Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 34/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 26.8.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 103/2005 vp) laiksi vaalilain 5 §:n muuttamisesta. Vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan ensi vuoden alusta voimaan tulevaa kuntajaon muutosta, jossa Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyvät. Kumpikin kunta kuuluu Lapin vaalipiiriin. Kuntajaon muutoksella ei ole vaikutusta vaalipiirien välisiin rajoihin. (OM lainsäädäntöneuvos Eero Aarnio 160 67694)

Esitys (HE 104/2005 vp) laeiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain, verotusmenettelystä annetun lain sekä tuloverolain muuttamisesta. Rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa eläkettä verotetaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Kansaneläke ja perhe-eläkelain mukainen eläke on myös ulkomaille maksettaessa veronalaista tuloa. Rajoitetusti verovelvollisen 35 prosentin suuruisen lähdeveron alaisesta tulosta myönnetään 510 euron kuukausikohtainen tai 17 euron päiväkohtainen vähennys. Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa asuva voi lähdeverotuksen sijasta eräissä tilanteissa valita, että häntä verotetaan ansiotulostaan verotusmenettelyssä progressiivisen tuloveroasteikon mukaan. Niistä tuloista, joista suoritetaan veroa progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, on lisäksi suoritettava veroa kuntien keskimääräisen tuloveroprosentin mukaan. Tuloverolaista poistetaan eräiden vähennysten soveltamisen edellytyksenä olevat viittaukset Suomessa asumiseen ja yleiseen verovelvollisuuteen. Verotusmenettelystä annettua lakia muutetaan rajoitetusti verovelvollisen verotusmenettelyn toimittamista koskevien säännösten osalta. Pääasiassa säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa. Lähdeverotusta koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran 1.1.2006 ja sen jälkeen saatuun tuloon. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 160 33167)

Esitys (HE 105/2005 vp) laiksi maatilatalouden tuloverolain 13 §:n muuttamisesta. Pinta-alaperusteisessa metsäverotuksessa myönnettävän uudistamisvähennyksen ja taimikkovähennyksen määriä korotetaan vähennysten määrien perusteena olevien menojen nousun johdosta. Uudistamisvähennyksen määrä nousee kylvöalueilla 340 eurosta 360 euroon hehtaarilta ja istutusalueilla 650 eurosta 690 euroon hehtaarilta. Taimikkovähennyksen määrä nousee 170 eurosta 180 euroon hehtaarilta. Uusia määriä sovelletaan vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 160 33149)

Esitys (HE 106/2005 vp) laiksi vastikemaan luovuttamisesta yleistä tietä varten toimitettavan tilusjärjestelyn yhteydessä annetun lain kumoamisesta. Vastikemaan luovuttamisesta yleistä tietä varten toimitettavan tilusjärjestelyn yhteydessä annettu laki kumotaan. Vuoden 2006 alusta voimaan tulevassa maantielaissa on tilusjärjestelyn edellytyksistä säännökset, jotka täyttävät uuden perustuslain vaatimukset. (LVM hallitusneuvos Kaisa-Leena Välipirtti 160 28483)

Esitys (HE 107/2005 vp) laiksi lääkelain muuttamisesta. Lääkelakia muutetaan siten, että apteekkeihin myyntiin tulevien lääkkeiden hinnoittelua koskevia säännöksiä uudistetaan, nikotiinikorvaushoitoon tarkoitettujen itsehoitovalmisteiden myynti sallitaan myös muualla kuin apteekeissa ja apteekkien perustamiseen ja hoitamiseen liittyviä eräitä säännöksiä muutetaan. Lisäksi lakiin tehdään eräitä muita lääkehuollon toimivuutta parantavia muutoksia. Apteekeille myytävien lääkkeiden tukkuhintojen tulee olla nykyisestä poiketen yhdenmukaiset. Muutos perustuu siihen, että lääkkeiden vähittäismyyntihinnat apteekeissa ovat yhdenmukaiset ja ne perustuvat valtakunnallisen tukkuhinnan perusteella määräytyvään apteekin myyntikatteeseen. Lääkkeiden vähittäismyyntihintaa koskevaa säännöstä muutetaan lisäksi siten, että apteekin myyntikate voi olla pienempi kuin korkein apteekkimaksuprosentti. Tupakoinnin lopettamisen tukemiseksi ja helpottamiseksi nikotiinikorvaushoidossa käytettävien itsehoitolääkkeiden myynti tulee sallituksi myös muualla kuin apteekeissa. Myynti on luvanvaraista ja lupaviranomaisina toimivat kunnat. Apteekkien ja sivuapteekkien perustamista koskevia säännöksiä täsmennetään siten, että erityisesti apteekin sijaintikunnan aloitteentekoasemaa vahvennetaan. Samalla apteekkarin valintaa koskevia säännöksiä täsmennetään ja apteekkarille säädetään velvollisuus huolehtia apteekin henkilökunnan täydennyskoulutuksesta. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

Esitys (HE 108/2005 vp) laiksi lääkelain muuttamisesta. Lääkelakia muutetaan Euroopan unionin uusien lääkesäännösten toimeenpanemiseksi. Lisäksi lääkelain lääkevaihtoa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan eräät patenttisuojan piirissä olevat lääkevalmisteet. Lääkevalmisteen käyttäminen edellyttää lupaa tai, jos kysymyksessä on perinteinen kasvirohdosvalmiste taikka homeopaattinen lääke, rekisteröintiä. Myyntilupa- ja rekisteröintimenettelyä koskevat lääkelain säännökset uudistetaan. Muutokset koskevat erityisesti rinnakkaisvalmisteiden myyntilupia sekä perinteisten kasvirohdosvalmisteiden ja homeopaattisten lääkkeiden rekisteröintiä. Lupa ja rekisteröinti ovat voimassa aluksi 5 vuotta ja määräajan jälkeen pääsääntöisesti toistaiseksi, kun ne nykyisin ovat aina määräaikaisia. Määräaikaisuuden poistumiseen liittyen tehostetaan lääketurvatoimintaa muun muassa haittavaikutusseurantaa tehostamalla sekä lisäämällä valvontaviranomaisena toimivan Lääkelaitoksen oikeutta ja mahdollisuuksia saada tietoja lääkealan yrityksiltä. Lääkevaihdon ulkopuolelle rajataan sellaiset lääkevalmisteet, joiden vaikuttavan aineen valmistusmenetelmää suojaa ennen vuotta 1995 tehdyn hakemuksen perusteella myönnetty patentti, jonka myöntäminen on perustunut valmistettavan aineen uutuuteen, tai tällaiseen patenttiin perustuva lisäsuojatodistus. Laki on tarkoitettu voimaan 30.10.2005. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 160 73800)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 26.8.2005 seuraavat lait:

Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa ja laki oikeudenkäymiskaaren 20 luvun muuttamisesta (HE 114/2004 vp). Sovittelu merkitsee vaihtoehtoa oikeudenkäynnille. Menettely perustuu osapuolten tahtoon ja käydään verraten vapaamuotoisesti, sovinnollista ratkaisua osapuolten lähtökohdista etsien. Sovittelijana toimii asianomaisen tuomioistuimen tuomari. Sovitella voidaan sekä asioita, jotka eivät vielä ole tuomioistuimessa muuten vireillä, että niitä, jotka ovat siellä kanteen johdosta käsiteltävinä. Saavutettava sovinto voi perustua yleisiin kohtuusnäkökohtiinkin ja se voidaan haluttaessa vahvistaa tuomioistuimessa niin, että siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen. Samassa yhteydessä uudistetaan myös säännökset, jotka koskevat sovinnon vahvistamista vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (OM lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen 160 67678)

Laki korkeimmasta oikeudesta, laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta, laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 4 ja 11 luvun muuttamisesta, laki hovioikeuslain 2 §:n muuttamisesta, laki rangaistusmääräysmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ja laki pakkokeinolain 1 luvun 9 §:n muuttamisesta (HE 7/2005 vp ja HE 9/2005 vp). Lakiin korkeimmasta oikeudesta otetaan keskeiset säännökset korkeimman oikeuden tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta, korkeimman oikeuden presidentistä ja jäsenistä sekä esittelijöistä ja muusta henkilöstöstä. Lakia täydentää työjärjestys. Korkeimmasta oikeudesta annettu asetus (786/1994) kumotaan ja osa siihen sisältyvistä säännöksistä otetaan lakiin. Näin korkeinta oikeutta koskevat kaikki keskeiset säännökset saatetaan lain tasolle. Korkeimman oikeuden toiminta ja tehtävät säilyvät ennallaan. Muutoksenhakua hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen sekä ylimääräistä muutoksenhakua koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutetaan. Korkeimman oikeuden mahdollisuuksia antaa ennakkopäätöksiä parannetaan siten, että korkein oikeus voi rajoittaa myöntämänsä valitusluvan koskemaan kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai valituslupaperusteen kannalta muutoin. Korkeimman oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa kevennetään eräissä ylimääräistä muutoksenhakua koskevissa selvissä asioissa, ja eräissä yksinkertaisissa asioissa ratkaisuvaltaa siirretään alemmille oikeusasteille. Valtiollisia rikoksia koskevat syyteasiat siirretään käsiteltäviksi ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeudessa hovioikeuden sijasta. Lait tulevat voimaan 31.12.2005. (OM lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen 160 67678)

Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä ja laki lukiolain 18 §:n muuttamisesta (HE 31/2005 vp). Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä sisältää perusluontoiset säännökset tutkinnon järjestämisestä ja suorittamisesta sekä tutkintoon ja kokeisiin osallistuvien oikeusasemasta ja oikeusturvasta. Pääosa lailla säädettävistä asioista sisältyy voimassa olevaan ylioppilastutkintoasetukseen. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (OPM hallitusneuvos Ulla Taskinen 160 77466)

Laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta, laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain 15§:n muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta ja laki urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 155/2003 vp ja HE 47/2005 vp).

Ensimmäisenä muutoksenhakuasteena yksityisten alojen työeläkejärjestelmässä toimivan eläkelautakunnan ja tapaturmavakuutusjärjestelmässä ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimivan tapaturmalautakunnan rahoitusta koskevaa sääntelyä täsmennetään. Lisäksi eläkelautakunnan organisaatiosta säädetään erillisellä lailla. Eläkelautakunnan ja tapaturmalautakunnan nimet tarkastetaan. Urheilijoiden tapaturmaturvaa koskevien valitusasioiden käsittely siirretään tapahtuvaksi tapaturmavakuutusjärjestelmässä tarkoitetulla tavalla. Lisäksi tehdään eräitä teknisiä muutoksia päätösten tiedoksiantoon. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 26.8.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: maakuntalaki vesilain muuttamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetun maakuntalain 13 §:n muuttamisesta, maakuntalaki jätevesimaksusta annetun maakuntalain 5 §:n muuttamisesta, maakuntalaki terveydenhoidosta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki virkamieslain 13 §:n muuttamisesta Ahvenanmaan maakunnassa, maakuntalaki virkaehtosopimuksesta annetun maakuntalain 2 §:n muuttamisesta, maakuntalaki lukioasteen koulutuksesta annetun maakuntalain 31 §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan korkeakoulusta annetun maakuntalain 32 §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan kansankorkeakoulusta annetun maakuntalain 21 §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan musiikkiopistosta annetun maakuntalain 12a §:n muuttamisesta ja maakuntalaki kunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain 3 §:n muuttamisesta. (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

Tasavallan presidentti päätti lähettää seuraavan esityksen Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi ja suostumuksen hankkimiseksi sopimuksen voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle Euroopan unionin ympäristörikospuitepäätöksen täytäntöönpanemiseksi, ympäristön suojelua rikosoikeudellisin keinoin koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi, laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (HE 52/2005 vp). (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 160 67686)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 26.8.2005 seuraavat nimitysasiat:

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari, oikeustieteen tohtori Matti Paavo Pellonpää korkeimman hallinto-oikeuden hallintoneuvoksen virkaan 1.10.2005 lukien. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 160 67502)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 25.8.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus kuluttajavalituslautakunnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Kuluttajavalituslautakunta siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Asetukseen tehdään siirron edellyttämät lähinnä tekniset muutokset. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 160 69381)

Valtioneuvoston asetus kauppa- ja teollisuusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Kuluttajavalituslautakunta siirretään kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle. Asetukseen tehdään siirron edellyttämät lähinnä tekniset muutokset. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 160 69381)

Valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta. 1.9.2005 voimaan tulevalla rajavartiolailla (578/2005) kumotaan rajavyöhykelaki (403/1947) ja sen nojalla annettu rajavyöhykeasetus (404/1947), joiden säännökset on sisällytetty rajavartiolakiin ja sen nojalla annettavaan valtioneuvoston asetukseen rajavartiolaitoksesta. Samalla kumoutuu rajavyöhykelain nojalla annettu sisäasiainministeriön asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta (706/2001). Tämän vuoksi on tarpeellista antaa rajavartiolain 49 §:n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetus rajavyöhykkeestä ja rajavyöhykkeen takarajasta. Rajavartiolaissa rajavyöhykettä koskevat säännökset eräitä vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta säilyvät nykyisellään. Muun muassa rajavyöhykkeen enimmäisleveys on edelleen maarajalla kolme kilometriä ja merialueella neljä kilometriä. Rajavartiolain 49 §:n 2 momentin nojalla rajavyöhykkeen perustamisesta, leveydestä ja sijainnista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen tehdään myös rajavyöhykkeen takarajan kulkua koskevia vähäisiä muutoksia, jotka perustuvat sekä kuntien, yhteisöjen että yksityisten tekemiin esityksiin ja jotka merkitsevät rajavyöhykkeen kaventamista. Lisäksi asetuksessa on otettu huomioon vuoden 2005 alusta voimaan tulleet kuntajaotuksen muutokset. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (SM rajavartiolaitoksen esikunnan päällikkö Olli Hakkarainen 020 410 6601)

Valtioneuvoston asetus rajanylityspaikoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta niillä. Rajavartiolaki (578/2005) tulee voimaan 1.9.2005. Lain 12 §:n 2 momentin mukaan rajanylityspaikoista ja niiden aukioloajoista sekä rajatarkastustehtävien jakamisesta rajavartiolaitoksen, poliisin ja tullin kesken eri rajanylityspaikoilla säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen sisällytetään passintarkastuspaikoista annetussa asetuksessa ja passintarkastajista annetussa asetuksessa nykyisin olevat säännökset uuteen lainsäädäntöön mukautettuina. Asetuksella kumotaan passintarkastuspaikoista annettu asetus (461/1992) ja passintarkastajista annettu asetus (1532/1994). Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (SM rajavartiolaitoksen lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori 020 410 6600)

Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta. Asetus koskee muun muassa rajavartiolaitoksen kokoonpanoa, toimialueita, johtosuhteita, virkoja, erityisiä kelpoisuusvaatimuksia, kielitaitoa, sivutoimia, siirtymisvelvollisuutta, eroamisikää, koulutusta ja kurinpitomenettelyä. Rajavartiolaitoksesta 12.3.1999 annettu laki (320/1999) kumoutuu 1.9.2005 kun 15.7.2005 annettu rajavartiolaki (578/2005) tulee voimaan. Samalla kumoutuu rajavartiolaitoksesta 2.3.2000 annettu valtioneuvoston asetus (269/2000). Säännökset vastaavat kumoutuvia säännöksiä pääosin. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (SM ylitarkastaja Timo Riissanen 020 410 6606)

Valtioneuvoston asetus korkeakoulujen arviointineuvostosta annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoista annetussa tasavallan presidentin asetuksessa (548/2005) säädetään Ahvenanmaalla suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen tuottamasta kelpoisuudesta valtakunnassa. Sopimusasetuksen mukaan korkeakoulujen arviointineuvosto hoitaa tehtävät, jotka liittyvät Ahvenanmaan korkeakoulun arviointiin. Arviointineuvoston tehtäviin lisätään Ahvenanmaan korkeakoulua koskeva arviointitehtävä. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 160 77258)

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 1 §:n muuttamisesta. Apuneuvoteknikon nimike muutetaan apuvälineteknikon nimikkeeksi, mikä vastaa tutkintonimikettä. Asetus tulee voimaan 1.10.2005. (STM hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki 160 73806)

Valtioneuvoston asetus asbestia koskevista rajoituksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Puolustusvoimille annetaan Euroopan Yhteisön perustamissopimuksen 296 artiklan nojalla oikeus käyttää asbestia sotakalustossa vaikkei asianomaisessa asbestin kieltävässä direktiivissä tätä poikkeusta olekaan. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (STM johtaja Leo Suomaa 160 73102)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveysministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta täydennetään lapsiasiavaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun toimiston perustamisen vuoksi. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Liisa Perttula 160 73797)

Valtioneuvoston asetus kansanterveyslaitoksesta annetun asetuksen 6 ja 8 §:n muuttamisesta. Kansanterveyslaitokseen voidaan perustaa uusi ylijohtajan virka. Asetuksesta poistetaan säännökset osastonjohtajasta ja osastonjohtajan pätevyysvaatimuksista. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 160 73854)

Valtioneuvoston asetus Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä harkinnanvaraisen kuntoutuksen varojen käyttöä koskevan suunnitelman sisällöstä ja hyväksymistä koskevasta menettelystä, päihdehuollon kuntoutuslaitoksen hyväksymisedellytyksistä, henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelman laatimisesta ja tiedoista, jotka suunnitelmaan tulee sisällyttää sekä etuuksien hakemisen yhteydessä esitettävästä selvityksestä. Asetuksen säännökset vastaavat pääpiirteiltään voimassa olevissa asetuksissa olevia säännöksiä sekä vakiintunutta soveltamiskäytäntöä. Asetus tulee voimaan 1.10.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 160 73914)

Valtioneuvoston asetus työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetuksen 19, 20, 20 a, 20 b ja 21 pykälät kumotaan, koska eläkelautakuntaa koskeva sääntely on nykyään kokonaisuudessaan lain tasolla. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien eläkeasetuksen 21 §:n kumoamisesta. Pykälä kumotaan, koska vastaava säännös on nykyään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

Valtioneuvoston asetus yrittäjien eläkeasetuksen 18 §:n kumoamisesta. Pykälä kumotaan, koska vastaava säännös on nykyään työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

Valtioneuvoston asetus tapaturmalautakunnasta annetun asetuksen kumoamisesta. Tapaturmalautakuntaa koskeva sääntely on nykyään kokonaisuudessaan lain tasolla. Näin ollen tapaturmalautakunnasta annettu asetus (839/1981) kumotaan tarpeettomana. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 25.8.2005 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma. Ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma tarkastelee 1.8.2004 voimaan tulleen ihmiskauppaan liittyvän lainsäädännön pohjalta, olemassa olevia sekä tulevaisuudessa tarvittavia toimenpiteitä, jotta voitaisiin paremmin ja tehokkaammin ehkäistä ihmiskauppaa, suojella ja auttaa uhreja, turvata ihmiskauppaan syyllistyneiden syytteeseen asettaminen sekä vastustaa järjestäytynyttä rikollisuutta. Toimintasuunnitelmassa on myös pyritty antamaan suuntaviivoja uhrien tunnistamisen helpottamiseksi sekä esitetty toimenpiteitä ihmiskauppaan liittyvän tiedon ja tietoisuuden lisäämiseksi. Toimintasuunnitelman tarkastelee ihmisoikeus- ja moniammatillisesta näkökulmasta ihmiskaupan koko ketjua uhrien rekrytoinnista heidän turvalliseen paluuseensa ja lähtö- tai kohdemaan yhteiskuntaan sopeutumiseensa saakka. Suunnitelmassa pyritään huomioimaan sukupuoli- ja lapsinäkökulma kautta linjan. (UM lainsäädäntöneuvos Johanna Suurpää 160 56551)

Päätös vapauttaa ylijohtaja Bo Göran Eriksson Pohjoismaiden investointipankin hallituksen Suomen valtiota edustavan varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen 1.9.2005 lukien apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa hallituksen nykyisen toimikauden loppuun eli 31.5.2008 saakka. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 160 33054)

Päätös myöntää neuvotteleva virkamies Sinikka Wuolijoelle ero valtion eläkelautakunnan jäsenyydestä 25.8.2005 lukien ja määrätä hänen tilalleen lautakunnan jäseneksi samasta ajankohdasta hallitussihteeri Marja Isomäki. Samalla Wuolijoen varajäsenenä oleva hallitussihteeri Risto Leikos siirretään jäsenenä olevan neuvotteleva virkamies Erik Strömbergin varajäseneksi ja Erik Strömbergin varajäsenenä oleva työmarkkina-asiantuntija Päivi Lanttola siirretään Marja Isomäen varajäseneksi 25.8.2005 lukien lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. (VM työmarkkina-asiantuntija Teija Junnila 160 34955)

Päätös määrätä Suomen varsinaiseksi edustajaksi Euroopan metsäinstituutin neuvostoon metsäneuvos Anders Portin ja hänen varaedustajikseen kansainvälisten asiain neuvos Aulikki Kauppila ja ylitarkastaja Tapio Rauvala. (MMM vanhempi hallitussihteeri Kirsi Taipale 160 53354)

Päätös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja kansallisen valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta (Tavoite 1-, 2- ja 3- alueet). Päätöksellä osoitetaan myöntämisvaltuutta käytettäväksi työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla yhteensä 727 000 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus on 271 000 euroa ja kansallinen valtion rahoitusosuus 456 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Anne Kuoppala 160 62087)

Päätös asettaa kemikaalineuvottelukunta toimikaudeksi 1.9.2005-31.8.2008. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä (johtaja Risto Aurola) sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä (ylitarkastaja Merja Turunen) ympäristöministeriö; jäsenet: neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Sundquist (ylitarkastaja Matti Kajantie) sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki (neuvotteleva virkamies Anne Haikonen) kauppa- ja teollisuusministeriö, yli-insinööri Kirsi Rajaniemi (neuvotteleva virkamies Jukka Metso) sisäasiainministeriö, liikenneneuvos Seija Miettinen-Belleverguen (ylitarkastaja Anu Häkkinen) liikenne- ja viestintäministeriö, osastopäällikkö Katariina Rautalahti (ylitarkastaja Paul Kreuzer) sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, ylitarkastaja Erkki Teräsmaa (turvallisuusinsinööri Camilla Rapp) Turvatekniikan keskus, yksikönpäällikkö Kaija Kallio-Mannila (ylitarkastaja Heikki Salonen) Suomen ympäristökeskus, johtaja Aimo Kastinen (osastopäällikkö Seppo Loikkanen) Kemianteollisuus ry, diplomi-insinööri Eva Frostell-Pyhäjärvi (johtaja Lauri Mäki) Teknisen Kaupan Liitto ja työympäristösihteeri Kari Mäkelä (työehtosihteeri Markku Aaltovirta) Kemianliitto. (STM neuvotteleva virkamies Raimo Salonen 160 73805)

Päätös myöntää lakimies Kalle Räisäselle ero työttömyysturvalautakunnan työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustavan jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen tehtävästä 1.9.2005 lukien ja nimittää hänen tilalleen lakimies Janne Metsämäki ja tämän henkilökohtaiseksi varajäseneksi työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjä edustava jäsen, sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 160 73868)

Päätös myöntää oikeustieteen kandidaatti Kalle Räisäselle ero eläkelautakunnan jäsenen tehtävästä 1.9.2005 lukien ja nimittää hänen tilalleen oikeustieteen kandidaatti Janne Metsämäki eläkelautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi eli 31.12.2006 saakka. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 160 73140)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 25.8.2005 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen kandidaatti, hallitusneuvos Minna Antila opetusministeriön hallitusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2005 - 31.12.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakituinen haltija Eeva-Riitta Pirhonen on virkavapaana. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 160 77318)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, valtiotieteen maisteri, hallitusneuvos Merja Leinonen opetusministeriön hallitusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2005-31.10.2006, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakituinen haltija Marja-Riitta Pönkä on virkavapaana. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 160 77318)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, kauppatieteen maisteri, ylitarkastaja Kaj von Hertzen opetusministeriön vanhemman hallitussihteerin määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.9.2005-31.12.2007. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 160 77318)

Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti, agronomi Seppo Heinonen maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylijohtajan määräaikaiseen (A 30) virkasuhteeseen 1.9.2005 - 31.8.2007. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 160 53327)

Valtioneuvosto myönsi neuvotteleva virkamies Stina Modeenille palkatonta virkavapautta työministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta 1.9.2005 - 30.6.2008. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Diplomi-insinööri Heikki Juho Antero Heikkilä ympäristöministeriön tietohallintojohtajan (A 33) virkaan 1.9.2005 lukien. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 160 39406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 25.8.2005 seuraavia asioita:

Momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) 17,5 miljoonaan euron myöntäminen Mosambikille kohdennetuista myöntö- ja sopimusvaltuuksista Mosambikin opetussektorin tukemiseen vuosille 2006 - 2009. (UM kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu 160 56235)

Yliopistojen oikeuttaminen uusimaan tietyt sopimukset Senaatti-kiinteistöjen kanssa yliopistojen yhteenlasketuista noin 1 640 997 htm2:n tiloista. Sopimusten lukumäärä on 422 kappaletta. Sopimusajat vaihtelevat 2 - 25 vuoteen. Vanhojen sopimusten mukainen yhteenlaskettu vuokrasumma on 162,56 miljoonaa euroa vuodessa ja uusittujen sopimusten yhteenlaskettu vuokrasumma 171,35 miljoonaa euroa vuodessa. (OPM rakennusneuvos Tuulikki Terho 160 77345)

Vuoden 2005 talousarvion momentin 29.90.52 (Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat taiteen edistämiseen) arviomäärärahan ylittäminen 600 000 eurolla. (OPM ylitarkastaja Janne Puhakka 160 77317)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

BUDJETTINEUVOTTELUT 24.8.2005

Hallitus edistää talouskasvua, työllisyyttä ja parantaa pienituloisten asemaa

Hallitus sopi keskiviikkona 24.8.2005 vuoden 2006 talousarvioesityksen sisällöstä. Hallitusohjelman mukaisesti ehdotetut määrärahalisäykset ja veroratkaisut tukevat työllisyyttä ja edistävät talouskasvua. Hallitus parantaa myös kaikkein pienituloisimpien asemaa. Talousarvion määrärahoihin hallitus esittää 39,5 miljardia euroa, joka on 4,4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2005 varsinaisessa talousarviossa. Hinta- ja rakennemuutoksilla korjattu määrärahojen reaalikasvu jää noin prosenttiin ja hallinnonalojen menojen 1 1/2 prosenttiin. Valtionvelan korkomenojen ennakoidaan puolestaan supistuvan yli 8 prosenttia.

Ensi vuonna ansiotuloverotusta kevennetään 840 miljoonalla eurolla, josta noin 200 miljoonaa euroa on sairausvakuutuskorotuksen hyvitystä. Verokevennys vähentää keskituloisen palkansaajan verotusta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä. Lisäksi matalapalkkaisen työvoiman kysynnän lisäämiseen suunnataan 145-150 miljoonaa euroa. Kaikkein pienituloisimpien aseman parantamiseen suunnataan vuonna 2006 noin 30 miljoonaa euroa ja vuonna 2007 noin 90 miljoonaa euroa. Talouskasvun edistämiseksi tutkimus- ja kehitysrahoitusta on lisätty aiemmin päätetyn mukaisesti 83 miljoonalla eurolla, eli 6 prosentilla vuoden 2005 talousarvioon verrattuna.

Talousarvioesityksessä vuoden 2006 talouskasvun ennakoidaan olevan runsas 3 prosenttia, työttömyyden laskevan 7 1/2 prosenttiin ja kuluttajahintojen muutoksen olevan vajaa 1 1/2 prosenttia.

Pienituloisten asemaa parannetaan

Kaikkein pienituloisimpien aseman parantamiseen suunnataan vuosina 2006 yli 30 miljoonaa euroa ja 2007 yhteensä noin 90 miljoonaa euroa. Määrärahoilla tuetaan koulupudokkaita, lievennetään työhön palaavien pitkäaikaistyöttömien asumistukiehtoja, parannetaan vajaakuntoisten toimeentuloa. Lisäksi toimeentulosaajilta poistetaan asumismenojen 7 prosentin omavastuu, kansaneläkkeisiin tulee 5 euron tasokorotus, erityisryhmien asunto-oloja parannetaan ja vapautuville vangeille suunnataan erityistoimenpiteitä.

Työllisyyttä edistävät toimet

Vuosiksi 2006 - 2010 otetaan käyttöön määräaikainen työnantajan matalapalkkatuki. Tuki suunnataan työnantajille, jotka työllistävät kokopäiväisesti 55 vuotta täyttäneen henkilön, jonka palkkaus on enintään 2 000 euroa kuukaudessa. Työnantajalle kohdistuva tuki on enimmillään 220 euroa kuukaudessa työntekijää kohden. Budjetissa tuen menovaikutuksen arvioidaan olevan 100 miljoonaa euroa ja se toteutetaan verontilitysjärjestelmän kautta.

Matalapalkkaisen työvoiman kysynnän vahvistamiseksi myös kotitalousvähennystä korotetaan kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä kaksinkertaistetaan 1 150 eurosta 2 300 euroon, mikä vähentää verotuottoja noin 20 - 25 miljoonalla eurolla.

Nuorten työllistämistä tuetaan 25 miljoonalla eurolla. Tuki koostuu nuorten työpajatoiminnan kehittämisestä 1,5 miljoonalla eurolla. Aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin eli nuorten yhteiskuntatakuuseen suunnataan 23,5 miljoonaa euroa.

Tulopoliittisen sopimuksen työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin mukaisesti työvoimakoulutuksen määrärahoihin osoitetaan 49 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 25,1 miljoonaa euroa.

Viimeaikainen avointen työpaikkojen määrän jyrkkä nousu suhteessa työttömien työnhakijoiden määrään viestittää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista. Tämä ilmenee myös sitkeänä pitkäaikaistyöttömyytenä. Toisaalta ikääntymisen tuomat haasteet vaativat työuran pidentämistä sen alku- ja loppupäästä. Näiden monien haasteiden ratkaisuun suunnataan vuonna 2006 useita erilaisia toimenpiteitä.

Julkisen työvoimapalvelun rakenneuudistus saatetaan loppuun vuonna 2006. Osana rakenteellista uudistusta vaikeimmin työllistyvien julkiset työvoimapalvelut ja kuntien, erityisesti sosiaali- ja terveystoimen, Kansaneläkelaitoksen sekä muiden palvelujentuottajien palvelut kootaan työvoiman palvelukeskuksiin. Palvelukeskuksiin perustetaan noin 100 uutta virkaa vuonna 2006. Alueilla, joille perustetaan työvoiman palvelukeskuksia, työvoimatoimistojen toiminnassa painotetaan työnvälityksen sekä työnhaku- ja ammatillisen kehittymisen palvelujen tarjoamista työvoiman saatavuuden varmistamiseksi.

Työmarkkinatukea uudistetaan pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Yli 500 päivää työmarkkinatukea passiivitukena saaneille toteutetaan yhteiskuntatakuu, eli heille tarjotaan työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Kieltäytyminen näistä johtaa työmarkkinatukioikeuden lakkauttamiseen toistaiseksi. Pitkäaikaistyöttömien aktivointia lisätään 3 000 henkilöllä vuosittain siten, että vuonna 2008 aktivoituja on noin 30 000.

Kasvukeskusten asuntotilannetta helpotetaan

Hallitus toteuttaa toimenpidekokonaisuuden, jolla lisätään ja nopeutetaan asuntotonttien saatavuutta ja kohtuullistetaan asuntojen hintatasoa. Otetaan käyttöön nykyisten enimmäisprosenttien puitteissa korotettu kiinteistövero kokonaan rakentamatta oleville rakennuskelpoisille tonteille Helsingin seudun 14 kunnassa. Tämä ei kuitenkaan koske ns. rintamamiestontteja. Selvitetään kaavoitusvelvollisuussäännösten täsmentämisen tarvetta sekä kaksinkertaisen valitusmahdollisuuden rajoittamista. Valtio nopeuttaa asuntojen hintatason kohtuullistamiseksi omistamiensa maa-alueiden osoittamista asuntotuotantoon erityisesti Helsingin seudulla.

Liikenteen investoinnit

Vuonna 2006 on käynnissä 15 suurta liikennehanketta, joista suurimpana on valmistumassa Kerava-Lahti oikorata. Uusina hankkeina aloitetaan Tampereen läntisen kehätien toinen vaihe 57,0 miljoonan euron valtuudella, Oulussa Kuusamontien parantaminen 25,7 miljoonan euron valtuudella sekä Raahen meriväylän syventäminen 30,0 miljoonan euron valtuudella. Hankkeet rahoitetaan hallitusohjelman ja kehyspäätöksen erityissäännön nojalla käytettävissä olevalla vajaan 90 miljoonan euron osakemyyntituloilla. Kehystä rasittamatta vuoden 2006 talousarviossa osakemyyntituloista käytetään näihin projekteihin vajaa 50 miljoonaa euroa ja vuoden 2007 talousarviossa loppuosuus, noin 40 miljoonaa euroa.

Lisäksi aloitetaan Ilmalan ratapihan kunnostus Helsingissä sekä perusparannus Vihdin ja Porin välisellä tiellä. Vuonna 2007 aloitetaan Kehä I:n kunnostus Espoossa ja Lappeenranta-Imatra-tien parantaminen. Vuonna 2007 aloitetaan myös ratatyöt välillä Seinäjoki-Oulu ja Lahti-Luumäki.

Palvelujen ja hallinnon tuottavuus paremmaksi

Hallitus vahvistaa ja nopeuttaa julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Hallituksen tuottavuusohjelman ensimmäisen vaiheen tuloksena talousarvioehdotukseen sisältyy neljän hallinnonalan (oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö) hallintopalvelujen tehostaminen kokoamalla ne palvelukeskuksiin. Tavoitteena on toiminnan tehostaminen 40 prosentilla. Muutokset sopeutetaan henkilöstön luonnolliseen poistumaan. Palvelukeskukset alueellistetaan. Henkilöstö- ja taloushallinnon tehostaminen on aloitettu useilla muillakin hallinnonaloilla ja hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kaikkien hallinnonalojen toimenpiteet toteutetaan viimeistään vuonna 2007. Parempaa tuottavuutta ja tehokkuutta tavoitellaan myös voimistamalla valtion tietohallinnon kokonaisohjausta.

Tuottavuuden parantamistoimet eivät kuitenkaan vielä ole riittäviä. Hallitus odottaa ministeriöiden täydentävän ja parantavan ohjelman toisen vaiheen tuottavuusohjelmiaan sekä sisällyttävän niihin riittävät toimet hallituksen kehyspäätöksessään asettaman valtion henkilöstömäärän vähentämistavoitteen toteutumiseksi. Toimintaa ja rakenteita pitää uudistaa ja tuottavuutta lisätä niin, että keskimäärin vain joka toinen luonnollisen poistuman kautta vuoteen 2011 saakka vapautuva vakanssi täytetään.

Hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakennehanke on tärkein toimenpide kuntien tuottamien peruspalvelujen tuottavuuden lisäämisen kannalta. Tämän ohella hallitus mm. haluaa varmistaa kansalliselle terveyshankkeelle asetettujen tuottavuustavoitteiden valtakunnallisen toteutumisen.

Rahoitusjärjestelmiä uudistetaan

Aiemmin sovitun mukaisesti sairausvakuutuksen rahoitusuudistus aloitetaan vuonna 2006. Uudistuksen tarkoituksena on turvata sairauden perusteella myönnettävien etuuksien rahoituksen riittävyys tiivistämällä maksujen ja etuuksien välistä yhteyttä.

Ensi vuonna toteutetaan kuntien valtionosuusuudistuksen ensimmäinen vaihe, jossa uudistetaan valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistamista koskevia säännöksiä, otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä kuvaava indeksi sekä tarkistetaan valtionosuuden määräytymisperusteita.

Työmarkkina- ja toimeentulotuen rahoitusta uudistetaan, siten että pitkäkestoisen passiivisen työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusvastuu jaetaan tasan kuntien ja valtion kesken.

Veropolitiikka

Vuonna 2006 ansiotuloverotusta kevennetään bruttomääräisesti 840 miljoonalla eurolla, josta noin 200 miljoonaa euroa on sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen liittyvän vakuutetun sairausvakuutusmaksun nousun kompensaatiota. Kevennykset kohdistetaan työn verotukseen, ja ne painottuvat pieni- ja keskituloisiin.

Valtion tuloveroasteikon ensimmäistä ja neljättä marginaaliveroprosenttia alennetaan 1,5 prosenttiyksiköllä ja muita marginaaliveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä ja asteikon tulorajoja korotetaan. Tuloveroasteikkoon tehdään lisäksi kahden prosentin suuruinen inflaatiotarkistus. Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys siten, että aiemmin kunnallisveron tuottoa alentaneet, pieni- ja keskituloisille suunnatut verokevennykset vähentävät nyt valtion verotuloja.

Verokevennykset alentavat keskituloisen palkansaajan veroastetta keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä.

Varallisuusverosta luovutaan.

Etu, jonka työnantaja antaa työntekijälle asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten julkisen liikenteen matkalipuissa, arvostetaan verotuksessa 75 prosenttiin käyvästä arvosta.

Tulot ja tasapaino

Budjettitalouden tuloiksi ilman lainanottoa arvioidaan 38,8 miljardia euroa vuonna 2006. Verotulojen arvioidaan olevan 33,1 miljardia euroa. Rakennemuutoksilla korjattuna budjettitalouden tulot ilman lainanottoa kasvavat 2,5 prosenttia ja verotulot 3,4 prosenttia vuoden 2005 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Talousarvioesitys on runsaat 600 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla uutta velkaa. Kansantalouden tilinpidon käsittein valtionhallinnon alijäämän arvioidaan olevan vuonna 2006 vajaa miljardi euroa, eli 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee 39 prosenttiin, vaikka velka kasvaakin euromääräisesti. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden 2006 lopussa 62,4 miljardia euroa.

Jakamaton varaus ja kehyksen ulkopuoliset menot

Nyt sovitun talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi menoiksi luetaan noin 29,5 miljardia euroa, mikä jättää runsaat 230 miljoonan euron jakamattoman varauksen lisätalousarviotarpeita varten.

Kehyksen ulkopuoliset määrärahat ovat vajaat 9,9 miljardia euroa eli vajaa 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2005 talousarviossa. Kasvu johtuu pääosin siitä, että arvonlisäveron tuoton tilittämisestä Kansaneläkelaitokselle luovutaan, minkä johdosta menosiirrot kansaneläkerahastoon nousevat. Talousarvion tasapainon kannalta muutos on neutraali.

Poimintoja määrärahoista

Kehitysyhteistyömäärärahojen 70,7 miljoonan euron lisäys nostaa menot 0,42 prosenttiin suhteessa bruttokansantuloon.

Vuonna 2006 perustetaan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonaloille.

Kuntien valtionosuuksiin tehdään 2,4 prosentin kustannustason tarkistus, mikä vastaa 75 prosenttia arvioidusta kustannustason noususta. Voimalaitosten ja ydinvoimaloiden kiinteistöveron ylärajaa korotetaan.

Valtio rahoittaa kuntien peruspalveluja valtionosuuksin. Nämä summautuvat yhteensä 7,4 miljardiin euroon vuonna 2006.

Talousrikollisuuden ehkäisemiseen lisätään määrärahoja 1,5 miljoonalla eurolla.

EU-puheenjohtajuuskauden kuluihin suunnataan 38,4 miljoonaa euroa.

Puolustusmateriaalihankintojen määrärahoja lisätään 66,2 miljoonalla eurolla.

Yliopistojen määrärahoja lisätään 38 miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoja lisätään 30 miljoonalla eurolla. Ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönottoon kohdistetaan 2,6 miljoonaa euroa. Aikuisväestön osaamistason kohottamiseen suunnataan 30 miljoonaa euroa, eli 4 miljoonaa euroa aiempaa enemmän.

Tekesin myöntämisvaltuuksia teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan lisätään 31 miljoonalla eurolla.

Työvoimakoulutuksen määrärahoja lisätään 25,1 miljoonalla eurolla. Turvapaikanhakijoiden, mm. yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden tarpeisiin lisätään määrärahoja 4,5 miljoonalla eurolla. Työttömyysetuudesta ei vähennetä puolison saamaa kotihoidon tukea puolison saadessa samanaikaisesti vanhempainpäivärahaa. Koulutuspäivärahan työttömyysedellytys poistetaan työllistymisohjelman piirissä olevilta ja muilla lievennetään kuukaudella sekä työhistoriaedellytystä yhdenmukaistetaan muun työttömyysturvan kanssa perhepoliittisten vapaiden osalta, mikä lisää määrärahoja 0,5 miljoonaa euroa.

Yrittäjien työterveyshuoltoa laajennetaan korvaamalla yrittäjien sairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa. Yrittäjille suoritetaan sairauspäivärahaa työkyvyttömyyden ajalta. Näiden määrärahoja lisäävä yhteisvaikutus on 4 miljoonaa euroa. Yrittäjille suoritettava sairauspäiväraha työkyvyttömyyden ajalta lisää määrärahoja 7,5 miljoonalla eurolla. Lakimuutokset pitkäaikaistyöttömien eläketukeen lisäävät määrärahatarvetta 20 miljoonalla eurolla. Veteraanipaketin mukaisesti 25 prosentin haitta-asteen omaaville sotainvalideille tulee oikeus valtion korvaamaan jaksottaiseen laitoshuoltoon, mikä lisää määrärahoja 1,7 miljoonalla eurolla. Omaishoitajan ja perhehoitajan hoitopalkkio kytketään palkka- ja hintakehitykseen ja omaishoidon vähimmäistukea korotetaan, mitkä lisäävät määrärahatarvetta 4,0 miljoonalla eurolla. Rikosasioiden sovitteluun suunnataan 5,3 miljoonaa euroa tavoitteena erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen.

Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien ja Natura 2000 -verkoston toteuttaminen jatkuu. Ympäristötöihin osoitetaan 10 miljoonaa euroa. Ympäristöjärjestöjen määrärahat kasvavat.

Valtion tukemana tuotetaan 6 500 uutta asuntoa, joista aiempaa suurempi osa on erityisryhmille suunnattuja hankkeita.

Suomen valtio maksaa nettona Euroopan unionin budjettiin noin 240 miljoonaa euroa, eli kaksinkertaisen summan vuoteen 2005 verrattuna.

Valtionvelan korkomenojen arvio on 209 miljoonaa euroa pienempi kuin vuoden 2005 varsinaisessa talousarviossa. Korkomenot ovat 5,6 prosenttia budjetin menojen loppusummasta.

Täsmätoimia köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen

Vuoden 2006 budjettiin sisällytetään täsmätoimia, joilla tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.

Toimeentulotuen asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu poistetaan. Tämä monien köyhyysasiantuntijoiden suosittelema muutos auttaa suoraan kaikkia toimeentulotuen saajia. Erityisesti omavastuun poistaminen auttaa niitä 70 000 kotitaloutta, jotka ovat pysyvästi toimeentulotuen varassa. Muutos lisää suoraan käteen jäävää tuloa ja estää vuokrarästien kertymistä sekä asuntojen irtisanomisia, joita nykyinen omavastuu on aiheuttanut. Muutos tulee voimaan 1.9.2006. Muutoksen vaikutukset ovat vuositasolla noin 40 miljoonaa euroa.

Kansaneläkkeisiin tehdään lakisääteinen indeksikorotus vuoden 2006 alussa. Tämän lisäksi kansaneläkkeisiin tehdään 1.9.2006 viiden euron suuruinen tasokorotus. Korotus hyödyttää sekä pelkkää kansaneläkettä saavia että myös niitä, jotka saavat lisäksi pientä työeläkettä. Korotus nostaa myös muita kansaneläkkeeseen sidottuja etuuksia, joita ovat yleiset perhe-eläkkeet, luopumistuet ja sukupolvenvaihdoseläkkeet, ylimääräiset rintamalisät, sotilasavustukset sekä maahanmuuttajien erityistuki. Lisäksi kaikkien eläkeläisten, myös työeläkkeellä olevien ostovoima paranee eläketulovähennyksen nousun myötä. Muutoksen vaikutukset ovat vuositasolla 39,5 miljoonaa euroa.

Vajaakuntoisten työosuusrahan verotonta vähimmäismäärää korotetaan 9 eurosta 12 euroon. Korotus hyödyttää pienituloisia työosuusrahan saajia, jotka osallistuvat kuntien ylläpitämien työkeskusten työ- ja päivätoimintaan. Suurin osa työosuusrahan saajista on kehitysvammaisia ja mukana on myös mielenterveyskuntoutujia, joiden ainoana tulona on kansaneläke. Työosuusrahan saajia on tällä hetkellä noin 6800.

Pitkäaikaistyöttömille tulee mahdollisuus saada kuntoutusrahaa päihdekuntoutuksen ajalta. Kuntoutusrahaa tullaan arviolta maksamaan noin 3000 henkilölle ja se tulee parantamaan heidän kuntoutumistaan työhön.

Pitkäaikaistyöttömien työhönpaluuta tuetaan asumistuen muutoksella. Asumistuen maksamista jatketaan kolmen kuukauden aikana entisen suuruisena, kun yli vuoden työttömänä ollut henkilö saa työtä. Muutoksella tuetaan työllistymistä ja estetään takaisinperintätilanteita. Tukimuutos kannustaa työllistymään, kun työhönmeno ei enää aiheuta asumistuen leikkausta välittömästi. Uudistus koskee 3000-5000 henkilöä, jotka saavat noin 200 euron hyödyn kuukaudessa.

Koulupudokkaiden saamiseksi takaisin koulutukseen käynnistetään Omakymppi, jolla tuetaan nuorten paluuta takaisin koulutukseen. Omakympissä tarjotaan monipuolista lisäopetusta, jolla varmistetaan nuorelle jatkokoulutuspaikka. Työpajatoiminta vakinaistetaan. Näin ehkäistään nuorten syrjäytymistä, tuetaan vaikeuksissa olevia nuoria ja autetaan heitä koulutukseen ja työelämään hakeutumisessa.

Vapautuvien vankien paluuta yhteiskuntaan helpotetaan erityisin tukitoimin. Vapauttamissuunnitelmalla, valvotun koevapauden tukitoimilla ja päihdekuntoutuksella vähennetään syrjäytymistä ja rikoksenuusimista. Laki tulee voimaan 1.10.2006.

Erityisryhmien asunto-olojen parantamisavustusvaltuutta korotetaan 6 miljoonalla eurolla.

Hallituksen toimenpiteet tonttitarjonnan lisäämiseksi talousarvioesityksessä vuodelle 2006

Hallitus toteuttaa toimenpidekokonaisuuden, jolla lisätään ja nopeutetaan asuntotonttien saatavuutta ja kohtuullistetaan asuntojen hintatasoa.

1. Otetaan käyttöön suoraan lain perusteella nykyisten enimmäisprosenttien puitteissa korotettu kiinteistövero kokonaan rakentamatta oleville rakennuskelpoisille tonteille Helsingin seudulla*. Korotettu kiinteistövero ei koskisi niitä tapauksia, joissa asumiskäytössä oleva alue muodostuu kahdesta tai useammasta tontista.

Korotetulla kiinteistöverolla tarkoitetaan yleistä kiinteistöveroa + 1 prosenttia. Kunta voisi tämän lisäksi päättää korkeammasta kiinteistöverosta enintään 3 prosenttiin saakka.

2. Maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä selvitetään 1.1.2006 mennessä asuntojen hintatason kohtuullistamiseksi. Selvitys arvioi erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain kuntien kaavoitusvelvollisuussäännöksen täsmentämisen tarvetta.

3. Selvitetään pikaisesti mahdollisuudet muuttaa maankäyttö- ja rakennuslakia kaksinkertaisten valitusmahdollisuuksien rajoittamiseksi tuomioistuimeen asemakaava-asioissa ja rakentamisen lupa-asioissa asuntotonttien riittävän kaavoituksen edistämiseksi.

4. Lisätään Helsingin hallinto-oikeuden resursseja (+210 000 euroa momentille 25.10.23) sekä selvitetään, onko tarpeen uudistaa hallinto-oikeuksien päätösten maksuperusteita perusteettomien valitusten vähentämiseksi.

5. ARA:sta rahoitettavia kasvukeskusalueiden kaavoituksen nopeuttamiseen tähtääviä kunnallistekniikka-avustuksia myönnettäessä etusijalle asetetaan jo voimassa olevan asetuksen mukaisesti hankkeet, jotka nopeuttavat uusien asuntoalueiden käyttöönottoa suurimman tonttivajauksen alueilla.

6. Valtio nopeuttaa hintatason kohtuullistamiseksi maaomaisuutensa osoittamista asuntotuotantoon.

* Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Vihti, Mäntsälä, Pornainen, Tuusula, Järvenpää, Kerava, Hyvinkää, Sipoo

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.