Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 40/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.10.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 178/2004 vp) keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän Luxemburgissa 16.10.2001 tehdyn pöytäkirjan sekä antaisi suostumuksensa pöytäkirjan nojalla annettavaan väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen antamiseen. Pöytäkirjan tarkoituksena on tehostaa ja helpottaa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa rikosasioissa. Pöytäkirja täydentää keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä 29.5.2000 tehtyä yleissopimusta. Pöytäkirja sisältää määräyksiä muun muassa pankkitilitietoja koskevasta oikeusavusta sekä pankkisalaisuutta, vero-, tulli- ja valuuttarikoksia sekä poliittisia rikoksia koskevista kieltäytymisperusteista. Esitykseen sisältyy laki keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehtyyn yleissopimukseen liitettävän pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 179/2004 vp) laiksi vaalilain 5 §:n muuttamisesta. Vaalilain vaalipiirijakoa koskeva sääntely saatetaan vastaamaan ensi vuoden alusta voimaan tulevia kuntajaon ja maakuntajaon muutoksia. Nyt toteutuvilla kuntajaon muutoksilla ei ole vaikutuksia vaalipiirien välisiin rajoihin. Sen sijaan maakuntajaon muutoksesta, jossa Punkalaitumen kunta siirtyy Satakunnan maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan, seuraa muutos Satakunnan ja Pirkanmaan vaalipiirien väliseen rajaan. Kun vaalipiiristä valittavien edustajien määrä määräytyy niiden Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella, joilla väestötietojärjestelmän mukaan on ollut kotikunta Suomessa vaalipiirissä kuudennen vaalipäivää edeltävän kalenterikuukauden viimeisenä päivänä, muutos voi vaikuttaa myös vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrään. (OM lainsäädäntöneuvos Eero J Aarnio 1606 7694)

Esitys (HE 180/2004 vp) laiksi oikeusapulain muuttamisesta. Oikeusapulain muutoksella pannaan Suomessa täytäntöön oikeusapua rajat ylittävissä riita-asioissa koskeva Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2003/8/EY. Direktiivin johdosta oikeusapulakiin tehdään neljä pienehköä muutosta. Oikeusapua voivat Suomessa käsiteltävissä asioissaan saada henkilöt, joilla on koti- tai asuinpaikka unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Oikeusavun etu jatkuu oikeusavun saajan hyväksi annetun tuomion täytäntöönpanossa nykyistä laajemmin. (OM lainsäädäntöneuvos Tatu Leppänen 1606 7678)

Esitys (HE 181/2004 vp) laeiksi kuntien valtionosuuslain 30 pykälän, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b pykälän, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Lakeihin otetaan säännökset, joiden mukaan vuodesta 2005 toteutettavaksi tarkoitetun valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistuksen edellyttämät yhteensä noin 502 miljoonan euron valtionosuuksien lisäykset tehdään jaksotetusti neljän vuoden aikana vuosina 2005-2008. Vuosina 2005- 2007 valtionosuuksia lisätään yhteensä noin 86 miljoonalla eurolla kunakin vuonna. Loppuosa tarkistuksesta lisätään vuoden 2008 valtionosuuksiin. Lisäksi muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa säädettyä valtion ja kuntien välistä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannustenjakoa. Valtion osuutta korotetaan tilastoluokituksissa tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (SM ylijohtaja Cay Sevn 1604 2831)

Esitys (HE 182/2004 vp) laiksi rautatiej rjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä sekä laiksi rautatielain muuttamisesta ja laiksi Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun lain muuttamisesta. Laissa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä säädetään rautatieliikenteen liikenneturvallisuuteen välittömästi vaikuttavia liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Laissa säädetään myös liikenneturvallisuustehtäviä varten järjestettävästä koulutuksesta sekä liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentilan arvioinnista ja arviointimenettelystä. Lailla valtuutetaan rautatieviranomaisena toimiva Ratahallintokeskus antamaan tarkemmat määräykset liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentilavaatimuksista ja niiden arvioinnista sekä terveydentilan lääketieteellisistä arviointiperusteista ja -menetelmistä. Rautatieyritys, rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä ja radanpitoa harjoittava yritys antavat liikenneturvallisuustehtävän kelpoisuusvaatimukset täyttävälle henkilölle kelpoisuustodistuksen tehtävään. Ne pitävät palveluksessaan olevista henkilöistä kelpoisuusrekisteriä, johon talletetaan laissa tarkoitettuja liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuutta koskevat tiedot. Kelpoisuustodistusta ja kelpoisuusrekisteriä koskevia lain säännöksiä sovellettaisiin vuoden 2007 alusta lukien, jolloin rautateiden tavaraliikenne avataan yhteisölainsäädännön mukaisesti kilpailulle. Rautatielakiin ja Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annettuun lakiin tehdään eräitä vähäisiä, lähinnä hallintolain ja uuden kielilain voimaantulosta aiheutuvia muutoksia. Lisäksi rautatielakiin lisätään uusi säännös, joka koskee rautatiejärjestelmän turvallisuuteen vaikuttavia muita tehtäviä hoitavien henkilöiden terveydentila- ja ikävaatimuksia. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Esitys (HE 183/2004 vp) laiksi eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta. Ne vuonna 1941-1947 syntyneet Suomessa asuvat henkilöt, jotka ovat olleet erityisen pitkään, lähes yhtäjaksoisesti työttöminä 1.1.1992 lukien saavat työmarkkinatuen sijasta oikeuden eläketukeen. Eläketuki myönnetään kertaratkaisuna tälle ikäryhmälle, jos kaikki etuuden saamisen työttömyyttä koskevat edellytykset täyttyisivät 31.12.2004. Eläketuki on Kansaneläkelaitoksen myöntämä etuus. Eläketuki koostuu kansaneläkkeen tavoin määräytyvästä etuudesta sekä henkilön työhistorian perusteella 31.12.2004 mennessä karttuneesta työeläkkeen määräisestä osuudesta. Eläketuen saajalla on oikeus eläketulovähennykseen ja eläkkeensaajien asumistukeen. Eläketukea maksetaan henkilön 62 vuoden iän täyttämiseen saakka, jonka jälkeen hänellä on oikeus siirtyä ilman varhennusvähennystä vanhuuseläkkeelle. Esitykseen sisältyy lisäksi ehdotus tuloverolain muuttamisesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.5.2005. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Esitys (HE 184/2004 vp) laiksi vakuutetun sairausvakuutusmaksun, työnantajan sairausvakuutusmaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun suuruudesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Työnantajan kansaneläkemaksua korotetaan vuonna 2005 väliaikaisesti 0,016 prosenttiyksikköä. Maksun korotuksella rahoitetaan vuoden 2005 osalta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005-2009 toteutettavaksi ehdotettu työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttaminen. Korotuksella rahoitetaan vuoden 2005 osalta myös eräitä Lapin läänin kuntia ja saaristokuntia koskeva vuosien 2003-2005 maksuvapautuskokeilu. Lapin ja saaristokuntien maksukokeilun rahoittamiseksi vuoden 2003 alusta toteutettu työnantajan sairausvakuutusmaksun 0,014 prosenttiyksikön suuruinen väliaikainen korotus kumotaan vuoden 2005 alusta lukien. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Esitys (HE 185/2004 vp) laiksi työsopimuslain muuttamisesta. Työsopimuslain työsopimuksen päättämistä koskevaan lukuun lisätään työntekijän eroamisikää koskevat säännökset. Työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. Työsuhteen päättäminen ei siten edellytä nimenomaista päättämistointa, vaan se päättyy mainitun iän täyttyessä automaattisesti. Työsuhteen jatkaminen 68 ikävuoden jälkeen edellyttää aina sopimusta. Sopimus voidaan tehdä määräaikaisena riippumatta siitä, täyttyvätkö työsopimuslain määräaikaisen sopimuksen solmimiselle asetetut edellytykset. Jos sopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevana, sopimussuhteeseen sovelletaan muun muassa työsopimuslain työsuhteen päättämistä koskevia säännöksiä. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (TM lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger 1604 8932)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 1.10.2004 seuraavat lait:

Laki merimieseläkelain muuttamisesta, laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta, laki taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain muuttamisesta, laki yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta, laki maatalousyrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta, laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain muuttamisesta, laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki perhe-eläkelain 15 b §:n muuttamisesta ja laki Eläkevakuutusosakeyhtiö Kansan vakuutuskantaa vastaanottaneiden eläkelaitosten saamisten kuolettamisesta (HE 39/2004 vp). Merimieseläkejärjestelmään ulotetaan vastaavat lainmuutokset, jotka yksityisten työeläkealojen työeläkejärjestelmässä toteutetaan vuoden 2005 alusta. Vuoden 2005 alusta voimaan tuleviin lakeihin tehdään lisäksi eräitä teknisiä muutoksia. Merimieseläkelain mukainen eläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumaprosentin perusteella. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot ja eläkettä karttuu 18 ikävuodesta lähtien. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63 vuoden iässä tai jatkaa halutessaan työssä 68 ikävuoteen saakka. Osa-aikaeläkettä saa 68 ikävuoteen saakka. Tulevan ajan eläkepalkka ja elinaikakerroin ulotetaan myös merimieseläkejärjestelmään. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen vastaa työntekijäin eläkelain säännöksiä. Merimieseläkejärjestelmässä säilyy mahdollisuus saada vanhuuseläkettä niin sanotussa alennetussa eläkeiässä nykyisen vakuutusmaksujärjestelmän perusteella. Koko yksityisen alojen työeläkejärjestelmän osalta tarkistetaan eläkkeeseen vaikuttavan palkan käsitettä siten, että vuosilomakorvaus otetaan huomioon eläkettä kartuttavassa työansiossa. Palkattomilta ajoilta karttuvia eläketurvan säännöksiä täsmennetään sekä tehdään eräitä teknisluonteisia lainmuutoksia. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (STM apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen 1607 3865)

Tasavallan presidentti hyväksyi vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) liitteiden A ja B muutokset ja vahvisti lain vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) A liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 134/2004 vp). Lakiin sisällytetään myös varsinaisen voimaansaattamissäännöksen lisäksi eräitä ADR-sopimusta täydentäviä säännöksiä. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (LVM liikenneneuvos Seija Miettinen 1602 8563)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 1.10.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Asetuksella saatetaan voimaan biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja ja säädetään sen voimaansaattamislain (578/2004) voimaantulosta. Laki tulee voimaan 7.10.2004. Asetus tulee voimaan 7.10.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen muutoksen voimaansaattamisesta. Neljäs sopimuskieli (venäjä) lisätään Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimukseen. Sopimus tulee voimaan 11.10.2004. Asetus tulee voimaan 11.10.2004. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.10.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Valtuuskunnan asettaminen Euroopan unionin ja kolmentoista Aasian maan Hanoissa, Vietnamissa 8.-9.10.2004 järjestettävään ASEM V -huippukokoukseen ja ulkoasiainministeriön oikeuttaminen määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerit. Valtuuskunnan puheenjohtaja on pääministeri Matti Vanhanen ja varapuheenjohtaja valtiosihteeri Antti Peltomäki. Jäsenet ovat osastopäällikkö Päivi Luostarinen, yksikön päällikkö Pekka Metso, pääministerin erityisavustaja Helena Tuuri ja pääministerin erityisavustaja Jukka Salovaara. (UM ulkoasiainneuvos Mikko Pyhälä 1605 5523)

Suurlähettiläs Jukka Valtasaaren tai hänen estyneenä ollessaan ulkoasiainneuvos Matti Anttosen valtuuttaminen allekirjoittamaan Pohjois-Atlantin sopimuksen sopimusvaltioiden ja muiden rauhankumppanuuteen osallistuvien valtioiden välillä niiden joukkojen asemasta tehdyn sopimuksen toinen lisäpöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Suomen osallistuminen EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon (Althea) Bosnia-Hertsegovinassa. Suomi osallistuu EU-johtoiseen sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatio Altheaan noin 200 henkilöllä sekä tarvittaessa erikseen noin 32 hengen kansallisella toimeenpano-osastolla 1.10.2004 alkaen. Suomi tarjoutuu toimimaan operaation Pohjoisen osaston kehysvaltiona kesään 2005 saakka. (UM lähetystöneuvos Hannele Voionmaa 1605 5485)

Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan ratifioiminen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

GALILEO- ja GPS-satelliittinavigointijärjestelmien ja niihin liittyvien sovellusten edistämisestä, tarjonnasta ja käytöstä tehdyn sopimuksen hyväksyminen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

Maailmanlaajuista siviilisatelliittinavigointijärjestelmää (GNSS) koskevan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Israelin valtion välisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen. (LVM hallitusneuvos Mikael Nyberg 1602 8474)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 1.10.2004 seuraavat nimitysasiat:

Prikaatikenraali Juha Osmo Kilpiän määrääminen monikansallisen Pohjoisen osaston (Multinational Task Force North) komentajaksi Bosnia-Hertsegovinassa, Althea-operaatiossa 1.10.2004 lukien ja everstiluutnantti Veli-Matti Rintalan määrääminen suomalaisen rauhanturvajoukon komentajaksi Bosnia-Hertsegovinassa, Althea-operaatiossa 1.10.2004 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Vara-amiraali Esko Antero Illille sotilasedustajaksi Suomen pysyvään edustustoon Euroopan Unionissa (EU) ja edustustoon Pohjois-Atlantin liitossa (NATO) sekä Suomen pysyväksi sotilasedustajaksi EU:n sotilaskomiteassa ja sotilasedustajaksi NATOssa Brysselissä annetun määräyksen peruuttaminen 1.1.2005 lukien ja prikaatikenraali Kari Juhani Siikin määrääminen näihin tehtäviin 1.1.2005 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 30.9.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (579/2004) tulee voimaan 7.10.2004. Asetus tulee voimaan 7.10.2004, samaan aikaan kun biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvä Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Valtioneuvoston asetus kaupparekisteriasetuksen muuttamisesta. Eurooppayhtiölaki tulee voimaan 8.10.2004. Uuden lain vuoksi kaupparekisteriasetusta muutetaan siten, että siinä säädetään eurooppayhtiön perus- ja muutosilmoituksesta vastaavalla tavalla kuin osakeyhtiön ilmoituksista. Uusista ilmoituksista rekisteriviranomaisille aiheutuvat kustannukset katetaan maksuilla, jotka rekisteröintivelvollisilta peritään kaupparekisterin suoritteista. Asetus tulee voimaan 8.10.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 1606 7664)

Valtioneuvoston asetus yrityskiinnitysasetuksen 12 §:n muuttamisesta. Eurooppayhtiölaki tulee voimaan 8.10.2004. Yrityskiinnitysasetusta on tarkistettava siten, että siinä säädetään eurooppayhtiön kotipaikan siirrosta tai rajatylittävästä sulautumisesta yrityskiinnitysrekisteriin tehtävistä merkinnöistä. Uusista ilmoituksista rekisteriviranomaisille aiheutuvat kustannukset katetaan maksuilla, jotka rekisteröintivelvollisilta peritään kaupparekisterin suoritteista. Asetus tulee voimaan 8.10.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen 1606 7664)

Valtioneuvoston asetus valtion rahoituksen perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2005. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 16 §:n ja 24 §:n 2 momentin sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 §:n 5 momentin nojalla säädetään opiskelija-, opetustunti- ja asukaskohtaiset keskimääräiset yksikköhinnat, joiden mukaan lasketaan opetustoimen ja kirjaston yksikköhinnat vuodelle 2005. Keskimääräiset yksikköhinnat lasketaan mainittujen säännösten mukaisesti vuonna 2003 toteutuneiden kustannusten pohjalta. Laskennassa vuosien 2000-2003 kustannustason muutokset on otettu huomioon päätetyn suuruisina eli täyttä määrää alempina. Edellä todetuista säännöksistä poiketen kustannusten jaon tarkistuksesta otetaan valtioneuvoston 23.9.2004 sisällöltään hyväksymän valtion vuoden 2005 talousarvioon liittyvän hallituksen esityksen mukaan huomioon 17 prosenttia. Lisäksi keskimääräisissä yksikköhinnoissa otetaan huomioon kustannustason arvioitu muutos vuodesta 2003 vuoteen 2005 sekä arvioidut valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutokset. Kustannustason arvioidusta muutoksesta on otettu vuonna 2005 huomioon kolmeneljäsosaa eli 2,3 prosenttia. Asetusta tulee muuttaa, jos hyväksytty valtion talousarvio ja sen yhteydessä annetut lait poikkeavat tässä asetuksessa tarkoitetuilta osin valtion talousarvioesityksestä vuodelle 2005. Asetus tulee voimaan 1.1.2005, tai jos eduskunta hyväksyy vuoden 2005 talousarvion mainittua ajankohtaa myöhemmin, talousarvion hyväksymisajankohdasta lukien, jollei 2 momentista muuta johdu. Asetusta sovelletaan määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2005. (OPM lainsäädäntöneuvos Matti Lahtinen 1607 7262)

Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkintoasetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Ylioppilaskokelas, joka ei lukion opetussuunnitelman mukaan opiskele pakollisena oppiaineena toista kotimaista kieltä tai joka on 31.8.2004 mennessä vapautettu toisen kotimaisen kielen opiskelusta, voi valita tutkintonsa pakollisiksi kokeiksi äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen lisäksi kaksi vierasta kieltä ja joko matematiikassa tai reaaliaineissa järjestettävän kokeen. Mahdollisuus on vuoden 2007 loppuun. Hyväksytty ja hylätty koe voidaan uusia samoin kuin muut tutkintoon sisältyvät kokeet. Muu kuin edellä tarkoitettu ylioppilaskokelas, joka ei valitse toisen kotimaisen kielen koetta tutkintoonsa pakollisesti sisältyvän neljän kokeen joukkoon, joutuu sisällyttämään tutkintoon kaikille pakollisen äidinkielen kokeen lisäksi yhden vieraan kielen kokeen sekä matematiikassa ja reaaliaineissa järjestettävät kokeet. Asetus tulee voimaan 15.10.2004. (OPM hallitusneuvos Ulla Taskinen 1607 7466)

Valtioneuvoston asetus ajokorttiasetuksen muuttamisesta. Ajo-oikeuden laajuutta, kuljettajaopetuksessa käytettävää perävaunua ja ajonäytteen suorittamista koskevia säännöksiä muutetaan. Asetus tulee voimaan 15.10.2004. (LVM vanhempi hallitussihteeri Eija Maunu 1602 8571)

Valtioneuvoston asetus muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 voimaantulon edellyttämistä kansallisista järjestelyistä. Asetuksella säädetään muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1829/2003 voimaantulon edellyttämistä kansallisista järjestelyistä. Asetuksella säädetään asetuksen 1829/2003 edellyttämästä kansallisesta yhteysviranomaisesta sekä muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuusarvioinnista sekä ympäristöriskien arvioinnista vastaavista toimielimistä. Asetuksella säädetään myös muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen hyväksymistä koskevan kansallisen kannan muodostamisesta. Asetuksessa todetaan nykyiset kansalliset GMO-laboratoriot. Lisäksi säädetään velvoitteesta huolehtia siitä, että yleisö saa tiedon asetuksen 1829/2003 tarkoittamien asioiden käsittelystä. Muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen valvontaan sovelletaan, mitä elintarvikkeiden ja rehujen sekä ympäristöön levitettävien muuntogeenisten organismien valvonnasta on muualla säädetty. Asetus tulee voimaan 1.11.2004. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Haikonen 1606 3654)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 30.9.2004 seuraavat päätökset:

Päätös merkitä pöytäkirjaan eduskunnan kirjelmä valtioneuvoston selonteon johdosta koskien Suomen osallistumista EU:n sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon Bosnia-Hertsegovinassa (Althea) (VNS 5/2004 vp). (UM lähetystöneuvos Hannele Voionmaa 1605 5485)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä valtiontilintarkastajien täydennysvaalista (EK 14/2004 vp) pöytäkirjaan. Valtiontilintarkastajien jäseneksi on tullut valituksi kansanedustaja Rauno Kettunen. (VM neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo 1603 3052)

Päätös myöntää kunnanjohtaja Bengt Backmanille ero Merenkulkulaitoksen johtokunnan jäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen kunnanjohtaja Klas Nyström johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2005. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Päätös asettaa merimiesasiain neuvottelukunta 5.10.2004-4.10.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: hallitusneuvos Esa Lonka työministeriö; varapuheenjohtaja: lainsäädäntöneuvos Tarja Kröger työministeriö; jäsenet (varajäsenet suluissa): lääkintöneuvos Matti Lamberg sosiaali- ja terveysministeriö (ylitarkastaja Marja-Leena Hiltunen sosiaali- ja terveysministeriö), vanhempi hallitussihteeri Sirpa Kaittola sosiaali- ja terveysministeriö (yli-insinööri Harri Halme sosiaali- ja terveysministeriö), lakimies Maarit Mikkonen merenkulkulaitos (hallitussihteeri Pekka Kouhia liikenne- ja viestintäministeriö), osastopäällikkö Henrik Lönnqvist Suomen Varustamoyhdistys ry. (osastopäällikkö Jukka Kantola Suomen Varustamoyhdistys ry.), asiamies Kimo Kostiainen Ålands Redarförening r.f. (toimitusjohtaja Hans Ahlström Ålands Redarförening r.f.), toiminnanjohtaja Bo Gyllenberg Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund r.y. (varatoiminnanjohtaja Antti Palola Suomen Laivanpäällystöliitto-Finlands Skeppsbefälsförbund r.y.), asiamies Ritva Lähdesmäki Suomen Konepäällystöliitto-Finlands Maskinbefälsförbund ry. (asiamies Päivi Saarinen Suomen Konepäällystöliitto-Finlands Maskinbefälsförbund ry.), puheenjohtaja Simo Zitting Suomen Merimies-Unioni SM-U ry. (sopimussihteeri Klaus Lust Suomen Merimies-Unioni SM-U ry.) ja toimitusjohtaja Olof Widn Rahtialusyhdistys ry. (henkilästöpäällikkö Bengt Björkholm Rederi Ab Engship). (TM ylitarkastaja Heidi Nummela 1604 7988)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 30.9.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 44/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (lennonjohtajan lupakirjadirektiivi). Ehdotuksen tarkoituksena on lennonvarmistustoiminnan turvallisuuden lisääminen, lennonjohtajien pätevyysvaatimusten yhtenäistäminen ja lennonjohtajien Euroopan laajuisen liikkuvuuden lisääminen. Koulutuspalveluiden lupajärjestelmän tavoitteena on huomion kiinnittäminen koulutuksen laatuun ja palveluntarjoajien tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. (LVM vanhempi hallitussihteeri Rita Linna 1602 8556)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 30.9.2004 seuraavat nimitysasiat:

Oikeustieteen lisensiaatti Tommi Nieppola valtiovarainministeriön hallitussihteerin virkaan 15.10.2004 lukien. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Apulaisjohtaja, kauppatieteen maisteri Jan Erik Holmberg valtiovarainministeriön finanssineuvoksen virkaan 1.11.2004 lukien. (VM valtioneuvoston controller Tuomas Pöysti 1603 3025)

Valtioneuvosto myönsi hallitussihteeri Kari Peltolalle palkatonta virkavapautta valtiovarainministeriön hallitussihteerin virasta 1.10.2004-31.7.2007, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka hän on nimitettynä valtioneuvoston kanslian ylitarkastajan määräaikaiseen virkasuhteeseen. (VM vanhempi hallitussihteeri Ulla Vilhu 1603 4708)

Oikeustieteen kandidaatti Pia Rinne sosiaali- ja terveysministeriön hallitussihteerin (A 25) virkaan 1.10.2004 lukien. (STM osastopäällikkö Arto V. Klemola 1607 3795)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 29.9.2004 seuraavia asioita:

Vuoden 2004 talousarvion momentin 30.01.25 (Eläinlääkintähuolto) arviomäärärahan ylittäminen 600 000 eurolla. Määrärahan ylitys johtuu eläintautilain perusteella maksettavista Newcastlen taudin vastustamisesta aiheutuvista kustannuksista ja korvauksista. (MMM osastopäällikkö Matti Aho 1605 3380)

Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen paikallishallintokustannuksiin maksettavan valtion korvauksen kokonaismäärän vahvistaminen vuonna 2005 13 595 000 euroksi. (STM hallitusneuvos Riitta Kuusisto 1607 4360)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.