Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 14/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 8.4.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 25/2005 vp) passilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Uuden passilain keskeinen uudistus on biometrisen tunnisteen käyttöönotto keskitetysti valmistetussa passissa, diplomaattipassissa, virkapassissa, pakolaisen matkustusasiakirjassa ja muukalaispassissa. Biometrisia tunnisteita ja passin turvatekijöitä koskevat säännökset sisältyvät neuvoston asetukseen (EY) 2252/2004 jäsenvaltioiden myöntämien passien ja matkustusasiakirjojen turvatekijöitä ja biometriikkaa koskevista vaatimuksista. Uudistettavien passien sirulle talletetaan tässä vaiheessa biometrisena tunnisteena vain kasvokuva. Sormenjälkien käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset valmistellaan erikseen myöhemmin. Biometrisen tunnisteen käyttöönottoon liittyen alle 15-vuotiaiden lasten merkitsemisestä huoltajansa passiin sekä seuruepassin käytöstä luovutaan. Passin yleistä voimassaoloaikaa lyhennetään tunnistettavuuden parantamiseksi kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Väliaikaisen passin saamisedellytyksiä kiristetään niiden keskitetysti valmistettuja passeja alhaisemman turvatason vuoksi. Kansalaisten palvelun parantamiseksi passia voi hakea ja sen voi myöntää mikä tahansa kihlakunnan poliisilaitos eli myöntäminen ei olisi enää sidottu hakijan kotikunnan poliisilaitokseen. Myös henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa annettua lakia, ulkomaalaislakia ja ulkomaalaisrekisteristä annettua lakia muutetaan. Lait on tarkoitettu voimaan vuodenvaihteessa 2005-2006. (SM lupahallintopäällikkö Anne Aaltonen 1604 2224)

Esitys (HE 26/2005 vp) laiksi keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Muutoksella pannaan täytäntöön lain perustana olevaan neuvoston direktiiviin tehdyt muutokset. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Esitys (HE 27/2005 vp) laiksi verohallintolain 11 §:n muuttamisesta. Verohallintolaissa olevaan verotuskustannusten käsitteeseen tehdään sanonnallinen tarkennus. Verotuskustannuksien laskentaperusteen muodostavat valtion varsinaisen talousarvion mukaiset ja edellisen vuoden tilinpäätöksen perusteella tarkistetut verohallinnon menot sekä toiminnan menoihin liittyvä arvonlisäveron osuus. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Esitys (HE 28/2005 vp) nuorisolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Nuorisolaki korvaa nuorisotyölain vuodelta 1995. Nuorisolaissa säädetään lain tarkoituksesta ja lähtökohdista, laissa käytetyistä keskeisistä käsitteistä, valtion hallinnosta nuorisotyössä ja -politiikassa, opetusministeriön ja lääninhallitusten tehtävistä, nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta sekä valtion nuorisoasiain neuvottelukunnasta ja arviointi- ja avustustoimikunnasta. Lisäksi laissa säädetään kuntien nuorisotyöstä ja -politiikasta sekä nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta. Laissa säädetään myös nuorisojärjestöjen ja nuorisokeskusten sekä toimialan muusta valtionrahoituksesta. Lisäksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia muutetaan niin, että siinä viitataan uuteen lakiin. Lait on tarkoitettu voimaan vuoden 2006 alusta. (OPM neuvotteleva virkamies Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 29/2005 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 17 §:n muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista määrättyjen maksujen lisäksi myös maksuista perittävä viivästyskorko voidaan ulosottaa palvelun käyttäjältä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin säädetään. (STM hallitussihteeri Päivi Kaartamo 1607 4353)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 8.4.2005 seuraavat lait:

Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 274/2004 vp). Lakiin otetaan vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvät turvatoimia ja -velvoitteita koskevat säännökset, jotka perustuvat kansainvälisiin eri kuljetusmuotoja koskeviin sopimuksiin sekä tie- ja rautatiekuljetuksia koskeviin direktiiveihin. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvien eri osapuolten velvollisuuksia ja vaarallisten aineiden kuljetuskieltoa ja kuljetusrajoituksia koskevia säännöksiä täydennetään. Lakiin otetaan myös säännökset vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusten rajoittamisesta tunneleissa sekä vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä ratapihalla, satamassa, lentopaikalla ja muussa terminaalissa. Lisäksi tehdään muutoksia säännösten ja määräysten antamista koskeviin valtuussäännöksiin. Laki tulee voimaan 1.6.2005. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

Tasavallan presidentti vahvisti lain viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista, lain ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 24 §:n muuttamisesta ja lain maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä hyväksyi strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan ja vahvisti lain strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 243/2004 vp). Lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista pannaan kansallisesti täytäntöön tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY. Lailla pannaan täytäntöön myös yleissopimukseen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus, SopS 67/1997) liitetty strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja. Laki sisältää nykyistä lainsäädäntöä vastaavan yleisen säännöksen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä direktiivin ja pöytäkirjan edellyttämät tarkemmat säännökset tiettyjä suunnitelmia ja ohjelmia koskevan ympäristöarvioinnin tekemisestä. Lait tulevat voimaan 1.6.2005. Lain strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (YM neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri 1603 9442)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 8.4.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus palestiinalaishallinnon kanssa Helsingissä toimivan palestiinalaisedustuston tukemisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja palestiinalaishallinnon välillä Helsingissä toimivan palestiinalaisedustuston tukemisesta tehty sopimus tulee voimaan 29.4.2005. Asetus tulee voimaan 29.4.2005. (UM lähetystöneuvos Eija Rotinen 1605 6538)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 8.4.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan valtiosihteeri Arto Mansalan valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Guatemalan tasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori 1605 6167)

Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välisen Suomen tasavallan entiseltä Neuvostoliitolta olevien velkasaatavien osittaisesta hoitamisesta tehdyn sopimuksen hyväksyminen. Hyväksyminen koskee Suomen ja Venäjän välillä tehtävää 30 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruista entisen Neuvostoliiton velkoja koskevaa velkakonversiosopimusta. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 1606 3575)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 8.4.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi Suomen Punaisen Ristin hopeisen ansiomitalin 86 henkilölle ja pronssisen ansiomitalin 209 henkilölle. (SM neuvotteleva virkamies Johanna Hakala 1604 2968)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 8.4.2005 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteen tohtori Markku Lehto sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön virkaan ajaksi 1.5.2005-31.12.2006. (STM osastopäällikkö Arto V. Klemola 1607 3795)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 7.4.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Tukialueilla A ja B myönnettävää kanojen, muun lihasiipikarjan, sonnien ja emolehmien sekä teurastettujen hiehojen yksikkötukia nostetaan. Sikojen tuen enimmäismäärää korotetaan 0,15 miljoonalla eurolla ja muun lihasiipikarjan tuen enimmäismäärää alennetaan vastaavalla määrällä. Muutostarpeet johtuvat tukikelpoisten eläinten määrien tarkentumisesta. Asetus tulee voimaan 13.4.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 ja 13 §:n muuttamisesta. Säädettyjä kanojen ja muun lihasiipikarjan tuen tasoja nostetaan. Muutos on tarpeen, jotta kanojen ja muun lihasiipikarjan yksikkötukien suhde C -alueiden sekä A- ja B -alueen välillä pysyisi halutulla tasolla. Asetus tulee voimaan 13.4.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta. LFA- lisäosaa maksetaan koko maassa komission 16.3.2005 hyväksymänä valtiontukena N:o N 284/2004. LFA -lisäosan perusosaa maksetaan luonnonhaittakorvaukseen oikeuttavalle peltoalalle enintään 20 euroa hehtaarilta alueilla A, B ja C1 ja enintään 25 euroa hehtaarilta alueilla C2-C4. Lisäksi kotieläintiloille maksetaan kotieläintilojen korotusta enintään 80 euroa hehtaarilta. LFA- lisäosaa ja luonnonhaittakorvausta voidaan maksaa siten, että koko maan keskimääräinen tuki on yhteensä enintään 250 euroa hehtaarilta. Jos keskiarvo uhkaa ylittyä, LFA- lisäosaa alennetaan vastaavasti. Asetus tulee voimaan 13.4.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvoston asetus nurmi- ja viljakasvien siementuotannon kansallisesta tuesta vuonna 2005. Nurmikasveista tukeen on oikeutettu puna-apilan, timotein, nurminadan, koiranheinän ja englanninraiheinän siementuotanto. Tuki maksetaan alueittain eriytettynä. Viljakasveista tukea maksetaan ohran, kauran, vehnän ja rukiin siementuotannolle. Tukea voidaan myöntää komission vahvistamille enimmäismäärille vilja- ja nurmikasvien siemeniä, joita tuotetaan ainoastaan Suomessa tai sellaisille lajikkeille, joita viljellään vähäisissä määrin Suomen lähialueilla. Asetuksen liitteessä vahvistetaan tukeen oikeuttavat lajikkeet. Asetus tulee voimaan 13.4.2005. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta mehiläistalouden kansallisesta pesäkohtaisesta tuesta. Mehiläistalouden kansallista tukea maksetaan enintään 18 euroa talvehtinutta ja jakautumatonta mehiläisyhteiskuntaa kohti vuodessa. Asetus tulee voimaan 13.4.2005. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta emolehmien kansallisesta lisäpalkkiosta. Emolehmien kansallisen lisäpalkkio on 50 euroa emolehmältä. Asetus tulee voimaan 13.4.2005. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus huumausainetestien tekemisestä. Asetuksella säädetään työelämässä tehtävien huumausainetestien käytännön toteuttamisesta. Asetus sisältää säännökset huumausainetesteihin liittyvien näytteiden ottamisesta, näytteen analysoinnista, näytteen analysoinnin perusteella saadun testituloksen tulkinnasta ja testituloksesta ilmoittamisesta. Lisäksi asetus sisältää säännökset näytteiden analysointia suorittavien laboratorioiden laatuvaatimuksista, näytteiden säilyttämisajoista sekä testituloksen riitauttamisesta. Asetus tulee voimaan 1.5.2005. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 1607 4342)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 7.4.2005 seuraavat päätökset:

Periaatepäätös hallituksen strategia-asiakirjasta 2005. Sen kohteena ovat pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan sisältyvät politiikkaohjelmat, joita ovat työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma, tietoyhteiskuntaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma. Politiikkaohjelmien lisäksi periaatepäätös sisältää hallituksen erityisseurannassa olevat muut poikkihallinnolliset, hallitusohjelmaa toteuttavat politiikat. Strategia-asiakirja palvelee hallitusohjelman toimeenpanoa ja seurantaa. Periaatepäätös korvaa valtioneuvoston periaatepäätöksen hallituksen strategia-asiakirjasta 2004. Periaatepäätös löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (VNK talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä 1602 2171)

Päätös valtuuttaa oikeusministeri Johannes Koskinen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Eikka Kosonen allekirjoittamaan EU:n uusien jäsenvaltioiden liittymisestä sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskevaan yleissopimukseen sekä sen tulkintaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa koskevaan ensimmäiseen ja toiseen pöytäkirjaan tehty yleissopimus. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko keskus-, alue- ja paikallishallinnon toimivuudesta ja kehittämistarpeista. Selonteossa arvioidaan hallinnon nykytilaa maassamme. Sen pääpaino on tulevaisuuden haasteiden tunnistamisessa ja hallinnon uudistamisen toimintalinjoissa. Selonteon nimi - Parempaa palvelua, tehokkaampaa hallintoa - kuvaa selonteon keskeisiä hallinnon uudistamisen tavoitteita. Selonteko löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (SM hallitusneuvos Tarja Hyvönen 1604 2835)

Periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä. Periaatepäätöksellä määritellään toimintalinjat, joiden mukaisesti julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteita kehitetään lähivuosina päätöksenteko- ja ohjausorganisaatioiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen, sektoritutkimuksen ja valtion tutkimuslaitosten sekä niin sanottujen välittäjäorganisaatioiden osalta. Periaatepäätös löytyy osoitteesta www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (OPM johtaja Sakari Karjalainen 1607 7353)

Päätös määrätä peruspalveluministeri Liisa Hyssälä valtion edustajaksi käyttämään puhe- ja äänivaltaa Alko Oy:n 12.4.2005 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen. (STM hallitusneuvos Ismo Tuominen 1607 4018)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 7.4.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 14/2005) eduskunnalle neuvoston asetuksen muuttamisesta (EU:n kieliasetus). Irlanti ja Espanja ovat pyytäneet neuvostoa käsittelemään pyyntönsä EU:n kieliasetuksen muuttamiseksi. Irlanti esittää, että kieliasetukseen lisättäisiin iirin kieli. Espanja esittää, että kieliasetukseen lisättäisiin baskin, galician, katalaanin ja valencian kieli. (VNK neuvotteleva virkamies Liisa Talonpoika 1602 2184)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 7.4.2005 seuraavat nimitysasiat:

Neuvotteleva virkamies Antti Valle sisäasiainministeriön aluekehitysjohtajan (vaativuustaso 9) virkaan 11.4.2005 lukien. (SM hallitusneuvos Ismo Atosuo 1604 2816)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 6.4.2005 seuraavia asioita:

Vuoden 2005 talousarvion momentilta 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö) käyttösuunnitelman kohdasta 5. (Humanitaarinen apu) 7 miljoonan euron myöntäminen UNHCR:lle. YK:n pakolaispäävaltuutetun toimiston (The Office of the United Nations High Commissioner for Refugees, UNHCR) tehtävänä on johtaa ja koordinoida kansainvälisiä toimenpiteitä pakolaisten suojelemiseksi maailmanlaajuisesti ja löytää kestäviä ratkaisuja pakolaisongelmiin. (UM lähetystöneuvos Anneli Vuorinen 1605 6225)

Puolustusvoimien valtuuttaminen tekemään sopimukset erikoissairaanhoidon palveluiden, lääkkeiden, apteekkimateriaalin ja sairaalatarvikkeiden hankinnasta yhteensä viidentoista sairaanhoitopiirin kanssa. Joukko-osastot tukeutuvat nimettyjen sairaanhoitopiirien palveluihin. Hankintojen alv-veroton kokonaisarvo on arviolta 16,5 miljoonaa euroa, joista kunkin vuoden 2006 osuus on noin 5,5 miljoonaa euroa. Hinnat ovat kiinteät vuonna 2006 ja neuvottelunvaraiset sen jälkeen. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Tuloisela 1608 8126)

Valtiovarainministeriön määräys toiminta- ja taloussuunnitelmien sekä talousarvioehdotusten laadinnasta annetun määräyksen muuttamisesta. Valtiovarainministeriön määräystä (TM 0402) muutetaan siten, että nettobudjetoidulla toimintamenomomentilla esitettäviä erittelyjä yksinkertaistetaan. Maksullisen toiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan osalta talousarvioehdotukseen laaditaan kustannusvastaavuuslaskelma vain, jos toiminta on vuositasolla laajuudeltaan yli 5 miljoonaa euroa. Talousarvion ulkopuolisten rahastojen ennakoiva laskelma muutetaan rahoituslaskelmaksi. Samoin Kainuun hallintokokeilua koskevat osat määräyksessä saatetaan ajan tasalle. Määräys tulee voimaan 8.4.2005. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Turun pääkirjaston uudisrakennushankkeen laajuuden vahvistaminen ja ennakkoluvan myöntäminen hankkeen aloittamiseen. Laajuus on hankesuunnitelman perusteella 4 796 hym2. Siitä on uudisrakentamista 4 516 hym2 ja peruskorjausta 280 hym2. Hankkeen kustannusarvio on 8 746 524 euroa. Uudisrakennuksen osuus kustannusarviosta on vuoden 2005 yksikköhinnoilla tammikuun 2005 kustannustasossa 8 358 854 euroa ja saneerattavan kansliarakennuksen osuus 387 670 euroa. Opetusministeriön tarkoituksena on myöntää ennakkolupa hankkeen aloittamiselle huhtikuussa 2005. (OPM kulttuuriasiainneuvos Anneli Äyräs 1607 7309)

Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2005 käyttösuunnitelman ja lainamäärän, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2005 myöntää, vahvistaminen. Vuoden 2005 käyttösuunnitelmassa on käytettävissä olevien varojen määräksi arvioitu 241,22 miljoonaa euroa. Lainamäärä, jolle uusia valtiontakauksia voidaan vuonna 2005 myöntää, rajataan 7 miljoonaan euroon. (MMM ylitarkastaja Esko Leinonen 1605 4226)

Tieliikelaitoksen vuoden 2005 palvelu- ja muiden toimintatavoitteiden vahvistaminen sekä tulostavoitteen ja tuloutustavoitteen asettaminen. (LVM neuvotteleva virkamies Leena Kostiander 1602 8469)

Palkkaussopimuksen tekeminen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ylijohtaja Jukka Männistön kanssa. Sopimuspalkka on 7 300 euroa kuukaudessa 1.5.2005 lukien. (STM neuvotteleva virkamies Raimo Salonen 1607 3805)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 6.4.2005

Hallitus käsitteli rakentamisen laadun kehittämisen uusia tavoitteita

Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 6. huhtikuuta kansallisen rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmän väliraporttia ja ohjelman seurannan toisen vaiheen käynnistämistä. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam esitteli seurantaryhmän ehdotukset ohjelman uusiksi painotuksiksi sekä ensisijaisiksi tavoitteiksi.

Rakennusten rakenteellinen turvallisuus nousi painokkaasti esiin seurantajakson aikana. Vuosina 2003-2004 aikana tapahtui yhteensä viisi suuronnettomuuden vaaratilanteeksi luokiteltua rakennesortumaa. Niiden seurauksena tehdyssä julkisten rakennusten riskikartoituksessa todettiin noin kahden prosentin tutkituista 7 000 rakennuksesta olevan välittömän korjauksen tarpeessa. Ympäristöministeriön asettama selvitysmies laati suositusten pohjalta rakennusten rakenteellisen turvallisuuden lisäämistä koskevat käytännön kehittämisehdotukset, joiden toteuttaminen ja seuranta otettiin nyt osaksi rakennuspoliittisen ohjelma linjauksia.

Korjausrakentamisen arvo on jo nykyisin noin kolmannes rakennustuotannon arvosta. Rakennuskannan ikääntyminen, tiloihin ja rakennettuun ympäristöön kohdistuvat uudet vaatimukset ja useat muut tekijät lisäävät jatkossa edelleen korjausrakentamisen merkitystä. Nyt hyväksyttyjen linjausten mukaan korjausrakentaminen tuleekin ottaa huomioon kehittyvänä alana rakentamisen ohjauksessa ja sen ohjaaminen tulee jatkossa liittää saumattomasti uudisrakentamisen ohjaukseen.

Kunnallisen infrastruktuurin, kuten katujen, torien, puistojen, ja muiden julkisten tilojen sekä kaukolämpö-, vesi-, viemäri-, kaasu-, kaapeli- ja muiden kunnallisten verkkojen rakentamisen ohjaus- ja kehittämisvastuuta ei ole valtion keskushallinnossa osoitettu millekään hallinnonalalle. Alan rakentamisen osaaminen on vähenemässä, eikä alaa ole riittävästi huomioitu koulutuksen ja tutkimuksen järjestämisessä. Alan tehtävien lisääntyvä ulkoistaminen lisää teknisen ohjauksen tarvetta kunnissa.

Maatilarakentaminen on pitkään ollut Suomessa maatalouden harjoittajien omatoimisuuden varassa, mitä ovat tukeneet perinteiset kirvesmies- ja muuraritaidot. Kun maatilataloudessa on siirrytty aiempaa olennaisesti suurempiin tuotantomääriin, myös rakentamisen tekniset vaatimukset ovat olennaisesti kasvaneet. Valmisosien laajeneva käyttö sekä uudet materiaalit ja rakennustuotteet asettavat hankkeiden toteuttajille uusia osaamisvaatimuksia. Myös turvallisuus- ja hygieniavaatimukset ovat maatilarakentamisessa kasvaneet.

Kansallisen rakennuspoliittisen ohjelman seurantaryhmä katsoo, että seuraavassa ohjelman seurantajaksossa olisi kiinnitettävä voimavaroja erityisesti kiinteistörahastojärjestelmän ja kaavoitusmenettelyn kehittämiseen, alan kilpailun edistämiseen, rakentamisen laadun nostamiseen ohjausvälineitä kehittämällä ja toimialan houkuttelevuutta parantamalla sekä esteettömyyden ja käyttäjänäkökulman edistämiseen asuntorakentamisessa.

Kiinteistörahastojärjestelmiä on kehitetty ripeästi useimmissa EU-maissa. Myös Suomeen olisi seurantaryhmän mielestä saatava nopeasti toimiva lainsäädäntö, joka mahdollistaa eurooppalaisen kiinteistösijoitustoiminnan Suomessa. Muussa tapauksessa suomalaisten kiinteistöjen omistus voi ryhmän näkemysten mukaan jatkossa järjestyä suomalaisten lainsäädännön ja viranomaisvalvonnan ulkopuolella olevien muiden eurooppalaisten yhtiöiden kautta. Lainsäädännön kehittämisvastuu kuuluu ensisijaisesti valtiovarainministeriölle.

Lisätietoja: erityisavustaja Susanna Dromberg, p. (09) 1603 9304, hallitusneuvos Klaus Frösen p. (09) 1603 9682 ja ylitarkastaja Teppo Lehtinen p. (09) 1603 9670, ympäristöministeriö

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 7.4.2004

Yhteinen palvelustrategia hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 7. huhtikuuta sisäasiainministeriön johdolla valmisteltua yhteistä palvelustrategiaa vuosille 2005-2010. Asiasta on tarkoitus tehdä valtioneuvoston periaatepäätös vielä kevään aikana.

Valtion keskeisille palveluntuottajille tarvitaan yhteisiä strategisia linjauksia palvelutuotannon kehittämisestä ja yhteistyön parantamisesta. Yhteistyön tehostamisen tarvetta ja mahdollisuuksia on muun muassa toimintatapojen yhtenäistämisessä, palveluiden saatavuuden turvaamisessa sekä teknologian paremmassa hyväksikäytössä.

Julkinen palvelutuotanto säilytetään moni-ilmeisenä, viranomaiset virtaviivaistavat palveluprosessejaan sekä parantavat verkkopalveluitaan ja siirtyvät mahdollisuuksien mukaan aikaa myöten yhteisen palveluverkon ylläpitämiseen. Strategialla on yhtymäkohtia myös kunnalliseen palvelutuotantoon, koska kunnat tuottavat pääosan peruspalveluista.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Eino Hosia, p. (09) 1604 2517, sisäasiainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Valtionhallinnon viestintä 2007 -hanke luovutti raporttinsa 7.4.2005 pääministeri Matti Vanhaselle. Valtionhallinnon viestinnän seurantaa ja sen tilaa arvioinut hanke esittää loppuraportissaan viestinnän seurannan ja arvioinnin kytkemistä vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Raportissa esitetään viestinnän seuranta- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida systemaattisesti valtionhallinnon viestinnän tuloksellisuutta. Hankkeen tuloksena esitetään viestinnän seuranta ja arviointijärjestelmä, VISA. Järjestelmä on tarkoitettu sovellettavaksi koko valtionhallinnon viestinnän seurannassa ja arvioinnissa. VISA -mallissa määritetään yleiset seurannan kohteet, joihin valtionhallinnon viestinnän seurannassa tulisi keskittyä. Tällöin pystytään keräämään systemaattisesti tietoa eri valtionhallinnon organisaatioiden viestinnästä. Mallissa määriteltyjä kohteita ovat muun muassa strateginen johtajuus, viestinnän toteutus ja kansalaisviestintä. Hankkeen loppuraportti (osat I ja II) on verkko-osoitteessa: www.vnk.fi/julkaisut. Lisätietoja antavat ohjausryhmän puheenjohtaja, valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Asko Mattila, p. (09) 1602 2012 (valtioneuvoston kanslia) ja tutkimusryhmän tieteellinen johtaja, Ph. D. Hannu Nieminen (09) 1912 4708 (Helsingin yliopisto, viestinnän tutkimuskeskus CRC).

Ryhmäkanteen käyttöön Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä 1.4.2005 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Työryhmä ei ollut yksimielinen ryhmäkanteen tarpeellisuudesta. Erityisesti kuluttajia, ympäristöjärjestöjä ja työntekijäjärjestöjä edustavat jäsenet kannattivat ryhmäkannelakia. Elinkeinoelämän edustajat puolestaan vastustivat sitä. Mietinnössä ei kuitenkaan eroteta selvästi enemmistöä ja vähemmistöä, vaan selostetaan ryhmäkannetta puoltavia ja sitä vastustavia näkökohtia. Ryhmäkanteen kannattajien mukaan nykyinen oikeudenkäyntimenettely ei tarjoa riittävästi keinoja, jos oikeussuojaa haetaan ryhmälle. Kannattajat pitivät perusteltuna ja oikeusprosessin kannalta järkevänä, että samanlaisia vaatimuksia voidaan ajaa ryhmän puolesta samassa oikeudenkäynnissä. Kun asia ratkaistaan samalla kaikkien ryhmän jäsenten osalta, voidaan välttää erilaisten tuomioistuinratkaisujen antaminen. Ryhmäkannelaki voisi myös toimia ennalta ehkäisevästi ja parantaa jo olemassaolollaan yritysten toimintatapoja ja laissa asetettujen velvoitteiden noudattamista. Ryhmäkanteen vastustajien mukaan nykyinen oikeudenkäyntijärjestelmä toimii tehokkaasti silloinkin, kun vaatimukset koskevat suurta ryhmää. Ensisijaisesti epäselvyydet ratkaistaan neuvotteluteitse. Myös juttuja yhdistämällä voidaan hoitaa tällaisia riitoja. Lisäksi niin sanotun pilottikanteen avulla voidaan valita ratkaistavaksi juttuja ja saada niistä oikeusohje noudatettavaksi muissa samanlaisissa tapauksissa. Vastustajat korostivat ryhmäkannejärjestelmään liittyviä riskejä yritysten ja elinkeinoelämän kannalta. Ryhmäkanteita saatettaisiin nostaa yritysten painostamistarkoituksessa. Vaikka kanne olisi perusteetonkin, yritykset voisivat joutua sopimaan asian säästääkseen kustannuksia ja suojellakseen mainettaan. Työryhmän mietintö on oikeusministeriön verkkosivuilla http://www.om.fi/30935.htm. Lisätietoja antaa erityisasiantuntija Sakari Laukkanen, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7568.

Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 4.4.2005 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Työryhmä ehdottaa, että Suomeen perustettaisiin jatkuvasti päivystävä luonnononnettomuuksien syntymistä ja niiden vaikutusta arvioiva varoitusjärjestelmä LUOVA. Varoitusjärjestelmää varten rakennettaisiin oma keskus, joka sijoitettaisiin Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulaan valmistuvaan uuteen toimitaloon. Ilmatieteen laitoksen lisäksi varoituskeskuksen toimintaan osallistuisivat Merentutkimuslaitos ja Helsingin yliopiston Seismologian laitos. Järjestelmän perustamiskustannukset ovat noin 1,7 miljoonaa euroa ja käyttökustannukset noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Järjestelmä halutaan käyttöön jo vuoden 2006 alusta. Julkaisu on liikenne- ja viestintäministeriön internetsivuilla http://www.mintc.fi. Lisätietoja antaa työryhmän puheenjohtaja Rauli Parmes, p. (09) 1602 8380 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tavarakuljetusten turvallisuuden parantamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 7.4.2005 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Työryhmä on tehnyt ehdotuksen siitä, miten tavarakuljetusten turvallisuutta voitaisiin parantaa täsmentämällä eri tahojen vastuita. Tavaraliikenteen kuljetusketjun muodostavat tilaaja, logistiikkapalveluyritys, kuljetusliike ja kuljettaja. Työryhmän ehdotus ei ole kaikilta osin yksimielinen. Elinkeinoelämän keskusliiton edustaja jätti ehdotukseen eriävän mielipiteen. Työ- ja ajoaikojen noudattamisesta tulisi ehdotuksen mukaan vastuuta myös kuljetuksen tilaajalle tai muulle kuljetussopimuksen osapuolelle. Nykytilanteessa vastuu on vain kuljettajalla ja tämän työnantajalla. Kysymys olisi tahallisista tilanteista, joissa tilaaja vaatii laatimansa aikataulun noudattamista, vaikka hänelle ilmoitetaan, ettei se onnistu ilman ajo- ja lepoaikojen rikkomista. Säännös koskisi myös tilausbussimatkoja. Kuormauksesta työryhmä ehdottaa tieliikennelakiin uutta pykälää, jossa vastuu on sillä, joka sijoittaa ja kiinnittää lastin kuormatilaan. Laissa ei nykyään määritellä tarkasti, kuka on vastuussa lastin oikeasta kuormauksesta. Kuljetuksen suorittaja ja ajoneuvon haltija olisivat jatkossa vastuussa siitä, että tavaran kuormaajalla on oikeat ja riittävät tiedot ajoneuvosta. Kuljetettavasta lastista annettavat tiedot ovat lähettäjän ja kuljetuksen antajan vastuulla. Varsinainen kuormaaminen ja siinä avustaminen erotettaisiin toisistaan niin, että esimerkiksi varastotyöntekijä ei ole vastuussa lastauksesta, kun hän siirtää tavaran trukilla kuljettajan osoittamaan paikkaan. Jos autossa kuljetetaan ylikuormaa, kuljettajalle määrätään tavallisesti sakko ja kuljetusyritykselle ylikuormamaksu. Työryhmä pyytää selvitystä siitä, voitaisiinko ylikuormamaksu määrätä myös sille, joka hyötyy ylikuormasta taloudellisesti. Työryhmä esittää selvitettäväksi, olisiko mahdollista määrätä kirjalliset rahtitiedot pakollisiksi kaikissa kotimaan kuljetuksissa. Ylikuormat ja kuorman sidonnan virheet voitaisiin välttää nykyistä paremmin, kun kuljettajalla ja kuormaajalla olisi tarkka tieto kuorman laadusta. Julkaisu on liikenne- ja viestintäministeriön internetsivuilla http://www.mintc.fi. Lisätietoja antavat ylijohtaja Harri Cavn, p. (09) 1602 8500 ja vanhempi hallitussihteeri Jorma Hmrkkö, p. (09) 1602 8503 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.