Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 53/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.12.2004 seuraavat lait:

Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan ja laki tuloverolain 76 §:n muuttamisesta (HE 206/ 2004 vp). Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kansainväliseen kriisinhallintaan säädetään. Ulkoasiainministeriö käsittelee siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan koskevat asiat ja sisäasiainministeriö osallistumisen edellyttämiä kotimaan valmiuksia koskevat asiat. Lisäksi sisäasiainministeriö päättää pelastustoimen alaan kuuluvan avun antamisesta pelastuslain nojalla. Kriisinhallintatehtäviin lähetettävä siviilihenkilöstö on virkasuhteen sijaan muussa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtiotyönantajaan, kuten rauhanturvaamislain nojalla palveluksessa oleva rauhanturvaamishenkilöstökin. Tuloverolakiin tehdään kriisinhallintatehtäviin lähetettävän siviilihenkilöstön palkkarakenteen edellyttämä lisäys. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (SM hallitussihteeri Keijo Siiskonen 1604 2346)

Laki kuntien valtionosuuslain 30 §:n muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b §:n muuttamisesta, laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta (HE 181/2004 vp). Lakeihin otetaan säännökset, joiden mukaan vuodesta 2005 toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen edellyttämät yhteensä noin 502 miljoonan euron valtionosuuksien lisäykset tehdään jaksotetusti neljän vuoden aikana vuosina 2005-2008. Vuonna 2005 valtionosuuksia lisätään 136 miljoonaa euroa ja lisäksi 86 miljoonaa euroa sekä vuonna 2006 että vuonna 2007. Loppuosa tarkistuksesta lisätään vuoden 2008 valtionosuuksiin. Lisäksi muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa säädettyä valtion ja kuntien välistä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjakoa. Valtion osuutta korotetaan tilastoluokituksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 1604 4500)

Laki tuloverolain muuttamisesta (HE 146/2004 vp). Kotitalousvähennystä koskevia tuloverolain säännöksiä muutetaan. Kotitalousvähennys myönnetään myös työstä, joka on tehty verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa. Vähennyksen myöntämisperustetta korotetaan siten, että verovelvollinen voi vähentää 30 prosenttia maksamistaan palkoista. Lisäksi tuloverolakiin lisätään säännös poliisikokelaalle maksettavan päivärahan verovapaudesta. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM hallitusneuvos Matti Halen 1603 3168)

Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki, laki tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta ja laki verontilityslain 12 §:n muuttamisesta (HE 257/2004 vp). Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki sisältää vuoden 2005 verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon. Tuloverolakia muutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen molempia kertymäprosentteja korotetaan. Korotuksesta seurakunnille aiheutuvien verotuottomenetyksien kompensoimiseksi verontilityslakia muutetaan siten, että seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan 0,14 prosenttiyksiköllä eli 1,8 prosentista 1,94 prosenttiin yhteisöveron tuotosta. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti 76,17 prosentista 76,03 prosenttiin. Tuloverolakiin ja verontilityslakiin tehdään yhteisöveron jako-osuuksien muutoksia vastaavat muutokset. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (VM hallitusneuvos Matti Halen 1603 3168)

Laki autoverolain muuttamisesta ja laki autoverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (HE 212/2004 vp). Ennen tammikuuta 2007 verotettava ajoneuvo verotetaan käytettyä ajoneuvoa koskevien säännösten mukaan, jos se on ollut ennen maahan tuontia muualla kuin Suomessa rekisteröitynä tai käytössä liikenteeseen vähintään kuusi kuukautta. Tätä uudemman ajoneuvon verotus perustuu vastaavan uuden ajoneuvon veroon, josta kuitenkin myönnetään alennusta ajoneuvon ikään ja hintakehitykseen perustuvan järjestelmän mukaisesti. Auton käyttöä rajan ylittävissä työtehtävissä helpotetaan siten, että muulla kuin Suomessa rekisteröidyn ajoneuvon väliaikainen veroton käyttö työtehtävissä Suomessa on tietyin edellytyksin mahdollista silloin, kun ajoneuvon kuljettajalla on Suomessa vakinainen asuinpaikka. Ajoneuvon käyttöä asunnon ja työpaikan välisiin matkoihin ei pidetä työtehtävien hoitamisena. Mahdollisuutta maahantuodun ajoneuvon käyttöön enintään kolmen kuukauden ajan ennen autoverotuksen toimittamista jatketaan vuoden 2005 loppuun. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii toimenpiteitä, jotka tähtäävät auto- ja ajoneuvoverotuksen laaja-alaiseen uudistamiseen eduskunnan vuonna 2002 esittämän lausuman mukaisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, miten verojärjestelmän avulla voidaan edistää ympäristöohjausta ja -tavoitteita liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Valmistelun tulee tapahtua alusta asti riittävän laajapohjaisen asiantuntemuksen turvin. (VM hallitusneuvos Matti Halen 1603 3168)

Laki Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta ja laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 199/2004 vp). Laki Rahoitustarkastuksen valvontamaksusta säädetään sekä muutetaan Rahoitustarkastuksesta annettua lakia. Tavoitteena on lainsäädäntö, joka täyttää veronluonteiselle maksulle perustuslaissa asetetut vaatimukset ja joka turvaa Rahoitustarkastuksen toiminnan rahoituksen. Rahoitustarkastuksen toiminta rahoitetaan Rahoitustarkastuksen valvottavilta ja muilta maksuvelvollisilta perittävillä valvontamaksuilla ja toimenpidemaksuilla kuten nykyisinkin. Nykyisestä laista poiketen uusi laki sisältää yksityiskohtaiset säännökset valvontamaksun suuruuden perusteista, jolloin kukin maksuvelvollinen voi laskea tai arvioida valvontamaksunsa suuruuden etukäteen. Maksuperusteiden lähtökohtana on pidetty nykytasoa ja valvontamaksujen jakautumista eri ryhmien kesken. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa uuden järjestelmän toimivuutta tiiviisti ja toimittaa talousvaliokunnalle vuoden 2005 syksyyn mennessä selvityksen, josta käy ilmi eri laitosten maksujen kehitys nyt voimassa olevaan järjestelyyn verrattuna, maksukriteerien toteutuminen käytännössä, mahdolliset uuden järjestelyn käyttöönoton aiheuttamat muutokset rahoitusmarkkinoilla sekä huomiot mahdollisista järjestelyyn liittyvistä epäkohdista asianmukaisine muutosesityksineen. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 1603 3064)

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta ja laki kirjanpitolain 8 luvun 1 ja 2 §:n muuttamisesta (HE 209/2004 vp). Rahoitustarkastuksesta annettua lakia muutetaan siten, että Rahoitustarkastuksen tehtävänä on sen nykyisten tehtävien lisäksi valvoa kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja soveltavien yritysten tilinpäätösten oikeellisuutta. Lisäksi kirjanpitolakia muutetaan siten, että kirjanpitolautakunnalle annetaan eräitä valvontatehtävään liittyviä tehtäviä. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 1603 3064)

Laki indeksiehdon käytöstä vuosia 2005 - 2007 koskevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa (HE 256/2004 vp). Työ- ja virkaehtosopimuksiin, jotka on uudistettu tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti, saadaan ottaa mainitun sopimuksen mukainen indeksiehto. Muutoin indeksiehdon ottaminen työ- ja virkaehtosopimuksiin on edelleen kiellettyä. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Laki evankelis-luterilaisen kirkon eläkelain muuttamisesta ja laki evankelis-luterilaisen kirkon perhe-eläkelain muuttamisesta (HE 214/2004 vp). Evankelis-luterilaisen kirkon eläkelakia ja perhe-eläkelakia muutetaan siten, että niissä otetaan huomioon valtion eläkelakiin ja perhe-eläkelakiin tehdyt, vuoden 2005 alussa voimaan tulevat muutokset. Kirkon eläkejärjestelmässä sovelletaan valtion eläkelakia eläkeoikeuden osalta. Kirkon eläkelakeja muutetaan vain niiltä osin kuin niissä on valtion eläkelaeista poikkeavia säännöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (OPM hallintojohtaja Håkan Mattlin 1607 7430)

Laki Metsähallituksesta ja laki kolttalain 55 §:n muuttamisesta (HE 154/2004 vp ja HE 248/2004 vp). Laki Metsähallituksesta pohjautuu valtion liikelaitoksista annettuun lakiin. Laissa on otettu huomioon Metsähallituksen ominaispiirteet valtion suurimpana maa- ja vesiomaisuuden haltijana ja toiminnasta saadut kokemukset. Metsähallitus on edelleen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa rajoittavia yhteiskunnallisia velvoitteita ja liiketoiminnasta erillisiä julkisia hallintotehtäviä. Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus toimii ympäristöministeriön ohjauksessa. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus osoittaa valtion talousarvioesityksessä korkeakouluille ja/tai oppilaitoksille tarvittaessa lisärahoituksen, jos valtionmaalla sijaitsevien opetus- ja/tai tutkimusmetsien pysyttäminen korkeakoulujen ja/tai oppilaitosten hallinnassa sitä vaatii. (MMM hallitusneuvos Matti Setälä 1605 3352)

Laki torjunta-ainelain muuttamisesta (HE 194/2004 vp). Torjunta-aineiden rinnakkaistuontimenettelyä koskevat säännökset lisätään torjunta-ainelakiin. Torjunta-aineiden rinnakkaistuonti Suomeen ei ole mahdollista tällä hetkellä. Lainmuutos mahdollistaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 28 ja 30 artiklan ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen edellyttämän tavaroiden vapaan liikkuvuuden myös niiden osalta. Laki tulee voimaan 10.1.2005. (MMM maatalousneuvos Kirsi Heinonen 1605 4221)

Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 13 ja 37 §:n muuttamisesta (HE 215/2004 vp). Maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia muutetaan niin, että siinä otetaan osittain huomioon ne muutokset yksityisten alojen työeläkelainsäädännössä, jotka vaikuttavat luopumistuen määräytymiseen. Muutokset koskevat lähinnä indeksitarkistuksia. Lisäksi luopujan muita töitä koskeva ansiotuloraja yhdenmukaistetaan vastaamaan työttömyyseläkettä saavan ansiotulorajaa. Vastaavat muutokset koskevat myös aikaisempien luopumisjärjestelmien maksussa olevia eläkkeitä ja korvauksia. Lisäksi maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksiä muutetaan niin, ettei synny tilannetta, jossa jo luopumistukioikeuden saavuttanut henkilö menettäisi oikeuden sen johdosta, että tuen saamisen ikärajat nousevat vuonna 2005. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 26 ja 30 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain 27 §:n muuttamisesta ja laki luopumiseläkelain 24 §:n muuttamisesta (HE 192/2004 vp). Lakeja muutetaan siten, että niissä otetaan huomioon velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) aiheuttamat muutostarpeet sekä eläkelaitoksen että tuen saajan saatavan vanhentumiseen. Lisäksi maatalousyrittäjien luopumistuesta annettua lakia muutetaan myös siltä osin, kuin järjestelmän toimeenpano edellyttää poikkeamista hallintolain (434/2003) säännöksistä. Erityisesti tämä koskee hakemuksen ja hakemukseen liitettävien sitoumusten allekirjoittamista. Hallintolaista johtuen myös eräiltä osin nykyisin asetuksiin sisältyviä menettelyä koskevia säännöksiä otetaan lakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katariina Pessa 1605 4298)

Laki ilmailulain muuttamisesta (HE 216/2004 vp). Ilmailulain 6 lukuun sisällytetään nykyistä täsmällisempiä säännöksiä meluun liittyvistä toimintarajoituksista lentoasemilla. Ilmailulain muutoksella pannaan kansallisesti täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi meluun liittyvien toimintarajoitusten asettamista yhteisön lentoasemilla koskevien sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta. Ilmailulakiin lisätään direktiivin edellyttämät säännökset lentomelun hallintaa koskevista yleisistä säännöistä lentoasemilla sekä toimintarajoitusten asettamista koskevista periaatteista. Ilmailulaitos voi asettaa suihkukoneiden käytölle meluperusteisia toimintarajoituksia, jos se on tarpeen ottaen huomioon myös muut meluhaittojen vähentämiseksi käytettävissä olevat keinot. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Laki ajoneuvolain muuttamisesta ja laki polttoainemaksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 235/2004 vp). Traktoreiden kansallista tyyppihyväksyntää ja traktoreiden yksittäishyväksyntää koskevia menettelyjä selvennetään sekä traktoreiden EY-tyyppihyväksyntä viranomaiseksi muutetaan sosiaali- ja terveysministeriön sijasta Ajoneuvohallintokeskus. Lisäksi ajoneuvolakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat tutkimuslaitosten hyväksyntävaatimusten ajantasaistamista sekä ajoneuvojen rekisteröintiä. Samalla tehdään ajoneuvolain muutoksesta seurausta oleva säädöstekninen muutos polttoainemaksusta annettuun lakiin. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Laki kirjanpitolain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki osakeyhtiölain muuttamisesta, laki osuuskuntalain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain 3 ja 16 §:n muuttamisesta ja laki hypoteekkiyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta (HE 126/2004 vp). Kirjanpitolainsäädäntöä muutetaan niin, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta (IAS-asetus), ns. fair-value-direktiivi sekä modernisointidirektiivi saatetaan voimaan kansallisesti. Lähtökohtana on niin sanottu ei estettä ei pakkoa -periaate, jonka mukaan kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS-standardien) pakollista käyttöalaa ei laajenneta. Toisaalta miltään kirjanpitovelvollisen ryhmältä ei estetä IAS-standardien käyttöä. Lisäksi lakeihin tehdään joitakin teknisluonteisia tarkistuksia. Lait tulevat voimaan 31.12.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä selvittää kirjanpitolainsäädäntöön tehtävien muutosten vaikutukset verolainsäädäntöön ja antaa lainsäädäntöön mahdollisesti tarvittavat muutosesitykset eduskunnalle. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta (HE 128/2004 vp). Lailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/ EY maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta. Maakaasumarkkinaviranomainen vahvistaa direktiivin edellyttämällä tavalla maakaasuverkkopalvelujen hinnoittelussa noudatettavat laskentamenetelmät ennen niiden käyttöönottoa. Muutoksenhaku maakaasumarkkinaviranomaisen päätöksiin muuttuu kaksiportaiseksi. Laki tulee voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallituksen tulee antaa talousvaliokunnalle syyskuun 2006 loppuun mennessä selvitys maakaasumarkkinoiden kehityksestä ja maakaasumarkkinalain soveltamisesta saaduista kokemuksista. (KTM ylitarkastaja Mauri Valtonen 1606 4814)

Laki eräiden liikennevahingonkorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki liikennevakuutuslain 12 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon annetun lain 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta, laki potilasvahinkolain 10 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja laki ympäristövahinkovakuutuksesta annetun lain 21 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 249/2004 vp). Henkilövahingosta johtuvat liikennevakuutuksesta, potilasvakuutuksesta ja ympäristövahinkovakuutuksesta maksettavien jatkuvien ansionmenetyskorvausten ja perhe-eläkkeiden indeksitaso säilytetään muuttumattomana vuoden 2005 loppuun saakka näissä lakisääteisissä vakuutusjärjestelmissä. Jatkuvat ansionmenetyskorvaukset ja perhe-eläkkeet tarkistetaan sen kalenterivuoden loppuun, jona vahingon kärsinyt tai edunjättäjä saavuttaa tai saavuttaisi eläkeiän, indeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason painokerroin on 0,5. Tämän jälkeiseltä ajalta käytetään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,8. Muiden jatkuvien kulukorvausluonteisten henkilövakuutuskorvausten osalta siirrytään vuoden 2005 alusta yhdenmukaisesti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kanssa työntekijäin eläkelain mukaisen työeläkeindeksin käyttöön. Muut henkilövahingon johdosta suoritettavat jatkuvat korvaukset tarkistetaan indeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,8. Liikennevakuutuksesta ja potilasvakuutuksesta maksettavan pienimmän viivästyskorotuksen perusmäärään tehdään uuden indeksijärjestelmän edellyttämä tarkistus. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Lait ovat voimassa 31.12.2005 saakka. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 1607 3878)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyyskassalain 3 §:n muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 223/2004 vp). Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työttömyysetuutta myönnetään henkilölle sen kalenterikuukauden jälkeenkin, jona hän täyttää 65 vuotta, jos hänen päivittäistä tai viikoittaista työaikaansa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jos hänen työntekonsa on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, taikka jos hänen työntekonsa estyy yhdeltä tai useammalta päivältä sääesteen vuoksi. Työttömyysetuutta myönnetään myös kokoaikaisesti lomautetulle. Muutos ei koske kuitenkaan koulutuspäivärahaa. Työttömyysetuus myönnetään enintään sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 68 vuotta. Työnantajalla ja palkansaajalla ei ole velvollisuutta maksaa työttömyysvakuutusmaksua palkansaajan täytettyä 65 vuotta. Työttömyyskassalakia muutetaan siten, että palkansaajakassan jäseneksi pääsee palkkatyöntekijä ja yrittäjäkassan jäseneksi yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Lisäksi työttömyysturvalakiin, työttömyysetuuksien rahoituksesta annettuun lakiin ja aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin tehdään muut tarpeelliset muutokset, jotka aiheutuvat 1.1.2005 voimaan tulevista työeläkelainsäädännön muutoksista. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää hallituksen selvittävän, millä tavoin työeläkejärjestelmän ja työllisyysturvan yhteensovittamista kehitetään työurien pidentämiseksi ja eläkkeelle jäämisen myöhentämiseksi. (STM hallitusneuvos Pasi Koskinen 1607 3180)

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki eläkesäätiölain muuttamisesta, laki vakuutuskassalain muuttamisesta, laki merimieseläkelain muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta (HE 224/2004 vp). Vakuutusyhtiölakia, vakuutusyhdistyslakia ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia muutetaan siten, että kyseisten lakien kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat säännökset sopeutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveihin 2001/65/EY ja 2003/51/EY. Vastaavat muutokset tehdään myös merimieseläkelakiin, maatalousyrittäjien eläkelakiin koskien merimieseläkekassaa ja maatalousyrittäjien eläkelaitosta. Eläkesäätiölakiin ja vakuutuskassalakiin tehdään olennaisilta osin vastaavat muutokset. Lisäksi vakuutusyhtiölakia muutetaan siten, että vakuutusyhtiöt, joiden arvopapereita on otettu julkisen kaupankäynnin kohteeksi yhteisön alueella, velvoitetaan laatimaan konsernitilinpäätöksensä kansainvälisiä IAS/IFRS tilinpäätössäännöksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti. Lakeihin tehdään lisäksi korjaukset, jotka johtuvat kirjanpitolakiin tulevista muutoksista. Lait tulevat voimaan 31.12.2004. (STM hallitussihteeri Juhani Turunen 1607 4470)

Laki työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 156/2004 vp). Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen tason ja koulutuksen määrällisen riittävyyden turvaamiseksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset. Laki tulee voimaan 1.1.2005. Laki on voimassa 31.12.2009 saakka. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että lakiehdotuksen mukaisen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen määrärahoja ei vuosina 2006-2009 oteta tutkimus-EVO-rahoituksesta. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 1607 4342)

Laki sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta ja laki kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 221/2004 vp). Sosiaalihuoltolakia ja kansanterveyslakia muutetaan väliaikaisesti. Muutokset mahdollistavat kokeilun, jossa kunnat voivat organisoida eräät sosiaalihuollon ja kansanterveystyön tehtävät poiketen pysyvästä lainsäädännöstä. Kokeilussa vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista voi huolehtia kunnan yksi monijäseninen toimielin kuten sosiaalilautakunta, terveyslautakunta tai uusi, vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluja varten perustettu lautakunta. Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi kokeilu voi koskea muiden asiakasryhmien, kuten vammaisten tai pitkäaikaissairaiden vastaavia palveluja. Kokeilun ydinaluetta on kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen uudeksi tehtäväalueeksi, kotihoidoksi. Kokeilu voidaan kuntakohtaisesti rajatakin vain kotihoitoon. Kotihoidon tehtäväalue voidaan muodostaa myös yli kunnan ja kuntayhtymän rajan joko keskittämällä kuntien kotipalvelun tehtäviä kuntayhtymille tai hajauttamalla kuntayhtymän kotisairaanhoidon tehtäviä asianomaisille kunnille. Kotihoidon tehtävistä vastaava toimintayksikkö on kokeilumallista riippuen joko sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksikkö. Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy kokeilukunnat kuntien tekemien hakemusten perusteella. Kokeilu voi alkaa vuoden 2005 alussa ja kestää vuoden 2008 loppuun. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Lait ovat voimassa 31.12.2008 saakka. (STM hallitussihteeri Päivi Kaartamo 1607 4353)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 242/ 2004 vp). Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain kehittämishankkeiden valtionavustusta koskevia säännöksiä muutetaan. Muutokset koskevat valtionavustuksen määrää sekä hakemis- ja päätöksentekoaikoja. Valtionavustusta voidaan myöntää yhdessä muiden julkisten tukien kanssa yhteensä enintään 75 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muutokseen sisältyy valtuussäännöksen tarkennus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä muun muassa hakemusmenettelystä sekä valtionavustukseen oikeuttavien kehittämishankkeiden kriteeristä ja painoalueista. Vuonna 2004 ja sitä ennen sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallituksen hyväksymiin valtionavustukseen oikeuttaviin kehittämishankkeisiin sovelletaan vuonna 2004 voimassa olleita säännöksiä. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (STM lakimies Anne Kumpula 1607 2364)

Laki perhehoitajalain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 252/2004 vp). Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio tarkistetaan vuonna 2005 työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 17 momentissa tarkoitetulla indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirretään asetuksesta lain tasolle. Laki tulee voimaan 1.1.2005. Laki on voimassa 31.12.2005 saakka. (STM lakimies Anne Kumpula 1607 2364)

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki liikennevakuutuslain muuttamisesta, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a §:n muuttamisesta (HE 158/2004 vp). Tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidon korvauksissa siirrytään pysyvään järjestelmään, jossa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa annettu hoito korvataan samalla tavoin. Tavoitteena on nopeuttaa potilaan hoitoa. Vakuutusjärjestelmiltä valtiolle vuosittain peritystä täyskustannusmaksusta luovutaan. Vakuutuslaitokset korvaavat kuntalaskutuksen mukaiset hoidon kustannukset suoraan hoidon järjestäneelle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä voi vaikuttaa niiden maksettaviksi tuleviin korvauskustannuksiin ohjaamalla tapaturma- ja liikennevahinkopotilaat maksusitoumuksella hoitopaikkaan, jossa hoito voidaan antaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Vakuutuslaitoksilla ei ole oikeutta päättää tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidon sisällöstä eikä myöskään velvollisuutta hoidon järjestämiseen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten omarahoitusosuutta korotetaan vuodesta 2005 lukien nykyistä täyskustannusmaksua vastaavasti 9,94 eurolla asukasta kohden. Uusi sairaanhoidon korvausjärjestelmä koskee vain lain voimaantulon jälkeen sattuvia vahinkoja. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää pikaisesti, miten pysyvän laitoshoidon kustannukset sisällytetään tapaturma- ja liikennevakuutuksen täyskustannusvastuun piiriin ja antaa eduskunnalle esityksen tarvittavista lainsäädäntömuutoksista. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 1607 3140)

Laki tapaturmavakuutuslain muuttamisesta, laki ammattitautilain 3 a §:n muuttamisesta ja laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 8 a §:n muuttamisesta (HE 250/2004 vp). Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa siirrytään vuoden 2005 alussa voimaan tulevan yksityisten alojen työeläkeuudistuksen kanssa yhdenmukaisten indeksien käyttöön. Tapaturmaeläke, perhe-eläke, haittaraha sekä haitta- ja muut lisät tarkistetaan työeläkeindeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Tapaturmavakuutuslaissa säädetyt rahamäärät, kuten vähimmäisvuosityöansio, tarkistetaan työeläkejärjestelmän mukaisella palkkakertoimella, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,8 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,2. Jottei indeksitarkistusmenettelyn muutos alentaisi pitkään eläkettä saavien korvaustasoa, heidän tapaturmaeläkkeisiinsä tehdään kertakorotus sen jälkeen, kun tapaturman sattumista seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut viisi vuotta. Korotusprosentti on 16, jos työntekijä on korotusvuoden alussa alle 31-vuotias. Korotusprosentti pienenee 0,457 prosenttiyksiköllä kutakin 30 vuoden ylittävää ikävuotta kohden siten, että korotusprosentti on 0,462, jos vahingoittunut on korotusvuoden alussa 64-vuotias. Kertakorotusta ei tehdä, jos vahingoittunut on korotusvuoden alussa yli 64-vuotias. Lainmuutoksia sovelletaan myös ennen lain voimaan tuloa sattuneista vahingoista lain voimassa ollessa maksettavissa korvauksissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 1607 3140)

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a §:n muuttamisesta (HE 260/2004 vp). Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvä verotuksen kevennys toteutetaan kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja keventämällä valtion tuloveroasteikkoa. Ansiotulovähennyksen kasvattamisesta seuraavat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Valtionosuuksia lisätään 121 miljoonalla eurolla vuonna 2005. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (STM ylitarkastaja Kai Kullaa 1607 3140)

Laki Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta ja laki eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain muuttamisesta (HE 169/2003 vp). Enontekiön, Kittilän, Muonion ja Kolarin kuntiin perustettavan kansallispuiston pinta-ala on noin 102 000 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisella suojellaan Länsi-Lapin merkittävien tunturien jakso siihen liittyvine metsineen ja soineen. Puiston pohjoinen osa, Pallas - Ounastunturin alue, koostuu lähes kokonaisuudessaan vuonna 1938 perustetusta Pallas - Ounastunturin kansallispuistosta. Puiston eteläistä osaa, Ylläs - Aakenustunturin aluetta, koskevat puolestaan valtioneuvoston periaatepäätökset vanhojen metsien suojelusta sekä valtakunnallisesta soidensuojelun perusohjelmasta. Alue sisältyy myös lähes kokonaisuudessaan Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotukseen. Lailla (83/1938) perustettu Pallas - Ounastunturin kansallispuisto sisältyy kokonaisuudessaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoalueeseen, joten lakia muutetaan kumoamalla siitä Pallas - Ounastunturin kansallispuistoa koskevat kohdat. Lakien eduskuntakäsittelyssä Pallas-Yllästunturin kansallispuiston perustamislakia on täydennetty lisäämällä siihen paikallisten asukkaiden oikeuksien sisältöä koskeva säännös. Lait tulevat voimaan 1.2.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin kansallis- ja luonnonpuistoja koskevan lainsäädännön saattamiseksi perustuslain 80 §:n vaatimuksia vastaavaksi. 2) Perustuslakivaliokunnan lausuntoon (PeVL 29/2004 vp) viitaten eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti metsästyslakia koskevan muutosesityksen, jolla Kyrön Lapinkylän eli Raattaman ja Rauhalan kylän asukkaille palautetaan oikeus harjoittaa metsästystä valtion mailla. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 1603 9329)

Laki öljysuojarahastosta, laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain muuttamisesta ja laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta (HE 119/ 2004 vp ja HE 141/2004 vp). Lailla öljysuojarahastosta säädetään niistä perusteista, joilla öljysuojarahastosta maksetaan korvauksia öljyvahingoista ja niihin varautumisesta. Laissa on säännökset myös öljysuojamaksusta ja öljysuojarahaston hallinnosta. Öljysuojarahastosta voidaan korvata valtiolle alusöljyvahinkojen torjuntakaluston hankintakustannusten lisäksi myös torjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia. Tarkoituksena on, että Merenkulkulaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen käyttöön hankittavan monitoimimurtajan vuotuiset öljyntorjuntaan kohdistuvat 2,4 miljoonan euron käyttökustannukset korvataan pääosin öljysuojarahastosta. Rahastosta voi korvata myös muita torjuntavalmiuden ylläpidosta valtiolle aiheutuvia kustannuksia. Rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi öljysuojamaksua korotetaan 0,50 euroon lain voimaantulosta lähtien. Laeilla maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain ja aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta säädetään öljyvahinkojen torjuntatehtävien kuulumisesta yksittäisten kuntien sijasta pelastustoimen alueiden vastuulle. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto huolehtii öljysuojarahaston toimintakyvyn turvaamisesta kaikissa olosuhteissa tarvittaessa talousarvioratkaisuin. (YM lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio 1603 9447)

Laki avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi, laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta ja laki eräistä Valtion asuntorahastosta maksettavista avustuksista annetun lain muuttamisesta (HE 170/2004 vp). Lailla säädetään erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämisestä. Samalla täsmennetään säännöksiä, jotka liittyvät vuokra-asuntojen korkotukilainoituksen myöntämiseen siltä osin, kuin ne koskevat erilaisten muitten tilojen kuin asuintilojen kustannusten lainoittamista avustettavissa kohteissa. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen kohdennetun asuntotuotannon käynnistymistä ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin, mikäli hankkeita jää merkittävästi käynnistymättä. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä, ja jos tarvetta ilmenee, esittää valtuuden korottamista lisätalousarviossa. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 1603 9646)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2005, esityksestä vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 151/2004 vp) täydentämisestä sekä esityksestä vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 151/2004 vp) toisesta täydentämisestä merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 151/2004 vp, HE 244/2004 vp ja HE 255/2004 vp). Vuoden 2005 talousarvion määrärahat ovat yhteensä 37 855 374 000 euroa. Eduskunta on 22.12.2004 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuoden 2005 talousarviota sovelletaan 1.1.2005 alkaen. Eduskunnan lausumat; Yleisperustelut: 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi ohjelmansa ja tekeillä olevien selvitysten perusteella tarpeen kaikkein vähävaraisimpien kansalaisten elämäntilanteen helpottamiseen ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi kehyspäätöksen yhteydessä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoituksen lisäystarpeen ja ottaa huomioon liikenneväylätyöryhmän esitykset. 3) Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin toteutumisesta. Pääluokka 29: Eduskunta edellyttää, että hallitus viipymättä valmistelee ja tuo eduskunnan käsiteltäväksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voitonjakoa koskevan lain muutosehdotuksen niin, että kirjastojen valtionosuuksien siirto yleisistä budjettivaroista kokonaan katettavaksi voidaan hallituksen esityksen pohjalta varmistaa tapahtuvaksi kahdeksassa vuodessa kymmenen vuoden sijasta vuoteen 2010 mennessä. Luku 29.10: Eduskunta edellyttää hallituksen pikaisesti huolehtivan siitä, että eläinsairaalatilat rakennetaan koulutuksen kannalta sellaisiksi, että asianmukaisesti varmistetaan eläinlääketieteen korkeatasoinen koulutus, eläinlääkäreiden laillistuminen ja EU-pätevyys. Momentti 31.60.63: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa matkojen yhdistelymallin ja asiakaspalvelun toteutumista ja kiinnittää erityistä huomiota vammaisten kuljetuspalveluiden toimivuuteen. Luku 33.33: Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnalle vuoden 2005 valtiopäivien alussa esityksen laiksi rikosasioiden sovittelun järjestämisestä siten, että laki voidaan saattaa voimaan 1.6.2005. Tarvittavat määrärahat tulee ottaa huomioon keväällä 2005 annettavassa lisätalousarviossa. Momentti 35.30.60: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa erityisryhmien asumiseen osoitetun avustusvaltuuden riittävyyttä ja että valtuuden korotus otetaan tarvittaessa huomioon lisätalousarviossa. (VM hallitusneuvos Raine Vairimaa 1603 3014)

Tasavallan presidentti vahvisti lain vesienhoidon järjestämisestä, lain ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja lain vesilain 2 ja 16 luvun muuttamisesta ja hyväksyi maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan sekä vahvisti lain maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 120/2004 vp). Lailla vesienhoidon järjestämisestä pannaan kansallisesti täytäntöön yhteisön vesipolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Lait ympäristönsuojelulain ja vesilain muuttamisesta ovat tarpeen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain vuoksi. Lailla vesienhoidon järjestämisestä pannaan täytäntöön myös kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen (SopS 71/1996) vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja. Lailla vesienhoidon järjestämisestä luodaan puitteet vesienhoidon suunnittelulle ja sen edellyttämille menettelyille. Vesienhoidon järjestämisestä vastaavat ensisijaisesti alueelliset ympäristökeskukset. Laissa säädetään vesienhoitoalueista, viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilan yleisistä tavoitteista ja tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien ominaispiirteiden tarkastelusta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta suunnitteluun. Vesienhoitoalueilla laaditaan vesienhoitosuunnitelmat ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyy valtioneuvosto. Hoitosuunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein. Ensimmäisen vesienhoitosuunnitelman tulee olla valmis viimeistään 22.12.2009. Lait tulevat voimaan 31.12.2004. Laki maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tulee voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa vesienhoidon järjestämisestä annettavan lain täytäntöönpanoa vuorovaikutusjärjestelmän toimivuuden ja vesiensuojelun sekä hallinnon toimintakyvyn kannalta ja esittää lain toimeenpanoon tarvittavat resurssit. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus esittää korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 a §:n muuttamisesta siten, että vesienhoitosuunnitelmaa koskevan asian ratkaisukokoonpanoon osallistuu myös ympäristöasiantuntijaneuvos. (YM hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine 1603 9722)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.12.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus tulee voimaan 1.1.2005. Laki (982/2004) tulee voimaan 1.1.2005. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 1603 3085)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkomaankauppa- ja kehitysministerin Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Kaija Ilanderin valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Algerian demokraattisen kansantasavallan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja vastavuoroista suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Marja Kuosmanen 1605 5538)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti ratkaisi 41 armonanomusasiaa. (OM vanhempi hallitussihteeri Eva Tams 1606 7625)

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2004 olla käyttämättä vetooikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta: maakuntalaki maakuntapäivien jäsenten eläkkeestä annetun maakuntalain 17 §:n muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan virkamieslain 41 §:n muuttamisesta, maakuntalaki eräiden valtion eläkkeitä koskevien valtakunnan säädösten soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa annetun maakuntalain muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.12.2004 seuraavat nimitysasiat:

Hovioikeudenneuvos Mikko Sakari Pasila Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenlaamannin virkaan 1.1.2005 lukien, hovioikeudenneuvos Eero Juhani Karttunen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2005 lukien ja ma. hovioikeudenneuvos, asessori Marja Helena Hennen Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.1.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1603 7608)

Määräaikainen laamanni, käräjätuomari Mirja Helena Alitalo-Vilkama Riihimäen käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.1.2005 lukien, määräaikainen laamanni, hovioikeudenneuvos Raimo Tapani Koppinen Kauhajoen käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.4.2005 lukien, käräjätuomari Kalevi Antti Antero Kauronen Kauhavan käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.4.2005 lukien, käräjätuomari Martti Kalevi Julkunen Joensuun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2005 lukien ja käräjätuomari Tapio Juhani Katajamäki Turun käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.2.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1603 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 30.12.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston ohjesäännön muuttamisesta. Ohjesäännön muutos perustuu valtioneuvostosta annetun lain 6 §:n muutokseen ministeriöiden johtamisjärjestelmän vahvistamiseksi siten, että ministerien tueksi voidaan tarvittaessa nimittää valtiosihteerejä. Lisäksi ohjesäännössä säädetään erityisavustajien asemasta ja tehtävistä. Muutoksessa muun ministerin kuin pääministerin toimikaudeksi nimitetyltä valtiosihteeriltä rajataan pois oikeus päätösvallan pidättämiseen, kansliapäällikön tehtäviä tarkistetaan sekä lisätään valtiosihteerin tehtäviä ja toimivaltaa koskevat säännökset sekä ministerin erityisavustajan asemaa ja tehtäviä koskeva säännös. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Valtioneuvoston asetus Tunisian diplomaattipassin haltijoiden vapauttamisesta viisumivelvollisuudesta. Tunisian diplomaattipassin haltijat vapautetaan viisumivelvollisuudesta Suomeen 15.1.2005 alkaen. Asetus tulee voimaan 15.1.2005. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Valtioneuvoston asetus nuorisorangaistuksesta. Asetuksella säädetään nuorisorangaistuksesta annetun lain (1196/2004) 7 ja 22 §:n nojalla nuorisorangaistuksen täytäntöönpanosta, täytäntöönpanoviranomaisten tehtäviin liittyvistä menettelytavoista, työelämää ja työn tekemistä koskevaan perehtymiseen liittyvistä suorituspaikoista, nuorisorangaistukseen liittyvistä asiakirjoista sekä nuorisorangaistuksen tuomitsemiseen ja täytäntöönpanoon liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (OM lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva 1606 7723)

Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten muun toiminnan erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä. Asetuksella säädetään tarkemmin valtion liikelaitosten muun toiminnan erillisestä kirjanpidosta ja erillisestä tilinpäätöksestä. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (VM neuvotteleva virkamies Seija Kivinen 1603 3030)

Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta tarkistetaan valtion liikelaitoksen toimintakertomuksessa esitettävien tietoja koskevan säännöksen sekä siirtymäsäännöksen osalta. Asetukseen lisätään valtion liikelaitoksen erillisestä tilinpäätöksestä annettavaa ministeriön tilinpäätöskannanottoa koskeva säännös. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (VM neuvotteleva virkamies Seija Kivinen 1603 3030)

Valtioneuvoston asetus Metsähallituksesta. Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä Metsähallituksen hallituksesta, toimitusjohtajan sekä eräiden virkojen kelpoisuusehdoista ja virkojen täyttämisestä, alueellisista neuvottelukunnista ja muusta Metsähallituksesta annetun lain täytäntöönpanosta. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (MMM hallitusneuvos Matti Setälä 1605 3352)

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen (609/2000) sisältyvä rajoite maatilainvestointien hyväksyttävistä kausikohtaisista enimmäiskustannuksista kumotaan. Lisäksi investointituen hankekohtaiset tukikelpoiset enimmäiskustannukset korotetaan 550 000 eurosta 840 000 euroon, jotka olivat voimassa EY:n komission edellyttäessä korotetun investointituen käyttöön ottamista Etelä-Suomen kansallisten suorien tukien myöntämisen edellytyksenä. Nuorille viljelijöille myönnettävä korotettu investointituki voidaan myöntää kymmenellä prosentilla korotettuna nykyisen viiden prosentin korotuksen sijasta. Asetukseen lisätään vuoden 2007 lopussa päättyvä määräaika nuorten viljelijöiden aloitustuen lisäosan myöntämiselle. Korotetun aloitustuen saamisen edellytyksenä oleviin kokoyksikkövaatimuksiin tehdään eräitä teknisiä muutoksia. Lisäksi pohjavesialueilla sijaitsevien turkistarhojen siirtoon myönnettävien avustusten maksamiselle asetetaan lisäehtoja. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus kiinteistönmuodostamislain 67 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (333/1999) tulee voimaan 1.1.2005. Laki liittyy säännöksiin, joita on muutettu maaseutuelinkeinojen rahoituslain säätämisen yhteydessä. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen muuttamisesta. Laki metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun lain, jäljempänä metsäkeskuslaki, muuttamisesta tulee voimaan vuoden 2005 alusta lukien. Lailla yhteensovitetaan metsäkeskuslain ja sen nojalla annetut säännökset valtionavustuslain säännösten kanssa. Metsäkeskuslakiin on otettu metsäkeskuksille ja metsätalouden kehittämiskeskukselle myönnettävää valtionavustusta sekä metsäkeskusten että kehittämiskeskuksen varojen hoitoa ja käyttöä koskevat uudet säännökset. Asetus saattaa metsäkeskuksista ja metsätalouden kehittämiskeskuksesta annetun asetuksen metsäkeskuslain mukaiseksi. Lisäksi asetukseen otetaan valtion talousarviosta annetun asetuksen valtion tilinpäätös- ja tuloksellisuusraportointia koskevaan muutokseen liittyvät säännökset. Tämän lisäksi metsäkeskusten ja kehittämiskeskuksen tilinpäätöstä koskevaa pykälää täsmennetään. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Suomessa vakinaisesti asuva henkilö voi käyttää täällä ulkomailla rekisteröityä ajoneuvoa rajoitetusti rajan ylittävissä työtehtävissä rekisteröimättä ajoneuvoa Suomessa. Lisäksi asetukseen lisätään väliaikaisesti säännös, jonka mukaan yksityishenkilön omaa käyttöä varten hankkimaa ajoneuvoa voi käyttää liikenteessä tullilaitoksen antamalla siirtoluvalla kolmen kuukauden ajan. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. Asetuksen 48 §:n 5 momentti on voimassa 31.12.2005 saakka. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta. Kirjanpitoasetukseen tehdään useampia teknisluonteisia muutoksia ja täsmennyksiä, jotka suurimmalta osin aiheutuvat kirjanpitolakiin tehdyistä laajahkoista muutoksista (HE 126/2004 vp). Asetus tulee voimaan 31.12.2004. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

Valtioneuvoston asetus kirjanpitolautakunnasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen otetaan tarkemmat säännökset uuden IFRS-jaoston tehtävistä, kokoonpanosta, asettamisesta sekä päätösvaltaisuudesta. Jaoston pääasiallinen tehtävä on toimia asiantuntijaelimenä, joka antaa Rahoitustarkastukselle lausuntoja kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta yksittäistapauksissa mainitun viranomaisen lakisääteistä valvontatehtävää varten. Jaoston jäsenet nimittää kauppa- ja teollisuusministeriö. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

Valtioneuvoston asetus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen myönnettävästä valtion avustuksesta. Vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa on varattu 13 660 000 euron määräraha käytettäväksi avustusten myöntämiseen suomalaisen telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseen. Asetuksessa määrätään siitä, miten määrärahaa saa käyttää ministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti Suomessa toimiville telakkayhtiöille uusien alusten rakentamiseen liittyvien sopimusten johdosta. Vuosina 2004-2005 avustuksia saa myöntää laivojen rakentamiseen, joiden yhteenlaskettu arvo voi olla enintään 228 400 000 euroa. Telakkateollisuudelle myönnettäviä tukia säätelee EU:ssa telakkatukiasetus, jonka voimassa oloaika ko. tukien osalta päättyy 31.3.2005. Asetus tulee voimaan 30.12.2004 ja on voimassa 31.3.2005 saakka, kuitenkin enintään siihen saakka kun EY:n laivanrakennusasetus on voimassa. (KTM erikoistutkija Maunu Harmo 1606 3586)

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2005 voimavaroista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muutokset perustuvat pääosin vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muutoksiin (HE 181/2004 ja HE 260/2004). Voimavara-asetuksen 1-5 pykälien euromääriä muutetaan siten, että valtionosuuksien perusteena olevia laskennallisia kustannuksia ja määräytymisperusteita (1-4 §) korotetaan sekä kunnan omarahoitusosuutta (5 §) alennetaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM osastopäällikkö Arto V. Klemola 1607 3795)

Valtioneuvoston asetus työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetun asetuksen 1 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Asetuksen 1 §, jossa säädetään työnantajan sosiaaliturvamaksun suuruudesta, muutetaan vastaamaan vuodelle 2005 vahvistetun vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain mukaisia työnantajan maksuja. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Valtioneuvoston asetus työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien muutoksiin. Asetuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta edellä tarkoitettujen lainmuutoksien edellyttämällä tavalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien muutoksiin. Asetuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta edellä tarkoitettujen lainmuutoksien edellyttämällä tavalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien muutoksiin. Asetuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta edellä tarkoitettujen lainmuutoksien edellyttämällä tavalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien muutoksiin. Asetuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta edellä tarkoitettujen lainmuutoksien edellyttämällä tavalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus yrittäjien eläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien muutoksiin. Asetuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta edellä tarkoitettujen lainmuutoksien edellyttämällä tavalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus merimieseläkeasetuksen muuttamisesta. Asetus liittyy vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin yksityisten alojen työeläkelakien muutoksiin. Asetuksella muutetaan voimassa olevaa asetusta edellä tarkoitettujen lainmuutoksien edellyttämällä tavalla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Maritta Hirvi 1607 4338)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi arvioitavista sairauksista ja niiden hoitoon käytettävistä korvattavista kliinisistä ravintovalmisteista. Kliinisiin ravintovalmisteisiin, joista korvataan 75 prosenttia 5 euroa ylittävistä kustannuksista kultakin ostokerralta, sairausnimikkeeseen "Synnynnäiset aineenvaihdunnan häiriöt" lisätään MCT-öljy -niminen valmiste, jolle on hyväksytty kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Edelleen valmisteisiin, joista korvataan 75 % 5 euroa ylittävistä kustannuksista lisätään Fresubin Energy Fibre -niminen ravintovalmiste sairausnimikkeeseen "Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat". Valmisteelle on hyväksytty kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta 1.1.2005 alkaen. Kliinisiin ravintovalmisteisiin, joista korvataan 50 prosenttia 10 euroa ylittävistä kustannuksista kultakin ostokerralta, sairausnimikkeisiin "Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt" ja "Lasten vaikeat aliravitsemustilat" lisätään Fresubin protein energy Drink -valmiste, jolle on vahvistettu kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Sairausnimikkeissä "Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt" ja "Lasten vaikeat aliravitsemustilat" oleva Resource Energidrink -niminen valmiste on muuttunut Resource Energy -nimiseksi. Tämän vuoksi myös asetusta muutetaan vastaavalla tavalla. Nutrison concentrated -niminen valmiste poistetaan korvattavien valmisteiden luettelosta, valmistetta valmistavan yrityksen ilmoituksen perusteella. Valmiste on ollut korvattava sairausnimikkeissä "Päivittäistä letkuruokintaa vaativat tilat" ja "Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt". Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisin perustein vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi arvioitavista sairauksista, joiden lääkehoidon kustannuksista sairausvakuutuslain perusteella korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävältä osalta. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan uusi sairausvakuutuslaki. Uudella sairausvakuutuslailla kumotaan voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 a §:n 2 momentin perusteella annettu valtioneuvoston asetus vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista, joista sairausvakuutuslain mukaan korvataan 100 tai 75 prosenttia säädetyn kiinteän omavastuun ylittävästä osalta (1391/2003). Asetukseen sisältyvät muuttumattomana ne sairaudet, joista aiemmin on säädetty uudella sairausvakuutuslailla kumottavassa valtioneuvoston asetuksessa 1391/2003. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Valtioneuvoston asetus erityisperustein korvattavista lääkkeistä ja lääketieteellisin perustein vakaviksi arvioitavista sairauksista. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan uusi sairausvakuutuslaki. Uudella sairausvakuutuslailla kumotaan voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 § 4 momentin perusteella annettu valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin mukaan korvattavista merkittävistä ja kalliista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan (974/2004). Asetukseen sisältyvät muuttumattomana ne lääkkeet ja sairaudet, joista aiemmin on säädetty uudella sairausvakuutuslailla kumottavassa valtioneuvoston asetuksessa 974/2004. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 5 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitetusta ostokerrasta. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan uusi sairausvakuutuslaki. Uudella sairausvakuutuslailla kumotaan voimassa olevan sairausvakuutuslain 9 §:n 2 momentin perusteella annettu sosiaali- ja terveysministeriön päätös sairausvakuutuslain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ostokerrasta (405/1998). Asetukseen sisältyvät muuttumattomana ne lääkeaineet, joista aiemmin on säädetty uudella sairausvakuutuslailla kumottavassa sosiaali- ja terveysministeriön päätöksessä 405/1998. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Valtioneuvoston asetus lääkkeiden hintalautakunnasta. Vuoden 2005 alusta tulee voimaan uusi sairausvakuutuslaki (1224/2004). Voimassa olevan sairausvakuutuslain 5 a §:n 8 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella säädetään lääkkeiden hintalautakunnasta ja sille toimitettavasta hakemuksesta, noudatettavasta hakemusmenettelystä, asioiden käsittelystä asiantuntijaryhmässä, lääkkeiden hintalautakunnalle annettavista lausunnoista, siitä ajasta jonka kuluessa hakemus on ratkaistava, asian käsittelystä lääkkeiden hintalautakunnassa sekä menettelystä silloin kun myyntiluvan haltija irtisanoo lääkevalmisteen korvausjärjestelmästä. Lisäksi asetuksella säädetään siitä, minkälaisella selvityksellä vakuutetun on osoitettava sairaus ja lääkkeen tarve erityiskorvausoikeuden saamiseksi. Uudella sairausvakuutuslailla kumotaan voimassa olevan sairausvakuutuslain 5 a §:n 8 momentin perusteella annettu valtioneuvoston asetus lääkkeiden hintalautakunnasta (1377/2003). Uuden 1.1.2005 voimaan tulevan sairausvakuutuslain 6 luvun 15 §:n 1 momentin perusteella valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lääkkeiden hintalautakunnasta ja sen yhteydessä toimivasta asiantuntijaryhmästä, päätöksentekomenettelystä, hintalautakunnalle tehtävästä hakemuksesta, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijaryhmän lausunnon antamisesta sekä asian käsittelystä lääkkeiden hintalautakunnassa. Uuteen sairausvakuutuslakiin on otettu lain tasoisia säännöksiä osasta niitä asioita, joista aikaisemmin on säädetty lääkkeiden hintalautakunnasta annetulla valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen sisältyvät sisällöltään muuttumattomina ne voimassa olevan asetuksen 1377/2003 säännökset, joista ei säädetä uudessa sairausvakuutuslaissa. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Valtioneuvoston asetus Kansaneläkelaitoksen tehtävistä toimeenpantaessa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 eräitä säännöksiä. Asetus sisältää säännökset, jotka koskevat Kansaneläkelaitoksen menettelyä ja vastuunjakoa suhteessa toimivaltaiseen sairaanhoitopiiriin tai sairaalakuntayhtymään sovellettaessa neuvoston asetusta 1408/71, ja se vastaa sisällöltään voimassa olevaa asetusta 1106/1995. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslaissa tarkoitettujen työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemisestä. Asetus korvaa valtioneuvoston päätöksen (951/1994) työterveyshuollon, sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon korvausperusteista ja Kansaneläkelaitoksen hallituksen 28.11.1994 antaman päätöksen sairausvakuutuslain 29 §:n 1-3 momentissa tarkoitetun työterveyshuollon sekä sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannusten korvaamisesta ja ajankohdasta sekä Kansaneläkelaitoksen hallituksen 22.8.1997 antaman päätöksen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle sairausvakuutuslain 29 §:n 5 momentin perusteella suoritettavasta korvauksesta. Asetuksen ensimmäinen luku sisältää perusteet työterveyshuollon korvausten laskennallisten enimmäismäärien määrittelemiseksi ja toinen luku säännökset korvauksen maksamisesta Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiölle. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta. Asetuksen ensimmäinen luku sisältää päivärahojen maksamisen edellytyksiä koskevia tarkempia säännöksiä. Toisessa luvussa annetaan etuuksien maksamisen toimeenpanoa koskevia tarkempia säännöksiä. Kolmas luku koskee työpaikkakassojen rahoitusta, neljännessä annetaan tarkempia säännöksiä Kansaneläkelaitoksen rahoituksesta ja viiden luku koskee sairausvakuutuslain mukaisia neuvottelukuntia. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain 3 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitettujen korvaustaksojen perusteista. Asetus korvaa erilliset sosiaali- ja terveysministeriön asetukset lääkärinpalkkioiden korvaamista koskevan taksan perusteista, hammaslääkärinpalkkioiden ja hammashoidon korvaamista koskevan taksan perusteista ja tutkimuksen ja hoidon korvaamista koskevan taksan perusteista. Asetuksen ensimmäinen luku sisältää perusteet lääkärinpalkkioiden korvaamista koskevasta taksasta, toinen luku perusteet hammashoidon korvaamista koskevasta taksasta ja kolmas luku perusteet tutkimuksen ja hoidon korvaamista koskevasta taksasta. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus viranomaisradioverkon päätelaitteiden hankintaan maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista annetun asetuksen 5 §:n muuttamisesta. Viranomaisradioverkon päätelaitteiden hankintaan maksettavan valtionavustuksen myöntämisperusteista annetun asetuksen (1382/2003) perusteella on vuoden 2004 aikana myönnetty avustusta noin 1500 laitteelle. Voimassa olevan asetuksen 5 §:n mukaan kuntien on käytettävä avustus vuoden 2004 loppuun mennessä. Vuodelle 2005 määrärahasta on jäljellä jaettavaksi hieman yli puolet. Tavoitteena on saada verkon päätelaitteiden määrää lisättyä vielä noin 2500 päätelaitteella. Tästä syystä asetuksen 5 §:ää muutetaan nyt siten, että avustus on käytettävä vuoden 2005 loppuun mennessä. Muutos on luonteeltaan tekninen. Muilta osin myöntämisperiaatteet pysyvät ennallaan. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 1607 4130)

Valtioneuvoston asetus julkiseen työvoimapalveluun kuuluvista etuuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Julkisesta työvoimapalvelusta annettua lakia on muutettu siten, että yrittäjäksi ryhtyvälle myönnettävää työllistämistukea (starttiraha) voidaan määräaikaisena kokeiluna myöntää myös työstä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtyvälle. Asetuksessa säädetään kokeilussa myönnettävän starttirahan erityisistä rajoituksista, jotka liittyvät tuen hakijan saamiin muihin tuloihin ja hakijan toimimiseen epäitsenäisenä yrittäjänä. Lisäksi kilometrikorvausta, jota voidaan maksaa liikkuvuusavustuksena ja matkakustannusten korvauksena työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen hakeutuvalle, korotetaan 0,13 eurosta 0,15 euroon. Vähimmäiskorvaus määritellään 1,50 euroksi korvattavaa matkaa kohden. Tältä osin asetus liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioon. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. Asetuksen 13 a § on voimassa 31.12.2007 saakka. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

Valtioneuvoston asetus julkisen työvoimapalvelun toimeenpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen 7 ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Asetukseen lisätään starttirahakokeilussa myönnettävän etuuden myöntämismenettelyyn liittyvät säännökset. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja on voimassa 31.12.2007 saakka. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48067)

Valtioneuvoston asetus öljysuojarahastosta. Asetuksella säädetään korvauksen ja avustuksen hakemisesta öljysuojarahastosta, öljysuojarahaston hallituksesta ja henkilöstöstä sekä öljyvahinkojen katselmuslautakunnasta. Asetus on tarpeen 1.1.2005 voimaan tulevan öljysuojarahastosta annetun lain täytäntöön panemiseksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (YM lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio 1603 9447)

Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Kunnalle öljyvahinkojen torjuntasuunnitelmien laatimisessa kuuluvat tehtävät säädetään alueen pelastustoimen vastuulle. Muutokset ovat tarpeen asetuksen saattamiseksi vastaamaan öljyvahinkojen torjuntaa koskeviin lakeihin 1.1.2005 lukien voimaan tulevia muutoksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (YM lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio 1603 9447)

Valtioneuvoston asetus vesienhoitoalueista. Asetus on osa laajempaa säädöskokonaisuutta, jolla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisön vesipolitiikan puitteista antama direktiivi 2000/60/EY. Direktiivin edellyttämät laintasoiset määräykset on pantu täytäntöön vesienhoidon järjestämisestä 30.12.2004 annetulla lailla. Asetuksessa säädetään vesienhoitoalueista, toimivaltaisista viranomaisista, yhteistyöstä vesienhoitosuunnitelman valmistelussa sekä suunnitelmien yhteensovittamisesta. Direktiiviä toimeenpantaessa ei perusteta uusia viranomaisia eikä hallinnollisia alueita. Vesienhoitoalueet, joihin vesienhoidon suunnittelu kohdennetaan, määrittyisivät vesistöalueiden perusteella. Samalla annetaan Suomen valtion osalta tarvittavat säännökset toimista Ruotsin ja Norjan kanssa perustettavilla kansainvälisillä vesienhoitoalueilla. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (YM hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine 1603 9722)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 30.12.2004 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon 2004 johdosta (VNS 6/2004 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kirjelmään sisältyvistä lausumista aiheutuviin toimenpiteisiin. Eduskunnan lausumat; Eduskunta edellyttää, että seuraavan vuoden 2008 valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmisteluun erityisesti turvallisuusympäristön arvioinnin osalta kytketään eduskuntaryhmät sekä asianomaiset valiokunnat seurantaryhmän muodossa ja että eduskunnan asianomaiset valiokunnat pidetään myös muutoin ajan tasalla selonteon valmisteluista. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin pohjoisen Euroopan alueellisen yhteistyön kehittämiseksi tavoitteena tehostaa nykyistä toimintaa, poistaa päällekkäisyyksiä ja kehittää EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaa osana EU:n naapuruuspolitiikkaa. Eduskunta edellyttää, että puolustusvoimat toimii selonteossa määriteltyjen henkilöstön vähentämis- ja uudelleenkohdentamistavoitteiden toteuttamisessa hyvän työnantajan tavoin pitäen lähtökohtana irtisanomisten välttämistä ja minimoiden toimenpiteistä aiheutuvat haitat ja että selonteossa yksilöimättömät puolustusvoimien rationalisointitoimenpiteet tuodaan eduskunnan asianomaisten valiokuntien arvioitaviksi, kun niistä on konkreettisia esityksiä. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy siviilikriisinhallintaa koskevan lainsäädännön kehittämisen ohella toimiin siviilikriisinhallintaa koskevien kansallisten voimavarojen ja asiantuntemuksen sekä EU:n siviilikriisinhallintapolitiikan vahvistamiseksi ja että valtioneuvosto laatii asiasta eduskunnalle selvityksen viimeistään vuoden 2006 aikana. Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin erityisen suomalaisen puolustusteollisuuden tulevaisuutta turvaavan strategian linjaamiseksi ja että valtioneuvosto sisällyttää seuraavaan turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon erillisen osion tästä asiasta. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Päätös vapauttaa Tunisian diplomaattipassin haltijat viisumivelvollisuudesta 15.1.2005 alkaen. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Päätös määrätä vakuutusoikeuden työoloja tuntevat sivutoimiset jäsenet ja näiden varajäsenet toimikaudeksi 1.1.2005-31.12.2009. SIVUTOIMISET JÄSENET: työnantajatahon ehdotuksesta määrättävät: momentin 1 kohdan mukaisesti: oikeustieteen kandidaatti Tapio Kuikko, varatuomari Rauno Lindahl, varatuomari Minna Etu-Seppälä, oikeustieteen kandidaatti Timo Sarparanta ja varatuomari Heikki Suomalainen; momentin 2 kohdan mukaisesti: neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka ja neuvottelupäällikkö Heikki Saipio; momentin 3 kohdan mukaisesti: ylitarkastaja Riikka Rask ja hallitusneuvos Kirsi Äijälä; työntekijätahon ehdotuksesta määrättävät: momentin 1 kohdan mukaisesti: varatuomari Ritva Hautsalo-Maijala, lakimies Katja Lehto-Komulainen, oikeustieteen kandidaatti Leena Salminen, lakimies Jouko Levonen, lakimies Olavi Sulkunen ja neuvottelupäällikkö Jorma Skippari; momentin 2 kohdan mukaisesti: neuvottelupäällikkö Merja Ailus ja varatuomari Mika Hämäläinen; momentin 3 kohdan mukaisesti: yli-insinööri Ilkka Reponen ja työmarkkina-asiamies Juri Aaltonen. SIVUTOIMISEN JÄSENEN VARAJÄSENET: työnantajatahon ehdotuksesta määrättävät: momentin 1 kohdan mukaisesti: varatuomari Kerttu Hallberg, oikeustieteen kandidaatti Ilkka Itäranta, oikeustieteen kandidaatti Timo Löppönen, toimitusjohtaja Nina Pärssinen, toimitusjohtaja Markku Käppi, toimitusjohtaja Harri Hietala, varatuomari Risto Alanko, varatuomari Mirja-Maija Tossavainen ja liittojohtaja Jukka Koskipirtti; momentin 2 kohdan mukaisesti: neuvottelupäällikkö Jyrki Hämäläinen (toimikaudeksi, joka päättyy 12.1.2009), apulaisneuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen, työmarkkinalakimies Ritva Liivala ja arbetsmarknadsjurist Henrika Nybondas-Kangas; momentin 3 kohdan mukaisesti: vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck ja finanssineuvos Asko Lindqvist; työntekijätahon ehdotuksesta määrättävät: momentin 1 kohdan mukaisesti: oikeuspalveluiden päällikkö Markku Kuoppamäki, varatuomari Else-Mai Kirvesniemi, lakimies Tuija Kelloniemi-Häärä, lakimies Minna Helle, varatuomari Juha Koivisto, varatuomari Jorma Hekkurainen, oikeustieteen kandidaatti Jukka Heikkerö, varatuomari Markku Lemmetty, lakimies Tuire Torvela, lakimies Anu-Tuija Lehto, varatuomari Ari Kiiras ja vicehäradshövding Patrik Stenholm; momentin 2 kohdan mukaisesti: oikeustieteen kandidaatti Markku Kojo, lakimies Pia Zaerens, vanhempi lakimies Sakari Muilu ja neuvottelupäällikkö Esko T. Aro; momentin 3 kohdan mukaisesti: sopimus- ja sosiaalisihteeri Risto Pieviläinen, ylitarkastaja Marianne Suominen, pääluottamusmies Jari Tuomela ja oikeustieteen kandidaatti Seppo Rautiainen. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 1606 9381)

Päätös määrätä vakuutusoikeuden yritystoimintaa tuntevat sivutoimiset jäsenet ja näiden varajäsenet toimikaudeksi 1.1.2005-31.12.2009. SIVUTOIMISET JÄSENET: momentin 4 kohdan mukaisesti: varatuomari Anja Tuomola ja työmarkkina-asiamies Merja Berglund; momentin 5 kohdan mukaisesti: varatuomari Risto Airikkala ja maanviljelijä Heikki Suomi; SIVUTOIMISEN JÄSENEN VARAJÄSENET: momentin 4 kohdan mukaisesti: varatuomari Jouni Korhonen, varatuomari Sirpa Kekäläinen, varatuomari Roger Lehtonen ja kauppatieteen maisteri Thomas Palmgren; momentin 5 kohdan mukaisesti: agrologi Markku Vuorensola, toiminnanjohtaja Jaakko Holsti, varatuomari Vesa Malila ja vicehäradshövding Helena Ålgars. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 1606 9381)

Päätös määrätä vakuutusoikeuden sotilasvamma-asioita tuntevat sivutoimiset jäsenet ja näiden varajäsenet toimikaudeksi 1.1.2005-31.12.2009. SIVUTOIMISET JÄSENET: korvauksensaajien oloja tuntevat jäsenet: lääketieteen lisensiaatti Reijo Laukkanen ja varatuomari Arto Lillberg; sotilasjäsenet: everstiluutnantti Christian Wallin ja majuri Hannu Virta; SIVUTOIMISEN JÄSENEN VARAJÄSENET: korvauksensaajien oloja tuntevat varajäsenet: kirurgi-ortopedi Johannes Ohisalo, sosiaalineuvos Reino Perttula ja hallintotieteen tohtori Pauli Puttonen.; sotilasvarajäsenet: majuri Petri Laurila ja kapteeniluutnantti Peter Söderlund. (OM ylitarkastaja Maaria Leskelä 1606 9381)

Päätös määrätä toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi Pohjoismaiden investointipankin neuvostoon 1.1.2005 lukien toistaiseksi. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 1603 3054)

Päätös määrätä Pohjoismaiden investointipankin hallituksen Suomen valtiota edustavaksi jäseneksi finanssineuvos Kristina Sarjo sekä pankin hallituksen Suomen valtiota edustavaksi varajäseneksi ylijohtaja Bo Göran Eriksson 1.1.2005-31.5.2008. (VM lainsäädäntöneuvos Tytti Noras 1603 3054)

Päätös oikeuttaa valtiovarainministeriö valtion puolesta myymään Kapiteeli Oyj:lle 900 000 euron kauppahinnalla luovutuskirjan mukainen kiinteistövarallisuus, valtion puolesta sitoutumaan luovutuskirjan ja sen liitteenä olevan sopimuksen ehtoihin sekä tekemään tarvittavat tekniset korjaukset luovutuskirjaan ja sen liitteisiin. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Päätös määrätä Metsähallituksen hallintaan 1.1.2005 siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siirrettävän omaisuuden merkitsemisestä liikelaitoksen taseeseen oman pääoman peruspääomaksi ja muuksi omaksi pääomaksi. Metsähallitus on valtion liikelaitoslain mukainen liikelaitos. Metsähallituksen hallintaan siirrettävän omaisuuden arvo on 2 111,0 miljoonaa euroa. Metsähallituksen liiketoiminnan hallintaan siirretään yhteensä 1.163,8 miljoonaa euron arvoinen omaisuus. Siirrettävästä omaisuudesta merkitään tuottovaateen alaiseksi peruspääomaksi 1 061,4 miljoonaa euroa, muuhun omaan pääomaan edellisten tilikausien voittoerään 67,1 miljoonaa euroa, pakollisiin varauksiin 0,1 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi 35,2 miljoonaa euroa. Julkisten hallintotehtävien hallintaan siirretään yhteensä 947,2 miljoonan euron arvoinen omaisuus. Siirrettävästä omaisuudesta merkitään ilman tuottovaadetta olevaan julkisten hallintotehtävien muuhun omaan pääomaan 933,8 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiseksi vieraaksi pääomaksi 13,4 miljoonaa euroa. (MMM metsäneuvos Liisa Saarenmaa 1605 3353)

Päätös esitykseksi Euroopan yhteisöjen komissiolle jätetyn luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa koskevan tukiohjelmailmoituksen muuttamisesta. Valtioneuvoston 23.6.2004 päättämää tukiohjelmaesitystä muutetaan siten, että se vastaa komissaari Fischlerin ja ministeri Korkeaojan välillä 10.11.2004 saavutettua neuvotteluratkaisua. Lisäosaa maksetaan koko maassa vuodesta 2005 alkaen viljelijälle, jolla on voimassa oleva osarahoitteista luonnonhaittakorvausta koskeva sitoumus. Lisäosan pohjaosaa maksetaan osarahoitettuun luonnonhaittakorvaukseen oikeutetulle peltoalalle alueilla A, B ja C1 enintään 20 euroa/ha ja alueilla C2-C4 enintään 25 euroa/ha. Lisäksi kotieläintiloilla maksetaan kotieläinkorotusta enintään 80 euroa/ha. Osarahoitetun luonnonhaittakorvauksen ja ehdotetun lisäosan määrä voi olla yhteensä keskimäärin enintään 250 euroa/ha. Jos keskiarvo uhkaa ylittyä, pohjaosaa ja kotieläinkorotusta alennetaan suhteellisesti yhtä paljon. Vuoden 2003 tila-aineiston perusteella arvioidaan, että maksettava lisäosa on noin 92 % edellä mainituista lisäosan enimmäismääristä. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Päätös myöntää ylitarkastaja Kari Lehtiselle ero kirjanpitolautakunnan jäsenen tehtävistä ja määrätä hänen tilalleen hallitusneuvos Arto Luhtala lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2006. (KTM neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä 1606 3568)

Päätös asettaa Työttömyysvakuutusrahaston hallintoneuvosto toimikaudeksi 1.1.2005-31.12.2007. Kokoonpano: Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto ry:n ja Palvelutyönantajat ry:n ehdotuksesta: toimitusjohtaja George Berner, teollisuusneuvos Rauno Mattila, vuorineuvos Simo Palokangas, toimitusjohtaja Magnus Holm, toimitusjohtaja Marjatta Teliranta, johtaja Riitta Laitasalo, toimitusjohtaja Matti Kyytsönen; Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ehdotuksesta: johtaja Pekka Palola, apulaiskaupunginjohtaja Silja Hiironniemi, varatuomari Matti Pelttari; Kirkon sopimusvaltuuskunnan ehdotuksesta: liikenneneuvos Heikki Lehtinen; Maaseudun Työnantajaliiton ehdotuksesta: hallituksen puheenjohtaja Esko Murto; Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ehdotuksesta: puheenjohtaja Ann Selin, toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, talouspäällikkö Riku Aalto; Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n ehdotuksesta: puheenjohtaja Mikko Mäenpää, Toimihenkilöunioni TU:n II puheenjohtaja Helena Rissanen; Akava ry:n ehdotuksesta: puheenjohtaja Risto Piekka. (STM hallitussihteeri Kirsi Päivänsalo 1607 3868)

Päätös asettaa valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta kolmivuotiskaudeksi 1.1.2005-31.12.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: varatuomari Gunnar Jansson; varapuheenjohtaja: sosiaalineuvos Väinö Lindberg Länsi-Suomen läänin alueellinen romaniasiain neuvottelukunta; jäsenet: ylitarkastaja Pentti Kananen sosiaali- ja terveysministeriö, lähetystöneuvos Eija Limnell ulkoasiainministeriö, ylikomisario Kalle Kekomäki sisäasiainministeriö, ylitarkastaja Raija Hynynen ympäristöministeriö, ylitarkastaja Brita Lamberg työministeriö, ylijohtaja Aslak Lindström opetusministeriö, projektipäällikkö Eine Lillberg opetushallitus, erityisasiantuntija Mirja Salonen Suomen Kuntaliitto, Ulla Grönfors Suomen Romaniyhdistys ry, tutkija Henry Hedman Romano Missio ry, Janette Grönfors Nevo Roma -yhdistys, hallituksen puheenjohtaja Rainer Lindeman Elämä ja Valo ry, Taito Lehmusta Etelä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, sosiaalikasvattaja Helena Valentin Itä-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta, Armas Lindberg Pohjois-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta. (STM lakimies Anne Kumpula 1607 2364)

Päätös siirtää ympäristöministeriön päätösvaltaa ministeriön hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttamisessa alueellisille ympäristökeskuksille. Ympäristöministeriön päätösvaltaa siirretään alueellisille ympäristökeskuksille sellaisen ympäristöministeriön hallinnassa olevan kiinteistövarallisuuden luovuttamisessa, joka on hankittu tai saatu valtiolle vaihtotarkoituksiin luonnonsuojelualueiden hankinnassa, seuraavin edellytyksin: 1) Luovutettavan valtion kiinteistövarallisuuden käypä arvo on enintään 170 000 euroa. 2) Valtiolle vaihdolla hankittava alue tulee osaksi jo perustettua kansallispuistoa, tai kuuluu luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 §:ssä tarkoitettuun luonnonsuojeluohjelmaan tai sanotun lain 77 §:ssä lueteltuihin valtioneuvoston hyväksymiin suojeluohjelmiin tai -päätöksiin, tai on valtioneuvoston päätöksen perusteella ilmoitettu tai ehdotettu Natura 2000 -verkostoon ja tarkoitettu toteutettavaksi luonnonsuojelulailla, tai on luonnonsuojeluasetuksessa (160/1997) tarkoitetun erityisesti suojeltavan lajin esiintymispaikka, taikka on vahvistetussa maakuntakaavassa tai yleiskaavassa osoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain mukaisena suojelualueena. (YM hallitusneuvos Hannu Karjalainen 1603 9329)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 30.12.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 75/2004) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (Euroopan poliisiakatemian perustaminen). Euroopan poliisiakatemia perustuu Tampereen huippukokouksen päätelmiin lokakuulta 1999 ja neuvoston päätös perustamisesta tehtiin joulukuussa 2000. Komission ehdotuksen tavoite olisi luoda CEPOLille parempi oikeudellinen kehys oikeushenkilöllisyyden, pysyvän kotipaikan, yhteisön talousarviosta järjestettävän rahoituksen, selkeiden henkilöstösääntöjen ja tehostetun hallintorakenteen avulla, jolloin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset saisivat paremmat valmiudet kohdata rajat ylittävän rikollisuuden haasteet. (SM poliisiylitarkastaja Seppo Kolehmainen 1604 2995)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 76/2004) eduskunnalle ehdotuksesta komission asetukseksi (soveltamissääntöjen muuttaminen). Muutosasetuksella on tarkoitus tarkistaa soveltamissääntöjen eräitä julkisia hankintoja ja avustuksia koskevia säännöksiä. (VM neuvotteleva virkamies Seija Kivinen 1603 3030)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 77/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (ansastusdirektiivi). Euroopan yhteisön komissio on tehnyt direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on panna täytäntöön kansainvälisesti sovitut kivutonta ansastusta koskevat standardit, pyyntimenetelmiä koskevat vaatimukset sekä eräiden luonnonvaraisten eläinlajien ansastuksessa käytettävien pyyntimenetelmien testausta ja pyyntivälineiden varmentamista koskevat tekniset ohjeet. Jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset direktiivin täytäntööpanemiseksi. Jäsenvaltioiden olisi myös säädettävä seuraamusjärjestelmä direktiivin rikkomisesta annettujen kansallisten säännösten rikkomisesta. (MMM metsästysneuvos Seppo Mattila 1605 3362)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 30.12.2004 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Helena Tuurille palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.1.2005-31.12.2005 työskennelläkseen valtioneuvoston kansliassa EU-neuvonantajan tehtävässä sekä lähetystöneuvos Tuula Turuselle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 15.1.2005-14.1.2008 työskennelläkseen Brysselin pysyvässä edustustossa määräaikaisen erityisasiantuntijan tehtävässä. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Valtioneuvosto myönsi erivapauden filosofian maisteri Hannu Olavi Moilaselle suojelupoliisin päällikön virkaan kelpoisuusvaatimuksena olevasta tutkinnosta. (SM hallitusneuvos Tiina Eränkö-Pekkanen 1604 2845)

Valtioneuvosto myönsi neuvotteleva virkamies Ilpo Takaselle palkatonta virkavapautta sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen virasta 1.1.2005-31.12.2006. (SM hallintojohtaja Reijo Luhtavaara 1604 2788)

Valtioneuvosto myönsi ympäristöneuvos Elina Rautalahti-Miettiselle palkatonta virkavapautta 1.1.2005-30.6.2005 jatkaakseen työskentelyään kansainvälisen järjestön palveluksessa. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 1603 9406)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 30.12.2004 seuraavia asioita:

Sisäasiainministeriön asetus Ulkomaalaisviraston maksullisista suoritteista. Nykyinen asetus on voimassa 31.12.2004 saakka. Uudessa asetuksessa on muutoksia erityisesti oleskelulupamaksuissa. Uusi ulkomaalaislaki, joka tuli voimaan 1.5.2004, aiheutti muutoksia viranomaisten toimivallassa ja tehtävissä. Maksut säilytettiin lain voimaan tullessa entisellään ja niiden suuruutta ja jakautumista hallinnonalojen kesken oli tarkoitus selvittää vuoden loppuun mennessä. Uudessa asetuksessa ensimmäisen oleskeluluvan maksu on 175 euroa, josta 100 euroa osoitetaan Ulkomaalaisvirastolle ja 75 euroa pääsääntöisesti hakemuksen vastaanottavalle viranomaiselle. Haettaessa lupaa opiskelua varten tai hakijan ollessa alaikäinen maksu on 50 euroa. Oleskelulupamaksujen tason vaikutusta maahanmuuttoon ja laittomaan maassaoleskeluun sekä rahoituksen riittävyyttä seurataan. Tarpeen mukaan asetusta tarkistetaan. Kansalaisuusilmoitusten maksu alennetaan 240 euroon Ulkomaalaisviraston omakustannusarvon alenemista vastaavasti. Muilta osin asetukseen tehdään vähäisiä tarkistuksia lainsäädännön ja muiden viranomaisten maksujen muutosten vuoksi. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (SM ylijohtaja Pentti Visanen 1604 2700)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden maksuista. Asetuksella säädetään pääasiassa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan kuuluvien Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien suoritteiden sekä maastoliikennelupien maksuista. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2005. Asetuksella säädetään lakia ja valtioneuvoston asetusta tarkemmin maatilatalouden rakennetuen sekä maaseutuyrityksille ja niihin rinnastettaville yrityksille myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2005. Tukikohteet säilyvät pääosin entisinä. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 tietyin siirtymäsäännöksin. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 1605 4247)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista. Nykyinen asetus on voimassa kuluvan vuoden loppuun. Maksuasetukseen ja sen liitteisiin lisätään eräitä uusia kiinteämaksuisia julkisoikeudellisia suoritteita. Lisäksi tehdään eräitä muutoksia ja tarkennuksia omakustannusarvon mukaisesti hinnoiteltaviin julkisoikeudellisiin suoritteisiin sekä julkisoikeudellisen suoritteen maksun perintää koskeviin säännöksiin. Merkittävimmät muutosehdotukset nyt voimassa olevaan maksuasetukseen perustuvat kuitenkin pyrkimykseen täyden kustannusvastaavuuden asteittaiseen saavuttamiseen. Alusrekisterisuoritteiden ja merenkulun edistämiseen liittyvien suoritteiden maksuja korotetaan 20 prosentilla ja yhteysalusliikenteessä perittäviä maksuja 25 prosentilla. Muihin maksuihin ei tule korotuksia. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sairausvakuutuslain 5 luvun 1 §:n 2 momentissa tarkoitettujen lääketieteellisin perustein välttämättömien, ilman lääkemääräystä myytävien lääkevalmisteiden korvaamisesta. Asetuksen 1 §:ssä luetteloidaan ne ilman lääkemääräystä myytävät lääkevalmisteet, joista voi saada sairausvakuutuslain mukaista lääkkeen erityiskorvausta. Asetuksen 2 §:ään laksatiiveihin lisätään Lactulos ratiopharm oraaliliuos. Lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut korvausperusteena olevan kohtuullisen tukkuhinnan kyseiselle valmisteelle 1.12.2004 alkaen. "Ulkustaudin hoitoon tarkoitetut lääkeaineet" -nimike muutetaan muotoon "Ulkustaudin hoitoon tarkoitetut lääkkeet", ulkustaudin hoitoon tarkoitettuihin lääkkeisiin kuuluvan Antepsin mikstuuran lääkemuodon nimi on muuttunut oraalisuspensioksi ja laksatiiveihin kuuluvan Duphalac mikstuuran lääkemuodon nimi oraaliliuokseksi. Myös asetusta muutetaan vastaavalla tavalla. Asetuksesta lisäksi poistetaan laksatiiveista Importal- jauhe ja Levolac mikstuura, iho- ja sienitautien lääkkeistä Daktacort emulsiovoide ja Daktarin puuteri, sukupuoli- ja virtsaelinten sairauksien lääkkeistä Gyno-Daktarin emätinpuikot ja Ovestin emätinpuikot, insuliineista Insulin Lyhyt injekt, Insulin Pitkä injekt, Mixtard injekt, Monotard injekt, Ultratard injekt, Velosulin injekt/infuusioneste, ihonhoitoon käytettävistä kortikosteroideista Mildison rasvainen emulsiovoide sekä vitamiineista B12-Vitamin tabl, sillä kyseisillä valmisteilla ei joko enää ole myyntilupaa tai ne eivät muutoin täytä korvattaville itsehoitovalmisteille sairausvakuutuslaissa tai asetuksessa asetettuja edellytyksiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Virpi Korhonen 1607 3914)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sairausvakuutuslain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun erityisajoneuvon käytöstä aiheutuneiden matkakustannusten korvaamista koskevasta taksasta. Uuteen sairausvakuutuslakiin sisältyy säännökset erityisajoneuvolla tehdyn matkan kustannusten korvaamisesta. Sairausvakuutuslain mukaan asetuksenantovaltuus on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Asetuksen sisältö vastaa pääosin Kansaneläkelaitoksen hallituksen 6.8.1965 tekemää päätöstä matkakustannusten korvaamisesta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen lukuun ottamatta eräitä vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisia täsmennyksiä. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevan puitepäätöksen täytäntöönpanoa selvittänyt työryhmä luovutti ehdotuksensa 28.12.2004 oikeusministeriölle. Työryhmä ehdottaa, että toisessa EU-maassa tehty jäädyttämispäätös pantaisiin Suomessa täytäntöön samalla tavoin kuin kotimainen päätös. Tällä edistettäisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta rikosoikeudellisissa asioissa. Työryhmä ehdottaa säädettäväksi EU-jäädyttämislain, jolla pantaisiin täytäntöön EU-maiden hyväksymä jäädyttämistä koskeva puitepäätös. Lakia sovellettaisiin, kun toinen EU-valtio lähettää Suomeen tai Suomi lähettää toiseen EU-valtioon puitepäätöksen mukaisen jäädyttämispyynnön. Jäädyttämisen tarkoituksena on turvata väliaikaisesti sellainen omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi tai jota voidaan käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Rikoksesta epäillyn omaisuutta voidaan vieraan valtion pyynnöstä takavarikoida tai panna hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarikkoon ja todisteena käytettävä esine tai asiakirja voidaan takavarikoida. Edellytyksenä on, että kyseessä oleva rikos täyttää niin sanotun kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen eli teko on rangaistava sekä vieraan valtion että Suomen lain mukaan ja että laissa mainitut kieltäytymisperusteet eivät ole esteenä täytäntöönpanolle. Työryhmän ehdotus on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/29321.htm. Lisätietoja antavat lainsäädäntöjohtaja Jan Törnqvist, p. (09) 1606 7700 ja lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, p. (09) 1606 7722, oikeusministeriöstä.

Sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittävä toimikunta luovutti välimietintönsä 22.12.2004 oikeusministeriölle. Toimikunta ehdottaa uusia säännöksiä, joilla parannettaisiin kiinteistöjä koskevien rekisteritietojen kattavuutta ja ajantasaisuutta. Tiedot kiinteistöjä omistavista kuolinpesistä tulisi merkitä rekistereihin nykyistä kattavammin. Kaupanvahvistajien kiinteistönkaupoista tekemiä ilmoituksia nopeutettaisiin, jotta ne olisivat aina käytettävissä lainhuutoa haettaessa. Nykyisin lainhuuto- ja kiinnitysrekisterissä ei ole juurikaan tietoja jakamattomista kuolinpesistä, sillä niillä ei ole lain mukaan velvollisuutta hakea lainhuutoa. Ne voivat kuitenkin olla pitkäänkin kiinteistöjen omistajina. Toimikunta ehdottaa, että yhteystiedot kaikista kuolinpesistä siirretään verohallinnon rekistereistä väestötietojärjestelmään. Verohallinnon rekistereissä on tieto noin 150 000 kuolinpesän asioiden hoitajasta. Tiedot niistä kuolinpesistä, jotka omistavat kiinteistöjä, tulisi siirtää myös lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Oikeusministeriön maaliskuussa 2004 asettama toimikunta selvittää mahdollisuuksia kehittää sähköistä kiinteistönvaihdantaa ja kirjaamismenetelmiä. Toimikunnan asettaminen liittyy hallituksen tietoyhteiskuntaohjelmaan. Toimikunnan työn määräaika päättyy lokakuun 2005 lopussa. Työryhmän välimietintö on luettavissa oikeusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.om.fi/29248.htm. Lisätietoja antaa lainsäädäntöneuvos Marjut Jokela, p. (09) 1606 7703, oikeusministeriöstä.

Merenkulun tukilakien muutostarpeita pohtinut selvitysryhmä luovutti väliraporttinsa 23.12.2004 liikenne- ja viestintäministeriölle. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lakia tulisi muuttaa niin, että se vastaisi paremmin EU:n vahvistamia valtiontuen suuntaviivoja. Tämä edellyttäisi mm. sitä, että ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkitsemisen edellytyksenä olisi se, että alusta käytetään pääasiassa ulkomaan meriliikenteeseen. Ympärivuotista sisävesiliikennettä harjoittavien alusten osalta selvitysryhmä ei näe mahdollisuutta muuttaa lakia siten, että nämä alukset otettaisiin merimiesverotuksen piiriin. Tukilakia on lisäksi täydennetty uudella lailla siten, että merityötulon ja ennakonpidätyksen käsitettä täsmennetään vastaamaan noudatettua käytäntöä. Verohallitus on lisäksi ilmoittanut, että vuoden 2005 alusta luovutaan merityötulon ennakonpidätyksen vaihtoehtoisesta toimittamistavasta. Selvitysryhmän mielestä tukilakia ei ole näiltä kohdin mahdollista muuttaa. Raportin mukaan eräät Saimaalla jäänmurtopalveluita harjoittavista varustamoista saavat ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelolain mukaista tukea, kun taas eräät varustamot eivät ole tuen piirissä. Selvitysryhmä kuitenkin katsoo, että tukilain muuttaminen ei ole tarpeen, koska järjestelmästä saatavat hyödyt merenkululle ovat kokonaisuutena arvioiden suurempia kuin kilpailunäkökulmasta yksittäistapauksessa mahdollisesti seuraavat ongelmat. Väliraportti on luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.mintc.fi/oliver/upl145-Väliraportti%2017.pdf. Lisätietoja antaa selvitysryhmän puheenjohtaja, merenkulkuneuvos Raimo Kurki, p. (09) 1602 8490, liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.