välittömäksi syyksi todettiin havaintovirhe, jonka seurauksena väistö myöhästyi. Taustasyyksi todettiin suuri ajonopeus liukkaalla kelillä. Tutkintalautakunta laati 17 turvallisuussuositusta, jotka kohdistettiin liikenne- ja viestintäministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, sisäasiainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, Hätäkeskuslaitokselle, Tiehallinnolle ja Linja-autoliitolle. Tutkintaselostus on Onnettomuustutkintakeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.onnettomuustutkinta.fi. Lisätietoja antaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja Esko Lähteenmäki, p. (09) 160 67637 Onnettomuustutkintakeskuksesta.

Valtakunnallisen konetekniikan korkeakoulutuksen arviointiprojektin seurantaraportti julkistettiin 10.11.2005 opetusministeriössä. Seuranta-arviointi on Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama ja siinä on kartoitettu, miten korkeakoulut ovat tarttuneet vuonna 2001 valmistuneen valtakunnallisen konetekniikan korkeakoulutuksen arvioinnissa ilmenneisiin kehittämiskohteisiin. Kehittämiskohteet liittyvät konetekniikan koulutuksen tulevaisuuden haasteisiin, strategioiden kehittämiseen, koulutuksen laadun parantamiseen sekä henkilöstön kehittämiseen. Varsinaisen arvioinnin ja seurannan välisenä aikana korkeakoulut ovat suositusten mukaisesti vahvistaneet strategista ajatteluaan. Myös opetusta on muokattu paitsi oppisisältöjen, myös opetusmenetelmien näkökulmasta. Opetus on siirtynyt perinteisestä luento-opetuksesta enenevässä määrin projektioppimiseksi. Verkko-opetuksen merkitys on kasvanut, mutta toistaiseksi verkko-opetuksen määrä muiden opetusmuotojen rinnalla on jäänyt vaatimattomaksi. Tutkintouudistukset ovat tuoneet muutospaineita, mutta myös luoneet mahdollisuuksia kehittää opetusta. Vuoden 2001 arvioinnissa esille tulleita vahvuuksia on yleisesti korkeakouluissa pyritty edelleen tukemaan ja heikkouksiin on puututtu. Kehittämiskohteista useimmat ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että niiden rakenteellinen muuttaminen vie aikansa. Seurantaraportti on Korkeakoulujen arviointineuvoston internetsivuilla osoitteessa www.kka.fi. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja professori Jarmo Partanen, gsm 040 506 6564 Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta ja projektisuunnittelija Karl Holm, gsm 050 560 4753 Korkeakoulujen arviointineuvostosta.

Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen seurantaraportti julkistettiin 14.11.2005 opetusministeriössä. Seuranta-arviointi on Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttama ja se on jatkoa vuonna 1999 ilmestyneelle arvioinnille. Seurantaraportin mukaan korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen painopiste on siirtynyt lyhytaikaisesta vaihdosta kokonaisen tutkinnon suorittamiseen toisessa maassa. Syynä tähän on halu saada ulkomaiset opiskelijat jäämään opintojensa jälkeen Suomeen ja Bolognan prosessin kohdistama huomio tutkintojen kehittämiseen. Lisäksi vieraskielinen opetus on muuttunut osaksi korkeakoulujen normaalia perusopetustarjontaa. Ammattikorkeakouluissa uusien opiskelijoiden rekrytointi on systemaattisempaa kuin yliopistoissa. Opiskelijoiden saama ohjaus on kehittynyt, mutta ohjauksen painottuminen opintojen alkuvaiheeseen nähdään ongelmallisena. Ohjausta tulisi kehittää koko opiskeluajan kattavaksi ja systemaattisemmaksi. Kieli tai materiaalien saatavuus englanniksi ei enää ohjauksessakaan ole ongelma. Selvityksessä aiempaa korostuneemmin nousi esiin opiskelijoiden integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Seurantaraportti on Korkeakoulujen arviointineuvoston internetsivuilla osoitteessa www.kka.fi. Lisätietoja antavat professori Riitta Pyykkö, p. (02) 333 5358 ja projektisuunnittelija Karl Holm, gsm 050 560 4753 Korkeakoulujen arviointineuvostosta.

Korkeakoulujen opinto-ohjauksen arvioinnin seurantaraportti julkistettiin 15.11.2005 opetusministeriössä. Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttama seuranta pohjautuu vuonna 2001 valmistuneeseen varsinaiseen Opintojen ohjauksen arviointiin. Seurannan kohderyhmänä olivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta ja hallinnosta vastaavat sekä opiskelijat. Raportin mukaan opintojen ohjauksen tarve on edelleen kasvanut korkea-asteella. Ohjauspalvelujen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota sekä opetusministeriössä että korkeakouluissa. Ohjauspalvelujen toteuttamiseen ja kehittämiseen varattava rahoitus tulisi arviointiryhmän mukaan sisällyttää opetusministeriöiden ja korkeakoulujen tulos- ja tavoitesopimuksiin. Lisäksi arviointiryhmä korostaa, että opintojen ohjauksen tulisi olla olennainen osa korkeakoulujen opetusta. Seurantaraportti on Korkeakoulujen arviointineuvoston internetsivuilla osoitteessa www.kka.fi. Lisätietoja antavat arviointiryhmän puheenjohtaja Hanna Myllys, gsm 040 501 8751 Diakonia-ammattikorkeakoulusta ja projektisuunnittelija Karl Holm, gsm 050 560 4753 opetusministeriöstä.

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmä luovutti muistionsa 16.11.2005 opetusministeri Antti Kalliomäelle. Työryhmän mukaan nuorten siirtymistä perusopetuksesta jatko-opintoihin on pyrittävä lisäämään ja nopeuttamaan. Tämän vuoksi esitetään perusopetuksesta jatkokoulutukseen siirtymiselle asetetun koulutuspoliittisen tavoitteen tarkistamista siten, että vuonna 2008 97 % ja vuonna 2009 97,5 % perusopetuksen päättävistä aloittaisi samana vuonna toisen asteen koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa. Työryhmä esittää laajaa 30 ehdotusta käsittävää toimenpidekokonaisuutta, jonka avulla ehdotettu tavoitetaso voitaisiin saavuttaa. Toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös siihen, että aloitettu koulutus suoritetaan loppuun opiskelijan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Työryhmä muun muassa esittää, että syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseksi olisi kehitettävä varhaisen puuttumisen keinoja. Myös riittävän henkilökohtaisen tuen ja ohjauksen turvaamiseksi perusopetuksen oppilaille tulisi säätää oikeus saada henkilökohtaista oppilaanohjausta. Ammatilliseen ja lukiokoulutukseen esitetään kehitettäväksi osaamisen tunnustamisjärjestelmä. Tämä tarkoittaa aikaisemman koulutuksen lisäksi myös esimerkiksi työpajoissa, vapaan sivistystyön piirissä, työelämässä tai harrastuksissa hankitun osaamisen tunnustamista. Työryhmän muistio on soitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr33/tr33.pdf. Lisätietoja antavat ylitarkastaja Tarja Olenius, p. (09) 160 77308, opetusneuvos Heikki Blom, p. (09) 160 77229 ja ylitarkastaja Jaana Hätälä, p. (09) 160 77228 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.