Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 37/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 16.9.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 114/2005 vp) Algerian demokraattisen kansantasavallan kanssa sijoitusten vastavuoroisesta edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Algerian demokraattisen kansantasavallan välinen sijoitusten vastavuoroista edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Algerissa 13.1.2005. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Algerian demokraattisen kansantasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Esitys (HE 115/2005 vp) Armenian tasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan ja Armenian tasavallan välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus allekirjoitettiin Jerevanissa 5.10.2004. Sopimuksen tarkoituksena on edistää ja tiivistää taloudellista yhteistyötä Armenian tasavallan kanssa ja selkiinnyttää erityisesti sijoituksia koskevia oikeudellisia perusteita maiden välillä. Sopimuksen avulla halutaan varmistaa suotuisat edellytykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 160 56167)

Esitys (HE 116/2005 vp) vuoden 2006 tuloveroasteikkolaiksi. Vuodelta 2006 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon ensimmäistä ja neljättä marginaaliveroprosenttia alennetaan 1,5 prosenttiyksiköllä ja muita marginaaliveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Asteikon tulorajoihin tehdään myös muutoksia ja lisäksi tulorajoihin tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (VM osastopäällikkö Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 117/2005 vp) eräiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi. Tuloverolakia, verontilityslakia ja eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapaudesta annettua lakia muutetaan. Otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys, jolla on tarkoitus toteuttaa vuodesta 2006 alkaen sellaiset ansiotuloverotuksen kevennykset, jotka tähän saakka on toteutettu kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä kasvattamalla. Kevennyksistä aiheutuva verotulojen menetys siirtyy kunnilta valtiolle, jolloin valtion ja kuntien välille ei tältä osin enää synny kompensointitarvetta. Vähennys tehdään ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin ansiotulovähennyksen määrä on suurempi kuin ansiotulosta valtiolle suoritettavan tuloveron määrä, erotusta vastaava määrä luetaan verovelvollisen hyväksi soveltaen ennakon käyttämistä koskevia säännöksiä. Ennakon tapaan verovelvollisen hyväksi luettu määrä vähennetään valtiolle tilitettävien verojen osuudesta verontilityslain mukaisia maksuunpanosuhteita laskettaessa. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistetaan 1 150 eurosta 2 300 euroon siltä osin kuin kyse on tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä. Jos kotitalous on samasta työstä samaan aikaan saanut työnantajan matalapalkkatukea, kotitalousvähennystä ei myönnetä. Lisäksi kotitalousvähennyksen myöntämistä koskevaa säännöstä muutetaan siten, että lainkohdassa luetellut tuet estävät kotitalousvähennyksen myöntämisen ainoastaan silloin, kun lainkohdassa tarkoitettu tuki on myönnetty kotitaloudelle välittömästi samaa työsuoritusta varten. Työnantajan työntekijälleen antama joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten arvostetaan 75 prosenttiin lipun käyvästä arvosta. Sosiaalihuollon asiakkaalle työtoiminnasta maksettavan verovapaan toiminta-avustuksen yläraja korotetaan 9 eurosta 12 euroon. Lisäksi tehdään budjettitekninen tarkistus merityötulosta toimitetun maksuvapautetun ennakonpidätyksen käsittelyyn verontilityslain mukaisissa tilityksissä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilakeja. (VM osastopäällikkö Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 118/2005 vp) laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa säädetään selvityksestä, joka tulon saajan on annettava maksajalle, jotta maksaja voi soveltaa kansainvälisen sopimuksen määräyksiä. Hallintarekisteröidylle osakkeelle maksettavasta osingosta säädetään lisäksi perittäväksi lähdeveroa 15 prosenttia tai verosopimuksen mukainen korkeampi lähdevero, jos maksaja voi riittävän huolellisesti varmistaa, että osingon saajaan voidaan soveltaa verosopimuksen osinkoa koskevia määräyksiä. Lakiin otetaan määräykset siitä, millä perusteilla osingonmaksaja voi riittävän huolellisesti varmistaa verosopimuksen soveltumisen osingon saajaan. Laissa myös säädetään ulkomaisten omaisuudenhoitajien rekisteristä. Rekisteriin merkittävien tietojen julkisuudesta säädetään verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa. Hallintarekisteröidyille osakkeille maksettavien osinkojen lähdeverotusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran osinkoon, joka maksetaan 1.1.2006 tai sen jälkeen. Ns. budjettilakeja. (VM osastopäällikkö Lasse Arvela 160 33150)

Esitys (HE 119/2005 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2006. Talousarvion tulojen kokonaismäärä ilman nettolainanottoa on noin 38,8 miljardia euroa ja määrärahat noin 39,5 miljardia euroa. Talousarvio katetaan noin 0,6 miljardin euron suuruisella nettolainanotolla. Ansiotuloverotusta kevennetään 840 miljoonalla eurolla ja valtion tuloveroasteikkoon tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus. Kotitalousvähennystä laajennetaan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Väliaikainen työnantajan matalapalkkatuki otetaan käyttöön. Tuki suunnataan työnantajille, jotka työllistävät kokopäiväisesti 55 vuotta täyttäneitä työntekijöitä. Työnantajan työntekijälleen tarjoama työsuhdematkalippu otetaan käyttöön. Varallisuusverosta luovutaan. Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti 1 1/2 prosenttia ja korkomenot alenevat euromääräisesti yli 8 prosenttia vuoden 2005 varsinaisesta talousarviosta. Kehysmenot ovat 29,6 miljardia euroa ja ne alittavat vuodelle 2006 asetetun vaalikauden kehyksen 232 miljoonalla eurolla. Talousarvion veroratkaisut ja määrärahalisäykset noudattavat hallitusohjelman talous- ja finanssipoliittisia linjauksia. Liikenneinfrastruktuuri-investointeja rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla kehyspäätöksen mukaisella menettelyllä. Sairausvakuutuksen rahoitus uudistetaan vuoden 2006 alusta. Arvonlisäveron tuoton tilittämisestä sairausvakuutus- ja kansaneläkerahastoihin luovutaan. Uudistus toteutetaan valtion kannalta kustannusneutraalisti. Vakuutettujen maksujen nousu kompensoitaisiin valtion tuloverotusta keventämällä. Työmarkkinatukea koskeva lainsäädäntö uudistetaan vuoden 2006 alusta. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjako ei ehdotuksen johdosta muutu. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 160 33105)

Esitys (HE 120/2005 vp) laiksi kuntien yleisestä kalleusluokituksesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Kalleusluokitusjärjestelmää jatketaan vielä kahdella vuodella. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (VM neuvotteleva virkamies Hannele Kerola 160 33176)

Esitys (HE 121/2005 vp) laiksi raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämisestä annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Raha-arpajaisten sekä veikkaus- ja vedonlyöntipelien tuoton käyttämistä urheilun ja liikuntakasvatuksen, nuorisotyön, tieteen ja taiteen edistämiseen lain 1 §:ssä säädettyjen prosenttiosuuksien mukaisesti nopeutetaan niin, että viimeinen vuosi, kun määrärahoja käytetään kirjastolaissa tarkoitettuihin valtionosuuksiin, on 2009. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (OPM hallitusneuvos Sari Korpimies 160 77235)

Esitys (HE 122/2005 vp) laiksi rataverolain 5 §:n muuttamisesta. Rataverolakia muutetaan siten, että lakiin sisällytetään säännökset Kerava- Lahti -oikoradan käytöstä perittävästä investointiverosta. Laki on tarkoitettu voimaan 1.9.2006. Ns. budjettilaki. (LVM liikenneneuvos Petri Jalasto 160 28509)

Esitys (HE 123/2005 vp) laiksi julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain sekä julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain muuttamisesta. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annettua lakia muutetaan siten, että vienti- ja alusluottoja koskevien korontasaussopimusten ja -tarjousten myöntämisaikaa jatketaan viidellä vuodella vuodesta 2005 vuoteen 2010. Lisäksi lain nojalla annettavassa kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa säädetään julkisesti tuettujen alusluottojen yleisten ehtojen ohella myös julkisesti tuettujen vientiluottojen yleisistä ehdoista. Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annettua lakia muutetaan korontasausyhtiö Fide Oy:n ja Suomen Vientiluotto Oy:n fuusion vuoksi lähinnä siten, että yhtiön tehtäviin lisätään OECD-ehtoisten vientiluottojen myöntäminen. Samalla lain nimike muutetaan laiksi Suomen Vientiluotto Oy -nimisestä yhtiöstä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilakeja. (KTM ylitarkastaja Tiina Ingman 160 63656)

Esitys (HE 124/2005 vp) kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Kansaneläkkeeseen tehdään syyskuun alusta 2006 tasokorotus, jonka suuruus on 5 euroa kuukaudessa. Samansuuruinen tasokorotus tehdään myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, pitkäaikaistyöttömän eläketuen kansaneläkeosuuteen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousee 5 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 2,25 euroa kuukaudessa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.9.2006. Ns. budjettilakeja. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Esitys (HE 125/2005 vp) laiksi työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta vuonna 2006 ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Työnantajan kansaneläkemaksun suuruus vuonna 2006 vahvistetaan. Valtiotyönantajan ja Ahvenanmaan maakunnan maksu alenee 2,018 prosenttiyksikköä ja muiden työnantajien maksu 0,468 prosenttiyksikköä. Yksityisen työnantajan maksuluokan perusteena olevaa palkkaa tarkistetaan. Kansaneläkelaitoksen osuutta kansaneläkkeiden rahoituksesta alennetaan 71 prosentista 60 prosenttiin. Aikaa, jonka kuluessa Kansaneläkelaitoksen on katettava vuonna 1999 toteutetusta valtion takuusuorituksen vähentämisestä aiheutunut rahoitusvaje, jatketaan vuoden 2007 loppuun. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilakeja. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 160 73866)

Esitys (HE 126/2005 vp) laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja 2 §:n muuttamisesta. Apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta pysytetään noin 6,7 prosentin tasolla. Lisäksi nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen lääkevalmisteiden myynnin arvoa ei oteta huomioon apteekkimaksua määrättäessä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Päivi Kaartamo 160 74353)

Esitys (HE 127/2005 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n muuttamisesta. Kuntoutusrahaan oikeuttavan päihdehuoltolain mukaisen yksilökohtaisen kuntoutuksen edellytyksenä oleva vaatimus kuntoutukseen hakeutumisesta työpaikan hoitoonohjausjärjestelmän tai työterveyshuollon kautta poistetaan. Tarkoituksena on kannustaa erityisesti päihdeongelmaisten pitkäaikaistyöttömien kuntoutumista työelämään sekä parantaa heidän toimeentuloaan maksamalla heille päihdekuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Esitys (HE 128/2005 vp) laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Niissä päivärahaetuuksissa, jotka määräytyvät henkilön työtulon perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 5,1 prosenttia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Esitys (HE 129/2005 vp) sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi annetun hallituksen esityksen HE 68/2005 vp täydentämisestä. Hallitus on antanut kevätistuntokaudella eduskunnalle hallituksen esityksen sairausvakuutuksen rahoitusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Eduskunnalle annettua hallituksen esitystä täydennetään yrittäjien omavastuuajan korvaamista ja korvaamisen rahoitusta koskevilla säännöksillä, yrittäjien korvattavan työterveyshuollon laajentamista kattamaan myös sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon ja laajennuksen rahoitusta koskevilla säännöksillä sekä ehkäisevän työterveyshuollon korvausprosentin korottamista koskevilla säännöksillä. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Sairausvakuutuslain muuttamisesta annetun lain 8 luvun 10 § on tarkoitettu voimaan 1.4.2006. Ns. budjettilakeja. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Esitys (HE 130/2005 vp) laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei vähennetä toisen puolison työttömyysetuudesta, jos puoliso itse hoitaa lasta ja saa samanaikaisesti äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Koulutuspäivärahan saamisen erityisedellytyksiä muutetaan siten, että sen edellyttämä työttömyysaika lyhennetään 65 työttömyyspäivää vastaavaksi ja että edellytystä ei sovelleta hakijaan, jonka aloittama tai jatkama ammatillisia valmiuksia edistävä koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan. Koulutuspäivärahan saamisen työssäoloaikaedellytystä muutetaan siten, että sitä laskettaessa voidaan ottaa huomioon myös työhön rinnastettavia aikoja, muun muassa perhevapaita koskevia aikoja. Koulutuspäivärahan ja työttömyyspäivärahan enimmäiskestoa muutetaan siten, että se on enintään 565 päivää. Lisäksi koulutuspäivärahaa koskeviin säännöksiin tehdään muut tarpeelliset muutokset. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Esitys (HE 131/2005 vp) laiksi omaishoidon tuesta, laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta sekä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki omaishoidon tuesta. Laki korvaa voimassa olevat sosiaalihuoltolain säännökset, jotka koskevat omaishoidon tukea sekä asetuksen omaishoidon tuesta. Omaishoitajalle maksettavan palkkion vähimmäismäärä korotetaan 300 euroon. Jos hoitaja on hoidon takia lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä, palkkio on vähintään 600 euroa. Hoitopalkkion määrää tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla, työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Omaishoidon tuen hoito- ja palvelusuunnitelmassa tulee määritellä omaishoitajalle järjestettävät hoitotehtävää tukevat palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että kunnan järjestäessä omaishoitajan vapaan aikaista hoitoa kotipalveluna palvelusetelin avulla, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9 euroa hoitajan vapaapäivää kohti. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilakeja. (STM hallitussihteeri Lotta Silvennoinen 160 73187)

Esitys (HE 132/2005 vp) laiksi sotilasvammalain 6 §:n muuttamisesta. Sotainvalidille, jonka sotilasvammalain mukainen työkyvyttömyysaste on 25 prosenttia, voidaan korvata laitoshuoltoa enintään kymmenen viikkoa vuodessa, vaikka hoidon tarve ei johtuisikaan korvattavasta vammasta tai sairaudesta. Laitoshuolto on tarkoitus jakaa hoitojaksoiksi pitkin vuotta, ja se on tarkoitettu tukemaan niiden sotainvalidien kotona asumista, joiden toimintakyky on heikentynyt, mutta jotka eivät ole pitkäaikaisen laitoshuollon tarpeessa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (STM lakimies Anne Koskela 160 74352)

Esitys (HE 133/2005 vp) laiksi perhehoitajalain 2 §:n muuttamisesta. Perhehoitajalle maksettavan palkkion määrää tarkistetaan vuosittain vahvistettavalla, työntekijäin eläkelain 7 b §:ssä tarkoitetulla indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirretään asetuksesta lain tasolle. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (STM lakimies Outi Luoma-aho 160 74352)

Esitys (HE 134/2005 vp) laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista. Laki sisältää tarvittavan erityslainsäädännön asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista. Uudistuksella tehdään mahdolliseksi asuntojen terveyshaittatilanteissa tukea avustuksilla paitsi korjaustoimenpiteitä myös asuntojen uudisrakentamista ja hankintaa. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilaki. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 160 39646)

Esitys (HE 135/2005 vp) laiksi asumistukilain 15 §:n muuttamisesta. Pitkäaikaistyöttömän työllistyessä asumistuen tarkistamisajankohtaa lykätään kolmella kuukaudella. Uudistus liittyy hallituksen vähävaraisten aseman parantamista koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Laki on tarkoitettu voimaan 1.3.2006. Ns. budjettilaki. (YM asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen 160 39637)

Esitys (HE 136/2005 vp) laeiksi aravarajoituslain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Aravarajoituslakiin lisätään säännös, joka mahdollistaa aravalainan osittaisen anteeksiannon vapautettaessa kohdetta aravarajoituslain mukaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista. Valtion luottotappioiden rajoittamiseksi ja vuokrataloyhteisön talouden tervehdyttämiseksi voidaan kohteittain harkittava osuus, kuitenkin enintään 40 prosenttia aravalainasta jättää valtion vastuulle, jos kohteen omistajayhteisö on taloudellisissa vaikeuksissa vähentyvän asuntokysynnän alueella sijaitsevan vuokratalon pitkäaikaisesta vajaakäytöstä tai sen ilmeisestä uhasta johtuen. Akordin myöntää Valtiokonttori pyydettyään Valtion asuntorahastolta lausunnon asiasta. Aravavuokratalon purkamisen yhteydessä myönnettävää akordia laajennetaan siten, että purkuakordi on mahdollista myöntää myös silloin, kun vuokratalo puretaan huonokuntoisuuden vuoksi tai muusta erityisestä syystä. Purkuakordin myöntäminen ja aravalainan takaisinmaksusta päättäminen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä siirretään Valtiokonttorista Valtion asuntorahastoon. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Ns. budjettilakeja. (YM ylitarkastaja Anu Kääriäinen 160 39578)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 16.9.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Ministeri Mauri Pekkarisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Terhi Hakalan valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan ja Azerbaidzanin tasavallan välinen sopimus tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 15.9.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 18 §:n muuttamisesta. Asetuksen (12/2005) 18 §:n 1 momentissa säädettyä vähintään 2 kk:n mutta enintään 7 kk:n viljelyn tukea myönnetään 5,1 euroa/m2 aiemmin säädetyn 5,3 euron/m2 sijasta. Tuen alentaminen on tarpeen tuen enimmäismäärärajoitteen vuoksi. Asetus tulee voimaan 21.9.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 160 52657)

Valtioneuvoston asetus huviveneiden ja vesiskoottereiden turvallisuudesta ja melupäästöistä sekä huviveneisiin ja vesiskoottereihin asennettavien moottoreiden melu- ja pakokaasupäästöistä. Asetuksella säädetään eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetussa laissa (621/2005) olevien valtuutussäännösten nojalla tarkemmin lain soveltamisalaan kuuluville tuotteille annettavista vaatimuksista ja vaatimuksenmukaisuuden arvioinnista. Asetuksella pannaan osaltaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/44/EY huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä annetun direktiivin 94/25/EY muuttamisesta. Asetus tulee voimaan 1.10.2005 samanaikaisesti eräiden huviveneiden turvallisuudesta ja päästövaatimuksista annetun lain kanssa. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 160 28490)

Valtioneuvoston asetus Huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen 1 ja 16 §:n muuttamisesta. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.10.2005. Merkittävin muutos koskee huoltovarmuuden käsitettä. Se laajennetaan sisältämään poikkeusolojen ohella myös ne vakavat häiriötilanteet, joissa markkinamekanismi ei tuota riittävää huoltovarmuutta. Muita lakiin tehtyjä muutoksia ovat huoltovarmuusrahaston varojen käyttövaltuuksien ja Huoltovarmuuskeskuksen tehtävien täsmentäminen, rahaston ylijäämän käyttäminen sekä eräät teknisluonteiset muutokset, jotka koskevat Huoltovarmuuskeskuksen toimintaa ja valvontaa. Lainmuutokseen liittyvänä kumotaan Huoltovarmuuskeskuksesta annetun asetuksen (1391/1992) 1 §:n 6 a kohta ja 16 §:n 1 momentti muuttamalla asetuksen 1 ja 16 §:ää. Kumottavat 1 §:n 6 a kohta ja 16 §:n 1 momentti on sisällytetty lakiin. Asetus tulee voimaan 1.10.2005. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 160 63523)

Valtioneuvoston asetus eräiden vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Sellaisiin ajoneuvojen varaosiin, jotka on saatettu markkinoille 1.7.2003 jälkeen ja joita asennetaan ajoneuvoihin, jotka on saatettu markkinoille ennen mainittua päivämäärää, ei sovelleta asetuksen (572/2003) 5 §:n 1 momentin mukaista raskasmetalleja koskevaa kieltoa. Lisäksi asetukseen tehdään pienehköjä muutoksia, joilla korjataan Euroopan komission romuajoneuvodirektiivin täytäntöönpanoa koskevassa 30.3.2005 päivätyssä kirjeessä (ENV A.2/AM) esittämät puutteet. Asetuksen soveltamisalaa muutetaan siten, että asetus koskee romuajoneuvodirektiivin mukaisesti romuajoneuvoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (581/2004) tarkoitettuja ajoneuvoja. Asetus tulee voimaan 1.10.2005. (YM yli-insinööri Hannu Laaksonen 160 39708)

Valtioneuvosto antoi 16.9.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2006 voimavaroista. Asetuksessa säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten kunnittaisten valtionosuuksien määrittämisessä tarvittavista tiedoista kuten asukasta kohden määritellyt laskennalliset kustannukset ja kunnan omarahoitusosuus. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön jätetään 8 miljoonaa euroa vuonna 2006 sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin käytettävissä olevasta valtionavustuksesta sekä 20 miljoonaa euroa kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 160 73763)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 15.9.2005 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä kansanedustaja, KHT-tilintarkastaja Olavi Ala-Nissilä jäsenehdokkaaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimeen 1.3.2006 alkavaksi kuuden vuoden toimikaudeksi. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 160 33000)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 14.9.2005 seuraavia asioita:

Kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Indonesian Acehin maakunnan jälleenrakentamisen tukemiseksi Aasian tsunamikatastrofin jälkeisessä tilanteessa vuosina 2005-2007. Suomen tarkoituksena on tukea Indonesiassa keväällä 2005 perustettua avunantajien yhteisrahastoa (MDTF, Multidonor Trust Fund), jota yhteispuheenjohtajina johtavat Indonesian hallitus ja Maailmanpankki. Yhteisrahaston (MDTF) tukemiseen myönnetään 8 000 000 euroa vuosille 2005-2007. (UM lähetystöneuvos Pekka Metso 160 56308)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 15.9.2005

Ministerityöryhmä käsitteli Helsingin seudun vapaaehtoisen yhteistyön kehittymistä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä käsitteli torstaina 15. syyskuuta tilannekatsausta Helsingin seudun yhteistyön vahvistamisesta. Ministerityöryhmä päätti merkitä tiedoksi sisäasiainministeriön yhteenvedon Helsingin seudun kuntien ja maakunnan liittojen selvityksistä toimenpiteistä Helsingin seudun yhteistyön kehittämiseksi. Ministerityöryhmä seuraa Helsingin seudun vapaaehtoisen yhteistyön kehittymistä ja erityisesti yhteistyön jatkuvuutta ja vaikuttavuutta. Arvio yhteistyön kehittymisestä tuodaan ministerityöryhmän käsiteltäväksi keväällä 2006, koska hanke liittyy olennaisella tavalla vireillä olevaan kunta- ja palvelurakenneuudistukseen.

Sisäasiainministeriö on tehnyt yhteenvedon Helsingin seudun 14 kunnan sekä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liiton selvityksistä koko Helsingin seudun kuntien kattavan yhteistyön kehittämisestä. Selvityspyynnöstä päätettiin Halkessa joulukuussa 2004 ja selvitykset saatiin maaliskuun 2005 loppuun mennessä.

Kaikissa selvityksissä kannatetaan vapaaehtoisen ja vaiheittaisin yhteistyön kehittämistä. Selvitykset eroavat kuntaryhmittäin siten, että pääkaupunkiseudun neljässä kaupungissa (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) painotetaan toiminnan sisältöön panostamista ja vapaaehtoisen, sopimuspohjaisen yhteistyön kehittämistä. Erillistä lakia seudun yhteistyöstä ei kaupunkien mielestä tarvita. Kuuma-kunnat (Järvenpää, Kerava, Tuusula, Mäntsälä, Nurmijärvi ja Pornainen) pitävät ensisijaisena tavoitteena sopimukseen pohjautuvaa yhteistyömallia. Toisena vaihtoehtona on edelleen lainsäädäntö. Sisäasiainministeriössä laadittu lakiluonnos voi olla pohjana jatkovalmistelulle, mutta siihen on tehtävä useita muutoksia. Kuntaryhmä Neloset (Hyvinkää, Kirkkonummi, Vihti ja Sipoo) pitävät tavoitteena vapaaehtoisen ja vaiheittaisen Helsingin seudun yhteistyön kehittämistä. Se ei saa sulkea pois yhteistyötä Helsingin seudun ulkopuolelle.

Helsingin seudun kuntien vapaaehtoinen yhteistyö on syventynyt merkittävällä tavalla pääkaupunkiseudulla ja Keski-Uudellamaalla sekä myös niiden välillä. Helsingin seudun kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat sekä kaupungin-/kunnanjohtajat hyväksyivät yhteistyökokouksessa 19.5.2005 yhteistyösopimuksen sekä päättivät esittää sen hyväksymistä kuntien valtuustoille. Yhteistyösopimus rakentuu vapaaehtoisuudelle ja yhteistyön vaiheittaisuudelle sekä kumppanuuden periaatteelle. Sopimuksen mukaisen yhteistyön kohteena ovat erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne, seudulliset palvelut sekä seudun yhteinen edunvalvonta. Sopimusperusteinen Helsingin seudun yhteistyö alkaa 1.10.2005 sopimuksen hyväksyneiden kuntien kesken.

Muistio ja yhteenveto löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta www.intermin.fi/suomi/helsinginseutu.

Lisätietoja: erityisavustaja Timo Reina, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 43511 ja erityisasiantuntija Olli T. Alho, sisäasiainministeriö, p. (09) 160 42285

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Merenkulkupoliittisia kysymyksiä käsitellyt selvitysryhmä luovutti loppuraporttinsa 14.9.2005 liikenne- ja viestintäministeriölle. Ryhmän tehtävänä oli selvittää, kuinka hyvin merenkulun tukijärjestelmä vastaa alan tarpeisiin. Työryhmä ei ota kantaa matkustaja-aluksista maksettavan suoran tuen määräytymisperusteisiin. Se ehdottaa, että liikenne- ja viestintäministeriö selvittää asian pikaisesti. Alusten hankintoja olisi työryhmän mielestä helpotettava verotuksen avulla. Jälleenhankintavarauksen käyttöönotto on ollut harkinnassa jo lähes kaksi vuotta, ja tilanne alkaa merenkulkualan kannalta käydä sietämättömäksi. Alushankintojen varausjärjestelmät merkitsisivät käytännössä sitä, että valtio lykkäisi alusinvestointeihin käytettyjen varojen verottamista ja kannustaisi näin varustamoja uudistamaan aluskantaansa. Työryhmä katsoo, että raportista hankittavien lausuntojen pohjalta pitäisi harkita kauppa-alustuen laajentamista koskemaan niitä matkustaja-aluksilla työskenteleviä EU- ja ETA-maiden kansalaisia, jotka ovat Suomessa velvollisia maksamaan lähdeveroa. Matkustaja-alustukien vakinaistamista työryhmä ei puolla vaan pitää perusteltuna sitä, että kysymys ratkaistaan myöhemmin. Raportti on osoitteessa www.mintc.fi/julkaisut. Lisätietoja antaa merenkulkuneuvos Raimo Kurki, p. (09) 160 28490 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Väliraportti työeläkevakuutusyhtiölain (TVYL) uudistamistarpeista luovutettiin 12.9.2005 sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle. Väliraportissa selvityshenkilö Matti Louekoski käy läpi TVYL:n uudistamistarpeita ennen muuta kahden lainsäädännön valossa. Uusi perustuslaki näyttää vaativan selvityshenkilön mukaan työeläkevakuutusyhtiön toiminnan tarkoituksen nykyistä täsmällisempää määrittelyä. Yhtiön tehtävänä on mm. hoitaa lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle tätä varten kertyviä varoja. Kun yhtiön tehtävästä merkittävä osa sisältää julkisoikeudellista päätösvallan käyttöä, vaatii tehtävän sisältö selkeän määrittelyn lain tasolla. Työeläkevakuutusyhtiöiden keskinäinen kilpailutilanne ja yhtiöiden harjoittaman yhteistyön laajuus ja sisältö kaipaavat selvityshenkilön mukaan myös täsmentämistä. Suomen EY-jäsenyysneuvottelujen yhteydessä saama ns. TEL-poikkeus sallii maamme olla soveltamatta henkivakuutusdirektiiviä. Se ei kuitenkaan merkitse vapautusta kilpailuoikeussäännöstön soveltamisesta. Kuinka laajaa kilpailun tulee olla, ja miksi ja millä asioilla kilpaillaan yhtiöiden kesken, edellyttää myös nykyistä tarkempaa määrittelyä. Väliraportti on osoitteessa www.stm.fi Julkaisut Työryhmämuistiot. Lisätietoja antavat pankinjohtaja Matti Louekoski, p. 010 831 2015 Suomen Pankista ja ylijohtaja Tarmo Pukkila, p. (09) 160 73864 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.