Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 4/2005

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.1.2005 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 282/2004 vp) laiksi osakeyhtiölain 7 luvun 6 ja 8 §:n muuttamisesta. Osakeyhtiölakia muutetaan siten, että julkisen osakeyhtiön sallitaan nykyistä laajemmin hankkia omia osakkeitaan. Voimassa olevan lain mukaan julkinen yhtiö tytäryhteisöineen ei saa hankkia yhtiön omia osakkeita määrää, joka ylittää viisi prosenttia yhtiön osakepääomasta tai kaikkien osakkeiden äänimäärästä. Rajaa korotetaan kymmenesosaan yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä. (OM apulaisosastopäällikkö Tiina Astola 1606 7666)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 28.1.2005 seuraavat lait:

Laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 178/ 2004). Pöytäkirjan tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa rikosasioissa. Pöytäkirja täydentää keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29.5.2000 tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirja sisältää määräyksiä muun muassa pankkitilitietoja koskevasta oikeusavusta sekä pankkisalaisuutta, vero-, tulli- ja valuuttarikoksia sekä poliittisia rikoksia koskevista kieltäytymisperusteista. Lain voimaan tulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Laki radiolain muuttamisesta (HE 75/2004 vp). Radiolakiin tehdään lakia sovellettaessa havaittujen epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi tarvittavat muutokset. Lisäksi tehdään vähäisiä muutoksia radioluvan ehtojen muuttamisen edellytyksiin sekä radiotaajuuksien varauksen peruuttamisen edellytyksiin. Lain nimi muutetaan vastaamaan paremmin lain sisältöä. Uusi nimi on laki radiotaajuuksista ja telelaitteista. Laki tulee voimaan 1.3.2005. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Laki viestintämarkkinalain muuttamisesta (HE 74/2004 vp). Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan viestintävirastolla on oikeus kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvollisuuden asemesta asettaa poikkeustilanteessa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle selkeä euromääräinen hintakatto teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa, jos käyttöoikeudesta peritty hinta ylittää selvästi yleisen hintatason tai se on muutoin välttämätöntä käyttöoikeuden tarkoituksen toteuttamiseksi. Hintakatto asetetaan enintään kolmen vuoden määräajaksi. Viestintävirastolla on myös oikeus päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä arvioitaessa yksittäistapauksessa teleyrityksen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Lisäksi kiinteän puhelinverkon operaattorilla on oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä se oman paikallispuhelupalvelunsa ohessa asiakkaalleen silloin, kun asiakas on valinnut kiinteän puhelinverkon operaattorin ns. operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. Laki tulee voimaan 1.3.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että liikenne- ja viestintäministeriö antaa liikenne- ja viestintävaliokunnalle vuosittaisen selvityksen lainsäädännön toteutumisesta ja sen vaikutuksista. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta ja laki tuloverolain muuttamisesta (HE 183/2004 vp). Lailla säädetään niille vuonna 1941-1947 syntyneille Suomessa asuville henkilöille, jotka ovat olleet erityisen pitkään, lähes yhtäjaksoisesti työttöminä 1.1.1992 lukien, oikeus työmarkkinatuen sijasta eläketukeen. Eläketuki myönnetään kertaratkaisuna tälle ikäryhmälle, jos kaikki etuuden saamisen työttömyyttä koskevat edellytykset täyttyvät 31.12.2004. Eläketuki on Kansaneläkelaitoksen myöntämä etuus. Eläketuki koostuu kansaneläkkeen tavoin määräytyvästä etuudesta sekä henkilön työhistorian perusteella 31.12.2004 mennessä karttuneesta työeläkkeen määräisestä osuudesta. Eläketuen saajalla on oikeus eläketulovähennykseen ja eläkkeensaajien asumistukeen. Eläketukea maksetaan henkilön 62 vuoden iän täyttämiseen saakka, jonka jälkeen hänellä on oikeus siirtyä ilman varhennusvähennystä vanhuuseläkkeelle. Lait tulevat voimaan 1.5.2005. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 167/2004 vp). Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, että jatketaan kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Huomioon ottamatta jätetään 20 prosenttia ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Laki tulee voimaan 1.4.2005. Lain 11 §:n 3 momenttia sovelletaan myönnettäessä toimeentulotukea 1.1.2007 edeltävälle ajalle. (STM neuvotteleva virkamies Aune Turpeinen 1607 4438)

Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta (HE 168/2004 vp). Sosiaalihuoltolakiin lisätään sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva säännös. Kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Laki tulee voimaan 1.8.2005. (STM ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki 1607 3136)

Laki Liesjärven kansallispuiston laajentamisesta (HE 109/2004 vp). Tammelan kunnassa sijaitsevaa Liesjärven kansallispuistoa laajennetaan liittämällä siihen noin 1 530 hehtaaria valtion omistamia alueita Tammelan kunnassa sekä Someron ja Karkkilan kaupungeissa. Liitettävät alueet ovat valtaosin niin sanottua vanhaa valtionmaata. Osa alueista on hankittu valtiolle nimenomaisesti luonnonsuojelutarkoituksiin. Liesjärven kansallispuiston kokonaispinta-ala on laajennuksen jälkeen noin 2 200 hehtaaria. Kansallispuiston rauhoitusmääräykset jäävät kaikilta osin ennalleen. Laki tulee voimaan 1.3.2005. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 1603 9329)

Laki Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta (HE 132/2004 vp). Ruoveden kunnassa sijaitsevaa Helvetinjärven kansallispuistoa laajennetaan liittämällä siihen noin 1 250 hehtaaria valtion omistamia alueita. Liitettävät alueet ovat valtaosin niin sanottua vanhaa valtionmaata. Osa alueista on hankittu valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Helvetinjärven kansallispuiston kokonaispinta-ala on laajennuksen jälkeen noin 4 980 hehtaaria. Kansallispuiston rauhoitusmääräykset jäävät kaikilta osin ennalleen. Laki tulee voimaan 1.3.2005. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 1603 9329)

Laki Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta (HE 133/2004 vp). Kurun kunnassa ja Ikaalisten kaupungissa sijaitsevaa Seitsemisen kansallispuistoa laajennetaan liittämällä siihen noin 380 hehtaarin suuruiset valtion omistamat alueet Kurun kunnassa. Liitettävät alueet ovat pääosin niin sanottua vanhaa valtionmaata. Seitsemisen kansallispuiston kokonaispinta-ala on laajennuksen jälkeen noin 4 550 hehtaaria. Kansallispuiston rauhoitusmääräykset jäävät kaikilta osin ennalleen. Laki tulee voimaan 1.3.2005. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 1603 9329)

Laki vesihuoltolain 16 §:n muuttamisesta (HE 228/2004 vp). Vesihuoltolain 16 §:ää täydennetään siten, että velvollisuus ympäristötietojen antamiseen ja tiedottamiseen koskee myös niitä vesihuoltolaitoksia, joita laki viranomaistoiminnan julkisuudesta ei nykyisin koske. Lain muutoksella laajennetaan viranomaistoiminnan julkisuudesta annetun lain soveltamisalaa kaikkiin vesihuoltolaitoksiin viranomaismääritelmästä riippumatta. Muutos on tarpeen, jotta voidaan kaikilta osin panna täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta. Laki tulee voimaan 14.2.2005. (YM hallitussihteeri Oili Rahnasto 1602 9492)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 28.1.2005 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Egyptin arabitasavallan kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (1205/2004) tulee voimaan 5.2.2005. Asetus tulee voimaan 5.2.2005. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystn 1605 5071)

Tasavallan presidentin asetus ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton p8ytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (383/2002) tulee voimaan 16.2.2005. Asetus tulee voimaan 16.2.2005. (YM ylitarkastaja Maria Pohjanpalo 1603 9827)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 28.1.2005 seuraavat nimitysasiat:

Filosofian tohtori Mikael Philip Hildn ja diplomi-insinyöri Leena Maria Nurmento korkeimman hallintooikeuden ympäristöasiantuntijaneuvoksiksi 1.2.2005-31.1.2009. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Professori, tekniikan tohtori Raimo Erik Sepposen määrääminen toimimaan yli-insinöörineuvoksena korkeimmassa hallinto-oikeudessa patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyssä 1.2.2005-31.1.2008. (OM kansliapäällikkö Kirsti Rissanen 1606 7502)

Vastaava lakimies Jorma Rusanen ja johtaja Jukka Kauppala työtuomioistuimeen työsuhteisiin perehtyneiksi, työntekijäetuja edustaviksi varajäseniksi toimikaudeksi, joka päättyy 31.12.2006. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 27.1.2005 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta. Valtion vuoden 2005 talousarvioon sisältyy momentti 29.69.34 (Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan). Määrärahaa saa käyttää aikuisten koulutustason kohottamiseksi myönnettävän valtionavustuksen maksamiseen. Asetuksella säädetään valtionavustuksella rahoitettavan toiminnan sisältö, avustettavaan toimintaan osallistuville asetettavat edellytykset, tahot joille avustusta voidaan myöntää, avustuksen valtionosuusrahoitusta täydentävään luonteeseen liittyvät myöntämisedellytykset sekä avustukset myöntävä viranomainen. Asetuksella kumotaan aikuisten koulutustason kohottamiseen myönnettävästä valtionavustuksesta annettu valtioneuvoston asetus (35/2004). Asetus tulee voimaan 1.2.2005. (OPM opetusneuvos Jorma Ahola 1607 7393)

Valtioneuvoston asetus ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 54 §:n muuttamisesta. Ortodoksisen kirkkokunnan seurakuntien viranhaltijoiden palkkaukset tarkistetaan valtion henkilöstön virka- ja työehtosopimusten yleiskorotuksia ja järjestelyvaraa vastaavasti 1.3.2005 lukien. Asetus tulee voimaan 1.3.2005. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322) Valtioneuvoston asetus vuonna 2005 kertyvien työnantajan sosiaaliturvamaksujen jakautumasta. Asetuksella säädetään, paljonko vuonna 2005 suoritettavista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua. Asetus tulee voimaan 1.2.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheuttavilta vaaroilta. Asetuksella pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2002/44/EY) terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumisesta fysikaalisista tekijöistä (tärinä) aiheuttaville riskeille. Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivin edellyttämät säännökset voimaan viimeistään 6.7.2005. Asetuksessa on säännökset työnantajan velvollisuudesta selvittää, tunnistaa, arvioida ja tarvittaessa mitata työssä esiintyvä tärinä. Asetuksessa määritellään päivittäiset raja- ja toiminta-arvot sekä käsi- että kehotärinälle. Työnantajan on huolehdittava siitä, etteivät nämä arvot ylity. Lisäksi asetuksessa on tarkemmat säännökset tärinän arvioinnista, mittauksesta, toimenpiteistä toiminta-arvon ylittyessä, tärinäntorjuntaohjelmasta sekä työntekijöille annettavasta opetuksesta ja ohjauksesta. Asetus tulee voimaan 6.7.2005. Asetuksen 19 ja 20 § ovat voimassa 5.7.2009 saakka. (STM hallitussihteeri Tuula Andersin 1607 4801)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 27.1.2005 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta Kenian kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystn ja jssen kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori. (UM ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen 1605 5596)

Päätös asettaa valtuuskunta Nigerian kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiaintuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystn ja jysen kaupallinen neuvos Kimmo Sinivuori. (UM ulkoasiainsihteeri Helena Silvonen 1605 5596)

Päätös hyväksyä keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävä pöytäkirja ja päättää, että Suomi antaa pöytäkirjaan perustuvan ilmoituksen. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Päätös määrätä lääketieteen ja kirurgian tohtori Timo Kuurne vakuutusoikeuden lääkärivarajäseneksi toimikaudeksi, joka päättyy 4.5.2008. (OM hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

Päätös vahvistaa Ilmailulaitoksen vuoden 2005 palvelu- ja muut toimintatavoitteet, asettaa tulostavoitteeksi 19 100 000 euroa ja päättää Ilmailulaitokselle myönnettävistä korvauksista. Lisäksi Ilmailulaitos oikeutetaan antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluja tuottavien tytäryhtiöidensä ja kiinteistöyhtiöidensä ottamien lainojen vakuudeksi. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaalin johdosta (EK 27/2004 vp) pöytäkirjaan. Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi on tullut valituksi eduskuntaryhmän pääsihteeri Pekka Perttula. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 1602 8150)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston täydennysvaalin johdosta (EK 25/ 2004 vp) pöytäkirjaan. Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäseneksi on tullut valituksi kansanedustaja Säde Tahvanainen. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 1602 8150)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Yleisradio Oy:n vuoden 2003 kertomuksen johdosta (EK 23/2004 vp) pöytäkirjaan. (LVM neuvotteleva virkamies Maaret Suomi 1602 8150)

Päätös olla ryhtymättä toimenpiteisiin Suomen Sävelradio Oy:lle analogiseen radiotoimintaan myönnetyn toimiluvan peruuttamiseksi, jos määräysvallan muutos tapahtuu olennaisilta osiltaan hakijan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Suomen Sävelradio Oy harjoittaa valtioneuvoston myöntämän toimiluvan nojalla analogista erikoisradiotoimintaa useilla paikkakunnilla. Valtioneuvostolle on ilmoitettu suunnitellusta tosiasiallisen määräysvallan muutoksesta toimiluvan haltijaan nähden. Oy Suomen Uutisradio Ab on tehnyt aiesopimuksen Suomen Sävelradio Oy:n koko osakekannan ostamisesta Suomen Sävelradio Oy:n omistajien Janton Oyj:n ja Keski-Uusimaa Oy:n kanssa. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Päätös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan aluekehitysrahaston varojen ja valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta tavoite 1 ja 2 -alueille. Työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin tavoite 1 ja 2 -ohjelmien mukaisiin hankkeisiin osoitetaan yhteensä 119 381 000 euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osuus on 55 467 000 euroa ja valtion rahoitusosuus 63 914 000 euroa. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös vuoden 2005 valtion myöntämisvaltuuksien jaosta käytettäväksi Interreg III A-ohjelmien (Saaristo, Merenkurkku-Mittskandia, Etelä-Suomi-Viro, Kaakkois-Suomi-Venäjä ja Pohjoinen) mukaisiin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan hankkeisiin. Interreg III A-ohjelma-alueilla toimiville työvoima- ja elinkeinokeskuksille osoitetaan valtion rahoitusosuutena myöntämisvaltuutta ohjelma-alueittain yhteensä 858 000 euroa käytettäväksi EU:n rakennerahastojen vastinrahoituksena Interreg III A-ohjelmien mukaisiin hankkeisiin. (KTM ylitarkastaja Minna Härkönen 1606 2089)

Päätös kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla käytettävien Euroopan sosiaalirahaston varojen ja kansallisen valtion rahoitusosuuden alueellisesta jaosta tavoite 1, 2 ja 3 -alueille. Työvoima- ja elinkeinokeskusten alueilla toteutettaviin kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan rahoittamiin tavoite 1, 2 ja 3 -ohjelmien mukaisiin hankkeisiin osoitetaan yhteensä 27 387 340 euroa, josta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) osuus on 10 923 000 euroa ja kansallinen valtion rahoitusosuus 16 464 340 euroa. (KTM ylitarkastaja Anne Kuoppala 1606 2087)

Päätös Euroopan aluekehitysrahaston myöntämisvaltuuden ja kansallisen myöntämisvaltuuden alueellisesta jaosta tavoite 1- ja 2-ohjelmien sekä Interreg-yhteisöaloiteohjelmien ja naapuruusohjelmien toteutukseen. Vuoden 2005 talousarvion momentin 26.98.61 (Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin, arviomääräraha) myöntämisvaltuutta jaetaan 11 896 000 euroa rakennerahastojen ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien 1 ja 2 toteutukseen. Valtion vuoden 2005 talousarvion momentilta 34.05.62 (EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta, arviomäärä-raha) jaetaan myöntämisvaltuutta 9 621 000 euroa rakennerahastojen ohjelmakauden 2000-2006 tavoiteohjelmien 1 ja 2 sekä Interreg III A -yhteisöaloiteohjelmien ja naapuruusohjelmien kansalliseen osarahoitukseen. (TM ylitarkastaja Aila Ryynänen 010 60 47979)

Päätös korjata olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta 25.11.2004 tehdyn suomenkielisen päätöksen taulukossa oleva virhe. Suomenkielisen päätöksen taulukon 2 nestemäisiä polttoaineita koskevien rikkidioksidipäästöraja-arvojen, esitettynä yksikössä milligrammaa normaalikuutiometrissä, tulisi kohdentua polttoainetehon mukaan seuraavasti: polttoaineteho vähintään 50 megawattia (MW) ja enintään 300 megawattia päästöraja-arvo 1 700, polttoaineteho enemmän kuin 300 megawattia ja enintään 500 megawattia päästöraja-arvo 1 700->>400 (lineaarinen vähennys) ja polttoaineteho enemmän kuin 500 megawattia päästöraja-arvo 400. (YM ylitarkastaja Anneli Karjalainen 1603 9690)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 27.1.2005 seuraavat nimitysasiat:

Määräaikainen valtionsyyttäjä, varatuomari Leena Eila Aulikki Metsäpelto valtakunnansyyttäjänviraston valtionsyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.2.2005-31.7.2006. (OM hallitussihteeri Anne Hartoneva 1606 7578)

Sotilaslakimies Tommi Viljanen sisäasiainministeriön hallitussihteerin (vaativuustaso 8) virkaan 1.2.2005 lukien. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Lauri Hollmnille palkatonta virkavapautta sisnasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen virasta 1.2.2005-28.2.2005. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Oikeustieteen kandidaatti Leila Kostiainen ministerin toimikaudeksi nimitettävän valtiosihteerin virkaan 1.2.2005 lukien toistaiseksi, kuitenkin enintään sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäreen toimikauden ajaksi. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 26.1.2005 seuraavia asioita:

Sisäasiainministeriön asetus kriisinhallintaan osallistuvan siviilihenkilöstön palvelussuhteen ehdoista. Siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan annetun lain mukaan ulkomaille kriisinhallintatehtäviin lähetettävät siviiliasiantuntijat ovat muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon. Sisäasiainministeriö säätää viimeksi mainitun lain tarkoittamassa palvelussuhteessa noudatettavista palkkaluokista, olosuhdekorvauksen suuruudesta ja tehtävän hoitamisesta palvelussuhteessa olevalle henkilölle aiheutuneiden ylimääräisten kustannusten korvaamisessa noudatettavasta menettelystä. Asetus tulee voimaan 1.2.2005. (SM hallitussihteeri Keijo Siiskonen 1604 2346)

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2005 maksettavan korvauksen perusteista. Korvaus jaetaan peruskorvaukseen ja lisäkorvaukseen. Peruskorvausta maksetaan vuotta 2004 vastaavasti palvelun järjestäjän toimialueen asukasmäärän perusteella 0,73 euroa asukasta kohden. Lisäkorvauksesta suurin osa 1 337 620 euroa kohdistetaan lääneille edellisvuotta vastaavasti asukasmäärän mukaisessa suhteessa. Lisäkorvaukseen on siirretty 50 000 euroa Kuluttajaviraston osuudesta ja se kohdistetaan lääneille neuvojien koulutukseen osallistumisesta aiheutuneiden matkakustannusten perusteella. Muutoin määrärahan jakoperusteet säilyvät ennallaan. Momentin perustelujen mukaan määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon ja talous- ja velkaneuvojien koulutukseen. Asetuksella kumotaan talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajalle vuonna 2004 maksettavan korvauksen perusteista annettu kauppa- ja teollisuusministeriön asetus (36/2004). Asetus tulee voimaan 1.2.2005. (KTM ylitarkastaja Ulla Karhu 1606 3547)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen sekä yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan korvauksen perusteista vuonna 2005. Asetuksessa säädetään lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnoista yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille vuonna 2005 suoritettavan korvauksen suuruus sekä muille korvaukseen oikeutetuille terveydenhuollon palvelujentuottajille erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta, lääkärin perusterveydenhuollon lisäkoulutuksesta ja siihen rinnastettavasta koulutuksesta, laillistetun hammaslääkärin käytännön palvelusta ja siihen rinnastettavasta palvelusta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 14 §:ssä tarkoitetusta palvelusta aiheutuviin kustannuksiin vuonna 2005 suoritettavien korvausten suuruudet. Asetuksessa säädetään myös yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille ja muille korvaukseen oikeutetuille terveydenhuollon palvelujen tuottajille yliopistotasoisen terveystieteellisen tutkimustoiminnan kustannuksiin suoritettavan korvauksen perusteena olevien julkaisupisteiden määräytymisestä ja julkaisupisteen arvosta vuonna 2005. Siihen sisältyy myös säännöksiä vuonna 2004 julkaistujen tutkimusten pisteytyksestä ja säännöksiä, joilla ohjataan eräiltä osin tutkimustoiminnan kustannuksiin saadun korvauksen käyttöä. Lisäksi asetus sisältää eräitä tietojenantovelvoitteita koskevia säännöksiä. Asetusta sovelletaan vuodelta 2005 maksettaviin korvauksiin. Vuonna 2004 julkaistujen tutkimusten pisteytystä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin laskettaessa vuodelta 2006 suoritettavaa korvausta. Asetus tulee voimaan 31.1.2005. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 1607 4130)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 21.1.2005

Suomen osallistuminen kriisinhallintaoperaatioihin

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 21. tammikuuta Suomen osallistumista kriisinhallintaoperaatioihin vuonna 2005.

Osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintatoimintaan on keskeinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Osallistumisen tavoitteena on pyrkiä parantamaan kansainvälistä turvallisuutta ja siten vahvistaa myös Suomen turvallisuutta. Erityisenä haasteena on nopean valmiuden kyvyn luominen EU:n puitteissa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan tehtäviin.

Suomi jatkaa osallistumistaan rauhanturvaoperaatioihin Länsi-Balkanilla, Aasiassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Suomen osallistumistason arvioidaan säilyvän noin tuhannen rauhanturvaajan vahvuudessa. Suomella on edelleen EU:n Bosnia-Hertsegovinan ja Naton Kosovon operaatioissa johtotehtävä. Afrikassa Suomi osallistuu erityisesti rauhaturvakoulutuksen kehittämiseen. Afganistanissa jatketaan osallistumista Naton ISAF-operaatioon Kabulissa ja PRT-jälleenrakennustoimintaan Luoteis-Afganistanissa. Kyproksen rauhanturvaoperaatiosta on tarkoitus luopua syksyllä 2005.

Suomi jatkaa osallistumistaan kansainväliseen siviilikriisinhallintatoimintaan EU:n, Etyjin, YK:n, Euroopan neuvoston ja muiden kansainvälisten järjestelyjen puitteissa mm. Länsi-Balkanilla, Etelä-Kaukasiassa, Keski-Aasiassa, Afganistanissa, Sri Lankassa ja Jordaniassa. Siviilikriisinhallinnan päämääränä on edistää kriisialueiden kehitystä kohti demokratiaa, ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteiden kunnioitusta, hyvää hallintoa sekä toimivaa kansalaisyhteiskuntaa. Siviilikriisinhallinnan pääasiallisena toimintamuotona on siviiliasiantuntijoiden lähettäminen kriisialueille ja asettaminen eri kansainvälisten järjestöjen kenttäorganisaatioiden ja kriisinhallintaoperaatioiden käyttöön. EU on kehittämässä valmiuksia nopean toiminnan siviilikriisinhallintaan katastrofitilanteissa.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Elina Kalkku, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5480, yksikön päällikkö Anu Laamanen-Ryter, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5357

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Oikeusturva-asiain neuvottelukunta luovutti vuotta 2004 koskevan raporttinsa 21.1.2005 oikeusministeri Johannes Koskiselle. Oikeusturva-asiain neuvottelukunta korostaa oikeudellisten neuvontapalveluiden kehittämisen tarvetta. Se on käynnistänyt Vaasassa neuvontaan liittyvän paikallisen yhteistyökokeilun. Asiakkaan oikeusturvan toteutumista sosiaalihuollossa olisi selvitettävä, katsoo neuvottelukunta. Oikeudellisen neuvonnan tarve on lisääntynyt myös sosiaalihuollossa, jossa lainsäädäntö on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja päätökset voivat viipyä pitkään. Päätöksiä ei myöskään aina perustella riittävästi. Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen sosiaalihuollossa olisikin selvitettävä, katsoo neuvottelukunta. Oikeusturvakysymykset tulisi huomioida nykyistä paremmin sosiaalityöntekijöiden koulutuksessa ja työnohjauksessa. Neuvottelukunta tähdentää, että peruskoulun oikeuskasvatuksen pitäisi tarjota kaikille oppilaille samanlaiset tiedot oikeudellisissa asioissa. Neuvottelukunnan kertomus vuodelta 2004 on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/29766.htm. Lisätietoja antavat neuvottelukunnan puheenjohtaja, vararehtori, professori Teuvo Pohjolainen, p. (013) 2513 699, Joensuun yliopistosta, apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari, p. (09) 6866 1213, Suomen Asianajajaliitosta, tutkija Anu Mutanen, p. 050 5890 721, Joensuun yliopistosta sekä lakimies Kati Virtanen, p. (09) 8561 0326, Suomen Lakimiesliitosta.

Uuden kielilain täytäntöönpanoa tukemaan asetettu työryhmä luovutti raporttinsa 21.1.2005 toiselle valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroosille. Työryhmän mukaan työnkulut ja työvuorot voidaan järjestää niin, että asiakaspalvelussa on tarpeellisen kielitaidon omaavia virkailijoita. Erityisesti alueellisesti kattavilla, suuret asiakaspalveluvolyymit omaavilla hallinnonaloilla voidaan ruotsinkieliset toiminnot ja mm. puhelinpalvelu eriyttää ja keskittää omiin yksiköihinsä alueille, joilla ruotsin kielen asema on vahva. Työryhmän mielestä kielinäkökulman on oltava osana toimintastrategiaa ja se on otettava huomioon tulossopimuksissa, johtamissopimuksissa sekä tulos- ja kehittämiskeskusteluissa. Asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja seuraamiseen tulisi kohdistaa nykyistä enemmän huomiota. Työryhmämuistio on luettavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi/tiedostot/pdf/fi/91465.pdf. Lisätietoja antaa finanssineuvos Marja Granlund, p. 040 7508 060, valtiovarainministeriöstä.

Tieliikelaitoksen organisaation kehittämistä ja maa- ja vesirakennusalan markkinoiden kilpailutilannetta tarkastellut selvityshenkilö Mikko Talvitie luovutti raporttinsa 27.1.2005 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Selvityshenkilön mukaan Tieliikelaitoksen toimialaa olisi muutettava lailla pikaisesti. Tieliikelaitoksen pitäisi voida toimia myös ulkomailla ja toimialan pitäisi olla mahdollisimman sama kuin kilpailijoilla, Talvitie ehdottaa. Maa- ja vesirakennusalan markkinat ovat Talvitien selvityksen mukaan toimineet vuoden 2001 Tielaitosuudistuksen jälkeen hyvin. Tieliikelaitoksella ei ole määräävää markkina-asemaa valtakunnallisesti tai alueellisesti. Selvityksen tueksi ministeriö teetti Tieliikelaitoksen kilpailija- ja markkina-analyysin sekä analyysin mahdolliseen yhtiöittämiseen liittyvistä eläkekysymyksistä. Selvityshenkilön raportti on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.mintc.fi/scripts/cgiip.exe/WService%3Dlvm/cm/pub/showdoc.p?docid=1949&menuid=97. Lisätietoja antavat pääjohtaja Mikko Talvitie, p. (09) 8277 2000 Tieliikelaitoksesta ja hallitusneuvos Pekka Hurtola, p. (09) 1602 8475, liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Sosiaalisen työllistämisen työryhmä luovutti raporttinsa 26.1.2005 peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle. Työryhmä ehdottaa, että vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työtä tukevat sosiaalihuollon toimenpiteet keskitetään sosiaalihuoltolakiin. Lisäksi sosiaalisen yritystoiminnan tukijärjestelmää tulisi kehittää ja työvalmentajatoimintaa laajentaa. Työkeskustoimintaa tulisi kehittää seudulliselta pohjalta, jotta tasainen palvelutarjonta turvataan koko maassa. Samalla turvataan erityisosaaminen ja mahdollisuudet laajempaan verkostoitumiseen keskeisten toimijoiden kanssa. Työ- ja monipalvelukeskusten toimintaa suunnataan kohti avoimia työmarkkinoita. Vastuu työllisyyden hoidosta on valtiolla, mutta lainsäädäntö velvoittaa myös kuntia tukemaan vaikeasti työllistettävien ryhmien työelämään sijoittumista. Työtoimintaa koskevia säännöksiä sisältyy kehitysvammalakiin, sosiaalihuoltolakiin ja kuntouttavasta työtoiminnasta annettuun lakiin. Työtoiminta riippuu siitä, minkä lain nojalla sitä järjestetään. Vammaisten ja vajaakuntoisten henkilöiden työtä tukevia sosiaalihuollon toimenpiteitä koskevat säännökset voitaisiin keskittää esim. sosiaalihuoltolakiin, jolloin työtoimintaan osallistuvien ihmisen kuntoutus ja työelämään ohjaaminen olisi nykyistä paremmin hallittavissa. Työryhmän raportti on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla osoitteessa http:// www.stm.fi/Resource.phx/publishing/store/2005/01/cd1106652108738/passthru.pdf. Lisätietoja antavat kehitysjohtaja Klaus Halla, p. (09) 1607 3839, ylitarkastaja Anne Hujala p. (09) 1607 3907 ja ylitarkastaja Aini Kimpimäki p. (09) 1607 4133, sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.