Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 7/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.2.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 7/2005 vp) laiksi korkeimmasta oikeudesta. Uuteen lakiin korkeimmasta oikeudesta otetaan keskeiset säännökset korkeimman oikeuden tehtävistä, asioiden ratkaisemisesta, korkeimman oikeuden presidentistä ja jäsenistä sekä esittelijöistä ja muusta henkilöstöstä. Lakia täydentää työjärjestys. Korkeimmasta oikeudesta annettu asetus (786/1994) kumotaan ja osa siihen sisältyvistä säännöksistä otetaan lakiin. Näin korkeinta oikeutta koskevat kaikki keskeiset säännökset saatetaan lain tasolle. Korkeimman oikeuden toiminta ja tehtävät säilyvät ennallaan. Esitys liittyy samanaikaisesti annettavaan hallituksen esitykseen eräiden muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten muuttamiseksi. Mainitussa esityksessä säännökset korkeimman oikeuden päätösvaltaisesta kokoonpanosta lainkäyttöasioissa ja ratkaisukokoonpanoista ylimääräistä muutoksenhakua koskevissa asioissa ehdotetaan otettaviksi oikeudenkäymiskaareen. (OM hallitusneuvos Erja Hynninen 1606 7610)

Esitys (HE 8/2005 vp) laiksi rikoslain 30 luvun 13 §:n muuttamisesta. Rikoslain 30 luvun 13 §:ää muutetaan siten, että oikeushenkilö on rangaistusvastuussa lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa. Lailla pannaan Suomessa täytäntöön Euroopan unionin puitepäätös lahjonnan torjumisesta yksityisellä sektorilla. Laki on tarkoitettu voimaan viimeistään 22.7.2005. (OM lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula 1606 7724)

Esitys (HE 9/2005 vp) eräiden muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen koskevien säännösten muuttamiseksi. Muutoksenhakua hovioikeudesta korkeimpaan oikeuteen sekä ylimääräistä muutoksenhakua koskevia oikeudenkäymiskaaren säännöksiä muutetaan. Lisäksi muutetaan viiden muun lain säännöksiä. Korkeimman oikeuden mahdollisuuksia antaa ennakkopäätöksiä parannetaan siten, että korkein oikeus voi rajoittaa myöntämänsä valitusluvan koskemaan kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai valituslupaperusteen kannalta muutoin. Korkeimman oikeuden päätösvaltaista kokoonpanoa kevennetään eräissä ylimääräistä muutoksenhakua koskevissa selvissä asioissa, ja eräissä yksinkertaisissa asioissa ratkaisuvaltaa siirretään alemmille oikeusasteille. Valtiollisia rikoksia koskevat syyteasiat siirretään käsiteltäviksi ensimmäisenä oikeusasteena Helsingin käräjäoikeudessa hovioikeuden sijasta. (OM lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen 1606 7678)

Esitys (HE 10/2005 vp) laiksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain muuttamisesta. Lakiin otetaan säännös siitä, että julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja toimii tehtävässään virkavastuulla. Lakiin tehdään tarkennuksia julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkintoon vaadittavista opinnoista. Lakiin otetaan laadunvarmistuksen valvontaa koskevat säännökset. Samoin lisätään julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan käyttämien asiantuntijoiden ja avustajien oikeudellista asemaa tarkentavat säännökset. Lakiin tehdään hallintolaista johtuvat teknisluonteiset muutokset esteellisyyttä ja kuulemista koskeviin säännöksiin. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Esitys (HE 11/2005 vp) laiksi opintotukilain muuttamisesta ja opintolainavähennyksen edellyttämiksi muutoksiksi verolainsäädäntöön. Opintotukilakia, tuloverolakia, verotusmenettelystä annettua lakia sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia muutetaan. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettavien asumismenojen ja korkeakouluopiskelijoille myönnettävän opintolainan valtiontakauksen määrää korotetaan ja korkeakoulututkinnon määräajassa suorittaneelle myönnetään oikeus verosta tehtävään opintolainavähennykseen. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettava asumismenojen enimmäismäärä korotetaan 252 euroon. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotetaan 80 eurolla kuukaudessa. Verotuksessa otetaan käyttöön opintolainavähennys, johon on oikeutettu korkeakoulututkinnon laissa säädetyssä määräajassa suorittanut verovelvollinen. Vähennys tehdään suoraan verosta enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden aikana. Kansaneläkelaitos ratkaisee verovelvollisen oikeuden opintolainavähennykseen ja vähennyksen enimmäismäärän. Lisäksi korkeakouluopintoihin oikeuttavaa opintotukiaikaa koskevia säännöksiä tarkistetaan. Lait on tarkoitettu voimaan 1.8.2005. Asumislisää myönnettäessä huomioon otettavan vuokrarajan korotusta sovellettaisiin kuitenkin 1.11.2005 lähtien. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Esitys (HE 12/2005 vp) laiksi yliopistolain muuttamisesta. Yliopistolakiin otetaan säännökset alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista sekä korkeakoulututkintoon johtavia opintoja suorittavan opiskelijan opiskeluoikeudesta. Yliopistojen tutkintojen suorittamisaikoja lyhennetään joustavasti siten, että tutkintojen tavoitteellisten suorittamisaikojen lisäksi säädetään yliopistojen velvollisuudesta järjestää opetus ja opintojen ohjaus siten, että opiskelijoiden on täysipäiväisesti opiskellen mahdollisuus suorittaa tutkinnot niiden tavoitteellisissa suorittamisajoissa. Yliopisto myöntäisi opiskelijalle lisäaikaa tutkinnon loppuun saattamiseen, jos opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen loppuun suorittamisesta. Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan loppuun säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa tai jolle ei ole lisäaikaa myönnetty, menettäisi opiskeluoikeutensa. Opiskeluoikeuden menettänyt voi hakea yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi. Lisäksi tarkennetaan yliopistojen tiedekuntien ja muiden yksiköiden hallintoelimien ulkopuolisten jäsenien valintaa koskevaa säännöstä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2005. (OPM korkeakouluneuvos Anita Lehikoinen 1607 7424)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 18.2.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus monenvälisestä ydinalan ympäristöohjelmasta Venäjän federaatiossa tehdyn puitesopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta. Puitesopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 24.2.2005. (UM kehitysyhteistyöneuvos Kari Karanko 1605 5590)

Tasavallan presidentin asetus Kroatian kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (260/2004) tulee voimaan 20.2.2005. Asetus tulee voimaan 20.2.2005. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 18.2.2005 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 15 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eeva Tams 1606 7625)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 18.2.2005 seuraavat nimitysasiat:

Suurlähettiläs Lars Backströmin sivuakkreditointi Kambodzhaan, Laosiin ja Myanmariin. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Vastaava lakimies Ari Komulainen työtuomioistuimeen virkasuhteisiin perehtyneeksi, työntekijäetuja edustavaksi varajäseneksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2006. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 17.2.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtion talousarviosta annetun asetuksen 71 a §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että valtion kirjanpitolautakunnassa on puheenjohtajan lisäksi 6-8 jäsentä. Nykyään puheenjohtajan lisäksi on 7 jäsentä. Asetus tulee voimaan 1.3.2005. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2005. Eduskunnan hyväksyttyä valtion vuoden 2005 talousarvion ja siihen liittyvät valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen liittyvät lait sisällöltään hallituksen esityksestä poikkeavasti joudutaan keskimääräiset yksikköhinnat ja niiden nojalla määrättävät yksikköhinnat laskemaan uudelleen. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (1291/2004) jaksotetun kustannustenjaon tarkistuksen kokonaismäärästä otetaan vuonna 2005 huomioon 17 prosentin sijasta 27 prosenttia. Muutos lisää opetustoimen ja kirjastojen valtionosuuksia noin 14 miljoonaa euroa mainittuun aikaisemmin annettuun valtioneuvoston asetukseen verrattuna. Asetuksella kumotaan samannimisen valtioneuvoston asetus (880/2004), joka säädettiin ehdollisena. Asetus tulee voimaan 1.3.2005. (OPM lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen 1607 7262)

Valtioneuvoston asetus mielenterveysasetuksen 6 a §:n kumoamisesta. Hoitoon pääsyn turvaamista koskevien lainmuutosten yhteydessä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden enimmäisajat, joista säädetään mielenterveysasetuksen 6 a §:ssä, siirrettiin sisällöltään sellaisenaan kansanterveyslain 15 b §:ään ja erikoissairaanhoitolain 31 §:ään. Näin ollen selkeyden vuoksi mielenterveysasetuksen 6 a § voidaan kumota. Asetus tulee voimaan 1.3.2005. (STM neuvotteleva virkamies Riitta-Maija Jouttimäki 1607 3806)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 17.2.2005 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää puolueille ja Ahvenanmaan maakunnalle avustukset poliittisen toiminnan tukemiseen ajalla 1.1.-31.12.2005 ja antaa niiden käyttöön liittyvät tilitysmääräykset seuraavasti: Suomen Keskusta r.p. (55 edustajaa) 3 305 500 euroa, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue-Finlands Socialdemokratiska Parti r.p. (53 edustajaa) 3 185 300 euroa, Kansallinen Kokoomus r.p. (40 edustajaa) 2 404 000 euroa, Vasemmistoliitto r.p. (19 edustajaa) 1 141 900 euroa, Vihreä Liitto r.p. (14 edustajaa) 841 400 euroa, Svenska Folkpartiet i Finland r.p. (8 edustajaa) 480 800 euroa, Suomen Kristillisdemokraatit (KD)-Kristdemokraterna i Finland (KD) r.p. (7 edustajaa) 420 700 euroa, Perussuomalaiset-Sannfinländarna r.p. (3 edustajaa) 180 300 euroa eli yhteensä 11 959 900 euroa ja Ahvenanmaa 60 100 euroa. Saamastaan avustuksesta puolueen tulee käyttää kahdeksan prosenttia puolueen naisten poliittisen toiminnan tukemiseen ja vastaava osa puolueen piirijärjestön toiminnan tukemiseen. (VNK hallitusneuvos Auni-Marja Vilavaara 1602 2026)

Päätös asettaa rajankäyntivaltuuskunta Suomen ja Venäjän välisen valtakunnanrajan teknistä rajankäyntiä varten ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääjohtaja Jarmo Ratia, varapuheenjohtaja maanmittausneuvos Risto Nuuros ja jäsenet ovat yli-insinööri Pekka Tätilä sekä prikaatikenraali Mikko Kirjavainen. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Päätös asettaa valtuuskunta Etiopian kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén ja jäsen kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Päätös osaamiskeskuksille varatun perusrahoituksen alueellisesta jaosta vuonna 2005. Maakunnan liitoille jaetaan maakunnan kehittämisrahaa valtioneuvoston nimeämien osaamiskeskusten perusrahoitukseen 8 200 000 euroa. Lisäksi sisäasiainministeriölle varataan maakunnan kehittämisrahaa 400 000 euroa osaamiskeskusohjelman valtakunnalliseen kehittämistyöhön. (SM neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen 1604 4534)

Päätös määrätä kymmenen jäsentä valtion tiede- ja teknologianeuvostoon 1.3.2005 alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Valtion tiede- ja teknologianeuvostoon kuuluvat pääministeri puheenjohtajana, korkeakoulu- ja tiedeasioita käsittelevä ministeri ja teollisuusasioita käsittelevä ministeri varapuheenjohtajina sekä valtiovarainministeri ja valtioneuvoston määräämät enintään neljä muuta ministeriä. Ministerijäsenten lisäksi valtioneuvosto määrää neuvostoon kolmeksi vuodeksi kerrallaan kymmenen muuta jäsentä, joiden tulee olla tieteelliseen tutkimukseen ja kehitystyöhön tai teknologiaan perehtyneitä. Neuvostossa tulee olla edustettuina Suomen Akatemia, teknologian kehittämiskeskus, yliopistot, teollisuus sekä työnantajat ja työntekijät. Kokoonpano: (muut kuin ministerijäsenet): toimitusjohtaja Pekka Ala-Pietilä Nokia Oyj, kehittämispäällikkö Eija Hietanen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, pääjohtaja Erkki Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus, akatemiaprofessori Risto Nieminen Teknillinen korkeakoulu, professori Taina Pihlajaniemi Oulun yliopisto, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Teknologian kehittämiskeskus, toimitusjohtaja Juha-Matti Savola Juvantia Pharma Ltd, rehtori Krista Varantola Tampereen yliopisto, professori Terttu Vartiainen Kansanterveyslaitos/Kuopion yliopisto ja pääjohtaja Raimo Väyrynen Suomen Akatemia. (OPM ylijohtaja Arvo Jäppinen 1607 7220)

Päätös asettaa maatilatalouden kehittämisrahaston johtokunta toimikaudeksi 17.2.2005-31.12.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: osastopäällikkö Ilkka Ruska maa- ja metsätalousministeriö; varapuheenjohtaja: johtaja Kyösti Pietola Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) taloustutkimusyksikkö; jäsenet: maaseutuneuvos Eero Uusitalo maa- ja metsätalousministeriö, maatalousneuvos Helena Serén maa- ja metsätalousministeriö, ylitarkastaja Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriö, budjettineuvos Kati Suihkonen valtiovarainministeriö, aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä sisäasiainministeriö, johtaja Seppo Aaltonen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, toiminnanjohtaja Tage Ginström Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC; pysyvät asiantuntijat: vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa maa- ja metsätalousministeriö, maatalousylitarkastaja Kari Ojala maa- ja metsätalousministeriö, osastopäällikkö Sakari Ängeslevä Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, maaseutuosasto, asiantuntijajohtaja Juha Junnila Nordea Pankki Suomi Oyj, rahoituspäällikkö Esa Ala-Kantti Osuuspankkikeskus Osuuskunta, pankinjohtaja Aulis Kankare Someron Säästöpankki. (MMM hallitussihteeri Katri Nuotio 1605 4245)

Päätös asettaa torjunta-ainelautakunta toimikaudeksi 1.3.2005-28.2.2008. Kokoonpano: puheenjohtaja: lainsäädäntöneuvos Eija Siitari-Vanne oikeusministeriö; varapuheenjohtaja: lainkäyttöneuvos Eero Nordberg maaseutuelinkeinojen valituslautakunta; jäsenet (varajäsenet suluissa): hallitussihteeri Timo Rämänen maa- ja metsätalousministeriö (maatalousneuvos Kirsi Heinonen maa- ja metsätalousministeriö), ylitarkastaja Jari Heinonen Suomen ympäristökeskus (ylitarkastaja Sari Autio Suomen ympäristökeskus), ylitarkastaja Pia Korjus sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (osastopäällikkö Katariina Rautalahti sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus), ylitarkastaja Jouni Rokkanen Kasvintuotannon tarkastuskeskus (apulaisjohtaja Eija-Leena Hynninen Kasvintuotannon tarkastuskeskus), ylitarkastaja Arja Kaiponen elintarvikevirasto (lakimies Jorma Pitkänen elintarvikevirasto), ylitarkastaja Kaarina Urrila sosiaali- ja terveysministeriö (yliinsinööri Erkki Sundquist sosiaali- ja terveysministeriö). (MMM ylitarkastaja Sinikka Saari 1605 4291)

Päätös myöntää puolueille avustukset lehdistön ja sitä vastaavan sähköisen julkaisutoiminnan tukemiseen sekä Ahvenanmaan maakunnalle tiedotustoiminnan tukemiseen ajalle 1.1.-31.12.2005 seuraavasti: Suomen Keskusta (55 edustajaa) 2 134 000 euroa, Suomen Sosialidemokraattinen puolue (53 edustajaa) 2 056 400 euroa, Kansallinen Kokoomus (40 edustajaa) 1 552 000 euroa, Vasemmistoliitto (19 edustajaa) 737 200 euroa, Vihreä Liitto (14 edustajaa) 543 200 euroa, Ruotsalainen kansanpuolue (8 edustajaa) 310 400 euroa, Suomen Kristillisdemokraatit (7 edustajaa) 271 600 euroa, Perussuomalaiset (3 edustajaa) 116 400 euroa ja Ahvenanmaa (1 edustaja) 38 800 euroa eli yhteensä 7 760 000 euroa. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Päätös myöntää lupa Teollisuuden Voima Oy:lle Olkiluoto 3-ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen. Ydinenergialaissa (990/1987) säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ydinvoimalaitosyksikön rakentamiseen täyttyvät. Valtioneuvosto on tehnyt hankkeesta periaatepäätöksen 17.1.2002 ja eduskunta päätti 24.4.2002 jättää sen sellaisenaan voimaan. (KTM yli-insinööri Jorma Aurela 1606 4832)

Päätös asettaa varhaiskasvatuksen neuvottelukunta toimikaudeksi 18.2.2005-31.12.2007. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: ylijohtaja Aino-Inkeri Hansson sosiaali- ja terveysministeriö; varapuheenjohtaja: ylitarkastaja Tarja Kahiluoto sosiaali- ja terveysministeriö; jäsenet: neuvotteleva virkamies Kari Ilmonen sosiaali- ja terveysministeriö (erikoistutkija Riitta Säntti sosiaali- ja terveysministeriö), ylilääkäri Eero Lahtinen sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriö), opetusneuvos Jari Rajanen opetusministeriö (johtaja Eeva-Riitta Pirhonen opetusministeriö), ylijohtaja Matti Heikkilä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes (kehittämispäällikkö Anna-Leena Välimäki Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes), opetusneuvos Hely Parkkinen opetushallitus (ylitarkastaja Kristiina Laitinen opetushallitus), lääninsosiaalitarkastaja Toivo Haataja Etelä-Suomen lääninhallitus (lääninsosiaalitarkastaja Maija Pelkonen Oulun lääninhallitus), kirkkoneuvos Seppo Häkkinen Kirkkohallitus (työalasihteeri Heljä Petäjä Kirkkohallitus), erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva-Lahtinen Suomen Kuntaliitto (neuvotteleva lakimies Sami Uotinen Suomen Kuntaliitto), professori Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopisto (professori Paula Määttä Jyväskylän yliopisto), professori Pentti Hakkarainen Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö (professori Mikko Ojala Helsingin yliopisto), lehtori Juha Säkkinen Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpää (lehtori Raija Yliniemi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu), apulaisrehtori Anne Laine Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos (Lto, KM, NTM Anne Lehosvuo-Halmela Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos), erityissuunnittelija Kirsi Alila Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Helsinki (kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu), puheenjohtaja Soile Oleander OAJ/ Akava (erityisasiantuntija Ritva Semi OAJ/Akava), sopimustoimitsija Minna Pirttijärvi Kunta-alan ammattiliitto KTV/SAK (sopimustoimitsija Minna Koivuniemi Kunta-alan ammattiliitto KTV/SAK), puheenjohtaja Ritva Pesonen Suomen Lastenhoitoalan liitto/ STTK (osastopäällikkö Merja Merasto Tehy/STTK), suunnittelija Pirjo Honkavaara Lastensuojelun Keskusliitto ry/YTY ry (toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi Suomen Vanhempainliitto ry/YTY ry), päiväkodinjohtaja Seppo Leinonen Jyväskylän kaupunki (lastentarhanopettaja Hannu Paavola Jyväskylän kaupunki) ja dagvårdschef Nina Fabricius svensk socialservice Helsingfors (avdelningschef Per-Erik Weckström Folkhälsans förbund). (STM hallitussihteeri Eeva Kangasniemi 1607 4352)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 17.2.2005 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 5/2005) eduskunnalle komission tiedonannosta (monivuotinen rahoituskehys AKT-maiden ja EU:n välisen kumppanuussopimuksen toteuttamiseksi). Suomen maksuosuus Euroopan kehitysrahastoon on 1,48 % ja Suomen maksuosuus EU:n budjettiin on 1,46 %. Komission arvio AKT-maiden rahoituskehysten maksatuksista vuosina 2008-2013 on 14 334 miljoonaa euroa. Suomen osuus maksatuksista olisi täten noin 209-212 miljoonaa euroa. (UM kehitysyhteistyöneuvos Sinikka Antila 1605 6283)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 6/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (yhtiö-oikeus, pääomadirektiivin muutos). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on helpottaa julkisten osakeyhtiöiden pääomaa koskevia toimenpiteitä ja siten parantaa yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä heikentämättä osakkeenomistajien ja velkojien suojaa. Tähän pyritään säätämällä tiettyjä vapautuksia direktiivin nykyisin yhtiöille asettamista vaatimuksista. Poikkeukset ovat varsin yksityiskohtaisia ja monimutkaisia. Lisäksi direktiiviehdotus sisältää uudet pakottavat säännökset vähemmistöosakkeiden lunastuksesta julkisissa osakeyhtiöissä. (OM apulaisosastopäällikkö Tiina Astola 1606 7666)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 7/2005) eduskunnalle Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi keskinäisestä hallinnollisesta avunannosta yhteisön taloudellisten etujen suojaamisessa petoksilta ja muulta laittomalta toiminnalta (2004/0172 (COD)-KOM (2004) 509) (Petostentorjunnan hallinnollisen yhteistyön yleisasetus). Asetuksessa annettaisiin yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi petoksilta ja väärinkäytöksiltä tehtävää hallintoviranomaisten keskinäistä yhteistyötä koskevat yleissäännöt. (VM finanssineuvos Jan Holmberg 1603 2567)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 8/2005) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (tilinpäätös). Esitetyillä muutoksilla on tarkoitus varmistaa yhtiön toimielinten kollektiivinen vastuu tilinpäätösinformaation oikeellisuudesta, lisätä tiedonsaantia lähipiiritransaktioista ja taseen ulkopuolisista järjestelyistä sekä edistää yhtiön noudattamien corporate governance -käytäntöjen julkistamista. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 17.2.2005 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainsihteeri Tarja Fernandez ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Satu Santala ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Erik af Hällström ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Elina Grönholm ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Renne Klinge ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.3.2005 lukien sekä ulkoasiainsihteeri Ari Mäki ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.5.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Vanhempi oikeussihteeri, erityisasiantuntija (ma) Pekka Tapio Pulkkinen oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen (A 28) virkaan 1.3.2005-28.2.2010. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Toimistopäällikkö, oikeustieteen kandidaatti Eeva Arko-Koski konkurssiasiamiehen (A 29) virkaan 1.3.2005 alkaen viiden vuoden määräajaksi. (OM ulosottojohtaja Timo Heikkinen 1606 7773)

Filosofian tohtori, intendentti Liisa-Maria Hakala-Zilliacus opetusministeriön kulttuuriasiainneuvoksen virkaan 1.3.2005 lukien. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 16.2.2005 seuraavia asioita:

Sopimusten tekeminen Raision, Ylä-Savon ja Raahen kihlakunnanvirastojen toimitilojen vuokraamisesta. Raision kihlakunnanvirasto on tehnyt 30.10.2001 aiesopimuksen Kiinteistöosakeyhtiö Raision Kihlakulman kanssa uudisrakennuksen vuokraamisesta. Aiesopimuksessa asetettujen ehtojen täytyttyä osapuolet ovat allekirjoittaneet esivuokrasopimuksen 26.4.2002 ja ampumapaikan rakentamista ja vuokraamista koskevan esivuokrasopimuksen täydennyksen 24.10.2002. Vuokrattava kokonaisvuokra-ala on 5 806 m2 ja vuokra-aika on 25 vuotta. Toimitila pihoineen on valmistunut syyskuussa 2004. Ylä-Savon kihlakunnanvirasto on tehnyt 30.10.2001 aiesopimuksen Kiinteistö Oy Iisalmen Kihlavirran kanssa uudisrakennuksen vuokraamisesta. Aiesopimuksessa asetettujen ehtojen täytyttyä osapuolet ovat allekirjoittaneet esivuokrasopimuksen 26.4.2002. Vuokrattava kokonaisvuokra-ala on 7 833,4 m2 ja vuokra-aika on 25 vuotta. Toimitila pihoineen on valmistunut syyskuussa 2004. Raahen kihlakunnanvirasto on tehnyt 30.10.2001 aiesopimuksen Kiinteistö Oy Virastotalo Brahen kanssa uudisrakennuksen vuokraamisesta. Aiesopimuksessa asetettujen ehtojen täytyttyä osapuolet ovat allekirjoittaneet esivuokrasopimuksen 26.4.2002. Vuokrattava kokonaisvuokra-ala on 6 855 m2 ja vuokra-aika on 25 vuotta. Esivuokrasopimukseen perustuva vuokrasopimus on solmittu kihlakunnannimismiehen toimesta 26.2.2004. Toimitila pihoineen on valmistunut syyskuussa 2004. Juridisesti sitoviin esivuokrasopimuksiin perustuen kihlakunnanvirastot allekirjoittaisivat vuokrasopimukset sisäasiainministeriön valtuuttamina. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Valtiovarainministeriölle valtionperintönä siirtyneiden asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden luovuttaminen valtion kokonaan omistamalle osakeyhtiölle Kruunuasunnot Oy:lle. Valtiovarainministeriö 1) myy valtion puolesta Kruunuasunnot Oy:lle 2 420 360 euron kauppahinnalla luovutuskirjan mukaisen kiinteistövarallisuuden; sekä 2) sitoutuu valtion puolesta luovutuskirjan ja sen liitteenä olevan sopimuksen ehtoihin. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Valtiovarainministeriön asetus verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2005 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä sovellettavista jako-osuuksista. Valtiolle, kunnille ja seurakunnille sekä Kansaneläkelaitokselle verontilityslain 5 §:ssä tarkoitettujen verovuodelta 2005 ennen verotuksen päättymistä maksettujen verojen tilityksissä vuoden alusta noudatettavat jako-osuudet vahvistetaan. Samalla vahvistetaan myös ne laskentaperusteet, joita noudatetaan yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksia laskettaessa. Asetus tulee voimaan 21.2.2005. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Kansanopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten yksikköhintojen laskeminen ja määrääminen vuodelle 2005. Yksikköhinnat lasketaan muutoin samalla tavalla kuin aiemmin vuoden 2005 päätöksissä, mutta vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutoksen (1292/2004) johdosta jaksotetun kustannusten jaon tarkistuksen kokonaismäärästä otetaan vuonna 2005 huomioon 17 prosentin sijasta 27 prosenttia. Muutos vähentää mainittuihin aiempiin päätöksiin verrattuna kansanopistojen valtionosuuksia noin 291 000 euroa, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten valtionosuuksia noin 30 000 euroa ja opintokeskusten valtionosuuksia noin 30 000 euroa. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Vuoden 2004 talousarvion momentin 29.60.31 (Ammatillinen koulutus, Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen) arviomäärärahan ylittäminen 2 830 000 eurolla. Ylitystarve aiheutuu lähinnä oppisopimuskoulutuksena järjestettävän lisäkoulutuksen valtionosuuksien painottumisesta arvioitua enemmän tutkintoon johtavaan koulutukseen. (OPM taloussuunnittelupäällikkö Matti Väisänen 1607 7442)

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.2.2005 seuraavia asioita:

Maa- ja metsätalousministeriön asetus vuoden 2004 tulvavahinkokorvausten maksamisesta. Asetuksella voidaan myöntää loppuosa korvauksesta asuinrakennusvahingoista kärsineille sekä korvaukset muista rakennusvahingoista, kotitalous- ja muista irtaimistovahingoista, yksityistie-, silta-, oja- ja pengervahingoista sekä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet vahinkojen estämiseksi tai rajoittamiseksi tehdyistä toimenpiteistä. Korvattavaksi tulevat siis muut tulvavahingot paitsi maatalouden tuotantorakennuksille sekä maa- ja puutarhatalouden kasvavalle ja korjatulle sadolle sekä puustolle aiheutuneiden vahinkojen korvaukset, joiden maksaminen ja korvausprosentit edellyttävät Euroopan yhteisöjen komission antamaa hyväksyntää. Asetuksen nojalla korvataan 80 prosenttia tulvalain korvausperusteiden mukaisista vahingoista, joissa korvauksen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Seuraava maksuvaihe eli korvaukset maatalouden tuotantorakennuksille sekä maa- ja puutarhatalouden kasvavalle ja korjatulle sadolle sekä puustolle voidaan toteuttaa, kun Euroopan yhteisöjen komission hyväksyntä on saatu. Asetus tulee voimaan 23.2.2005. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 1605 3345)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 16.2.2005

Paremman sääntelyn toimintaohjelma valmisteltavaksi

Hallitus keskusteli keskiviikkona 16. helmikuuta iltakoulussa oikeusministeriön ehdotuksesta paremman sääntelyn toimintaohjelmaksi. Hankkeelle aiotaan asettaa laajapohjainen ohjausryhmä, jossa on edustus eri hallinnonaloilta ja keskeisistä sidosryhmistä.

Laadukas sääntely on keskeinen osa kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä korostuu esimerkiksi EU:n Lissabonin strategiassa. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät ovat näistä lähtökohdista ehdottaneet valtakunnallisen projektin käynnistämistä paremman sääntelyn toimintaohjelman laatimiseksi.

Tavoitteena on saada aikaan konkreettinen toimintaohjelma, johon voidaan kiteyttää yhteiset säädöspoliittiset periaatteet, jotta lainvalmistelu mahdollisimman hyvin tukee kilpailukykyä ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä edistää kansalaisten toimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia. Lisäksi ohjelmalla halutaan turvata se, että voimassa olevan lainsäädännön laadusta ja toimivuudesta jatkuvasti huolehditaan.

Ohjelmalla halutaan liittää perinteisen suomalaisen sääntely- ja hallintokulttuurin vahvuudet osaksi kansallista kilpailu- ja hyvinvointistrategiaa. Laadukas lainsäädäntö on välttämätöntä niin yritysten toiminnan kuin kansalaisten hyvinvoinninkin kannalta. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sääntelyn tarve ja vaihtoehdot selvitetään ennen uusien lakien säätämistä. Lainsäädännön tulisi myös olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista.

Paremman sääntelyn toimintaohjelmaa voidaan käyttää myös perustana laadittaessa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen hallituksen lainsäädäntöohjelmaa.

Säädösvalmistelun kehittäminen on myös yksi Suomen tulevan EU-puheenjohtajuuskauden teemoista. Suomi on yhdessä Itävallan kanssa mukana neljän puheenjohtajamaan hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää parempaa sääntelyä Euroopassa muun muassa yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Lainvalmistelua jäntevöitetään

Hallitus keskusteli myös toimista käytännön lainvalmistelun jäntevöittämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Ministeriöt vastaavat edelleen oman alansa lainsäädännön valmistelusta ja sen laadusta. Tarkoituksena on kuitenkin vahvistaa oikeusministeriön roolia lausunnonantajana jo hankkeiden valmisteluvaiheessa. Myös laintarkastusta on tarkoitus nykyisestään tehostaa.

Lisätietoja: ylijohtaja Pekka Nurmi, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7670

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 17.2.2005

Oikeushallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toiminta Hämeenlinnaan, Turkuun ja Kuopioon

Oikeusministeriö perustaa hallinnonalansa talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja varten palvelukeskuksen. Uuden viraston päätoimipaikka olisi Hämeenlinnassa ja pysyvät sivutoimipaikat Turussa ja Kuopiossa. Siirtymävaiheessa, joka kestäisi vuoteen 2010, nykyiset Kouvolan, Oulun ja Vaasan maksukeskukset jatkaisivat palvelukeskuksen sivutoimipisteinä.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 17. helmikuuta palvelukeskuksen sijaintia koskevaa oikeusministeriön esitystä. Jo aiemmin asiaa on puollettu valtiosihteeri Risto Volasen johtamassa alueellistamisen koordinaatiotyöryhmässä.

Palvelukeskukseen keskitetään valtaosa sekä tuomioistuinten ja oikeushallinnon virastojen että vankiloiden ja kriminaalihuollon yksiköiden talous- ja henkilöstöasioiden tukipalveluista. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi ostolaskujen käsittely, kirjanpito ja palkkahallinto sekä henkilöstötietojen ylläpito.

Palvelukeskus aloittaa toimintansa vuoden 2006 alusta. Tuolloin sinne keskitetään rikosseuraamusalan yksiköiden, ministeriön ja oikeusaputoimistojen tukipalvelut ja sen jälkeen muut. Kun palvelukeskuksen toiminta on vuoden 2010 alkuun mennessä vakiintunut, virasto työllistää arvion mukaan kaikkiaan noin 130 henkilöä.

Tukipalvelujen keskittämisen tavoitteena on saada aikaan säästöjä, tehostaa tukipalveluja sekä vapauttaa hallinnonalan resursseja perustehtäviin.

Tällä hetkellä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtäviä oikeusministeriön hallinnonalalla hoitaa pää- tai sivutoimisesti noin 1 000 henkilöä. Oikeushallinnon taloushallinto koostuu kahdesta tilivirastosta ja 30 maksupisteestä, joista yhdeksän on maksukeskuksia. Palvelut koskevat noin 10 000 henkilöä yli 300 virastossa.

Mahdollisina sijaintipaikkakuntina arvioitavina ovat olleet Hämeenlinnan, Turun ja Kuopion lisäksi Kouvola, Oulu ja Vaasa eli oikeushallinnon nykyisten maksukeskusten paikkakunnat Helsinkiä lukuunottamatta. Alueellistamista koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti lähtökohtana oli, että tuleva palvelukeskus sijoitetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Paikkakuntavertailuissa painoi muun muassa se, että Hämeenlinnan, Turun ja Kuopion alueilla on eniten ammattitaitoista hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä olevaa päätoimista henkilökuntaa, jotta palvelukeskuksen toimintakyky myös siirtymävaiheessa voidaan turvata. Henkilöstön saatavuuden lisäksi tärkeä peruste päätoimipaikan sijoittamiselle Hämeenlinnaan on myös se, että palvelukeskuksen toimintamalli rakentuu olennaisesti kehittyneen tietotekniikan hyödyntämiseen. Hämeenlinnassa sijaitsee hallinnonalan tietotekniikkakeskus, joka tuottaa hallinnonalan virastoille tietohallintopalveluja.

Lisätietoja: suunnittelupäällikkö Harri Mäkinen, puh. (09) 1606 7600 ja projektipäällikkö Hannele Havala, puh. (09) 1606 7596 tai 050 553 5502

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Pääministeri Matti Vanhasen johtama tietoyhteiskuntaneuvosto julkisti ensimmäisen raporttinsa 15.2.2005. Raportti on neuvoston katsaus Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja sen haasteista. Lisäksi siinä hahmotellaan toimia, joilla haasteisiin voidaan vastata. Suomi kuuluu kehittyneimpien maiden joukkoon koulutuksen, tutkimuksen ja tuotekehityksen mittareilla mitattuna. Julkisen hallinnon sähköisten palvelujen vertailuissa sijoitumme kärkimaiden joukkoon. Suomen innovaatiojärjestelmä kuuluu teollisuusmaiden parhaisiin, ja tietotekniikkaa käytetään kansainvälisesti verraten laajalti suomalaisilla työpaikoilla. Raporttiin sisältyvien tulevaisuudenkuvien mukaan Suomen halutaan olevan kansainvälisen tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä myös tulevaisuudessa. Samalla tietoyhteiskuntaa halutaan rakentaa suomalaisen mallin pohjalta siten, että tietoyhteiskunnan hyödyt tulevat mahdollisimman laajalti yritysten ja kaikkien kansalaisten ulottuville. Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/91989.pdf. Lisätietoja antavat tietoyhteiskuntaneuvoston pääsihteeri, ohjelmajohtaja Katrina Harjuhahto-Madetoja, p. (09) 1602 2363 ja suunnittelija Päivi Mutanen-Pirttilä, p. (09) 1602 3405, valtioneuvoston kansliasta.

Kehityspoliittinen toimikunta luovutti Suomen kehityspolitiikan tila -lausuntonsa 17.2.2005 pääministeri Matti Vanhaselle ja ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäelle. Hallituksen toimet kehityspoliittisen johdonmukaisuuden parantamiseksi eri politiikan aloilla ovat olleet tähän asti riittämättömiä. Kehityspoliittisen toimikunnan mielestä Suomen on otettava vahvempi ja aktiivisempi ote kehityspolitiikkaan, erityisesti EU:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla. Köyhyyden vähentämisen ja ruokaturvan näkökulmien huomioon ottaminen eri politiikan aloilla vaatii ponnekkuutta. Tämän onnistuminen on koko hallituksen vastuulla. Toimikunta muistuttaa, että kaikkien valtioiden, myös Suomen, on lisättävä panostustaan YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi. Kehitysyhteistyömäärärahat ovat konkreettisin osoitus siitä, millainen on kunkin maan sitoutuminen yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. Suomen hallituksen toimet kehitysyhteistyömäärärahojen tason nostamiseksi eivät ole olleet uskottavia. Tämänhetkinen nousutahti on liian hidas ja tekee vaikeaksi 0,7 prosentin BKTL-tason saavuttamisen vuoteen 2010 mennessä. Avainasemassa on maaliskuussa tehtävä vuoden 2006-2009 kehyspäätös. Toimikunnan lausunto on luettavissa ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston verkkosivuilla osoitteessa http://global.finland.fi/julkaisut/pdf/KPTlausunto2005.pdf. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Gunvor Kronman, p. 040 745 1738 ja pääsihteeri Suvi Virkkunen, p. 040 835 9614, ulkoasiainministeriöstä.

Puolustusvoimien varuskuntarakenteen sekä varikko- ja varastotoimintojen kehittämistä 2010-luvun tarpeisiin tarkastelleet selvitysmiehet prikaatikenraali Arto Räty, erityisasiantuntija Hannu Vuorinen ja vanhempi hallitussihteeri Tarja Jaakkola luovuttivat raporttinsa 15.2.2005 puolustusministeri Seppo Kääriäiselle. Puolustusvoimien tulisi kattaa keskimäärin noin 58 miljoonan euron säästötarve vuodesta 2008 alkaen. Joukko-osastorakenteen rationalisoinnin toteuttamisella tässä selvityksessä esitetyllä maksimikeinolla voidaan säästöjä saada vuodesta 2008 alkaen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Säästettäväksi jää siis tämän jälkeenkin noin 38 miljoonaa euroa vuodessa. Huomattavaa on, että tässä on jo otettu huomioon puolustushallinnon tuottavuusohjelman tuomat säästöt ja selonteossa linjatut rakenteelliset muutokset. Loppuosa säästöistä on hankittava varikko- ja varastointijärjestelmän kehittämisellä ja muilla keinoilla. Ilman vähintään 500 henkilötyövuoden kohdentamista kehittämishankkeisiin puolustusvoimat ei pysty toteuttamaan kehittämisohjelmia ja ylläpitämään uskottavaa puolustuskykyä. Selvitysmiesten raportit ovat luettavissa puolustusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.defmin.fi/index.phtml/page_id/344/topmenu_id/7/menu_id/344/this_topmenu/7/lang/1/fs/12. Lisätietoja antaa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, kansliapäällikkö Matti Ahola, p. (09) 1608 8101, puolustusministeriöstä.

Sukupuolivaikutusten arviointia liikunnan alalla selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa 15.2.2005 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Sukupuolinäkökulma on otettava osaksi liikunta-asioiden valmistelua ja päätöksentekoa. Myös tasa-arvoa koskevaa tietoa tulee lisätä. Sukupuolinäkökulmaa tulee soveltaa talousarviovalmistelussa valtion liikuntabudjetin keskeisillä osa-alueilla eli liikuntajärjestöissä, liikuntapaikkarakentamisessa, kuntien liikuntatoimessa, liikuntatieteellisessä tutkimuksessa ja liikunta-alan koulutuksessa. Tasa-arvoa koskeva tilasto- ja tutkimustieto tulee koota yhteen ja laatia siitä yhteenvetoja päätöksenteon ja kehittämistoiminnan pohjaksi. Tällainen tehtävä sopisi Suomen Liikunta ja Urheilu ry:lle, esittää työryhmä. Opetusministeriön tulee työryhmän mielestä johdonmukaisesti jatkossakin toteuttaa tasa-arvon edistämistä myöntäessään valtionrahoitusta liikunnan eri organisaatioille. Ohjaaja- ja valmentajakoulutusta järjestävien lajiliittojen tulee sisältöjä kehittäessään, koulutusta järjestäessään ja osallistujia rekrytoidessaan ottaa huomioon sukupuolinäkökulma. Työryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/liikunta/2005/tr03/tr03.pdf. Lisätietoja antaa kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala, p (09) 1607 7343, opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.