Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 46/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.11.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 230/2004 vp) laiksi käräjäoikeuslain muuttamisesta. Käräjäoikeuslakia muutetaan siten, että käräjäoikeuteen voidaan perustaa osastoja esimerkiksi lainkäyttöasioissa tarvittavan asiantuntemuksen edellyttämän erikoistumisen turvaamiseksi tai sen turvaamiseksi, että kansalaiset voivat saada oikeuspalveluja omalla äidinkielellään samanlaisten perusteiden mukaan. Lakiin otetaan säännökset laamannin virkojen järjestelystä käräjäoikeuksia yhdistettäessä. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä määrätään valtioneuvoston asetuksella. Laissa säädetään lautamiesten oikeudesta saada korvausta lautamiestehtävässä sattuneesta työtapaturmasta. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Esitys (HE 231/2004 vp) Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Europol-yleissopimuksen muutoksilla on tarkoitus edistää Europolin toiminnan tehokkuutta ja kehittää Europolissa suoritettavaa analyysitoimintaa, jotta Europolin kykyä tukea Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten operatiivisia toimia voidaan parantaa. Muutoksilla pyritään myös edistämään Europolin toiminnan avoimuutta. (SM ylitarkastaja Marjo Waismaa 1604 2722)

Esitys (HE 232/2004 vp) vuoden 2004 kolmannen lisätalousarvioesityksen (HE 207/2004 vp) täydentämisestä. Tuloarvioiden nettolisäys on 36 miljoonaa euroa ja määrärahojen nettolisäys noin 0,1 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon kolmas lisätalousarvioesitys ja sen täydentävä esitys valtion budjettitalouden alijäämä vuonna 2004 on 26,0 miljoonaa euroa. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 233/2004 vp) valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta. Valtioneuvostolle myönnettyä lainanottovaltuuteen liittyvää oikeutta johdannaissopimusten tekemiseen laajennetaan siten, että näitä sopimuksia voidaan tehdä harkinnan mukaan. Lainanoton määrälliset rajoitukset niiden suuruutta lisäämättä muutetaan samalla euromääräisiksi, jolloin valtionvelan nimellisarvo saa toistaiseksi olla enintään 73 miljardia euroa ja lyhytaikaisen velan osuus tästä enintään 10 miljardia euroa. (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Esitys (HE 234/2004 vp) laiksi opintotukilain 38 §:n muuttamisesta. Opintotukilain 38 §:n 1 momenttia täsmennetään siten, että valtiontakaukseen perustuvan takaussaatavan lisäksi myös takaussaatavasta perittävä korko voidaan periä lainan saajalta ulosoton kautta ilman tuomiota tai päätöstä. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Esitys (HE 235/2004 vp) laeiksi ajoneuvolain ja polttoainemaksusta annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Traktoreiden kansallista tyyppihyväksyntää ja traktoreiden yksittäishyväksyntää koskevia menettelyjä selvennetään sekä traktoreiden EY-tyyppihyväksyntä viranomaiseksi muutetaan sosiaali- ja terveysministeriön sijasta Ajoneuvohallintokeskus. Lisäksi ajoneuvolakiin tehdään muutoksia, jotka koskevat tutkimuslaitosten hyväksyntävaatimusten ajantasaistamista sekä ajoneuvojen rekisteröintiä. Samalla tehdään ajoneuvolain muutoksesta seurausta oleva säädöstekninen muutos polttoainemaksusta annettuun lakiin. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Esitys (HE 236/2004 vp) laiksi jalometallituotteista annetun lain muuttamisesta. Jalometallituotteista annettua lakia muutetaan siten, että täsmennetään jalometallin ja jalometallituotteen määritelmät sekä sallitaan tarkastusleiman ja pitoisuusleiman yhdistelmä. Lisäksi laajennetaan valvontaviranomaisen oikeutta ryhtyä toimenpiteisiin myös leimojen puutteellisuuden osalta. (KTM ylitarkastaja Veli Viitala 1606 3725)

Esitys (HE 237/2004 vp) laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta. Julkisista hankinnoista annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään uusi pykälä, jossa hankintayksikkö velvoitetaan tekemään tarjouskilpailun ratkaisusta sekä muista tarjoajien ja ehdokkaiden asemaan vaikuttavista ratkaisuista kirjallinen päätös. Hankintapäätös perusteluineen ja muutoksenhakuohjeineen tulee saattaa asianosaisille tiedoksi. Edelleen pykälässä säädetään siitä, ettei hankintasopimusta voida tehdä eikä päätöstä panna täytäntöön ennen tietyn määräajan kulumista. (KTM ylitarkastaja Kyllikki Silvennoinen 1606 3278)

Esitys (HE 238/2004 vp) vuosilomalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Vuosilomalaki uudistetaan kokonaisuudessaan. Lakia sovelletaan sekä työ- että virkasuhteessa. Lomaa ansaitaan palvelussuhteen kestosta riippuen joko 2 tai 2,5 päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaan. Nykylaista poiketen työssäolon veroista aikaa koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisenaan myös 35 tunnin säännön piirissä oleviin. Loman ansaintasääntöjen ulkopuolelle jääville säädetään oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota voi saada kaksi arkipäivää kultakin työssäolokuukaudelta. Vapaan ajalta työntekijälle maksetaan lomakorvaus. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa. Viikko- tai kuukausipalkalla työskentelevät saavat normaalin palkkansa vuosiloman ajalta. 14 päivän säännön piiriin kuuluvan suoritus- tai tuntipalkkaisen lomapalkka määräytyy edelleen keskipäiväpalkan ja lomapäivien lukumäärän mukaan määräytyvien kertoimien perusteella. 35 tunnin säännön piiriin kuuluvien tunti- tai suorituspalkkaisten lomapalkka on työsuhteen kestosta riippuen joko 9 tai 11,5 % lomanmääräytymisvuoden palkoista. Lomapalkkapohjaan lisätään tiettyjä poissaoloajan laskennallisia palkkoja. Työnantajan ja työntekijän sopimismahdollisuuksia laajennetaan. Samoin lailla laajennetaan valtakunnallisten työehtosopimusosapuolten mahdollisuuksia sopia lain pakottavista säännöksistä toisin. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 12.11.2004 seuraavat lait:

Laki arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta (HE 150/2004 vp). Totopeleistä suoritettavan arpajaisveron laskentaperustetta ja verokantaa muutetaan siten, että vero lasketaan totopeliin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärän sijasta rahapanosten ja pelaajille jaettujen voittojen erotuksesta. Verokanta korotetaan 5 prosentista 9,5 prosenttiin. Muutokset yhtenäistävät totopelien ja muiden yksinoikeudella toimeenpantavien hevoskilpailujen tuloksiin perustuvien arpajaisten verokohtelun. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Laki valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 153/2004 vp). Valtion eläkerahaston rahastointitavoitteen tasoa tarkistetaan vastaamaan tasoltaan rahaston alkuperäistä rahastointitavoitetta eli yksityisten alojen eläkejärjestelmän rahastointiastetta. Rahastointitavoitteeksi määrä on 25 prosenttia valtion eläkevastuusta. Rahastoa kartutetaan, kunnes rahastoon jäävät varat yhdessä sijoitustuottojen kanssa saavuttavat rahastointitavoitteen. Arvion mukaan rahastointitavoite saavutetaan noin vuonna 2020. Sen jälkeen rahaston varoja käytetään siten kuin erikseen tarkemmin säädetään. Rahastointiajan pidentäminen mahdollistaa rahaston varojen käytön aikana, jolloin väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat julkiset menot ovat suurimmillaan. Jotta rahastolain mukainen rahastointitavoite on mahdollista saavuttaa, myös rahastosta vuosittain valtion talousarvioon tehtävää siirtomäärää tarkistetaan. Siirrettävä määrä mitoitetaan siten, että se on 40 prosenttia valtion vuotuisesta eläkemenosta. Valtion eläkerahaston, valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin välistä rahastolaissa säädettyä työnjakoa tarkistetaan vastaamaan nykyistä tilannetta. Valtion eläkerahasto toimii itsenäisenä organisaationa valtiovarainministeriön valvonnassa eikä rahasto enää olisi valtiokonttorin hoidossa. Myös valtiovarainministeriön oikeus saada tarvittavat tiedot valvontatehtävänsä toteuttamiseksi kirjataan lakiin. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM ylitarkastaja Riikka Rask 1603 4945)

Laki yleisistä kielitutkinnoista (HE 86/2004 vp). Uudessa laissa kielitutkintojärjestelmä ja sen hallinto säilyvät periaatteiltaan nykyisellään. Keskeisimmät muutokset koskevat kielitutkinnon määrittelyä, tutkinnon arvioinnin perusteena käytettävää taitotasoasteikkoa ja tutkintorekisteriä koskevien säännösten sisällyttämistä lakiin. Edelleen nykyinen tutkintojen järjestämislupamenettely korvataan sopimusmenettelyllä. Kielitutkinnoista perittäviä maksuja, arvioijarekisteriä ja muutoksenhakua koskeviin säännöksiin tehdään lisäksi perustuslain vaatimia muutoksia. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (HE 155/2004 vp). Lailla säädetään pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista, jotka toteutetaan kauppa- ja teollisuusministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiannosta. Osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien yrittäjien ja yritysten rahoitusosuudesta säätäminen nostetaan asetustasolta lakitasoiseksi ja käsitteistöä kehittämispalveluiden osalta tarkennetaan. Varsinaisia muutoksia osaamisen kehittämispalveluiden sisältöön tai niiden tuottamiseen ei tehdä. Laki tulee voimaan 1.1.2005 (KTM hallitussihteeri Eerikki Nurmi 1606 3506)

Laki apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 160/2004 vp). Apteekkimaksusta annettua lakia muutetaan siten, että apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta pysytetään noin 6,7 prosentin tasolla. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kolmannentoista pöytäkirjan kuolemanrangaistuksen poistamisesta kaikissa olosuhteissa ja vahvisti lain ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kolmannentoista pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 111/2004 vp). Lailla saatetaan voimaan vuonna 1950 tehtyyn Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 2000 tehty, kuolemanrangaistuksen poistamista kaikissa olosuhteissa koskeva kolmastoista pöytäkirja. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 1605 5729)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 12.11.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus pakolaisten oikeusasemaa koskevasta yleissopimuksesta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevasta pöytäkirjasta annetun lain voimaantulosta. Lailla nostetaan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset lain tasolle. Laki tulee voimaan 17.11.2004. Asetus tulee voimaan 17.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksen muutokset johtuvat pakolaisyleissopimukseen tehtyjen varaumien peruuttamisesta. Asetus tulee voimaan 17.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

Tasavallan presidentin asetus pakolaisten oikeusasemaa koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta annetun asetuksen 2 §:n muuttamisesta. Asetuksen muutokset johtuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan pöytäkirjaan tehtyjen varaumien peruuttamisesta. Asetus tulee voimaan 17.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Ronald Wrede 1605 5711)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.11.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Suurlähettiläs Ann-Marie Nyroosin tai hänen estyneenä ollessaan lähetystöneuvos Erik Lundbergin valtuuttaminen allekirjoittamaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevaan yleissopimukseen liittyvä neljästoista pöytäkirja yleissopimuksen valvontajärjestelmän muuttamiseksi. (UM lainsäädäntöneuvos Arto Kosonen 1605 5729)

Monenvälisestä ydinalan ympäristöohjelmasta Venäjän federaatiossa tehdyn puitesopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan hyväksyminen. (UM lähetystöneuvos Risto Rautiainen 1605 5589)

Suomen tasavallan ja Jordanian hasemiittisen kuningaskunnan hallituksen välisen sopimuksen hyväksyminen Jordanian kuningaskuntaan Irakin poliisijoukkoja kouluttamaan lähetettyjen suomalaisten poliisien asemasta ja suurlähettiläs Antti Koistisen tai hänen estyneenä ollessaan ministerineuvos Hans Ottelinin valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimus. (UM lähetystöneuvos Anu Laamanen Ryter 1605 5357)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 12.11.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Risto Veltheimin edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2005, ulkoasiainneuvos Pekka Oinosen edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2005, ulkoasiainneuvos Esko Hamilon edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.8.2005 ja ulkoasiainneuvos Benjamin Bassinin edustuston päällikön tehtävän päättyminen 31.10.2005. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Ritva Jolkkosen määrääminen Buenos Airesissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainneuvos Seppo Kauppilan määrääminen Dublinissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainneuvos Kaarlo Murron määrääminen Pariisissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainneuvos Maija Lähteenmäen määrääminen Madridissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.9.2005 lukien, ulkoasiainneuvos Antti Kuosmasen määrääminen Pekingissä olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.11.2005 lukien ja ulkoasiainneuvos Hannu Toivolan määrääminen Kantonissa olevan pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.1.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Markkinaoikeustuomari Maarit Leila Elina Lindroos markkinaoikeuden markkinaoikeustuomarin virkaan 1.12.2004 lukien, ma. hovioikeudenneuvos, käräjätuomari Erkki Olavi Koivula Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.12.2004 lukien, käräjätuomari Kari Paavo Juhani Janhunen Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.3.2005 lukien ja ma. hovioikeudenneuvos, asessori Eeva Matilda Perho Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.12.2004 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

Käräjätuomari Soile Mirja Kaarina Poutiainen Tuusulan käräjäoikeuden laamannin virkaan 1.12.2004 lukien, käräjätuomari Pirjo Anna Helena Kyllönen Tuusulan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2004 lukien, käräjätuomari Helena Marita Hannele Vihriälä Vantaan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.12.2004 lukien, määräaikainen laamanni, käräjätuomari Paavo Olavi Leppämäki Seinäjoen käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2005 lukien, käräjätuomari Anne Kaarina Heimola Kauhavan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2005 lukien ja käräjätuomari Arto Juhani Järvinen Espoon käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2005 lukien. (OM hallitusneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 11.11.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus metsäveroasetuksen muuttamisesta. Metsäveroasetuksen 13 ja 14 §:n metsäveroluvut ja verokuutiometrin rakenneluvut sisältävät Itä-Suomen lääniä koskevat kohdat muutetaan vuoden 2004 alusta voimaan tulleiden kuntajaotuksen muutosten johdosta. Jäppilän, Pieksämäen maalaiskunnan ja Virtasalmen kunnat poistetaan Itä-Suomen kuntaluetteloista. Itä-Suomen läänin kuntaluetteloon lisätään Pieksänmaa -niminen kunta, jolle on laskettu uudet metsäveroluvut. Metsäveroasetuksen 15 §:n keskimääräisiä vähennysprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä Rannikon, KeskiSuomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin metsäkeskuksen toimialueella sekä Ahvenanmaan maakunnassa. Asetus tulee voimaan 15.11.2004. (VM neuvotteleva virkamies Merja Taipalus 1603 3149)

Valtioneuvoston asetus ennakkoperintäasetuksen 15 §:n muuttamisesta. Pääomatulojen ennakonpidätysprosentti muutetaan 29 prosentista 28 prosenttiin pääomatulojen verokannan alenemisen mukaisesti. Tuloverolain 33 a pykälässä tarkoitetusta julkisesti noteeratun yhtiön osingosta ja sijaisosingosta toimitetaan ennakonpidätys. Ennakonpidätys lasketaan ja toimitetaan koko osingon määrästä. Laskennallisesti pidätysprosentiksi tulee 19,6 prosenttia maksettavan osingon määrästä. Koska osinkoihin kohdistuu jossain määrin myös tulonhankkimiskuluja ja muita vähennyksiä, pidätysprosentiksi tulee 19. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 11.11.2004 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää maastavientilupa Sako Oy:lle. Maastavientiluvan perusteella Sako Oy saa viedä maasta 31.12.2005 mennessä Sveitsiin 196 kpl Sako TRG-42 -tarkkuuskiväärejä optisine tähtäinlaitteineen ja huoltovaraosineen. Asiakas on Armasuisse, Kasernenstrasse 19, CH-3003 Bern, Switzerland. Tuotteiden loppukäyttäjä on Sveitsin puolustusministeriö. (PLM esittelijä Olli Ruutu 1608 8271)

Päätös myöntää vastavakuuksia vaatimatta omavelkainen valtiontakuu Finnvera Oyj:n enintään 500 miljoonan Ruotsin kruunun (55,3 miljoonan euron) määräisen joukkovelkakirjalainan maksamisen vakuudeksi. Valtiovarainministeriölle pidätetään oikeus antaa Finnvera Oyj:lle myöhemmin määräyksiä vastavakuuksien vaatimisesta valtiolle tai muista valtion asemaa takaajana turvaavista seikoista. Takauksesta ei peritä takausmaksua ottaen huomioon Finnvera Oyj:n kannattavuuden turvaamiseksi toteutetut valtion eri tukitoimet (alueellinen korkotuki, erityiskorkotuki, luotto- ja takaustappiotuki, toimintatuki). (VM hallitusneuvos Veikko Kantola 1603 4953)

Päätös määrätä kauppa- ja teollisuusministeriön ylitarkastaja, varatuomari Helena Saarinen ja ylitarkastaja, kauppatieteiden maisteri, Juris Doctor Heli Siukonen valtioneuvoston esittelijöiksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Päätös myöntää Oulun Seudun Sähkölle lunastuslupa ja ennakkohaltuunottolupa omaisuuden lunastamiseksi Oulunsalon ja Kempeleen kunnissa sijaitsevien kiinteistöjen alueille rakennettavaa 110 kV sähkönsiirtojohtoa varten (Oulunsalo-Riutunkari). (KTM ylitarkastaja Osmo Haltia 1606 4785)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 11.11.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 59/2004) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston päätökseksi (rikosrekisteritietojen vaihtamisesta). Ehdotuksen tarkoituksena on nopeuttaa jäsenmaiden rikosrekistereissä olevien tietojen vaihtoa. Ehdotus edellyttää sopimusvaltioiden oma-aloitteisesti viivytyksettä informoivan jäsenmaita heidän kansalaisilleen tuomituista rikosrekisteriin merkityistä rangaistuksista. Lisäksi ehdotetaan jäsenmaasta tulleen rikosrekisteritietoja koskevan pyynnön vastaanottaneelle osapuolelle velvollisuutta tietojen antamiseen viiden päivän kuluessa. Jotta nopea vastaaminen olisi mahdollista, tiedon pyytämiselle ja antamiselle ehdotetaan standardisoituja muotoja sekä edellytetään jokaiselta jäsenmaalta keskusviranomaisen perustamista. (OM lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula 1606 7724)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 60/2004) eduskunnalle ehdotuksesta komission asetukseksi (yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukia koskevat säännöt). Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä on säädetty komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004. Euroopan yhteisöjen komission nyt antaman ehdotuksen tarkoituksena on tehdä edellä mainittuun komission asetukseen pääosin lähinnä pieniä teknisiä muutoksia. Tämän lisäksi komission ehdotuksessa on kuitenkin myös tarkoitus säätää viljelijän hakemuksessaan ilmoittaman ja valvonnassa hyväksytyn kokonaispinta-alan erojen seuraamuksista sekä tukioikeuksien palauttamisesta kansalliseen varantoon tilanteessa, jossa viljelijä on saanut tukioikeuksia perusteettomasti. (MMM ylitarkastaja Tiina Malm 1605 4220)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 11.11.2004 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Kirsti Kivelä ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan, lähetystöneuvos Ari Heikkinen ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan ja määräaikainen lehdistösihteeri Petri Tuomi-Nikula ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan 1.12.2004 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Maarit Jalava 1605 5401)

Lainsäädäntöneuvos Jukka Ilmari Lindstedt oikeusministeriön lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden yksikön lainsäädäntöneuvoksen (A 28) virkaan 1.1.2005-31.12.2009. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Valtioneuvosto myönsi hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliölle palkatonta virkavapautta sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin virasta 1.1.2005-31.12.2006. (STM hallitussihteeri Heidi Haatainen-Manns 1607 3812)

Laamanni Reko Vilpas II piirin piirisovittelijaksi ja laamanni Juha Hyvärinen III piirin piirisovittelijaksi seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 27.11.2004 lukien. (TM hallitusneuvos Mikko Salmenoja 1604 7986)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 10.11.2004 seuraavia asioita:

Toimikunnan asettaminen kunta-alan yhteistoimintamenettelyn sääntelyjärjestelmän kehittämistä varten toimikaudeksi 1.12.2004-31.5.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: hallitusneuvos Esa Lonka työministeriö; jäsenet: hallitusneuvos Arto Luhtala sisäasiainministeriö, neuvottelupäällikkö Heikki Saipio Kunnallinen työmarkkinalaitos, neuvottelupäällikkö Jukka Sädevirta Kunnallinen työmarkkinalaitos, apulaisneuvottelupäällikkö Pirkko Leivo Kunnallinen työmarkkinalaitos, työmarkkinalakimies Noora Nordberg Kunnallinen työmarkkinalaitos, henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Vantaan kaupunki, osastopäällikkö Päivi Ahonen Kunta-alan unioni, neuvottelupäällikkö Merja Ailus Kunta-alan unioni, johtaja Jukka Kauppala Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö TNJ ry, lakimies Jouni Vattulainen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry ja lakiasiamies Jari Järvi Tekniikan ja Peruspalveluiden Neuvottelujärjestö KTN ry; sihteerit hallituseuvos Heli Backman sisäasiainministeriö ja työmarkkina-asiamies Markku Roiha Kunnallinen työmarkkinalaitos; pysyvä asiantuntija: professori Niklas Bruun Svenska Handelshögskolan. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Kansanopistojen, valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten ja opintokeskusten opintotoiminnan valtionosuuden perusteena käytettävien yksikköhintojen laskeminen ja määrääminen vuodelle 2005. Yksikköhinnat lasketaan vuodelle 2005 vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 §:n 1-4 momentin mukaisesti vuonna 2003 toteutuneiden kustannusten pohjalta. Edellä todetuista säännöksistä poiketen laskennassa on otettu huomioon valtion vuoden 2005 talousarvioon liittyvän hallituksen esityksen (181 /2004 vp.) mukaisesti kustannustenjaon tarkistuksesta 17 prosenttia. Vuosien 2001-2003 kustannustason muutokset on otettu huomioon päätetyn suuruisina eli täyttä määrää alempina. Lisäksi yksikköhinnoissa otetaan huomioon kustannustason arvioitu muutos vuodesta 2003 vuoteen 2005. Kustannustason arvioidusta muutoksesta on otettu vuonna 2005 huomioon kolmeneljäsosaa eli 2,3 prosenttia. Yksikköhinnat määrätään arvonlisäverottomina lukuun ottamatta opintokeskuksia, joista kaikki ovat yksityisten yhteisöjen ylläpitämiä. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalan puhelin-, matkapuhelin- ja tietoliikennepalvelujen hankkiminen. (KTM neuvotteleva virkamies Ari Uusikartano 1606 3529)

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimus peruskorjattavista Vuorimiehentie 5 Espoon tiloista yhteensä 9244 htm2. Vuokra-aika alkaisi 1.4.2007 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (KTM nuorempi hallitussihteeri Sari Rapinoja 1606 3202)

Yrittäjien eläkelain mukaisen valtion ennakon vahvistaminen vuodelle 2005 54 miljoonaksi euroksi. (STM erikoissuunnittelija Minna Liuttu 1607 4423)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vuoden 2005 työttömyysvakuutusmaksuista. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2005 vahvistetaan siten, että maksu on palkkasumman 840 940 euron osalta 0,7 prosenttia ja sen ylittävältä osalta 2,8 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistetaan 0,5 prosentiksi. Kun työantajan työttömyysvakuutusmaksut vuonna 2004 ovat vastaavilta palkkasumman osilta 0,6 ja 2,5 prosenttia, keskimääräinen työnantajan maksu nousee 0,23 prosenttia. Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu vuonna 2004 on 0,25 prosenttia, joten maksu nousee nykyisestä 0,25 prosenttiyksikköä. Valtion liikelaitosten työttömyysvakuutusmaksu on 0,7 prosenttia palkkasumman 840 940 euroon asti ja sen ylittävältä osalta 1,9 prosenttia. Työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu vahvistetaan 0,7 prosentiksi ja yrityksen osaomistajan palkansaajan maksu 0,17 prosentiksi osaomistajille maksettujen työpalkkojen määrästä. Asetus tulee voimaan 1.1.2005 ja on voimassa vuoden 2005 loppuun. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 11.11.2004

Osaamiskeskusohjelmalle uudet painopisteet vuosille 2005-2006

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi torstaina 11. marraskuuta uudet painopisteet osaamiskeskusohjelman loppukaudelle vuosille 2005-2006. Lisäksi ministerityöryhmä puolsi aluelähtöisen huippuosaamisen hyödyntämiseen perustuvan osaamiskeskusohjelman jatkamista vuosina 2007-2013. Ohjelman tarkempi sisältö valmistellaan vuonna 2005.

Hallitus on strategia-asiakirjassaan ja päätöksessään valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista edellyttänyt, että osaamiskeskusohjelman kansalliset linjaukset tarkistetaan vuonna 2004.

Uusilla linjauksilla halutaan suunnata osaamiskeskusten toimintaa kansallisesti tärkeiden tavoitteiden mukaisesti. Esille nousevat kolme laajempaa painoaluetta: kansainvälisyys ja vetovoimaisuus, osaamisintensiivisten yritysten aktivointi kasvu-uralle sekä osaamisalapohjainen yhteistyö kansallisella ja alueellisella tasolla. Painoalueet kuvastavat myös pidemmällä aikavälillä niitä haasteita, joihin osaamiskeskusohjelmalla on kyettävä vastaamaan nykyisen 2006 päättyvän kauden jälkeen. Osaamiskeskukset ja niiden edustamat eri osaamisalat ovat elinkaarellaan eri vaiheissa, joten niiden edellytykset toteuttaa nyt esitettyjä toimenpiteitä ovat erilaiset.

Uudet teknologiat, globaalin talouden haasteet ja ohjelmasta saadut hyvät kokemukset puoltavat osaamiskeskusohjelman jatkamista myös vuoden 2006 jälkeen. Samalla ohjelmaa on kuitenkin uudistettava. Vuonna 2005 suunnitellaan ohjelman tulevaa rakennetta, sisältöä ja tavoitteita. Suunnittelussa huomiota kiinnitetään valmisteilla olevan ohjelman sekä muiden alue- ja innovaatiopoliittisten instrumenttien täydentävyyteen ja selkeään työnjakoon.

Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen erityisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa kansainvälisesti kilpailukykyisen, korkeaa osaamista vaativan yritys- ja tutkimustoiminnan sijoittumisen ja kehittämisen edellytyksiä. Valtioneuvosto on nimennyt nykyiset osaamiskeskukset vuoden 2006 loppuun asti.

Konkreettiset toimenpide-ehdotukset sekä lisätietoja ohjelmasta löytyy osoitteesta http://www.oske.net.

Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius, (09) 1604 4506 ja neuvotteleva virkamies Mika Pikkarainen (09) 1604 3497, sisäasiainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Suomi maailmantaloudessa -hankkeen ohjausryhmä luovutti loppuraporttinsa 9.11.2004 pääministeri Matti Vanhaselle. Loppuraportissa esitetään Suomen vahvuuksiin pohjautuva strategia suomalaisen työn ja tuotannon menestyksen varmistamiseksi kovenevan kilpailun oloissa. Strategian ytimenä on osaaminen ja sen jatkuva kehittäminen. Suomi voi globaalissa kilpailussa menestyä vain korkeaan osaamiseen perustuvana taloutena ja yhteiskuntana. Vaikka Suomen koulutus- ja innovaatiojärjestelmät ovat monelta osin maailman kärkiluokkaa, niissä on puutteita, jotka on kiireesti korjattava. Panostamalla määrätietoisesti osaamisen parantamiseen ja innovaatiojärjestelmän toimivuuteen Suomi voi hyödyntää suurten ja nopeasti kasvavien markkinoiden avautumisesta syntyviä uusia mahdollisuuksia. Erityisesti on pystyttävä vahvistamaan huippuosaamista ja levittämään sitä nykyisten kärkialojen ulkopuolelle, varsinkin palvelusektoriin. Ohjausryhmän loppuraportti ja siihen liittyvät selvitykset ovat luettavissa valtioneuvoston kanslian verkkosivuilla osoitteessa http://www.vnk.fi/vn/liston/vnk.lsp?r=1967&k=fi. Lisätietoja antavat ylijohtaja Anne Brunila, p. (09) 1603 3191, valtiovarainministeriöstä ja ohjausryhmän varapuheenjohtaja alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä, p. (09) 1602 2171, valtioneuvoston kansliasta.

Opintotuen kannustavuuden lisäämiskeinoja pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 9.11.2004 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmä ehdottaa opintotuen kannustavuuden lisäämiseksi ja opiskelijoiden työmarkkinoille siirtymisen nopeuttamiseksi verotuksessa tehtävän opintolainavähennyksen käyttöönottamista. Korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen määrää ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa 1.8.2005 lukien. Opintolainavähennys olisi suoraan verosta tehtävä vähennys määräajassa korkeakoulututkinnon suorittaneelle verovelvolliselle, joka lyhentää opintolainaansa. Opintolainavähennys olisi 30 prosenttia korkeakouluopintojen päättymislukukauden lopun opintolainan 2 500 euron omavastuun ylittävästä osasta. Opintolainavähennyksen voisi saada opiskelija, joka on hyväksytty korkeakouluun aikaisintaan kesän 2005 opiskelijavalinnassa tai opiskelija, joka kirjoittautuu läsnä olevaksi ensimmäisen kerran syyslukukaudelle 2005. Etuus kohdentuisi vain ensimmäiseen korkeakoulututkintoon. Työryhmän muistio on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr34/tr34.pdf. Lisätietoja antavat neuvotteleva virkamies Leena Koskinen p. (09) 1607 7443 ja ylitarkastaja Virpi Hiltunen, p. (09) 1607 7034, opetusministeriöstä.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilua koskeva kansainvälisen arvioinnin työryhmä julkisti loppuraporttinsa 9.11.2004. Arviointiraportin mukaan molempien korkeakoulusektoreiden (ammattikorkeakoulut, yliopistot) kehittäminen duaalimallin periaatteiden mukaisesti on tärkeää. AMK-jatkotutkinnot on liitettävä pysyvästi osaksi koulutusjärjestelmää. Tutkintonimikkeen tulee englanniksi olla Masters (maisteri), jota seuraa alakohtainen selvennys (esim. terveysteknologian maisteri tai yrittäjyyden maisteri). AMK-jatkotutkinnot ovat osa-aikaisia työelämän ohessa suoritettavia tutkintoja. Tulevaisuudessa tulisi pohtia ratkaisuja, jotka sallisivat AMK-jatkotutkinnon suorittamisen myös kokopäiväisenä opiskeluna. Tämä lisäisi mahdollisuuksia jatkotutkinto-opiskelijoiden kansainväliseen liikkuvuuteen. Jatkotutkintojen rahoituksen tulisi olla osa ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnosta voi kehittyä korkeatasoinen ammatillinen jatkotutkinto, jossa aikuisopiskelija voi elinikäisenä oppijana hyödyntää työelämässä hankittua kokemusta ja joka myös suoritetaan useimmiten työssäkäynnin ohessa ja siihen kiinteästi liittyen. Loppuraportti on luettavissa Korkeakoulujen arviointineuvoston verkkosivuilla osoitteessa http://www.kka.fi. Lisätietoja antavat professori Tauno Kekäle, p. 0400 761 619, Vaasan yliopistosta ja projektisuunnittelija Karl Holm, p. 050 5604 753, Korkeakoulujen arviointineuvostosta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimuksen rakenteellista kehittämistä pohtinut selvitysmies Jorma Rantanen luovutti raporttinsa 10.11.2004 opetusministeri Tuula Haataiselle. Selvitysmiehen mukaan yliopistojärjestelmää ei tule enää laajentaa eikä hajauttaa, vaan tulevassa kehittämisessä tulee painottaa sisällön, laadun ja vaikuttavuuden vahvistamista. Kaikessa yliopistotutkimuksessa tulee tavoitella huippulaatua. Kansainvälisiä huippututkimuksen instituutioita tulee myös aktiivisesti pyrkiä hankkimaan Suomeen. Suurten ja monialaisten yliopistojen tulee keskittyä kansainväliseen huippututkimukseen ja kansainvälisen kilpailukykynsä kehittämiseen. Yliopistojen ryhmittyminen verkostoiksi on suositeltavaa hajautumisen haittojen vähentämiseksi. Ammattikorkeakoulujen tutkimuksellisena haasteena on hajanainen rakenne, niukka julkinen resursointi, kasvava riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta ja toistaiseksi lyhyt tutkimusperinne. Selvitysmiehen mukaan tiedepoliittinen keskustelu on Suomessa vähäistä ja rajautunut pääasiassa hallinnon tai tutkimuksen suorittajaorganisaatioiden sisälle. Selvitysmiehen raportti on luettavissa opetusministeriön verkkosivuilla osoitteessa http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr36/tr36.pdf. Lisätietoja antaa selvitysmies Jorma Rantanen, puh. 0400 405 974.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.