Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 25/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 23.6.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 84/2005 vp) Kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Suomen välillä Kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomen alueelle kirjeenvaihdolla tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimintaedellytyksiä sopimalla rikostuomioistuimen oikeudenkäynneissä kuultavina olleiden tai kuultavaksi tulevien todistajien ja heidän läheistensä sijoittamisesta Suomeen. Sopimuksen mukaan Suomi päättää tapauskohtaisesti todistajien ja heidän läheistensä vastaanottamisesta ja sijoittamisesta Suomeen ja sitoutuu takaamaan Suomeen sijoitettaville sopimuksen mukaiset etuudet, avustukset ja palvelut. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Esitys (HE 85/2005 vp) laiksi hallinto-oikeuslain muuttamisesta. Alueellisten hallinto-oikeuksien päätösvaltaisuussäännöksiä muutetaan. Hallinto-oikeus on edelleen pääsääntöisesti päätösvaltainen kolmijäsenisenä, mutta laissa erikseen säädetyissä asioissa se on päätösvaltainen myös suppeammassa kokoonpanossa. Muutoksen avulla ratkaisutoiminnan hallinto-oikeuksissa on arvioitu tehostuvan enimmillään 6,5 henkilötyövuotta. Samalla asianosaisten mahdollisuudet saada asiansa käsitellyksi nopeammin paranevat oikeusturvan siitä kuitenkaan vaarantumatta. Laki on tarkoitettu voimaan syksyllä 2006. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Esitys (HE 86/2005 vp) rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen, Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen allekirjoittamaan luovutussopimukseen tehdyn pöytäkirjan, Euroopan unionin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn sopimuksen sekä Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tietyistä keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja laeiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. EU:n ja USA:n välisten sopimusten tarkoituksena on helpottaa rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista sekä keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevaa yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden ja USA:n välillä. Suomen ja USA:n välillä tehdyt pöytäkirja ja sopimus sisältävät EU:n ja USA:n välillä tehtyihin sopimuksiin sisältyviä velvoitteita vastaavat määräykset Suomen ja USA:n välillä noudatettavasta luovuttamis- ja oikeusapumenettelystä. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 1606 7705)

Esitys (HE 87/2005 vp) laiksi oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 2 §:n muuttamisesta. Valitusasian käsittelyä hovioikeudessa koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutetaan. Hovioikeuden seulontamenettelyä muutetaan niin, että esittelystä ratkaistavien valitusasioiden tavoin myös hovioikeuden pääkäsittelystä ratkaistavat asiat kuuluvat seulontamenettelyn piiriin. Hovioikeus ei kuitenkaan voi seuloa valitusta pois enemmästä käsittelystä, jos käräjäoikeudessa tuomitun rangaistuksen ankaruus tai asian erityinen merkitys asianosaiselle edellyttää sen käsittelyn jatkamista. Oikeusavusta valtiolle aiheutuvissa kustannuksissa ja syyttäjälaitokselle hovioikeuden pääkäsittelyihin osallistumisesta aiheutuvissa kustannuksissa säästyy yhteensä noin 1,5 miljoonaa euroa. (OM lainsäädäntöneuvos Aki Rasilainen 1606 7953)

Esitys (HE 88/2005 vp) laeiksi kuntien valtionosuuslain, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä eräiden muiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistamista koskevat säännökset uudistetaan. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan käyttöön uusi kunnallisten peruspalveluiden kustannuskehitystä kuvaava indeksi. Kuntien yleisen valtionosuuden määräytymisperusteita ja harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämisedellytyksiä muutetaan ja uutena määräytymisperusteena otetaan käyttöön kunnan asukasluvun merkittävään muutokseen perustuva olosuhdelisä. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusperusteena käytettävän syrjäisyyskertoimen määräytymistapa uudistetaan. Uutena määräytymisperusteena otetaan käyttöön vammaiskerroin. Lisäksi erillinen lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan uudella lastensuojelun tarvetta kuvaavalla lastensuojelukertoimella. Opetus- ja kulttuuritoimessa perusopetuksen valtionosuuteen vaikuttava kouluverkkotunnus otetaan jatkossa huomioon vain harvemmin asutuissa kunnissa ja saaristokunnissa. Uutena perusopetuksen valtionosuuden porrastusperusteena otetaan käyttöön vieraskielisten oppilaiden määrä. Toiminnan tuloksellisuus otetaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteeksi. Ammattikorkeakouluissa rahoituksen perusteena käytettävän opiskelijamäärän laskentatapa muuttuu ja ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuu opiskelijoiden lukumäärän ja suoritettujen tutkintojen mukaan määräytyvästä osasta. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen investointien rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Eräät koulutuksen ja kulttuuritoiminnan järjestäjille myönnettävät valtionavustukset vähennetään opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen perusteena käytettävistä kustannuksista. Kirjastojen käyttökustannusten valtionosuuden perusteena käytettävässä yksikköhinnassa luovutaan asutusrakenneryhmityksestä. Teattereiden, museoiden ja orkestereiden valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat lasketaan kunkin laitosmuodon toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. Kustannustenjaon tarkistusmenettelyn uudistamista koskevia säännöksiä sovellettaisiin kuitenkin ensimmäisen kerran päätettäessä valtionosuuden perusteista vuodelle 2008. Uusi peruspalveluiden hintaindeksi otettaisiin käyttöön vuoden 2006 alusta. Mahdollisuus kompensoida kustannustason muutos täyttä indeksiä alemmalla tasolla poistuisi vuoden 2008 alusta. Esitys liittyy vuoden 2006 valtion talousarvioesitykseen. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Esitys (HE 89/2005 vp) laiksi alueiden kehittämislain muuttamisesta. Keskeiset alueiden kehittämiseen vaikuttavat alueelliset määrärahat valtion talousarviossa kootaan hallinnonaloittain. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valtion rahoitusta koskevasta osasta tehdään maakunnan valtionrahoitusesitys. Ministeriöt neuvottelevat ennen omaa talousarvioesitystään maakunnan liittojen ja alaisensa aluehallinnon kanssa. Valtioneuvoston yleisistunto jakaa kootut määrärahat kunkin ministeriön esittelystä maakuntakohtaisesti mahdollisimman samanaikaisesti. Valtioneuvosto voi jättää osan jakamastaan määrärahasta kohdentamatta käyttötarkoituksiin. Tämän osuuden kohdentamisesta momentin käyttötarkoituksiin alueella päättää maakunnan liitto. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2007. Alueiden kehittämislain 41 §:n 2 momentin kumoaminen tulisi kuitenkin voimaan jo 1.1.2006. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Esitys (HE 90/2005 vp) laiksi poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sekä laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Lakia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta sovelletaan poliisin tiloihin sijoitettujen tutkintavankien, poliisin säilytettävinä olevien pidätettyjen ja kiinni otettujen sekä muiden poliisin säilytettävinä laillisella perusteella olevien vapautensa menettäneiden kohteluun. Laissa säädetään vapautensa menettäneiden kohtelussa noudatettavista yleisistä periaatteista, vapautensa menettäneen oikeuksista ja velvollisuuksista sekä niistä toimenpiteistä, joihin poliisin henkilökunnalla on oikeus ryhtyä henkilön vapauden rajoittamiseksi sinä aikana, jona vapautensa menettänyt on poliisin säilytettävänä. Laissa säädetyin edellytyksin pidätettyjen ja kiinni otettujen valvonta voidaan toteuttaa teknisten laitteiden avulla etävalvontana poliisin etävalvontakeskuksesta. Laissa säädetään myös poliisin palveluksessa olevien vartijoiden asemasta, tehtävistä ja toimivaltuuksista. Lain soveltamisesta rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja puolustusvoimien säilyttämien pidätettyjen ja kiinni otettujen kohteluun säädetään näitä viranomaisia koskevissa erityislaeissa. (SM poliisiylitarkastaja Eero Laine 1604 2864)

Esitys (HE 91/2005 vp) eräiden verotusmenettelyyn liittyvien säännösten muuttamisesta. Nykyiset veroehdotus- ja veroilmoitusmenettelyt yhdistetään. Verovelvollisille lähetetään verohallinnon saamien verotustietojen perusteella esitäytetty veroilmoitus, jonka verovelvollinen tarkistaa. Veroilmoitukseen ei pääsääntöisesti enää liitetä tositteita, vaan verovelvollisen on säilytettävä ne. Verohallituksen oikeutta määrätä veroilmoituksen muodosta, sisällöstä ja ilmoittamisvelvollisuudesta laajennetaan. Verotuksen toimittamista ja verotuspäätöksessä olevan virheen korjaamista koskevia säännöksiä muutetaan paremmin verotuksen massamenettelyluonteeseen soveltuviksi. Verotus toimitetaan verovelvollisen ilmoituksen, sivulliselta tiedonantovelvolliselta saatujen tietojen ja asiassa saadun muun selvityksen perusteella. Tiedot ja selvitykset tutkitaan tavalla, joka asian laatu, laajuus, verovelvollisten yhdenmukainen kohtelu ja verovalvonnan tarpeet huomioon ottaen on perusteltua. Verotus voi olla valikoivaa siten, että eri vuosina voidaan valita eri asiaryhmiä erityisen tarkkaan tutkittaviksi. Verovirasto voi lähtökohtaisesti korjata kaikenlaiset verotuspäätöksessä olevat virheet myös verovelvollisen vahingoksi yhden vuoden ajan verotuksen päättymistä seuraavan vuoden alusta. Viranomaisoikaisu ei ole kuitenkaan mahdollinen, jos asia on tulkinnanvarainen tai epäselvä. Myös eräiltä muilta osin verovelvollisen vahingoksi tehtävien oikaisujen edellytyksiä tarkistetaan. Mahdollisuuksia oikaista verotusta verovelvollisen hyväksi niissä tapauksissa, joissa oikeuskäytäntö on muuttunut hänen edukseen, laajennetaan. Veronsaajan muutoksenhakuaikaa pidennetään jonkin verran. Veronkorotusta lievennetään eräiltä osin. Jäännösveron koron ja palautuskoron laskennan alkuajankohtaa varhennetaan. Jäännösveron koron määrää muutostilanteissa alennetaan niissä tapauksissa, joissa verovelvollinen ei ole laiminlyönyt ilmoittamisvelvollisuuttaan. Verovelvollisen mahdollisuuksia maksaa veroja ennakon täydennysmaksuna laajennetaan. Verontilityslain mukaisien oikaisutilitysten lukumäärää vähennetään. Lakeja sovelletaan osaksi vuoden 2005, osaksi vuoden 2006 ja 2007 alusta. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Esitys (HE 92/2005 vp) Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan ja patenttilakisopimuksen hyväksymisestä ja laeiksi sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä patenttilain muuttamisesta. Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan tavoitteena on huomioida kansainvälisen kehityksen aikaansaamat muutokset patenttioikeutta koskeviin määräyksiin sekä lisätä Euroopan patenttijärjestön toiminnan joustavuutta ja tehokkuutta. Patenttilakisopimuksen tarkoituksena on harmonisoida patenttihakemuksia sekä patentteja koskevia muodollisia säännöksiä. Patenttilakiin tehdään Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirjan ja patenttilakisopimuksen edellyttämät muutokset. Lisäksi patenttilakiin tehdään eräitä yksittäisiä, kansainvälisistä sopimuksista riippumattomia muutoksia ja lakiteknisiä täsmennyksiä. Laki patenttilain muuttamisesta on tarkoitettu tulemaan voimaan kahdessa vaiheessa, sitä mukaa kuin patenttilakisopimus ja Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen uudistamiskirja tulevat Suomen osalta voimaan. Yksittäiset säädösmuutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin patenttilakisopimus tulee Suomen osalta voimaan. Lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (KTM ylitarkastaja Heli Siukonen 1606 3580)

Esitys (HE 93/2005 vp) laiksi rikosasioiden sovittelusta. Laissa rikosasioiden sovittelusta säädetään sovittelutoiminnan hallinnollisesta organisoinnista, valtion korvauksesta toiminnan kustannuksiin sekä menettelystä sovittelua toteutettaessa. Rikosasioiden sovittelu määritellään maksuttomaksi palveluksi, jossa rikoksen osapuolille järjestetään mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä pyrkiä omatoimisesti sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Sovittelutoiminnan yleinen johto-, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Lääninhallitukset vastaavat palvelujen järjestämisestä siten, että niitä on saatavissa kaikkialla maassa. Palvelut tuotetaan pääsääntöisesti toimeksiantosopimuksen perusteella. Palvelut on tarkoitus järjestää maaliskuun alusta 2006. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 1607 4360)

Esitys (HE 94/2005 vp) laiksi työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää säännökset työsuojeluviranomaisten valvontamenettelystä ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Vuonna 1973 työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annettu laki uudistetaan vastaamaan muuttuneita tarpeita ja oikeusturvan vaatimuksia. Yleiseltä sisällöltään laki vastaa voimassa olevaa lakia ja sen nojalla annettua asetusta työsuojelun valvonnasta. Voimassa olevan asetuksen keskeinen sisältö säädetään laissa. Lailla pyritään parantamaan viranomaistoiminnan ennakoitavuutta ja valvonnan tehokkuutta keskittämällä pakkokeinojen käyttöä keskeisiin kysymyksiin. Lähtökohtana on viranomaisten ohjaava ja neuvova toiminta. Yhteistoiminnan osalta lisätään osapuolten sopimismahdollisuuksia. Samalla tehdään lähinnä säädösteknisiä muutoksia 12 lakiin. (STM johtaja Leo Suomaa 1607 3102)

Esitys (HE 95/2005 vp) laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Sosiaalihuoltolakia täsmennetään palvelutarpeen arvioinnin osalta. Kiireellisissä tilanteissa palvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Ei-kiireellisissä tilanteissa kunnan on järjestettävä pääsy palvelutarpeen arviointiin 80 vuotta täyttäneille vanhuksille ja kansaneläkelain mukaista erityishoitotukea saaville vammaisille viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta. Laki ei muuta kunnan velvollisuutta järjestää palveluja, mutta se täsmentää niitä menettelytapoja, joiden avulla palvelujen piiriin tullaan, sekä edistää palvelujen oikea-aikaista suuntaamista niitä tarvitseville asiakkaille. Lisäksi sosiaalihuoltolain 41 §:n 2 momenttiin tehdään tekninen korjaus. Laki on tarkoitettu voimaan 1.3.2006. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Esitys (HE 96/2005 vp) laiksi kansanterveyslain muuttamisesta. Kansanterveystyön määritelmää täsmennetään. Käsite terveydenhoito korvataan ilmaisulla terveyden edistäminen sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien. Kunnan tehtävät terveyden edistämisessä määritellään laaja-alaisesti laissa. Ympäristöterveydenhuollon paikallisvalvonnan alueellisesta yhteistoiminnasta ja ympäristöterveydenhuollon toiminnasta vastaavan johtajan pätevyysvaatimuksista otetaan säännökset lakiin. Lisäksi terveyskeskusten työterveyshuoltoa kehitetään alueellisena kunnallisena yhteistyönä. Laki on tarkoitettu voimaan vuoden 2006 alusta. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3854)

Esitys (HE 97/2005 vp) laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Sairausvakuutuslakia muutetaan siten, että lääkekorvausjärjestelmää ja valmisteen korvattavuuden hyväksymistä koskevia menettelysäännöksiä uudistetaan. Lääkekorvausluokkia on edelleen kolme ja uutena ryhmänä luokitellaan lääkkeet, jotka eivät kuulu korvausjärjestelmään. Ostokertakohtaisesta omavastuusta luovutaan ja korvaus lasketaan prosenttiosuutena lääkkeen kustannuksesta. Peruskorvaus on 42 prosenttia, alempi erityiskorvaus 72 prosenttia ja ylempi erityiskorvaus 100 prosenttia. Vakuutettu maksaa ylemmän erityiskorvausluokan ja vuotuisen omavastuuosuuden ylittymisen jälkeen lisäkorvattavien valmisteiden kustannuksista 3 euroa jokaisesta yhdellä kertaa ostetusta valmisteesta. Vuotuinen omavastuuosuus on 610 euroa. Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmässä kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet luokitellaan lääkkeiksi, joten vastaavat muutokset tehdään kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden korvattavuuteen. Lääkkeen kuuluminen korvausjärjestelmään edellyttää jatkossa sekä lääkkeen korvattavuuden että kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamista lääkkeiden hintalautakunnassa. Lääkkeiden hintalautakunta voi hyväksyä peruskorvattavuuden myös rajoitettuna. Lääkevalmisteen kohtuullinen tukkuhinta käsitellään uudelleen erityiskorvaushakemuksen yhteydessä. Lääkevalmisteen korvattavuuden ja tukkuhinnan yhdistetyssä käsittelyssä käsittelyaika on 180 päivää. Tukkuhinnan vahvistamisen lisäksi myös kliinisen ravintovalmisteen korvattavuutta koskeva asia käsitellään lääkkeiden hintalautakunnassa. Valtioneuvoston asetuksella säädetään edelleen niistä vaikeista sairauksista, joiden hoidossa käytettäviä kliinisiä ravintovalmisteita voidaan korvata. Myös kohtuullisen tukkuhinnan lakkauttamista koskevia säännöksiä täsmennetään ja lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemiseksi lääkevalmisteille vahvistettuja kohtuullisia tukkuhintoja alennetaan viisi prosenttia vuoden 2006 alusta lukien. Kolmivuotinen kokeilu lääkkeiden annosjakelun korvaamisesta toteutetaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 98/2005 vp) asumisoikeusjärjestelmän kehittämisestä. Asumisoikeusasunnoista annettua lakia ja aravalakia sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeuslainojen korkotuesta annettua lakia muutetaan. Tavoitteena on parantaa asumisoikeusjärjestelmän kilpailukykyä muiden asumismuotojen joukossa, nostaa asuntojen käyttöastetta, parantaa toiminnan kannattavuutta ja torjua taloudellisia riskejä sekä vähentää valtion luotto- ja takaustappioriskejä. Asukasvalintasäännöksiä muutetaan siten, että asumisoikeusasunnosta toiseen vaihtavalta tai 50 vuotta tai sitä vanhemmalta hakijalta ei enää vaadita asumisoikeusasunnon tarve-ehdon täyttämistä. Muita voidaan valita asumisoikeuden haltijoiksi, jos sillä kertaa ei ole ollut asumisoikeuden haltijalle asetetut edellytykset täyttäviä hakijoita. Asumisoikeusasunnon tarve-ehtoa koskevia säännöksiä myös tarkistetaan. Käyttö ja luovutusrajoitusten pysyvyydestä talonomistajalle tulee oikeus saada vapautus, kun asuntojen käyttö asumisoikeusasuntoina lakkaa. Myös talonomistajien tilinpäätössääntelyyn tehdään tarkennuksia. (YM hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösen 1603 9623)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 23.6.2005 seuraavat lait:

Laki Teollisen yhteistyön rahasto Oy - nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta (HE 61/2005 vp). Teollisen yhteistyön rahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annettua lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston oikeus antaa yhtiölle korkotukisitoumuksia koskee myös vuosina 2005-2009 otettuja lainoja ja että valtioneuvoston oikeutta antaa omavelkaisia takauksia yhtiön ottamien lainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi yhteensä enintään 100 miljoonan euron lainojen osalta pidennetään vuoden 2009 loppuun saakka. Laki tulee voimaan 1.7.2005. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sinikka Antila 1605 6283)

Laki rikoslain 30 luvun 13 §:n muuttamisesta (HE 8/2005 vp). Rikoslakia muutetaan siten, että oikeushenkilö on rangaistusvastuussa lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Lailla pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin puitepäätös lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla. Laki tulee voimaan 22.7.2005. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta ja laki kuntalain 50 §:n muuttamisesta (HE 20/2005 vp). Julkisuuslakiin otetaan nykyistä tarkemmat säännökset asiakirjakopioista perittävien maksujen määräytymisestä kustannusvastaavuusperiaatteen mukaisesti ja kuntalakiin lisätään viittaus näihin säännöksiin. Asetuksenantovaltuuksia täsmennetään siten, että sääntelyn nojalla voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokasta tietohallintoa sekä kehittää tietoturvallisuutta. Julkisuuslain mukaan yleinen salassapitoaika on henkilötietoja lukuun ottamatta 25 vuotta. Aika on osoittautunut liian lyhyeksi silloin, kun kysymys on esimerkiksi sotilaskäytössä olevista yli 25 vuotta käytössä olevista kiinteistöjä koskevista tiedoista. Salassapitoajan määrittelyssä otetaan huomioon rakennusten todellinen käyttöikä. Vaitiolovelvollisuus laajenee myös sellaisiin hallinnon ulkopuolisiin henkilöihin, jotka saavat salassapitosäännösten harkintarajojen puitteissa ja painavan yleisen edun vuoksi tietoja, jotka muutoin ovat salassa pidettäviä. Julkisuuslakiin otetaan lisäksi säännös, joka oikeuttaa kunnan siirtämään asiakirjapyynnön käsittely- ja ratkaisuvallan viranhaltijoille. Lait tulevat voimaan 1.10.2005. (OM lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin 1606 7693)

Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta (HE 37/2005 vp). Turpeesta kannettava vero sekä turpeella tuotetun sähkön verotuki poistetaan. Laki tulee voimaan 1.7.2005. (VM neuvotteleva virkamies Leo Parkkonen 1603 3148)

Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 6 ja 15 §:n muuttamisesta, laki velkakirjalain 34 §:n 4 momentin kumoamisesta ja laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 38/2005 vp). Arvopaperimarkkinalain arvopaperien markkinointia, liikkeeseenlaskua ja tiedonantovelvollisuutta sekä valvontaa koskevia säännöksiä muutetaan. Arvopaperien liikkeeseenlaskua koskevaa tiedonantovelvollisuus koskee yleensä arvopaperien tarjoamista eikä pelkästään uusien arvopaperien liikkeeseenlaskutilanteita. Lisäksi tarjous- ja listalleottoesitteiden välillä ei tehdä enää eroa. Erot erilaisten esitteiden välillä riippuvat siitä, onko kyse esitedirektiivin vaatimusten mukaisesti julkistettavasta esitteestä vai direktiivin soveltamisalaan kuulumattomasta kansalliseen sääntelyyn perustuvasta esitteestä. Suomessa hyväksytyn esitteen käyttäminen on mahdollista muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vastaavasti muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa hyväksytty esite on voimassa Suomessa, jos arvopapereita tarjotaan yleisölle tai haetaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi Suomessa. Laissa säädetään myös kokeneista sijoittajista ja kokeneista sijoittajista pidettävästä rekisteristä. Kokeneille sijoittajille voidaan tarjota arvopapereita ilman velvollisuutta julkistaa esite. Muutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (esitedirektiivi). Rahoitustarkastuksen arvopaperimarkkinalain mukaisia toimivaltuuksia lisätään. Rahoitustarkastuksesta annetun lain säännöksiä muusta rahoitusmarkkinoilla toimivasta tarkistetaan ja Rahoitustarkastuksen tarkastus- ja tietojensaantioikeutta jonkin verran laajennetaan. Rahoitustarkastuksesta annetun lain muutoksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston rahoitusvälineiden markkinoista sekä neuvoston direktiivien 85/611/ETY ja 93/6/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/12/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 93/22/ETY kumoamisesta antaman direktiivin 2004/39/ETY viranomaisen tietojensaantia koskeva säännös. Lisäksi muutetaan velkakirjalakia ja lakia korkotulon lähdeverosta. Muutoksella kumotaan Rahoitustarkastuksen velvollisuus pitää luetteloa joukkovelkakirjoista. Lait tulevat voimaan 1.7.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus saatuaan kokemuksia myös uudesta voimaantulevasta lainsäädännöstä ryhtyy valmistelemaan arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta siinä ilmenneiden tulkintaongelmien poistamiseksi. (VM vanhempi hallitussihteeri Irmeli Vuori 1603 3013)

Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 §:n muuttamisesta HE 39/2005 vp). Valtion palveluksessa oleva henkilö voi saada määrätyin edellytyksin korvausta välttämättömistä kuluista, jos häntä on syytetty virheellisestä menettelystä virantoimituksessa tai työssä myös niissä tilanteissa, joissa asiassa ei ole annettu tuomioistuimen ratkaisua, vaan asian käsittely on päättynyt esitutkinta- tai syyteharkintavaiheessa. Laki tulee voimaan 1.7.2005. (VM hallitussihteeri Riikka Rask 1603 4945)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (HE 35/2005 vp). Arvonlisäverolakiin sisältyviä yritysjärjestelyjä koskevia säännöksiä muutetaan. Kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvää rakentamispalvelua ei enää katsota otetuksi omaan käyttöön silloin, kun kiinteistö siirtyy liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä liiketoiminnan jatkajalle, joka ryhtyy käyttämään kiinteistöä vähennykseen oikeuttavaan tarkoitukseen. Tällaisista luovutuksista ei siten ole suoritettava veroa. Liikkeen tai sen osan luovutusta liiketoiminnan jatkajalle ei myöskään enää pidetä arvonlisäverolaissa tarkoitettuna myyntinä. Tämän johdosta sovellettaessa marginaaliverotusmenettelyä liikkeen tai sen osan luovutuksen yhteydessä luovutettujen käytettyjen tavaroiden sekä taide-, keräily- tai antiikkiesineiden jälleenmyyntiin luovutuksensaajan veron perustetta eli voittomarginaalia laskettaessa ostohintana käytetään liikkeen luovuttajan eikä luovutuksensaajan ostohintaa. Laki tulee voimaan 1.7.2005. (VM ylitarkastaja Marja Niiranen 1603 4733)

Maantielaki, laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, laki kiinteistörekisterilain 2 §:n muuttamisesta ja laki luonnonsuojelulain 36 §:n muuttamisesta (HE 17/2004 vp). Uusi yleisiä teitä koskeva maantielaki korvaa vuodelta 1954 olevat yleisistä teistä annetun lain sekä oikeudesta entiseen tiealueeseen annetun lain. Maankäyttö- ja rakennuslakiin, kiinteistörekisterilakiin ja luonnonsuojelulakiin tehdään vähäisiä muutoksia. Yleisiä teitä koskeva lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan nykyisiä olosuhteita. Yleiset tiet tulevat olemaan maanteitä, joista valtio vastaa aina tienpitäjänä, ja joiden käyttö on edelleen maksutonta. Tienpitoviranomaisena toimii Tiehallinto. Maantiet jaetaan liikenteellisen merkityksensä perusteella valtateihin, kantateihin, seututeihin ja yhdysteihin. Osa maanteistä määrätään valtakunnallisesti merkittäviksi runkoteiksi. Maantiet osana liikennejärjestelmää tarjoavat liikkumis- ja kuljetustarpeiden vaatimia toimivia, turvallisia ja kestävää kehitystä edistäviä kulkuyhteyksiä koko maassa. Maantieverkon ulottuvuuteen ei tehdä muutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2006. (LVM hallitusneuvos Kaisa Leena Välipirtti 1602 8483)

Laki vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta muuttavan, Pariisissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki vahingonkorvausvastuusta ydinvoiman alalla Pariisissa 29 päivänä heinäkuuta 1960 tehtyä yleissopimusta täydentävää, Brysselissä 31 päivänä tammikuuta 1963 tehtyä lisäyleissopimusta muuttavan, Pariisissa 12 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki ydinvastuulain muuttamisesta (HE 2/2005 vp). Pöytäkirjojen tarkoituksena on parantaa vakavan ydinonnettomuuden seurauksena vahinkoa kärsivien asemaa. Pöytäkirjojen sallimalla tavalla omaksutaan ydinlaitoksen haltijan rajoittamaton vastuu Suomessa syntyvistä vahingoista. Laitoksenhaltijan vakuutettavan vastuumäärän vähimmäismäärä korotetaan 700 miljoonan euron määrään. Korvattavien vahinkojen alaa laajennetaan myös ympäristövahinkoihin ja henkilövahinkojen osalta kanneaikaa pidennetään. Pöytäkirjojen edellyttämällä tavalla korvausta suoritetaan myös vahingosta, joka on ilmennyt sellaisen valtion alueella, joka ei ole Pariisin ydinvastuuyleissopimuksen sopimuspuoli. Lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki ydinvastuulain muuttamisesta tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. (KTM hallitusneuvos Yrjö Sahrakorpi 1606 4702)

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 ja 21 §:n muuttamisesta (LA 69/2005 vp). Eläketuen myöntämisperusteita selkeytetään lain toimeenpanossa aiheutuneiden ongelmatilanteiden korjaamiseksi. Laki tulee voimaan 1.7.2005. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 17 §:n muuttamisesta (HE 29/2005 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista määrättyjen maksujen lisäksi myös maksuista perittävä viivästyskorko voidaan ulosottaa palvelun käyttäjältä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin säädetään. Laki tulee voimaan 1.7.2005. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Laki Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 46/2005 vp). Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä muutetaan. 30 vuoden alaikäraja poistetaan ja ammattitutkintostipendi voidaan myöntää henkilölle, joka ei ole täyttänyt 64 vuotta. Ammattitutkintostipendin suuruus korotetaan 330 euroon. Lisäksi ammattitutkintostipendin hakemisaikaa pidennetään. Ammattitutkintostipendiä on haettava vuoden kuluessa tutkinnon suorittamisesta. Laki tulee voimaan 1.8.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet laajentaa ammattitutkintostipendijärjestelmää siten, että päätoimisena yrittäjänä toimiminen lasketaan mukaan vaadittavaan työhistoriaan. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 1607 3868)

Laki työsopimuslain muuttamisesta, laki yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain 11 luvun 6 §:n muuttamisesta (HE 48/2005 vp). Uusi muutosturvan toimintamalli parantaa tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanotun työntekijän asemaa. Toimintamallin tavoitteena on yhteistoiminnan tehostuminen sekä työpaikoilla että työvoimaviranomaisten kanssa sekä taloudellisista ja tuotannollisista syistä irtisanotun työntekijän mahdollisimman nopea työllistyminen. Muutosturvaan kuuluu irtisanotun palkallinen vapaa uuden työn etsimistä varten, työnantajan tehostunut tiedottaminen, henkilöstön kanssa tehtävä toimintasuunnitelma ja työvoimatoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelmat. Malliin kuuluu myös korotettu työttömyysturva henkilön osallistuessa työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin. Lait tulevat voimaan 1.7.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet ottaa omaehtoinen koulutus työllistämisohjelmalisään oikeuttavien toimenpiteiden joukkoon ja poistaa koulutuspäivärahan saamiseen liittyvä 86 päivän työttömyysedellytys, jotta työtön voisi hakeutua koulutukseen heti työttömyyden alettua. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee uudistuksen, jolla työnhakuun liittyvät suunnitelmat yhdistetään ja etuusjärjestelmää yksinkertaistetaan. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus tarkoin seuraa muutosturvaa koskevan lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia sekä toiminnan edellyttämien resurssien riittävyyttä ja ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin tarvittavien muutosten tekemiseksi, jotta lainsäädännöllä voidaan päästä sille asetettuihin tavoitteisiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle tulee toimittaa lainsäädännön toimivuutta koskeva selvitys vuoden 2007 loppuun mennessä. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

Laki etuostolain muuttamisesta (HE 24/2005 vp). Etuostolakia muutetaan niin, että kunnalla on yhdyskuntarakentamisen, virkistyksen ja suojelun tarpeita palveleva etuosto-oikeus yleensä myös kiinteistöön, jonka valtio, sen liike- tai muu laitos on myynyt. Etuosto-oikeus on kuitenkin rajattu pois niissä tilanteissa, kun kiinteistö myydään eduskunnan kaupalle antamassa suostumuksessa nimeämälle luovutuksensaajalle sekä silloin, kun valtio, sen liike- tai muu laitos myy kiinteistön sellaiselle yhtiölle, jossa valtiolla on määräysvalta, valtion rahastolle tai julkisoikeudellista tehtävää hoitavalle säätiölle niiden omaa käyttöä varten. Kunnan etuostopäätöksen tiedoksi antamista koskevia säännöksiä muutetaan siten, että kiinteistön ostaja ei etuostopäätöksen tiedoksiantoa välttelemällä voi estää kuntaa käyttämästä etuosto-oikeutta. Kiinteistön ostajan kiinteistöstä ennen etuoston loppuun saattamista saama taloudellinen tuotto otetaan huomioon eräitä kunnan maksusuorituksia ostajalle määrättäessä. Kunnan maksusuorituksille kiinteistön ostajalle maksetaan korkolaissa säädetty korko. Laki tulee voimaan 1.8.2005. (YM hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta 1603 9567)

Laki maa-aineslain muuttamisesta (HE 110/2004 vp). Maa-aineslakiin tehdään uudesta perustuslaista johtuvia valtuussäännöksiä koskevia muutoksia. Lakiin tehdään myös lupajärjestelmän joustavuutta edistäviä luvan voimassaoloaikaa ja lupapäätöksestä poikkeamista koskevia tarkistuksia. Lisäksi lakiin tulee säännöksiä sähköisestä tietojärjestelmästä. Laki tulee voimaan 1.7.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, miten hallintotuomioistuimet ottavat valituksen hylätessään huomioon maa-ainesluvan voimassaoloajan suhteen muutoksenhakuun kuluneen ajan ja muutoksenhakuaikana mahdollisesti tapahtuneet ottamistoiminnan keskeytykset ja ryhtyy tarvittaessa lainsäädännöllisiin tai muihin toimiin täytäntöönpanojärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi. (YM ylitarkastaja Tuuli Lovén 1603 9721)

Laki eräiden vuokratalolainojen lainaehtojen ilmoitusperusteisesta muuttamisesta (HE 49/2005 vp). Eräiden vanhojen vuokra-asuntojen rakentamista, hankkimista ja peruskorjausta varten myönnettyjen aravalainojen laina-aikaa pidennetään lainansaajan ilmoituksen perusteella. Laina-ajan pidentämisen yhteydessä alennetaan myös lainan korkoa, jos lainan pääomakustannukset ovat suuresta alkuperäisestä lainapääomasta johtuen korkeat. Laina-aikaa pidennetään lain sisältämän valmiin lyhennystaulukon mukaisesti. Koron alentamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Laki tulee voimaan 15.7.2005. (YM ylitarkastaja Anu Kääriäinen 1603 9578)

Tasavallan presidentti hyväksyi Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan ja päätti, että Suomi viittaa pöytäkirjan hyväksymisen yhteydessä Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen ratifioimisen yhteydessä antamaansa selitykseen sekä vahvisti lain Euroopan unionin sotilasesikunnan ja unionin käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain korvausvaatimuksista Euroopan unionin kriisinhallintaoperaation yhteydessä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 268/2004 vp). EU SOFA koskee Euroopan unionin sotilasesikunnan ja EU:n muiden toimielinten käyttöön asetettujen esikuntien ja joukkojen asemaa. Sitä täydentää korvausvaatimuksista luopumisesta EU:n kriisinhallintaoperaatioiden yhteydessä tehty sopimus. PfP SOFAn toinen lisäpöytäkirja koskee Naton kansainvälisten esikuntien ja niissä toimivien rauhankumppanuusmaiden henkilökunnan asemaa. Lakien voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 23.6.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Ranskan kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn yleisen turvallisuussopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki (271/2005) tulevat voimaan 1.8.2005. Asetus tulee voimaan 1.8.2005. (OM lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin 1606 7693)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 23.6.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Kimmo Pulkkisen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Perun tasavallan hallituksen välinen hankesopimus Suomen avusta Perun huumeidentorjuntavirasto DEVIDAn "Vaihtoehtoiset elinkeinomuodot huumeviljelylle"-kenttähankkeelle Pichis-joen laaksosssa ja edellä mainitun sopimuksen hyväksyminen. Suomi tukee Perun viranomaisten huumeiden vastaisia ohjelmia maan huumeidentorjuntavirasto DEVIDAn kautta. Suomi on antanut DEVIDAlle teknistä tukea 600 000 euroa vuosina 1999-2004 ja tukea jatketaan 380 000 eurolla vuoteen 2007 saakka. Tukea jatketaan myös Vaihtoehtoiset elinkeinomuodot huumeviljelylle -kenttähankkeella, jolla tuetaan Pichis-joen laaksossa vaihtoehtoisten elinkeinomuotojen kehittämistä huumeviljelyn tilalle. Hankkeelle on 4.6.2004 myönnetty yhteensä 750 000 euroa varsinaisen kehitysyhteistyön momentilta 24.30.66 vuosiksi 2004-2007. (UM ulkoasianneuvos Hannele Tikanvaara 1605 5658)

Osastopäällikkö Ritva Jolkkosen tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Anne Ahosen valtuuttaminen allekirjoittamaan Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23.6.2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen muuttamista koskeva sopimus. Samalla tasavallan presidentti hyväksyi edellä mainitun sopimuksen ja päätti sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta allekirjoitushetkestä lukien. EU:n sekä Saharan eteläpuolisen Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maiden välisten suhteiden perusta on vuonna 2000 allekirjoitettu Cotonoun sopimus. Suurin osa uusista sopimuksen elementeistä voidaan ottaa käyttöön väliaikaisesti tarkistetun sopimuksen voimaantuloa edeltävällä kaudella. Näin tarkistetun sopimuksen hyödyt - lisääntynyt tehokkuus ja yhteistyölle koituvat positiiviset vaikutukset - tulevat käyttöön mahdollisimman pian. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sinikka Antila 1605 6283)

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen perustamista koskevan yleissopimuksen muutospöytäkirjan ja keskuksen erioikeuksia ja vapauksia koskevan muutospöytäkirjan hyväksyminen. Muutokset ovat pääosin sopimuksen kieliasua ja yksittäisten termien kirjoitustapaa muuttavia, eivätkä kyseiset muutokset vaikuta sopimuksen asiasisältöön. Muutospöytäkirjat eivät sisällä myöskään lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, eivätkä muitakaan määräyksiä, jotka vaatisivat eduskunnan hyväksymisen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 23.6.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 47 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

Tasavallan presidentti nimitti varatuomari Risto Alangon työtuomioistuimeen työsuhteisiin perehtyneeksi, työnantajaetuja edustavaksi varajäseneksi toimikaudeksi, joka alkaa 1.7.2005 ja päättyy 31.12.2006. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

Tasavallan presidentti antoi eduskunnalle valtion tilinpäätöskertomuksen vuodelta 2004. Valtion tilinpäätöskertomus sisältää valtion tilinpäätöksen ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista samoin kuin tärkeimmät tiedot yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja toiminnallisen tuloksellisuuden kehityksestä ministeriöiden toimialoilla. Tilinpäätöskertomus sisältää lisäksi valtion liikelaitosten tuloslaskelmat ja taseet sekä talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tuotto- ja kululaskelmat tai tuloslaskelmat ja taseet samoin kuin tiedot liikelaitosten ja rahastojen toiminnan, talouden ja tuloksellisuuden sekä niiden kehityksen kannalta tärkeimmistä seikoista. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjeen merkittäväksi pöytäkirjaan ja antoi valtioneuvostolle tehtäväksi ryhtyä kirjeestä aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunta on 27.5.2005 päivätyssä kirjeessään virheellisyyden asianmukaista oikaisemista varten ilmoittanut valtiovarainministeriölle, että eduskunnan 5.4.2005 päivätyssä vastauksessa (EV 28/2005 vp) hallituksen esitykseen laeiksi arvopaperimarkkinalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 137/2004 vp) on vastauksen suomen- ja ruotsinkielisessä versiossa havaittu seuraava virhe: Eduskunnan vastauksessa Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain 24 b §:ään (HE:ssä 24 a §) sisältyy 4 momenttia (s.15). Pykälään tulee lisätä hallituksen esityksen mukaisesti 5 momentti, joka kuuluu: "Rikemaksua koskevaa Rahoitustarkastuksen päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman." (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 23.6.2005 seuraavat nimitysasiat:

Wienissä olevan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Tom Grönbergin edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 31.8.2005. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Pariisissa OECD:ssä olevan pysyvän edustuston päällikkö, ulkoasiainneuvos Jorma Julin Tokiossa (Japani) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvos Irmeli Mustonen Islamabadissa (Pakistan) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvos Kirsti Aarnio Addis Abebassa (Etiopia) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvos Peter Stenlund Oslossa (Norja) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.1.2006 lukien ja ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvos Kirsti Kauppi Wienissä (Itävalta) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Bernin suurlähetystön päälliköksi 1.9.2005 lukien määrätyn, suurlähettiläs Pekka Ojasen sivuakkreditointi Liechtensteiniin ja Vatikaaniin 1.9.2005 lukien sekä Pretoriassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Heikki Tuunasen sivuakkreditointi Mauritiukselle ja Namibiaan. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Pretoriassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Heikki Tuunasen valtuuttaminen toimimaan Suomen pysyvänä edustajana Eteläisen Afrikan yhteistyöjärjestössä (SADC). (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Ilkka Jussi Rautio korkeimman oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.10.2005 lukien. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Professori Dan Gustaf Frände korkeimman oikeuden määräaikaiseksi oikeusneuvokseksi ajaksi 1.7.-31.12.2005. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Määräaikainen hallinto-oikeustuomari, lakimies Kari Antero Asikainen Kuopion hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin virkaan 1.7.2005 lukien, käräjätuomari Paavo Olavi Leppämäki Jämsän käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.10.2005 lukien, käräjätuomari Matti Veli Viljo Mikkola Vakka-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.7.2005 lukien, käräjätuomari Markku Tapio Laine Hämeenlinnan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.9.2005 lukien, käräjätuomari, määräaikainen viskaali Riku Petteri Jaakkola Kauhajoen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.9.2005 lukien, hallintopäällikkö Jyrki Pauli Määttä Raahen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2006 lukien ja vanhempi oikeussihteeri Marja Marketta Räbinä Riihimäen käräjäoikeuden ensiksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.8.2005 lukien ja asianajaja Anna Liisa Haapakoski toiseksi täytettävään käräjätuomarin virkaan 1.9.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Sotavarustepäällikkö, eversti Juha Antero Mäkipää kenraalin virkaan 1.12.2005 lukien määrättynä edelleen sotavarustepäälliköksi Pääesikunnassa, suunnittelupäällikkö, eversti Raimo Kalervo Jyväsjärvi kenraalin virkaan viiden vuoden määräajaksi 1.2.2006 lukien määrättynä edelleen suunnittelupäälliköksi Pääesikunnassa, esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Paavo Kalevi Kiljunen Puolustusvoimien materiaalilaitoksen johtajan tehtävään 1.12.2005 lukien ja esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Ilkka Erkki Sakari Aspara Läntisen maanpuolustusalueen komentajan tehtävään 1.2.2006 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Everstiluutnantti Veli-Matti Rintalalle suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään Bosnia-Hertsegovinassa, Althea-operaatiossa annetun määräyksen peruttaminen 8.10.2005 lukien ja everstiluutnantti Vesa Tapani Nissisen määrääminen tähän tehtävään 8.10.2005 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 22.6.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään puolustusvoimien keskussotilassairaalan lakkauttamisesta aiheutuvat muutokset. Tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan ostopalveluina yleisen terveydenhuollon organisaatioilta. Puolustusvoimien terveydenhuollon hoitopaikkoja koskevaa termistöä ajanmukaistetaan. Asetukseen lisätään uutta Sotilaslääketieteen keskusta ja sen tehtäviä koskevat säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (PLM vanhempi hallitussihteeri Minnamaria Nurminen 1608 8202)

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään opintotukilain 7 §:n nojalla erilaajuisten korkeakoulututkintojen opintotuen enimmäisajasta ja 7 a §:n nojalla opintotuen enimmäisajan pidennyksen hakemisesta ja sen myöntämisen perusteista. Opintotukiasetuksen 5 §, jossa säädetään ulkomailla suoritettavaan korkeakoulututkintoon myönnettävän opintotuen enimmäiskestosta kumotaan, koska vastaava säännös on opintotukilain 7 §:n 3 momentissa. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin opintotukilakiin tehdyt muutokset. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen muuttamisesta. Asetuksella asetetaan ajavan koiran käyttöä koskeva ajallinen rajoitus metsäkauriin metsästykseen. Hirvieläinten metsästyksessä käytettäviä varusteita ja metsästyksen johtajaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että hirvieläimet luetellaan lajeittain ja että metsäkauris poistetaan lajiluetteloista. Lisäksi metsästyksen johtajan tehtäviä selkiytetään. Metsäkauris lisätään niihin riistaeläinlajeihin, joita voidaan metsästää riistanhoitopiirin myöntämän pyyntiluvan nojalla rauhoitusaikana merkittävien vahinkojen estämiseksi. Lisäksi muutetaan haavoittuneesta riistaeläimestä annettavaa ilmoitusta koskevaa säännöstä siten, että ilmoitus tehdään poliisille vain sellaisista riistaeläinlajeista, joista voi olla haavoittuneena vaaraa ihmisille. Asetus tulee voimaan 1.8.2005. (MMM ylitarkastaja Sauli Härkönen 1605 2469)

Valtioneuvoston asetus televisiomaksuista. Televisiomaksua korotetaan 1.1.2006 lukien siten, että maksu on kolmelta kuukaudelta 51,10 euroa, kuudelta kuukaudelta 101,00 euroa ja kahdeltatoista kuukaudelta 200,70 euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2006. (LVM viestintäneuvos Ismo Kosonen 1602 8462)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetus sisältää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) ja vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin muutoksen 2003/105/EY edellyttämät muutossäännökset. Asetus tulee voimaan 1.7.2005 samanaikaisesti edellä mainitun lain kanssa. (KTM neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki 1606 3722)

Valtioneuvoston asetus räjähdeasetuksen muuttamisesta. Asetus sisältää vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetun neuvoston direktiivin muutoksen 2003/105/EY edellyttämät muutossäännökset. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (KTM neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki 1606 3722)

Valtioneuvoston asetus räjähteiden vaatimustenmukaisuuden toteamisesta annetun asetuksen 3 §:n muuttamisesta. Asetuksella toimeenpannaan pyroteknisten tuotteiden ja tiettyjen ampumatarvikkeiden määrittämisestä annettu komission direktiivi 2004/57/EY. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (KTM neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki 1606 3722)

Valtioneuvoston asetus ammoniumnitraattiasetuksen kumoamisesta. Asetuksella kumotaan ammoniumnitraattiasetus (171/1984), koska ammoniumnitraattia koskevat säännökset sisältyvät muutettuun asetukseen vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (KTM neuvotteleva virkamies Tapani Koivumäki 1606 3722)

Valtioneuvoston asetus nikkeliä ja sen yhdisteitä sisältäviä tuotteita koskevista kielloista ja rajoituksista annetun valtioneuvoston päätöksen liitteen muuttamisesta. Asetuksella muutetaan ensiasennuskorujen nikkelipitoisuuden raja-arvo vapautuvan nikkelin raja-arvoksi komission direktiivin 2004/96/EY mukaisesti. Asetus tulee voimaan 1.9.2005. (STM neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä 1607 3922)

Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta. Asetuksella saatetaan kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän rakentaminen tai muuttaminen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisen toimenpidelupajärjestelmän piiriin. Tätä edellyttää talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) toimeenpano. Toimenpidelupaa edellyttää myös sellaisen suurehkon sillan rakentaminen, jota ei ole ratkaistu katu- tai tiesuunnitelmassa. Naapurien kuulemismenettelyä täsmennetään. Myös kaavojen ja eräiden päätösten voimaantulosta kuuluttamista täsmennetään. Lisäksi tehdään kaksi muiden lakien muutoksesta johtuvaa tarkistusta. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (YM ympäristöneuvos Tuula Lunden 1603 9344)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 22.6.2005 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus Euroopan unionin sotilasesikunnan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien, myös harjoitusten, valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi Euroopan unionin toimielinten käyttöön mahdollisesti asetettujen esikuntien ja joukkojen palvelukseen siirrettyjen sotilas- ja siviilihenkilöiden sekä jäsenvaltioiden tätä varten Euroopan unionin käyttöön asettamien sotilas- ja siviilihenkilöiden asemasta (EU SOFA) ja päätös selityksen antamisesta ja päätös hyväksyä Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen sopimus jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämistä korvausvaatimuksista, jotka koskevat sellaiselle omaisuudelle, jonka jäsenvaltio omistaa, jota se käyttää tai jolla se toimii, Euroopan unionin kriisinhallintaoperaation yhteydessä aiheutunutta vahinkoa tai tällaisen operaation yhteydessä sattunutta jäsenvaltion sotilas- ja siviilihenkilöiden loukkaantumista tai kuolemaa. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Päätös kuntajaon muuttamisesta Kortesjärven kunnan ja Kauhavan kaupungin välillä. Kortesjärven kunnan ja Kauhavan kaupungin välillä on esitetty kuntajaon muuttamista siirtämällä kiinteistö Norrbacka Kortesjärven kunnasta Kauhavan kaupunkiin. Kiinteistö on osa Kauhavan kaupungin sisällä olevaa Kortesjärven enklaavia (erillisaluetta). Sisäasiainministeriö on laajentanut esityksen koskemaan koko tätä enklaavia. Alueen kokonaispinta-ala on noin 146 hehtaaria. Alueella asuu yksi henkilö, joka on hakenut alkuperäisen esityksen mukaista kuntajaon muutosta. Päätös tulee voimaan 1.1.2006. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 1604 4654)

Päätös kuntajaon muuttamisesta Kortesjärven kunnan ja Kauhavan kaupungin välillä. Pohjanmaan maanmittaustoimisto on esittänyt kuntajaon muuttamista Kortesjärven kunnan ja Kauhavan kaupungin välillä siirtämällä Kortesjärven kunnan enklaavi (erillisalue) Kortesjärven kunnan Ylikylän kylästä Kauhavan kaupunkiin. Sisäasiainministeriö on tehnyt kuntajakolain 6 §:n 2 momentin mukaisen aloitteen kyseisen kuntajaon muuttamisesta perustuen Pohjanmaan maanmittaustoimiston esitykseen asiassa. Alueen kokonaispinta-ala on noin 80 hehtaaria. Alueella ei ole asukkaita. Päätös tulee voimaan 1.1.2006. (SM ylitarkastaja Anu Hernesmaa 1604 4654)

Päätös ratkaista Toivo Olanderin jäämistöstä tehdyt hakemukset ja ilmoitukset. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös myöntää liikenneneuvos Matti Roineelle ero Ajoneuvohallintokeskuksen johtokunnan jäsenen ja varapuheenjohtajan tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen yli-insinööri Mikko Ojajärvi johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2006. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 1602 8500)

Päätös myöntää yli-insinööri Mikko Ojajärvelle ero Tiehallinnon johtokunnan varapuheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen rakennusneuvos Juhani Tervala johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2005. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Päätös myöntää 450 megahertsin taajuusalueen digitaalista matkaviestinverkkoa koskeva toimilupa Digita Oy:lle ja hylätä muiden hakijoiden hakemukset. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston yhtiön toiminnasta vuodelta 2004 antaman kertomuksen johdosta (K 2/2005 vp) pöytäkirjaan. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 1602 8150)

Päätös asettaa geenitekniikan lautakunta toimikaudeksi 1.7.2005-30.6.2010. Kokoonpano: jäsenet (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: emeritusprofessori Matti Sarvas Kansanterveyslaitos; varapuheenjohtaja: professori Jari Niemelä Helsingin yliopisto; jäsenet: teollisuusneuvos Paula Nyberg (neuvotteleva virkamies Matti Oivukkamäki) kauppa- ja teollisuusministeriö, erikoistutkija Jussi Tammisola (maatalousneuvos Leena Hömmö) maa- ja metsätalousministeriö, johtaja Risto Aurola (neuvotteleva virkamies Juha Pyötsiä) sosiaali- ja terveysministeriö, ylitarkastaja Jyrki Pitkäjärvi (ympäristöneuvos Olli Pahkala) ympäristöministeriö ja VTL Helena Siipi (dosentti Veikko Launis) Turun yliopiston filosofian laitos. (STM neuvotteleva virkamies Raimo Salonen 1607 3805)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 22.6.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 25/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (tuomioiden huomioon ottaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa). Tavoitteena on, että jäsenvaltiossa annettua tuomiota koskevat tiedot otetaan huomioon toisessa jäsenvaltiossa samaa henkilöä koskevassa uudessa, eri tosiseikkojen perusteella käynnistetyssä rikosprosessissa. Puitepäätöksessä määritettäisiin edellytykset, joiden täyttyessä toisessa jäsenvaltiossa annettu aikaisempi tuomio otetaan huomioon rikosoikeudenkäyntiä edeltävässä vaiheessa, rikosoikeudenkäynnin aikana ja tuomion täytäntöönpanovaiheessa. Ehdotuksessa on myös määräyksiä siitä, miten toisessa jäsenvaltiossa annettu tuomio kirjataan kansalliseen rikosrekisteriin. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 1606 7723)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 22.6.2005 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Kirsti Kauppi ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.9.2005 lukien. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Oikeustieteen kandidaatti Jouko Narikka valtiovarainministeriön budjettineuvoksen virkaan 1.7.2005 lukien. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Aki Rosén liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen virkaan 1.7.2005 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Oikeustieteen kandidaatti, varatuomari, osastopäällikkö, ylijohtaja Samuli Haapasalo Ilmailulaitoksen pääjohtajan virkaan 1.7.2005 lukien. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Timo A. Tanninen sosiaali- ja terveysministeriön neuvottelevan virkamiehen (vaativuusluokka 9) virkaan 1.7.2005 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 22.6.2005 seuraavia asioita:

Valtiontakausten jakautuminen lainanmyöntäjien kesken. Lainanmyöntäjille osoitetaan lisää valtuutta yhteensä 50 000 000 euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 22.6.2005

EU:n perustuslakisopimuksen käsittely Suomessa

Hallituksen EU-ministerivaliokunta päätti keskiviikkona 22. kesäkuuta, että Euroopan unionin perustuslakisopimuksesta annetaan eduskunnalle selonteko syksyllä. Alunperin sopimuksesta oli tarkoitus antaa hallituksen esitys eduskunnan syyskauden alussa. Kansallisen ratifioinnin lykkääminen on kuitenkin perusteltua tilanteessa, jossa perustuslakisopimuksen kohtalosta keskustellaan vasta ensi vuoden alkupuolella Eurooppa-neuvostossa. Selonteko mahdollistaa laajan keskustelun eduskunnassa ja sen valiokunnissa.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa julkilausuman, jossa todettiin, että sopimuksen ratifiointiprosessia tulisi lykätä ensi vuoteen. Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tulokset edellyttävät julistuksen mukaan laajan kansalaiskeskustelun käymistä jäsenmaissa.

Kullekin jäsenmaalle jätettiin mahdollisuus itse päättää ratifioinnin jatkosta. Kymmenen EU-maata on jo ratifioinut sopimuksen.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Antti Peltomäki, p. (09) 1602 2180 ja EU-asiantuntija Kaisa Männistö, p. (09) 1602 2192, valtioneuvoston EU-sihteeristö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Valtion käännöspalveluiden kokoamista tutkinut työryhmä luovutti mietintönsä 17.6.2005 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Työryhmä suosittelee valtiokonsernin ulkopuolelta ostettavien käännöspalveluiden kokoamista palvelukeskustyyppiseksi organisaatioksi. Kielipalvelukeskus perustettaisiin Länsi-Suomen lääninhallituksen Vaasan alueellisen palveluyksikön yhteyteen. Palvelukeskus toimisi valtion in-house-periaatetta noudattaen eli palvelukeskuksen asiakasorganisaatioita olisivat ainoastaan valtion virastot ja laitokset. Työryhmän mukaan kielipalvelukeskuksen toimintaa voitaisiin myöhemmin kehittää esimerkiksi ruotsinkielisten yhteyskeskus- ja neuvontapalveluiden tuottajaksi. Työryhmä ehdottaa myös tieto- ja viestintätekniikan laajamittaista hyödyntämistä ruotsinkielisten hallintopalveluiden saatavuuden ja tehokkuuden kehittämisessä sekä ruotsin kielen aseman vakiinnuttamista koulutuksen ja resursoinnin keinoin luontevaksi osaksi hallintotyötä. Työryhmän työn tavoitteena oli ruotsinkielisten hallintopalvelujen saatavuuden, laadun ja tehokkuuden parantaminen. Raportti on verkkosivulla osoitteessa www.intermin.fi/julkaisu/222005. Lisätietoja antavat hallintojohtaja Håkan Mattlin, p. (09) 1607 7430 opetusministeriöstä ja ylitarkastaja Ulla Mäkeläinen, p. (09) 1604 2531 sisäasiainministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.