Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 20/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.5.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset: Esitys (HE 61/2005 vp) laiksi Teollisen yhteistyön rahasto Oy - nimisestä osakeyhtiöstä annetun lain muuttamisesta. Teollisen yhteistyön rahasto Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annettua lakia muutetaan siten, että valtioneuvoston oikeus antaa yhtiölle korkotukisitoumuksia koskee myös vuosina 2005 - 2009 otettuja lainoja ja että valtioneuvoston oikeutta antaa omavelkaisia takauksia yhtiön ottamien lainojen maksamisen ja muiden sovittujen ehtojen täyttämisen vakuudeksi yhteensä enintään 100 miljoonan euron lainojen osalta pidennetään vuoden 2009 loppuun saakka. Laki on tarkoitettu voimaan 1.7.2005. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sinikka Antila 1605 6283)

Esitys (HE 62/2005 vp) vuoden 2005 lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden nettolisäys on 3 309 miljoonaa euroa, joka koostuu kumulatiivisen ylijäämän 2 700 miljoonan euron tuloutuksesta talousarvion kattamiseen sekä vero- ynnä muiden tuloarvioiden korottamisesta 609 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 172 miljoonaa euroa. Lisätalousarvioesitys kääntää vuoden 2005 budjettitalouden alijäämäisestä ylijäämäiseksi siten, että valtion velkaa voidaan lyhentää 2 112 miljoonalla eurolla. Kehykseen kuuluvia määrärahoja tulee vuodelle 2005 budjetoiduksi nyt esitettävä lisätalousarvio mukaan lukien 28 733 miljoonaa euroa, mikä jää 117 miljoonaa euroa (ns. jakamaton varaus) kehysmäärärahatason alapuolelle. Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta 314 miljoonalla eurolla. Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 160,2 miljoonalla eurolla ja arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista 134,4 miljoonalla eurolla. Valtion virka- ja työehtosopimuksista sekä uusien palkkausjärjestelmien käyttöönotosta aiheutuvat henkilöstömenot huomioidaan toimintamenojen lisäyksenä yhteensä 92,2 miljoonalla eurolla. Aasian luonnononnettomuudesta johtuen tehdään 14,1 miljoonan euron määrärahojen lisäys. Lisäksi varsinaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuutta nostetaan 20 miljoonalla eurolla. Yleisurheilun MM 2005 -kilpailuiden turvallisuusjärjestelyistä poliisille ja Rajavartiolaitokselle aiheutuviin kustannuksiin tulee 3,8 miljoonan euron lisäys. Puolustusmateriaalihankintoihin myönnetään raskasta raketinheitinjärjestelmää koskeva tilausvaltuus, josta saa aiheutua menoja vuosina 2005-2010 enintään 57,6 miljoonaa euroa. Jämsänkoski-Saarikoski -radan korjaamiseen osoitetaan 4 miljoonaa euroa. Lisäksi liikenteen määrärahoja lisätään EU:n avustustuloja vastaavasti 6,8 miljoonalla eurolla. Saimaan alueen luotsauksen palvelutason säilyttämiseksi luotsauksen hintatukea lisätään 0,9 miljoonaa euroa. Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksia korotetaan yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Lisäksi Finnvera Oyj:lle myönnetään 11,5 miljoonan euron pääomalaina siirrettäväksi edelleen tytäryhtiölleen Veraventura Oy:lle valtakunnallisen pääomarahaston perustamiseen. Tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sovitun työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin rahoitukseen osoitetaan 1.7.2005 lukien määrärahoja yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Starttirahaa lisätään 2 miljoonalla eurolla. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan myönnetään lisämäärärahaa 9,9 miljoonaa euroa. Valuuttamääräisen velan korkomenoihin tehdään 53 miljoonan euron vähennys. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 63/2005 vp) veronkantolaiksi sekä laeiksi valmisteverotuslain 36 §:n ja ajoneuvoverolain muuttamisesta. Uusi veronkantolaki sisältää veron kantoa ja perintää koskevat säännökset. Perustuslain edellyttämällä tavalla lakiin sisällytetään säännökset, jotka nykyisin ovat veronkantoasetuksessa ja ministeriön päätöksissä. Samalla valtuutussäännöksiä tarkennetaan ja lakiin tehdään muun lainsäädännön muuttamisesta aiheutuvat muutokset. Lain rakennetta eheytetään ja sanamuotoja yhdenmukaistetaan. Valmisteverotuslakia muutetaan siten, rahalaitokselle määrättävä viivästyskorko määräytyy veronkantolaissa olevan säännöksen mukaisesti siinä tapauksessa, että rahalaitos ei ole siirtänyt vastaanottamiansa verovaroja määräajassa tullilaitoksen tilille. Ajoneuvoverolakia muutetaan siten, että ajoneuvoveron maksuunpantava vähimmäismäärä lasketaan 17 eurosta 10 euroon. Lisäksi ajoneuvoverolakiin tehdään eräitä teknisiä muutoksia. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Esitys (HE 64/2005 vp) laeiksi tuloverolain 9 §:n ja rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta. Suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston rajoitetusti verovelvollista äänetöntä yhtiömiestä, johon sovelletaan kaksinkertaisen verotuksen välttämistä koskevaa sopimusta, verotetaan osuudestaan tällaisen yhtymän tuloon vain siltä osin kuin kyseessä oleva tulo on Suomesta suoraan saatuna veronalaista tuloa. (VM neuvotteleva virkamies Tomi Viitala 1603 3155)

Esitys (HE 65/2005 vp) laeiksi kiinteistönmuodostamislain ja eräistä naapuruussuhteista annetun lain muuttamisesta. Kiinteistönmuodostamislakia muutetaan uusjakoa koskevilta osin siten, että jakoperusteesta poikkeamista koskevia säännöksiä väljennetään ja hankeuusjakojen suorittamiselle säädetään perinteisten uusjakojen suorittamisen edellytyksistä poikkeavat edellytykset. Rasitteiden ja kulkuyhteyttä koskevien oikeuksien järjestelymahdollisuuksia laajennetaan. Kiinteistötoimituksessa tehtyjä päätöksiä koskevia muutoksenhakusäännöksiä täydennetään ja toimituksen osittainen rekisteröinti ja täytäntöönpano lainvoiman saaneelta osin on mahdollista muutoksenhausta huolimatta. Eräistä naapuruussuhteista annettuun lakiin lisätään kiinteistötoimitusten ulkopuolella tapahtuvaa kiinteistöjen rajojen aukaisemista koskevat säännökset. (MMM vanhempi hallitussihteeri Elma Solonen 1605 2709)

Esitys (HE 66/2005 vp) laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annettua lakia muutetaan siten, että toimivalta myöntää läänin rajan ylittävän pikavuoroliikenteen liikenneluvat siirretään liikenne- ja viestintäministeriöltä Etelä-Suomen lääninhallitukselle. Laki on tarkoitettu voimaan 1.11.2005. (LVM osastopäällikkö Harri Cavén 1602 8500)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 20.5.2005 seuraavat lait:

Laki verohallintolain 11 §:n muuttamisesta (HE 27/2005 vp). Verohallintolaissa olevaan verotuskustannusten kesitteeseen tehdään sanonnallinen tarkennus. Verotuskustannuksien laskentaperusteen muodostavat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella tarkistetut verohallinnon menot sekä toiminnan menoihin liittyvä arvonlisäveron osuus. Laki tulee voimaan 1.6.2005. (VM hallitusneuvos Kirsi Seppälä 1603 3122)

Laki arvonlisäverolain muuttamisesta (HE 22/2005 vp). Arvonlisäverolakia muutetaan siten, että vähäisen laskun enimmäismäärä alennetaan 1 000 eurosta 250 euroon. Vähäisten laskujen osalta voidaan soveltaa kevennettyjä laskun sisältövaatimuksia. Lakia muutetaan lisäksi siten, että EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden yritysten myymien sähköisten palvelujen arvonlisäverotukseen sovellettavaan erityisjärjestelmään tehdään pieni tarkistus. Verovelvollinen ei enää voi oikaista liikaa ilmoittamaansa Suomeen tilitettävää veroa vähentämällä se kalenterivuoden seuraavilta verokausilta Suomeen suoritettavasta verosta, vaan liikaa maksettu määrä palautetaan hakemuksen perusteella. Laki tulee voimaan 1.1.2006. (VM lainsäädäntöneuvos Suvi Anttila 1603 3171)

Laki keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 26/2005 vp). Muutoksella pannaan täytäntöön lain perustana olevaan neuvoston direktiiviin tehdyt muutokset. Laki tulee voimaan 1.6.2005. Lakia sovelletaan 1.7.2005 alkaen. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Laki Jerseyn kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Guernseyn kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Mansaaren kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Alankomaiden Antillien osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Alankomaiden kuningaskunnan kanssa Aruban osalta automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Anguillan kanssa automaattisesta tietojenvaihdosta säästöjen tuottamista korkotuloista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Brittiläisten Neitsytsaarten kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Caymansaarten kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Montserratin kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki Turks- ja Caicossaarten kanssa säästötulojen verottamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 36/2005 vp). Sopimusten tarkoituksena on säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa Euroopan unionin neuvoston säästödirektiivissä säädettyjen toimenpiteiden käyttöönotto Suomen ja laeissa mainittujen sopimuspuolten välillä. Toimenpiteet liittyvät joko veroviranomaisten väliseen tietojen vaihtoon korkotuloista, jotka maksetaan mainituilta alueilta luonnolliselle henkilölle Suomeen tai päinvastoin sekä Jerseyn, Guernseyn, Mansaaren, Antillien, Brittiläisten Neitsytsaarten ja Turks- ja Caicossaarten osalta lähdeveron pidättämiseen tällaisesta mainituilta alueilta Suomeen maksettavasta korkotulosta. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Laki tuloverolain 85 §:n muuttamisesta (HE 23/2005 vp). Euroopan talousalueella toimeenpannuista arpajaisista saatu voitto vapautetaan kotimaisista arpajaisista saatujen voittojen tapaan tuloverotuksesta. Lain muutos johtuu EY-tuomioistuimen ratkaisusta C-42/02, jossa tuomioistuin katsoi Suomen lainsäädännön olevan ristiriidassa perustamissopimuksen 49 artiklan kanssa, kun ulkomailla toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot ovat voitonsaajalle veronalaista tuloa, mutta Suomessa toimeenpannuista arpajaisista saadut voitot verovapaata tuloa. Laki tulee voimaan 1.6.2005. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Laki maatilatalouden tuloverolain 11 a §:n muuttamisesta (HE 30/2005 vp). Metsätalouden tuottoperusteina oleviin metsäverolukuihin ja verokuutiometrin rakenteeseen sovelletaan vuonna 2005 nykyisiä eli valtakunnan metsien kahdeksannessa inventoinnissa saatuja tietoja. Laki tulee voimaan 1.6.2005. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 20.5.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista annetun asetuksen muuttamisesta. Tallinnan suurlähetystöön kuulunut Tarton erillinen yksikkö lakkautetaan. Genevessä olevat pysyvät edustustot yhdistetään yhdeksi edustustoksi. Suomen yhteystoimistoihin lisätään aikaisemmin tilapäisenä yhteystoimistona toiminut Pristinan (Serbia ja Montenegro) yhteystoimisto. Asetuksen 1 §:n ja 3 §:n 1 momentin muutokset tulevat voimaan 1.6.2005. Asetuksen 2 §:n 1 momentin muutos tulee voimaan 1.9.2005. (UM lainsäädäntöneuvos Elisa Kumpula 1605 5928)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.5.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarisen tai hänen estyneenä ollessaan alivaltiosihteeri Pekka Linnun valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Kiinan kansantasavallan hallituksen välinen taloudellisesta, teollisesta ja teknisestä yhteistyöstä tehty sopimus ja kyseisen sopimuksen hyväksyminen. (UM ulkoasiainneuvos Mikko Pyhälä 1605 5523)

Suurlähettiläs Jaakko Laajavan tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen allekirjoittamaan alusten painolastiveden ja sedimenttien rajoittamisesta ja käsittelystä tehty kansainvälinen yleissopimus. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 1602 8573)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 20.5.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 92 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 20.5.2005 seuraavat nimitysasiat:

Hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Gun Söderlundin Las Palmasissa (Espanja) olevan konsulaatin päällikön tehtävän määrääminen päättymään 30.6.2005. (UM lähetystöneuvos Antti Rytövuori 1605 5410)

Hallinnollinen avustaja Leena Wilenin määrääminen Las Palmasissa (Espanja) olevan konsulaatin päällikön tehtävään 1.7.2005 lukien. (UM lähetystöneuvos Antti Rytövuori 1605 5410)

Eversti Jari Teppo Juhani Kalliolle suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään KFOR-operaatiossa Kosovossa ja Keskisen Prikaatin komentajan tehtävään KFOR-operaatiossa annettujen määräyksien peruuttaaminen 1.8.2005 lukien ja everstiluutnantti Jukka Erkki Tuonosen määrääminen suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään KFOR-operaatiossa Kosovossa 1.8.2005 lukien sekä komentaja Heikki Olavi Mahlamäelle suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään ISAF-operaatiossa Afganistanissa annetun määräyksen peruuttaminen 2.8.2005 lukien ja everstiluutnantti Hannu Kalevi Ojalan määrääminen suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään ISAF-operaatiossa Afganistanissa 2.8.2005 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Komentajakapteeni Arvi Tavaila puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan (A 26) 1.6.2005 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Varatuomari Esa Bomström maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan varapuheenjohtajana toimivan lainkäyttöneuvoksen (A 28) virkaan valituslautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi 1.6.2005-31.12.2007. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.5.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta. Asetus annetaan vuosittain ja ehdotetut seuraamukset vuoden 2005 asetukseen ovat asiallisesti samansisältöiset kuin vuonna 2004. Asetus tulee voimaan 25.5.2005. (MMM maatalousneuvos Olli-Pekka Peltomäki 1605 4673)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen pakkausten ja säiliöiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Kaasusäiliöiden, kaasuastioiden, pullokonttien ja pullopakettien vaatimustenmukaisuuden arviointi saatetaan vastaamaan kuljetettavista painelaitteista annettua direktiiviä. Samalla asetukseen otetaan säännökset irtotavarakonttien vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi ja UN-paineastioiden määräaikaistarkastusten suorittamiseksi. Asetus tulee voimaan suurelta osin 1.6.2005. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain eräät säännökset kuljetettaviin painelaitteisiin kuuluvien säiliöiden, kaasuastioiden, pullopakettien ja pullokonttien sekä niihin liittyvien venttiilien ja muiden lisälaitteiden osalta 1.7.2005. Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Asetuksella yhtenäistetään tyyppihyväksyttyjen traktoreiden käyttöä koskevat vaatimukset. Asetuksen muutos koskee kaikkia, sekä EY-tyyppihyväksyttyjä että kansallisesti tyyppihyväksyttyjä, traktoreita. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös ETY-tyyppihyväksyttyjen traktoreiden käytöstä vaarallisissa olosuhteissa (434/1997), ja siirretään vastaavat traktoreiden käyttöä vaarallisissa olosuhteissa koskevat säännökset työssä käytettävien koneiden ja muiden työvälineiden hankinnasta, turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annettuun valtioneuvoston päätökseen (856/1998). Asetus tulee voimaan 1.7.2005. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 1607 3103)

Valtioneuvoston asetus traktoreiden, niiden perävaunujen ja traktoreilla vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden EY-tyyppihyväksynnästä. Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/37/EY maatalous- ja metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston direktiivillä 2004/66/EY. Asetuksella harmonisoidaan traktoreiden EY-tyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset. Tyyppihyväksyntä koskee aluksi pyörillä varustettuja maa- ja metsätaloustraktoreita, joiden rakenteellinen nopeus ei ylitä 40 km tunnissa. Myöhemmin, kun erityisdirektiivit on mukautettu tekniikan kehitykseen, tyyppihyväksyntä laajenee koskemaan kaikkia maa- ja metsätaloustraktoreita sekä niiden perävaunuja ja hinattavia työkoneita. Asetus mahdollistaa järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnän niistä annettujen erityisdirektiivien mukaisesti. Ajoneuvolain määritelmän mukaisesti todetaan, että traktoreiden EY-tyyppihyväksyntäviranomainen on 1.7.2005 sosiaali- ja terveysministeriön sijasta Ajoneuvohallintokeskus. Säädösmuutosten jälkeen traktorin tyyppihyväksyntää hakeva valmistaja tai maahantuoja asioi vain yhden viranomaisen, Ajoneuvohallintokeskuksen kanssa. Lisäksi asetuksella ajanmukaistetaan ja täsmennetään tuotannon vaatimuksenmukaisuuden valvontaa sekä tutkimuslaitoksille ja niiden valvonnalle asetettavia vaatimuksia. Asetus tulee voimaan 1.7.2005 tietyin siirtymäsäännöksin. (STM hallitussihteeri Helena Korpinen 1607 3103)

Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista. Asetus on osa säädöskokonaisuutta, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Direktiivin edellyttämät laintasoiset määräykset on pantu täytäntöön viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005 annetulla lailla (200/2005) ja siihen liittyvällä lailla maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (202/2005). Asetuksella annetaan tarkemmat säännökset ympäristöarviointia edellyttävistä suunnitelmista ja ohjelmista, ympäristöarvioinnin tarpeen harkintaperusteista, arvioinnissa laadittavan ympäristöselostuksen sisällöstä sekä arviointiin liittyvästä tiedottamisesta ja kuulemisesta. Asetus tulee voimaan 1.6.2005 samanaikaisesti edellä mainittujen lakien kanssa. (YM neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri 1603 9442)

Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta. Asetus on osa säädöskokonaisuutta, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (2001/42/EY). Direktiivin edellyttämät laintasoiset määräykset on pantu täytäntöön viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 8.4.2005 annetulla lailla (200/2005) ja siihen liittyvällä lailla maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (202/2005). Asetuksessa säädetään ympäristövaikutusten arvioinnista valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden valmistelun yhteydessä, täydennetään eri kaavamuotojen kaavaselostusten sisältövaatimuksia sekä kaavoitusta koskevia tiedottamistapoja. Asetus tulee voimaan 1.6.2005 samanaikaisesti edellä mainittujen lakien kanssa. (YM neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri 1603 9442)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.5.2005 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Lorenzo Bini Smaghin nimittäminen Euroopan keskuspankin johtokunnan jäseneksi. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön työmarkkina-asiantuntija Teija Junnila ja henkilöstöpäällikkö Ulla Vilhu valtioneuvoston esittelijöiksi. (VM hallitusneuvos Heikki Euramo 1603 3130)

Päätös hyväksyä eräiden säästötulojen verottamisesta tehdyt sopimukset. (HE 36/2005) (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Päätös vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen tilinpäätös vuodelta 2004. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.5.2005 seuraavat nimitysasiat:

Talousjohtaja Jukka Aalto sisäasiainministeriön talousjohtajan (vaativuustaso 9) virkaan 1.6.2005 lukien. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 1604 2816)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

EU-MINISTERIVALIOKUNTA 13.5.2005

Pohjoisen ulottuvuuden tilannekatsaus hallituksen EU-ministerivaliokunnassa

Hallituksen EU-ministerivaliokunnassa oli perjantaina 13. toukokuuta esillä pohjoisen ulottuvuuden jatkotyötä koskeva tilannekatsaus. Se oli jatkoa ministerivaliokunnan joulukuussa 2004 käymälle keskustelulle Suomen lähtökohdista pohjoisen ulottuvuuden jatkotyölle. Pohjoisen ulottuvuuden nykyinen toimintaohjelma päättyy vuoden 2006 lopulla ja Suomi valmistautuu siihen, että pohjoista ulottuvuutta koskevan uuden poliittisen asiakirjan viimeistely jää Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle syksyllä 2006. Uuden asiakirjan on määrä astua voimaan vuoden 2007 alussa.

Suomi on viime kuukausien aikana keskustellut pohjoisen ulottuvuuden tulevista lähtökohdista Euroopan komission, EU-maiden sekä Venäjän ja muiden kumppanimaiden kanssa. Tavoitteena on mukauttaa pohjoinen ulottuvuus toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. EU:n työryhmässä lähtökohtien hahmottelu alkoi tänä keväänä. Komission tarkoituksena on aloittaa pohjoista ulottuvuutta koskevat keskustelut Venäjän kanssa lähiaikoina. Tavoitteena on, että uusi pohjoisen ulottuvuuden asiakirja sovittaisiin yhteisesti EU:n ja Venäjän kesken. Suomi on aloittanut sisäisen pohdinnan uuden asiakirjan mahdollisista painopisteistä ja aikoo jatkaa yhteydenpitoa keskeisiin toimijoihin.

Ajankohtaista pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksista

Pohjoisen ulottuvuuden kumppanuudet, ympäristökumppanuus ja sosiaali- ja terveyskumppanuus, ovat keskeinen osa pohjoisen ulottuvuuden käytännön yhteistyötä. Suomi on tukenut molempien kumppanuuksien toimintaa.

Ympäristökumppanuuden tavoitteena on vastata alueen ydinturva- ja muihin ympäristöhaasteisiin. Suomi osallistui ympäristökumppanuuden ympäristöhankkeiden eli niin sanotun ympäristöikkunan lisärahoitukseen helmikuussa 2005 kahden miljoonan euron maksulupauksella. Lisärahoitukseen osallistuivat myös EU:n komissio (10 miljoonaa euroa), Venäjä (10 miljoonaa euroa) ja Ruotsi (6 miljoonaa euroa). Suomen kannalta merkittävin ympäristökumppanuushanke, Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo, valmistuu syksyllä 2005. Lisäksi on aloitettu kuusi muuta hanketta. Lisärahoitus helpotti ympäristöikkunan vaikeata rahoitustilannetta. Suunniteltujen ydinturva- ja muiden ympäristöhankkeiden kokonaisarvo nousee 2 miljardiin euroon, josta lahjarahan osuus on 225,7 miljoonaa euroa.

Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuuden sihteeristö ja asiantuntijaryhmät ovat aloittaneet työnsä. Kumppanuuden tietokanta on perusteilla ja käytännön koordinaatiotoiminta ja yhteishankkeet käynnistyvät varsinaisesti vuoden 2006 aikana. Suomi on osallistunut kumppanuussihteeristön, asiantuntijatyöryhmien ja tietojärjestelmän tukemiseen.

Taustaa

Pohjoisessa ulottuvuudessa ovat mukana kaikki unionin jäsenmaat, kumppanimaat Venäjä, Norja ja Islanti sekä tarkkailijamaat Yhdysvallat ja Kanada. Suomi teki esityksen EU:n pohjoisesta ulottuvuudesta vuonna 1997 ja vuonna 1999 se hyväksyttiin osaksi unionin politiikkaa. Ensimmäinen toimintaohjelma oli voimassa vuosina 2000 - 2003 ja nykyinen toinen toimintaohjelma kattaa vuodet 2004 - 2006. Pohjoinen ulottuvuus toimii kahdella tasolla. Ylätasolla pohjoinen ulottuvuus on poliittinen konsepti ja kattokäsite unionin huomion kiinnittämiseksi Koillis-Eurooppaan. Käytännön tasolla pohjoisen ulottuvuus toteutuu kumppanuuksien eli ympäristökumppanuuden ja sosiaali- ja terveyskumppanuuden muodossa. Käytännön tasolla pohjoisen ulottuvuuden toimintaa on myös kaikki se hanketoiminta, mitä yksittäiset maat, maaryhmittymät, komissio, aluejärjestöt ja muut toimijat tekevät pohjoisen ulottuvuuden maantieteellisellä alueella, etenkin Luoteis-Venäjällä.

Lisätietoja: ulkoministeriön pohjoisen ulottuvuuden yksikön päällikkö Maimo Henriksson, p. (09) 1605 6186

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 17.5.2005

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta kiirehtii valtion Tuusulan alueen kaavoitusta

Osayleiskaavasta suunnittelukilpailu yhteistyössä Tuusulan kunnan kanssa

Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli tänään 17.5.2005 valtion Tuusulan keskustassa omistamien maa-alueiden käyttöä. Noin 249 hehtaarin alue on Uudenmaan maakuntakaavassa varattu taajamatoiminnoille varuskuntakäytön lakatessa. Kunnan tavoitteena on eheyttää yhdyskuntarakennetta osoittamalla vapautuvat alueet kunnan keskustan laajenemiseen ja asuntorakentamiseen.

Talouspoliittinen ministerivaliokunta totesi, että alueen ripeä suunnittelu uuteen käyttöön vastaa myös valtion tavoitteita. Senaatti-kiinteistöt joutuu varuskunnan lakatessa tilanteeseen, jossa vuokratulot loppuvat, mutta menot (ylläpito ja kiinteistövero) säilyvät. Tämän vuoksi on tärkeää, että varuskuntarakennusten uusi käyttö ei viivästy.

Asuntorakentamista puoltavat erinomaiset liikenneyhteydet seudun työpaikkoihin, erityisesti pääradan läheisyys, sekä Helsingin alueen puute kaavoitetusta asuntorakennusmaasta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta kiirehti kaavoituksen nopeaa toteutusta ja totesi, että alue soveltuu myös hallitusohjelmassa viitatun kaupunkimaisen pientalorakentamisen edistämiseen.

Maankäyttösuunnittelu edellyttää kunnan ja valtion tiivistä yhteistyötä. Tätä varten on tarkoitus asettaa yhteistyöryhmä, jossa valtiota edustaa Senaatti-kiinteistöt. Ryhmään tulee valtion puolelta myös puolustusministeriön, pääesikunnan ja Metsähallituksen edustaja. Yhteistyöryhmän kiireellisin tehtävä on kaavaa koskevan suunnittelukilpailun toimeenpano.

Lisätietoja: alivaltiosihteeri Juhani Turunen, p. (09) 1603 3007 ja budjettineuvos Pekka Pelkonen, p. (09) 1603 3053, valtiovarainministeriö

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli Talgon tilannetta

VR Osakeyhtiö on päättänyt olla tilaamatta uusia makuuvaunuja, koska lisähankinnalle ei sen mukaan ole tarvetta. VR:n aiempaan makuuvaunutilaukseen sisältyi optio 20 makuuvaunun tilaamisesta Talgo Oy:ltä. VR on päättänyt jättää option käyttämättä.

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli syntynyttä tilannetta 17. toukokuuta. Hallitus edellytti liikenne- ja viestintäministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä valtiovarainministeriön selvittävän pikaisesti valtiovallan mahdollisuudet vaikuttaa Talgo Oy:n tilanteeseen. Huomioon otetaan mm. hankinta- ja valtiontukilainsäädännön määräykset. Ministeriöiden tulee tarkastella valtiovallan mahdollisuuksia vaikuttaa VR:n liiketaloudellisiin toimintaedellytyksiin muun kaluston, mm. IC-20 päivävaunukaluston, osalta.

Lisätietoja: valtiosihteeri Perttu Puro, p. (09) 1602 8325, liikenne- ja viestintäministeriö

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 17.5.2005

Vuoden 2005 lisätalousarvio

Hallitus sopi 17.5.2005 vuoden 2005 lisätalousarvion sisällöstä. Määrärahoja hallitus esittää lisättäväksi yhteensä 159 miljoonalla eurolla.

Määrärahoja eri kohteisiin

Aasian luonnononnettomuudesta aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamiseksi esitetään yhteensä 14,1 miljoonan euron määrärahojen lisäystä. Lisäyksestä 8 miljoonaa euroa kohdistuisi kehitysyhteistyön humanitaarisen avun menoihin, noin 1,2 miljoonaa euroa kunnille onnettomuudesta aiheutuneiden menojen korvaamiseen ja 0,8 miljoonaa euroa pelastus- ja evakuointitoimiin sekä sairaanhoitoon. Poliisin toimintamäärärahoja esitetään lisättäväksi 4,1 miljoonalla eurolla Aasian luonnonkatastrofin seurausten selvittämiseen.

Lisäksi hallitus esittää, että varsinaisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuutta nostetaan 20 miljoonalla eurolla. Lisäys on tarkoitettu Aasian luonnonkatastrofin tuhoista aiheutuvaan jälleenrakentamiseen.

Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitoon osoitettuja määrärahoja esitetään lisättäväksi 0,6 miljoonalla eurolla.

Hallitus esittää, että poliisin toimintamäärärahoja lisätään yleisurheilun MM-kilpailujen turvallisuuden hoitamiseen 3 miljoonalla eurolla. Rajavartiolaitokselle esitetään MM-kisojen aiheuttamiin tarpeisiin noin 0,8 miljoonaa euroa.

Perusradanpitoon esitetään lisäystä 4 miljoonaa euroa. Lisäksi liikenteen määrärahoja lisätään EU:n avustustuloja vastaavasti yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Määrärahoja käytetään ratojen yli-ikäisten päällysrakenteiden uusimiseen ja korvausinvestointeihin, perustienpitoon, joukkoliikenteeseen sekä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Saimaan kanavan vuokra-alueen tien kunnostamiseen osoitetaan 1 miljoonaa euroa. Suhangon kaivosalueen tieyhteyden rakentamiseen esitetään enintään 3,5 miljoonan euron sopimusvaltuutta.

Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannusarvion nousun johdosta hankkeen sopimusvaltuutta esitetään nostettavaksi 30 miljoonalla eurolla. Tuloarvioissa on huomioitu Helsingin kaupungin osuutena puolet Vuosaaren sataman liikenneväylien kustannuksista.

Saimaan kanavan luotsauksesta Luotsausliikelaitokselle aiheutuvan tulonmenetyksen kompensoimiseen esitetään noin 0,9 miljoonaa euroa. Rakennerahasto-ohjelmiin ja alueellisen maaseudun kehittämisohjelmaan tarkoitettua myöntämisvaltuutta on purkautunut vuosina 2003-2004. Hallitus esittää, että myöntämisvaltuudet budjetoidaan kunkin ministeriön hallinnonalalle uudelleen tässä lisätalousarvioesityksessä. Vastaava uudelleen budjetointi toteutettiin vuonna 2003.

Finnvera Oyj:n korkotukilainavaltuuksia esitetään korotettavaksi yhteensä 20 miljoonalla eurolla. Tästä 10 miljoonaa euroa myönnettäisiin alueellisen korkotuen piirissä oleville investointi- ja käyttöpääomalainoille ja toinen 10 miljoonaa euroa erityiskorkotuen piirissä oleville lainoille.

Hallitus esittää, että tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä sovitun työllistymisen ja muutosturvan toimintamallin rahoitukseen budjetoidaan 1.7.2005 lukien määrärahoja yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Starttirahan kustannuksiin esitetään lisäystä 2 miljoonaa euroa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan esitetään 9,9 miljoonan euron lisämäärärahaa.

Sopimuskaudelle 2005-2007 tehdyistä valtion virka- ja työehtosopimuksista sekä uusien palkkausjärjestelmien käyttöönottamisesta aiheutuviin henkilöstömenoihin eri hallinnonaloilla esitetään yhteensä 92,2 miljoonan euron lisäystä.

Valuuttamääräisen velan korkomenoihin esitetään 53 miljoonan euron vähennystä. Vähennys johtuu valuutanvaihtosopimuksista, joilla jäljellä ollut valuuttavelka on muunnettu valtaosin euromääräiseksi.

Tuloarvioita nostetaan

Lisätalousarvion varsinaisiksi tuloiksi arvioidaan 608,6 miljoonaa euroa. Verojen ja veronluonteisten tulojen arviota nostetaan aiemmin budjetoidusta 314 miljoonalla eurolla. Lisäys johtuu tulo- ja varallisuusveron sekä varainsiirtoveron ennakoitua suuremmista kertymistä.

Sekalaisten tulojen arviota nostetaan nettomääräisesti 160,2 miljoonalla eurolla. Lisäys johtuu lähinnä alkuvuonna toteutuneista osakemyynneistä sekä Valtiontakuurahastosta budjettitalouteen tuloutettavasta erästä. Samoin arviota korkotuloista ja voiton tuloutuksista korotetaan nettomääräisesti 134,3 miljoonalla eurolla johtuen ennakoitua suuremmista osinkotuloista.

Valtionvelkaa lyhennetään

Hallitus esittää, että valtion kassaa pienennetään ja valtionvelkaa vastaavasti vähennetään tulouttamalla 2 700 miljoonaa euroa valtion vuoden 2004 tilinpäätöksen osoittamasta kumulatiivisesta ylijäämästä talousarvion kattamiseen.

Valtion budjettitalous kääntyy ylijäämäiseksi ja valtion velkaa voidaan lyhentää 2 125 miljoonalla eurolla. Valtionvelan määräksi vuoden 2005 lopussa arvioidaan 61,6 miljardia euroa. Valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen alenee vuoden 2004 lopun 42,6 prosentin tasolta hieman alle 40 prosenttiin vuonna 2005.

Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus

Lisätalousarvioesityksessä tehdyt rakenteelliset muutokset ja kustannustasokorjaukset nostavat kuluvan vuoden kehystä 2 miljoonalla eurolla 28 850 miljoonaan euroon vuoden 2005 hinta- ja kustannustasossa.

Kehysmäärärahoja on nyt budjetoitu vuodelle 2005 yhteensä 28 731 miljoonaa euroa. Loppuvuoden määrärahatarpeita varten ns. jakamattomaksi varaukseksi jää 118 miljoonaa euroa.

Lisätietoja: budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen, p. (09) 1603 3105 ja apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen, p. (09) 1603 3036, valtiovarainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Peitetoimintatyöryhmä luovutti mietintönsä 13.5.2005 oikeusministeri Johannes Koskiselle ja sisäasiainministeri Kari Rajamäelle. Työryhmän mukaan peitetoimintaa suorittavalle poliisille voitaisiin joissakin tapauksissa antaa lupa osallistua järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan ja poikkeuksellisesti myös rikoksen tekemiseen. Työryhmä ehdottaa myös, että anonyyminä eli nimettömänä todistaminen oikeudenkäynnissä voitaisiin sallia poikkeuksellisen vakavien rikosten yhteydessä. Peitetoimintatyöryhmän ehdotus on oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/31402.htm. Lisätietoja antavat lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, p. (09) 1606 7700 oikeusministeriöstä ja poliisijohtaja Jorma Toivanen, p. (09) 1604 2817 sisäasiainministeriöstä.

Kauppa- ja teollisuusministeriön, Energiamarkkinaviraston ja tilaustyönä tehtävän edistämistoiminnan työnjaon kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa 12.5.2005 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Työryhmän mukaan energian säästön ja uusiutuvan energian edistämistoimintaa voidaan toistaiseksi jatkaa nykytilanteen pohjalta sitä kehittäen ja tehostaen. Nykykäytännön jatkaminen edellyttää, että ns. sidosyksikkönä toimivan Motiva Oy:n sidosyksikköluonne säilyy ja selkiytyy. Se edellyttää, että kauppa- ja teollisuusministeriö yksin tai yhdessä muiden valtionhallinnon yksiköiden kanssa valvoo sidosyksikköä samalla tavalla kuin se valvoo omia toimipaikkojaan ja sidosyksikkö harjoittaa pääosaa toiminnastaan omistajiensa kanssa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tulisi kehittää sidosyksikköhankintoja yhteistyössä muiden ministeriöiden ja keskusvirastojen kanssa siten, että ne muodostavat selkeitä ohjelmallisia toimeksiantoja, joissa on määritetty selvät tulostavoitteet. Raportti on osoitteessa http://www.ktm.fi/chapter_images/505807_077eos1205raportti.doc. Lisätietoja antavat osastopäällikkö Taisto Turunen, p. (09) 1606 4700 ja teollisuusneuvos Sirkka Vilkamo, p. (09) 1601 4810 kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutus ja käyttö vuonna 2003 -selvitys luovutettiin 13.5.2005 sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvityksestä ilmenee, että työterveyshuollon erikoislääkäreistä 30 prosenttia on vähintään 55-vuotiaita. Henkilöstön eläköityminen onkin tärkein haaste työterveyshuollolle. Selvityksen tavoitteena oli selvittää työterveyshenkilöstön pätevyyttä, moniammatillisuuden toteutumista sekä koulutustarpeita kaksi vuotta uudistuneen työterveyshuoltolain voimaantulosta. Selvityksessä ehdotetaan mm. seutukunnallisen ja alueellisen yhteistyön lisäämistä ja kehittämistä, jotta moniammatillisuus ja palveluiden saatavuus varmistetaan myös haja-asutusalueilla. Koulutettavien määrää pitäisi lisätä ja koulutuksen sisältöä kehittää. Asiantuntijoiden integroitumista työterveyshuoltoon halutaan edistää. Selvitys on osoitteessa http://www.stm.fi. Lisätietoja antavat ylilääkäri Pirjo Manninen, p. 030 474 7262 Työterveyslaitokselta ja ylitarkastaja Marja-Leena Hiltunen, p. (09) 160 73845 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Ohjelmaa naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseksi valmistellut työryhmä luovutti ehdotuksensa 18.5.2005 sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreelle. Työryhmä katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvoinen palkkaus on oikeudenmukaisen, laadukkaan ja tuottavan työelämän keskeisimpiä perusedellytyksiä. Työryhmän ehdotusten tavoitteena on, että naisten ja miesten välinen säännöllisen työajan palkkaero kaventuisi nykyisestä noin 20 prosentista vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä. Samapalkkaisuutta edistäviä toimenpiteitä ehdotetaan seuraaville alueille: työmarkkinoiden ja koulutuksen sukupuolen mukainen eriytyminen (segregaatio), naisten urakehitys, pätkätyöt, tasa-arvosuunnitelmat, perheen ja työn yhteensovittaminen, palkkausjärjestelmät sekä palkka- ja sopimuspolitiikka, tilastojen ja tilastoyhteistyön kehittäminen sekä yritysten ja yhteisöjen yhteiskuntavastuu. Tavoitteena on, että näillä kohdealueilla samapalkkaisuusohjelman avulla voidaan tukea jatkuvuutta ja pitkäjänteistä toimintaa, jota voidaan kehittää tulosten ja tarpeiden mukaisesti. Ehdotus on ositteessa http://www.stm.fijulkaisuttyöryhmämuistiot. Lisätietoja antavat erikoistutkija Marja-Liisa Anttalainen, p. (09) 1607 4080 ja neuvotteleva virkamies Leila Mlart, p. (09) 1607 3837 sosiaali- ja terveysministeriustä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.