Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 24/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 15.6.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 83/2005 vp) laiksi rajavartiolaitoksen tehtävien turvaamisesta 10 päivän heinäkuuta ja 14 päivän elokuuta 2005 välisenä aikana. Työtaistelun piiriin kuulumattoman rajavartiolaitoksen virkamiehen on suoritettava valtion virkaehtosopimuslain 11 §:ssä säädettyjen tehtävien lisäksi ne rajavartiolaitoksesta annetussa laissa tarkoitetut tehtävät, joiden suorittaminen työtaistelun tai sen uhkan johdosta häiriintyisi ja jotka ovat tarpeellisia Suomen turvallisuuden varmistamiseksi taikka Suomen jäsenyyden Euroopan unioniin aiheuttamien velvoitteiden täyttämiseksi. Laki on tarkoitettu olemaan voimassa 10.7.-14.8.2005. (VM hallitusneuvos Tuomo Vainio 1603 4913)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 15.6.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri Pekka Linnun valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Nigerian liittotasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä 1605 5741)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 16.6.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtion virkaehtosopimusasetuksen 9 §:n muuttamisesta. Valtion virkaehtosopimusasetuksen 9 §:n eräät toimivaltajärjestelyt muutetaan vastaamaan valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa virastoille säänneltyä toimivaltaa. Asetuksen 9 §:n 3 momenttiin lisätään myös uusi puolustusvoimia koskeva kohta. Asetus tulee voimaan 1.10.2005. (VM vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck 1603 4931)

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Ammattikorkeakoululakia on 10.6.2005 muutettu siten, että ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Asetuksella säädetään ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeistä, tutkintotavoitteista ja opintojen rakenteesta sekä muista opintojen perusteista. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin ammattikorkeakoululain muutokset. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 1607 7258)

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Ammattikorkeakoululakia on 10.6.2005 muutettu siten, että ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annettuun valtioneuvoston asetukseen ja rahoitusasetukseen tehdään ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta aiheutuvat tarkistukset. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin ammattikorkeakoululain muutokset. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 1607 7258)

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 15 §:n muuttamisesta. Ammattikorkeakoululakia on 10.6.2005 muutettu siten, että ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annettuun valtioneuvoston asetukseen ja rahoitusasetukseen tehdään ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta aiheutuvat tarkistukset. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin ammattikorkeakoululain muutokset. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 1607 7258)

Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta. Yliopistolakiin tehtyjen muutosten myötä yliopistoissa siirrytään kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Ammattikorkeakoululakia on muutettu siten, että ammattikorkeakouluissa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetussa asetuksessa määritellään korkeakoulututkinnot ja niiden tuottama kelpoisuus julkiseen virkaan tai tehtävään. Asetukseen tehdään lainmuutoksista aiheutuvat tarkistukset. Asetus tulee voimaan 1.8.2005 eli samasta ajankohdasta kuin yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muutokset. (OPM hallitusneuvos Matti Rajakylä 1607 7258)

Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvien tiettyjen lakisääteisten hoitovaatimusten valvonnasta. Asetuksella säädetään tarkemmin ympäristönsuojelulain 22 §:n nojalla Työvoima- ja elinkeinokeskuksille myönnetyn valvontavaltuuden sisällöstä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä III tarkoitettujen ympäristöön liittyvien direktiivien osalta. Lisäksi asetuksella säädetään valvontaviranomaisten välisestä yhteistoiminnasta. Asetus tulee voimaan 23.6.2005. (MMM maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki 1605 4673)

Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain 17 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (267/2004) tulee voimaan Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen 142 artiklassa tarkoitettujen Suomen C1-C4-tukialueiden osalta 22.6.2005. Asetus tulee voimaan 22.6.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Niitä muutoksia nuorten viljelijöiden aloitustukeen kuuluvan avustuksen maksamisessa, jotka tehtiin valtioneuvoston asetuksella 81/2005, sovelletaan myös aloitustukiin, jotka on myönnetty 7.4.2004 tai sen jälkeen. Lisäksi samalla asetuksella tehtyjä kananuorikoita koskevia muutoksia aloitustuen myöntämisen edellytyksiin sovelletaan myös hakemuksiin, jotka ovat olleet vireillä asetuksen tullessa voimaan. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan niin, että se mahdollistaa uuden Etelä- ja Länsi-Suomessa toteuttettavan kansallisen maaseudun kehittämisohjelman eli ELMA-ohjelman käyttöönottamisen. Ohjelmaa toteutettaessa noudatetaan pääsääntöisesti samoja toimintatapoja kuin vastaavaa EU:n osarahoittamaa alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa eli ALMA-ohjelmaa toteutettaessakin. Kansallisen ohjelman tarve johtuu siitä, että ns. ALMA-alueilla päättyvän ohjelman ja vuonna 2007 alkavan seuraavan ohjelman väliin jäisi muutoin aika, jona uusia tukia ei voitaisi myöntää. Jotta näin ei tapahtuisi, asetusta muutetaan niin, että kyseisenä aikana voidaan ohjelmatyötä jatkaa kansallisella ELMA-ohjelmalla. Tukikohteet ja tukitasot säilyvät pääosin ennallaan. Lisäksi nuorten viljelijöiden korotetun investointituen ehtoja muutetaan vähäisiltä osin. Lisäksi asetukseen tehdään eräitä ohjelmien myönnettävien tukien maksua koskevia teknisiä muutoksia ohjelmien sulkemisen helpottamiseksi. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden ilmakuljetuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksessa säädetään kansainvälisten vaarallisten aineiden ilmakuljetusta koskevien ICAO-TI -määräysten mukaisesti lentopaikanpitäjän ja matkan järjestäjän velvollisuudesta tiedottaa vaarallisten aineiden kuljetusta koskevista kielloista matkustajille. Lisäksi säädetään radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvistä säteilysuojelu- ja laadunvarmistusohjelmista. Samalla säännökset harmonisoidaan säädöstasoltaan muiden kuljetusmuotojen kanssa. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus ajopiirturikorteista. Asetus liittyy kuorma- ja linja-autojen ajoaikavalvonnassa käyttöön otettavaan digitaaliseen ajopiirturiin. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 10.6. vahvistetusta digitaalisten ajopiirtureiden käyttöä koskevasta lakipaketista, joka määrättiin tulemaan voimaan 20.6. Säännökset koskevat ajopiirturikorttien myöntäjän henkilökuntaa ja toimipaikkoja, ajopiirturikorttien hakumenettelyä, digitaalisen ajopiirturin korjausluvan ehtoja ja poikkeuksia ajopiirturin käyttämiseen. Asetus tulee voimaan 20.6.2005. (LVM vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö 1602 8503)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 7 ja 7 a §:n muuttamisesta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 10.6. vahvistetusta digitaalisten ajopiirtureiden käyttöä koskevasta lakipaketista, joka määrättiin tulemaan voimaan 20.6. Säännökset koskevat ajopiirturikorttien myöntäjän henkilökuntaa ja toimipaikkoja, ajopiirturikorttien hakumenettelyä, digitaalisen ajopiirturin korjausluvan ehtoja ja poikkeuksia ajopiirturin käyttämiseen. Asetus tulee voimaan 20.6.2005. (LVM vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö 1602 8503)

Valtioneuvoston asetus liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 10.6. vahvistetusta digitaalisten ajopiirtureiden käyttöä koskevasta lakipaketista, joka määrättiin tulemaan voimaan 20.6. Säännökset koskevat ajopiirturikorttien myöntäjän henkilökuntaa ja toimipaikkoja, ajopiirturikorttien hakumenettelyä, digitaalisen ajopiirturin korjausluvan ehtoja ja poikkeuksia ajopiirturin käyttämiseen. Asetus tulee voimaan 20.6.2005. (LVM vanhempi hallitussihteeri Jorma Hörkkö 1602 8503)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen väliaikaisesta muuttamisesta. Ajokorttiasetukseen (845/1990) lisätään alkolukkoajokorttia ja sen voimassaoloa koskeva viittaussäännös lakiin alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta (360/2005). Viittaussäännös otetaan ajokorttiasetuksen ajokortin voimassaoloa koskevaan 11 b §:ään uudeksi 3 momentiksi. Asetus tulee voimaan 1.7.2005 ja se on voimassa 30.6.2008 saakka. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 1602 8569)

Valtioneuvoston asetus alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilemisesta. Asetuksella säädetään alkolukolla valvotun ajo-oikeuden kokeilussa hyväksyttävälle alkolukolle asetettavista teknisistä vaatimuksista sekä alkolukon toiminnasta, asennuksesta ja käyttötietojen purkamisesta. Asetus tulee voimaan 1.7.2005 ja se on voimassa 30.6.2008 saakka. (LVM ylitarkastaja Janne Mänttäri 1602 8569)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 16.6.2005 seuraavat päätökset:

Päätös Euroopan unionin kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineen varojen ja valtion rahoitusosuuden jakamisesta työvoima- ja elinkeinokeskuksille käytettäväksi tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. Työvoima- ja elinkeinokeskuksille jaetaan vuoden 2005 talousarviosta Euroopan unionin kalatalouden rahoitusvälineen rahoitusosuutena 500 000 euroa ja valtion rahoitusosuutena 700 000 euroa käytettäväksi tavoite 1 -alueiden ulkopuolisten alueiden Suomen elinkeinokalatalouden rakenneohjelman mukaisiin toimenpiteisiin. (MMM ylitarkastaja Risto Lampinen 1605 2904)

Päätös asettaa vaarallisten aineiden kuljetusasiain neuvottelukunta toimikaudeksi 17.6.2005-16.6.2008. Kokoonpano (suluissa varajäsen): puheenjohtaja: osastopäällikkö, ylijohtaja Harri Cavén liikenne- ja viestintdministeriö (liikenneneuvos Seija Miettinen liikenne- ja viestintäministeriö); varapuheenjohtaja: yli-insinööri Liisa Virtanen liikenne- ja viestintäministeriö (yli-insinööri Esko Kärki liikenne- ja viestintäministeriö); jäsenet: neuvotteleva virkamies Pentti Tarnanen kauppa- ja teollisuusministeriö (nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja kauppa- ja teollisuusministeriö), neuvotteleva virkamies Jukka Metso sisäasiainministeriö, pelastusosasto (poliisitarkastaja Timo Ajaste sisäasiainministeriö, poliisiosasto), ylitarkastaja Eliisa Irpola Suomen ympäristökeskus (ylitarkastaja Magnus Nyström Suomen ympäristökeskus); työsuojeluhallinnon edustaja: ylitarkastaja Kaarina Urrila sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto (ylitarkastaja Seppo Savola sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto); puolustushallinnon edustaja: insinöörimajuri Jorma Pirinen pääesikunta (insinööri Eija Sisko Lahtinen Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunta); rautatieliikenteen edustaja: turvallisuusneuvonantaja Jouni Karhunen VR Yhtymä Oy (ylitarkastaja Kari Pulli ratahallintokeskus); vesiliikenteen edustaja: merenkulunylitarkastaja Jyrki Vähätalo Merenkulkulaitos (kansainvälisten asioiden sihteeri Ann-Christine Kivelä Merenkulkulaitos); ilmaliikenteen edustaja: toimistosihteeri Jorma Kivinen Ilmailulaitos (jaospäällikkö Henry Rantala Finnair Cargo Oy), kemianteollisuuden edustaja: johtaja Aimo Kastinen Kemianteollisuus ry (asiamies Susanne Sarmaja Kemianteollisuus ry), kuorma-autoliikenteen kuljetusten antajien edustaja: toimitusjohtaja Jarmo Nupponen Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry (osastopäällikkö Heikki Koskinen Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto ry), kuljetusten suorittajien työnantajien edustaja: logistiikkapäällikkö Markku Maukonen Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (toimitusjohtaja Robert Nyman Suomen Säiliöautoliitto ry); kuljetusten työntekijöiden edustaja: työsuojelusihteeri Pertti Sulasalmi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry (palkkasihteeri Jari Semi Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry); muut: turvallisuusinsinööri Tina Sammi Turvatekniikan keskus (yli-insinööri Harri Roudasmaa Turvatekniikan keskus), ylitarkastaja Jaakko Tikkinen Säteilyturvakeskus (johtaja Arja Tanninen Säteilyturvakeskus), merikapteeni Håkan Fagerström kauppamerenkulun edustaja (osastopäällikkö Vesa Viitanen kauppamerenkulun edustaja) ja turvallisuusneuvonantaja Heli Hörkkö Suomen Huolintaliikkeiden Liitto ry (standardisointipäällikkö Pertti Isoniemi Yleinen Teollisuusliitto ry). (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Päätös asettaa mittatekniikan keskuksen johtokunta toimikaudeksi 16.6.2005-15.6.2009. Kokoonpano: puheenjohtaja: kehitysjohtaja Veikko Heikkinen Rautaruukki Oyj; varapuheenjohtaja: professori Riitta Keiski Oulun yliopisto; jäsenet: ylijohtaja Timo Hirvi mittatekniikan keskus, osastopäällikkö Anita Kinanen SGS Finland/SGS Inspection Services Oy, projektipäällikkö Jaana Järvinen mittatekniikan keskus (henkilöstön edustaja) ja neuvotteleva virkamies Pentti Tarnanen kauppa- ja teollisuusministeriö. (KTM ylitarkastaja Veli Viitala 1606 3725)

Päätös myöntää korvauspäällikkö Maarit Jormakalle ero kuluttajavalituslautakunnan yleisen osaston täysistunnon varajäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen varatuomari Kirsi Nieminen. Toimitusjohtaja Kalevi Arolle myönnetään ero kuluttajavalituslautakunnan yleisen osaston III jaoston jäsenen tehtävistä ja hänen tilalleen määrätään toimitusjohtaja Harri Lounatvuori lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. (KTM ylitarkastaja Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen 1606 3518)

Päätös asettaa ympäristövakuutuslautakunta 15.6.2005 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Kokoonpano: puheenjohtaja: oikeustieteen tohtori, varatuomari Pauli Ståhlberg; jäsenet (varajäsenet suluissa): varapuheenjohtaja: lainsäädäntöneuvos Marjo Lahelma (lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen) oikeusministeriö; varapuheenjohtaja: lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio ympäristöministeriö (erikoistutkija Jouko Tuomainen Suomen ympäristökeskus), vastaava lakimies Riitta Haapasaari (vastaava lakimies Ville Raulos) Kuluttajien vakuutustoimisto, osastopäällikkö Kristiina Ellmn Vahinkovakuutusosakeyhti Pohjola (vastaava lakimies Klaus Aminoff Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia) ja asiantuntija Jukka Luokkamäki (veroasiantuntija Virpi Pasanen) Elinkeinoelämän keskusliitto. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 1607 3878)

Päätös määrätä käräjätuomari Juha Tervo IV piirin piirisovittelijaksi 27.6.2005 lukien seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 010 60 47986)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston työelämästä antaman selonteon johdosta (VNS 4/2005 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvistä lausumista aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa toimenpiteisiin työaikasuojelun tehostamiseksi ja työaikajohtamisen parantamiseksi sekä epätyypillisten työsuhteiden määrän vähentämiseksi ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman parantamiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii ikäjohtamiseen liittyvien hyvien käytäntöjen levittämisestä työpaikoille ja ikäjohtamiskoulutuksen sisällyttämisestä kaikkeen johtamis- ja esimieskoulutukseen. 3) Eduskunta edellyttää, että NOSTE-ohjelman toimeenpanoa jatketaan ja sen vaikuttavuutta ja houkuttelevuutta parannetaan. 4) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, millä edellytyksillä työ- ja sosiaalilainsäädäntöön perustuvaa suojaa voitaisiin ulottaa uusiin työnteon muotoihin, kuten työharjoitteluun, työelämävalmennukseen sekä perhe- ja omaishoitoon. 5) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, luoko työnantajan sivukulujen alentaminen merkittävästi uusia työpaikkoja, jos se kohdennetaan pienyrittäjille alentamalla ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta johtuvia työnantajan sosiaaliturvakuluja määräajaksi. 6) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, voidaanko oikeus osittaiseen hoitorahaan laajentaa koskemaan kaikkien alle kouluikäisten lasten ja oikeus osittaiseen hoitovapaaseen alle 18-vuotiaiden vammaisten lasten vanhempia. 7) Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii seuraavien lainsäädäntöhankkeiden toteuttamista:
- vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistaminen;
- pysyvän työllistämistuen myöntäminen vajaakuntoisen työllistämiseen esimerkiksi sosiaalisissa yrityksissä;
- osa-aikaisen sairasloman käyttöönotto;
- lähetettyjä työntekijöitä koskevan lainsäädännön uudistaminen niin, että lakien ja työehtosopimusten noudattamisen valvonta ulkomaisen työvoiman käytössä tehostuu ja että myös verojen maksamista Suomessa tehdystä työstä pystytään valvomaan; ja
- lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottamisen helpottaminen parantamalla sosiaaliturvan kokonaisuuden toimivuutta muun muassa niin, että sovitellun päivärahan myöntämistä joustavoitetaan. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 010 60 48932)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 16.6.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 23/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (kuudennen arvonlisäverodirektiivin uudelleen laatiminen). Ehdotuksella kumottaisiin kuudes arvonlisäverodirektiivi ja korvattaisiin se uudella, voimassa olevaa direktiiviä mukailevalla direktiivillä. Ehdotuksen tarkoituksena on sääntelyn yksinkertaistaminen, selkeyttäminen, täsmentäminen ja ajantasaistaminen. Uuteen säädökseen sisältyisivät kaikki ne muutokset, jotka kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin on tehty. Samoin siihen sisällytettäisiin kaikki muut asian kannalta merkitykselliset, mutta tällä hetkellä erillisissä säädöksissä olevat säännökset lukuun ottamatta säännöksiä, joiden pääasiallisena tarkoituksena on täytäntöönpano. Säädöksestä poistettaisiin vanhentuneet säännökset, joina pidettäisiin myös sisäkaupan siirtymäjärjestelmän korvaamia, muodollisesti voimassaolevia säännöksiä. Lakitekstin rakennetta ja sanontoja tarkistettaisiin. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 24/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamista sekä veropetosten ja veron kiertämisen estämistä koskevat toimenpiteet). Ehdotuksen pääasiallisena tarkoituksena on sisällyttää tietyt jäsenvaltioille veronkannon yksinkertaistamiseksi tai veropetosten ja veron kiertämisen estämiseksi myönnetyt luvat poiketa yhteisön arvonlisäverolainsäädännön yleisistä säännöksistä kuudenteen arvonlisäverodirektiiviin. (VM ylitarkastaja Marja Niiranen 1603 4733)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 16.6.2005 seuraavat nimitysasiat:

Eversti Tapani Jouko Antti Hyötyläinen apulaissotilasedustajan (A 27) virkaan 1.8.2005-31.7.2008 virkapaikkanaan Suomen Brysselissä sijaitseva pysyvä edustusto Euroopan unionissa. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 1605 5408)

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Outi Pälälle palkatonta virkavapautta 16.6.2005-15.6.2006 työskentelyyn Euroopan komission palveluksessa. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 1605 5408)

Valtioneuvosto myönsi erivapauden vaadittavasta päteväksi toteamisesta lähetystöneuvos, valtiotieteen maisteri Irmeli Mustoselle sekä kehitysyhteistyöneuvos, valtiotieteen kandidaatti Kirsti Aarniolle ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 1605 5408)

Lähetystöneuvos Irmeli Mustonen ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan ja kehitysyhteistyöneuvos Kirsti Aarnio ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.9.2005 lukien. (UM lähetystöneuvos Lauri Aaltonen 1605 5408)

Oikeustieteen kandidaatti, vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck opetusministeriön hallitusneuvoksen virkaan 1.7.2005 alkaen. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Filosofian maisteri, opetusneuvos Heikki Blom opetusministeriön opetusneuvoksen virkaan 16.6.2005 alkaen. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Valtioneuvosto myönsi maanmittausneuvos Raimo Vajavaaralle palkatonta virkavapautta maa- ja metsätalousministeriön maanmittausneuvoksen virasta 1.9.2005-31.12.2007. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 15.6.2005 seuraavia asioita:

Vuoden 2005 talousarvion momentin 25.01.29 (Erityismenot) olevan 500 000 euron arviomäärärahan ylittäminen 700 000 eurolla. (OM hallitusneuvos Markku Kuusela 1606 7571)

Puolustusvoimien/Utin Jääkärirykmentin ja IP-kiinteistöjen (Ilmapuolustuskiinteistöt Oy/Ilmailulaitos) välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Utin Jääkärirykmentti allekirjoittaa IP-kiinteistöt Oy:n kanssa Utin Jääkärirykmentin käyttöön Utin varuskuntaan rakennettavan helikopterikäyttöhallin (HEKO) aluetyöhankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.11.2005 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 30 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Satakunnan Lennoston ja IP-kiinteistöjen (Ilmapuolustuskiinteistöt Oy/Ilmailulaitos) välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Satakunnan Lennosto allekirjoittaa IP-kiinteistöt Oy:n kanssa Satakunnan Lennoston/Ilmavoimien käyttöön Pirkkalan lentokentälle rakennettavan hälytyspaikka-aluehankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 15.2.2006 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 30 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Suomenlahden Meripuolustusalueen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Suomenlahden Meripuolustusalue allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Kirkkonummen Upinniemen varuskuntaan rakennettavan keskusvaraston uudisrakennushankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.7.2007 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 14 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2004 tulvavahinkokorvausten maksamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta. Asetuksella myönnetään kuntakohtainen tulvalain korvausperusteiden mukainen määräraha niille kunnille, joiden osalta hakemukset ovat tulleet maa- ja metsätalousministeriön käsittelyyn muutettavan asetuksen antamisen jälkeen. Asetus tulee voimaan 22.6.2005. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 1605 3345)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2004 maatalouden tulvavahinkokorvausten maksamisesta. Euroopan yhteisöjen komission antaman hyväksynnän mukaisesti korvaukset voidaan myöntää maatalouden tuotantorakennuksille, puustolle sekä maa- ja puutarhatalouden kasvavalle ja korjatulle sadolle siten, että tuotantorakennusvahinkoja kärsineille maksetaan 80 prosentin ja muita maatalousvahinkoja kärsineille 60 prosentin korvaus. Asetuksessa säädetään kuntakohtaiset enimmäismäärät, jotka ovat käytettävissä kyseisten vahinkojen korvaamiseen. Asetus tulee voimaan 22.6.2005. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 1605 3345)

TEN-tuen hakeminen Euroopan unionin talousarviossa yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN) kehittämiseen osoitetusta vuoden 2005 määrärahasta. Tukea haetaan vuoden 2005 budjetista 11,2 miljoonaa euroa (valtiolle 6,7 miljoonaa euroa ja satamille 4,5 miljoonaa euroa). (LVM yli-insinööri Juha Parantainen 1602 8383)

TEL:n mukaisen laskuperustekoron muuttaminen 1.7.2005 alkaen. Korkoa korotetaan nykyisestä 4,75 %:sta 5,5 %:iin 1.7.2005 lukien. (STM osastopäällikkö Tarmo Pukkila 1607 3864)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 15.6.2005

Ilmatilaloukkauksista tiedottaminen

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin keskiviikkona 15. kesäkuuta valtionhallinnon menettelytapoja todennettujen ilmatilaloukkausten tiedottamisessa sekä rauhanturvaamislain uudistamistyöryhmän mietintöä.

Todennettuja ilmatilaloukkauksia käsitellään ulkoasiainministeriön, puolustusministeriön sekä sisäasiainministeriön/rajavartiolaitoksen kesken ja samalla päätetään tiedottamisesta. Lähtökohtana on tiedottaminen kaikista selkeistä ilmatilaloukkauksista. Niiltä osin kuin asiaan liittyy yhteydenpitoa vieraan valtion edustajiin, julkisesta tiedottamisesta vastaa ulkoasiainministeriö.

Rauhanturvaamislain uudistamistyöryhmän mietinnössä ehdotetaan uuden lain säätämistä Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan. Esitys uudeksi laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta on tarkoitus laatia mietinnön mukaisena. Esitys pyritään antamaan eduskunnalle mahdollisimman pian.

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Markus Lyra, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5030 sekä kriisinhallintalain osalta yksikön johtaja Seppo Kipinoinen, puolustusministeriö, p. (09) 1608 8109

HALLITUKSEN ILTAKOULU 15.6.2005

Ryhmäkanteen jatkovalmistelu esillä hallituksen iltakoulussa

Ryhmäkanteen jatkovalmistelu oli esillä hallituksen iltakoulussa 15. kesäkuuta. Hallitus päätti, että ryhmäkannelakia ryhdytään valmistelemaan oikeusministeriössä.

Hallitus ei iltakoulukäsittelyllään sitoutunut lakiesityksen antamiseen vaan päättää siitä työryhmän esityksen saatuaan.

Lakia sovellettaisiin kuluttajasuhteita koskeviin riita-asioihin. Ryhmäkanne olisi viranomaisaloitteinen ja hakijana toimisi kuluttaja-asiamies. Myös ympäristövahinkoasiat voitaisiin sisällyttää lain soveltamisalaan.

Ryhmäkannelain soveltamisalan rajoittamista kuluttajansuojan alalle puoltaa se, että kuluttajasuhteissa voi tyypillisimmin esiintyä suuren joukon samanlaisia oikeudellisia vaatimuksia yhtä elinkeinonharjoittajaa vastaan. Vaatimuksen arvo yksittäiselle kuluttajalle voi olla vähäinen, mutta yhteenlaskettu intressi huomattava. Myös ympäristövahinkojen osalta esiintyy vastaavantyyppisiä vaatimuksia.

Ryhmäkannelailla olisi ennalta ehkäisevä merkitys ja se edesauttaisi kuluttajavalituslautakunnan suositusten noudattamista.

Ryhmävalitus tehostaisi kuluttajavalituslautakunnan toimintaa

Hallitus suhtautui myönteisesti myös kuluttajavalituslautakunnan toiminnan tehostamiseen ryhmävaadetapauksissa. Mahdollisuudet ryhmävalituksen nopeaan käyttöönottoon kuluttajavalituslautakunnassa selvitetään oikeusministeriössä. Ryhmävalituksessa aloitteentekijänä olisi kuluttaja-asiamies. Ryhmävalitus olisi kirjallinen ja ryhmäkannetta kevyempi menettely.

Ryhmävalitusta pidettiin tarpeellisena kuulemistilaisuudessa, jonka oikeusministeriö järjesti ryhmäkanteen tarvetta koskevasta huhtikuussa valmistuneesta mietinnöstä. Myös elinkeinoelämän edustajat, jotka vastustivat ryhmäkanteen käyttöönottoa, suhtautuivat ryhmävalituksen käyttöönottoon myönteisesti.

Lisäksi hallitus piti kannatettavana laajentaa kuluttajavalituslautakunnan toimialaa koskemaan asuinhuoneiston vuokraamiseen, asumisoikeuteen ja arvopaperisijoittamiseen liittyviä riita-asioita. Toimialan laajentaminen edellyttää kuluttajavalituslautakunnan määrärahojen lisäämistä.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7704

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 16.6.2005

Ministerityöryhmä puolsi valtion ylimmän virkamiesjohdon valinnan uudistamista

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti 16.6.2005 puoltaa valtionhallinnon virkamiesjohdon valintaperusteiden ja -menettelyn uudistuksen jatkamista. Ministerityöryhmä piti tärkeänä johdon rekrytointia koskevien periaatteiden kehittämistä, määräaikaisuuksien yhdenmukaistamista ja liikkuvuuden lisäämistä. Uudistus koskisi noin 130 valtion ylintä virkamiestä.

Valtion ylimmän johdon tukiryhmä ehdotti helmikuussa 2005 muun muassa, että ylimmän johdon virat muutetaan valtionhallinnon yhteisiksi. Yhteiset virat täytetään avointa menettelyä käyttäen kuten nykyisinkin. Virkaan nimitetään toistaiseksi, ilman määräaikaa. Virkanimityksen jälkeen henkilö määrätään erikseen ylimmän johdon tehtävään, joka on esimerkiksi ministeriön kansliapäällikön, osastopäällikön tai viraston päällikön tehtävä. Myös tehtävät täytetään avointa menettelyä käyttäen. Tulevia johtajia haetaan laaja-alaisesti sekä hallinnosta että sen ulkopuolelta painottaen ammattimaiseen valintaprosessiin ja valintakriteereihin, joihin kuuluu todellinen johtamisosaaminen.

Tehtävään määräys olisi kuitenkin määräaikainen ja kestäisi kerrallaan viisi vuotta. Henkilö voitaisiin määrätä samaan tehtävään enintään kaksi kertaa peräkkäin, jollei erityisillä perusteilla olisi aihetta toisenlaiseen ratkaisuun. Tavoitteena on, että aktiivista urasuunnittelua ja valmennusta käyttäen löydetään uusi haasteellinen tehtävä määräajan päättyessä.

Määräaikaisilla johtamistehtävillä lisättäisiin johdon liikkuvuutta. Tätä kautta parannettaisiin koko valtioyhteisön kattavaa ohjausta ja poikkihallinnollista toimintaa, mikä puolestaan edistäisi valtionhallinnon tuottavuutta ja tehokkuutta. Laajempi mahdollisuus kiertoon toteutuu aikaa myöten, kun liikkuvuus lisääntyy myös uran alkuvaiheessa.

Ministerityöryhmä edellytti, että hallituksen esitysluonnos tuodaan sen valmistetuttua hallituksen iltakouluun ennen kuin se viedään valtioneuvoston yleisistuntoon.

Lisätietoja antaa valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto, valtiovarainministeriö, p (09) 1603 4900

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Aasian luonnonkatastrofia 13. tammikuuta selvittämään asetetun suuronnettomuuksien tutkintalautakunnan tutkintaselostus luovutettiin 15.6.2005 pääministeri Matti Vanhaselle. Tutkinnassa selvitettiin luonnonkatastrofin synty ja vaikutukset, tapahtumat suomalaisten näkökulmasta, viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja yhteisöjen toiminta, kotiuttamis- ja evakuointilennot Suomeen, pelastustoiminta ja uhrien hoito sekä johtamisjärjestelmä ja viestintä Suomessa. Tutkintalautakunnan puheenjohtajana toimi presidentti Martti Ahtisaari. Tutkintaselostus on verkko-osoitteessa www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/95000.pdf.

Tiedonkulku ja viestintä Aasian hyökyaaltokatastrofissa -tutkimus julkistettiin 15.6.2005 valtioneuvoston kansliassa. Tutkimus käsittelee viranomaisten tiedonkulkua, viestintää ja tiedotustoimintaa. Sen mukaan vuoden vaihteessa tapahtuneen Aasian luonnononnettomuuden aikana tilannetieto onnettomuudesta ei kulkenut katastrofialueelta Suomeen, kansalaisilta viranomaisille eikä viranomaisilta kansalaisille. Viranomaisten tiedonkulku oli hidasta ja valtionhallinnon viestintä pääasiassa reaktiivista. Ainoastaan kansalaisten välinen viestintä toimi hyvin, ja strategisten päättäjien välinen viestintä kohtuullisesti. Tutkimuksen painopiste on katastrofin ns. ensimmäisessä vaiheessa (26.12.2004-5.1.2005), jolloin kriisi kosketti pääasiassa ulkoasiainministeriötä ja valtioneuvoston kansliaa sekä sisäasiainministeriötä ja sen hallinnonalaa. Eri ministeriöt suoriutuivat viestinnän vastuistaan hyvin eri tavalla. Tutkimustulosten mukaan kansalaiset halusivat ennen kaikkea saada yhteyden viranomaisiin ja tietoa näiltä. Tulosten mukaan ulkoasiainministeriö ei kerää kiitosta näiden asioiden toteutumisessa. Valtioneuvoston kanslia suoriutui viestinnästä ja tiedotustoiminnastaan kohtalaisesti. Sen sijaan sisäasiainministeriön ja sen hallinnonalan viestintä oli aktiivista, vaikka teknisiä ongelmia olikin. Kaikilla näillä kolmella viranomaistaholla oli ongelmia tiedonkulussa, sisäisessä viestinnässä sekä oman toiminnan organisoinnissa, vaikka valtionhallinnolla on selkeät ohjeet viestinnälliseen toimintaan kriisitilanteissa. Tutkimuksessa painotetaankin, että ulkoinen tiedotustoiminta ei voi toimia ilman sisäistä viestintää, toiminnan ja viestinnän johtamista sekä tiedonkulkua eri tahojen välillä. Tutkimuksessa annetaan myös suosituksia valtionhallinnon kriisiviestinnän kehittämiseksi ja se on osa valtionhallinnon kehittämishanketta, Valtionhallinnon viestintä 2007. Tutkimuksen on toteuttanut Helsingin yliopiston viestinnän laitoksen yhteydessä toimiva viestinnän tutkimuskeskus CRC valtioneuvoston kanslian tilauksesta. Tutkimus on verkko-osoitteessa www.vnk.fi/julkaisut julkaisusarja. Lisätietoja antavat tutkimuksen tieteellinen johtaja, Ph. D. Hannele Huhtala, gsm 050 521 310 Viestinnän tutkimuskeskus CRC:istä ja valtioneuvoston viestintäjohtaja Asko Mattila, p. (09) 1602 2012 valtioneuvoston kansliasta.

Oikeusministeriön ulosotto-organisaation hallinnollista kehittämistä selvittänyt työryhmä jätti mietintönsä 14.6.2005 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa ulosoton keskushallintoviranomaisen perustamista. Virastolle siirrettäisiin nykyisin oikeusministeriön ulosottoyksikössä ja läänihallitusten oikeushallinto-osastoissa hoidettavat ulosoton toiminnan ohjaus- ja kehittämistehtävät. Ehdotus merkitsisi ulosottohallinnon keskittämistä yhdelle valtakunnalliselle, oikeusministeriön hallinnonalalla olevalle viranomaiselle. Työryhmän mukaan ministeriöiden ohjaus on osin päällekkäistä ja epätarkoituksenmukaisesti järjestettyä. Nyt mietintönsä jättäneen työryhmän työ on jatkoa helmikuussa päättyneelle ulosoton organisaatiotyöryhmän työlle. Vaihtoehtoja vertailleen jatkotyöryhmän mielestä keskushallintovirasto on hallinnollisesti ja organisatorisesti toimivin ratkaisu tilanteessa, jossa perusorganisaatio ja henkilöstö olisivat jo valmiina. Lisäksi keskusvirasto olisi myös kustannuksiltaan halvin vaihtoehto sekä nopeammin toteutettavissa kuin valtakunnallinen ulosottoviranomainen. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivulla osoitteessa www.om.fi/31826.htm. Ulosoton organisaatiotyöryhmän helmikuussa valmistunut loppuraportti on verkkosivulla www.om.fi/30515.htm. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Kari Kiesiläinen, p. (09) 1606 7532 sekä työryhmän sihteeri, hallitussihteeri Kari Liede, p. (09) 1606 9527 oikeusministeriöstä.

Oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämistä tutkineen työryhmän mietintö luovutettiin 14.6.2005 oikeusministeriölle. Työryhmän esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja julkisuutta sekä parantaa lainkäytön läpinäkyvyyttä. Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotus koskee käräjäoikeuksia, hovioikeuksia, korkeinta oikeutta sekä eräitä muita tuomioistuimia. Ehdotuksella parannettaisiin yleisten tuomioistuinten mahdollisuuksia ottaa aikaisempaa monipuolisemmin ja joustavammin huomioon sekä oikeudenkäynnin julkisuus, yksityiselämän suoja että muut oikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamiseen vaikuttavat seikat. Eräitä pakkokeinoasioita lukuunottamatta laissa ei enää määrättäisi, milloin käsittely on pidettävä suljettuna. Tuomioistuimen ratkaisu olisi julkinen, jollei sitä ole tarpeen salata esimerkiksi asianosaisten yksityiselämän suojaamiseksi. Uutta olisi, että ratkaisu ei koskaan olisi suoraan lain nojalla salassa pidettävä, vaan salassapidosta olisi aina erikseen tehtävä päätös ja siitä tehtävä julkinen seloste. Yksityiselämän piiriin kuuluvien tietojen salassapitoaika muuttuisi niin, että yksityiselämän suojan piiriin kuuluvia tietoja sisältävien oikeudenkäyntiasiakirjojen salassapitoaikaa pidennettäisiin enintään 60 vuoteen. Myös oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus lisääntyisi. Mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa www.om.fi/31734.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, p. (09) 1606 7708 oikeusministeriöstä.

Oikeusministeriön oikeudenkäyntien julkisuuden sääntöjen selkeyttämistä eri tuomio-istuimissa tutkinut työryhmä luovutti mietintönsä 14.6.2005 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että oikeudenkäynnin julkisuutta hallintotuomioistuimissa koskevat keskeiset periaatteet koottaisiin omaan lakiinsa. Näin selkeytettäisiin nykytilaa, jossa hallintolainkäytön julkisuutta koskevia säännöksiä on sekä julkisuuslaissa, eri tuomioistuimia koskevissa erityislaeissa että lähinnä yleisiin tuomioistuimiin soveltuvassa laissa. Uutta lakia sovellettaisiin ehdotuksen mukaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, hallinto-oikeuksissa, vakuutusoikeudessa ja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimessa sekä asiasta riippuen markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa. Työryhmä kannattaa oikeudenkäyntien julkisuuden lisäämistä. Työryhmä toteaa, että lähtökohtana hallintolainkäytön julkisuutta koskevassa sääntelyssä on julkisuusperiaate. Julkisuutta voidaan rajoittaa vain lailla ja vain välttämättömistä syistä. Asiakirjoja koskeva julkisuus on kuitenkin toteutettava siten, ettei asianosaisten yksityisyyden suoja ja oikeusturva vaarannu. Samanaikaisesti on oikeusministeriössä valmistunut toinen ehdotus, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivulla osoitteessa www.om.fi/31739.htm. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Arja Manner, p. (09) 1606 7692 oikeusministeriöstä.

Naisten resurssikeskusten kehittämistä tutkinut työryhmä luovutti selvitystyönsä 15.6.2005 alue- ja kuntaministeri Hannes Manniselle. Ministeri Mannisen toimeksiannosta 2004 perustetun työryhmän mukaan naisten resurssikeskusten kasvun moottoreina toimivat tieto- ja viestintäteknologian avittamat mikromarkkinat, mutta tueksi tarvitaan kuitenkin Naisten voimavaraohjelmaa, joka takaisi paikallisen perusrahoituksen. Työryhmän selvityksen mukaan muutosten hallintaan tähtäävät yleiset toimet Suomessa eivät tue naisten alueellisia resurssikeskuksia. Työryhmän ehdottama Naisten voimavaraohjelma vuosille 2007-2013 olisi ministeriöiden yhteistyöhanke. Rahoituksen avulla luotaisiin edellytykset vuosittain noin kymmenelle laatukriteerit täyttävälle alueelliselle resurssikeskukselle sekä perusteilla olevalle Suomen naisresurssikeskukset ry:lle. Voimavaraohjelma tarjoaa tasa-arvoa edistävän yhteistyöfoorumin sekä ponnahduslaudan sosiaalisten innovaatioiden tuotteistamiselle. Se luo mahdollisuuden palvelurakenteen räätälöimiseen paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Ohjelman valmistelua varten ehdotetaan selvityshenkilön asettamista. Hänen tehtävänään olisi myös yhdistää hajallaan olevat naisten toimintaa tukevat toimenpide-ehdotukset ja edistää niiden toteuttamista vuosina 2005-2006. Voimavaraohjelma löytyy osoitteesta www.intermin.fi/suomi/naisteemaryhma. Lisätietoja antavat dosentti Liisa Horelli p. (09) 684 8867 ja aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä p. (09) 1604 2838 sisäasiainministeriöstä.

Kaupan kilpailutilannetta, toimintaympäristön muutoksia ja ajankohtaisia erityiskysymyksiä käsitellyt työryhmä luovutti 15.6.2005 mietintönsä kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Työryhmän mukaan kauppaa koskeva sääntely vaikuttaa jatkossakin kaupan kansainvälistymiskehitykseen ja kilpailukykyyn. Työryhmän mukaan päivittäistavarakaupalla on pääasiassa myönteiset kokemukset ja näkemykset tähänastisista sunnuntai-aukioloajoista. Sen sijaan erityisesti pienten erikoiskauppojen kohdalla aukioloaikojen laajentaminen ei ole saanut suurta kannatusta. Nykyistä aukiolojärjestelmää pidetään asiakkaan kannalta sekavana. Kauppojen aukiolosta työryhmä päätyi ehdottamaan viittä vaihtoehtoista mallia aina aukioloaikojen supistamisesta niiden täydelliseen vapauttamiseen. Lisäksi työryhmä esittää rakentamista koskevan sääntelyn vaikutusten selvittämistä palveluverkon kehitykseen, kauppapalveluiden saatavuuteen ja eri myymälätyyppien kilpailutilanteeseen, itsehoitolääkkeiden myyntioikeuksien laajentamisen vaikutuksien selvittämistä sekä elintarvikesektorin keskittymisen seurannan jatkamista ja elintarvikkeiden muita EU-maita korkeamman hintatason taustalla olevien tekijöiden selvittämistä. Hallitus antaa vähittäiskauppaa koskevan selonteon eduskunnalle ensi syksynä. Työryhmä oli asetettu selonteon valmistelun tueksi. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Bo Göran Eriksson, p. (09) 1606 3621 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Perheyritystyöryhmä luovutti mietintönsä 14.6.2005 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Työryhmän toimenpide-ehdotusten tavoitteena on luoda perheyrittäjyyttä kannustava toimintaympäristö ja hyvät edellytykset kannattavan perheyritystoiminnan uusiutumiselle ja kasvulle. Työryhmän mukaan perheyritykset ovat usein kasvukykyisiä, -haluisia ja -hakuisia, kun niille annetaan mahdollisuus jatkaa toimintaa Suomessa. Työryhmän lähtökohtana on ollut saada julkiset toimijat ja elinkeinoelämä yhteistyöhön siellä, missä yrityspalveluissa on suurimmat markkinapuutteet, kuten perheyritysten jatkuvuuden edistämisessä. Työryhmä esittää yritysten sukupolvenvaihdosta edistävää lisärahoitusta ja neuvontapalvelua mm. palvelusetelin avulla. Työryhmä esittää myös, että yritys-, perintö- ja lahjaverotusta uudistettaessa otetaan huomioon yritysomaisuuden perintö- ja lahjaveron poistomahdollisuus. Lisäksi haluttaisiin parantaa perheyritystutkimuksen koulutusta ja perheyritysten tilastointia työryhmän esittämän määrittelyn pohjalta. Työryhmän mukaan toimenpiteiden toteutuksen seurantaa voisi tehostaa public-private -periaatteella toimiva perheyrityskeskus. Perheyritysten asemaa tulisi käsitellä myös EU-tasolla. Työryhmä esittää, että työryhmän toimenpide-ehdotukset sisällytetään hallituksen toimintaohjelmaan. Ne voitaisiin pääosin toteuttaa kauppa- ja teollisuusministerin koordinoiman yrittäjyyden politiikkaohjelman alla. Työryhmän raportti osoitteessa on www.ktm.fi/julkaisurekisteri. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Philip Aminoff, puh. 050 350 8466 sekä erikoistutkijat Kai Karsma, p. (09) 1606 3671 ja Kimmo Hyrsky, p. (09) 1606 2641 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

KULTU-toimikunta luovutti ohjelmaehdotuksensa kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi 16.6.2005 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Ympäristöministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö asettivat marraskuussa 2003 laajan, eri sidosryhmien edustajista koostuvan toimikunnan valmistelemaan hallitukselle ohjelmaa kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Ohjelma liittyy YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 tehtyyn päätökseen rakentaa kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämiseen tähtäävä 10-vuotinen ohjelmakehikko. Toimikunta esittää 73 eri toimenpide-ehdotusta, joissa keskitytään löytämään ratkaisuja niille toimialueille, joilla on eniten vaikutuksia yhteiskunnan ekotehokkuuteen. Toimikunta pitää tärkeänä parantaa osaamista ja lisätä jalostusarvoa kotimaisten luonnonvarojen hyödyntämisessä muun muassa edistämällä luomutuotantoa, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja puurakentamista. Kestävämmän kulutuksen ja tuotannon yhteiskunta edellyttää eri sektoreiden verkostoitumista ja vuoropuhelua, ympäristö- ja sosiaalisten innovaatioiden edistämistä, materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluja, taloudellisia ohjauskeinoja, julkisen sektorin esimerkkiä toiminnassa ja hankinnoissa sekä ympäristötietoisuuden edistämistä. Tutkimusten tuloksia toimikunta ehdottaa hyödynnettäväksi esimerkiksi aloittamalla kiinnostuneiden sektoreiden toimijoiden, tutkimuslaitosten ja hallinnon kanssa vuoropuhelu, jossa laaditaan yhdessä energia- ja materiaalitehokkuutta sekä jätteen synnyn ehkäisyä koskevia tavoitteita. Tarvitaan myös kokonaan uudenlaisia tapoja toimia, ekotehokkaita palveluita sekä innovaatioita ja teknologiaa. Ympäristöteknologian vahvat osaamisalueet tulisi tunnistaa ja suunnata rahoitusta innovaatioiden kehittämiseen sekä niiden markkinoille pääsyyn. Toimikunta ehdottaa, että julkishallinto laatii hankintastrategiat vuoteen 2010 mennessä ja määrittelee strategioissa hankintojensa ympäristökriteerit. Toimikunta ehdottaa lisäksi valmisteilla olevien ympäristöveroselvitysten pohjalta laadittavaksi pitkän tähtäimen poliittisia linjauksia verorakenteen uudistamiseksi. Uudistuksen lähtökohtana on luonnonvarojen säästävä käyttö, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä innovaatioiden ja ekotehokkaiden palveluiden kannustaminen. Raportti löytyy osoitteesta www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137717&lan=fi. Lisätietoja antavat KULTU-toimikunnan puheenjohtaja, kansleri Kari Raivio, p. (09) 191 22206, ympäristöneuvos Antero Honkasalo, p. (09) 1603 9345 ympäristöministeriöstä, teollisuusneuvos Risto Ranki, p. (09) 1606 3591 kauppa- ja teollisuusministeriöstä sekä ylitarkastaja Taina Nikula, p. (09) 1603 9457 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.