Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 49/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 3.12.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 254/2004 vp) terrorismin vastustamista koskevaan eurooppalaiseen yleissopimukseen tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Terrorismin vastustamista koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen pöytäkirjan pääsisältönä on yleissopimuksen ajanmukaistaminen siten, että se kattaa yleismaailmallisissa terrorisminvastaisissa yleissopimuksissa rangaistaviksi määrätyt teot, sekä varaumakäytännön muuttaminen siten, että poliittisia rikoksia koskevan perusteen käyttöä kieltäytymisperusteena rikoksentekijän luovuttamisessa rajoitetaan. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Esitys (HE 255/2004 vp) vuoden 2005 talousarviota koskevan hallituksen esityksen (HE 151/2004 vp) toisesta täydentämisestä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29.11.2004 saavuttaman tulopoliittista sopimusta vuosille 2005-2007 koskevan neuvottelutuloksen johdosta hallitus täydentää vuoden 2005 talousarvioesitystä keventämällä ansiotulojen verotusta ja lisäämällä joitakin määrärahoja. Toisessa täydentävässä esityksessä määrärahoihin ehdotetaan yhteensä 151 miljoonan euron lisäystä ja tuloarvioihin 197 miljoonan euron vähennystä. Vuoden 2005 talousarvioesityksen tulojen kokonaismääräksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 36,9 miljardia euroa ja määrärahoiksi ehdotetaan 37,8 miljardia euroa. Talousarvioesityksen kattamiseksi ehdotetaan 870 miljoonan euron suuruista nettolainanottoa. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 256/2004 vp) laiksi indeksiehdon käytöstä vuosia 2005-2007 koskevissa työ- ja virkaehtosopimuksissa. Työ- ja virkaehtosopimuksiin, jotka on uudistettu tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti, saadaan ottaa mainitun sopimuksen mukainen indeksiehto. Muutoin indeksiehdon ottaminen työ- ja virkaehtosopimuksiin on edelleen kiellettyä. (VM neuvotteleva virkamies Petri Syrjänen 1603 3043)

Esitys (HE 257/2004 vp) vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 §:n sekä verontilityslain 12 §:n muuttamisesta. Esitys sisältää vuoden 2005 verotuksessa sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon, joka korvaa talousarvioesityksen yhteydessä annetun esityksen vuoden 2005 tuloveroasteikoksi. Tuloverolakia muutetaan siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen molempia kertymäprosentteja korotetaan. Korotuksesta seurakunnille aiheutuvien verotuottomenetyksien kompensoimiseksi verontilityslakia muutetaan siten, että seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan 0,14 prosenttiyksiköllä eli 1,8 prosentista 1,94 prosenttiin yhteisöveron tuotosta. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti 76,17 prosentista 76,03 prosenttiin. Tuloverolakiin ja verontilityslakiin tehdään yhteisöveron jako-osuuksien muutoksia vastaavat muutokset. Esitys liittyy tulopoliittisesta sopimuksesta vuosille 2005-2007 saavutettuun neuvottelutulokseen. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

Esitys (HE 258/2004 vp) laeiksi maaseutuelinkeinorekisteristä annetun lain 2 §:n ja 5 §:n sekä kasvinjalostajanoikeudesta annetun lain muuttamisesta. Maaseutuelinkeinorekisteristä annettua lakia muutetaan siten, että tilan oman siemenen käyttöä koskevien maksujen perinnässä tarvittavat tiedot voidaan merkitä maaseutuelinkeinorekisteriin ja että kyseisiä tietoja voidaan käyttää tilan oman siemenen käytöstä lajikkeen omistajalle suoritettavan korvauksen perimiseen. Kasvinjalostajanoikeudesta annettuun lakiin lisätään pykälä, jossa säädetään lajikkeen omistajan oikeudesta saada maaseutuelinkeinorekisteristä tietoja tilan oman siemenen käyttöä koskevien maksujen perimiseksi. (MMM maatalousneuvos Kirsi Heinonen 1605 4221)

Esitys (HE 259/2004 vp) laiksi oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin sekä laiksi oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin annetun lain muuttamisesta. Lailla oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin pyritään selkeyttämään korkeakouluissa tehtävien keksintöjen hyödyntämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Lain soveltamisalaan kuuluvat korkeakoulujen palveluksessa olevat henkilöt virka-asemasta riippumatta ja sitä on sovellettava kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa. Lain mukaan korkeakouluissa tehtävä tutkimus jaotellaan avoimeen tutkimukseen ja sopimustutkimukseen. Korkeakoulu hallinnoi ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa tehtäviin sopimuksiin tai muuhun ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvissa tutkimushankkeissa syntyvien keksintöjen oikeuksia. Korkeakoululla on tällaisessa tilanteessa oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön. Sen sijaan laissa määritellyssä avoimessa tutkimuksessa keksijä saa pääsääntöisesti pitää itsellään oikeuden tekemäänsä keksintöön. Kaikista korkeakouluissa tehtävistä keksinnöistä tulee tehdä keksintöilmoitus ja keksijällä on aina lähtökohtaisesti oikeus saada kohtuullinen korvaus, kun korkeakoulu ottaa keksinnön itselleen. Lakiin sisältyvät myös säännökset keksintöjen julkistamisesta. Työsuhdekeksintölakiin otetaan säännös työsuhdelautakuntaan perustettavasta korkeakoulukeksintöjä koskevia riitaisuuksia käsittelevästä jaostosta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2006. (KTM hallitussihteeri Karri Puustinen 1606 4784)

Esitys (HE 260/2004 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 45 a §:n muuttamisesta. Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvä verotuksen kevennys toteutetaan kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja keventämällä valtion tuloveroasteikkoa. Ansiotulovähennyksen kasvattamisesta seuraavat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Valtionosuuksia lisätään 121 miljoonalla eurolla vuonna 2005. Esitys liittyy tulopoliittisesta sopimuksesta 29.11.2004 saavutettuun neuvottelutulokseen ja vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM hallitusneuvos Lauri Pelkonen 1607 4113)

Tasavallan presidentti peruutti hallituksen esityksen vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi (HE 145/2004 vp). (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 3.12.2004 seuraavat lait:

Laki kuntien valtionosuuslain muuttamisesta (HE 143/2004 vp). Kuntien valtionosuuslakiin lisätään uusi määräaikaisesti voimassa oleva harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta koskeva säännös. Avustusta voidaan myöntää kuntien laaja-alaiseen tai kuntien palvelujen järjestämisen, talouden ja kehittämisen kannalta merkittävään yhteistoimintaan. Laki tulee voimaan 1.1.2005. Laki on voimassa vuoden 2008 loppuun. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 1604 4500)

Laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta, laki virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta, laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta ja laki jätelain muuttamisesta (HE 149/2004 vp). Juomapakkausten ympäristöohjaus hoidetaan verotukseen perustuvana siten, että verosta säädetään laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta. Veronalaisia juomapakkauksia ovat pakkaukset, jotka sisältävät tullitariffin ryhmään 22 kuuluvia juotavia juomia. Verosta vapautetaan juomapakkaukset, jotka ovat uudelleentäytettäviä tai raaka-aineena hyödynnettäviä ja jotka kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Raaka-aineena hyödynnettävien juomapakkausten verottomuus tulee kuitenkin voimaan vasta siirtymäajan kuluttua, joka on kolme vuotta. Siihen saakka sanotuista juomapakkauksista kannetaan veroa, joka on noin puolet niiden nykyisestä verosta. Samaa kolmen vuoden siirtymäaikaa sovelletaan verolain soveltamisalan piiriin säädettäviin uusiin tuotteisiin. Uudella verolla korvataan alkoholi- ja virvoitusjuomaveron lisävero. Jätelain nojalla ympäristöviranomaiset valvovat juomapakkausten palautusjärjestelmiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii lainmuutosta koskevan tehokkaan tiedotuksen järjestämisestä ja seuraa tarkoin lain täytäntöönpanon ympäristövaikutuksia. Seuranta tulee kohdentaa erityisesti erilaisten pakkausten palautusprosenttien kehitykseen. Hallituksen tulee ryhtyä toimenpiteisiin, jos ratkaisevaa heikennystä nykytilaan nähden tapahtuu. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 1603 3065)

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta (LA 3/2004 vp). Eduskunta on lakialoitteesta hyväksynyt lain Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n muuttamisesta. Rahoitustarkastuksen tehtäväksi säädetään seurata ja arvioida luottolaitosten tarjoamien pankkipalvelujen saatavuutta ja niiden hinnoittelua. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 1603 3064)

Laki keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 200/2004 vp). Keskinäisestä virka-avusta verotuksen alalla Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä annetun lain 1 ja 5 §:ään tehdään ne muutokset, jotka aiheutuvat Euroopan yhteisöjen neuvoston antaman, lain perustana olevan direktiivin muuttamisesta. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM neuvotteleva virkamies Anders Colliander 1603 3163)

Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyyskassalain muuttamisesta ja laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 ja 5 §:n muuttamisesta (HE 140/2004 vp). Lakien muutoksilla parannetaan palkansaajasta yrittäjäksi siirtyvän mahdollisuutta täyttää työssäoloehto yrittäjänä ja mahdollistetaan ansioperusteisen työttömyysturvan säilyttäminen yrittäjästä palkansaajaksi siirryttäessä. Muutokset vähentävät omalta osaltaan yrittäjäuralle ryhtymiseen liittyviä epävarmuustekijöitä ja parantavat sosiaaliturvan kannustavuutta. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (STM hallitusneuvos Pasi Koskinen 1607 3180)

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 169/2004 vp). Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle myönnettävän starttirahan myöntämisedellytyksiä väljennetään määräaikaisena kokeiluna. Kokeilussa tuen kohderyhmää laajennetaan. Työttömien työnhakijoiden lisäksi tukea voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin ehdoin työstä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtyvälle. Lisäksi lakiin tehdään eräitä tarkennuksia, jotka koskevat starttirahan ja muiden henkilölle maksettavien työllistämistukien myöntämistä. Starttirahakokeilu on kaksivuotinen, kuitenkin niin, että kokeilussa myönnettyjä tukia voidaan maksaa vielä vuoden 2007 aikana. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 010 60 48097)

Tasavallan presidentti ratifioi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen kahdennentoista pöytäkirjan ja vahvisti lain ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen kahdennentoista pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 121/2004 vp). Lailla saatetaan voimaan vuonna 1950 tehtyyn Euroopan ihmisoikeussopimukseen marraskuussa 2000 tehty kahdestoista pöytäkirja. Pöytäkirja sisältää yleisen syrjinnän kiellon. Pöytäkirjan merkitys korostuu siinä, että sen tultua voimaan väitetty syrjintä voidaan aiempaa laajemmin saattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 1605 5729)

Tasavallan presidentti määräsi eduskunnan kirjelmän hallituksen esityksestä vuoden 2004 kolmanneksi lisätalousarvioksi sekä esityksestä vuoden 2004 kolmannen lisätalousarvioesityksen (HE 207/2004 vp) täydentämisestä merkittäväksi pöytäkirjaan (HE 207/2004 vp ja HE 232/2004 vp). Eduskunta on 26.11.2004 päättänyt, että nyt hyväksyttyä vuotta 2004 koskevaa kolmatta lisätalousarviota sovelletaan 1.12.2004 alkaen. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 3.12.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Oikeusministeri Johannes Koskisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Eikka Kososen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen väliseen rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan sopimukseen tehty pöytäkirja. (UM hallitussihteeri Juhani Korhonen 1606 7586)

Oikeusministeri Johannes Koskisen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Eikka Kososen valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Amerikan yhdysvaltojen välinen sopimus tietyistä keskinäiseen oikeusapuun rikosasioissa liittyvistä näkökohdista. (UM hallitussihteeri Juhani Korhonen 1606 7586)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 3.12.2004 seuraavat nimitysasiat:

Konsernijohtaja, KTT Matti Lehti Helsingin kauppakorkeakoulun kansleriksi 1.1.2005 lukien 31.12.2009 päättyväksi toimikaudeksi. (OPM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 7210)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 2.12.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Suomen talousvyöhykkeestä. Asetuksella osoitetaan Suomen talousvyöhykkeen ulkorajan sijainti luettelemalla sitä osoittavat koordinaatit. Suomen talousvyöhykkeestä annetun lain 6 ja 7 §:n mukaan valtioneuvoston myöntämällä suostumuksella voi saada oikeuden talousvyöhykkeen merenpohjan hyödyntämiseen sekä tekosaarten, laitteiden ja rakennelmien rakentamiseen ja käyttöön. Asetuksella säädetään valtioneuvoston suostumusta koskevien hakemusten sisällöstä. Lisäksi asetuksella säädetään lain 8 § 1 momentissa tarkoitetun meritieteellistä tutkimusta koskevan ilmoituksen sisällöstä. Asetus tulee voimaan 1.2.2005. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Valtioneuvoston asetus Suomen Akatemiasta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen lisätään säännös pääjohtajalta edellytettävästä suomen ja ruotsin kielen taidosta. Eräitä hallintoviraston johtovirkoja koskevia kelpoisuusvaatimussäännöksiä muutetaan niin, että ne ovat yhteneväiset nykyisin käytössä olevien virkanimikkeiden kanssa. Määräaikaisen pääjohtajan toimikauden enimmäisaikaa pidennetään viiteen vuoteen ja pääjohtajalle säädetään professorin arvonimi. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (OPM johtaja Sakari Karjalainen 1607 7353)

Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun asetuksen 7 §:n muuttamisesta. Maatalousyrittäjät voivat luopumistuen saadakseen toteuttaa sukupolvenvaihdoksen tilallaan luovuttamalla tilan sellaiselle jatkajalle, jonka muusta kuin maataloudesta tai tilalla harjoitetusta muusta yritystoiminnasta saadut tulot eivät ylitä 50 000 euroa vuodessa. Sivutulojen enimmäismäärää korotetaan näin ollen nykyisestä 35 000 eurosta. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakunnassa oleville kunnille maataloustuen jako- ja valvontatehtävien hoitamisesta vuodelta 2003 suoritettavista korvauksista. Valtion tukimenot olisivat vuodelta 2003 yhteensä 11 985 euroa. Asetus tulee voimaan 8.12.2004. (MMM hallitussihteeri Kyösti Helin 1605 4242)

Valtioneuvoston asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksen (635/1993) muuttamisella täsmennetään talousvyöhykkeen osalta öljyn tai öljypitoisen seoksen, käsittelemättömän käymäläjäteveden sekä kiinteän jätteen päästökieltoja Marpol 73/78 -yleissopimuksen mukaisesti. Asetus tulee voimaan 1.2.2005. (LVM hallitusneuvos Sari Mäkelä 1602 8573)

Valtioneuvoston asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annetun asetuksen kumoamisesta. Asetuksella kumotaan elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä annettu asetus (794/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Kumotun asetuksen nojalla elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä annettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätös (1496/1993) jää kuitenkin voimaan kunnes sen osalta elintarvikelain (361/1995) nojalla toisin säädetään. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Haikonen 1606 3654)

Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2005. Talousarvioesityksessä asumistukeen on varattu 434 500 000 euron suuruinen arviomääräraha. Asumismenojen perusomavastuuosuudet pidetään ennallaan. Asumistuen hoitomenonormeja tarkistetaan kustannusten muutosta vastaavasti. Asumistuen enimmäisasumismenonormeja korotetaan kaikissa luokissa asumistuen saajien tapahtunutta keskimääräistä asumismenojen nousua vastaavasti 0,23 eurolla neliömetriä kohden kuukaudessa. Osa-asuntojen enimmäisasumismenoja korotetaan samalla perusteella. Enimmäisasumismenojen tarkistamisesta aiheutuva määrärahan tarve on vajaa 5 miljoonaa euroa vuonna 2005. Asumistukimäärärahan tarpeen arvioidaan olevan talousarvioesityksen mukainen. Määrärahan tarvetta laskettaessa on oletettu tuensaajien määrän vähentyvän työllisyyden parantuessa 4 000:lla vuoden 2004 lopun tasosta. Keskimääräisen tuen arvioidaan olevan 220 euroa kuukaudessa vuonna 2005. Enimmäisasumismenojen tarkistaminen korottaa asumistukea noin 4 euroa kuukaudessa. Tuensaajien lukumäärän arvioidaan olevan 159 000 vuoden 2004 lopussa ja vuoden 2005 lopussa 152 000. Tuensaajien määrää vähentävät työllisyyden parantuminen, tuensaajien arvioitu tulojen nousu ja eläketukiuudistus 1941-1947 syntyneille pitkäaikaistyöttömille, joiden perusteella tuensaajien määrän arvioidaan vähenevän yhteensä 7 000:lla 2005. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (YM erikoistutkija Keijo Tanner 1603 9619)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 2.12.2004 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtion aluejakoneuvottelukunta kolmivuotiskaudeksi 1.1.2005-31.12.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: kansliapäällikkö Ritva Viljanen sisäasiainministeriö; varapuheenjohtaja: ylijohtaja Jorma Karjalainen; jäsenet (varajäsenet suluissa): hallitusneuvos Heikki Liljeroos (ulosottojohtaja Timo Heikkinen) oikeusministeriö, hallitusneuvos Kirsi Koskinen (vanhempi hallitussihteeri Risto Hiltunen) maa- ja metsätalousministeriö, yli-insinööri Anneli Tanttu (yli-insinööri Mikko Ojajärvi) liikenne- ja viestintäministeriö, neuvotteleva virkamies Ulla Oas (hallitussihteeri Eerikki Nurmi) kauppa- ja teollisuusministeriö, hallitusneuvos Matti Ilonen (ylitarkastaja Heidi Nummela) työministeriö, hallitusneuvos Taru Hallberg (aluehallintoneuvos Olavi Rantasaari) ympäristöministeriö, maakunta-asiamies Antti Iso-Koivisto (EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen) Suomen Kuntaliitto ja språkskyddssekreterare Åsa Nyman (biträdande folktingssekreterare Viveca Lahti) Svenska Finlands folkting. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä (EK 17/2004 vp) Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2003 johdosta pöytäkirjaan. Eduskunta on hyväksynyt pankkivaltuuston kertomuksen sekä talousvaliokunnan asiasta antaman mietinnön ja lähettänyt sen kirjelmällään valtioneuvostolle tiedoksi. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 1603 3040)

Päätös hyväksyä Suomen vakausohjelman tarkistus. Vakausohjelman tarkistuksessa esitetään Suomen talouspolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet erityisesti finanssipolitiikan osalta sekä arvioidaan niiden toteutumista vuoteen 2008 asti. Esitetyt arviot perustuvat tuoreimpiin taloudellisiin ennusteisiin ja vuosille 2005-2008 laadittuun kokonaistaloudelliseen laskelmaan. Vakausohjelman mukaan Suomen julkisyhteisöjen rahoitusasema säilyy selvästi ylijäämäisenä ohjelmakauden aikana ja täyttää vakaus- ja kasvusopimuksessa asetetun keskipitkän ajan tavoitteen. (VM neuvotteleva virkamies Markus Sovala 1603 3175)

Päätös Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen välisestä kiinteistöjärjestelystä ja Metsähallituksen peruspääoman alennuksesta. 1) Yksilöity kiinteistövarallisuus ja siihen liittyvät rakennukset siirretään 2.12.2004 767 164,29 euron kokonaisarvosta Metsäntutkimuslaitokselta Metsähallituksen hallintaan. Omaisuus merkitään liikelaitoksen taseeseen 577 091,67 euron arvosta tuottovaateen alaisen peruspääoman ehdoin annettuna ja 190 072,62 euron arvosta muun oman pääoman ehdoin annettuna; 2) Tietty liiketoiminnan käytössä ollut kiinteistövarallisuus siirretään ja siihen liittyvät rakennukset kokonaisarvoltaan 1 448 737,58 Metsähallitukselta Metsäntutkimuslaitoksen hallintaan; sekä 3) Metsähallituksen peruspääomaa liiketoimintakäytöstä lähtevän ja tulevan omaisuuden arvo alennetaan erotuksella eli 871 645,91 eurolla. (MMM ylitarkastaja Ville Schildt 1605 3358)

Päätös vapauttaa ylitarkastaja Marja Kokkonen yritystukineuvottelukunnan jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen ylitarkastaja Sirpa Karjalainen maa- ja metsätalousministeriöstä neuvottelukunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2006. (KTM hallitussihteeri Eerikki Nurmi 1606 3506)

Päätös myöntää Rovakaira Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Kittilän kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Autionmukka-Suurikuusikko). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös myöntää Etelä-Suomen Energia Oy:lle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Sipoon kunnassa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Hindsby-Martinkylä). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Päätös hyväksyä kansallinen strategia biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä. Kaatopaikoista annettu EY:n neuvoston direktiivi (1999/31/EY) edellyttää, että jäsenmaat laativat kansallisen strategian biohajoavien jätteiden kaatopaikkakäsittelyn vähentämisestä. Ehdotetussa strategiassa tarkastellaan direktiivin vaatimusten mukaisesti biohajoavan jätteen kierrätystä, kompostointia ja muuta biologista käsittelyä sekä energiahyödyntämistä toimina, joilla voidaan vähentää kaatopaikkakäsittelyä direktiivissä olevien vaatimusten mukaisesti. Strategiaehdotuksen mukaan uusista biohajoavan yhdyskuntajätteen hyödyntämisratkaisuista päätettäisiin jätehuoltoalueittain ottaen huomioon muun muassa alueen energiahuollon tarpeet ja lämpöenergian kysyntä alueella. Kansallinen strategia löytyy osoitteesta http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=27158&lan=fi. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 1603 9737)

Päätös määrätä ympäristöministeriön ylitarkastaja, valtiotieteiden maisteri Sami Miettinen valtioneuvoston esittelijäksi. (YM hallitussihteeri Merja Suoninen 1603 9406)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 2.12.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ylijohtaja Pekka Järviö sisäasiainministeriön aluekehitysneuvoksen (vaativuustaso 9) virkaan 1.1.2005 lukien. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Martti Anttiselle palkatonta virkavapautta 1.1.2005-31.3.2007. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Diplomi-insinööri Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriön vesihallintoneuvoksen (A 27) virkaan 1.1.2005 lukien. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Valtioneuvosto päätti 3.12.2004 seuraavat nimitysasiat:

Pääjohtaja, oikeustieteen lisensiaatti Markku Juhani Salminen sisäasiainministeriön poliisiylijohtajan osastopäällikkönä (A 32) virkaan 1.1.2005 lukien. (SM kansliapäällikkö Ritva Viljanen 1604 2803)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 1.12.2004 seuraavia asioita:

9 miljoonan euron kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Vietnamin Quang Trin maaseutukehityshankkeen kolmannen vaiheen tukemiseen vuosina 2005-2009. (UM lähetystöneuvos Anne Lammila 1605 6360)

10 miljoonan euron kehitysyhteistyöavustuksen myöntäminen Sambian maaseutukehityshankkeelle vuosina 2005-2009. (UM kehitysyhteistyöneuvos Riikka Laatu 1605 6235)

Toimikunnan asettaminen kunnalliseen eläkejärjestelmään liittyvän neuvottelujärjestelmän kehittämistä ja Kuntien eläkevakuutuksen hallintoa koskevan lainsäädännön muutostarpeiden selvittämistä varten toimikaudeksi 1.1.2005-31.1.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: johtava konsultti Erkki Rantala; jäsenet: hallitusneuvos Arto Sulonen sisäasiainministeriö, apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen sosiaali- ja terveysministeriö, varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Kuntien eläkevakuutus, johtaja Markku Kauppinen Kuntien eläkevakuutus, valtuuskunnan puheenjohtaja, varatuomari Olli Kyrki Kuntien eläkevakuutus, lakimies Matti Koskinen Kunta-alan unioni, neuvottelupäällikkö Merja Ailus Kunta-alan unioni, johtaja Marjut Sassi Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry, neuvottelupäällikkö Esko T. Aro Tekniikan ja Peruspalveluiden Neuvottelujärjestö KTN ry, lakimies Jarmo Pätäri Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, apulaisneuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen Kunnallinen työmarkkinalaitos ja kansainvälisten asioiden johtaja Heikki Telakivi Suomen Kuntaliitto; sihteerit: hallitusneuvos Heli Backman sisäasiainministeriö ja lakiasiainjohtaja Anne Perälehto-Virkkala Kuntien eläkevakuutus. (SM lainsäädäntöneuvos Auli Valli-Lintu 1604 4500)

Opetusministeriön toimitilojen Meritullinkatu 10 vuokrasopimuksen uusiminen. Opetusministeriö uusii ministeriön 6 639 m2 laajuisten toimitilojen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa tilojen peruskorjauksen valmistuttua vuoden 2007 alussa ja vuosivuokra on 1 613 760 euroa. Vuokrasopimus voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 10 vuoden kuluttua. (OPM kansliapäällikkö Markku Linna 1607 7210)

Vuoden 2004 talousarvion momentille 34.07.63 (Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto) osoitetun arviomäärärahan ylittäminen 4 728 000 eurolla. (TM erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen 010 604 8019)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN NEUVOTTELU 30.11.2004

Hallituksen kannanotto 29.11.2004 saavutettuun tulopoliittista sopimusta vuosille 2005-2007 koskevaan neuvottelutulokseen

Hallitus toteaa, että työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 29. marraskuuta 2004 saavuttama tulopoliittista sopimusta vuosille 2005-2007 koskeva neuvottelutulos täyttää hallituksen sille asettamat vaatimukset.

Hallitus sitoutuu omasta puolestaan alla lueteltuihin toimenpiteisiin ja antaa tarvittavat esitykset eduskunnalle. Mikäli hallitus katsoo, että neuvottelutulos ei ole tullut riittävän kattavana hyväksytyksi liittotason neuvotteluissa 15. joulukuuta 2004 klo 16.00 mennessä, hallitus toteaa, että alla luetellut esitykset raukeavat lukuun ottamatta vuoden 2005 talousarvioesitykseen liittyviä toimenpiteitä.

1. Työllisyyttä, ostovoimaa ja kilpailukykyä tukevat toimenpiteet

1.1 Verotus

Työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman lisäämiseksi hallitus keventää työn verotusta vuosina 2005-2007 bruttomääräisesti yhteensä 1,7 miljardilla eurolla. Tällä kevennyksellä kompensoidaan myöskin aiemmin sovitusti vuonna 2006 toteutettavasta sairausvakuutuksen rahoitusuudistuksesta johtuva vakuutettujen sairausvakuutusmaksun nousu. Lisäksi kevennyksellä hyvitetään työttömyysvakuutusmaksun, työeläkemaksun (yli 53-vuotiaat) ja kunnallisverojen nousua vuonna 2005. Veronkevennykset painottuvat pieniin työtuloihin.

Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys siten, että vuosien 2006 ja 2007 kevennyksistä seuraavat verotuottomenetykset kohdistuvat pelkästään valtion rasitukseksi.

Kevennysten yhteydessä verotuksen rakennetta muutetaan vuonna 2007 poistamalla yksi tuloraja asteikon alapäästä.

Vuonna 2005 verotusta kevennetään vuositasolla noin 350 miljoonalla eurolla. Kevennys toteutetaan kasvattamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä ja keventämällä valtion tuloveroasteikkoa. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus. Ansiotulovähennyksen kasvattamisesta seuraavat verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille lisäämällä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia ja seurakunnille nostamalla niiden osuutta yhteisöverosta.

Valtion tuloveroasteikkoa muutetaan talousarvioesityksen yhteydessä ehdotettuun asteikkoon verrattuna siten, että asteikon ensimmäistä, kolmatta, neljättä ja viidettä marginaaliveroprosenttia alennetaan puolella prosenttiyksiköllä. Ensimmäistä tulorajaa nostetaan 100 eurolla ja toista 600 eurolla. Asteikon kolmatta tulorajaa alennetaan 100 eurolla. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää nostetaan 3 550 eurosta 3 850 euroon, ensimmäistä kertymäprosenttia 47 prosentista 49 prosenttiin ja toista kertymäprosenttia 23 prosentista 26 prosenttiin. Veronkevennyksen välitön tuloja alentava vaikutus on valtiolla 208 miljoonaa euroa, kunnilla 121 miljoonaa euroa, Kansaneläkelaitoksella 10 miljoonalla eurolla ja seurakunnilla 7 miljoonaa euroa. Lisäksi inflaatiotarkistus vähentää valtion veron tuottoa 160 miljoonalla eurolla.

Vuonna 2006 verotusta kevennetään bruttomääräisesti 810 miljoonalla eurolla, josta osa on sairausvakuutusmaksun nousun kompensaatiota. Valtion tuloveroasteikkoa muutetaan siten, että asteikon ensimmäistä marginaaliveroprosenttia alennetaan 1 1/2 prosenttiyksiköllä ja muita marginaaliveroprosentteja 1 prosenttiyksiköllä. Toista tulorajaa korotetaan 1 200 eurolla ja viidettä 200 eurolla. Kolmatta tulorajaa lasketaan 800 eurolla. Lisäksi asteikkoon tehdään inflaatiotarkistus.

Vuonna 2006 otetaan käyttöön uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys siten, että verotuottomenetykset kohdistuvat pelkästään valtion tuloihin. Uusi vähennys rakennetaan siten, että se vaikutuksiltaan vastaa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärän nostoa 4 600 euroon, ensimmäisen kertymäprosentin nostoa 55 prosenttiin ja toisen kertymäprosentin nostoa 32 prosenttiin.

Vuonna 2007 verotusta kevennetään 550 miljoonalla eurolla. Valtion tuloveroasteikossa yhdistetään toinen ja kolmas tuloluokka. Uusi toinen tuloluokka vastaa aiempaa kolmatta tuloluokkaa. Kolmannen ja neljännen tuloluokan marginaaliveroprosentteja alennetaan 1/2 prosenttiyksiköllä. Lisäksi tehdään inflaatiotarkistus.

Vuonna 2007 uusi vähennys rakennetaan siten, että se vaikutuksiltaan vastaa kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärän nostoa 5 100 euroon, ensimmäisen kertymäprosentin nostoa 58 prosenttiin ja toisen kertymäprosentin nostoa 35 prosenttiin.

Varallisuusverotuksesta luovutaan vuonna 2006.

1.2 Kansainvälistä kilpailukykyä parantavat liikenneinvestointihankkeet

Hallitus jatkaa infrastruktuurin kehittämistä liikenneväyläpolitiikkaa pohtineen ministerityöryhmän etusijajärjestyksen pohjalta. Tässä yhteydessä hallitus on katsonut perustelluksi teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseksi tehdä periaatepäätöksen Lappeenranta-Imatra -tiehankkeen ja Lahti-Luumäki -ratahankkeen aloittamisesta vuoden 2007 talousarviossa.

Lisäksi turvataan kertaluonteisesti yhteensä 10 miljoonan euron lisäys vuodelle 2005 jo ehdotettuihin menoihin ja yhteensä 50 miljoonan euron lisäys (mukaan lukien alv) jaksotettuna jäljellä olevalle vaalikaudelle teemahankkeisiin, perustienpitoon ja perusradanpitoon.

1.3 Kilpailukykyä tukeva innovaatiotoiminta

Hallitus pitää innovaatiotoiminnan kehittämistä erityisen tärkeänä Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyskehityksen kannalta. Hallitus ottaa sen omasta aloitteesta, työmarkkinajärjestöjen toimesta ja muissa yhteyksissä esille tuodut tutkimustoiminnan, koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittämisehdotukset pikaisesti tarkasteluun ja tekee tarvittavat toimenpide-ehdotukset kevään 2005 kehyspäätöksen yhteydessä.

2. Kuntien valtionosuudet

Kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen vuodelle 2008 jaksotettua osuutta aikaistetaan 20 miljoonalla eurolla vuodelle 2005 ja 15 miljoonalla eurolla sekä vuodelle 2006 että 2007.

3. Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli

Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten sopimiin menettelyihin uudelleentyöllistymisen edistämiseksi irtisanomistilanteissa ja ryhtyy toimenpiteisiin tarvittavien muutosten aikaansaamiseksi työvoimaviranomaisten menettelyihin ja lainsäädäntöön.

4. Talousrikosten torjunta

Hallitus suhtautuu myönteisesti työmarkkinaosapuolten esille ottamiin talousrikosten torjunnan kehittämisehdotuksiin ja ryhtyy omalta osaltaan toimenpiteisiin näiden suuntaviivojen mukaan.

5. Indeksiehto

Annetaan hallituksen esitys laiksi, jolla sallitaan tulopoliittisen neuvottelutuloksen kohtaan 2.4 sisältyvän indeksiehdon ottaminen tämän sopimuksen mukaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

6. Valtion henkilöstömenojen budjetointi

Tulosopimuksesta aiheutuvat henkilöstömenojen lisäykset vuodelle 2005 budjetoidaan vuoden 2005 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä. Vuoden 2006 henkilöstömenojen lisäykset budjetoidaan kyseistä vuotta koskevassa talousarvioesityksessä.

HALLITUKSEN ILTAKOULU 1.12.2004

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma iltakoulussa

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma on valmistumassa. Tasa-arvo-ohjelman perustana ovat hallitusohjelman lukuisat naisten ja miesten välistä tasa-arvoa edistävät tavoitteet. Se kokoaa ja koordinoi tavoitteet ja toimenpiteet, joilla hallitus edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa. Ohjelma on valmisteltu kaikkien ministeriöiden yhteistyönä.

Ohjelmaan sisältyy sekä kaikille ministeriöille yhteisiä että eri ministeriöiden omia hallinnonalakohtaisia toimenpiteitä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen organisointi ja eteenpäinvieminen on ohjelman sisältämä hallinnollinen keino edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Valtavirtaistamisen toteuttaminen on yhteinen tavoite kaikille ministeriöille. Muita laajoja toimenpidekokonaisuuksia ovat parhaillaan eduskunnassa käsiteltävänä oleva tasa-arvolain uudistaminen, työelämän tasa-arvon kehittäminen ja naisiin kohdistuvan väkivallan sekä lähisuhdeväkivallan vähentäminen.

Hallitus käsitteli tasa-arvo-ohjelmaa iltakoulussaan keskiviikkona 1. joulukuuta. Tasa-arvo-ohjelma viedään valtioneuvoston yleisistuntoon vielä joulukuun aikana.

Lisätietoja: johtaja Tarja Heinilä-Hannikainen, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (09) 1607 4494 ja erikoistutkija Päivi Yli-Pietilä, sosiaali- ja terveysministeriö, p. (09) 1607 4889.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.