Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 10/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 11.3.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 16/2005 vp) laeiksi rikesakkomenettelystä annetun lain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta ajoneuvon haltijan vastuun toteuttamiseksi automaattisessa liikennevalvonnassa. Rikesakkomenettelystä annettuun lakiin otetaan uudet menettelysäännökset, joiden mukaan automaattisessa liikennevalvonnassa havaitusta ylinopeusrikkomuksesta tai liikennemerkkien vastaisesta ajosta linja-auto- tai raitiovaunukaistalla annettu rikesakkomääräys voidaan kuljettajaa selvittämättä lähettää tavallisella kirjeellä ajoneuvon rekisteriin merkitylle omistajalle tai haltijalle. Jos rikesakkomääräystä määräajassa vastustetaan, poliisi suorittaa esitutkinnan kuljettajan selvittämiseksi ja rikesakko määrätään hänelle. Jos rikesakkomääräystä ei vastusteta, rikesakko on maksettava ja se voidaan panna täytäntöön lainvoimaisen tuomion tavoin. Oikeusturvasyistä rikesakkolakiin otetaan säännös menetetyn määräajan palauttamiseksi niitä tilanteita varten, joissa rikesakkoa ei ole voitu määräajassa vastustaa. Poliisilain teknistä valvontaa koskevia säännöksiä tarkistetaan siten, että ne nykyistä paremmin soveltuvat automaattisen liikennevalvonnan menetelmiin. Ajoneuvolakia muutetaan siten, että silloin kun auton rekisteriin merkitty omistaja tai haltija eivät kumpikaan ole luonnollisia henkilöitä, autolle on ilmoitettava käyttövastaava. Muutos edellyttää myös ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain tarkistamista niiden tietojen osalta, joita rekisteriin saa tallettaa. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 11.3.2005 seuraavat lait:

Laki postipalvelulain 5 §:n muuttamisesta (HE 241/2004 vp). Postipalvelulakia muutetaan siten, että yleispalvelun kotimaan laatustandardin tavoitetasoa alennetaan 95 prosentista 85 prosenttiin. Seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 85 prosenttia tulee olla perillä seuraavana työpäivänä. Lisäksi tavoitetasoa täsmennetään siten, että seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 98 prosenttia tulee olla perillä viimeistään toisena työpäivänä. Lainmuutos mahdollistaa jakelun aikaistamisen harvaan asutuilla alueilla ja luo edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa. Lainmuutoksen mahdollistama jakelun palvelutason muutos kohdistuu pääosin harvaan asutuille alueille, joilla jakelun kustannukset ovat korkeat ja joilla sanomalehtien jakelu tapahtuu pääsääntöisesti Suomen Posti Oyj:n perusjakelussa. Laki tulee voimaan 1.4.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö seuraa uudistuksen toteutusta ja sen vaikutuksia postipalvelujen tarjontaan ja tasoon sekä antaa asiasta selvityksen liikenne- ja viestintävaliokunnalle kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. 2) Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö postin jakelun palvelutason parantamiseksi ja takaamiseksi selventää ja tarkentaa jakelua koskevia vähimmäismääräyksiä erityisesti omakoti-alueiden ja maaseudun laatikkosijoittelun ja ryhmittelyn osalta. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Laki jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta (HE 236/2004 vp). Jalometallituotteista annettua lakia muutetaan siten, että täsmennetään jalometallin ja jalometallituotteen määritelmät sekä sallitaan tarkastusleiman ja pitoisuusleiman yhdistelmä. Lisäksi laajennetaan valvontaviranomaisen oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin myös leimojen puutteellisuuden osalta. Laki tulee voimaan 16.3.2005. (KTM ylitarkastaja Veli Viitala 1606 3725)

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta (HE 4/2005 vp). Sairausvakuutuslain nojalla työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuskorvauksen määrää koskevaa säännöstä muutetaan. Niissä tilanteissa, joissa korvauksen perusteena oleva äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa on alkanut vuoden 2004 puolella ja jatkuu vuodelle 2005, vuosilomakustannuskorvauksen määrän perusteena on vakuutetulle maksettu vanhempainraha. Muutos toteutetaan muuttamalla sairausvakuutuslain voimaantulosäännöstä. Lain 11 luvun 4 §:n 5 momentissa oleva vakuutetun oikeuteen vaikuttava kirjoitusvirhe etuuden nimessä korjataan muuttamalla vanhempainraha vanhempainpäivärahaksi. Vähimmäismääräisten päivärahaetuuksien rahoitusta koskevaa säännöstä muutetaan siten, että valtion varoista rahoitetaan vain vanhempainpäivärahoista sekä erityishoitorahoista aiheutuvat vähimmäispäivärahan kustannukset. Uudistus vastaa ennen uuden sairausvakuutuslain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä. Vuosilomakustannuskorvausta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2005 alusta lukien. Mahdollisen sairauspäivärahaan ennakkona myönnetyn vähimmäispäivärahakustannuksen määrä vähennetään vanhempainpäivärahoista ja erityishoitorahoista aiheutuvaan vähimmäispäivärahakustannukseen myönnettävästä valtion ennakosta lain voimaantulon jälkeen. Laki tulee voimaan 16.3.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Tasavallan presidentti hyväksyi Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan ja vahvisti lain Euroopan radioviestintätoimiston (ERO) perustamista koskevan yleissopimuksen muuttamista koskevan asiakirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 275/ 2004 vp). Asiakirjalla yhdistetään Euroopan radioviestintätoimisto ja Euroopan televiestintätoimisto ja perustetaan eurooppalainen viestintätoimisto. Euroopan radioviestintätoimiston tehtävänä on toimia eurooppalaisen posti- ja telehallintojen välisen konferenssin sähköisen viestinnän komitean asiantuntijaelimenä radioviestintään ja televiestintään liittyvissä asioissa. Muutos on luonteeltaan tekninen rationalisoimistoimenpide. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 11.3.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus tupakoinnin torjuntaa koskevan Maailman terveysjärjestön (WHO) puitesopimuksen voimaansaattamisesta ja puitesopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (1207/2004) tulee voimaan 24.4.2005. Asetus tulee voimaan 24.4.2005. (STM hallitussihteeri Liisa Katajamäki 1607 3854)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 11.3.2005 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Harry Heleniuksen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Venäjän federaation välinen velkakonversiosopimus. (KTM apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa 1606 3575)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 11.3.2005 seuraavat asiat:

Pääjohtaja Esa Vesterbackan määrääminen vankilaoikeuden jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi 1.4.2005-30.6.2009. (OM hallitusneuvos Erja Hynninen 1606 7610)

Tasavallan presidentti ratkaisi 18 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eeva Tams 1606 7625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 11.3.2005 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Marjatta Rasi ulkoasiainministeriön alivaltiosihteerin (A 31) virkaan 1.9.2005 lukien ja ulkoasiainneuvos Pekka Huhtaniemi ulkoasiainministeriön alivaltiosihteerin (A 31) virkaan 1.1.2006 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Yrjö Karisen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.5.2005. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Heikki Puurunen Teheranissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.7.2005 lukien ja ulkoasiainneuvos Martti Isoaro Riadissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.7.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 10.3.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus väestötietoasetuksen muuttamisesta. Laki kuolleeksi julistamisesta vahvistettiin 4.3.2005 ja se tuli voimaan 9.3.2005. Uuden kuolleeksi julistamisesta annetun lain mukaan henkilö voidaan julistaa kuolleeksi joko tuomioistuimen tai maistraatin päätöksellä. Säännökset kuolleeksi julistamisesta maistraatin päätöksellä sisältyvät lain 3 lukuun. Väestötietolain 41 §:ssä säädetyn asetuksenantovaltuuden nojalla väestötietoasetukseen lisätään uusi 5 d §, jonka mukaan maistraatin on viipymättä talletettava tieto kuolleeksi julistamista koskevasta päätöksestään väestötietojärjestelmään. Asetus tulee voimaan 15.3.2005. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 1604 2839)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2005 maksettavasta ympäristötuen kansallisesta lisäosasta. Lisäosaa voidaan maksaa tukialueiden A ja B viljelijöille, joilla on voimassa oleva maatalouden ympäristötuen viisivuotinen sitoumus tai jotka jatkavat tällaista sitoumusta kahdella vuodella taikka antavat uuden ympäristötukisitoumuksen vuonna 2005 sekä antavat erillisen lisäosasitoumuksen ja noudattavat sitoumuksen ehtoja. Mannermaalla ja Ahvenanmaan maakunnassa on erilliset ympäristötukijärjestelmänsä. Lisäosan maksaminen perustuu komission päätökseen K(2004) 475. Asetus tulee voimaan 16.3.2005. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 10.3.2005 seuraavat päätökset:

Päätös vahvistaa pääministeri Matti Vanhasen ja ministeri Paula Lehtomäen välinen työnjako valtioneuvoston kansliassa. Ministeri Lehtomäki käsittelee valtioneuvoston EU-sihteeristölle ja EU-puheenjohtajuussihteeristölle kuuluvat asiat, ei kuitenkaan Eurooppa-neuvostoon liittyviä asioita, valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevia asioita eikä valtioneuvoston kanslialle kuuluvia Euroopan unioniin liittyviä nimitysasioita. Pääministeri Vanhanen käsittelee muut valtioneuvoston kanslialle kuuluvat asiat. (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös myöntää Patria Weapon Systems Oy:lle maastavientilupa Tshekin tasavaltaan. Maastavientiluvan perusteella Patria Weapon Systems Oy saa viedä maasta 31.12.2006 mennessä Tshekin tasavaltaan 8 000 kappaletta tykistön ammusten herätesytyttimiä. Asiakas on OMNIPOL a.s., Nekzanka 11, 112 21 Prague 1, Czech Republic. Tuotteiden loppukiyttäjä on Tshekin tasavallan puolustusministeriö. (PLM esittelijä Olli Ruutu 1608 8271)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Suomen Pankin tilintarkastajien vaalista (EK 3/2005 vp) pöytäkirjaan. Eduskunta ilmoittaa kirjelmässä toimittamansa Suomen Pankin tilintarkastajien ja heidän varajäsentensä vaalin tuloksen. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 1603 3040)

Päätös määrätä valtiovarainministeriön ylitarkastaja Terhi Järvikare, erityisasiantuntija Sami Laaksonen ja ylitarkastaja Risto Sakki valtioneuvoston esittelijöiksi. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston esiopetusuudistuksen vaikutusten ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta antaman selonteon johdosta (VNS 7/2004 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvästä lausumasta aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus tekee pikaisesti selvityksen esiopetuksen ryhmäkokoa koskevan opetusministeriön suosituksen toteutumisesta ja oppilasryhmien muodostamista koskevista käytännöistä ja niiden aiheuttamista ongelmista esiopetuksen tavoitteiden toteuttamiselle. Selvityksen jälkeen hallituksen tulee tarvittaessa ryhtyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin ryhmäkoon määrittämiseksi. (OPM opetusneuvos Jari Rajanen 1607 7463)

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.3.2005 seuraavat päätökset:

Päätös valtiontalouden kehyksiksi vuosille 2006-2009. Päätöksellä tarkistetaan teknisesti vaalikaudelle toukokuussa 2003 annettua kokonaiskehystä vastaamaan vuoden 2006 hintatasoa ja talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia sekä annetaan valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009 noudatettavaksi vuoden 2006 talousarvioesityksen ja lisätalousarvioesitysten valmistelua varten tehtävien talousarvioehdotusten ja vuosien 2007-2010 toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelussa sekä ministeriöille perusteeksi hallinnonalojensa toimintapolitiikan sekä talouden ja toiminnan ohjaukseen. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Päätös antaa eduskunnalle selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2006-2009. Selonteko löytyy osoitteesta http://www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 10.3.2005 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Laura Kakko ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan sekä ulkoasiainministeriön Eurooppa-osaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.9.2005 lukien ja lähetystöneuvos Tiina Myllyntausta ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan sekä ulkoasiainministeriön protokollaosaston apulaisosastopäällikön tehtävään 1.6.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2005-28.2.2006. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Valtioneuvosto myönsi Pekka Lindroosille palkatonta virkavapautta kauppa- ja teollisuusministeriön kaupallisen neuvoksen virasta 1.5.-31.8.2005. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 9.3.2005 seuraavia asioita:

Momentin 28.81.95 (Lakiin tai asetukseen perustuvat menot, joita varten talousarvioon ei ole erikseen merkitty määrärahaa) arviomäärärahan ylittäminen 310 000 eurolla. Korkein hallinto-oikeus on velvoittanut valtiovarainministeriön maksamaan SAS:lle hyvitysmaksuna 300 000 euroa ja oikeudenkäyntikuluina 10 000 euroa. (VM neuvotteleva virkamies Lasse Kiivanen 1603 4915)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista vuonna 2005 annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. Kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämälle ja muille korvaukseen oikeutetuille terveydenhuollon toimintayksiköille yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavan korvauksen perusteena olevaa julkaisupisteen arvoa muutetaan. Asetus tulee voimaan 15.3.2005. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 1607 4130)

Työttömyysturvan valtionosuuden tarkistaminen. Palkansaajilta on peritty työttömyysvakuutusmaksua vuodesta 1993 alkaen. Vuoteen 1998 asti osa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta käytettiin ansioturvan valtionosuuden pienentämiseen. Vuodesta 1999 alkaen osa maksutuotosta on tilitetty Kansaneläkelaitokselle käytettäväksi peruspäivärahojen rahoitukseen, mikä on vastaavasti pienentänyt valtionosuutta. Näihin tarkoituksiin tilitettävä määrä on määritelty vuosittain prosenttilukuna palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Työnantajat tilittävät palkansaajilta pidättämänsä työttömyysvakuutusmaksut tapaturmavakuutusyhtiölle, joka tilittää ne edelleen Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan Työttömyysvakuutusrahasto ohjaa, kehittää ja valvoo työttömyysvakuutusmaksujen perintämenettelyn toimeenpanoa. Rahaston selvitystyön perusteella on ilmennyt, että palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuottoa oli tilitetty rahastolle työnantajan maksun tuottona. Tästä johtuen vuosilta 1993-2003 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua on tilitetty valtiolle yhteensä 28 554 377,26 euroa liian vähän. Edellä olevan perusteella valtionosuutta ansioturvaan tarkistetaan vuosilta 1993-1998 19 778 606,02 eurolla ja valtionosuutta perusturvaan vuosilta 1999-2003 tarkistetaan 8 775 771,24 eurolla ja Työttömyysvakuutusrahasto maksaa valtiolle 28 554 377,26 euroa. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Päätös valtiontakausten jakautumisesta lainanmyöntäjien kesken. Lainanmyöntäjille osoitetaan lisää valtuutta 167 miljoonaa euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN KEHYSNEUVOTTELUT 10.3.2005

Hallituksen talouspolitiikan linja

Hallituskauden puolivälin arviointi

Hallitus on onnistunut sopeuttamaan politiikkansa talouden suhdannevaihteluihin ja epävarmana pysyneeseen kansainväliseen toimintaympäristöön. Hallituskauden alkuvaiheessa kansainvälisen talouden heikon kehityksen aiheuttama hidas talouskasvu edellytti määrätietoisia toimia kotimaisen kulutuskysynnän elvyttämiseksi. Kasvua vauhditettiin keventämällä ansiotulojen verotusta ja toteuttamalla hallitusohjelman mukaiset julkisten menojen lisäykset etupainotteisesti.

Vuoden 2004 aikana talous on päässyt hallitusohjelman työllisyys- ja hyvinvointitavoitteiden edellyttämälle kasvu-uralle. Kuluvana vuonna kasvua tukee kotitalouksien kulutuskysynnän ohella myös viennin ja yritysten investointien elpyminen. Kuitenkin Suomen talouden lähiajan kehitys riippuu suurelta osin päämarkkina-alueidemme kasvun elpymisestä ja maailman suurten talouksien kasvu- ja tasapainoongelmien ratkeamisesta. Pitemmän aikavälin kasvu edellyttää mm. väestön ikääntymisestä koituvien haasteiden voittamista. Mahdollisesti tilapäiseksi jäävää vahvan kasvun vaihetta on käytettävä talouden pitkän aikavälin vakauden ja työllisyyden kasvun turvaamiseen.

Hallituksen toimet työllisyyden ja kasvun turvaamiseksi keskittyvät seuraaviin toimenpidekokonaisuuksiin:
- julkisten menojen kasvun hillintä, julkisen talouden tervehdyttäminen ja julkisen talouden rakenteiden uudistaminen
- kaikkein vähävaraisimpien aseman parantaminen
- talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen, koulutuksen, tutkimuksen, tuotekehityksen ja kasvuyritysten rahoituksen tukemisella.

Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009

Hallituksen kehyspäätöksellä ei muuteta aiempaa kehysmenojen kokonaistasoa koskevaa linjausta, vaan tarkistetaan vaalikauden kehys teknisesti vastaamaan vuoden 2006 hinta- ja kustannustasoa ja talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat lukujen vertailukelpoisuuteen.

Kehyspäätöksellä vahvistetaan valtiontalouden kehykset, jotka vuoden 2006 hinta- ja kustannustasossa ovat 29 468 miljoonaa euroa vuodelle 2006, 29 583 miljoonaa euroa vuodelle 2007, 30 443 miljoonaa euroa vuodelle 2008 ja 30 555 miljoonaa euroa vuodelle 2009.

Hallinnonaloille jakamattomaksi varaukseksi jää 341 miljoonaa euroa vuodelle 2006 ja 215 miljoonaa euroa vuodelle 2007. Lisäksi seuraavaan vaalikauteen kuuluvien vuosien 2008 ja 2009 jakamattomaksi varaukseksi on jätetty noin 300 miljoonaa euroa kumpanakin vuonna.

Julkisen talouden rakenteen uudistaminen

Julkisten menojen arvioitua nopeampi kasvuvauhti on vakavin haaste koko kansantalouden vakaudelle. Valtion menojen kasvua on vaikea sovittaa eduskunnan hyväksymiin budjettikehyksiin. Kuntien selvästi ennakoitua nopeammin kasvavat menot uhkaavat kuntatalouden tasapainoa.

Valtion menojen sovittaminen kestävälle kehitysuralle edellyttää malttia menojen lisäämisessä ja valmiutta julkista taloutta tervehdyttäviin rakenteellisiin toimiin. Hallitusohjelman mukainen ja eduskunnan hyväksymä talousarviokehysjärjestelmä edellyttää, että varsinaisten talousarvioiden lisäksi budjettikehyksessä varaudutaan riittävässä määrin myös lisätalousarvioiden menojen kattamiseen.

Vuosien 2006-09 talousarviokehyksen laadinnassa on menojen kasvua hillitty kaikkien talousarvion pääluokkien kohdalla tinkimättä peruspalveluista, lakisääteisistä tulonsiirroista ja talouden kasvua tukevista toimista. Erityisesti harkinnanvaraisten menojen kasvuun on suhtauduttu pidättyvästi. Talousarviokehykseen on vuodelle 2006 saatu yli 300 miljoonan euron liikkumavara lisätalousarvioiden menojen kattamiseksi.

Valtion menojen kasvun hillitsemiseksi talousarvion rakennetta kehitetään valtion omien toimintojen tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi: Eri hallinnonalojen talousarvioiden mitoituksessa otetaan huomioon mahdollisuudet menojen säästöihin henkilöstön luonnollisen poistuman ja hallinnon rakenteiden uudistamisen myötä. Keskushallinnon alueellistamistoimiin otetaan budjettikehykseen liittyvät päätökset henkilöstö- ja muissa kuluissa aikaansaatavista säästöistä. Alueellistamisen hyötyjen tulee näkyä menojen suunniteltuina säästöinä valtiontaloudessa kehyskaudella.

Hallitus uudistaa kuntataloutta sekä kunta- ja palvelurakennetta. Tavoitteena on turvata palveluiden saatavuus sekä niiden kestävä, tehokas ja taloudellinen toteuttamistapa.
- Hallitus toteuttaa kaksivaiheisen kuntien rahoitusuudistuksen, jonka päämääränä on taloudellisuuteen ja tehokkuuteen kannustava, selkeä vero- ja valtionosuusjärjestelmä.
- Hallitus käynnistää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen. Kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestämiselle on saatava alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen riittävä väestöpohja. Uudistuksella luodaan toimiva palveluverkko ja kiinteytetään yhteistyötä eri palvelujärjestelmien kesken. Samanaikaisesti arvioidaan palvelujen ohjaus-, kehittämis- ja tutkimusjärjestelmiä. Erikoissairaanhoito ja muut erityisen suuren väestöpohjan edellyttämät palvelut on koottava väestöpohjaltaan riittäviin kokonaisuuksiin. Hallitus edistää palveluiden eri tuotantotapojen parhaiden käytäntöjen käyttöönottamista. Uudistuksien toteutuksessa turvataan palveluiden tarjonta molemmilla kotimaisilla kielillä. Hallitus asettaa valtiosihteerityöryhmän, joka huhtikuun loppuun mennessä valmistelee uudistusta peruspalveluohjelmaministerityöryhmän arvioitavaksi.

Kaikkein vähävaraisimpien aseman parantaminen

Hallitus kiinnittää erityistä huomiota kaikkein vähävaraisimpien ihmisten aseman parantamiseen. Pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukemiseksi hallitus toteuttaa työmarkkinatukiuudistuksen. Työvoiman kysyntää työvaltaisessa yritys- ja palvelutoiminnassa tuetaan työnantajamaksurasitusta keventämällä. Vuoden 2006 talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä hallitus tekee päätökset myös muista tarpeellisista toimista vähävaraisimpien toimeentulon parantamiseksi.

Talouskasvun työllisyysvaikutusten ulottaminen entistä enemmän myös heikossa työmarkkina-asemassa oleviin kansalaisiin edellyttää erityistoimia työvoiman kysynnän vahvistamiseksi matalapalkkaisessa kokoaikatyössä. Hallitus kohdentaa yhteensä vuositasolla 150-200 miljoonaa euroa tähän tarkoitukseen vuoden 2006 alusta.

Hallitus uudistaa työmarkkinatukea. Uudistuksella toteutetaan pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu ja vahvistetaan työmarkkinatuen vastikkeellisuutta. Uudistus tuo lisävelvoitteita julkiselle vallalle: työvoimatoimistojen peruspalveluita parannetaan ja uuden järjestelmän kustannukset tasataan kuntien ja valtion kesken. Uudistus toteutetaan koko kuntatalouden kannalta kustannusneutraalisti ja kuntien välillä mahdollisimman kustannusneutraalisti vuoden 2006 alusta. Järjestelmä kohottaa erittäin pitkään työttömänä olleiden aktiivitoimenpiteiden tasoa ja edellyttää kolmen vuoden aikana noin 36 miljoonan euron lisäpanostuksia. Uudistukseen liitetään toimia työnvälityspalveluiden tehostamiseksi: työvoimahallinnon, kuntien ja yksityisten yhteisöjen mahdollisuutta toimia pitkäaikaistyöttömien vuokratyönantajana selvitetään.

Talouskasvun edistäminen

Hallitus tukee talouskasvun osaamispohjaa lisäämällä tutkimuksen ja tuotekehityksen voimavaroja ja parantamalla tutkimuksen ja sen taloudellisten sovellutusten yhteensovittamista.
- Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimus- ja tuotekehitysmenoja lisätään yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuosina 2006-07.
- Suomen Akatemian tutkimusvoimavaroja kasvatetaan yhteensä 19,7 miljoonalla ja taloudellisten tutkimuslaitosten rahoitusta yhteensä 300 000 eurolla vuosina 2006-07. Lisäksi Akatemian käyttöön luodaan uusi, nykyistä joustavampi rahoitusmalli.
- Huippututkijoiden rekrytoimiseksi perustetaan määräaikaisia huipputason tutkimus- ja opetustoimia ulkomaisille tutkijoille.
- Yliopistojen yhteistyötä kehitetään mm. niiden välistä laitteiden yhteishankintaa lisäämällä. Yliopistojen yksityisen rahoituksen määrää kasvatetaan ja tutkimusrahoituksen rakennetta kehitetään. Yliopistojen johtamiseen tuodaan lisää ammattimaisuutta. Yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä vahvistetaan.
- Innovaatiotoiminnan tulosten tehokasta hyödyntämistä tuotteiksi ja uusiksi yrityksiksi edistetään toimilla, jotka puuttuvat tunnistettuihin markkinapuutteisiin. Hallitus ja työeläkeyhtiöt selvittävät käymiensä neuvotteluiden perusteella mahdollisuudet parantaa riskipääomien saantia yritysten varhaisen ja nopean kasvun vaiheeseen.
- Maa-, poro- ja kasvihuonetalouden tuotantokustannuksia alennetaan huojentamalla näiden energiaverotusta 21,5 miljoonalla eurolla.

Koulutuksen kehittäminen

Hallitus uudistaa koulutusta talouskasvun osaamisperustan vahvistamiseksi ja työvoiman tarjonnan turvaamiseksi työuran alkamista varhaistamalla. Uudistusten tavoitteena on myös nuorten syrjäytymisuhan vähentäminen. Laajaan toimenpidekokonaisuuteen kuuluu mm. seuraavia toimia:
- Selvitetään vaihtoehtoiset toimintatavat yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten riittävän koulutuksen turvaamiseksi. Tavoitteen toteuttamiseksi selvitetään oppivelvollisuusiän pidentämisen vaikutuksia ja muita vaihtoehtoja.
- Lukioiden ja ammattioppilaitosten opetuksen yhteistä järjestämistä tuetaan, oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä kannustetaan ja uusien lukiokoulutuksen järjestämislupien myöntämiseen suhtaudutaan erittäin pidättyvästi. Uudistuksessa huomioidaan ruotsinkielisen koulutuksen erityistarpeet.
- Yliopistojen pääsykoejärjestelmää uudistetaan siten, että ylioppilastutkinnon painoarvoa valintaperusteena lisätään
- Lukio-opinnoissa palataan siirtymäajan kuluessa tavoitteelliseen kolmen vuoden kestoon ja ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään tuloksiin kannustavaksi.
- Toisen asteen yhteishakujärjestelmää uudistetaan siten, että se tehostaa koulutukseen hakeutumista. Perusopetuksen lisäopetuksen suorittamisen vaikutuksia selvitetään ja arvioidaan toisen asteen koulutukseen pääsyn näkökulmasta.
- Ammatillisen koulutuksen yhteyteen lisätään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta on mahdollista siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen.
- Nuorten ammatillisen koulutuksen näytöt otetaan käyttöön syksystä 2006.
- Selvitetään ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintojen maksullisuutta syksyn 2005 budjettiriihessä tehtäviä päätöksiä varten.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiskunnallista osallistumista ja kansalaisten asenteita poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan vertaillut dosentti Sami Borg luovutti tutkimuksensa 7.3.2005 oikeusministeriölle. Suomalaiset ovat ruotsalaisiin, norjalaisiin ja tanskalaisiin verrattuna yhteiskunnallisesti passiivisempia, ilmenee tänään julkaistusta tutkimuksesta. Äänestysaktiivisuus on Suomessa alhaisempi, suhtautuminen puolueisiin ja poliitikkoihin kielteisempi ja poliittinen keskustelukulttuuri heikompi kuin muissa Pohjoismaissa. Dosentti Sami Borgin tutkimus "Kansalaisena Suomessa" pohjautuu vuoden 2002 lopulla kerättyyn laajaan European Social Survey -aineistoon. Se sisältää tietoja 22 Euroopan maasta. Tutkimus vertailee erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiskunnallista osallistumista ja kansalaisten asenteita poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Pohjoismaat sijoittuivat tutkimusajankohtana niiden maiden joukkoon, joissa kansalaiset katsovat demokratian ja maan hallituksen toimivan verraten hyvin. Myös poliittinen osallistuminen on Pohjoismaissa yleensä eurooppalaista keskitasoa aktiivisempaa. Pohjoismaiset tulokset eivät antaneet kovinkaan valoisaa kuvaa suomalaisten yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta: kolmeen muuhun Pohjoismaahan verrattuna suomalaiset sijoittuivat useimmilla osallistumisen ulottuvuuksilla viimeiselle sijalle. Dosentti Sami Borgin tutkimus on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/30641.htm. Lisätietoja antavat johtaja Sami Borg, p. (03) 2158 524, Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta ja erikoistutkija Sakari Suutarinen, p. (014) 2601 940, Jyväskylän yliopistosta.

Vammaispalvelujen saatavuutta ja vammaisten tasa-arvoista kohtelua tutkinut selvitysmies Erkki Paara luovutti raporttinsa 4.3.2005 sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvitysmies ehdottaa vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä viimeistään vuonna 2009. Ehdotuksen mukaan nykyiset kehitysvammalain tarjoamat palvelut kirjattaisiin uuteen vammaispalvelulakiin. Uudessa laissa huomioitaisiin erityisesti mielenterveyskuntoutujat uutena asiakasryhmänä. Ensisijaisesti vammaispalvelulain palvelut suunnattaisiin alle 65-vuotiaana vammautuneille. Vammaispalvelut on selvitysmiehen mukaan järjestetty muihin Pohjoismaihin verrattuna taloudellisesti ja tehokkaasti. Kasvavan tarpeen ja kuntien kiristyvän talouden vuoksi palvelujen rahoitusta on kuitenkin uudistettava, jotta vammaiset eivät joudu keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa mukaan. Selvitysmiehen raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2005/04/cd1109925807433/passthru.pdf. Lisätietoja antavat apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä, p. (09) 1607 3773 sosiaali- ja terveysministeriöstä ja erityishuoltopiirin johtaja, selvitysmies Erkki Paara, p. 050 389 9201, Vaalijalan kuntayhtymästä.

Terveyskeskusten tutkimustoiminnan lisäämisen keinoja tarkastelleet selvityshenkilöt Jukka Mattila ja Marjukka Mäkelä luovuttivat raporttinsa 9.3.2005 sosiaali- ja terveysministeriölle. Perusterveydenhuollon tutkimusmahdollisuudet olisi selvityshenkilöiden mielestä tuotava aktiivisesti esiin jo lääkäreiden peruskoulutuksessa. He pitävät tarpeellisena myös valtakunnallista, kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien yhteistä perusterveydenhuollon tutkijakoulua. Tutkijakoulun kurssitarjonta pitäisi suunnitella niin, että myös muut kuin opinnäytetyöhön tähtäävät, voisivat sitä hyödyntää. Myös tutkimuksen EVO-rahoitusta olisi kehitettävä niin, että se soveltuisi myös terveyskeskusten tutkimustoimintaan. Terveyskeskusten pitäisi voida liittyä yhteen ja yhdistää ansaitsemansa pisteet. Näin kertyvät tutkimuskulukorvaukset voitaisiin jakaa tutkimustyöhön terveyskeskusten yhteisesti sopimien periaatteiden mukaan. Selvityshenkilöt ehdottavat, että terveyskeskuksissa tehtävää tutkimusta varten varataan sosiaali- ja terveysministeriön hankerahoitusta, jolla rahoitetaan kliinistä, epidemiologista sekä palvelujärjestelmää koskevaa tutkimusta. Terveyskeskusten olisi luotava tutkimukselle suotuisat olosuhteet sekä huolehdittava siitä, että tutkimustuloksia myös hyödynnetään. Terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit sopisivat yhdessä alueellisten perusterveydenhuollon kehittämisyksikköjen perustamisesta alueillaan. Ministeriö puolestaan perustaisi mahdollisesti kansallisen kehittämisyksikön, joka mm. valmistelee tutkimushankkeiden rahoituspäätöksiä. Selvityshenkilöiden raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2005/03/pr1109252784945/passthru.pdf. Lisätietoja antavat tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä, p. (09) 3967 2290, Stakesista ja terveysjohtaja Jukka Mattila, p. (05) 2345 233, Kotkan kaupungista.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.