Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 47/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.11.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 239/2004 vp) laiksi vakuutusoikeuslain 11 §:n muuttamisesta. Vakuutusoikeuslain sivutoimisten jäsenten määräämistä koskevaa säännöksen sanamuotoa muutetaan siten, että edustavimpien maatalousyrittäjäjärjestöjen ehdotuksesta nimitettävät jäsenet osallistuvat vakuutusoikeudessa maatalousyrittäjien ansioeläkeasioiden käsittelyn lisäksi myös maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusasioiden käsittelyyn. Vakuutusoikeuden sivutoimiset jäsenet toimivat tuomarin tehtävässä perustuslain mukaan riippumattomassa tuomioistuimessa. Muutoksen tarkoituksena ei ole laajentaa sivutoimisten jäsenten aineellista toimivaltaa nykyisestä, vaan tarkentaa sääntelyä siten, että heidän toimivaltansa ilmenee nimenomaisesti lain sanamuodosta. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (OM vanhempi hallitussihteeri Sami Sarvilinna 1606 7649)

Esitys (HE 240/2004 vp) laiksi väylämaksulain muuttamisesta. Väylämaksulain muutokset liittyvät jääluokkamääräyksiin. Jääluokka vaikuttaa väylämaksujen suuruuteen siten, että mitä parempaan jääluokkaan alus kuuluu, sitä vähemmän se maksaa väylämaksua, ja päinvastoin. Väylämaksujen suuruus eri jääluokkien välillä vaihtelee huomattavasti. Väylämaksulakiin lisätään uusi 12 a §, jossa annetaan tarkennettuna nykyisin lain 12 §:n 3 momentissa olevat valtuutussäännökset Merenkulkulaitokselle jääluokkamääräyksien antamiseksi. Lakiin lisätään säännös, jonka mukaan Merenkulkulaitos voi hyväksyä jääluokkamääräyksistä poikkeavalla vaihtoehtoisella menetelmällä alukselle määritetyn jääluokan. Edellytyksenä on, että aluksen tulee olla teknisesti samanarvoinen jäissäkulkukyvyltään kuin, jos aluksen jääluokka olisi vahvistettu Merenkulkulaitoksen jääluokkamääräysten mukaisesti. Lisäksi Merenkulkulaitos voi hakemuksesta vahvistaa alukselle paremman jääluokan, jos alus poikkeaa vain vähäisessä määrin kyseistä jääluokkaa koskevista määräyksistä ja jos paremman jääluokan vahvistamiseen on erityisiä syitä ja aluksen jäissäkulkukyky on hyvä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Esitys (HE 241/2004 vp) laiksi postipalvelulain 5 §:n muuttamisesta. Postipalvelulakia muutetaan siten, että yleispalvelun kotimaan laatustandardin tavoitetasoa alennetaan 95 prosentista 85 prosenttiin. Seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 85 prosenttia tulee olla perillä seuraavana työpäivänä. Lisäksi tavoitetasoa täsmennetään siten, että seuraavana päivänä jaettaviksi tarkoitetuista kotimaan kirjelähetyksistä vähintään 98 prosenttia tulee olla perillä viimeistään toisena työpäivänä. Lainmuutos mahdollistaa jakelun aikaistamisen harvaan asutuilla alueilla ja luo edellytyksiä erityisesti sanomalehtien jakelun parantamiselle maaseutumaisissa kunnissa. Lainmuutoksen mahdollistama jakelun palvelutason muutos kohdistuu pääosin harvaan asutuille alueille, joilla jakelun kustannukset ovat korkeat ja joilla sanomalehtien jakelu tapahtuu pääsääntöisesti Suomen Posti Oyj:n perusjakelussa. Tavoitteena on luoda edellytykset postiyrityksille nykyistä paremmin vastata postipalveluiden asiakkaiden tarpeisiin ja parantaa yleispalvelun tarjoamisen edellytyksiä. Tarkoitus on parantaa postipalveluiden tarjonnan tasoa kokonaisuudessaan. Laki on tarkoitettu voimaan keväällä 2005. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Esitys (HE 242/2004 vp) laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain kehittämishankkeiden valtionavustusta koskevia säännöksiä muutetaan. Muutokset koskevat valtionavustuksen määrää sekä hakemis- ja päätöksentekoaikoja. Valtionavustusta voidaan myöntää yhdessä muiden julkisten tukien kanssa yhteensä enintään 75 prosenttia valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista. Muutokseen sisältyy valtuussäännöksen tarkennus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä muun muassa hakemusmenettelystä sekä valtionavustukseen oikeuttavien kehittämishankkeiden kriteeristä ja painoalueista. Laki on tarkoitettu voimaan vuoden 2005 alusta. Vuonna 2004 ja sitä ennen sosiaali- ja terveysministeriön ja lääninhallituksen hyväksymiin valtionavustukseen oikeuttaviin kehittämishankkeisiin sovellettaisiin vuonna 2004 voimassa olleita säännöksiä. (STM hallitusneuvos Lauri Pelkonen 1607 4113)

Esitys (HE 243/2004 vp) suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi strategisesta ympäristöarvioinnista tehdyn pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista pannaan kansallisesti täytäntöön tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY. Lailla viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista pannaan täytäntöön myös yleissopimukseen valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (Espoon sopimus, SopS 67/1997) liitetty strategista ympäristöarviointia koskeva pöytäkirja. Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista sisältää nykyistä lainsäädäntöä vastaavan yleisen säännöksen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista sekä direktiivin ja pöytäkirjan edellyttämät tarkemmat säännökset tiettyjä suunnitelmia ja ohjelmia koskevan ympäristöarvioinnin tekemisestä. (YM neuvotteleva virkamies Ulla-Riitta Soveri 1603 9442)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.11.2004 seuraavat lait:

Laki oikeusapulain muuttamisesta (HE 180/2004 vp). Oikeusapulain muutoksella pannaan Suomessa täytäntöön oikeusapua rajat ylittävissä riita-asioissa koskeva Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2003/8/EY. Direktiivin johdosta oikeusapulakiin tehdään neljä pienehköä muutosta. Oikeusapua voivat Suomessa käsiteltävissä asioissaan saada henkilöt, joilla on koti- tai asuinpaikka unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Oikeusavun etu jatkuu oikeusavun saajan hyväksi annetun tuomion täytäntöönpanossa nykyistä laajemmin. Laki tulee voimaan 30.11.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen 1606 7678)

Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (HE 174/2004 vp). Lakiin tehdään muutokset energiapuun käytön lisäämiseksi. Laissa määritellään alueet, joilta kerättävästä energiapuun korjuusta maksetaan tukea. Tuen saaminen ei enää riippuu siitä, onko energiapuu korjattu laissa tarkoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tuen piiri laajenee sekä energiapuun korjuun että haketuksen osalta. Koska korjuukustannuksissa on alueittaisia eroja, tuen määrä eriytetään vyöhykkeittäin. Lisäksi lakiin tehdään eräitä tarkistuksia energiapuun korjuu- ja haketustukiasian käsittelyssä tarvittavia asiakirjoja koskeviin vaatimuksiin. Energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat säännökset siirretään omaksi luvukseen. Lain voimaan tulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Väliaikaisesti muutettavat säännökset ovat voimassa vuoden 2005 loppuun. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, ettei lain väliaikaisia säännöksiä muutoksista energiapuun korjuuta ja haketusta koskevaan tukeen saateta voimaan, ennen kuin on varmistunut, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä. 2) Eduskunta edellyttää, että varsinaiset valmistelut kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistukseksi käynnistetään välittömästi ja että uudistusta koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 1.1.2006 mennessä. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 1605 2415)

Laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 161/2004 vp). Eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain piiriin lisätään karjan evakuointitehtäviin osallistuneet miehet ja partisaaniiskujen kohteeksi joutuneet henkilöt. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Päivi Kaartamo 1607 4353)

Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta ja laki elatusturvalain muuttamisesta (HE 162/2004 vp). Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia sekä elatusturvalakia muutetaan siten, että niissä säädetään etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaisissa tilanteissa. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin sisällytetään säännökset kotihoidon tuen hoitorahan ja hoitolisän maksamisesta tilanteissa, joissa EU- tai ETA-maassa taikka Sveitsissä asuvalla lapsella on oikeus etuuteen Suomesta sosiaaliturva-asetuksen perusteella. Kansaneläkelaitos toimeenpanee kotihoidon tuen ulkomaille maksamisen ja vastaa toimeenpanosta aiheutuvista kustannuksista. Valtio rahoittaa tuen niissä tapauksissa, joissa lapsi ei tosiasiallisesti asu Suomessa. Elatusturvalain osalta elatustuen toimeenpano keskitetään yhteen kuntaan tilanteissa, joissa lapsella ei ole kotikuntaa Suomessa, mutta hänellä on oikeus sosiaaliturva-asetuksen perusteella elatustukeen Suomesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee toimeenpanosta toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa. Valtio vastaa kokonaisuudessaan muihin EU- tai ETA-maihin maksettavien tukien rahoituksesta ja toimeenpanon kustannuksista. Valtio korvaa toimeksiantosopimuksen tehneelle kunnalle myös kustannukset, jotka aiheutuvat asetuksen soveltamiseen liittyvän asiantuntemuksen ylläpitämisestä ja muiden kuntien neuvonnasta. Lisäksi elatusturvalakiin lisätään säännös sosiaaliturva-asetuksen mukaisessa etuuksien yhteensovittamisessa tarvittavien tietojen luovuttamisesta Kansaneläkelaitokselle. Lisäksi muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan määrä korotetaan nykyisestä 252,28 eurosta 294,28 euroon kalenterikuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan määrä korotetaan nykyisestä 117,73 eurosta 137,33 euroon. Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin otetaan säännökset hoitolisän määrän vuositarkistuksesta. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Eeva Kangasniemi 1607 4352)

Tasavallan presidentti ratifioi Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen ja vahvisti lain Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 188/2004 vp). Pohjoismaiden investointipankkia koskeva sopimus Tanskan, Viron, Suomen, Islannin, Latvian, Liettuan, Norjan ja Ruotsin välillä tehtiin 11.2.2004. (VM finanssineuvos Kristina Sarjo 1603 3085)

Tasavallan presidentti hyväksyi patenttiyhteistyösopimuksen 22 artiklan 1 kappaleen muutoksen ja päätti, että muutos tulee Suomen osalta voimaan 1.1.2005 sekä vahvisti lain patenttilain muuttamisesta (HE 139/2004 vp). Patenttilakia muutetaan siten, että määräaika jatketun kansainvälisen hakemuksen antamiselle patenttiviranomaisille on aina 31 kuukautta nykyisen 20 tai 30 kuukauden sijaan. Muutos perustuu kansainvälisen patenttiyhteistyöliiton yleiskokouksen Genevessä lokakuussa 2002 hyväksymään sopimuksen 22 artiklan 1 kappaleen muutokseen. Patenttilain muutoksella saatetaan samalla voimaan myös kyseessä oleva kansainvälisen sopimuksen muutos. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (KTM ylitarkastaja Heli Siukonen 1606 3580)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.11.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus kulttuuriomaisuuden suojelemista aseellisen selkkauksen sattuessa koskevaan Haagin vuoden 1954 yleissopimukseen tehdyn toisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimuksen toisen pöytäkirjan pääsisältönä on uudistaa yleissopimusta siten, että koko ihmiskunnalle erityisen merkittävä kulttuuriomaisuus otetaan tehostetun suojelun piiriin aseellisen selkkauksen sattuessa. Laki (661/2004) tulee voimaan 27.11.2004. Asetus tulee voimaan 27.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen televiestintäliiton peruskirjaan ja Kansainvälisen televiestintäliiton yleissopimukseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälistä tietoliikennetekokuujärjestöä (INTELSAT) koskevan sopimuksen ja siihen liittyvän toimintasopimuksen muutosten voimaansaattamisesta sekä niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (544/2001) tulee voimaan 30.11.2004. Asetus tulee voimaan 30.11.2004. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Tasavallan presidentin asetus vuoden 1966 kansainväliseen lastiviivayleissopimukseen liittyvään vuoden 1988 pöytäkirjaan tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Muutokset koskevat lastiviivan määrittämiseen liittyviä teknisiä yksityiskohtia. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (LVM hallitusneuvos Sari Mäkelä 1602 8573)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta. Muutokset koskevat öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusta. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (LVM hallitusneuvos Sari Mäkelä 1602 8573)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.11.2004 seuraavat nimitysasiat:

Aseidenriisuntakonferenssissa Genevessä olevan pysyvän edustuston päällikön, ulkoasiainneuvos Markku Reimaan edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2005. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Kommodori Hanno Erik Strang amiraalin virkaan 1.1.2005 lukien määrättynä edelleen merivoimien esikunnan esikuntapäälliköksi ja eversti Jukka Mikko Pennanen kenraalin virkaan 1.1.2005 lukien viiden vuoden määräajaksi määrättynä edelleen Karjalan prikaatin komentajaksi. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 18.11.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain 9 §:n 4 momentin mukaan korvattavista lääkkeistä ja sairauksista, joiden hoitoon ne korvataan. Teriparatidi-niminen lääkeaine tulee peruskorvattavaksi omana ryhmänään sairaudessa "Vaikea ja vaikeahoitoinen luunmurtumiin johtanut osteoporoosi erityisin käyttöaihein". Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Valtioneuvoston asetus asbestia koskevista rajoituksista. Asbestin käyttö kielletään komission direktiivin 1999/ 77/EY mukaisesti. Asetuksella kumotaan valtioneuvoston päätös asbestin ja asbestipitoisen tuotteen valmistuksen, maahantuonnin, myymisen ja käyttöön ottamisen kieltämisestä (852/1992). Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM ylitarkastaja Matti Kajantie 1607 3105)

Valtioneuvoston asetus pakkauksista ja pakkausjätteestä annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Päätöksestä kumotaan säännöksiä, jotka on sisällytetty jätelakiin tai joiden antamiseen ei ole valtuuksia jätelaissa. Päätökseen lisätään säännös tuottajatiedostoon tehtävän ilmoituksen sisällöstä. Lisäksi tehdään muutama jätelain muutoksesta johtuva säädöstekninen muutos. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 1603 9737)

Valtioneuvoston asetus jäteasetuksen 13 §:n 3 momentin kumoamisesta. Jätelain muutoksen (482/2004) voimaantulon jälkeen tuottajayhteisöt eivät enää tee asianomaiselle alueelliselle ympäristökeskukselle ilmoitusta jätetiedostoon merkitsemistä varten. Uuteen tuottajatiedostoon merkitsemistä tai hyväksymistä varten tehtävän ilmoituksen sisällöstä säädetään asianomaisissa tuottajavastuuta koskevissa valtioneuvoston asetuksissa. Asetus tulee voimaan 1.12.2004. (YM ympäristöneuvos Olli Pahkala 1603 9737)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 18.11.2004 seuraavat päätökset:

Päätös antaa eduskunnalle tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikärakenteen muutokseen varautumisesta "Hyvä yhteiskunta kaikenikäisille". Selonteko on valtioneuvoston sivuilla osoitteessa http://www.valtioneuvosto.fi/selonteot. (VNK talousneuvoston sihteeristön päällikkö Vesa Vihriälä 1602 2171)

Päätös nimetä Etelä-Suomen ja Viron INTERREG IIIA -ohjelman seurantakomitean suomalaiset jäsenet ja varajäsenet. Seurantakomiteaan kuuluu 26 jäsentä, joista 13 Suomesta ja 13 Virosta. Jäsenet (varajäsenet suluissa): aluekehitysjohtaja Mårten Johansson sisäasiainministeriö (ylitarkastaja Anu Nousiainen sisäasiainministeriö), ylitarkastaja Pirkko Liisi Kuhmonen opetusministeriö (ylitarkastaja Juhani Dammert opetusministeriö), ylitarkastaja Matti Salomaa maa- ja metsätalousministeriö (ylitarkastaja Salla Laukkanen maa- ja metsätalousministeriö), yli-insinööri Juha Parantainen liikenne- ja viestintäministeriö (tiejohtaja Rita Piirainen Uudenmaan tiepiiri), neuvotteleva virkamies Auli Korhonen kauppa- ja teollisuusministeriö (ylitarkastaja Eija Laineenoja kauppa- ja teollisuusministeriö), neuvotteleva virkamies Markus Seppelin sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Maria Waltari sosiaali- ja terveysministeriö), johtaja Pertti Toivonen työministeriö (osastopäällikkö Hannu Paju Uudenmaan TE-keskus), ylitarkastaja Terhi Trast ympäristöministeriö (ympäristöneuvos Harry Berg ympäristöministeriö), maakuntajohtaja Juho Savo Varsinais-Suomen liitto (erikoissuunnittelija Susanne Laineenkare Varsinais-Suomen liitto), johtaja Seija Vanhanen Uudenmaan liitto (maakuntajohtaja Aimo Lempinen Uudenmaan liitto), maakuntajohtaja Jaakko Mikkola Itä-Uudenmaan liitto (erityissuunnittelija Harry Tast Hämeen liitto), aluekehitysjohtaja Juha Haapaniemi Kymenlaakson liitto (kehittämisjohtaja Marja Koivula Päijät-Hämeen liitto) ja alueasiamies Eira Jokinen Palvelutyönantajat ry (teollisuusasiamies Jorma Hanhiala Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto). (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Päätös myöntää varatuomari Valtteri Niiraselle ero tekijänoikeusneuvoston jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen oikeustieteen kandidaatti Satu Kangas tekijänoikeusneuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Niirasen henkilökohtainen varajäsen varatuomari Pirjo Aalto jatkaa Kankaan henkilökohtaisena varajäsenenä. Oikeustieteen kandidaatti Hanna Nuortilalle myönnetään ero tekijänoikeusneuvoston jäsenen tehtävästä ja hänen tilalleen määrätään oikeustieteen kandidaatti Arto Alaspää tekijänoikeusneuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen määrätään toimitusjohtaja Sini Perho tekijänoikeusneuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 14.10.2006. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 18.11.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston (U 61/2004) kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EAKR-asetus). Asetusehdotus sisältää säännökset rakennerahastojen tehtävistä ja tuettavan toiminnan laajuudesta konvergenssi-, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys- sekä eurooppalainen alueellinen yhteistyö -tavoitteissa. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 62/2004) eduskunnalle komission ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (Euroopan kalatalousrahastoasetus). Ehdotuksen mukaan elinkeinokalatalouden kehittämistoimenpiteet jaettaisiin neljään toimintalinjaan (yhteisön kalastuslaivaston sopeuttaminen; vesiviljely sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja kaupan pitäminen; yhteisen edun mukaiset toimenpiteet ja rannikon kalatalousalueiden kestävä kehittäminen). Rannikon kalatalousalueiden toimintalinjassa otettaisiin käyttöön LEADER-tyyppinen yhteistyö toimintaryhmineen. Suomen kannalta merkittävimmät komission esittämät muut muutokset toimenpiteissä olisivat tukitason lievä laskeminen, tuen suuntaaminen vain mikro- ja pienyrityksiin sekä sisävesikalastusalusten tuen loppuminen. (MMM ylitarkastaja Risto Lampinen 1605 2904)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 63/2004) eduskunnalle ehdotuksesta komission asetukseksi (merenkulun turvatoimien valvonta-asetus). Ehdotettu asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta antaman asetuksen (EY) No 725/2004 täytäntöönpanoa. Turvatoimiasetuksen säännösten noudattamisen valvomiseksi komission tulisi suorittaa tarkastuksia jäsenvaltioissa. Asetuksessa olisi säännökset tarkastusten sisällöstä, tarkastusryhmien kokoonpanosta, tarkastajien koulutuksesta ja muista tarkastuksiin liittyvistä menettelyistä. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 64/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi(asetus Euroopan sosiaalirahaston säännöksistä). Asetusehdotus sisältää yksityiskohtaisia säännöksiä Euroopan sosiaalirahaston keskeisistä painopisteistä ja tuettavan toiminnan periaatteista. (TM johtaja Pertti Toivonen 1604 7983)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 18.11.2004 seuraavat nimitysasiat:

Kauppatieteiden tohtori Kent Wilska ulkoasiainhallinnon kaupallisen neuvoksen virkaan 1.1.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Valtioneuvosto myönsi lähetystöneuvos Liisa Talonpojalle palkatonta virkavapautta ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virasta 1.1.2005-31.12.2007 valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristössä työskentelyä varten. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Filosofian tohtori Arto Koski sisäasiainministeriön neuvottelevan virkamiehen (vaativuustaso 9) virkaan 1.1.2005 lukien. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 17.11.2004 seuraavia asioita:

Valtiovarainministeriön asetus yksittäisten kuntien ja evankelis-luterilaisten seurakuntien verovuoden 2005 yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteista. Verovuoden 2005 yhteisöveron kunta- ja seurakuntakohtaiset jako-osuudet lasketaan verovuosien 2002 ja 2003 tietojen perusteella laskettujen täysipainoisten jako-osuuksien keskiarvona. Asetus tulee voimaan 24.11.2004. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Vuoden 2004 talousarvion momentin 35.30.54 (Asumistuki) arviomäärärahan ylittäminen 7 miljoonalla eurolla. Asumistukien maksatukseen on vuoden 2004 talousarviossa varattu 428 miljoonaa euroa ja arvioitu tuen maksatustarve on 435 miljoonaa euroa. Työttömien tuensaajien lukumäärä ei ole vähentynyt ennakoidulla tavalla ja keskimääräinen tuki on noussut arvioitua enemmän. (YM asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen 1603 9637)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 12.11.2004

Rauhanturvaamislain tarkastelu

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 12. marraskuuta rauhanturvaamislain ja siihen liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeita. Tarkoitus on asettaa eri hallintojen edustajista koostuva työryhmä valmistelemaan lakiesitystä asiassa.

Kokouksessa käsiteltiin myös Suomen osallistumista Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoihin. EU:n jäsenmaat ilmoittavat osallistumisestaan nopean toiminnan joukkojen muodostamiseen marraskuun 22. päivänä järjestettävässä voimavarakonferenssissa. Suomi ilmoittaa osallistumisestaan kahteen taisteluosastoon, joista toinen perustetaan yhteistyössä Ruotsin kanssa ja toinen Saksan ja Hollannin kanssa.

Lisätietoja: osastopäällikkö Markus Lyra, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5032, yksikön päällikkö Elina Kalkku, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5480 ja yksikön johtaja Olli-Pekka Jalonen, puolustusministeriö, p. (09) 1608 8154

HALLITUKSEN ILTAKOULU 17.11.2004

Ahvenanmaa-iltakoulu

Hallitus piti keskiviikkona 17. marraskuuta iltakoulun yhdessä Ahvenanmaan maakuntahallituksen edustajien kanssa. Iltakoulussa esiteltiin selvitys Ahvenanmaan ja valtakunnan välisestä verorahoituksellisesta tasoitusjärjestelmästä. Sen jälkeen keskusteltiin ehdotuksesta Ahvenanmaan kehittämisstrategiaksi.

Taloudellista järjestelmää koskeva selvitys osoittaa, että järjestelmä on tähän mennessä toiminut suhteellisen hyvin.

Iltakoulu sopi erityisestä Ahvenanmaan kehittämisstrategiasta. Strategia sisältää seuraavat Ahvenanmaan kehittämisen kannalta tärkeät strategiset linjaukset:

- Kehittämisstrategian pääasiallisena tavoitteena on, että talous Ahvenanmaalla kehittyy suotuisasti ja että itsehallintolakiin perustuva taloudellinen järjestelmä toimii ennakoitavasti.

- Pyrkimyksenä on edelleen vahvistaa merenkulkuosaamista Ahvenanmaalla ja sen asemaa Itämeren merenkulkuklusterissa sekä parantaa Suomen kauppalaivaston kilpailuedellytyksiä.

- Liikenne- ja viestintäministeriön selvitysryhmän tehtäviin kuuluu selvittää miten alushankinnan rahoitusmahdollisuuksia voidaan parantaa. Tavoitteena on, että alustonnistoa uudistetaan ja nykyaikaistetaan.

- Ahvenanmaalaisen osaamisen vahvistamiseksi tehostetaan yhteistyötä innovaatio-organisaatioiden kesken nk. osaamisverkostossa. Verkosto avustaa teknologiakatsauksen laatimisessa Ahvenanmaalle.

- Työtä verorajamenettelyjen edelleen helpottamiseksi jatketaan.

- Korostetaan sen merkitystä, että nuoret ahvenanmaalaiset opiskelevat Suomessa. Opiskelu valtakunnassa antaa tietoja ja käsitystä valtakunnan hallinnosta ja elinkeinoelämästä, jolla on arvoa valtakunnan ja maakunnan yhteistyön kannalta. Pyritään myös helpottamaan Ahvenanmaalle paluu niiden nuorten osalta, jotka ovat valinneet opiskelemisen Ruotsissa.

- Lisäksi asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida Ahvenanmaan itsehallintolain muutostarpeita EU:n perustuslaillisen sopimuksen johdosta. Myös työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää Ahvenanmaan rajoihin liittyvät epäselvyydet asetetaan.

Hallituksen seuraava Ahvenanmaailtakoulu pidetään marraskuussa 2005. Silloin seurataan kehittämisstrategian soveltamista ja strategia täydennetään tarvittaessa mm. ottamalla huomioon merenkulun selvitysryhmän antamia ehdotuksia.

Selvitys Ahvenanmaan ja valtakunnan välisestä verorahoituksellisesta tasoitusjärjestelmästä on luettavissa valtiovarainministeriön verkkosivuilla osoitteessa: http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/sv/89811.pdf (ruotsiksi) ja yhteenveto suomeksi osoitteessa: http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/89811.pdf.

Ahvenanmaan kehittämisstrategia on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.valtioneuvosto.fi.

Lisätietoja: erityisasiantuntija Orian Bondestam, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2527.

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Poliisin johtamisjärjestelmää ja sisäistä laillisuusvalvontaa pohtinut selvitysmies, apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka luovutti selvityksensä 17.11.2004 sisäasiainministeri Kari Rajamäelle. Selvitysmies Jonkan mukaan poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on ollut riittämätöntä, mm. tarkastuksia on tehty vähän. Poliisilaitoksissa on tullut esiin virheellisyyksiä ja puutteita, jotka toimivalla lähiesimiesvalvonnalla olisi voitu välttää. Poliisin ylijohto on ryhtynyt jo toimenpiteisiin laillisuusvalvonnan tilanteen korjaamiseksi. Laillisuusvalvonta on organisatorisesti selkiytetty ja rakenteet alkavat olla kunnossa. Jatkon kannalta ratkaisevaa on kohdistetaanko siihen riittävästi asiantuntevia resursseja, millä asenteella työtä tehdään ja miten johto sitoutuu asiaan. Jonkan selvityksen mukaan "normaalin poliisitoiminnan" valvonta on näillä yleisjärjestelyillä hoidettavissa. Poliisilla on kuitenkin eräitä toimintoja, jotka vaativat erityistä huomiota. Tällainen alue on esimerkiksi poliisin rekisterien käyttö. Jonkka esittää selvityksessään mm. rekisterien käytön seurantajärjestelmien parantamista (lokitoiminnot kattavammiksi), tietosuojan ja -turvallisuuden organisaation kehittämistä sekä rekisterien käytön selkiyttämistä viranomaisyhteistyössä. Selvitys on luettavissa sisäasiainministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.intermin.fi/julkaisu/482004. Lisätietoja antaa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkka, p. (09) 1602 3931, oikeuskanslerinvirastosta.

Innovaatiotoiminnan edistämiseen osallistuvien välittäjäorganisaatioiden toiminnan rakenteellisia haasteita ja näihin haasteisiin reagointia pohtinut selvitysmies Markus Koskenlinna luovutti loppuraporttinsa 17.11.2004 kauppa- ja teollisuusministeriölle. Koskenlinnan työ kuuluu useamman erillisselvityksen sarjaan, joissa on arvioitu innovaatioympäristön toimintaa. Muissa selvityksissä kohteena ovat olleet valtion tutkimuslaitokset (Jussi Huttunen) ja korkeakoululaitos (Jorma Rantanen). Selvitysmiehen mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön tulee harkita, miten se voisi koordinoida kansallista innovaatiopolitiikkaa nykyistä kokonaisvaltaisemmin. On myös tarkasteltava, toisiko entistä kokonaisvaltaisempi innovaatiopolitiikka tarpeita julkisen tahon uudelleen organisoitumiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriön on myös pohdittava, millainen yritystuki on hyväksyttävää, kun välittäjäorganisaatio toimii yritysmuotoisena hoitaen julkishallinnon tehtäviä. Opetusministeriön tulee saattaa voimaan ja käytäntöön lakiuudistus yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kolmannesta tehtävästä ja yritysyhteistyöstä. Loppuraportti on luettavissa kauppa- ja teollisuusministeriön verkkosivulla osoitteessa http://ktm.elinar.fi/ktm_jur/ktmjur.nsf/Uusimmat?openview&count=10. Lisätietoja antavat johtaja Markus Koskenlinna, p. 010 521 5820, Tekesistä ja osastopäällikkö Timo Kekkonen, p. (09) 1606 3662, kauppa- ja teollisuusministeriöstä.

Rakennusten rakenteellista turvallisuutta tutkinut selvitysmies Tapani Mäkikyrö luovutti ehdotuksensa 17.11.2004 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille. Ehdotuksessa on sovitettu yhteen rakennusvalvonnan ja rakentamisen eri osapuolten tehtäviä siten, että kokonaisuus toimisi rakennesortumia ehkäisevästi. Ehdotuksessaan Mäkikyrö esittää riskialttiiden rakennuskohteiden kantaville rakenteille omaa erityismenettelyä, jonka toimintatavat kirjattaisiin rakennuksen lupaehtoihin. Ehdotuksen mukaan rakennushankkeen rakenteellisesta turvallisuudesta tehtäisiin heti suunnittelun käynnistyttyä alustavan riskiarvio. Rakennusvalvontaviranomainen tekisi ennakkopäätöksen erityismenettelyn tarpeesta ja laajuudesta. Asia ratkaistaisiin viimeistään rakennuslupapäätöksen yhteydessä. Mäkikyrö korostaa ehdotuksessaan yhteistyötä ja tiedonkulun parantamisen välttämättömyyttä rakennushankkeeseen osallistujien välillä. Tämän takaamiseksi Mäkikyrö ehdottaa uudenlaista, vuorovaikutteisempaa työskentelytapaa muun muassa lujuuslaskelmien ja rakennesuunnitelmien tarkastamisessa ja kehittämisessä, riskianalyysien tekemisessä ja varmistamisessa sekä rakennustyön toteutuksen ja rakenteiden käytönaikaisessa tarkistamisessa. Rakennesuunnitteluun tulee Mäkikyrön mukaan kaiken kaikkiaan varata nykyistä enemmän aikaa. Selvitysmiehen ehdotus on luettavissa ympäristöministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=26443&lan=fi. Lisätietoja antavat selvitysmies Tapani Mäkikyrö, p. 044 7032 707, Oulun kaupungin rakennusvalvontavirastosta sekä rakennusneuvos Helena Säteri, p. (09) 1603 9668 ja ylitarkastaja Teppo Lehtinen, p. (09) 1603 9670, ympäristöministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.