Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 48/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 26.11.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 244/2004 vp) vuoden 2005 talousarviota koskevan esityksen (HE 151/2004 vp) täydentämisestä. Täydentävässä talousarvioesityksessä alennetaan tuloarvioita nettomääräisesti 311 miljoonalla eurolla. Määrärahojen lisäyksiä on nettomääräisesti 24 miljoonaa euroa. Budjettitalouden alijäämä kasvaa täydentävän esityksen johdosta 335 miljoonalla eurolla, mikä katetaan velanottoa lisäämällä. Tulo- ja varallisuusveron tuottoarviota alennetaan 203 miljoonalla eurolla, arvonlisäveron tuottoarviota 45 miljoonalla eurolla ja autoveron tuottoarviota 94 miljoonalla eurolla. Tupakkaveron tuottoarviota korotetaan 32 miljoonalla eurolla. Pääosa määrärahamuutoksista johtuu aiempien arvioiden tarkentumisesta. Rauhanturvaamisen määrärahoja kohdennetaan uudelleen sekä lisätään. Puolustusvoimille ehdotetaan tilausvaltuutta ilmatorjuntaohjusjärjestelmän huoltoa varten. Kuudelle toimintamenomomentille ehdotetaan lisämäärärahaa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 245/2004 vp) laiksi tuloverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Tuloverolain muutoksen voimaantulosäännöstä, joka koskee vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksiä, täsmennetään. Ennen 1.1.2005 otetun vapaaehtoisen eläkevakuutuksen maksut ovat vähennyskelpoisia sen estämättä, että vakuutus voidaan takaisinostaa myös vakuutetun puolison työttömyyden perusteella. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Esitys (HE 246/2004 vp) laiksi ajoneuvoverolain 18 §:n muuttamisesta. Ajoneuvoverolain mukaan veroa maksettaessa on suoritettava niin sanottua maksutapalisää, jos ajoneuvovero halutaan suorittaa yhden erän sijasta kahdessa tai neljässä erässä. Maksutapalisän määrä alennetaan nykyisestä viidestä eurosta erää kohden kolmeen euroon erältä. (VM vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen 1603 3152)

Esitys (HE 247/2004 vp) laiksi taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annetun lain 1 ja 3 §:n muuttamisesta. Taiteilijaprofessorin viroista ja valtion taiteilija-apurahoista annettua lakia muutetaan niin, että taiteilijaprofessorin virkaa koskeva säännös saatetaan ajan tasalle ja että opetusministeriö vastaisuudessa päättää taiteilijaprofessorin viran palkkausperusteista ja valtion taiteilija-apurahan suuruudesta. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 248/2004 vp) laiksi Metsähallituksesta annetun hallituksen esityksen (HE 154/2004) täydentämisestä. Hallituksen esitystä laiksi Metsähallituksesta täydennetään siten, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa (PeVL 38/2004 vp) esitetyt lähinnä lupa-asioiden käsittelyä ja erävalvontaa koskevat valtiosääntöoikeudelliset edellytykset esityksen käsittelemiseksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä täyttyvät. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (MMM hallitussihteeri Vilppu Talvitie 1605 2293)

Esitys (HE 249/2004 vp) liikennevakuutuslainsäädännön, potilasvakuutuslainsäädännön ja ympäristövahinkovakuutuslainsäädännön indeksijärjestelmän väliaikaisesta muuttamisesta. Henkilövahingosta johtuvat liikennevakuutuksesta, potilasvakuutuksesta ja ympäristövahinkovakuutuksesta maksettavien jatkuvien ansionmenetyskorvausten ja perhe-eläkkeiden indeksitaso säilytetään muuttumattomana vuoden 2005 loppuun saakka näissä lakisääteisissä vakuutusjärjestelmissä. Jatkuvat ansionmenetyskorvaukset ja perhe-eläkkeet tarkistetaan sen kalenterivuoden loppuun, jona vahingon kärsinyt tai edunjättäjä saavuttaa tai saavuttaisi eläkeiän, indeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,5 ja hintatason painokerroin on 0,5. Tämän jälkeiseltä ajalta käytetään indeksiä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,8. Muiden jatkuvien kulukorvausluonteisten henkilövakuutuskorvausten osalta siirrytään vuoden 2005 alusta yhdenmukaisesti lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kanssa työntekijäin eläkelain mukaisen työeläkeindeksin käyttöön. Muut henkilövahingon johdosta suoritettavat jatkuvat korvaukset tarkistetaan indeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin on 0,8. Liikennevakuutuksesta ja potilasvakuutuksesta maksettavan pienimmän viivästyskorotuksen perusmäärään tehdään uuden indeksijärjestelmän edellyttämä tarkistus. Muutokset tehdään lakiin eräiden liikennevahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon, liikennevakuutuslakiin, lakiin eräiden potilasvahinkokorvausten sitomisesta palkkatasoon, potilasvahinkolakiin ja ympäristövahinkovakuutuksesta annettuun lakiin. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. Ne olisivat voimassa 31.12.2005 saakka. (STM apulaisosastopäällikkö Katriina Lehtipuro 1607 3878)

Esitys (HE 250/2004 vp) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen indeksijärjestelmää koskeviksi muutoksiksi. Lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa siirrytään vuoden 2005 alussa voimaan tulevan yksityisten alojen työeläkeuudistuksen kanssa yhdenmukaisten indeksien käyttöön. Tapaturmaeläke, perhe-eläke, haittaraha sekä haitta- ja muut lisät tarkistetaan työeläkeindeksillä, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Tapaturmavakuutuslaissa säädetyt rahamäärät, kuten vähimmäisvuosityöansio, tarkistetaan työeläkejärjestelmän mukaisella palkkakertoimella, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,8 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,2. Jottei indeksitarkistusmenettelyn muutos alentaisi pitkään eläkettä saavien korvaustasoa, heidän tapaturmaeläkkeisiinsä tehdään kertakorotus sen jälkeen, kun tapaturman sattumista seuraavan kalenterivuoden alusta on kulunut viisi vuotta. Korotusprosentti on 16, jos työntekijä on korotusvuoden alussa alle 31-vuotias. Korotusprosentti pienenee 0,457 prosenttiyksiköllä kutakin 30 vuoden ylittävää ikävuotta kohden siten, että korotusprosentti on 0,462, jos vahingoittunut on korotusvuoden alussa 64-vuotias. Kertakorotusta ei tehdä, jos vahingoittunut on korotusvuoden alussa yli 64-vuotias. Muutokset tehdään tapaturmavakuutuslakiin, ammattitautilakiin ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettuun lakiin. Lain viittaussäännösten kautta muutoksia sovelletaan myös maatalousyrittäjien ja valtion virkamiesten ja työntekijöiden tapaturmakorvauksissa ja sotilastapaturmakorvauksissa. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. Lainmuutoksia sovellettaisiin myös ennen lain voimaan tuloa sattuneista vahingoista lain voimassa ollessa maksettavissa korvauksissa. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 251/2004 vp) veripalvelulaiksi. Veripalvelulailla kumotaan nykyinen veripalvelutoiminnasta annettu laki. Uudella lailla pannaan käytäntöön veriturvallisuutta koskeva Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi. Samalla saatetaan lainsäädäntövallan delegointia koskevat säännökset perustuslain mukaisiksi. Keskeisimmät uudet säännökset koskevat veripalvelulaitosten toimilupamenettelyä, viranomaisvalvontaa ja verikeskusten saattamista lain piiriin. Lääkelaitoksen on myönnettävä toimilupa lain edellytykset täyttäville veripalvelulaitoksille ja Lääkelaitoksen tekemiä päätöksiä koskee hallintolainkäyttölain mukainen muutoksenhakujärjestelmä. Veripalvelulaitosten tulee noudattaa laissa määriteltyjä laadukkaan ja turvallisen toiminnan vaatimuksia. Veriturvatoiminta ja siihen liittyvät ilmoitusvelvollisuudet tehdään vakavien laatupoikkeamien osalta lakisääteisiksi. Verenluovuttajarekisterin pito on pakollista. Viranomaisvalvonnan vastuusuhteet eivät muutu vaan Lääkelaitoksen tehtävänä on edelleen ohjata ja valvoa veripalvelulaitoksia, verikeskusten ohjauksen ja valvonnan säilyessä alueellisesti lääninhallituksilla. Laki on tarkoitettu voimaan 1.11.2005. (STM ylilääkäri Terhi Hermanson 1607 3901)

Esitys (HE 252/2004 vp) laiksi perhehoitajalain 2 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio tarkistetaan vuonna 2005 työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 17 momentissa tarkoitetulla indeksillä korotettuna. Lisäksi muutkin hoitopalkkion perusteita ja määrää koskevat säännökset siirretään asetuksesta lain tasolle. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. Se olisi voimassa 31.12.2005 saakka. (STM lakimies Anne Kumpula 1607 2364)

Esitys (HE 253/2004 vp) vuorotteluvapaalain 4 §:n muuttamisesta. Vuorotteluvapaalain työhistoriaedellytyksen määrittely säilytetään voimassa olevan lain mukaisena eikä lakiin tehdä vuoden 2005 alusta voimaan tulevia työeläkelainsäädännön uudistusta vastaavia muutoksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 010 60 48935)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 26.11.2004 seuraavat lait:

Laki Suomen talousvyöhykkeestä, laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki merensuojelulain muuttamisesta, laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta, laki vesilain 1 luvun 3 §:n ja 16 luvun 7<|>§:n muuttamisesta, laki jätelain 73 a §:n muuttamisesta, laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta, laki tutkinnan toimittamisesta ja pakkokeinojen käyttämisestä ulkomaisessa kauppa-aluksessa rikoksen johdosta eräissä tapauksissa annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki kalastuslain muuttamisesta, laki rikoslain muuttamisesta, laki metsästyslain muuttamisesta, laki luonnonsuojelulain muuttamisesta, laki valaiden ja arktisten hylkeiden suojelusta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki eräiden vedenalaisten johtojen suojelemisesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja laki rajavartiolaitoksesta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 53/2004 vp). Laki Suomen talousvyöhykkeestä säädetään. Sääntely pohjautuu YK:n merioikeusyleissopimukseen (SopS 49-50/1996). Talousvyöhyke muodostuu Suomen aluevesiin välittömästi liittyvästä merialueesta, jonka ulkorajoista on sovittu asianomaisten valtioiden kanssa. Vastaava alue on tällä hetkellä Suomen mannerjalustaa ja lähes kokonaisuudessaan Suomen kalastusvyöhykettä. Suomi käyttää talousvyöhykkeellä samoja oikeuksia kuin nykyisin kalastusvyöhykkeellä ja mannerjalustalla. Suomella on talousvyöhykkeellä lisäksi oikeus myös muuhun alueen taloudelliseen hyödyntämiseen ja tutkimiseen. Suomi käyttää talousvyöhykkeellä myös kansainvälisen oikeuden mukaista lainkäyttövaltaa meriympäristön suojelussa ja talousvyöhykkeellä harjoitettavassa meritieteellisessä tutkimuksessa. YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti Suomella on talousvyöhykkeellä myös yksinomainen oikeus rakentaa ja käyttää sekä antaa lupa rakentaa ja käyttää tekosaaria sekä eräitä muita laitteita ja rakennelmia samoin kuin säännellä niiden rakentamista ja käyttöä. Suomen kalastusvyöhykkeestä annettu laki (839/1974) ja mannermaajalustalaki (149/1965) kumotaan. Lait tulevat voimaan 1.2.2005. (UM lähetystöneuvos Marja Lehto 1605 5726)

Laki vaalilain 5 §:n muuttamisesta (HE 179/2004 vp). Vaalilain vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan ensi vuoden alusta voimaan tulevia kuntajaon ja maakuntajaon muutoksia. Nyt toteutuvilla kuntajaon muutoksilla ei ole vaikutuksia vaalipiirien välisiin rajoihin. Sen sijaan maakuntajaon muutoksesta, jossa Punkalaitumen kunta siirtyy Satakunnan maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan, seuraa muutos Satakunnan ja Pirkanmaan vaalipiirien väliseen rajaan. Kun vaalipiiristä valittavien edustajien määrä määräytyy niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla väestötietojärjestelmän mukaan on ollut kotikunta Suomessa vaalipiirissä kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, muutos voi vaikuttaa myös vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrään. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (OM lainsäädäntöneuvos Eero J Aarnio 1606 7694)

Laki rikoslain 17 luvun muuttamisesta ja laki kokoontumislain 25 ja 26 §:n muuttamisesta (HE 81/2004 vp). Rikoslakiin otetaan laitonta naamioitumista koskevat rangaistussäännökset. Tunnistamattomaksi naamioituminen kielletään yleisellä paikalla järjestetyn yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä tai muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla, jos naamioituneen ilmeisenä tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta. Lait tulevat voimaan 1.12.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula 1606 7724)

Laki Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 173/2004 vp). Valtion elokuvatarkastamon johtokunta lakkautetaan ja johtokunnan tehtävät siirtyvät pääosin viraston virkamiesjohdolle. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Laki kirkkolain 22 luvun 8 §:n muuttamisesta ja laki kirkon keskusrahastosta annetun lain 3 ja 9 §:n muuttamisesta (HE 191/2004 vp). Verotusta koskevat kirkkolain sekä kirkon keskusrahastosta annetun lain säännökset muutetaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luopumisen vuoksi yleisen verolainsäädännön terminologian mukaisiksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Laki sotilasvammalain muuttamisesta (HE 157/2004 vp). Sotilasvammalakia muutetaan siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille järjestämiä avopalveluja voidaan korvata niille invalideille, joiden sotilasvammain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 25 prosentin sijaan vähintään 20 prosenttia. Laki laajentaa korvauksen saajien piiriä ja edesauttaa sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan tukipalvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Sotilasvammalakia muutetaan lisäksi siten, että Ruotsissa pysyvästi asuville sotainvalideille voidaan korvata yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Laki saattaa Ruotsissa asuvat sotainvalidit tältä osin nykyistä tasavertaisempaan asemaan Suomessa asuvien sotainvalidien kanssa. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Laki eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 4 §:n muuttamisesta ja laki rikoslain 47 luvun 1 ja 8 §:n muuttamisesta (HE 135/2004 vp). Lailla eräiden teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuudesta säädetään koneen, työvälineen tai muun teknisen laitteen valmistajaan, maahantuojaan tai muuhun käyttöön tai markkinoille luovuttajaan kohdistuvista perusvelvoitteista. Lain tarkoituksena on varmistaa, että tekninen laite on vaatimusten mukainen eikä aiheuta valmistajan tarkoittamassa käytössä tapaturman vaaraa eikä terveyden haittaa. Lailla korvataan ja täydennetään aikaisemmin voimassa olleeseen työturvallisuuslakiin sisältyneet säännökset. Rikoslain 47 luvun 1 ja 8 § sekä työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 4 § muutetaan rangaistuksen ja valvonnan osalta voimassa ollutta käytäntöä vastaavaksi. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio 1607 2420)

Laki kansaneläkelain 24 ja 42 b §:n muuttamisesta, laki perhe-eläkelain 15 a §:n muuttamisesta, laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain 19 §:n muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain 16 §:n muuttamisesta (HE 176/2004 vp). Kansaneläkkeeseen tehdään maaliskuun alusta 2005 tasokorotus, jonka suuruus on 7 euroa kuukaudessa. Saman suuruinen tasokorotus tehdään myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousee 7 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 3,15 euroa kuukaudessa. Lait tulevat voimaan 1.3.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta ja laki maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 22 §:n muuttamisesta (HE 159/2004 vp). Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen perustetaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteri. Sen avulla edistetään maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien toteutumista ja tehostetaan maatalouden asiantuntijoiden osallistumista tilakäynneille. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäväksi säädetään rekisteritietojen tilastointi ja tietoihin perustuvien selvitysten laatiminen maatalousyrittäjien työolojen terveysvaaroista ja niiden ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi maatalousyrittäjien työterveyshuollon tehokkaan toteuttamisen yleinen edistäminen. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset rahoitetaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmästä. Lait tulevat voimaan 1.1.2005 (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Laki työsopimuslain 6 luvun muuttamisesta (HE 185/2004 vp). Työsopimuslain työsopimuksen päättämistä koskevaan lukuun lisätään työntekijän eroamisikää koskevat säännökset. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työsuhteen päättäminen ei siten edellytä nimenomaista päättämistointa, vaan se päättyy mainitun iän täyttyessä automaattisesti. Työsuhteen jatkaminen 68 ikävuoden jälkeen edellyttää aina sopimusta. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena riippumatta siitä, täyttyvätkö työsopimuslain määräaikaisen sopimuksen solmimiselle asetetut edellytykset. Jos sopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana, sopimussuhteeseen sovelletaan muun muassa työsopimuslain työsuhteen päättämistä koskevia säännöksiä. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 010 60 48932)

Tasavallan presidentti hyväksyi sopimuksen kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista ja vahvisti lain kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 129/2004 vp). Rikostuomioistuin on kansainvälinen oikeushenkilö ja sillä on kunkin sopimusvaltion alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen sen päämäärien toteuttamiseksi. Sopimuksessa määrätään yksityiskohtaisemmin näistä erioikeuksista ja vapauksista. Sopimus Kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista on tehty New Yorkissa 9.9.2002. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 26.11.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Venäjän kanssa maantien rakentamisesta maantieliikenteen turvaamiseksi Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Suomen tasavalta) ja Brusnitshnojen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Venäjän federaatio) välillä liittyen Nuijamaan rajanylityspaikan siirtämiseen tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (585/2004) tulee voimaan 12.12.2004. Asetus tulee voimaan 12.12.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus pyörillä varustettujen ajoneuvojen määräajoin toistettavien katsastusten yhdenmukaisten ehtojen hyväksymisestä sekä näiden katsastusten vastavuoroisesta tunnustamisesta tehdyn sopimuksen 12 artiklan muutoksen voimaansaattamisesta. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 26.11.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Antti Sierlan tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Kari Kahiluodon valtuuttaminen allekirjoittamaan Pohjois-Atlantin sopimus sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen toinen lisäpöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 26.11.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 130 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Tasavallan presidentti päätti myöntää 1 560 valtion virka-ansiomerkkiä ja hylätä 259 esitystä riittämättömän palvelusajan perusteella. (VM neuvotteleva virkamies Kirsi Äijälä 1603 4929)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 25.11.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus oikeusavusta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään ne muutokset, joita Euroopan unionin oikeusapua rajat ylittävissä riita-asioissa koskeva neuvoston direktiivin 2003/8/EY valtionsisäinen voimaansaattaminen edellyttää. Asetus tulee voimaan 30.11.2004. (OM hallitussihteeri Merja Muilu 1606 7564)

Valtioneuvoston asetus tullipiireistä ja eräistä tullipaikoista. Pohjoisen tullipiirissä valtakunnan maarajalla sijaitsevat Aavasaksan ja Kolarin tullitoimipaikat lakkautetaan. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös (540/1999). Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (VM neuvotteleva virkamies Sirkka-Liisa Heino 1603 3153)

Valtioneuvoston asetus porotaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista. Ehdotetuilla tuottoperusteilla porotalouden puhtaaksi tuotoksi koko poronhoitoalueella saadaan noin 3,15 miljoonaa euroa. Asetus tulee voimaan 1.1.2005, ja sitä sovelletaan vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Valtioneuvoston asetus metsätaloudesta saatujen tulojen verotuksessa noudatettavista tuottoperusteista. Asetus koskee metsätaloudesta vuonna 2004 saatujen tulojen verotuksessa noudatettavia tuottoperusteita. Asetuksen perusteena olleen kahden hakkuuvuoden hintojen keskiarvona lasketun verokuutiometrin keskimääräinen raha-arvo laskee vuoden 2003 tuottoperusteeseen verrattuna koko maassa keskimäärin 0,3 %. Asetus tulee voimaan 1.1.2005, ja sitä sovelletaan vuodelta 2004 toimitettavassa tulo- ja varallisuusverotuksessa. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Valtioneuvoston asetus opintotukilaissa (28/1972) tarkoitetun korkotuen määrän vahvistamisesta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain opintotukiuudistuksen yhteydessä kumotun opintotukilain (28/1972) mukaisista opintolainoista maksettavan korkotuen määrän. Valtion maksaman korkotuen määrä on 1,8 prosenttia. Asetuksella kumotaan eräiden opintotukilaissa (28/1972) tarkoitettujen määrien vahvistamisesta annettu valtioneuvoston asetus (1057/2003). Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Valtioneuvoston asetus hedelmän- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmasta ja -rahastosta sekä taloudellisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 3 ja 4 §:n muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että tuottajaorganisaatiot voivat vahvistaa tuottajajäsentensä jäsenkohtaiset maksut erisuuruisiksi. Lisäksi selvennetään säännöksiä siitä, kenen hyväksi tuottajaorganisaatiosta eroavan jäsenen kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan päällekkäin menevältä viitekaudelta tai sen osalta. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (MMM hallitussihteeri Katri Nuotio 1605 4245)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:n muuttamisesta. Asetuksessa säädettyjä yksikkötukien tasoja alennetaan tukien määrärajoitteen ylittymisen vuoksi. Muutos koskee emolehmien, sonnien, hevosten, sikojen ja kanojen eläinyksikkötukea sekä eläinkohtaista tukea. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan eräiden kasvien ja kotieläintuotteiden yksikkötukien osalta. Komission päätöksessä asetetun määrärajoitteen ylittäneille tuotteille asetetaan tukialuekohtainen tukiyksikkökerroin. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (MMM ylitarkastaja Juha Vanhatalo 1605 2793)

Valtioneuvoston asetus omaishoidon tuesta annetun asetuksen 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Pykälän 1 momentissa säädetty alin hoitopalkkion määrä korotetaan indeksiluvulla 2 191, joka on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Alin hoitopalkkio vuonna 2005 olisi 233,56 euroa kuukaudessa. Asetuksen 1 ja 2 momentti ovat muutoin samansisältöiset kuin vastaavat voimassaolevan asetuksen säännökset. Tarkoitus on, että sama indeksisuoja koskee muitakin hoitopalkkioita 1 momentissa säädettyä alinta hoitopalkkiota. Tätä tarkoittava säännös sisällytetään 7 §:n 3 momenttiin. Muutos toteutetaan väliaikaisesti, koska sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena on hoitopalkkioiden indeksisuojan parantaminen vuoden 2006 alusta. Tätä merkitsevä hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi vuonna 2005. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja sen voimassaolo päättyy 31.12.2005. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 1607 4360)

Valtioneuvoston asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä. Asetuksella säännellään tutkimukseen ja hoitoon pääsyn toteuttamista ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamista ja alueellista yhteistyötä. Asetuksessa määritellään muun muassa välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen ja hoidon tarpeen arviointi. Asetuksessa määritellään myös, miten odotusajat ja seurantatiedot julkaistaan. Terveydenhuollon alueellisen yhteistyön ja palvelujen yhteensovittamiseksi asetuksessa säädetään, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma. Asetus tulee voimaan 1.3.2005. (STM neuvotteleva virkamies Riitta-Maija Jouttimäki 1607 3806)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 25.11.2004 seuraavat päätökset:

Päätös valtuuttaa suurlähettiläs Eikka Kosonen tai hänen estyneenä ollessaan sijaisensa allekirjoittamaan Euroopan yhteisön, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja San Marinon tasavallan välinen yhteisymmärryspöytäkirja Euroopan yhteisön ja San Marinon tasavallan välillä säästödirektiivin toteuttamiseksi tehdyn sopimuksen täydentämiseksi. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Päätös valtuuttaa suurlähettiläs Eikka Kosonen tai hänen estyneenä ollessaan sijaisensa allekirjoittamaan Euroopan yhteisön, Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välinen yhteisymmärryspöytäkirja Euroopan yhteisön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä säästödirektiivin toteuttamiseksi tehdyn sopimuksen täydentämiseksi. (VM finanssineuvos Antero Toivainen 1603 3167)

Päätös muuttaa valtuuskunnan kokoonpanoa Venäjän federaation kanssa käytäviin neuvotteluihin Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken Saimaan kanavan Neuvostoliitolle kuuluvan osan ja Malyj Vysotskij -saaren vuokraamisesta Suomen Tasavallalle tehdyn sopimuksen uudistamiseksi. Valtioneuvosto määrää valtuuskunnan varapuheenjohtajaksi linjanjohtaja Harry Heleniuksen tilalle osastopäällikkö Kirsti Eskelisen ulkoasiainministeriöstä ja valtuuskunnan jäsenen Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalimajuri Jaakko Kaukasen tilalle Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston päällikön prikaatikenraali Mikko Kirjavaisen sekä valtuuttaa liikenne- ja viestintäministeriön määräämään valtuuskunnalle sihteerit ja pysyvät asiantuntijat. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Päätös olemassa olevien suurten polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta. Päätöksen tavoitteena on rajoittaa suunnitelmaan kuuluvien olemassa olevien, polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten, joille toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa ennen 1.7.1987, rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen kokonaismäärää ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2008 alusta ja typenoksidipäästöjä toisessa vaiheessa vuoden 2016 alusta lukien kansallisen päästöjen vähennyssuunnitelman avulla. Vähennyssuunnitelman käytöstä näiden laitosten päästöjen vähentämisessä vaihtoehtona direktiivissä määrättyjen päästöraja-arvojen sijaan, on säädetty tiettyjen suurista polttolaitoksista ilmaan joutuvien epäpuhtauspäästöjen rajoittamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (2001/80/EY, LCP-direktiivi). Suunnitelmaan kuuluvien laitosten päästöt vähenevät yhtä paljon ja samassa ajassa kuin jos päästöraja-arvoja, joista on määrätty valtioneuvoston asetuksella polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (1017/2002, LCP-asetus), noudatettaisiin laitoksissa. Suunnitelmaan kuuluu 80 polttolaitosta. Suunnitelma on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle viimeistään 30.11.2004. Päätöksellä kumotaan valtioneuvoston päätös olemassa olevien suurten polttolaitosten typenoksidipäästöjen rajoittamista koskevasta suunnitelmasta. Päätös tulee voimaan heti. (YM ylitarkastaja Anneli Karjalainen 1603 9690)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 25.11.2004 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedtille palkatonta virkavapautta lainsäädäntöneuvoksen virasta 1.1.2005-31.5.2008 toisen tehtävän hoitamista varten. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Määräaikainen vanhempi hallitussihteeri Sami Petteri Sarvilinna oikeusministeriön hallitussihteerin (A 27) virkaan 1.12.2004 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 24.11.2004 seuraavia asioita:

Vuoden 2004 talousarvion momentin 25.01.51.1 (Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset) arviomäärärahan ylittäminen 1 350 000 eurolla. Ylitys tullaan kattamaan kolmannessa lisätalousarviossa myönnettävällä määrärahalla. (OM apulaisosastopäällikkö Simo Ojanen 1606 7570)

Puolustusvoimien/Porin Prikaatin ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Porin Prikaati allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Säkylässä Huovinrinteen varuskunnassa sijaitsevan muonituskeskuksen perusparannus- ja laajennushankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.1.2007 ja voidaan irtisanoa aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Puolustusvoimien/Maasotakoulun ja Senaattikiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittaminen. Maasotakoulu allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Lappeenrannassa sijaitsevan Maasotakoulun rakennus nro 90 perusparannus- ja laajennushankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.3.2006 ja voidaan irtisanoa aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus loppuvuonna 2004 asuinrakennuksille aiheutuneiden tulvavahinkojen osakorvausten maksamisesta. Ennakon luontoista osakorvausta voidaan myöntää asuinrakennusvahinkoja kärsineille. Osakorvauksena korvataan 40 prosenttia tulvalain korvausperusteiden mukaisista asuinrakennuksille aiheutuneista vahingoista, joissa korvauksen myöntämisen edellytykset ovat täysin selvät. Toinen maksuvaihe voidaan toteuttaa, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt kaikki lain sallimat korvaukset sekä eduskunta myöntänyt tarkoitukseen vuoden 2004 kolmannessa lisätalousarviossa esitetyn lisämäärärahan. Silloin maksetaan loput hyväksytyistä korvauksista. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (MMM maatalousneuvos Esko Juvonen 1605 3345)

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Ratahallintokeskuksen maksuista. Ratahallintokeskuksen tehtävissä ei ole tapahtunut muutoksia. EU:n II rautatiepakettiin sisältyvän niin sanotun rautatieturvallisuusdirektiivin täytäntöönpanon myötä Suomeen perustetaan uusi rautatieturvallisuudesta vastaava viranomainen, jonka toiminta on tarkoitus aloittaa syksyllä 2006. Koska osa Ratahallintokeskuksen tehtävistä siirretään perustamisen myötä uuden viranomaisen hoidettavaksi, tullaan vuoden 2006 aikana antamaan sekä Ratahallintokeskukselle että perustettavalle rautatieviranomaiselle uusi maksuasetus. Koska Ratahallintokeskuksen maksuasetuksen muuttamiselle ei vielä tässä vaiheessa ole tarvetta, uusi maksuasetus annetaan voimassa olevan asetuksen kanssa asiallisesti samansisältöisenä kuitenkin niin, että siinä otetaan huomioon palkkojen ja palveluiden kustannustason nousu. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja on voimassa vuoden 2006 loppuun. (LVM hallitusneuvos Rami Metsäpelto 1602 8470)

Euroopan sosiaalirahaston myöntämisvaltuuden osoittaminen ministeriöiden käytettäväksi yhteisöaloiteohjelma Equalin toteutukseen. Työministeriö oikeuttaa opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön käyttämään valtion vuoden 2004 talousarvion momentin 34.05.61 (Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin) myöntämisvaltuutta yhteensä 2 489 000 euroa, josta opetusministeriön osuus on 1 340 000 euroa ja sosiaali- ja terveysministeriön osuus 1 149 000 euroa. (TM ylitarkastaja Aila Ryynänen 010 6047 979)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 23.11.2004

Valtionyhtiöiden hallitusjäsenten yläikärajat yhtenäistetään

Valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään 23.11.2004 pitämässään kokouksessa puoltanut kauppa- ja teollisuusministeriön esitystä valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallitusten jäsenten yläikärajan yhtenäistämiseksi.

Valtio tulee kevään 2005 yhtiökokouksissa ehdottamaan valtionyhtiöihin ja valtion osakkuusyhtiöihin sellaisia yhtiöjärjestyksen muutoksia, joilla hallitusten ja hallintoneuvostojen jäsenten yläikäraja valintahetkellä asetetaan 68 vuodeksi. Tämä vastaa vuodenvaihteessa voimaan tulevan yleisen eläkeuudistuksen mukaista eläkeikää.

Valtion omistajaohjauksen kannalta on perusteltua, että valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden käytännöt ovat yhtenäiset ja yleisen eläkeiän mukaiset. Tällä hetkellä useiden valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yhtiöjärjestyksissä on hallitusten jäsenten kelpoisuusehtona yläikäraja, joka yleisimmin on 65 vuotta.

Uudella eläkeikärajalla varmistetaan työelämässä jatkavien henkilöiden kelpoisuus myös hallitustehtäviin ja parannetaan mahdollisuuksia nimetä valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden hallituksiin sellaisia kokeneita asiantuntijoita, jotka ovat joko jääneet eläkkeelle päätyöstään tai siirtyneet päätoimisiksi hallitusammattilaisiksi.

Lisätietoja johtaja Markku Tapio, puh. (09) 1606 3598 ja neuvotteleva virkamies Pekka Timonen, puh. (09) 1606 3694 kauppa- ja teollisuusministeriöstä

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Työpajatoiminnan vakinaistamista pohtinut poikkihallinnollinen työryhmä luovutti muistionsa 23.11.2004 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmä pitää tärkeänä, että työpajatoiminta säilyttää moniammatillisen työmuotonsa sekä toimii useita sektoreita yhdistävänä toimintana. Työryhmän mielestä työpajatoiminnan tulee olla asiakaslähtöinen, poikkihallinnollinen palvelumuoto, jossa tavoitteena on asiakkaan kouluttautumis- ja työllistymisvalmiuksien parantaminen sekä itsenäinen, aktiivinen kansalaisuus ja osallisuus. Työpajatoimintaa tulisi tukea useasta rahoituslähteestä ja työpajatoimintaa ohjata laadukkaita palveluja tuottavaksi toimijaksi. Työhallinto on yksi niistä tahoista, jotka voisivat ostaa työpajatoiminnan palveluja nuorille asiakkailleen. Myös kunnan sosiaalitoimi voisi ostaa työpajalta sosiaalisen kuntoutuksen palveluja ja kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Koulutuksen järjestäjä voisi ostaa työpajalta palveluja oppilaalle tai opiskelijalle. Työryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/nuoriso/2004/tr37/tr37.pdf. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Jaana Hätälä, p. (09) 1607 7228, opetusministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.