Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 11/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.3.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 17/2005 vp) laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta. Lailla pannaan täytäntöön Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan uudistus Suomessa. Uudistuksen päälinjoista on säädetty vuonna 2003 annetussa EY:n neuvoston asetuksessa sekä kahdessa vuonna 2004 annetussa komission asetuksessa. Uudistuksen päälinja on muuttaa tukijärjestelmää siten, että valtaosa yhteisön maksamasta maataloustuesta ei määräydy tuotantomäärien mukaisesti. Laissa säädetään asioista, jotka uudistuksessa on jätetty jäsenvaltioiden ratkaistaviksi ja jotka kuuluvat Suomessa lain tasolla säädettäviksi. Näitä ovat muun muassa ns. tukimallin valinta, järjestelmän käyttöönottovuosi ja osittain se, mitkä tuet ovat edelleen tuotantoon sidottuja. Lisäksi monien yksityiskohtien osalta annetaan valtioneuvostolle valtuus tarkempien säännösten antamiseen. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2006 alusta lukien. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Esitys (HE 18/2005 vp) laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 §:n muuttamisesta. Ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia muutetaan siten, että henkilö saa rajoitetun ajan suorittaa määräaikaiskatsastuksia kevyille ajoneuvoille, vaikka hän ei ole suorittanut loppuun katsastajilta edellytettävää peruskoulutusta. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Esitys (HE 19/2005 vp) laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vakuutuslaitosten mahdollisuutta sijoittaa vastuuvelkansa katteena olevia varoja muihin OECD:n jäsenvaltioihin kuin Euroopan talousalueeseen kuuluviin valtioihin lisätään. Vakuutuslaitokset voivat sijoittaa nykyisen viiden prosentin sijasta enintään kymmenen prosenttia vakuutusteknisen vastuuvelkansa bruttomäärästä tietyillä velkasitoumuksilla, osakkeilla, osuuksilla ja muilla sitoumuksilla, jotka sijaitsevat muissa OECD:n jäsenvaltioissa. Lisäksi perustuslain sääntelystä johtuen kutakin vakuutuslaitosta koskevissa laeissa säädetään Vakuutusvalvontaviraston valtuuksista antaa määräyksiä eräistä vastuuvelan katetta koskevista seikoista. Valtuussäännökset ovat nykyisin vastuuvelan katetta koskevissa asetuksissa. (STM hallitussihteeri Juhani Turunen 1607 4470)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 18.3.2005 seuraavat lait:

Laki kuntajakolain muuttamisesta (HE 264/2004 vp). Kuntajakolain säännöksiä muutetaan siten, että ne ohjaavat kuntia parantamaan kuntajaon muutoksen yhteydessä myös palvelujen tuotantorakenteita. Muutokset koskevat kuntien velvollisuutta laatia kuntajaon muutoksen perusteella hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja laskennallista yhdistymisavustusta, valtionosuuksien vähenemisen korvaamista sekä investointi- ja kehittämishankkeiden tukea koskevia säännöksiä. Lisäksi tarkennetaan kuntajaon muutoksen erityistä edellytystä koskevaa säännöstä kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisvelvollisuuden osalta. Investointi- ja kehittämishankkeiden tukea koskeva säännös on määräaikainen ja sitä sovelletaan vuosien 2006-2009 alusta voimaan tuleviin kuntajaon muutoksiin. Laki tulee voimaan 1.4.2005. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 1604 4500)

Vuosilomalaki, laki lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muuttamisesta, laki työaikalain 23 §:n muuttamisesta ja laki sairausvakuutuslain 14 luvun 2 §:n muuttamisesta (HE 238/2004 vp). Vuosilomalaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Lakia sovelletaan sekä työ- että virkasuhteessa. Lomaa ansaitaan palvelussuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. Nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jääville säädetään oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota voi saada kaksi arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta. Vapaan ajalta työntekijälle maksetaan lomakorvaus. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevät saavat normaalin palkkansa vuosiloman ajalta. 14 päivän säännön piiriin kuuluvan suoritus- tai tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy edelleen keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tunti- tai suorituspalkkaisten lomapalkka on työsuhteen kestosta riippuen joko 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden palkoista. Lomapalkkapohjaan lisätään tiettyjä poissaoloajan laskennallisia palkkoja. Työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia laajennetaan. Samoin lailla laajennetaan valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten mahdollisuuksia sopia lain pakottavista säännöksistä toisin. Lait tulevat voimaan 1.4.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa seuraa, millaisia sopimuksia vuosiloman osan pitämisestä lyhennettynä työaikana käytännössä tehdään ja miten niissä toteutuu yhtäältä työntekijän aloiteoikeus ja toisaalta vuosiloman pitäminen sellaisissa osissa, että niillä voidaan katsoa olevan merkitystä vuosiloman työsuojelullisen tarkoituksen kannalta, sekä antaa asiasta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2008 loppuun mennessä. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 010 60 48932)

Tasavallan presidentti ratifioi pöytäkirjan Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön erioikeuksista ja -vapauksista ja vahvisti lain Euroopan ydinfysiikan tutkimusjärjestön erioikeuksista ja -vapauksista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 269/2004 vp). Erioikeuksia ja -vapauksia koskevalla pöytäkirjalla myönnetään järjestölle yleisen kansainvälisen tavanomaisen oikeuden takaamat erioikeudet ja -vapaudet järjestön tehokkaan toiminnan takaamiseksi kuten esim. järjestön alueen, toimitilojen ja arkistojen loukkaamattomuus, vapautus lainkäytöstä ja täytäntöönpanosta, verotus ja tullijärjestelyt, valtioiden edustajien sekä järjestön virkamiesten erioikeudet ja -vapaudet sekä riitojen ratkaisumekanismit. Pöytäkirjalla myönnetään järjestölle myös kansainvälinen oikeushenkilöllisyys. Lain voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 1605 5713)

Tasavallan presidentti hyväksyi alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan ja vahvisti lain alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja lain aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta (HE 175/2004 vp). Vuoden 1997 muutospöytäkirjalla lisätään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan (ns. Marpol 73/78 -yleissopimukseen) uusi VI liite, joka sisältää määräyksiä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisestä. Muutospöytäkirja tulee voimaan 19.5.2005 kaikkien sellaisten valtioiden osalta, jotka ovat sitoutuneet muutospöytäkirjaan ennen mainittua ajankohtaa. Lain alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta voimaan tulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Lain aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta voimaan tulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 1602 8573)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.3.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen tasavallan hallituksen ja Tansanian yhdistyneen tasavallan hallituksen välillä kehitysyhteistyön yleisistä ehdoista ja menettelytavoista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta. Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 26.3.2005. (UM kehitysyhteistyöneuvos Heli Sirve 1605 6260)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.3.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Valtuuskunnan asettaminen Yhdistyneiden Kansakuntien 11. kriminaalipoliittiseen kongressiin ja ulkoasiainministeriön oikeuttaminen määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on oikeusministeri Johannes Koskinen, varapuheenjohtajat ovat suurlähettiläs Lars Backström, poliisiylijohtaja Markku Salminen ja johtaja Matti Joutsen. Valtuuskunnan jäsenet ovat poliisiylitarkastaja Kaarle J. Lehmus ja neuvotteleva virkamies Hannu Takala. (UM lähetystöneuvos Jaakko Halttunen 1605 5713)

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan kehitysyhteistyöneuvos, Suomen Ramallahin yhteystoimiston päällikkö Keijo Ruokorannan valtuuttaminen allekirjoittamaan palestiinalaishallinnon kanssa sopimus palestiinalaisalueiden maarekisterihankkeen asiantuntijapalveluista ja sanotun sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Eija Rotinen 1605 6538)

Ramallahin yhteystoimiston päällikkö, kehitysyhteistyöneuvos Keijo Ruokorannan tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Jarno Syrjälän valtuuttaminen allekirjoittamaan palestiinalaishallinnon kanssa sopimus Helsingissä toimivan palestiinalaisedustuston tukemisesta ja sanotun sopimuksen hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Eija Rotinen 1605 6538)

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Pekka Huhtaniemen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Norjan kuningaskunnan hallituksen välinen tavaroiden ja palvelujen vaihdon ylläpitämistä sota- ja kriisitilanteissa koskeva sopimus. (KTM vanhempi hallitussihteeri Kari Mäkinen 1606 3523)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 18.3.2005 seuraavat asiat:

Eduskunnan kirjelmän hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2003 (K 1/2004 vp; EK 5/2005 vp) määrääminen merkittäväksi pöytäkirjaan tiedoksi saatetuksi ja eduskunnan lausumien määrääminen merkittäviksi pöytäkirjaan. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa asianmukaisesti huomioon sekä perustuslakivaliokunnan mietintöön että liitteinä oleviin lausuntoihin sisältyvät sellaiset eduskunnan aikaisempia lausumia koskevat huomautukset ja muita seikkoja koskevat lausumat, jotka kohdistuvat hallitukseen. 2) Eduskunta pitää kehitysavun hallinnoinnin ongelmia vakavina ja edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta komission hallinnonuudistus toteutuu käytännön tasolla ja kattaa myös kansalaisjärjestöjen toiminnan. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää eduskunnan hyvin informoituna kehitysyhteistyön hallinnonuudistuksen toimeenpanosta. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien Ahvenanmaan maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: Maakuntalaki puhtaanapidosta annetun maakuntalain muuttamisesta ja Maakuntalaki ajoneuvojen katsastuksesta ja rekisteröinnistä annetun maakuntalain muuttamisesta. (OM erityisasiantuntija Jannika Enegren-Åberg 1606 7686)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.3.2005 seuraavat nimitysasiat:

Korkeimman hallinto-oikeuden kahteen määräaikaisen hallintoneuvoksen virkaan määräaikainen hallintoneuvos, hallitusneuvos, varatuomari Matti Juhani Haln ja meäräaikainen hallintoneuvos, vanhempi hallintosihteeri, oikeustieteen lisensiaatti Anne Elina Niemi ajaksi 1.4.-30.6.2005. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.3.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus avioliittoasetuksen muuttamisesta. Asetuksella kumotaan säännökset osituskirjan kuuluttamisesta sekä säännökset tiedoista, jotka on käytävä ilmi maistraatin avioliittolain 105 §:n nojalla oikeusrekisterikeskukselle tekemästä ilmoituksesta. Lisäksi asetuksessa säädetään vihkimisestä perittävän maksun ja korvauksen suuruudesta silloin, kun vihkiminen toimitetaan muulloin kuin virka-aikana sekä matkakustannuksista perittävästä korvauksesta silloin, kun vihkiminen toimitetaan muualla kuin vihkijän toimitiloissa. Asetus tulee voimaan 1.5.2005. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 1606 9381)

Valtioneuvoston asetus rekisteröidystä parisuhteesta annetun asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että avioliittoasetuksen 16 § 1 momenttia sovelletaan myös rekisteröityyn parisuhteeseen. Asetus tulee voimaan 1.5.2005. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 1606 9381)

Valtioneuvoston asetus sisäasiainministeriöstä annetun asetuksen muuttamisesta. Sisäasiainministeriön organisaatiota muutetaan siten, että ministeriön hallintopalveluyksikön nimi muutetaan ministeriön hallintoyksiköksi. Ministeriön hallintopalveluyksikköön on tarkoitus siirtää 1.4.2005 lukien tehtävät, jotka liittyvät ministeriön säädösvalmistelun kehittämiseen ja ministeriön johdon ja yksikköjen tukeen oikeudellisissa asioissa sekä ministeriön ja hallinnonalan yhteiset tietohallintotehtävät. Asetus tulee voimaan 1.4.2005. (SM kansliapäällikkö Ritva Viljanen 1604 2803)

Valtioneuvoston asetus eläinsuojeluasetuksen muuttamisesta. Asetuksessa tarkennetaan vaatimuksia, jotka koskevat lypsylehmien ja hiehojen laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan pääsyä kesäaikana. Asetus sisältää jaloitteluvelvoitetta koskevan ajanjakson määrittelyn sekä jaloittelutilalta vaadittavan vähimmäispinta-alan. Lääninhallituksella on mahdollisuus myöntää määräaikainen vapautus jaloittelua koskevasta vaatimuksesta, jos sen noudattaminen on käytännössä mahdotonta. Lisäksi täsmennetään vuohen ja lampaan kytkemistä koskevaa säännöstä ja mahdollistetaan pienen siipikarjaan kuuluvan eläimen lopettaminen niskamurtoa käyttämällä. Asetus tulee voimaan 1.4.2005. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 1605 3386)

Valtioneuvoston asetus valtakunnallisten eläinsuojelujärjestöjen valtionavustuksista. Asetuksella määritellään valtakunnallinen eläinsuojelujärjestö ja säädetään tarkemmin avustettavasta toiminnasta, valtionavustusten hakemisesta ja maksamisesta. Asetus tulee voimaan 23.3.2005. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 1605 3386)

Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen 26 c ja 26 d §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että tarkennetaan asetuksen 26 c ja 26 d §:ssä säädettyjä alusjätteiden jättöpakkoa ja ilmoitusvelvollisuutta koskevien poikkeusten myöntämisedellytyksiä. Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää edellä tarkoitettuja poikkeuksia alukselle, joka on säännöllisessä liikenteessä siten, että se liikennöi toistuvasti aikataulun tai etukäteen vahvistetun reitin mukaisesti nimettyjen satamien välillä ja käy vähintään kerran viikossa siinä reitin varrella sijaitsevassa suomalaisessa satamassa, johon se hakee jättöpakkoa koskevaa poikkeusta. Muut poikkeuksen myöntämisen edellytykset pysyvät ennallaan. Asetus tulee voimaan 1.4.2005. (LVM hallitusneuvos Minna Kivimäki 1602 8573)

Valtioneuvoston asetus eräiden entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevien henkilöiden kielitutkinnon perusteista ja järjestämisestä. Tutkinnossa tulee testata puhumista, puheen ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Suoritukset on arvioitava arviointiperusteiden mukaisesti, ja hyväksytystä suorituksesta on annettava osallistujille todistus, jossa on ilmaistu yleistasoarvio. Asetus tulee voimaan 1.4.2005. (TM erikoissuunnittelija Meri-Sisko Eskola 010 60 48021)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 17.3.2005 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 22.-23.3.2005. Suomea edustaa pääministeri Matti Vanhanen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Talous- ja rahaliittoa koskevissa kysymyksissä kokoukseen osallistuu myös valtiovarainministeri Antti Kalliomäki. Eurooppa-neuvoston pääteemoina ovat vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta sopiminen, sekä vuonna 2000 lanseeratun Lissabonin strategian välitarkistus. Lissabonin strategian välitarkistuksella pyritään vauhdittamaan strategian toimeenpanoa sekä täsmentämään sen ydintavoitteita. Lisäksi esillä ovat kestävä kehitys sekä ilmastonmuutos. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös myöntää Reijo Naulapäälle ero rikoksentorjuntaneuvoston varapuheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen poliisiylijohtaja Markku Salminen neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Samalla myönnetään Jorma Vuoriolle ero rikoksentorjuntaneuvoston jäsenen tehtävästä ja määrätään hänen tilalleen sisäasiainministeriön hallinnonalaa edustavaksi jäseneksi poliisiylitarkastaja Martti Kunnasvuori neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 14.5.2005. (OM hallitusneuvos Leena Kuusama 1606 7734)

Päätös nimetä Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen talous- ja rahoituskomitean jäseneksi Suomen Pankin johtokunnan jäsenen Sinikka Salon tilalle. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 1603 3040)

Periaatepäätös puun käytön ja puurakentamisen edistämisestä. Puun käytön ja puurakentamisen edistämisohjelmilla määritellään toimintalinjauksia, joiden mukaisesti julkinen sektori yhdessä elinkeinoelämän kanssa pyrkii monipuolisesti nostamaan puutuoteteollisuuden jalostusastetta ja viennin arvoa sekä edistämään puu- ja pientalorakentamista. Periaatepäätös löytyy osoitteesta http://www.valtioneuvosto.fi/periaatepaatokset. (KTM kansliapäällikkö Erkki Virtanen 1606 3502)

Päätös myöntää johtaja Pekka Morrille ero sairausvakuutusasian neuvottelukunnan puheenjohtajan tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen johtaja Mikael Forss neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 14.11.2006. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Päätös määrätä sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Tarja Kahiluoto, lakimies Virpi Kölhi ja lakimies Outi Luoma-aho valtioneuvoston esittelijöiksi. (STM hallitussihteeri Heidi Manns-Haatanen 1607 3812)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 17.3.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 10/2005) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi (tuomittujen siirtäminen EU:n jäsenvaltioiden välillä). Puitepäätösehdotuksen tavoitteena on soveltaa vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta vankeusrangaistuksiin ja tehostaa yhteistyötä vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon siirtämiseksi siihen valtioon, jonka kansalainen tuomittu on tai jossa hänellä on pysyvä asuinpaikka. (OM lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola 1606 7705)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 17.3.2005 seuraavat nimitysasiat:

Valtiotieteen kandidaatti, neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää opetusministeriön neuvottelevan virkamiehen (vaativuustaso 13) virkaan 21.3.2005 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jari Siirola maa- ja metsätalousministeriön tarkastusneuvoksen (A 28) virkaan 1.4.2005 lukien. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Ylijohtaja, oikeustieteen kandidaatti Pekka Kangas ympäristöministeriön ylijohtajan (A 31) virkaan 1.4.2005 lukien. (YM hallitusneuvos Riitta Rainio 1603 9405)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 16.3.2005 seuraavia asioita:

Sisäasiainministeriön asetus hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusten maksullisista suoritteista. Asetus sisältää automaattisen paloilmoittimen kytkemisen hätäkeskukseen sekä liittymästä aiheutuvan valvonta- ja ylläpitopalvelun määrittelemisen maksulliseksi julkisoikeudelliseksi suoritteeksi. Lisäksi säilytetään nykyisin voimassa olevan asetuksen liiketaloudellisesti hinnoiteltavia suoritteita koskeva säännös ennallaan. Asetuksella kumotaan sisäasiainministeriön asetus (358/2001). Asetus tulee voimaan 1.4.2005 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (SM valmiusjohtaja Janne Koivukoski 1604 2962)

Sisäasiainministeriön asetus rekisterihallinnon suoritteiden maksuista. Koska nykyinen asetus on voimassa huhtikuun loppuun 2005, annetaan ajaksi 1.5.2005-31.12.2006 uusi asetus. Asetusta muutetaan rakenteellisesti siten, että Väestörekisterikeskuksen ja maistraattien suoritteita koskevat asiat erotetaan säännöstasolla selkeämmin toisistaan. Laki maistraattien eräiksi henkilörekistereiksi (57/2005) tulee voimaan 1.5.2005 ja siitä johtuvat muutokset sisällytetään asetukseen ja maksutaulukkoon. Väestörekisterikeskuksen maksujen osalta väestötietojärjestelmän julkisoikeudellisia tietopalvelusuoritteita koskevat maksuperusteet ja suoritteista perittävät maksut muutetaan toukokuun alusta 2005 alkaen. Asetus tulee voimaan 1.5.2005 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (SM hallitusneuvos Leena Lehtonen 1604 4554)

4 526 000 euron osoittaminen alueellisille metsäkeskuksille käytettäväksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaan yksityisille metsänomistajille maksettaviin korvauksiin metsien monimuotoisuuden säilyttämisestä aiheutuviin vähäistä suurempiin menetyksiin (metsätalouden ympäristötuki) sekä metsien luonnonhoitoa edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Päätöksellä varataan 477 071 euroa käytettäväksi valtakunnallisiin metsien ympäristönhoitoa ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä tukeviin hankkeisiin maa- ja metsätalousministeriön erillisellä päätöksellä. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson mukaisiin kokeiluhankkeisiin luonnonarvokauppaan ja monimuotoisuuden yhteistoimintaverkostoihin varataan käytettäväksi 700 000 euroa. Yhteistoimintaverkostovaroista osoitetaan pilottihankealueiden metsäkeskuksille 331 400 euroa käytettäväksi pilottihankkeisiin liittyvien kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisiin metsätalouden ympäristötukeen, luonnonarvokauppaan sekä metsien luonnonhoitoa edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi ohjelman viestintään varataan 30 000 euroa. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 1605 2415)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 11.3.2005

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokous

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 11. maaliskuuta Suomen jäsenyyttä YK:n ihmisoikeustoimikunnassa vuosina 2005-2007 ja Suomen ehdokkuutta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) puheenjohtajaksi vuonna 2008. Lisäksi käsiteltiin Kroatian yhteistyötä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä sotarikoksia käsittelevän kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa.

Suomi aloitti vuoden 2005 alussa kolmivuotisen jäsenkautensa YK:n ihmisoikeustoimikunnassa. Jäsenyys on merkittävä Suomelle, koska YK:n ihmisoikeustoimikunnalla on ainutlaatuinen rooli sekä maailmanlaajuisen ihmisoikeusnormiston ja -mekanismien luojana että ihmisoikeusloukkauksiin puuttuvana ja niitä ehkäisevänä kannanottajana. Suomen ihmisoikeuspolitiikan painopistealueiksi on vahvistettu erityisesti naisten oikeudet, lapsen oikeudet, syrjinnän ehkäiseminen ja vähemmistöjen oikeudet, alkuperäiskansojen oikeudet, vammaisten henkilöiden oikeudet, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet sekä ihmiskaupan vastainen toiminta.

Suomi asettuu ehdolle Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön puheenjohtajaksi vuonna 2008. Puheenjohtajamaa valitaan Ljubljanassa järjestettävässä ulkoministerikokouksessa joulukuussa 2005. Nykyisen puheenjohtajamaan Slovenian jälkeen vuonna 2006 puheenjohtajana toimii Belgia ja 2007 Espanja. ETYJ:in suhde muihin kansainvälisiin toimijoihin, erityisesti Euroopan neuvostoon ja YK:hon sekä myös Euroopan unioniin korostuu tulevaisuudessa. Yhteistoiminnan kehittäminen ja päällekkäisen työn välttäminen on tärkeää.

Euroopan unioni edellyttää Länsi-Balkanin mailta kansainvälisten velvoitteiden täyttämistä, ml. täyttä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueella tehtyjä sotarikoksia käsittelevän kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICTY) kanssa. Suomi pitää tärkeänä, että EU noudattaa johdonmukaisesti tätä yhteisesti päätettyä ICTY-politiikkaansa. Arviot alueen maiden yhteistyöstä on perustuttava ICTY:n arvioihin, jolla on YK:n antama tehtävä entisen Jugoslavian alueen sotarikoskysymysten hoitoon. Suomi toteaa, etteivät Eurooppa-neuvoston joulukuussa Kroatian jäsenyydelle asettamat ehdot ole täyttyneet.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Johanna Suurpää, p. (09) 1605 6551, yksikön päällikkö Anu Laamanen Ryter, p. (09) 1605 5357 ja yksikön päällikkö Kai Sauer, p. (09) 1605 5784, ulkoasiainministeriö

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 15.3.2005

Suhangon kaivoksen tieyhteyteen tilapäisrahoitus

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta katsoo, että Ranuan kunnassa sijaitsevan Suhangon kaivoksen tieyhteys voidaan toteuttaa tilapäisrahoituksella, jossa kustannukset maksaa alkuvaiheessa kaivosyhtiö.

Ministerivaliokunnan 15. maaliskuuta puoltamassa mallissa valtio maksaa rakennuskustannukset takaisin yhtiölle, kun kaivos on avattu. Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö jatkavat tieyhteyden valmistelua siten, että tiestä voitaisiin päättää kevään lisäbudjetin yhteydessä.

Eteläafrikkalaisella Gold Fields Ltd:n tytäryhtiöllä GFAP:llä on hallinnassaan palladiumia ja platinaa sisältäviä kaivosesiintymiä pääosin Ranuan kunnassa. Yhtiö on tiedustellut liikenne- ja viestintäministeriöltä, millä keinoin kaivosalueen tien rakentaminen olisi nopeutettavissa.

Lisätietoja: valtiosihteeri Perttu Puro, p. (09) 1602 8325 ja rakennusneuvos Juhani Tervala, p. (09) 1602 8482, liikenne- ja viestintäministeriö

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 17.3.2005

Merenkulkulaitoksen ja Rautatieviraston toimintojen sijoittumisesta lisäselvitykset

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on palauttanut Merenkulkulaitoksen ja Rautatieviraston alueellistamisesitykset liikenne- ja viestintäministeriölle lisäselvitysten tekemistä varten. Ministerityöryhmä käsitteli alueellistamisselvityksiä 17. maaliskuuta. Ennen lisäselvitysten valmistumista hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä ei näe tarvetta käsitellä kummankaan viraston alueellistamista valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtioneuvostokäsittelyä on suositellut alueellistamisen koordinaatiotyöryhmä.

Turun meriklusterin hyödyt Merenkulkulaitoksen toiminnoille selvitetään

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä haluaa liikenne- ja viestintäministeriön arvioivan, miten Turussa olevaa meriklusteriosaamista voidaan hyödyntää kehittämällä Turussa jo olevia Merenkulkulaitoksen toimintoja ja keskittämällä sinne uusia toimintoja. Ministerityöryhmä edellyttää, että ministeriö laatii lisäselvityksen ja tuo sen erikseen ministerityöryhmän käsiteltäväksi. Selvityksestä tulee käydä ilmi, minkä suuruiset kustannukset esitetyistä toimista aiheutuvat valtiolle.

Rautatieviraston sijaintivaihtoehtoja vertaillaan vielä

Ministerityöryhmä palautti myös Rautatievirastoa koskevan esityksen liikenne- ja viestintäministeriölle sijoituspaikkavaihtoehtojen paremmuusjärjestyksen arvioimiseksi. Ministerityöryhmä edellyttää, että ministeriö laatii lisäselvityksen, josta käyvät ilmi vaihtoehtojen vertailussa käytetyt arviointiperusteet sekä niille annettu painoarvo. Tämä lisäselvitys, jonka pitää sisältää myös kustannusvaikutukset, tulee tuoda ministerityöryhmän käsiteltäväksi.

Lisätietoja: valtiosihteeri Perttu Puro, p. (09) 1602 8325, Rautatievirasto/ hallitusneuvos Hannu Pennanen, liikenne- ja viestintäministeriö, p. (09) 1602 8470 sekä Merenkulkulaitos/ pääjohtaja Markku Mylly, p. 020 448 4201

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Ajoneuvorikollisuuden torjuntakeinoja pohtinut seurantatyöryhmä luovutti loppuraporttinsa 14.3.2005 sisäasiainministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että poliisin liikkuvan valvonnan yhteydessä otettaisiin käyttöön autojen rekisteritunnusten automaattisia lukulaitteita. Lisäksi työryhmä katsoo, että Suomessa tulisi selvittää onko ajoneuvojen etsintäkuulutusrekisteri mahdollista kytkeä tiehallinnon kamerajärjestelmään. Näin voitaisiin tehokkaasti seuloa anastetut ajoneuvot liikennevirrasta. Ajoneuvojen käynnistyksenestojärjestelmien yleistyttyä rikollisten toimintatavat ovat muuttuneet. Ajoneuvon anastajat pyrkivät saamaan alkuperäiset avaimet haltuunsa mm. murtautumalla kiinteistöihin ja asuntoihin tai tunkeutumalla työpaikoilla henkilökunnan tiloihin. Uusimpia henkilöautomalleja anastetaan huomattavasti vähemmän kuin yli kymmenen vuotta vanhoja malleja. Vertailu osoittaa 80-luvun lopun ja 90-luvun alkupuolen vuosimallien olevan suosittuja moottoriajoneuvon käyttövarkauden kohteita. Syitä tähän ovat mm. heikot ajonesto- ja lukitusmekanismit. Vanhempia autoja jää myös määrällisesti eniten kateisiin. Työryhmän loppuraportti on luettavissa sisäasiainministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.intermin.fi/julkaisu/092005. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, ylikomisario Timo Nyyssönen, p. (09) 8730 599, Vantaan kihlakunnan poliisilaitokselta ja työryhmän sihteeri ylikonstaapeli Pertti Kaleva, p. (09) 5254 371, Espoon kihlakunnan poliisilaitokselta.

Tavara- ja henkilöliikenteen ajoneuvokuljettajien ammattipätevyyttä ja jatkokoulutusta koskevan EY-direktiivin vaikutuksia ammatilliseen kuljettajakoulutukseen Suomessa selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 16.3.2005 opetusministeriölle. Työryhmä esittää, että ammattikuljettajaksi aikova voisi hankkia ammattipätevyyden joko suorittamalla ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon ja niiden yhteydessä direktiivin edellyttämät vaiheittain suoritettavat kokeet tai suorittamalla tutkinnon osaksi määritellyn koulutusjakson, joka sisältäisi vain direktiivin edellyttämät osat ja direktiivin edellyttämät kokeet. Kumpikin tapa tuottaisi direktiivin mukaisen perustason ammattipätevyyden. Koulutuksen voisi hankkia koulutusluvan saaneelta koulutuksen järjestäjältä. Toimivaltaisia viranomaisia olisivat Opetushallitus ja Ajoneuvohallintokeskus. Opetushallitus vahvistaisi ammattipätevyysdirektiivin perustason kuljettajakoulutusta koskevat kansalliset sisällöt ja vaatimukset. Direktiivin mukainen koulutus tulisi siten osaksi kansallista tutkintojärjestelmää. Ajoneuvohallintokeskus vastaisi autokoulujen ja puolustusvoimien ammattipätevyyskoulutuksen valvonnasta ja kokeiden järjestämisestä. Lisäksi se vahvistaisi jatkokoulutukseksi hyväksyttävät koulutusohjelmat. EU-maiden on saatettava ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 10.9.2006 mennessä. Säännöksiä on sovellettava linja-auton kuljettajiin 10.9.2008 ja kuorma-auton kuljettajiin 10.9.2009 mennessä. Työryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2005/tr07/tr07.pdf. Lisätietoja antavat hallitusneuvos Timo Lankinen, p. (09) 1607 7391 ja ylitarkastaja Jukka Lehtinen, p. (09) 1607 7224, opetusministeriöstä sekä erityisasiantuntija Timo Repo, p. (09) 7747 7359, Opetushallituksesta.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.