Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 45/2005

Oikaisu valtioneuvoston viikkoon nro 44/2005:

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 11.11.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 192/2005 vp) rikosvahinkolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uuden rikosvahinkolain tavoitteena on parantaa erityisesti väkivaltarikosten uhrien mahdollisuuksia saada valtion varoista korvausta rikoksella aiheutetusta vahingosta sekä selkeyttää korvausjärjestelmää ja tehostaa sen toimintaa. Laki sisältää säännökset uhreille maksettavista korvauksista annetun direktiivin 2004/ 80/EY panemiseksi täytäntöön. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan siten, että hänellä on yleensä lähtökohtaisesti oikeus samaan korvaukseen valtion varoista kuin vahingon aiheuttajalta vahingonkorvauslain henkilövahinkoja koskevien vuoden 2006 alusta voimaan tulevien uudistusten nojalla. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että erityisesti törkeämpien väkivalta- ja seksuaalirikosten uhreille suoritetaan valtion varoista nykyistä suurempia korvauksia. Merkittävin järjestelmän laajennus on, että törkeän väkivaltarikoksen uhrilla on oikeus korvaukseen myös kärsimyksestä. Lain selkeyttämisellä pyritään varmistamaan, että valtion varoista maksettavat korvaukset vastaavat käytännössä nykyistä paremmin saman asian tuomioistuinkäsittelyssä tuomittuja korvauksia. Korvausjärjestelmän läpinäkyvyyttä parannetaan säätämällä laissa selkeästi perusteista, joiden nojalla tuomioistuimen ratkaisusta voidaan poiketa. Myös korvausaihekohtaisilla enimmäismäärillä pyritään lisäämään korvauspäätösten ennakoitavuutta. Korvausjärjestelmästä valtiolle aiheutuvien kustannusten hallitsemiseksi otetaan korvausaihekohtaisten enimmäismäärien ohella käyttöön rikosvahinkokorvauksista tehtävä perusvähennys, joka koskee kaikkia korvauksen saajia. Rikosvahinkolautakunnan lakkauttamisella ja perusvähennyksen käyttöönotolla tähdätään korvausjärjestelmän tehostamiseen. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät säännökset koskevat lähinnä Euroopan unionin jäsenvaltioiden korvausviranomaisten välistä yhteistyötä rajat ylittävissä rikosvahinkoasioissa. Lisäksi tehdään teknisluonteisia seurannaismuutoksia henkilövahinkoasiain neuvottelukunnasta ja sakon täytäntöönpanosta annettuihin lakeihin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Säännös törkeän väkivaltarikoksen uhrin oikeudesta korvaukseen kärsimyksestä tulisi kuitenkin voimaan 1.1.2008. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 160 67713)

Esitys (HE 193/2005 vp) laeiksi tuloverolain ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Tuloverolakiin lisätään säännös eurooppayhtiön rinnastamisesta osakeyhtiöön ja eurooppaosuuskunnan rinnastamisesta osuuskuntaan. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin lisätään eurooppayhtiön ja eurooppaosuuskunnan kotipaikan siirtoa koskevat säännökset. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (VM hallitusneuvos Tarja Jääskeläinen 160 33143)

Esitys (HE 194/2005 vp) laiksi autoverolain muuttamisesta. Autoverolakia muutetaan siten, että lakiin lisätään pysyvä säännös omaan käyttöön hankitun ajoneuvon väliaikaisesta verottomasta käytöstä ennen kuin ajoneuvon verotuspäätös vahvistetaan. Ajoneuvoa voi käyttää liikenteeseen tullin ajoluvalla enintään kolmen kuukauden ajan. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 160 33061)

Esitys (HE 195/2005 vp) laiksi tullilain 9 a §:n kumoamisesta. Tullilaista kumotaan säännös, jolla rajoitetaan oluen tullitonta tuontia kolmansista maista Suomeen. Vuoden 2005 lopussa päättyvä rajoitusoikeus on perustunut Euroopan yhteisön tullittomuusasetukseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (VM ylitarkastaja Jukka M. Kekkonen 160 33475)

Esitys (HE 196/2005 vp) laiksi painelaitelain 27 §:n muuttamisesta. Painelaitelain siirtymäsäännöksen mukaista siirtymäaikaa pidennetään siten, että puolustushallinnon toimialan painelaitteisiin, alusten painelaitteisiin sekä ilma-alusten painelaitteisiin ja ilma-alusten käyttölaitteistoihin kuuluviin painelaitteisiin paineastialakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä voidaan soveltaa 31.12.2008 saakka. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 160 28612)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 11.11.2005 seuraavat lait:

Laki vaalilain 5 §:n muuttamisesta (HE 103/2005 vp). Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan ensi vuoden alusta voimaan tulevaa kuntajaon muutosta, jossa Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyvät. Kumpikin kunta kuuluu Lapin vaalipiiriin. Kuntajaon muutoksella ei ole vaikutusta vaalipiirien välisiin rajoihin. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Eero Aarnio 160 67694)

Laki museolain 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 79/2005 vp). Museolakia muutetaan niin, että museon valtionosuuden saamisen edellytyksiä tarkistetaan ja että museon tehtävistä säädetään lailla nykyistä täsmällisemmin. Lisäksi lakiin lisätään valtuussäännös antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella eräistä museon valtionosuuden saamisen edellytyksistä. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (OPM hallitusneuvos Sari Korpimies 160 77235)

Laki postipalvelulain muuttamisesta (HE 67/2005 vp). Postipalvelulain postitoiminnan valvontamaksua koskevia säännöksiä muutetaan. Lailla kumotaan Viestintäviraston maksuista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen postitoiminnan valvontamaksua koskevat säännökset. Tavoitteena on postitoiminnan valvontamaksun uudistaminen siten, että eduskunnan perustuslakivaliokunnan tekemät linjaukset tietynlaisten maksujen valtiosääntöoikeudellisesta veronluonteisuudesta otetaan huomioon. Muutoksella pyritään täyttämään postitoiminnan valvontamaksun osalta perustuslain 81 §:n 1 momentissa valtion veroille asetetut vaatimukset. Postitoiminnan valvontamaksun suuruus on 0,0024 prosenttia postiyrityksen Suomessa harjoittaman toimiluvanvaraisen postitoiminnan sen tilikauden liikevaihdosta, joka on päättynyt kaksi vuotta ennen valvontamaksun perimistä, kuitenkin vähintään 2 000 euroa. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (LVM neuvotteleva virkamies Juha Perttula 160 28617)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 97/2005 vp). Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lääkekorvausjärjestelmää ja valmisteen korvattavuuden hyväksymistä koskevia menettelysäännöksiä uudistetaan. Lääkekorvausluokkia on edelleen kolme ja uutena ryhmänä luokitellaan lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään. Ostokertakohtaisesta omavastuusta luovutaan ja korvaus lasketaan prosenttiosuutena lääkkeen kustannuksesta. Peruskorvaus on 42 prosenttia, alempi erityiskorvaus 72 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Vakuutettu maksaa ylemmän erityiskorvausluokan valmisteiden kustannuksista 3 euroa jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta ja vuotuisen omavastuuosuuden ylittymisen jälkeen 1,50 euroa lääkekohtaisena omavastuuosuutena. Vuotuinen omavastuuosuus on 610 euroa. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmässä kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet luokitellaan lääkkeiksi, joten vastaavat muutokset tehdään kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuuteen. Lääkkeen kuuluminen korvausjärjestelmään edellyttää jatkossa sekä lääkkeen korvattavuuden että kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista lääkkeiden hintalautakunnassa. Lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä peruskorvattavuuden myös rajoitettuna. Lääkevalmisteen kohtuullinen tukkuhinta käsitellään uudelleen erityiskorvaushakemuksen yhteydessä. Lääkevalmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan yhdistetyssä käsittelyssä käsittelyaika on 180 päivää. Tukkuhinnan vahvistamisen lisäksi myös kliinisen ravintovalmisteen korvattavuutta koskeva asia käsitellään lääkkeiden hintalautakunnassa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään edelleen niistä vaikeista sairauksista, joiden hoidossa käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita voidaan korvata. Myös kohtuullisen tukkuhinnan lakkauttamista koskevia säännöksiä täsmennetään ja lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi lääkevalmisteille vahvistettuja kohtuullisia tukkuhintoja alennetaan viisi prosenttia vuoden 2006 alusta lukien. Kolmivuotinen kokeilu lääkkeiden annosjakelun korvaamisesta toteutetaan. Laki tulee voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lain vaikutuksia potilaiden lääkekuluihin ja antaa seurannan tuloksista selvityksen sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön oikeudellisesta asemasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta ja vahvisti lain Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristön oikeudellisesta asemasta tehdyn sopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 74/2005 vp). Sopimuksen mukaan Pohjoismaiselle kulttuurirahastolle myönnetään samat erioikeudet ja vapaudet kuin Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristöllä ja Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajiston sihteeristöllä on. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan vastauksen hallituksen esitykseen laiksi Suomen perustuslain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 102/2003 vp) merkittäväksi pöytäkirjaan. Eduskunta on perustuslain 73 §:ssä säädetyllä tavalla hyväksynyt eduskunnan vastaukseen sisältyvät lakiehdotukset jätettäviksi lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin. (OM lainsäädäntöjohtaja Matti Niemivuo 160 67690)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 11.11.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Diplomaattisten suhteiden solmimisen hyväksyminen Suomen tasavallan ja Bahaman liittovaltion välille. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 160 55658)

Suurlähettiläs Anna-Maija Korven tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan Serbia ja Montenegron kanssa tehty sopimus tuesta Montenegron opetussektorin kehittämishankkeelle ja edellä mainitun sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Kai Sauer 160 55784)

Valtuuskunnan asettaminen EU:n ja Välimeren maiden (ns. Barcelonan prosessi) huippukokoukseen 27.-28.11.2005. Puheenjohtaja: tasavallan presidentti Tarja Halonen; varapuheenjohtaja: osastopäällikkö Aapo Pölhö; jäsenet: Suomen Espanjan suurlähettiläs Maija Lähteenmäki, presidentin ensimmäinen adjutantti Kim Mattsson, Euromed-koordinaattori suurlähettiläs Risto Veltheim, presidentin poliittinen neuvonantaja Päivi Kairamo-Hella, presidentin kanslian viestintäpäällikkö Maria Romantschuk ja yksikönpäällikkö Eija Rotinen. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sirpa Mäenpää 160 56260)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 10.11.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus metsäveroasetuksen muuttamisesta. Asetuksen 13 ja 14 §:n metsäveroluvut ja verokuutiometrin rakenneluvut sisältävät Etelä-Suomen lääniä, Länsi-Suomen lääniä ja Itä-Suomen lääniä koskevat kohdat muutetaan vuoden 2005 alusta voimaan tulleiden kuntajaotuksen muutosten johdosta. Saaren ja Uukuniemen kunnat poistetaan Etelä-Suomen läänin kuntaluettelosta. Seinäjoen kaupunki, Karinaisten, Kullaan, Loimaan, Peräseinäjoen ja Sahalahden kunnat poistetaan Länsi-Suomen läänin kuntaluettelosta. Länsi-Suomen läänin kuntaluetteloon lisätään uusi Seinäjoen kaupunki, jolle on laskettu uudet metsäveroluvut. Kangaslammin, Kiihtelysvaaran, Tuupovaaran, Vehmersalmen ja Värtsilän kunnat poistetaan Itä-Suomen läänin kuntaluettelosta. Asetuksen 15 §:n keskimääräisiä vähennysprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä Rannikon, Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon metsäkeskusten toimialueella. Asetus tulee voimaan 15.11.2005. (VM hallitusneuvos Tarja Jääskeläinen 160 33143)

Valtioneuvoston asetus valtion virkamiesasetuksen muuttamisesta. Valtion virkamieslain 4 §:n 2 momentin mukaan virkamieslaissa erikseen lueteltuja virkoja ei saa perustaa, lakkauttaa eikä niiden nimeä muuttaa, ellei niitä ole eritelty valtion talousarviossa. Säännöksen 6 kohdassa säädetään talousarviossa eriteltäviksi viroiksi välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköiden virat lukuun ottamatta asetuksella säädettäviä virkoja. Valtion virkamiesasetuksen 1 §:n 2 kohdassa säädetään ne oikeusministeriön hallinnonalan virastojen päälliköiden virat, joita ei eritellä talousarviossa. Samaan asetuksen kohtaan esitetään lisättäväksi oikeushallinnon palvelukeskuksen johtajan virka. Asetus tulee voimaan 16.11.2005. (VM työmarkkina-asiantuntija Teija Junnila 160 34955)

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen tiettyjen luonnonsuojeluun liittyvien lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta. Asetuksella säädetään tarkemmin tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain 7 §:n nojalla työvoima- ja elinkeinokeskuksille myönnetyn valvontavaltuuden sisällöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä III tarkoitettujen tiettyjen ympäristöön liittyvien direktiivien osalta. Asetus tulee voimaan 17.11.2005. (MMM maatalousneuvos Olli Peltomäki 160 54673)

Valtioneuvoston asetus liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 16 §:n muuttamisesta. Digitaalisten ajopiirtureiden korjaamojen luvan saannille asetetaan korjauslaitteita koskevia ehtoja. Asetus tulee voimaan 1.12.2005. (LVM hallitusneuvos Jorma Hörkkö 160 28503)

Valtioneuvoston asetus lääkeasetuksen muuttamisesta. Muutokset ovat pääosin teknisluonteisia siten, että käytettävä terminologia tarkistetaan lain mukaiseksi ja pykäläviittaukset korjataan uusia säännöksiä vastaaviksi. Uutena asiana asetuksessa säädetään eräistä lupien ja rekisteröintien käsittelyyn liittyvistä määräajoista, jotka aiemmin on todettu Lääkelaitoksen määräyksissä. Lisäksi asetuksessa määritellään perusteet, joilla lääkkeen käytön erityistilanteissa ilman myyntilupaa mahdollistava erityislupa voidaan myöntää potilasryhmän tai väestön käyttöön. Asetus tulee voimaan 14.11.2005. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 1 muuttamisesta. Liite 1 muutetaan romuajoneuvoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/53/EY liitteen II muuttamisesta annetun neuvoston päätöksen 2005/673/EY mukaiseksi. Liite 1 sisältää poikkeukset asetuksen 5 §:ään sisältyvästä yleiskiellosta käyttää säännöksessä mainittuja raskasmetalleja ajoneuvon materiaaleissa, osissa ja laitteissa. Asetus tulee voimaan 1.12.2005. (YM yliinsinööri Hannu Laaksonen 160 39708)

Valtioneuvoston asetus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen vuosina 2005-2009 myönnettävistä valtionavustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Kunnallistekniikka-avustuksen käyttökohteita muutetaan siten, että avustusta voidaan myöntää katujen ja puistojen rakentamisen lisäksi asuntoaluetta varten tarvittavien siirto- ja kokoojaviemäreiden sekä syöttö- ja yhdysvesijohtojen rakentamiseen. Oulun seudun avustettaviin kasvukuntiin lisätään Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kunnat. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (YM ylitarkastaja Anu Kääriäinen 160 39578)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 10.11.2005 seuraavat päätökset:

Päätös Euroopan yhteisöjen komissiolle tehtävästä esityksestä pohjoisen tuen maksuvaltuuksien uudelleentarkastelusta kansallisen epäsuotuisten alueiden tukijärjestelmän (N 284/2004) hyväksymisen johdosta. Komission päätöksen 2002/404/EY 7 artiklan perusteella komissio voi muuttaa pohjoisen tuen päästöstä mm. kansallisten valtiontukien tukiosuuksien muutosten johdosta. Vuoden 2003 IACS -tila-aineiston perusteella LFA -lisäosaa arvioidaan maksettavan pohjoisen tuen alueella 76,2 milj. euroa, mistä puolet (38,1 milj. euroa) ehdotetaan otettavaksi huomioon pohjoisen tuen milj. euroina ilmaistuissa maksuvaltuuksissa Suomen ehdottaman jakauman mukaisesti. Suomen ehdottamalla tavalla toteutetulla maksuvaltuuksien muutoksella ei ole välittömiä vaikutuksia maksettavan pohjoisen tuen tasoon. Lisäksi ehdotetaan emolehmien tilakohtaisen kiintiörajoitteen ja sonni- ja emolehmätukien rehualavaatimuksen poistamista. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 10.11.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 36/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (maksajan tiedot). Asetuksella saatettaisiin kansainvälisen rahanpesun vastaisen toimintaryhmän (Financial Action Task Force on Money Laundering, FATF) terrorismin rahoituksen vastainen erityissuositus VII osaksi yhteisön lainsäädäntöä. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 160 33096)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 37/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (euron käyttöönotto). Komissio ehdottaa, että asetusta muutetaan teknisesti siten, että sitä ei enää tarvitse muuttaa erikseen jokaisen uuden euron käyttöönottavan valtion kohdalla. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 160 33096)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 38/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (yhteiset siviili-ilmailun turvaamista koskevat säännöt). Asetusehdotuksen tavoitteena on kehittää siviili-ilmailun turvaamista koskevaa yhteisölainsäädäntöä siten, että turvatoimia voitaisiin nykyistä joustavammin mukauttaa kulloisiinkin tarpeisiin. Asetuksella siirrettäisiin turvatoimien yksityiskohtia koskevaa norminantovaltaa yhteispäätösmenettelystä komitologiamenettelyyn. (LVM hallitusneuvos Yrjö Mäkelä 160 28473)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 10.11.2005 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteen tohtori Jukka Pekkarinen valtiovarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikön virkaan 1.1.2006 lukien. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

Valtiotieteiden maisteri Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.12.2005 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 160 28322)

Varatuomari Lauri Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen virkaan 1.1.2006 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 73763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 9.11.2005 seuraavia asioita:

10 miljoonan euron kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Nicaraguan maaseutukehityksen sektoriohjelmalle (PRORURAL) vuosina 2006-2009. Tästä 9 300 000 euroa kanavoidaan suoraan maaseutusektorin instituutioille Nicaraguan hallituksen esittämän jaon mukaisesti, ja 700 000 euroa osoitetaan Managuan edustustolle PRORURAL:in toteutuksen vahvistamiseen, seurantaan ja seurantaa tukeviin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä tekniseen apuun. (UM lähetystöneuvos Anne Lammila 160 56360)

Kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Suomen World Vision ry:lle ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus ry:lle (SASK). Suomen World Vision ry on kristillishumanitaarinen kummilapsitoimintaa, kehitysmaiden yhteisöjen tukea sekä humanitaarista apua antava järjestö. Vuosien 2006-2008 tuki on yhteensä 9 044 128 euroa. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus ry:n (SASK) kehitysyhteistyöhankkeet tukevat EU:n lähialueiden ja kehitysmaiden ammattiyhdistysliikettä ja vahvistavat ammattiyhdistys-liikkeen globaalia edunvalvontaa ja ihmisoikeuksien parempaa toteutumista. Vuosien 2006-2008 tuki on yhteensä 8 085 000 euroa. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sinikka Antila 160 56283)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Lääkelaitoksen maksullisista suoritteista. Voimassa oleva asetus on voimassa 31.12.2005 saakka. Uudistaminen johtuu asetuksen voimassaolon päättymisestä ja lääkelain muutoksen aiheuttamista muutostarpeista maksuasetukseen. Asetus tulee voimaan 15.11.2005 ja on voimassa 31.12.2007 saakka. (STM finanssisihteeri Tuula Karhu 160 74354)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 9.11.2005

Logistiikkaohjelman toimeenpanoa vauhditetaan

Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi laadittu ohjelma korostaa logistiikan merkitystä kilpailukykytekijänä. Logistiikkaa ja kuljetuksia on syytä tehostaa ja niiden kustannuksia laskea.

Ohjelmaa käsiteltiin hallituksen iltakoulussa 9. marraskuuta.

Logistiikan toimenpideohjelma käsittää 35 toimenpidettä. Esitykset liittyvät osaamiseen, markkinoihin, liikenneväyliin ja kansainväliseen edunvalvontaan.

Valtiovallan toimin lisätään logistista osaamista ja parannetaan työvoiman saatavuutta. Valtio voi poistaa kilpailurajoituksia ja valvoa, ettei säädöksiä rikkomalla hankita epäreilua kilpailuetua. Valvonta ja liikenneturvallisuuden lisääminen ovat myös valtion vastuulla. Lisäksi julkinen sektori pystyy edistämään logistiikan osapuolten yhteistyötä ja poistamaan liikenneväylien pullonkauloja.

Vastuu jakautuu eri hallinnonaloille. Lähes kaikilla ministeriöillä on rooli alan kehittämisessä.

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo perustaa logistiikkafoorumin. Siinä varmistetaan, että valtiovallalla, elinkeinoelämällä ja korkeakouluilla on yhteisymmärrys logistiikkaa tehostavista toimista. Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen ryhtyy johtamaan foorumia.

Logistiikka on myös Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden painopisteitä. Euroopan komissio antaa ensi vuonna logistiikasta tiedonannon, jota käsitellään loppuvuonna Suomen johdolla.

Venäjän-liikenteelle seurantaryhmä

Suomelle merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia on Venäjän markkinoiden kasvussa. Venäjän viennin arvosta noin 30 prosenttia kulkee Suomen kautta. Tämän vuoksi rajanylitysten sujuvuus on tärkeää. Kuljetusten tasapuoliset kilpailuedellytykset on myös pyrittävä turvaamaan.

Ministeri Huovisen mukaan iltakoulussa kiinnitettiin huomiota Suomen ja Venäjän välisten tiekuljetusten sujuvuuteen liittyviin hankaliin kysymyksiin, mm. ylipaino- ja mittalupiin. Ongelmat nousevat usein esiin lyhyellä varoitusajalla ja edellyttävät monesti välitöntä reagointia.

Huovinen ehdottaa, että loppuhallituskaudeksi perustetaan poikkihallinnollinen ryhmä käsittelemään aina tarvittaessa nopeasti Venäjän-liikenteen ongelmia

Logistiikkaohjelman mukaan maan sisäistä maantieliikennettä eli kabotaasiliikennettä koskevan siirtymäaikajärjestelmän jatko arvioidaan erikseen. Nykyinen, uusien EU-maiden kuljetusyrityksiä koskeva vastavuoroinen siirtymäaika on voimassa 1.5.2006 saakka. Jatkotarve pohditaan 15. tammikuuta mennessä valtiosihteeri Perttu Puron johdolla.

Lisätietoja: valtiosihteeri Perttu Puro, p. (09) 160 28325, liikennepalveluyksikön päällikkö Juhani Tervala, p. (09) 160 28482, liikenneneuvos Lassi Hilska, p. (09) 160 28497

Suomen logistisen aseman vahvistaminen. Toimenpideohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriön Ohjelmia ja strategioita -sarja 6/2005.

Ohjelmaan liittyvät taustaselvitykset: EU:n ja Venäjän välisten liikenneyhteyksien nykytila ja kehitysnäkymät. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 4/2005.

Hernesniemi-Auvinen-Dudarev: Suomen ja Venäjän logistinen kumppanuus, Etla B 209

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 11.11.2005

Ministerit käsittelivät Suomen EU-puheenjohtajakauden asialistaarviota

Hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli 11. marraskuuta arviota Suomen EU-puheenjohtajakauden asialistasta ja kauden sektorikohtaisista painopisteistä. Suomi on EU:n puheenjohtajamaa vuoden 2006 jälkimmäisen puoliskon.

Asialista-arvio sisältää näkemykset eri politiikkasektoreiden keskeisistä lainsäädäntöhankkeista ja muista painopisteistä. Suomen puheenjohtajakauden työn pohjana on yhdessä edeltävän puheenjohtajamaan Itävallan kanssa vuodelle 2006 laadittava neuvoston vuosiohjelma, joka esitellään yleisten asiain ja ulkosuhteiden neuvostolle joulukuussa. Suomen kauden lopullinen asialista riippuu monien kysymysten osalta siitä, kuinka pitkälle edeltävillä puheenjohtajakausilla edetään.

Suomen tavoitteena on EU:n perustuslakisopimuksen tuumaustaukoon liittyvän keskustelun ja unionin uudistusprosessin aktiivinen edistäminen. Ratifiointiprosessin jatkosta keskustellaan Eurooppa-neuvostossa Itävallan puheenjohtajakaudella, ja Suomen kaudella työtä jatketaan Eurooppa-neuvoston linjausten pohjalta.

Unionin vuosien 2007-2013 rahoituskehyksistä pyritään saavuttamaan poliittinen ratkaisu joulukuun Eurooppa-neuvostossa 2005. Tällöin vuodelle 2006 jäisi muun muassa rahoituskehyksiin sidoksissa olevien lainsäädäntöesitysten viimeistely.

Laajentuminen kuuluu keskeisimpiin asiakokonaisuuksiin. Suomen kaudella seurataan Bulgarian ja Romanian edistymistä jäsenyysvelvoitteiden täytäntöönpanossa sekä viedään eteenpäin Kroatian ja Turkin jäsenyysneuvotteluja.

Puheenjohtajakaudella toimeenpannaan tehokkaasti Lissabonin strategiaa keskittymällä erityisesti kasvuun ja työllisyyteen. Tässä yhteydessä Suomi korostaa innovaatiopolitiikan merkitystä Euroopan kilpailukyvylle.

Unionin ulkosuhteissa Suomen tavoitteena on edistää EU:n ulkoisen toiminnan tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Myös EU:n kriisinhallintakyvyn kehittäminen, transatlanttisten suhteiden ja EU-Venäjä-yhteistyön vahvistaminen sekä pohjoinen ulottuvuus ovat tärkeitä teemoja. Suomen kaudella on tarkoitus hyväksyä uusi pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja sekä panostaa pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksiin.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomäki, valtioneuvoston EU-sihteeristö, p. (09) 160 22180

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Musiikin alueellista tarjontaa selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 8.11.2005 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmän mukaan musiikin alueellisen tarjonnan turvaamiseksi tarvitaan lisää rahaa ja yhteistyötä. Ehdotuksilla tähdätään musiikin alueellisen ja valtakunnallisen saatavuuden sekä tarjonnan parantamiseen ja laatuun. Tavoitteena on, että jokaisella olisi mahdollisuus kuunnella säännöllisesti laadukasta ja ammattimaista elävää musiikkia kohtuullisen lähellä asuinpaikkaansa. Tavoitteena on myös, että musiikin eri lajeja olisi tarjolla monipuolisesti ympäri Suomea. Orkesterilaitoksen osalta työryhmä ehdottaa valtionosuusjärjestelmän yleistä kehittämistä. Orkestereiden tulisi kehittää aluetoimintaansa myös kamarimusiikki- ja pienryhmätoiminnan avulla. Lisäksi orkesteriverkostoa tulee täydentää musiikkilajien suhteen. Valtionosuusjärjestelmän ohella valtio tukee rahoituslain ulkopuolisia orkestereita ja yhtyeitä harkinnanvaraisilla avustuksilla. Tukimuotoa on kehitettävä siten, että avustuksia myönnetään erityisesti yhtyeiden alueellisen ja valtakunnallisen konserttitoiminnan laajentamiseen. Työryhmä ehdottaa myös lapsille ja nuorille suunnatun musiikkitarjonnan parantamista eri toimijoiden välisellä yhteistyöllä. Aloitteita esitetään toteutettaviksi asteittain vuosina 2007-2011. Työryhmämuistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2005/ tr34/tr34.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Hannu Saha, p. (09) 160 77333 ja työryhmän sihteeri Eeva Jeronen, p. (09) 160 77492 opetusministeriöstä.

Yritysten yhteishankkeiden kansainvälistymisavustuksen vaikutuksia tarkastellut selvitys julkistettiin 8.11.2005 kauppa- ja teollisuusministeriössä. Selvityksen mukaan avustusmuoto yritysten kansainvälistymiseen tähtäävien yhteishankkeiden edistämiseksi toimii nykyisin niin hyvin, että muutosehdotukset jäävät vähäisiksi. Hanketyyppivalikoimaa pidettiin monipuolisena, ja sen toivottiin pysyvän nykyisessä muodossaan. Yritysten toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa toivottiin hyväksyttäviin menoihin ja avustusosuuksiin kiinnitettävän erityistä huomiota. Tiedonkulkua toteuttajilta yrityksille toivottiin kattavammaksi ja avoimemmaksi. Hallinnolta toivottiin päätöksenteon nopeuttamista ja tilitysmenettelyn keventämistä. Selvityksen tavoitteena oli arvioida valtionavustuksella tuettujen hankkeiden tuloksia ja vaikuttavuutta sekä tuottaa taustatietoa avustusta koskevan ohjeistuksen tarpeisiin ja avustuksen tarkoituksenmukaista kohdentamista varten. Selvitys on osoitteessa www.ktm.fi/julkaisurekisteri. Lisätietoja antavat tutkija Pertti Kiuru, p. (09) 431 38638 LTT-Tutkimus Oy:stä ja ylitarkastaja Pertti Hämäläinen, p. (09) 160 63516 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Perhevapaasäännösten toimivuutta arvioiva työryhmä luovutti raporttinsa 8.11.2005 työministeri Tarja Filatoville. Etävanhemman, adoptiovanhemman sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhemman perhevapaaoikeuksiin suunnitellaan parannuksia. Työryhmä ehdottaa lisäksi muutoksia niin sanotun isäkuukauden käyttöedellytyksiin ja vapaista ilmoittamiseen. Työryhmän tehtävänä oli kartoittaa voimassaoleviin perhevapaasäännöksiin liittyviä ongelmia ja arvioida säännösten toimivuutta käyttäjien näkökulmasta. Tavoitteena oli perhevapaaoikeuksien käytön edistäminen ja niiden tasaisempi jakautuminen vanhempien kesken. Selvityksen mukaan Suomessa on varsin kattava ja monipuolinen perhevapaajärjestelmä. Perhevapaajärjestelmän yksityiskohtiin liittyy kuitenkin edelleen kehittämistarpeita. Kehittämistarpeita on arvioitava paitsi perhevapaita käyttävien kannalta myös niiden tahojen kannalta, joihin perhevapaiden käytöllä on vaikutusta. Työryhmäraportissa tarkastellaan yksin- ja yhteishuoltajien, etävanhempien, adoptiovanhempien, sijaisvanhempien, rekisteröidyssä parisuhteessa elävien sekä yrittäjävanhempien asemaa perhevapaiden käyttäjinä. Raportti on työhallinnon internetsivuilla osoitteessa www.mol.fi. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger, p. 010 60 48932 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.