Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 44/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 4.11.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 185/2005 vp) vuoden 2005 toisen lisätalousarvioesityksen (HE 161/2005 vp) toisesta täydentämisestä. Määrärahoja lisätään 4 miljoonalla eurolla ja valtionvelan nettokuoletuksia vähennetään vastaavalla määrällä. Toinen lisätalousarvioesitys ja sitä täydentävät esitykset huomioiden kehykseen kuuluvien menojen yhteissumma on 28 773 miljoonaa euroa, joten jakamattomaksi varaukseksi jää 80 miljoonaa euroa. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 160 33105)

Esitys (HE 186/2005 vp) laeiksi kaupparekisterilain 31 a §:n muuttamisesta sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 7 §:n kumoamisesta. Kaupparekisterilakia muutetaan siten, että Verohallitus voi salassapitosäännösten estämättä luovuttaa Patentti- ja rekisterihallitukselle veroilmoituksen liitteenä verotusta varten annettu tuloslaskelma- ja tasetiedot sekä eräät muut tilinpäätöstiedot samoin kuin tiedon siitä, onko yksilöidyllä osakeyhtiöllä, osuuskunnalla tai muulla elinkeinonharjoittajalla ollut toimintaa verohallinnon rekisteritietojen perusteella. Verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutetaan siten, että tilinpäätöstietojen julkisuutta verohallinnossa koskeva säännös kumotaan. Tilinpäätöstietojen julkinen tietopalvelu keskitetään Patentti- ja rekisterihallitukselle. Kaupparekisterilain säännöstä tilinpäätöstietojen luovuttamisesta verohallinnosta rekisteriviranomaisena toimivalle Patentti- ja rekisterihallitukselle sovellettaisiin ensimmäisen kerran siten, että tietojen siirto koskisi verovuoden 2008 tietoja. Tietojärjestelmän testausta ja koekäyttöä varten verohallinto voisi toimittaa verovuosia 2006 ja 2007 koskevia tietoja. Muilta osin lainmuutoksia sovellettaisiin vuoden 2006 alusta. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 160 34753)

Esitys (HE 187/2005 vp) laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 16 §:n ja maatilatalouden tuloverolain 7 §:n muuttamisesta. Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain vähennyskelvottomia rangaistusluonteisia maksuja koskevan säännöksen sanamuotoa tarkennetaan siten, että säännös koske sakkojen ohella kaikkia oikeudenvastaisten tekojen johdosta määrättyjä ja oikeussäännösten noudattamista tehostavia sanktionluonteisia maksuseuraamuksia. Elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin sisällytetään lisäksi säännös siitä, että lahjukset ja muut vastaavat, epäasiallisessa tarkoituksessa annetut edut eivät ole tuloverotuksessa vähennyskelpoisia. (VM erityisasiantuntija Sami Laaksonen 160 33205)

Esitys (HE 188/2005 vp) alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan IV liitteeseen tehtyjen muutosten hyväksymisestä sekä laiksi muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n merellisen ympäristön suojelukomitea MEPC hyväksyi vuonna 2004 alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan (ns. Marpol 73/78 -yleissopimukseen) IV liitteen muutokset, joilla liite uudistettiin kokonaisuudessaan. Liite sisältää määräyksiä aluksista tulevan käymäläjäteveden aiheuttaman pilaantumisen ehkäisemiseksi. Uudistettu liite tuli kansainvälisesti voimaan 1.8.2005. Suomi on ilmoittanut IMO:lle, että muutokset tulevat Suomen osalta voimaan vasta nimenomaisen suostumuksen antamisen jälkeen. Uudistettu IV liite ja voimaansaattamislaki on tarkoitettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

Esitys (HE 189/2005 vp) laiksi työttömyysturvalain 15 luvun 1 §:n muuttamisesta. Sovitellun työttömyysetuuden maksamista koskevaa voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että enimmäismaksuajan täyttymisestä huolimatta soviteltua työttömyysetuutta voidaan myöntää 31.12.2007 saakka. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Esitys (HE 190/2005 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain 30 §:n muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon saumattoman palveluketjun kokeilusta annetun lain voimassaoloa jatketaan yhdellä vuodella siten, että kokeilulain voimassaolo päättyy 31.12.2006. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 160 74130)

Esitys (HE 191/2005 vp) laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 ja 18 §:n muuttamisesta. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että laissa määritellään vuoden 2006 maksut työttömyysvakuutusmaksujen uusiksi lähtötasoiksi laissa nyt olevien vuoden 1999 maksujen sijasta. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2006 on 0,58 prosenttia palkasta ja työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 0,75 prosenttia palkasta palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,95 prosenttia palkasta. Palkansaajan maksu nousee vuodesta 2005 0,08 prosenttiyksikköä ja työnantajan keskimääräinen maksu 0,12 prosenttiyksikköä, josta 0,04 prosenttiyksikköä aiheutuu muutosturvaan liittyvien työllistymisohjelmalisien rahoittamisesta. Lisäksi täsmennetään työttömyysvakuutusrahaston lainanottomahdollisuutta. Valtiontakaus koskee vain tilanteita, joissa suhdannepuskuri on alijäämäinen. Maksuvalmiuden turvaamiseksi työttömyysvakuutusrahasto voi ottaa lainaa Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 160 73910)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 4.11.2005 seuraavat lait:

Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 104/2005 vp). Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kansaneläke ja perhe-eläkelain mukainen eläke on myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen 35 prosentin suuruisen lähdeveron alaisesta tulosta myönnetään 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva voi lähdeverotuksen sijasta eräissä tilanteissa valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Niistä tuloista, joista suoritetaan veroa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, on lisäksi suoritettava veroa kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Tuloverolaista poistetaan eräiden vähennysten soveltamisen edellytyksenä olevat viittaukset Suomessa asumiseen ja yleiseen verovelvollisuuteen. Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan rajoitetusti verovelvollisen verotusmenettelyn toimittamista koskevien säännösten osalta. Laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 15.11.2005. Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ja laki tuloverolain muuttamisesta tulevat voimaan 1.1.2006. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

Laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain muuttamisesta (HE 80/2005 vp). Ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia muutetaan siten, että rekisteriin talletettavien tietojen sisältöä laajennetaan ja teknisen käyttöyhteyden avulla tietoja saavien tahojen määrää lisätään. Lisäksi laissa olevaa siirtymäsäännöstä myöhennetään. Laki tulee voimaan 1.12.2005. (LVM vanhempi hallitussihteeri Maija Audejev 160 28566)

Laki lääkelain muuttamisesta (HE 108/2005 vp). Lääkelakia muutetaan Euroopan unionin uusien lääkesäännösten toimeenpanemiseksi. Lisäksi lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan eräät patenttisuojan piirissä olevat lääkevalmisteet. Lääkevalmisteen käyttäminen edellyttää lupaa tai, jos kysymyksessä on perinteinen kasvirohdosvalmiste taikka homeopaattinen lääke, rekisteröintiä. Myyntilupa- ja rekisteröintimenettelyä koskevat lääkelain säännökset uudistetaan. Muutokset koskevat erityisesti rinnakkaisvalmisteiden myyntilupia sekä perinteisten kasvirohdosvalmisteiden ja homeopaattisten lääkkeiden rekisteröintiä. Lupa ja rekisteröinti ovat voimassa aluksi 5 vuotta ja määräajan jälkeen pääsääntöisesti toistaiseksi, kun ne nykyisin ovat aina määräaikaisia. Määräaikaisuuden poistumiseen liittyen tehostetaan lääketurvatoimintaa muun muassa haittavaikutusseurantaa tehostamalla sekä lisäämällä valvontaviranomaisena toimivan Lääkelaitoksen oikeutta ja mahdollisuuksia saada tietoja lääkealan yrityksiltä. Lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan sellaiset lääkevalmisteet, joiden vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa ennen vuotta 1995 tehdyn hakemuksen perusteella myönnetty patentti, jonka myöntäminen on perustunut valmistettavan aineen uutuuteen, tai tällaiseen patenttiin perustuva lisäsuojatodistus. Laki tulee voimaan 7.11.2005. Lain 17 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan 1.6.2006. Lain säännökset koskevat kaikkia lupa-, rekisteröinti-, muutos- ja uudistushakemuksia, jotka on tehty 30.10.2005 tai sen jälkeen. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Tasavallan presidentti hyväksyi Ukrainan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Ukrainan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 100/2005 vp). Suomen tasavallan ja Ukrainan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 7.10.2004. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Ukrainan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 4.11.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Etelämannerta koskevaan sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen V alaisten toimenpiteiden voimaansaattamisesta. Sopimukseen liittyvän ympäristönsuojelupöytäkirjan liitteen V (SopS 54/2002) toimenpiteet 2(2005), 3(2005) ja 5(2005) ovat voimassa 16.9.2005 ja toimenpide 4(2005) 15.9.2005 alkaen. Asetus tulee voimaan 9.11.2005. (YM ylitarkastaja Maria Pohjanpalo 160 39827)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 4.11.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haataisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Jaakko Kalelan valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Viron välillä sosiaaliturvasta tehty sopimus. (STM vanhempi hallitussihteeri Marja-Terttu Mäkiranta 160 73877)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 3.11.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus oikeushallinnon palvelukeskuksesta. Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2006 on ehdotettu perustettavaksi 1.1.2006 lukien oikeusministeriön alainen oikeushallinnon palvelukeskus. Palvelukeskukseen keskitetään valtaosa ministeriössä, hallinnonalan maksukeskuksissa ja virastoissa nykyisin hoidettavista talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista. Palvelukeskuksen päätoimipaikka on Hämeenlinnassa ja pysyvät sivutoimipaikat Turussa ja Kuopiossa. Palvelukeskuksen ohjaus perustuu tulosohjaukseen ja palvelusopimuksiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (OM hallitusneuvos Markku Kuusela 160 67571)

Valtioneuvoston asetus vuonna 2006 toimitettavassa presidentinvaalissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista. Toimipaikkoja on kaikkiaan 237 87:ssä eri valtiossa. Asetus tulee voimaan 1.12.2005 ja on voimassa 2.2.2006 saakka. (OM neuvotteleva virkamies Arto Jääskeläinen 160 67572)

Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta täydennetään siten, että nykyisen opintoviikkoina määritellyn opintosuorituksen rinnalle tulee tutkintoja koskevan yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) mukainen opintopisteinä määritelty opintosuoritus. Lukion aineenopettajalta vaaditaan yhdessä opetettavassa aineessa perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot opinnäyte mukaan luettuna, yhteensä vähintään 120 opintopistettä. Voimassa olevan säännöksen mukaan yhdessä opetettavassa aineessa vaaditaan aineenopettajan koulutukseen kuuluvat vähintään 55 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot, joihin sisältyy syventävät opinnot mutta ei välttämättä pro gradu -tutkielma (opinnäyte). Muut vaatimukset eivät tasoltaan muutu. Eräitä erityisopetusta antavien opettajien kelpoisuusvaatimuksia tarkistetaan siten, että aineenopettajat ovat asetuksessa säädetyin edellytyksin kelpoisia antamaan oman aineensa opetusta erityisopetukseen otetuille ja siirretyille oppilaille. Valtion vammaisten koulujen liikunnan opettajille tulee oma kelpoisuusvaatimus. Asetus tulee voimaan 1.12.2005. (OPM hallitusneuvos Minna Antila 160 77261)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 3.11.2005 seuraavat päätökset:

Päätös ilmoittaa alueiden komitealle ja Euroopan unionin neuvostolle, että alueiden komitean varsinaisten jäsenten Eva- Riitta Siitosen ja Britt Lundbergin (Ahvenanmaa) alueiden komitean valintaperusteena olleet aikaisemmat tehtävät ovat päättyneet. Lisäksi ehdotetaan Euroopan unionin neuvostolle, että Uudenmaan liiton maakuntahallituksen varajäsen Eva-Riitta Siitonen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen jäsen Britt Lundberg nimettäisiin uudelleen alueiden komitean varsinaisiksi jäseniksi näiden uusien tehtävien perusteella jäljellä olevaksi kaudeksi 2002-2006. (SM hallitussihteeri Tuula Manelius 160 44658)

Päätös nimetä ehdokkaat Suomen edustajiksi ja varaedustajiksi alueiden komiteaan kaudeksi 2006-2010. Edustajat: Varsinais-Suomen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja Risto Ervelä (Sauvo), Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen jäsen Pauliina Haijanen (Laitila), Keminmaan kunnanvaltuuston jäsen Auli Hyvärinen (Keminmaa), Pirkanmaan liiton maakuntahallituksen puheenjohtaja Risto Koivisto (Pirkkala), Lapin liiton maakuntavaltuuston jäsen Veikko Kumpumäki (Kemi), Lohjan kaupunginjohtaja Elina Lehto (Lohja), Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Antti Liikkanen (Rovaniemi), Mikkelin kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta (Mikkeli) ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen jäsen Britt Lundberg (Maarianhamina); varaedustajat: Seinäjoen kaupunginvaltuuston jäsen Markus Aaltonen (Seinäjoki), Uudenmaan liiton maakuntahallituksen jäsen Minerva Krohn (Helsinki), Uudenmaan liiton maakuntavaltuuston jäsen Markku Markkula (Espoo), Pohjois-Savon liiton maakuntavaltuuston jäsen Ossi Martikainen (Lapinlahti), Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Håkan Nordman (Vaasa), Varkauden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irma Peiponen (Varkaus), Helsingin kaupunginvaltuuston varajäsen Lea Saukkonen (Helsinki), Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen Heini Utunen (Jyväskylä) ja Ahvenanmaan maakuntapäivien jäsen Carina Aaltonen (Maarianhamina). (SM hallitussihteeri Tuula Manelius 160 44658)

Päätös myöntää varatuomari Mirja-Maija Tossavaiselle ero työneuvoston varajäsenyydestä ja määrätä hänen tilalleen asiantuntija, OTK Anu Sajavaara työneuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.3.2006. (TM ylitarkastaja Heidi Nummela 010 60 47988)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 3.11.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 34/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi paikallista rajaliikennettä koskevien järjestelyiden käyttöönotosta jäsenvaltioiden maaulkorajoilla sekä Schengenin yleissopimuksen ja yleisen konsuliohjeiston muuttamisesta (paikallista rajaliikennettä koskeva asetus). Paikallisella rajaliikenteellä tarkoitetaan asetusehdotuksessa liikennettä, jossa Euroopan unionin jäsenvaltion naapurina olevan kolmannen maan raja-alueella laillisesti asuvat henkilöt ylittävät säännöllisesti unionin jäsenvaltion maaulkorajan oleskellakseen jäsenvaltion raja-alueella rajoitetun ajan. Asetuksessa säädettäisiin yleissäännöistä, joita jäsenvaltioiden olisi noudatettava tehdessään mahdollisesti paikallista rajaliikennettä koskevia sopimuksia naapurimaiden kanssa. (SM hallitusneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 35/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (broileridirektiivi). Komission ehdotuksella on tarkoitus antaa vähimmäisvaatimukset lihantuotantoa varten kasvatettavien kanojen eli broilereiden suojelemiseksi. Neuvoston direktiivissä tuotantoeläinten suojelusta (98/58 EY) on asetettu yleisiä eläinten hyvinvointivaatimuksia, jotka koskevat myös broilereiden pitoa, hoitoa ja kohtelua. Ehdotuksella parannettaisiin lintujen hyvinvointia asettamalla vaatimuksia hyvälle lintujen hoitotavalle, sallitulle kasvatustiheydelle ja tilojen tekniselle varustetasolle sekä lisäämällä laitteiden toiminnan ja olosuhteiden valvontaa tiloilla. Lisäksi parannettaisiin tiedon kulkua tuottajan, teurastamon ja viranomaisten välillä käyttämällä hyödyksi teurastuksen yhteydessä esille tulevia eläinten hyvinvoinnista kertovia tietoja kuten kuolleisuutta tilalla tai kuljetuksen aikana ja lintujen jalkapohjatulehdusta osoittavia, teurastamolla todettavia muutoksia. Näiden tietojen perusteella tulisi viranomaisten tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin broilereiden hyvinvoinnin parantamiseksi tuotantotilalla. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 160 53386)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 3.11.2005 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti, hallitussihteeri Eerikki Nurmi opetusministeriön hallitusneuvoksen virkaan 12.12.2005 alkaen. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 160 77430)

Filosofian kandidaatti Carin Lindqvist-Virtanen sosiaali- ja terveysministeriön apulaisosastopäällikön virkaan 4.11.2005 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 73763)

Diplomi-insinööri Johan Erik Wide ympäristöministeriön kansainvälisten asiain yksikköön sijoitettuun neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 21.11.2005-31.7.2007, kuitenkin enintään siihen saakka kuin viran vakinainen haltija on virkavapaana. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 160 39406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 2.11.2005 seuraavia asioita:

Kansanopistojen, kesäyliopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten yksikköhintojen laskeminen ja määrääminen vuodelle 2006. Yksikköhinnan laskennassa on otettu huomioon hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 112/2005 vp) ehdotetut kesäyliopistojen yksikköhinnan laskemista koskevat muutokset ja kustannusten tarkistamisen jaksottaminen neljälle vuodelle lain 1291/2004 mukaisesti. Kustannustason muutokset on otettu huomioon täyttä määrää alempina. Kustannustason muutoksena on vuonna 2006 otettu huomioon 2,4 prosenttia. Yksikköhinnat määrätään opintokeskuksia lukuun ottamatta arvonlisäverottomina. Kansanopistojen valtionosuuden kokonaismäärä on 44 813 000 euroa, kesäyliopistojen 4 125 000 euroa, opintokeskusten 10 274 000 euroa ja liikunnan koulutuskeskusten 13 728 000 euroa. (OPM hallitusneuvos Merja Leinonen 160 77203)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 3.11.2005

Hallintoselonteon toimeenpano etenee - valtion paikallis- ja aluehallinnolle palvelutavoitteet

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 3. marraskuuta valtion aluehallinnon palvelutavoitteiden vahvistamista. Valtion paikallishallinnon palvelutavoitteet käsiteltiin ministerityöryhmän kokouksessa 26. toukokuuta 2005, minkä jälkeen niihin on tehty tarkennuksia.

Palvelutavoitteet ovat viranomaisen lupaus esimerkiksi käsittelyajan enimmäispituudesta tai odotusajasta palveluun. Hallinnon näkökulmasta ohjaavan viranomaisen palvelutavoite on palvelua tarjoavaa virastoa sitova. Tavoitteet ovat osa normaalia ohjausprosessia ja niistä sovitaan kunkin viraston kanssa tulossopimuksessa.

Palvelutavoitteet tulevat voimaan 1.1.2006 alkaen. Niiden toteutumista seurataan ministeriöiden ja alaisen hallinnon välisissä vuotuisissa tulosneuvotteluissa. Palvelutavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan kattavasti lääninhallitusten maaliskuussa 2007 valmistuvissa, vuotta 2006 koskevissa peruspalvelujen arviointiraporteissa.

Valtion aluehallinnon palvelutavoitteet

Valtion aluehallinnon palvelutavoitteet on nyt asetettu TE-keskusten yrityspalveluille, työvoimapalveluille ja maaseutupalveluille, alueellisille ympäristökeskuksille, Ympäristölupavirastolle, työsuojelupiireille ja lääninhallituksille.

Aluehallinnon palvelutavoitteena on esimerkiksi, että alueellinen ympäristökeskus käsittelee 80 prosenttia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista poikkeamispäätöksistä alle kuudessa kuukaudessa, työsuojelupiiri suorittaa tapaturmatutkimuksen kahden vuorokauden kuluessa ja lääninhallitukset käsittelevät taksilupia koskevat hakemukset kahden kuukauden kuluessa.

Valtion paikallishallinnon palvelutavoitteet

Valtion paikallishallinnon palvelutavoitteet on asetettu poliisitoimelle, ulosotolle, syyttäjälle, verohallinnolle, maistraateille, työhallinnolle, pelastustoimelle ja rajavartiolaitokselle. Tavoitteiden asettamistyössä on ollut mukana myös Kansaneläkelaitos, joka on vahvistanut omaa organisaatiotaan koskevat tavoitteet.

Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on lisätä julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen saatavuutta, laatua, tuottavuutta ja tehokkuutta. Palvelutavoitteiden asettamisen taustalla on eduskunnalle huhtikuussa 2005 annettu selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Selonteossa hallitus edellyttää, että ministeriöt ja lääninhallitukset asettavat alaiselleen paikallis- ja aluehallinnolle konkreettiset, mitattavat valtion palvelujen saatavuutta koskevat tavoitteet vuodesta 2006 alkaen.

Valtion paikallis- ja aluehallinnon palvelutavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/suomi/hallintoselonteko kohdasta Palvelutavoitteet.

Lisätietoja: hallitusneuvos Tarja Hyvönen, p. (09) 160 42835 ja neuvotteleva virkamies Eeva Puttonen, p. (09) 160 42826, sisäasiainministeriö

Katsaus EU:n koheesiopolitiikan uudistuksen etenemiseen

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä keskusteli torstaina 3. marraskuuta saadun katsauksen pohjalta EU:n koheesiopolitiikan säädösperustan uudistamisesta kaudelle 2007-2013.

Ministerityöryhmä totesi, että rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ohjaavien asetusten valmistelu voidaan saattaa loppuun vasta sen jälkeen, kun EU:n rahoituskehyksestä on sovittu. Suomen kansalliset ohjelmat puolestaan voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen, kun EU:n asetukset ovat voimassa.

Rahoituskehyksiä koskevan sopimuksen viivästyminen siirtäisi rakennerahastoasetusten viimeistelyn ja hyväksymisen Suomen puheenjohtajakaudelle

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Antti Valle, p. (09) 160 42312, sisäasiainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Sähköistä äänestämistä koskeva työryhmän ehdotus julkistettiin 28.10.2005 oikeusministeriössä. Ehdotuksen mukaan sähköinen äänestäminen voitaisiin toteuttaa äänestyspaikoissa ja ennakkoäänestyspaikoissa sekä kotiäänestyksessä. Sähköisen äänestämisen tarkoituksena olisi nopeuttaa äänestysmenettelyä äänestäjän kannalta, vähentää viranomaistyötä ja säästää kustannuksia. Uudistus ei vaarantaisi vaalitoimituksen luotettavuutta. Sähköinen äänestäminen otettaisiin käyttöön vähitellen. Sen käyttöönotto edellyttäisi erillistä oikeusministeriön päätöstä. Ensi vaiheessa sähköinen äänestäminen olisi käytössä muutamissa kunnissa. Myöhemmissä vaaleissa kuntien määrää lisättäisiin. Sähköinen äänestäminen tapahtuisi äänestyspaikassa. Se olisi mahdollista sekä ennakkoäänestyspaikassa että vaalipäivän äänestyspaikassa. Äänestäjä voisi halutessaan edelleen äänestää perinteiseen tapaan äänestyslipulla myös sähköistetyissä äänestyspaikoissa. Sähköinen äänestys, ehdotus hallituksen esitykseksi vaalilain muuttamisesta -julkaisu on oikeusministeriön verkkosivuilla www.om.fi/33348.htm. Lisätietoja antavat vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, p. (09) 160 67572 ja ylitarkastaja Jukka Leino, gsm 050 515 1525 oikeusministeriöstä.

Kouluhyvinvoinnin edistämistä pohtineen työryhmän muistio luovutettiin 31.10.2005 opetusministeri Antti Kalliomäelle. Työryhmän mukaan lasten kouluhyvinvoinnin edistäminen on koulun koko henkilökunnan sekä kotien yhteinen asia. Tällöin myös lapsen ongelmat voidaan havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työryhmä korostaa, että kouluhyvinvoinnin näkökulmasta on keskeistä tunnistaa heikotkin signaalit ja oireet, jotka viestivät ongelmista oppilaan hyvinvoinnissa. Koulupäivän rakenteellinen eheyttäminen lisäisi työryhmän mukaan kaikkien lasten hyvinvointia. Joustavalla koulun aloituksella, ruokatauon pidentämisellä ja sopivalla harrastustoiminnan sijoittamisella lapsen päivään voidaan saada merkittäviä muutoksia kouluhyvinvointiin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tulisi muodostua luontevaksi osaksi koulujen toimintaa. Kouluhyvinvointia tarkastellut työryhmä on tehnyt toimenpide-ehdotuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutyytyväisyyden tukemiseksi. Työryhmä on myös pohtinut keinoja, joiden avulla voidaan edistää lasten ja nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa koulun arkeen. Muistio on opetusministeriön www-sivuilla www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr27/tr27.pdf. Lisätietoja antavat johtaja Eeva-Riitta Pirhonen, p. (09) 160 77268 ja ylitarkastaja Tiina Kavilo, p. (09) 160 77313 opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.