Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 19/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.5.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 56/2005 vp) laiksi omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lailla omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin jäsenvaltioiden 22.7.2003 hyväksymä puitepäätös omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa. Laki sisältää sekä aineelliset että menettelylliset säännökset toisen jäsenvaltion tekemän jäädyttämispäätöksen täytäntöönpanosta Suomessa sekä Suomessa tehdyn jäädyttämispäätöksen lähettämisestä täytäntöön pantavaksi toiseen jäsenvaltioon. Pakkokeinolakiin, kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annettuun lakiin sekä Suomen ja muiden pohjoismaiden välisestä yhteistoiminnasta rikosasioissa annettujen tuomioiden täytäntöönpanossa annettuun lakiin tehdään puitepäätöksen täytäntöönpanoon liittyvät muutokset. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 57/2005 vp) laiksi Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa. Lailla saatetaan Euroopan talousalueelta saatuun osinkoon kohdistuva osingonsaajan verotus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräysten mukaiseksi. Osingonsaajan verotusta oikaistaan palauttamalla saadusta osinkotulosta liikaa suoritettu Suomen vero. Palautettavan veron määräksi arvioidaan 50-60 miljoonaa euroa. (VM erityisasiantuntija Sami Laaksonen 1603 3205)

Esitys (HE 58/2005 vp) laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annettua lakia muutetaan siten, että kauppa-alustukea voidaan jatkossa maksaa myös sellaiselle varustamotoimintaa harjoittavalle suomalaiselle työnantajalle, joka ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja. Tällä hetkellä tukea voidaan maksaa vain aluksen suomalaiselle omistajalle. Lisäksi lakia täsmennetään vastaamaan Euroopan yhteisöjen komission meriliikenteen valtiontuen suuntaviivoja. Kauppa-alusluetteloon merkitsemisen ja tuen maksamisen edellytyksenä olevaa määritelmää liikenteen laadusta selvennetään. Lain voimaantulosta on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Esitys (HE 59/2005 vp) laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 5 §:n muuttamisesta. Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa oleva hammashuoltajan nimike muutetaan suuhygienistiksi. Suuhygienistin nimike on myös tutkintonimike. (STM hallitusneuvos Eija Koivuranta 1607 4350)

Esitys (HE 60/2005 vp) Suomen ja Puolan välisen energiansäästöä ja ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopimuksen irtisanomisen hyväksymisestä. Suomi irtisanoo Suomen ja Puolan välisen energiansäästöä ja ympäristönsuojelua koskevan yhteistyösopimuksen. Sopimuksen mukaiset viimeiset hankkeet on toteutettu eikä uusia hankkeita enää esitetty yhteistyön piiriin. Tämän vuoksi ja koska Puola on liittynyt Euroopan unionin jäseneksi, sopimus on käynyt tarpeettomaksi. Irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun toinen osapuoli on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. (YM neuvotteleva virkamies Kristiina Isokallio 1603 9508)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 13.5.2005 seuraavat lait:

Laki arvopaperimarkkinalain muuttamisesta, laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta, laki rikoslain muuttamisesta, laki kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 48 §:n muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 94 §:n muuttamisesta ja laki arvo-osuusjärjestelmästä annetun lain 13 §:n muuttamisesta (HE 137/2004 vp). Arvopaperimarkkinalain ja Rahoitustarkastuksesta annetun lain muutoksilla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/6/EY sisäpiirikaupoista ja markkinoiden manipuloinnista (markkinoiden väärinkäyttö) sekä komission kyseisen direktiivin nojalla antamat kolme komission direktiiviä. Arvopaperimarkkinalakiin lisätään keskeiset markkinoiden väärinkäyttöön liittyvät säännökset, mm. sisäpiirintiedon ja kurssin vääristämisen määritelmät sekä sisäpiirintiedon käyttöä ja kurssin vääristämistä koskevat säännökset. Lakiin lisätään myös säännökset yrityskohtaisesta sisäpiirirekisteristä ja arvopaperinvälittäjän velvollisuudesta ilmoittaa Rahoitustarkastukselle epäilyttävistä arvopaperikaupoista. Rahoitustarkastuksesta annettuun lakiin lisätään säännökset kahdesta uudesta hallinnollisesta seuraamuksesta, rikemaksusta ja seuraamusmaksusta. Rikemaksun Rahoitustarkastus voi määrätä itse. Seuraamusmaksun määrää markkinaoikeus Rahoitustarkastuksen esityksestä. Rahoitustarkastuksen tietojensaantioikeutta koskevia säännöksiä tarkistetaan. Lisäksi muutetaan sijoitusrahastolakia, rikoslakia, kaupankäynnistä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annettua lakia, sijoituspalveluyrityksistä annettua lakia, luottolaitostoiminnasta annettua lakia, arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia. Lait tulevat voimaan 1.7.2005. (VM lainsäädäntöneuvos Seppo Tanninen 1603 3096)

Laki maaseutuelinkeinorekisteristä annetun lain 2 §:n ja 5 §:n muuttamisesta ja laki kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain muuttamisesta (HE 258/2004 vp). Maaseutuelinkeinorekisteristä annettua lakia muutetaan siten, että tilan oman siemenen käyttöä koskevien maksujen perinnässä tarvittavat tiedot voidaan merkitä maaseutuelinkeinorekisteriin ja että kyseisiä tietoja voidaan käyttää tilan oman siemenen käytöstä lajikkeen omistajalle suoritettavan korvauksen perimiseen. Kasvinjalostajanoikeudesta annettuun lakiin lisätään pykälä, jossa säädetään lajikkeen omistajan oikeudesta saada maaseutuelinkeinorekisteristä tietoja tilan oman siemenen käyttöä koskevien maksujen perimiseksi. Lait tulevat voimaan 1.6.2005. (MMM maatalousneuvos Kirsi Heinonen 1605 4221)

Laki metsästyslain muuttamisesta (HE 278/2004 vp ja LA 16/2005 vp). Metsästyslakia muutetaan siten, että metsäkauriin metsästykseen ei enää vaadita pyyntilupaa. Säädöstasoa tarkistetaan ampumakokeen voimassaoloajan ja kokeen suorittamisesta annettavan todistuksen osalta. Lakiin otetaan riittävät valtuudet siihen, että maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan säätää ampumakokeen järjestämisestä, kokeen suorittamispaikasta ja kokeessa käytettävistä aseista ja patruunoista. Asetuksella voidaan myös velvoittaa metsästäjät antamaan riistanhoitopiirille saalistietoja metsäkauriin pyynnistä, jos tiedot ovat tarpeen kannan kehityksen seuraamista varten. Valtioneuvoston asetuksenantovaltaa laajennetaan siten, että asetuksella voidaan säätää myös ajallisia rajoituksia joidenkin pyyntivälineiden tai pyyntimenetelmien käytölle. Riistanhoitopiirin hallitukseen valitaan yksi jäsen alueellisesti merkityksellisten maanomistajajärjestöjen asettamista ehdokkaista. Lakiin tehdään lisäksi teknisluonteisia tarkistuksia. Laki tulee voimaan 1.8.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa metsäkauriin metsästyksen saalismäärien sekä metsäkauriskannan kehitystä samoin kuin metsäkauriin aiheuttamien vahinkojen korvauskäytäntöä ja että maa- ja metsätalousvaliokunnalle toimitetaan seurannan tuloksista selvitys vuoden 2006 loppuun mennessä. (MMM ylitarkastaja Sami Niemi 1605 3374)

Laki asuntosäästöpalkkiolain 5 §:n muuttamisesta, laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta ja laki oman asunnon hankintaan myönnettävien lainojen korkotuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 276/2004 vp). Nuorten ensiasunnon hankintaa tukevassa asuntosäästöpalkkiojärjestelmässä (ASP) pienennetään vaadittavaa omasäästöosuutta nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin asunnon kauppa- tai hankintahinnasta. Samalla valtion osatakauksen osuutta ASP-korkotukilainaa saavilla nostetaan. Lisäksi korkotuen maksuaikaa pidennetään nykyisestä 6 vuodesta 10 vuoteen. Lait tulevat voimaan 1.6.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin asetustasolla säädettyjen ASP-lainojen enimmäismäärien nostamiseksi järjestelmän käyttökelpoisuuden lisäämiseksi. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää jatkossa mahdollisuudet ASP-lainojen valtiontakauksen enimmäismäärän nostamiseksi ja tekee tätä tarkoittavan esityksen. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

Laki vuokra-asuntojen korkotukilainalla rahoitettujen asuntojen vapautumisesta käyttörajoituksista (HE 229/2004 vp). Kunta voi myöntää luvan käyttää vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain nojalla rahoitettua asuntoa muussa kuin asuntokäytössä ja Valtion asuntorahasto voi vapauttaa tällaisen asunnon tai talon käyttörajoituksista. Jos kyseessä on osaomistusasunto, enemmistöosakas ja asukas voivat sopia asunnon lunastamisesta omistusasunnoksi, kun viisi vuotta on kulunut korkotukilainan ensimmäisen erän nostamisesta. Nykyisin aika on lainamuodosta riippuen 10 tai 20 vuotta. Rajoituksista vapautumisen edellytyksenä on lisäksi, että vapautettavan tai vapautuvan asunnon tai talon osuus korkotukilainaksi hyväksytystä lainasta maksetaan takaisin. Laki tulee voimaan 1.6.2005. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

Tasavallan presidentti hyväksyi pöytäkirjan terrorismin vastustamisesta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen muuttamisesta ja vahvisti lain terrorismin vastustamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 254/2004 vp). Terrorismin vastustamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen pöytäkirjan pääsisältönä on yleissopimuksen ajanmukaistaminen siten, että se kattaa yleismaailmallisissa terrorisminvastaisissa yleissopimuksissa rangaistaviksi määrätyt teot, sekä varaumakäytännön muuttaminen siten, että poliittisia rikoksia koskevan perusteen käyttöä kieltäytymisperusteena rikoksentekijän luovuttamisessa rajoitetaan. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 13.5.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Namibian tasavallan kanssa tehdyn sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja laki tulevat voimaan 21.5.2005. Asetus tulee voimaan 21.5.2005. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 1605 6167)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 13.5.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Valtuuskunnan asettaminen Euroopan neuvoston kolmanteen huippukokoukseen Varsovassa 16.-17.5.2005 ja ulkoasiainministeriön oikeuttaminen määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja avustajat. Suomen valtuuskuntaa johtaa tasavallan presidentti Tarja Halonen. Valtuuskunnan kokoonpano: suurlähettiläs Ann-Marie Nyroos Strasbourgin pysyvä edustusto, kansliapäällikkö Jarmo Viinanen tasavallan presidentin kanslia, suurlähettiläs Jan Store Varsovan suurlähetystö, osastopäällikkö Pilvi-Sisko VierrosVilleneuve ulkoasiainministeriö, yksikön päällikkö Johanna Suurpää ulkoasiainministeriö ja Tarja Kantola Kansainvälisten ihmisoikeusasiain neuvottelukunta. (UM apulaisosastopäällikkö Anne Sipiläinen 1605 5519)

Suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Jan Storen valtuuttaminen allekirjoittamaan eurooppalainen yleissopimus terrorismin ehkäisemisestä. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 12.5.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain soveltamisesta ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa. Asetuksella säädetään keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (45/2005) 3 §:n mukaisesti mainitun lain ja pöytäkirjan soveltamisesta ennen pöytäkirjan kansainvälistä voimaantuloa Suomen ja pöytäkirjan 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antaneen jäsenvaltion välillä. Asetus tulee voimaan 22.5.2005. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvoston asetus poliisin hallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. Poliisikoulutuksesta annettuun lakiin liittyen poliisioppilaitosten virkojen kelpoisuusvaatimuksia koskevat säännökset otetaan poliisin hallinnosta annettuun asetukseen. Lisäksi asetuksessa säädetään muun muassa Poliisimuseosta. Asetus tulee voimaan 15.5.2005. (SM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1604 2843)

Valtioneuvoston asetus poliisikoulutuksesta. Asetus liittyy poliisikoulutuksesta annettuun lakiin. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä muun muassa poliisioppilaitosten hallituksesta ja poliisioppilaitoksissa suoritettavista tutkinnoista. Asetus tulee voimaan 15.5.2005. (SM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1604 2843)

Valtioneuvoston asetus lääninhallitusasetuksen 6 §:n muuttamisesta. Poliisikoulutuksesta annettuun lakiin liittyen lääninhallitusasetukseen tehdään teknisluonteisia tarkistuksia. Asetus tulee voimaan 15.5.2005. (SM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1604 2843)

Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:n muuttamisesta. Poliisikoulutuksesta annettuun lakiin liittyen sisäasiainministeriöstä annettuun asetukseen tehdään teknisluonteisia tarkistuksia. Asetus tulee voimaan 15.5.2005. (SM ylitarkastaja Riitta Aulanko 1604 2843)

Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvien vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta (alusjäteasetus) muutetaan siten, että siihen sisällytetään tarkemmat säännökset alusten typen ja rikin oksidipäästöjen vähentämisestä, polttoaineen luovutustodistuksesta ja polttoainenäytteistä, jätteenpoltosta aluksilla sekä laitteistojen hyväksymisestä. Asetus tulee voimaan 19.5.2005. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 1602 8573)

Valtioneuvoston asetus alusten katsastuksista annetun asetuksen 46 §:n muuttamisesta. Asetuksen 46 §:ään sisältyvää luetteloa katsastustodistuksista sekä todistus- ja turvallisuuskirjoista täydennetään viittauksella VI liitteen mukaiseen kansainväliseen ilmansuojelutodistuskirjaan. Asetus tulee voimaan 19.5.2005. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 1602 8573)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun asetuksen muuttamisesta. Vuoden 2007 alusta ADR-ajolupavaatimus koskee vaarallisten aineiden tiekuljetuksia riippumatta ajoneuvon suurimmasta sallitusta kokonaismassasta. Samalla asetukseen tehdään ajoluvan uudistamiseen liittyviä muutoksia ja poistetaan säännöksiä, joista säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa. Asetus tulee voimaan 1.6.2005. Asetuksen 5 § tulee kuitenkin voimaan 1.1.2007. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 §:n ja liitteen 1 muuttamisesta. Asetukseen otetaan säännös, jonka mukaan turvallisuusneuvonantajan tehtäviin kuuluu myös velvollisuus seurata, että toiminnanharjoittajalla on toiminnassa sovellettava turvasuunnitelma. Asetus tulee voimaan 1.6.2005. Asetuksen liite 1 tulee kuitenkin voimaan 1.7.2005. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Valtioneuvoston asetus investointituesta ja kehittämistuesta maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Yrityskokoa koskevaa määritelmää tarkistetaan 6.5.2003 annetun Euroopan yhteisöjen komission suosituksen mukaiseksi. Lisäksi komission asetuksen (EY) N:o 1/2004 mukaisesti tuen piiriin hyväksytään käytettyjen koneiden ja laitteiden hankinta tietyin asetuksessa mainituin edellytyksin. Asetus tulee voimaan 1.6.2005. (KTM hallitussihteeri Eerikki Nurmi 1606 3506)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 12.5.2005 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Uzbekistanin kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystn ja jvsen on kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori. (UM ulkoasiainneuvos Vesa Hölttä 1605 5741)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston valtiontalouden kehyksistä vuosille 2006-2009 antaman selonteon johdosta (EK 8/2005) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvistä lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus muuttaa kehysmenettelyä välittömästi niin, että se mahdollistaa elinkaarimallin ja muiden uusien rahoitusmallien käyttämisen yhtäläisesti perinteisen rahoitustavan kanssa. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös määrätä valtion edustajaksi CSC-Tieteellinen laskenta Oy:n vuonna 2005 pidettäviin yhtiökokouksiin kansliapäällikkö Markku Linna varamiehenään ylijohtaja Arvo Jäppinen. (OPM opetusneuvos Hannele Hermunen 1607 7491)

Päätös esitykseksi Euroopan yhteisöjen komissiolle jätettävästä Etelä-Suomen kansallista tukea koskevasta ohjelmamuutoksesta. Euroopan yhteisöjen komissiolle tehdään esitys EteläSuomen kansallista tukea (valtiontuki N518/2003) koskevan komission päätöksen K(2004)475 liitteen III muuttamiseksi. Muutoksella korotettaisiin vuosina 2005-2007 uuhien ja kuttujen tuen maksuvaltuutta. Vastaavasti muiden tuoteryhmien tuen maksuvaltuutta alennettaisiin. Kokonaismaksuvaltuus säilyisi ennallaan. Komissiota pyydetään myös vahvistamaan, että ympäristötuen kansallista lisäosaa voitaisiin maksaa viittä vuotta pidemmille sitoumuksille. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 12.5.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 18/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (yleisen verokannan vähimmäistaso). Ehdotuksen tarkoituksena on mahdollistaa päätöksen tekeminen yhteisössä vuoden 2005 jälkeen sovellettavan yleisen verokannan tasosta. Päätös on tarpeen, jotta estettäisiin jäsenvaltioissa sovellettavien yleisten verokantojen nykyistä suurempi vaihtelu, joka voisi johtaa rakenteelliseen epätasapainoon unionin sisällä tai kilpailun vääristymiseen tietyillä toimialoilla. Ehdotuksen mukaan nykyisin sovellettavan lainsäädännön voimassaoloa jatkettaisiin ja yleisen verokannan alarajaksi vahvistettaisiin 15 prosenttia 1.1.2006-31.12.2010. (VM ylitarkastaja Risto Sakki 1603 3156)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 12.5.2005 seuraavat nimitysasiat:

Varatuomari Jari Takanen puolustusministeriön kaupallisen neuvoksen määräaikaiseen (A 29) virkasuhteeseen 16.5.2005-15.1.2008, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka viran vakinainen haltija on virkavapaalla. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Oikeustieteen kandidaatti Raino Hassinen puolustusministeriön hallitussihteerin (A 24) virkaan 16.5.2005 lukien. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

Tekniikan lisensiaatti Heikki Eljas Aurasmaa Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen johtajan (A 31) virkaan 1.6.2005 lukien. (KTM hallintojohtaja Hannes Aulu 1606 3618)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 11.5.2005 seuraavia asioita:

Vuoden 2005 talousarvion momentilta 24.30.66.2 (Varsinainen kehitysyhteistyö; maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö) 8 miljoonan euron myöntäminen Kenialle maaseudun sähköistämisen tukihankkeelle vuosille 2005-2008. (UM kehitysyhteistyöneuvos Heli Sirve 1605 6260)

Kunta- ja palvelurakenneryhmän asettaminen toimikaudeksi 11.5.2005-31.5.2006 valmistelemaan kunta- ja palvelurakenneuudistus -hanketta. Kokoonpano: puheenjohtaja: alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen sisäasiainministeriö; varapuheenjohtaja: valtiosihteeri Pertti Rauhio valtiovarainministeriö; jäsenet: kansanedustaja Eva Biaudet (RKP), kansanedustaja Rakel Hiltunen (SDP), kansanedustaja Anne Huotari (Vas.), valtiosihteeri Leila Kostiainen sosiaali- ja terveysministeriö, valtiosihteeri Antti Mykkänen sisäasiainministeriö, kansanedustaja Pekka Nousiainen (Kesk.), kansanedustaja Maija Perho (Kok.), valtiosihteeri Terttu Savolainen sosiaali- ja terveysministeriö, kansanedustaja Osmo Soininvaara (Vihr.) ja valtiosihteeri Stefan Wallin ympäristöministeriö. Kunta- ja palvelurakenneryhmään kuuluu lisäksi myöhemmin nimettävä projektipäällikkö. Pysyvät asiantuntijat: ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriö, johtaja Leena Karessuo Suomen Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto, kansliapäällikkö Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriö, kansliapäällikkö Markku Linna opetusministeriö, varatoimitusjohtaja Kari-Pekka MäkiLohiluoma Suomen Kuntaliitto, valtiosihteeri Anssi Paasivirta kauppa- ja teollisuusministeriö, toimitusjohtaja Risto Parjanne Suomen Kuntaliitto, valtiosihteeri Raimo Sailas valtiovarainministeriö, ylijohtaja Cay Sevn siseasiainministeriö ja kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriö. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 1604 2816)

Öljysuojarahaston vuoden 2004 tilinpäätöksen vahvistaminen. Tilinpäätöslaskelmien mukaisesti öljysuojarahaston tilikauden kulujäämä on vuonna 2004 ollut 4 722 442,30 euroa ja taseen loppusumma 4 461 679,22 euroa. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 1603 9737)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 10.5.2005

YK:n huippukokous, globalisaation hallinta ja EN:n huippukokous esillä

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa tiistaina 10. toukokuuta käsiteltiin Suomen valmistautumista YK:n syyskuussa New Yorkissa pidettävään huippukokoukseen, valtioneuvoston globalisaatioselvitystä eduskunnalle sekä Suomen osallistumista Euroopan neuvoston huippukokoukseen Varsovassa 15.-16.5. ja ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssiin New Yorkissa 2.-27.5.2005.

YK:n huippukokouksessa tarkastellaan YK:n vuosituhatjulistusta, vuosituhannen kehityspäämäärien sekä YK:n keskeisten suurten huippukokousten tavoitteiden toteutumista. Suomi tukee YK:n pääsihteerin maaliskuussa julkistaman raportin "In larger freedom" suosituksia ja katsoo, että YK:ta on uudistettava siten, että sen toiminta multilateraalisen yhteistyön keskeisenä toimijana vahvistuu.

Valtioneuvosto antaa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle selvityksen, jossa käsitellään kokonaisvaltaisesti globalisaation hallintaa Suomen politiikan päämäärien kannalta. Selvitys on jatkoa ulkoasiainministeriön vuonna 2001 antamalle selvitykselle. Hallitus näkee globalisaation hallinnan osana Suomen kansainvälistä toimintaa. Oikeudenmukaisen ja tasapuolisen globalisaatiokehityksen edistämiseksi lähtökohtia ovat maailmanlaajuisen köyhyyden poistaminen, kansainvälinen oikeusjärjestys, kansainvälisen toiminnan sääntöpohjaisuus, monenkeskinen toimintatapa, eri toimintalohkojen keskinäinen johdonmukaisuus, yhteistoiminnan ja osallistumisen edistäminen globaalilla, alueellisella ja kansallisella tasolla. Suomi haluaa vaikuttaa erityisesti Euroopan unionin ja YK:n vahvistamiseen sekä samalla etsiä globalisaation hallinnan uusia keinoja.

Euroopan neuvosto järjestää kolmannen huippukokouksensa Varsovassa 15.-16.5.2005. Suomi katsoo, että huippukokouksessa tulisi selkeyttää Euroopan neuvoston roolia muihin Euroopassa toimiviin keskeisiin järjestöihin ja määritellä keskeiset prioriteetit järjestön lähivuosien työlle. Huippukokouksen tavoitteena on vahvistaa Euroopan neuvoston strategiseksi tavoitteeksi "Eurooppa ilman rajalinjoja". Samalla halutaan vahvistaa demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen niiksi yhteisiksi arvoiksi, joiden pohjalta Euroopan neuvosto jatkossakin määrittelee oman toimintansa prioriteetit.

Ydinsulkusopimuksen 7. tarkastelukonferenssi käynnistyi New Yorkissa 2.5. ja se jatkuu toukokuun 27. päivään. Suomi tukee vahvasti ydinsulkusopimusta ja sen säilymistä kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden kulmakivenä. Konferenssiin valmisteltu EU:n yhteinen kanta sisältää tärkeät tavoitteet sopimuksen loukkaamattomuuden säilyttämiseksi, täytäntöönpanon tehostamiseksi ja maailmanlaajuiseksi saattamiseksi. Keskeistä on myös, että kaikki osapuolet noudattavat täysimääräisesti sopimuksen määräyksiä. Kestävien tulosten saavuttamiseksi tasapaino sopimuksen kolmen pilarin - ydinaseiden leviämisen estäminen, ydinaseriisunta ja ydinvoiman rauhanomainen käyttö - välillä tulee säilyttää.

Lisätietoja: erityisavustaja Folke Sundman, p. (09) 1605 5016, erityisavustaja Satu Mäki, p. (09) 1605 6306, osastopäällikkö Hannu Kyröläinen, p. (09) 1605 5036, yksikön päällikkö Pia Rantala, p. (09) 1605 5281, yksikön päällikkö Johanna Suurpää, p. (09) 1605 6551 ja yksikön päällikkö Laura Kansikas-Debraise, p. (09) 1605 6185, ulkoasiainministeriö

HALLINNON JA ALUE-KEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 12.5.2005

Merenkulkulaitoksen keskushallinnon sijaintipaikka jatkossakin Helsinki

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puoltaa, että Merenkulkulaitoksen keskushallinnon toiminnot jäävät Helsinkiin. Sen sijaan ministerityöryhmä jätti päätöksen Rautatieviraston sijoittamisesta vielä pöydälle.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä kokoontui 12. toukokuuta.

Ministerityöryhmä totesi, että eri selvitykset ovat osoittaneet Merenkulkulaitoksen keskushallinnon tehokkaimmaksi ja toimivimmaksi sijaintipaikaksi pääkaupunkiseudun. Nykyisestä sijaintipaikastaan Merenkulkulaitoksen keskushallinnon pystyy parhaiten palvelemaan sen sidosryhmiä.

Ministerityöryhmä puoltaa liikenne- ja viestintäministeriön esittämällä tavalla, että Merenkulkulaitoksen tukitoiminnoista siirretään erityistehtäviä Turkuun yhteensä noin 20 työpaikkaa. Nämä toiminnot käsittelevät mm. merenmittausta, väylätoimintaa, yhteysalusliikennettä ja telematiikkaa.

Samassa yhteydessä ministerityöryhmä päätyi puoltamaan Nauvon Pärnäisissä sijaitsevan alueellisen VTS-toiminnan kehittämistä sekä Vaasan meriliikennekeskuksen toimintaedellytysten turvaamista ja parantamista.

Merenkulkulaitoksen keskushallinnon toimintoja on vuosien 2003-2005 aikana alueellistettu Turkuun noin 50 työpaikkaa sekä Lappeenrantaan ja Joensuuhun yhteensä 15 viran verran.

Merenkulkulaitoksen keskushallinnossa työskentelee noin 270 henkilöä.

Rautatieviraston sijoittamista käsitellään hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä vielä tämän kuun aikana.

Rautatievirasto perustetaan vuoden 2006 alusta ja sen taustalla ovat EU:ssa sovitun rautatielainsäädännön vaatimukset. Rautatievirasto vastaa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja sen on oltava riippumaton ja itsenäinen suhteessa Ratahallintokeskukseen ja rautatieliikenteen harjoittajiin.

Lisätietoja: apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen, p. (09) 1602 8639, liikenne- ja viestintäministeriö ja pääjohtaja Markku Mylly, p. 0400 568 792, Merenkulkulaitos

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Saaristoliikenteen kehittämistyöryhmä jätti väliraporttinsa 6.5.2005 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Työryhmän mukaan saariston yhteysalusliikenteen henkilö- ja tavarankuljetusmaksuja ei ole tarpeen muuttaa ensi vuoden aikana. Työryhmä katsoo, että vuoden 2005 alusta voimaan tulleet korotukset ovat riittävät. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Harry Favorin, p. (09) 1602 8492 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Selvitykset yrittäjyydestä, kasvuyrityksistä ja yritysten ulkomaalaisomistuksesta luovutettiin 11.5.2005 kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Yrittäjyyskatsauksen mukaan uusia innovatiivisia kasvuyrityksiä pitäisi syntyä jatkossa moninkertainen määrä nykyisestä edistämään rakennemuutosta ja vahvistamaan kansantalouden dynamiikkaa sekä korvaamaan ulkomaille siirtyviä työpaikkoja, jotta Suomi voisi menestyä globaalitalouden kilpailussa. Suomessa on kansainvälistä huippuluokkaa oleva tutkimus- ja tuotekehitysinnovaatioiden tuotantojärjestelmä, jonka luomalle perustalle kuitenkin syntyy riittämättömästi kasvuyrityksiä ja tuotantotoimintaa. Kasvuyrittäjyyskatsauksen mukaan enemmistö suomalaisista yrittäjistä ei usko toiminnan kasvattamisen tuovan hyötyä itselle tai yritykselle. Mielikuvat kasvun vähistä hyödyistä johtavat usein siihen, ettei kasvua aktiivisesti tavoitella. Ulkomaalaisomistus ja Suomi -tutkimuksen mukaan hyvinvoinnin kannalta rakennepolitiikka on hyödyllistä, jos siitä on hyötyä sekä kotimaisille että ulkomaisille omistajatahoille. Tekijät, jotka houkuttavat ulkomaisia sijoittajia Suomeen ovat samankaltaisia kuin ne syyt, jotka kannustavat suomalaisia sijoittamaan ulkomaille. Viime kädessä on kysymys siitä, miten hyvin tietty sijoitusympäristö mahdollistaa tuoton saamisen sijoitetulle pääomalle. Selvitykset ovat saatavilla kauppa- ja teollisuusministeriön Internet-sivuilla osoitteessa http://www.ktm.fi/tiedote. Lisätietoja antavat ylitarkastaja Kimmo Hyrsky, p. (09) 1606 2641 kauppa- ja teollisuusministeriöstä, johtaja Jarna Heinonen, gsm 050 563 1713 PK-Instituutista ja toimitusjohtaja Toni Riipinen, gsm 050 554 1143 LTT-Tutkimus Oystä.

Työvoimapalvelujen ohjausjärjestelmää selvittänyt virkamiestyöryhmä luovutti mietintönsä 12.5.2005 työministeriölle. Työryhmä ehdottaa siirtymistä työvoimapalvelujen osalta nykyistä matalampaan hallintomalliin, jossa työministeriöllä on entistä vahvempi ohjaus työhallinnon asiakaspalveluihin. Työvoimapalvelujen ohjausjärjestelmän keskeisenä ongelmana on ollut epätasainen onnistuminen asiakaspalvelujen hoidossa maan eri osissa. Ohjauksen tehostaminen luo mahdollisuudet kehittää, tehostaa ja yhdenmukaistaa työhallinnon asiakaspalvelua. Valtakunnallisten verkkopalvelujen ja puhelimeen perustuvien palvelujen käyttö on jo nyt laajaa ja näitä palveluja on tarkoitus vielä monipuolistaa sekä asiakkaiden suoraan käyttäminä palveluina että työvoimatoimistojen palvelujen tukena. Keskitettyä ohjausta tarvitaan myös valtakunnallisten palvelukonseptien kehittämisessä. Esimerkkejä uusista palvelukonsepteista ovat avoimille markkinoille suuntaavat työnhakukeskukset ja rakennetyöttömyyden purkuun tähtäävät työvoiman palvelukeskukset. Keskitetyssä ohjauksessa on myös helpompi sopia työvoimatoimistojen tehtävien nykyistä laajemmasta tehtävien eriyttämisestä. Työryhmän raportti "Julkisen työvoimapalvelun ohjausjärjestelmän uudistamista koskeva selvitys" on osoitteessa http://www.mol.fi/julkaisut. Lisätietoja antavat kansliapäällikkö Markku Wallin, p. 010 60 48010 ja työryhmän puheenjohtaja, ylitarkastaja Marja-Riitta Pihlman, p. 010 60 49254 työministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.