Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 28/2005

Liite: Ministereiden sijaisuudet

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti peruutti 15.7.2005 hallituksen esityksen laiksi rajavartiolaitoksen tehtävien turvaamisesta 10 päivän heinäkuuta ja 14 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana (HE 83/2005 vp). (VM neuvottelujohtaja Seija Petrow 160 34910)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 15.7.2005 seuraavat lait:

Laki omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa, laki pakkokeinolain muuttamisesta, laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain 13 §:n muuttamisesta ja laki Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annetun lain 24 ja 27 §:n muuttamisesta (HE 56/2005 vp). Lailla omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden 22.7.2003 hyväksymä puitepäätös omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa. Laki sisältää sekä aineelliset että menettelylliset säännökset toisen jäsenvaltion tekemän jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta Suomessa sekä Suomessa tehdyn jäädyttämispäätöksen lähettämisestä täytäntöön pantavaksi toiseen jäsenvaltioon. Pakkokeinolakiin, kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annettuun lakiin sekä Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annettuun lakiin tehdään puitepäätöksen täytäntöönpanoon liittyvät muutokset. Lait tulevat voimaan 2.8.2005. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 160 67690)

Laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain muuttamisesta, laki poliisilain 27 §:n muuttamisesta ja laki puolustusvoimista annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 187/2004 vp). Puolustusvoimien virka-avusta poliisille annettua lakia muutetaan siten, että terrorismirikosten estämiseksi tai keskeyttämiseksi poliisilla on oikeus saada puolustusvoimilta välttämätöntä sotilaallisten voimakeinojen käyttöä edellyttävää virka-apua. Voimakeinojen käyttö perustuu poliisilain voimakeinojen käyttöä koskevaan säännökseen ja virka-apua pyytää sisäasiainministeriö puolustusministeriöltä ja sen antamisesta päätetään valtioneuvostossa. Erittäin kiireellisessä ja vaarallisessa tilanteessa virka-apua pyytää sisäasiainministeriö ja sen antamisesta päättää puolustusministeriö. Pyynnöstä ja päätöksestä on tällöin viipymättä ilmoitettava valtioneuvostolle ja tasavallan presidentille. Lait tulevat voimaan 20.7.2005. (SM poliisiylitarkastaja Eero Laine 160 42864)

Laki poliisilain muuttamisesta, laki oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain 2 ja 5 a §:n muuttamisesta, laki tieliikennelain 48 §:n muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta, laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain 3 §:n muuttamisesta sekä laki tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 266/2004 vp, LA 58/2005 vp). Lakimuutosten päätavoitteena on tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Poliisin toimivaltuuksien tarkistuksilla pyritään vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Erityisesti pyritään parantamaan poliisin valmiuksia ennalta estää terrorismia. Lait tulevat voimaan 20.7.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan siitä, että eduskunnalle antamista varten valmistellaan poliisilain säännösten pohjalta huolellisesti poliisilain kokonaisuudistus siten, että sääntelyesitys muodostuu mahdollisimman selkeäksi ja johdonmukaiseksi sisältäen kunkin yksittäisen pykälän täsmälliset ja muutoinkin asianmukaiset perustelut. (SM poliisiylitarkastaja Eero Laine 160 42864)

Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta, rajavartiolaki, laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa, laki passilain 11 §:n muuttamisesta, laki ulkomaalaislain muuttamisesta, laki järjestyslain 4 ja 21 §:n muuttamisesta, laki poliisilain 10 a ja 21 §:n muuttamisesta, laki tullilain 14 a §:n muuttamisesta, laki rikoslain muuttamisesta, laki pakkokeinolain 1 luvun 6 §:n ja 5 a luvun 5 §:n muuttamisesta, laki tieliikennelain muuttamisesta, laki ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 11 ja 17 §:n muuttamisesta, laki aluevalvontalain muuttamisesta, laki kalastuslain 96 ja 101 §:n muuttamisesta, laki luonnonsuojelulain muuttamisesta, laki muinaismuistolain muuttamisesta, laki valtion virkamieslain 4 §:n muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annetun lain muuttamisesta, laki turvallisuusselvityksistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki kansalaisuuslain 48 §:n muuttamisesta, laki meripelastuslain 14 §:n muuttamisesta, laki vesiliikennelain 24 §:n muuttamisesta, laki sähköisen viestinnän tietosuojalain 36 §:n muuttamisesta ja laki metsästyslain 88 §:n muuttamisesta (HE 6/2005 vp). Rajavartiolaitosta koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Uudistus ei merkitse muutosta rajavartiolaitoksen nykyisiin perustehtäviin. Uudistuksella ei muuteta turvallisuusviranomaisten välistä vakiintunutta tehtäväjakoa, mutta sillä tehostetaan turvallisuusvoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä. Laeilla luodaan osaltaan edellytykset vastata turvallisuusympäristössä jo tapahtuneisiin ja ennakoitavissa oleviin muutoksiin. Rajavartiolaitoksen keskeisenä tehtävänä on rajaturvallisuuden ylläpitäminen. Laeilla varmistetaan, että rajavartiolaitoksella on asianmukaiset edellytykset huolehtia tehtävästä osana Euroopan unionin yhdentyvää rajaturvallisuusjärjestelmää. Rajavartiolaitoksen sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä ei muuteta. Rajavyöhykettä koskevat säännökset uudistetaan nykyisen perusoikeuskäsityksen mukaisiksi. Lait tulevat voimaan 1.9.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen tarkkaan seuraavan rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimeenpanoa sekä huolehtivan siitä, että hallintovaliokunnalle annetaan viimeistään vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäinen kirjallinen selvitys rajavartiolaitosta koskevan lainsäädännön toimivuudesta ja soveltamisesta. (SM ylitarkastaja Timo Riissanen 020 410 6606)

Laki Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa (HE 57/2005 vp). Lailla saatetaan Euroopan talousalueelta saatuun osinkoon kohdistuva osingonsaajan verotus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaiseksi. Osingonsaajan verotusta oikaistaan palauttamalla saadusta osinkotulosta liikaa suoritettu Suomen vero. Lakia ei sovelleta ansiotulona verotettavaan Euroopan talousalueelta saatuun osinkoon. Laki tulee voimaan 15.8.2005. (VM neuvotteleva virkamies Tomi Viitala 160 33155)

Laki tuloverolain 9 §:n muuttamisesta ja laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta (HE 64/2005 vp). Suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston rajoitetusti verovelvollista äänetöntä yhtiömiestä, johon sovelletaan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, verotetaan osuudestaan tällaisen yhtymän tuloon vain siltä osin kuin kyseessä oleva tulo on Suomesta suoraan saatuna veronalaista tuloa. Lait tulevat voimaan 15.8.2005. (VM neuvotteleva virkamies Tomi Viitala 160 33155)

Laki yliopistolain muuttamisesta (HE 12/2005 vp). Yliopistolakiin otetaan säännökset alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista sekä korkeakoulututkintoon johtavia opintoja suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudesta. Yliopistojen tutkintojen suorittamisaikoja lyhennetään joustavasti siten, että tutkintojen tavoitteellisten suorittamisaikojen lisäksi säädetään yliopistojen velvollisuudesta järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelijoiden on täysipäiväisesti opiskellen mahdollisuus suorittaa tutkinnot niiden tavoitteellisissa suorittamisajoissa. Yliopisto myöntää opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon loppuun saattamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun suorittamisesta. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole lisäaikaa myönnetty, menettää opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lisäksi tarkennetaan yliopistojen tiedekuntien ja muiden yksiköiden hallintoelimien ulkopuolisten jäsenien valintaa koskevaa säännöstä. Laki tulee voimaan 1.8.2005. (OPM korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen 160 77424)

Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 §:n muuttamisesta (HE 41/2005 vp). Opetussuunnitelmaperusteisessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan muun arvioinnin ohella opiskelijan käytännön työtilanteissa tai -tehtävissä opiskelun aikana antamien uuden tyyppisten ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Koulutuksen järjestäjän tulee asettaa ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten toimielin tai useampia toimielimiä, joihin kuuluu koulutuksen järjestäjää, opettajia ja opiskelijoita sekä asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämää edustavia jäseniä. Arvioijina ovat nykyiseen tapaan opettajat ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämät henkilöt. Lisäksi opiskelijan oikeus osaamisen tunnustamiseen käsittää aikaisemmin suoritettujen opintojen lisäksi myös muutoin hankitun osaamisen hyväksilukemisen ja tunnustamisen. Myös opiskelijan arvioinnin oikaisemista koskevaa menettelyä selkiytetään ja yhtenäistetään. Ammattiosaamisen näyttöjä koskevia säännöksiä ei sovelleta ammatillisena aikuiskoulutuksena järjestettävään koulutukseen, jossa on käytössä erillinen näyttötutkintojärjestelmä. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa otetaan huomioon ammattiosaamisen näyttöjärjestelmän tehtävien laajuudesta ja laadun varmistamisesta aiheutuvat lisäkustannukset. (OPM opetusneuvos Tarja Riihimäki 160 77348)

Laki tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta, laki tuloverolain 48 §:n muuttamisesta sekä laki perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamisesta (HE 17/2005 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistus Suomessa. Uudistuksen päälinjoista on säädetty vuonna 2003 annetussa EY:n neuvoston asetuksessa sekä kahdessa vuonna 2004 annetussa komission asetuksessa. Uudistuksen päälinja on muuttaa tukijärjestelmää siten, että valtaosa yhteisön maksamasta maataloustuesta ei määräydy tuotantomäärien mukaisesti. Laissa säädetään asioista, jotka uudistuksessa on jätetty jäsenvaltioiden ratkaistaviksi ja jotka kuuluvat Suomessa lain tasolla säädettäviksi. Näitä ovat muun muassa ns. tukimallin valinta, järjestelmän käyttöönottovuosi ja osittain se, mitkä tuet ovat edelleen tuotantoon sidottuja. Lisäksi monien yksityiskohtien osalta annetaan valtioneuvostolle valtuus tarkempien säännösten antamiseen. Lait tulevat voimaan 1.8.2005. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uudistuksen tilakohtaisia, alueellisia ja tuotantosuuntakohtaisia vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin epäkohtien poistamiseksi kansallisin toimin, jotta tukimenetykset eivät johda tilanteisiin, joissa tilojen toimeentulo ja kehittäminen vaarantuvat. 2. Eduskunta edellyttää, että elintarvikeomavaraisuuden ja teollisuuden kotimaisen raaka-aineen saannin turvaaminen on jatkossakin keskeinen tavoite hallituksen maamme maa- ja elintarviketaloutta koskevassa päätöksenteossa. 3. Eduskunta edellyttää, että Euroopan yhteisön päätöksenteossa Suomen kannanottojen eräänä keskeisenä tavoitteena on maataloushallinnon byrokratian karsiminen ja että tilatukijärjestelmän toimeenpanon edellyttämiin organisaatio- ja henkilöstökustannuksiin osoitetaan varat siten, etteivät kustannukset rasita maataloustuottajille kohdennettavia tukivaroja. 4. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla uusille, tuotantoansa laajentaville ja tuotantosuuntaansa vaihtaville viljelijöille taataan yhteisön säännösten puitteissa mahdollisuudet saada tukioikeuksia, siten, että viljelijöiden yhdenvertaisuus toteutuu. 5. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ruokohelven ja muiden monivuotisten kasvien energiaviljelyn saattamiseksi tukikelpoiseksi tuotantomuodoksi luonnonmukaisen tuotannon yhteydessä tavanomaisella viljelymenetelmällä. 6. Eduskunta edellyttää sen selvittämistä, aiheutuuko tilatukijärjestelmän tukioikeuksien siirtokelpoisuudesta vaikutuksia jo kiinnitettyjen maatalouskiinteistöjen vakuusarvoihin siten, että vakuuksien riittävyydestä syntyy epävarmuutta. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 160 53341)

Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta (HE 58/2005 vp). Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia muutetaan siten, että kauppa-alustukea voidaan jatkossa maksaa myös sellaiselle varustamotoimintaa harjoittavalle suomalaiselle työnantajalle, joka ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja. Tällä hetkellä tukea voidaan maksaa vain aluksen suomalaiselle omistajalle. Lisäksi lakia täsmennetään vastaamaan Euroopan yhteisöjen komission meriliikenteen valtiontuen suuntaviivoja. Kauppa-alusluetteloon merkitsemisen ja tuen maksamisen edellytyksenä olevaa määritelmää liikenteen laadusta selvennetään. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 160 28491)

Laki tieliikennelain 103 §:n muuttamisesta (HE 72/2005 vp). Tieliikennelain liikennerikkomusta koskevaa säännöstä täsmennetään teon syyksilukemisen osalta. Laki tulee voimaan 1.8.2005. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 160 28571)

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (HE 3/2005 vp). Kansaneläkelaitoksen järjestämää kuntoutusta sekä kuntoutusrahaa koskeva lainsäädäntö uudistetaan kokonaisuudessaan. Lainsäädännön rakennetta selkeytetään siten, että Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta ja kuntoutusrahasta säädetään yhdessä laissa. Uuteen lakiin yhdistetään Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain ja kuntoutusrahalain säännökset. Lain rakenteen uudistamisen lisäksi uudistetaan yksittäisten säännösten sanamuotoja, sekä täsmennetään säädöstasoa ja valtuutussäännöksiä. Samalla vakiintunut tulkintakäytäntö kirjataan lakiin. Laki tulee voimaan 1.10.2005. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sellaisten yksiselitteisten menettelytapaohjeiden laatimiseksi, joiden perusteella turvataan myös 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen joustava jatkuminen yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaisena lakiehdotuksen 54 §:ssä sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä annetussa laissa säädettyä yhteistoimintaa noudattaen. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa ja arvioi lakiehdotuksen 12 §:ssä tarkoitettua harkinnanvaraista kuntoutusta koskevien päätösten ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta koskevien päätösten asianmukaisuutta ja tasapuolisuutta sekä valmistelee arvioinnin perusteella mahdollisesti tarvittavat säädösmuutokset. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 160 73174)

Laki vakuutusedustuksesta, laki vakuutusyhtiölain 14 a luvun 9 §:n muuttamisesta, laki vakuutustarkastuksen kustantamisesta annetun lain 1 a ja 1 b §:n muuttamisesta, laki Vakuutusvalvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki Kuluttajavirastosta annetun lain 7 §:n muuttamisesta sekä laki rahanpesun estämisestä ja selvittämisestä annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 220/2004 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi vakuutusedustuksesta. Laki vakuutusedustuksesta koskee vakuutusmeklareita ja vakuutuksenantajien asiamiehiä. Näiden toiminta edellyttää rekisteröintiä. Rekisteröinti edellyttää muun muassa riittävää ammattitaitoa ja luotettavuutta sekä vakuutusmeklareilta lisäksi riippumattomuutta vakuutuksenantajista ja vastuuvakuutusta. Laissa säädetään myös meklareiden ja asiamiesten tehtävien hoitamisesta ja tiedonantovelvollisuudesta sekä mahdollisuudesta harjoittaa toimintaa muissa Euroopan talousalueeseen kuuluvissa valtioissa. Meklareita ja asiamiehiä valvoo Vakuutusvalvontavirasto. Lait tulevat voimaan 1.9.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta talousvaliokunnalle selvityksen vakuutusedustuksesta annetun lain soveltamisesta saaduista kokemuksista ja sen vaikutuksista vakuutusmarkkinoihin, vakuutusedustukseen sekä kansalliseen ja kansainväliseen alan kilpailuun sekä direktiivin voimaan saattamisesta muissa jäsenvaltioissa. (STM hallitussihteeri Juhani Turunen 160 74470)

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta (HE 281/2004 vp). Kadun kunnossapidon laatutason tavoitteissa korostetaan olosuhteiden, liikenneturvallisuuden, esteettömyyden, terveellisyyden sekä jalankulun ja pyöräilyn huomioon ottamista moottoriajoneuvoliikenteen tarpeiden ohella. Hiekoitushiekan poisto ajoradalta sekä jalankulku- ja pyöräteiden kunnossapito on kunnan vastuulla. Kunnalle tulee velvollisuus ottaa hoitaakseen tontinomistajille kuuluvat jalkakäytävien kunnossapitotehtävät kokonaan tai osittain pientalovaltaisilla alueilla, jos alueella ei saavuteta lain mukaista kunnossapidon tasoa tai jos kunnossapitotehtävät jakautuvat alueen tontinomistajien kesken erityisen epätasapuolisesti. Kunta saa periä tehtävistä aiheutuneet kustannukset tontinomistajilta. Kadulla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä säädetään ilmoitusvelvollisuus kunnalle ennen töiden aloittamista. Kunta voi antaa määräyksiä työn suorittamisesta ja periä maksun sekä ilmoitusten tarkastamisesta että alueen tilapäisestä käyttämisestä työmaana. Kunta voi antaa lakia täsmentäviä kunnossa- ja puhtaanapitomääräyksiä. Lisäksi lakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat muun muassa hallinnollisia menettelyjä, valvontaa ja muutoksenhakua sekä rangaistussäännöksiä. Laki tulee voimaan 1.11.2005. (YM hallitusneuvos Helena Korhonen 160 39570)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2005 lisätalousarvioksi merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 62/ 2005 vp). Tuloarvioiden nettolisäys on 3 309 miljoonaa euroa, joka koostuu kumulatiivisen ylijäämän 2 700 miljoonan euron tuloutuksesta talousarvion kattamiseen sekä vero- ynnä muiden tuloarvioiden korottamisesta 609 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 172 miljoonaa euroa. Eduskunnan lausuma; Pääluokka 33: Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle syysistuntokauden alkuun mennessä esityksen laiksi rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan 1.12.2005. Tarvittavat määrärahat on otettava huomioon syksyllä annettavassa lisätalousarviossa. Eduskunta on 22.6.2005 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 2005 koskevaa lisätalousarviota sovelletaan 1.7.2005 alkaen. (VM budjettineuvos Hannu Mäkinen 160 33036)

Tasavallan presidentti hyväksyi tieliikennettä koskevan yleissopimuksen muutokset, liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen muutokset sekä tieliikennettä koskevaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen muutokset, päätti varaumista tieliikennettä koskevaan yleissopimukseen sekä vahvisti lain tieliikennettä koskevan yleissopimuksen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain tieliikennettä koskevaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 55/2005 vp). Sopimusten tarkoituksena on lisätä tieliikenteen sääntöjen ja liikenteen ohjauksen yhtenäisyyttä sopimusvaltioissa. Muutoksilla täydennetään ja tarkennetaan aikaisempia sopimusmääräyksiä. Muutokset koskevat kevyen liikenteen asemaa, tietunneleitten turvallisuutta, ajoneuvojen rekisteritunnuksia, ajokorttien yhtenäisyyttä ja eräitä muita yksittäisiä sopimuskohtia. Suomessa ovat jo pääosin voimassa sopimusmuutoksia vastaavat säännökset. Lait tulevat voimaan tasavallan presidentin asetuksella. (LVM vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen 160 28629)

Tasavallan presidentti päätti, että Suomi irtisanoo Suomen ja Puolan välisen energiansäästöä ja ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopimuksen (HE 60/2005 vp). Sopimuksen mukaiset viimeiset hankkeet on toteutettu eikä uusia hankkeita enää esitetty yhteistyön piiriin. Tämän vuoksi ja koska Puola on liittynyt Euroopan unionin jäseneksi, sopimus on käynyt tarpeettomaksi. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun toinen osapuoli on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. (YM neuvotteleva virkamies Kristiina Isokallio 160 39508)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 15.7.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan Cotonoussa 23.6.2000 tehty kumppanuussopimus Euroopan yhteisön ja sen jäsenmaiden ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmerenvaltioiden ryhmän välillä, ja Brysselissä 18.9.2000 jäsenvaltioiden välillä tehty sisäinen sopimus kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessa osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille, sekä Brysselissä 18.9.2000 jäsenvaltioiden välillä tehty sisäinen sopimus kumppanuussopimuksen täytäntöönpanemiseksi toteuttavista toimenpiteistä ja noudatettavista menettelyistä. Laki (80/2002) tulee voimaan 20.7.2005. Asetus tulee voimaan 20.7.2005. (UM osastopäällikkö Ritva Jolkkonen 160 56490)

Tasavallan presidentin asetus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen muuttamisesta tehdyn sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta. Sopimusta on sovellettu väliaikaisesti 25.6.2005 lähtien. Asetus tulee voimaan 20.7.2005. (UM osastopäällikkö Ritva Jolkkonen 160 56490)

Tasavallan presidentin asetus Kiinan kansantasavallan kanssa taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Asetuksella saatetaan voimaan Kiinan kanssa 24.5.2005 tehty sopimus ja samalla kumotaan asetukset edellisen, vuonna 1979 tehdyn sopimuksen ja sen vuoden 1987 muutospöytäkirjan voimaansaattamisesta. Sopimus tulee voimaan 1.8.2005. Asetus tulee voimaan 1.8.2005. (UM ulkoasiainneuvos Mikko Pyhälä 160 55523)

Tasavallan presidentin asetus Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus on tullut voimaan 7.7.2005. Laki (490/2005) tulee voimaan 20.7.2005. Asetus tulee voimaan 20.7.2005. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 160 55711)

Tasavallan presidentin asetus Ahvenanmaan maakunnassa suoritetuista ammattikorkeakoulututkinnoista. Asetuksella säädetään maakunnan ja valtakunnan välisestä yhteistyöstä annettaessa korkeakoulukoulutusta Ahvenanmaalla, koulutuksen sisällöstä ja arvioinnista sekä tutkintojen antamasta kelpoisuudesta. Asetus tulee voimaan 1.8.2005. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 160 67690)

Tasavallan presidentin asetus sosiaali- ja terveysalan ammattikoulutuksesta Ahvenanmaan maakunnassa. Asetuksella säädetään Ahvenanmaalla annettavasta sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisällöstä, koulutuksen antamasta pätevyydestä sekä koulutuksen arvioinnista. Asetus tulee voimaan 1.8.2005. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 160 67690)

Tasavallan presidentin asetus alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 1978 pöytäkirjan V liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Muutokset tulevat voimaan 1.8.2005. Asetus tulee voimaan 1.8.2005. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 160 28573)

Tasavallan presidentin asetus maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Pöytäkirja ja laki (1302/ 2004) tulevat voimaan 4.8.2005. Asetus tulee voimaan 4.8.2005. (STM johtaja Risto Aurola 160 74127)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 15.7.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti määräsi Ahvenanmaan maakuntalain päästökauppaa koskevan valtakunnan lainsäädännön soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa 5 §:n 2 ja 3 momentin raukeamaan ja päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan maakuntalakiin muilta osin, joka näin tulee voimaan. (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 160 67690)

Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 73/2005 vp). (OM apulaisosastopäällikkö Matti Niemivuo 160 67690)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 15.7.2005 seuraavat nimitysasiat:

Hovioikeudenneuvos Olli Ilmari Varila Vaasan hovioikeuden hovioikeudenlaamannin virkaan 1.8.2005 lukien, käräjätuomari Paula Marjatta Koski Helsingin hovioikeuden ensiksi täytettävään hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.9.2005 lukien ja hovioikeudenneuvos Pertti Ensio Lattunen toiseksi täytettävään virkaan 1.8.2005 lukien, hovioikeudenneuvos Helky Satu Maria Salmi Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.8.2005 lukien, käräjätuomari Pirjo Eila Tuulikki Keisu Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.8.2005 lukien, hallinto-oikeustuomari Veijo Rauli Hämäläinen Hämeenlinnan hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin ensiksi täytettävään virkaan 1.8.2005 lukien, hallinto-oikeustuomari Reima Kari Nieminen toiseksi täytettävään virkaan 1.8.2005 lukien ja hallinto-oikeustuomari Ulla Maarit Heljasvuo kolmanneksi täytettävään virkaan 1.8.2005 lukien sekä hallinto-oikeussihteeri Ulla Annikki Partanen Turun hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.8.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Esko Sorvali 160 67535)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 14.7.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus yliopistoasetuksen muuttamisesta. Yliopistolakiin tehtyjen muutosten myötä on yliopistolakiin siirretty eräitä opetusta ja opiskelijoita koskevia säännöksiä, jotka ovat tähän asti olleet yliopistoasetuksessa. Yliopistoasetuksen kyseisiä pykäliä ei kumottu yliopistolakia muutettaessa, vaan se tehdään tällä asetuksella. Samalla muutetaan yliopistoasetuksessa oleva viittaus kumottuun hallintomenettelylakiin viittaukseksi hallintolakiin. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin yliopistolain muutokset. (OPM korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen 160 77424)

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen 29 §:n muuttamisesta. Asetuksella kumotaan 19 koulutusalakohtaista tutkintoasetusta sekä asetus filosofian tohtorin tutkinnoista. Eräät näiden kumottujen asetusten yliopistojen koulutusvastuun täsmentämistä, koulutusohjelmia ja erikoistumiskoulutuksia koskevista säännöksistä jätettiin kuitenkin edelleen voimaan. Nämä säännökset luetellaan asetuksen 29 §:n 3 momentissa, joka oli tutkintoasetuksen perustelumuistion mukaan tarkoitus kumota, samalla kun opetusministeriön uudet koulutusvastuun täsmentämistä, koulutusohjelmia ja erikoistumiskoulutuksia koskevat asetukset tulevat voimaan. Opetusministeriön nyt antaessa nämä asetukset tutkintoasetuksen (794/2004) 29 §:n 3 momentti kumotaan. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin yliopistolain muutos ja opetusministeriön asetukset. (OPM korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen 160 77424)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 14.7.2005 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä seuraavien henkilöiden nimittäminen Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen tuomareiksi: Irena Boruta (Puola), Stéphane Gervasoni (Ranska), Heikki Kanninen (Suomi), Horstpeter Kreppel (Saksa), Paul J. Mahoney (Iso-Britannia), Charisios Tagaras (Kreikka) ja Sean van Raepenbusch (Belgia). (VNK EU-sihteerist?n apulaispäällikkö Jari Luoto 160 22182)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteon väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta "Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille" johdosta (EK 11/2005 vp, VNS 8/2004 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä tulevaisuusvaliokunnan mietinnön mukaisesta lausunnosta aiheutuviin toimenpiteisiin. (VNK talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä 160 22171)

Päätös määrätä liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen toisen valtiovarainministerin Ulla-Maj Wideroosin sijaiseksi ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ministeri Hannes Mannisen sijaiseksi ympäristöministeriön toimialaan kuuluvissa asioissa (liite ministereiden sijaisuudet). (VNK hallitusneuvos Seija Salo 160 24026)

Päätös myöntää perusopetuslain (628/1998) 7 §:ssä tarkoitettu perusopetuksen ja lisäopetuksen järjestämislupa Borgå folkakademi Ab:lle. Borgå folkakademi Ab on rekisteröity yhtiö, jolle on 1.5.2005 lukien myönnetty kansanopiston ylläpitämislupa. Yhtiö on muodostettu Samkommunen för Borgå folkhögskolan ja Stiftelsen Svenska folkakademin yhdistettyä toimintansa. Samkommunen för Borgå folkhögskola on järjestänyt vuodesta 1983 lähtien peruskouluopetusta ja perusopetusta. (OPM opetusneuvos Arja Mäkeläinen 160 77265)

Päätös Euroopan aluekehitysrahaston myöntämisvaltuuden sekä kansallisen myöntämisvaltuuden alueellisesta jaosta (Tavoite 1- ja 2-ohjelmat sekä Interreg III A-ohjelmat ja naapuruusohjelmat). Työministeriön käytettäväksi osoitettua vuoden 2005 talousarvion momentin 26.98.61 (Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin, arviomääräraha) myöntämisvaltuutta jaetaan 780 000 euroa EU:n rakennerahastokauden 2000-2006 tavoiteohjelmien 1 ja 2 toteutukseen. Vuoden 2005 talousarvion momentilta 34.05.62 (EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta, arviomääräraha) jaetaan myöntämisvaltuutta 690 000 euroa EU:n rakennerahastokauden 2000-2006 tavoiteohjelmien 1 ja 2 sekä Interreg III A -yhteisöaloiteohjelmien ja naapuruusohjelmien kansalliseen osarahoitukseen. (TM ylitarkastaja Aila Ryynänen 010 60 47979)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 14.7.2005 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi vanhempi osastoesiupseeri Tapani Hyötyläiselle virkavapautta toisen toimen hoitamista varten 1.8.2005-31.7.2008. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helana Hakomäki 160 88120)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 14.7.2005 seuraavia asioita:

Vuoden 2005 talousarvion momentilta 30.60.44 (Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen) 1 980 000 euron osoittaminen metsäkeskuksille kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisiin puutuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtäviin töihin ja em. lain mukaisiin muihin edistämistoimenpiteisiin. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä jaetaan 20 000 euroa valtiontukea ja myöntämisvaltuutta kokeilu- ja selvitystoimintaan. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 160 52415)

Palkkaussopimuksen tekeminen Merentutkimuslaitoksen ylijohtajan Eeva-Liisa Poutasen kanssa. Sopimuspalkka on 7 112 euroa kuukaudessa 1.7.2005 lukien. (LVM vanhempi hallitussihteeri Aki Rosén 160 28338)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 8.7.2005

Hallitus tuomitsee jyrkusti Lontoon terrorihyökkäykset

Lontoon keskustassa tapahtui torstaina 7. heinäkuuta neljän räjähdyksen sarja. Kolme räjähdyksistä tapahtui metrossa ja yksi bussissa. Britannian viranomaisten mukaan kyse oli terroristihyökkäyksistä. Suomen hallitus tuomitsee jyrkästi Lontoon terroriteot.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen lähetti eilen surunvalittelunsa kuningatar Elisabeth II:lle. Pääministeri Matti Vanhanen lähetti surunvalittelunsa Britannian pääministerille Tony Blairille. Vanhanen ilmaisi järkytyksensä tapahtuneesta ja kertoi Suomen solidaarisuudesta Britanniaa kohtaan. Vanhanen muistutti, että Suomi on sitoutunut terrorismin vastaisen kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen.

Hallitus esittää osanottonsa menehtyneiden omaisille ja myötätuntonsa loukkaantuneille. Terrorismia vastaan tulee toimia tehokkaalla ja laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä.

Suurlähetystön arvion mukaan elämää Britanniassa pyritään jatkamaan niin kuin ennenkin. Sen sijaan on syytä odottaa, että terrorismin vastaista yhteistoimintaa edelleenkin tehostetaan. Lontoon julkinen liikenne käynnistynee lähes normaaliksi tämän päivän ja huomisen kuluessa. Joitakin metroasemia saattaa olla vielä suljettuna.

Tiedossamme on, että puheenjohtajamaa Britannia suunnittelee sisäministeri Clarkin johdolla ensi viikolla oikeus- ja sisäasioiden ylimääräistä ministerikokousta jossa katsotaan, mitä unionin terrorismin vastaisen yhteistyön tehostamiseksi voitaisiin tehdä.

Britannian viranomaiset ovat tässä kriisissä toimineet esimerkillisellä tavalla ja ansaitsevat siitä kiitoksen. Suomen Lontoon-suurlähetystö on vahvistanut viranomaisyhteistyön sujuneen moitteettomasti. Kovimmankin paineen aikana eilen iltapäivällä ja illalla suurlähetystö kykeni saamaan riittävät yhteydet ja vastaukset tiedusteluihinsa. Kaikkiin niihin suomalaisiin on saatu yhteys, joiden tilanteen omaiset tai ystävät ovat halunneet tarkistettavaksi.

Sitä mukaa kun Lontoon sairaaloissa olevien loukkaantuneiden henkilöllisyys on selvitetty, viranomaiset ilmoittavat - heidän suostumuksellaan - tiedot kyseisen maan suurlähetystölle. Toistaiseksi Lontoon-suurlähetystömme ei ole saanut yhtään ilmoitusta vakavasti loukkaantuneista Suomen kansalaisista.

Arvioitaessa Lontoon pommi-iskujen talousvaikutuksia, vertailukohteena voidaan pitää Espanjaa, jossa Madridin iskujen vaikutukset jäivät lopulta melko vähäisiksi. Iso-Britannian osalta vaikutukset jäänevät myös vähäisiksi.

Maailmantalouden kannalta kielteiset vaikutukset ilmenevät epävarmuuden kasvun kautta. Yhdistettynä raakaöljyn ennätyskorkeaan hintaan iskut vaikuttanevat negatiivisesti matkailuun ja lyhytaikaisesti saattavat haitata Euroopan talousnäkymiä. Suomen osalta taloudelliset vaikutukset ilmenevät epäsuorasti kansainvälisen talouden kautta, mutta jäänevät vähäisiksi.

Ulkoministeriön puhelinpäivystykseen tuli torstain kello 13.15 ja perjantaina kello 9.45 välisenä aikana 385 puhelinsoittoa, suurin osa niistä torstai-iltapäivänä ja illansuussa.

Ulkoministeriön päivystysnumero jatkaa kuitenkin toimintaansa ainakin viikonlopun yli numerossa 0800 04444. Samoin Lontoon-suurlähetystö päivystää viikonlopun numerossa +44 20 7838 6200.

Omaisille tarkoitettu ilmoituslomake mahdollisista uusista tavoittamattomissa olevista suomalaisista on edelleen toiminnassa ulkoministeriön verkkosivuilla osoitteessa https://formin.finland.fi/netcomm/queries/viewForm.asp?iFormID=13

Lisätietoja: tilannekuvakoordinaattori Timo Härkönen, p. (09) 160 23500, valtioneuvoston kanslia ja osastosihteeri Sirpa Aalto, p. (09) 160 55744, ulkoasiainministeriö

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.