Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 38/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 14.9.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 142/2004 vp) laeiksi valtioneuvostosta annetun lain 6 §:n ja valtion virkamieslain 5 §:n muuttamisesta. Ministeriöiden johtamisjärjestelmää vahvistetaan siten, että ministerien tueksi voidaan tarvittaessa nimittää valtiosihteerejä. Ministerien henkilökohtaisen luottamuksen varassa toimiva valtiosihteeri nimitettäisiin ministerin toimikaudeksi. Valtiosihteeri toimisi ministerin apuna poliittiseen ohjaukseen ja asioiden valmisteluun liittyvissä tehtävissä. Valtiosihteeri olisi ministeriön johdossa esikunta-asemassa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Esitys (HE 143/2004 vp) laiksi kuntien valtionosuuslain muuttamisesta. Kuntien valtionosuuslakiin lisätään uusi määräaikaisesti voimassa oleva harkinnanvaraista yhteistoiminta-avustusta koskeva säännös. Avustusta voidaan myöntää kuntien laaja-alaiseen tai kuntien palvelujen järjestämisen, talouden ja kehittämisen kannalta merkittävään yhteistoimintaan. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005 alusta. Se olisi voimassa vuoden 2008 loppuun. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Esitys (HE 144/2004 vp) laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005-2009. Laki sisältää säännökset työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuvapautuksen toteuttamisesta Kainuun hallintokokeilualueella vuosina 2005-2009. Maksuvapaus koskee yksityisiä ja kuntatyönantajia. Maksuvapautuksen enimmäismäärä on 30 000 euroa kultakin palkanmaksuvuodelta maksettavasta sosiaaliturvamaksusta. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (SM kehittämispäällikkö Teemu Eriksson 1604 2526)

Esitys (HE 145/2004 vp) vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi. Vuodelta 2005 sovellettavan progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoihin tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus. Tuloveroasteikon inflaatiotarkistus pienentää valtion tuloveron tuottoa 160 miljoonaa euroa vuodelta 2005. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 146/2004 vp) laiksi tuloverolain muuttamisesta. Kotitalousvähennystä koskevia tuloverolain säännöksiä muutetaan. Kotitalousvähennys myönnetään myös työstä, joka on tehty verovelvollisen tai hänen puolisonsa vanhempien tai isovanhempien käyttämässä asunnossa. Vähennyksen myöntämisperustetta korotetaan siten, että verovelvollinen voi vähentää 30 prosenttia maksamistaan palkoista. Lisäksi tuloverolakiin lisätään säännös poliisikokelaalle maksettavan päivärahan verovapaudesta. Kotitalousvähennystä koskeva esitys vähentää verotuloja arviolta noin 15 miljoonaa euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 147/2004 vp) laiksi arvonlisäverolain 149 a §:n muuttamisesta. Pienyritysten kasvumahdollisuuksien edistämiseksi arvonlisäverolakia muutetaan siten, että verovelvollisuuden euromääräiseen alarajaan liittyvän veronhuojennuksen ylärajaa nostetaan 20 000 eurosta 22 500 euroon. Tämä merkitsee sitä, että pienyritysten tilitettävä vero nousee täyteen määrään vasta 22 500 euron tilikausittaisella liikevaihdolla. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 148/2004 vp) laiksi Kansaneläkelaitoksen rahoituksen väliaikaisesta muuttamisesta vuonna 2005. Kansaneläkelaitoksen rahoituksen turvaamiseksi sille tilitetään vuonna 2005 arvonlisäveron tuotosta 1 000 miljoonaa euroa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 149/2004 vp) laiksi eräiden juomapakkausten valmisteverosta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Juomapakkausten ympäristöohjaus hoidetaan edelleen verotukseen perustuvana siten, että verosta säädetään laki eräiden juomapakkausten valmisteverosta. Veronalaisia juomapakkauksia ovat pakkaukset, jotka sisältävät tullitariffin ryhmään 22 kuuluvia juotavia juomia. Verosta vapautetaan juomapakkaukset, jotka ovat uudelleentäytettäviä tai raaka-aineena hyödynnettäviä ja jotka kuuluvat panttiin perustuvaan palautusjärjestelmään. Raaka-aineena hyödynnettävien juomapakkausten verottomuus tulee kuitenkin voimaan vasta siirtymäajan kuluttua, joka on kolme vuotta. Siihen saakka sanotuista juomapakkauksista kannetaan veroa, joka on noin puolet niiden nykyisestä verosta. Samaa kolmen vuoden siirtymäaikaa sovelletaan verolain soveltamisalan piiriin säädettäviin uusiin tuotteisiin. Uudella verolla korvataan alkoholi- ja virvoitusjuomaveron lisävero. Jätelain nojalla ympäristöviranomaiset valvovat juomapakkausten palautusjärjestelmiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 150/2004 vp) laiksi arpajaisverolain 2 ja 4 §:n muuttamisesta. Totopeleistä suoritettavan arpajaisveron laskentaperustetta ja verokantaa muutetaan siten, että vero lasketaan totopeliin osallistumiseksi suoritettujen rahapanosten yhteismäärän sijasta rahapanosten ja pelaajille jaettujen voittojen erotuksesta. Verokanta korotetaan 5 prosentista 9,5 prosenttiin. Muutokset yhtenäistävät totopelien ja muiden yksinoikeudella toimeenpantavien hevoskilpailujen tuloksiin perustuvien arpajaisten verokohtelun. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 151/2004 vp) valtion talousarvioksi vuodelle 2005. Talousarvioesityksen tulojen kokonaismäärä ilman nettolainanottoa on 37,4 mrd. euroa ja määrärahat 37,6 mrd. euroa. Talousarvioesityksen kattamiseksi ehdotetaan 0,2 mrd. euron suuruista nettolainanottoa. Hallinnonaloille ehdotetaan 2 1/2 prosentin määrärahojen lisäystä. Valtionvelan korkomenojen arvioidaan supistuvan noin 12 prosentilla vuoden 2004 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Talousarvioesitys toteuttaa hallitusohjelman talous- ja finanssipoliittisia linjauksia ja hallitusohjelmassa sovittua menojenlisäysohjelmaa. Liikenneinfrastruktuuriinvestointeja rahoitetaan valtion omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla kehyspäätöksessä päätetyllä menettelyllä. Valtion tuloveroasteikkoon tulee 2 prosentin inflaationtarkistus. Muilta osin työn verotusta koskevat päätökset jätetään odottamaan mahdollista tulopoliittista ratkaisua. Kotitalousvähennystä laajennetaan ja vähennystä korotetaan. Arvonlisäveron verovelvollisuuden liukuvaan veronhuojennukseen ehdotetaan täyteen verovelvollisuuteen johtavan liikevaihtorajan korotusta verosta pienimpien yritysten kasvumahdollisuuksien parantamiseksi. Esityksessä ehdotetaan juomapakkausveron säätämistä, jolla korvataan virvoitusjuomaveroon ja alkoholi- ja alkoholijuomaveroon sisältyvä lisävero. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 152/2004 vp) laiksi valtion talousarviosta annetun lain 3 a §:n muuttamisesta. Yliopistojen tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen tehostamiseksi siirrytään järjestelyyn, jossa yliopistojen yksin tai yhdessä muiden kanssa perustamat osakeyhtiöt (yliopistoyhtiöt) voivat toimia yliopiston tutkimus- ja taiteellisen toiminnan tulosten kaupallisina hyödyntäjinä ja jossa hyödyntämisestä saatavat tulot voidaan ohjata välittömästi yliopistojen käyttöön. Järjestely edellyttää valtion talousarviosta annetun lain nettobudjetointia koskevan 3 a §:n soveltamisalan laajentamista yliopistojen tutkimus- ja taiteellisen toiminnan sekä yliopistoyhtiöiden kautta tapahtuvan tutkimus- ja taiteellisen toiminnan tulosten kaupallisen hyödyntämisen tuloihin ja menoihin. Näiden tulojen ja menojen nettobudjetoinnista on kuitenkin aina erikseen tarkemmin päätettävä talousarviossa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (VM hallitusneuvos Raija Isotalo 1603 3023)

Esitys (HE 153/2004 vp) laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain muuttamisesta. Valtion eläkerahaston rahastointitavoitteen tasoa tarkistetaan vastaamaan tasoltaan rahaston alkuperäistä rahastointitavoitetta eli yksityisten alojen eläkejärjestelmän rahastointiastetta. Rahastointitavoitteeksi määrä on 25 prosenttia valtion eläkevastuusta. Rahastoa kartutetaan, kunnes rahastoon jäävät varat yhdessä sijoitustuottojen kanssa saavuttavat rahastointitavoitteen. Arvion mukaan rahastointitavoite saavutetaan noin vuonna 2020. Sen jälkeen rahaston varoja käytetään siten kuin erikseen tarkemmin säädetään. Rahastointiajan pidentäminen mahdollistaa rahaston varojen käyttö aikana, jolloin väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvat julkiset menot ovat suurimmillaan. Jotta rahastolain mukainen rahastointitavoite olisi mahdollista saavuttaa, myös rahastosta vuosittain valtion talousarvioon tehtävää siirtomäärää tarkistetaan. Siirrettävä määrä mitoitetaan siten, että se on 40 prosenttia valtion vuotuisesta eläkmenosta. Valtion eläkerahaston, valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin välistä rahastolaissa säädettyä työnjakoa tarkistetaan vastaamaan nykyistä tilannetta. Valtion eläkerahasto toimii itsenäisenä organisaationa valtiovarainministeriön valvonnassa eikä rahasto enää olisi valtiokonttorin hoidossa. Myös valtiovarainministeriön oikeus saada tarvittavat tiedot valvontatehtävänsä toteuttamiseksi kirjataan lakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (VM ylitarkastaja Riikka Rask 1603 4945)

Esitys (HE 154/2004 vp) laiksi Metsähallituksesta. Laki Metsähallituksesta pohjautuu valtion liikelaitoksista annettuun lakiin. Laissa on otettu huomioon Metsähallituksen ominaispiirteet valtion suurimpana maa- ja vesiomaisuuden haltijana ja toiminnasta saadut kokemukset. Metsähallitus olisi edelleen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa rajoittavia yhteiskunnallisia velvoitteita ja liiketoiminnasta erillisiä julkisia hallintotehtäviä. Luonnonsuojelua koskevissa asioissa Metsähallitus toimisi ympäristöministeriön ohjauksessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (MMM hallitusneuvos Matti Setälä 1605 3352)

Esitys (HE 155/2004 vp) laiksi pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista. Lailla säädetään pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista, jotka toteutetaan kauppa- ja teollisuusministeriön tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimeksiannosta. Osaamisen kehittämispalveluihin osallistuvien yrittäjien ja yritysten rahoitusosuudesta säätäminen nostetaan asetustasolta lakitasoiseksi ja käsitteistöä kehittämispalveluiden osalta tarkennetaan. Varsinaisia muutoksia osaamisen kehittämispalveluiden sisältöön tai niiden tuottamiseen ei tehdä. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005 (KTM hallitussihteeri Eerikki Nurmi 1606 3506)

Esitys (HE 156/2004 vp) laiksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annettua lakia muutetaan siten, että lakiin lisätään työterveyshuollon erikoislääkärien koulutuksen tason ja koulutuksen määrällisen riittävyyden turvaamiseksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen rahoitusta koskevat säännökset. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM lääkintöneuvos Matti Lamberg 1607 4342)

Esitys (HE 157/2004 vp) laiksi sotilasvammalain muuttamisesta. Sotilasvammalakia muutetaan siten, että kuntien sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain mukaan sotainvalideille järjestämiä avopalveluja voidaan korvata niille invalideille, joiden sotilasvammain mukainen työkyvyttömyysaste on nykyisen 25 prosentin sijaan vähintään 20 prosenttia. Lainmuutos laajentaa korvauksen saajien piiriä ja edesauttaa sotainvalidien selviytymistä omassa kodissaan tukipalvelujen, omaishoidon tuen sekä avosairaanhoidon turvin. Sotilasvammalakia muutetaan lisäksi siten, että Ruotsissa pysyvästi asuville sotainvalideille voidaan korvata yhdestä päivittäisestä ateriasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. Lainmuutos saattaa Ruotsissa asuvat sotainvalidit tältä osin nykyistä tasavertaisempaan asemaan Suomessa asuvien sotainvalidien kanssa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Anne-Marie Brisson 1607 4355)

Esitys (HE 158/2004 vp) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen sairaanhoitokorvausten täyskustannusvastuun toteuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidon korvauksissa siirrytään pysyvään järjestelmään, jossa julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa annettu hoito korvataan samalla tavoin. Tavoitteena on nopeuttaa potilaan hoitoa. Vakuutusjärjestelmiltä valtiolle vuosittain peritystä täyskustannusmaksusta luovutaan. Vakuutuslaitokset korvaavat kuntalaskutuksen mukaiset hoidon kustannukset suoraan hoidon järjestäneelle kunnalle tai kuntayhtymälle. Tapaturma- ja liikennevakuutusjärjestelmä voi vaikuttaa niiden maksettaviksi tuleviin korvauskustannuksiin ohjaamalla tapaturma- ja liikennevahinkopotilaat maksusitoumuksella hoitopaikkaan, jossa hoito voidaan antaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Esityksellä ei puututa kuntien velvollisuuteen järjestää sairaanhoitopalveluja. Vakuutuslaitoksilla ei ole oikeutta päättää tapaturma- ja liikennevahinkopotilaiden hoidon sisällöstä eikä myöskään velvollisuutta hoidon järjestämiseen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten omarahoitusosuutta korotetaan vuodesta 2005 lukien nykyistä täyskustannusmaksua vastaavasti 9,94 eurolla asukasta kohden. Muutokset tehdään tapaturmavakuutuslakiin, liikennevakuutuslakiin, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion osuudesta annettuun lakiin sekä tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annettuihin lakeihin. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. Uusi sairaanhoidon korvausjärjestelmä koskee vain lain voimaantulon jälkeen sattuvia vahinkoja. (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 159/2004 vp) laeiksi maatalousyrittäjien eläkelain ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 13 ja 22 §:n muuttamisesta. Maatalousyrittäjien eläkelaitokseen perustetaan maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntirekisteri. Sen avulla edistetään maatalousyrittäjien työterveyshuollon tilakäyntien toteutumista ja tehostetaan maatalouden asiantuntijoiden osallistumista tilakäynneille. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäväksi säädetään rekisteritietojen tilastointi ja tietoihin perustuvien selvitysten laatiminen maatalousyrittäjien työolojen terveysvaaroista ja niiden ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi maatalousyrittäjien työterveyshuollon tehokkaan toteuttamisen yleinen edistäminen. Maatalousyrittäjien työterveyshuollon toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset rahoitetaan maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmästä. Tarvittavat lainmuutokset tehdään maatalousyrittäjien eläkelakiin ja maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005 (STM hallitussihteeri Jaakko Hannula 1607 3883)

Esitys (HE 160/2004 vp) laiksi apteekkimaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Apteekkimaksusta annettua lakia muutetaan siten, että apteekin liikevaihdon mukaan määräytyvän apteekkimaksun perusteita tarkistetaan ottamalla huomioon apteekkien liikevaihdon muutos. Muutoksen perusteella apteekkimaksun osuus apteekkien liikevaihdosta pysytetään noin 6,7 prosentin tasolla. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (STM hallitussihteeri Päivi Kaartamo 1607 4353)

Esitys (HE 161/2004 vp) laiksi eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta. Eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain piiriin lisätään karjan evakuointitehtäviin osallistuneet miehet ja partisaani-iskujen kohteeksi joutuneet henkilöt. Muutoksen johdosta erityisryhmien piiriin kuuluvien henkilöiden määrä lisääntyy noin 3 000. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. (STM hallitussihteeri Päivi Kaartamo 1607 4353)

Esitys (HE 162/2004 vp) laeiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain sekä elatusturvalain muuttamisesta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia sekä elatusturvalakia muutetaan siten, että niissä säädetään etuuksien toimeenpanosta ja rahoituksesta EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaisissa tilanteissa. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin sisällytetään säännökset kotihoidon tuen hoitorahan ja hoitolisän maksamisesta tilanteissa, joissa EU- tai ETA-maassa taikka Sveitsissä asuvalla lapsella on oikeus etuuteen Suomesta sosiaaliturva-asetuksen perusteella. Kansaneläkelaitos toimeenpanee kotihoidon tuen ulkomaille maksamisen ja vastaa toimeenpanosta aiheutuvista kustannuksista. Valtio rahoittaa tuen niissä tapauksissa, joissa lapsi ei tosiasiallisesti asu Suomessa. Elatusturvalain osalta elatustuen toimeenpano keskitetään yhteen kuntaan tilanteissa, joissa lapsella ei ole kotikuntaa Suomessa, mutta hänellä on oikeus sosiaaliturva-asetuksen perusteella elatustukeen Suomesta. Sosiaali- ja terveysministeriö tekee toimeenpanosta toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa. Valtio vastaa kokonaisuudessaan muihin EU- tai ETA-maihin maksettavien tukien rahoituksesta ja toimeenpanon kustannuksista. Valtio korvaa toimeksiantosopimuksen tehneelle kunnalle myös kustannukset, jotka aiheutuvat asetuksen soveltamiseen liittyvän asiantuntemuksen ylläpitämisestä ja muiden kuntien neuvonnasta. Lisäksi elatusturvalakiin lisätään säännös sosiaaliturva-asetuksen mukaisessa etuuksien yhteensovittamisessa tarvittavien tietojen luovuttamisesta Kansaneläkelaitokselle. Elatustuen osalta kyse olisi todennäköisesti noin kahden vuoden väliaikaisjärjestelystä, sillä uudistetun sosiaaliturva-asetuksen tullessa voimaan arviolta vuonna 2007 elatustuki poistuu sen soveltamisalasta. Lisäksi muutetaan lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia siten, että perheen yhdestä alle kolmivuotiaasta lapsesta maksettavan kotihoidon tuen hoitorahan määrä korotetaan nykyisestä 252,28 eurosta 294,28 euroon kalenterikuukaudessa ja yksityisen hoidon tuen hoitorahan määrä korotetaan nykyisestä 117,73 eurosta 137,33 euroon. Lisäksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettuun lakiin otetaan säännökset hoitolisän määrän vuositarkistuksesta. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Eeva Kangasniemi 1607 4352)

Esitys (HE 163/2004 vp) laiksi lapsiasiavaltuutetusta. Laki lapsiasiavaltuutetusta säädetään lasten aseman ja oikeuksien vahvistamiseksi yhteiskunnassa. Lapsiasiavaltuutetun toiminnan perustana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus. Lapsiasiavaltuutettu toimii yhteistyössä muiden viranomaisten, asiantuntijoiden ja muiden lasten asemaa ja oikeuksia edistävien toimijoiden kuten järjestöjen kanssa. Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on lasten oikeuksien ja etujen edistäminen yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä YK:n lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteutumisen edistäminen. Lasten omien mielipiteiden nostaminen julkiseen keskusteluun ja lapsen oikeuksista tiedottaminen myös lapsille itselleen kuuluvat valtuutetun keskeisiin tehtäviin. Lapsiasiavaltuutettu voi tehdä lasten asemaa ja yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia koskevia aloitteita. Muina vaikuttamiskeinoina valtuutettu käyttää ensisijassa suosituksia, ohjeita ja neuvoja. Lapsiasiavaltuutettu on toimissaan riippumaton ja hänellä on käytettävissään laaja asiantuntemus eri hallinnonaloilta. Valtuutetulla on oma toimisto. Lapsiasiavaltuutetun virka ja lapsiasiavaltuutetun toimisto sijoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen. Valtuutetun tueksi perustetaan laaja-alainen erilaista asiantuntemusta edustava neuvottelukunta, jossa myös kansalaisjärjestöillä on vahva edustus. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.9.2005. (STM hallitussihteeri Eeva Kangasniemi 1607 4352)

Esitys (HE 164/2004 vp) sairausvakuutuslaiksi annetun hallituksen esityksen (HE 50/2004 vp) täydentämisestä. Täydentävässä ehdotuksessa esitetään, että niin sanotuissa lyhytkestoisissa työsuhteissa työllistyvien vakuutettujen ansioperusteisen päivärahan määräytymisperusteita muutetaan kannustavammiksi. Ansioperusteisen etuuden määrää laskettaessa etuuden perusteena oleva jatkuva tulo voidaan laskea kuukauden tulosta. Kuukauden palkkatulo tai sitä vastaava korvaus voidaan kertomalla muuttaa 12 kuukauden tuloksi, jos vakuutettu ilman työkyvyttömyyden taikka vanhempainpäivärahaoikeuden alkamista olisi työllistynyt pidempään. Ansioon perustuva vanhempainpäiväraha voi määräytyä aiemmin maksetun vanhempainpäivärahan perusteena olleiden tulojen mukaisesti, jos uusi oikeus päivärahaan alkaa ennen kuin edellinen lapsi on täyttänyt kolme vuotta. Säännös koskisi vastavilla aikarajoilla myös adoptiotilanteita. Säännöstä sovelletaan, jos historiatuloja käyttämällä päivärahan taso olisi parempi kuin verotuksessa todettuja tuloja taikka kuuden kuukauden tuloja käyttämällä. Sairausvakuutuslain mukaisen vähimmäismääräisen päivärahaetuuden määrää korotetaan 11,45 eurosta 15,20 euroon päivässä. Myös työnantajalle maksettavaa vuosilomakustannusten korvausta korotetaan. Työnantajalle maksettavan vuosilomakustannuksen korvauksen määrä on työntekijälle maksettu etuus kerrottuna 1,55:llä. Sairausvakuutuslain mukaisten matkakustannusten korvauksen perusteena olevalla halvimmalla matkustustavalla tarkoitetaan ensisijaisesti julkista liikennettä ja siihen ketjutettua eri liikennevälineillä tehtyä matkaa taikka niin sanottua palveluliikennettä tai kutsujoukkoliikennettä. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Sairausvakuutuslaki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. Esitetyistä täydennyksistä lyhytkestoisen työllistymisen ja lähekkäisten synnytysten vaikutus päivärahan määrään on kuitenkin tarkoitettu voimaan 1.10.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 165/2004 vp) laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa. Niissä päivärahaetuuksissa, jotka määräytyvät henkilön työtulon perusteella, vähennetään työtulosta tai maksettavasta etuudesta työntekijäin eläkemaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 5,1 prosenttia. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 166/2004 vp) laeiksi kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 4 ja 7 a §:n ja kuntoutusrahalain 24 a ja 31 §:n muuttamisesta. Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annettuun lakiin tehdään harkinnanvaraiseen kuntoutukseen osoitettujen varojen käyttöä koskeva muutos, joka koskee yksilökohtaisen kuntoutuksen varoja ja niiden käyttöä. Muutos mahdollistaa Kansaneläkelaitokselle harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen osoitetun enimmäisrahamäärän käyttämisen seuraavina vuosina. Siirtyvää rahamäärää voidaan käyttää vain yksilökohtaiseen harkinnanvaraiseen kuntoutukseen. Matkakustannusten korvaamista koskevaa säännöstä muutetaan ensisijaisesti siten, että säännöksessä viitataan vastaaviin sairausvakuutuslain mukaisiin säännöksiin. Viittauksella sairausvakuutuslakiin mahdollistetaan ensinnäkin niin sanottu matkojenyhdistely myös kuntoutusmatkojen korvaamisen perusteena. Vaikeavammaiset kuntoutujat kuitenkin jätetään pois matkojen yhdistelyn piiristä. Erillisistä korvaus- ja omavastuujärjestelmistä kuntoutusmatkojen ja sairausvakuutuslain mukaisten matkojen välillä luovutaan. Korvauksissa siirrytään yhteen yhtenäiseen järjestelmään, jonka omavastuurajat vastaavat sairausvakuutuslaissa säädettyjä omavastuita. Harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen määrästä säädetään lain tasolla, ja samalla ylläpitokorvauksen määrää nostetaan 5,05 eurosta 8 euroon päivässä. Kuntoutusrahalakiin tehdään työeläkkeen indeksijärjestelmän muuttumisesta johtuva muutos kuntoutusrahalain mukaisiin indeksisäännöksiin. Kuntoutusrahalain mukaisten maksussa olevien etuuksien indeksitarkistuksessa käytetään työeläkeindeksiä. Vähimmäismääräisten ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan ja nuoren vajaakuntoisen kuntoutusrahan laissa säädetyn lähtötason korottamisessa käytetään niin ikään työeläkeindeksiä. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (STM hallitussihteeri Marjaana Maisonlahti 1607 3174)

Esitys (HE 167/2004 vp) laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Toimeentulotuesta annettua lakia muutetaan siten, että jatketaan kokeilua, jossa osa ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon tukea myönnettäessä. Huomioon ottamatta jätetään 20 prosenttia toimeentulotukea hakevan henkilön tai perheen ansiotuloista, kuitenkin enintään 100 euroa kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.4.2005. Säännöstä, jolla rajoitetaan henkilön tai perheen ansiotulojen huomioon ottamista, on tarkoitus soveltaa väliaikaisesti vuoden 2006 loppuun. (STM lakimies Lotta Silvennoinen 1607 4132)

Esitys (HE 168/2004 vp) laiksi sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Sosiaalihuoltolakiin lisätään sosiaalihuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva säännös. Kunnan tulee huolehtia siitä, että sosiaalihuollon henkilöstö peruskoulutuksen pituudesta, työn vaativuudesta ja toimenkuvasta riippuen osallistuu riittävästi sille järjestettyyn täydennyskoulutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa asetuksella tarvittaessa tarkemmat säännökset täydennyskoulutuksen sisällöstä, laadusta, määrästä, järjestämisestä, seurannasta ja arvioinnista. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2005. (STM ylitarkastaja Pirjo Sarvimäki 1607 3136)

Esitys (HE 169/2004 vp) laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle myönnettävän starttirahan myöntämisedellytyksiä väljennetään määräaikaisena kokeiluna. Kokeilussa tuen kohderyhmää laajennetaan. Työttömien työnhakijoiden lisäksi tukea voidaan myöntää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin ehdoin työstä tai työmarkkinoiden ulkopuolelta yrittäjäksi siirtyvälle. Lisäksi lakiin tehdään eräitä tarkennuksia, jotka koskevat starttirahan ja muiden henkilölle maksettavien työllistämistukien myöntämistä. Starttirahakokeilu on kaksivuotinen, kuitenkin niin, että kokeilussa myönnettyjä tukia voidaan maksaa vielä vuoden 2007 aikana. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8097)

Esitys (HE 170/2004 vp) laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lailla säädetään erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi myönnettävien avustusten myöntämisestä. Samalla täsmennetään säännöksiä, jotka liittyvät vuokra-asuntojen korkotukilainoituksen myöntämiseen siltä osin, kuin ne koskevat erilaisten muitten tilojen kuin asuintilojen kustannusten lainoittamista avustettavissa kohteissa. Uuden avustusjärjestelmän kautta tuetaan jatkossa myös opiskelija-asuntohankkeita sekä asunnottomien asuntohankkeita. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 1603 9646)

Esitys (HE 171/2004 vp) laiksi asuntojen korjaus- ja energia-avustuksista annetun lain muuttamisesta. Lainmuutos tekee mahdolliseksi korjausavustusten myöntämisen sosiaalisin perustein kiinteistökohtaisten talousjätevesijärjestelmien parantamisesta syntyviin kustannuksiin. Rakennusten tai tilojen käyttötarkoitusten muuttamisen korjausavustuksista luovutaan. Lisäksi luovutaan lähiöprojektialueiden erityisistä asunto-osakeyhtiöavustuksista. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (YM asuntoneuvos Riitta Kimari 1603 9646)

Tasavallan presidentti antoi 17.9.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 172/2004 vp) vuoden 2004 toiseksi lisätalousarvioksi. Määrärahojen lisäykset ovat 31,5 miljoonaa euroa ja tuloarvioiden nettolisäys on 407,0 miljoonaa euroa. Toinen lisätalousarvioesitys pienentää vuoden 2004 budjettitalouden alijäämäisyyttä 375,5 miljoonalla eurolla. Vuoden 2004 nimellisarvoiseksi nettolainanotoksi jää 4 miljoonaa euroa. (VM osastopäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 173/2004 vp) laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta. Valtion elokuvatarkastamon johtokunta lakkautetaan ja johtokunnan tehtävät siirtyvät pääosin viraston virkamiesjohdolle. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Esitys (HE 174/2004 vp) laiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. Lakiin tehdään muutokset energiapuun käytön lisäämiseksi. Laissa määritellään alueet, joilta kerättävästä energiapuun korjuusta maksetaan tukea. Tuen saaminen ei enää riippuu siitä, onko energiapuu korjattu laissa tarkoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Tuen piiri laajenee sekä energiapuun korjuun että haketuksen osalta. Koska korjuukustannuksissa on alueittaisia eroja, tuen määrä eriytetään vyöhykkeittäin. Lisäksi lakiin tehdään eräitä tarkistuksia energiapuun korjuu- ja haketustukiasian käsittelyssä tarvittavia asiakirjoja koskeviin vaatimuksiin. Energiapuun korjuuta ja haketusta koskevat säännökset siirretään omaksi luvukseen. Laki on tarkoitettu voimaan valtioneuvoston asetuksella. Laki olisi voimassa vuoden 2005 loppuun. (MMM ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen 1605 2415)

Esitys (HE 175/2004 vp) alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan hyväksymisestä sekä laeiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta. Vuoden 1997 muutospöytäkirjalla lisätään alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan (ns. Marpol 73/78 -yleissopimukseen) uusi VI liite, joka sisältää määräyksiä alusten aiheuttaman ilman pilaantumisen ehkäisemisestä. Muutospöytäkirja tulee voimaan 19.5.2005 kaikkien sellaisten valtioiden osalta, jotka ovat sitoutuneet muutospöytäkirjaan ennen mainittua ajankohtaa. Esitykseen sisältyvät laki alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvään vuoden 1978 pöytäkirjaan vuonna 1997 tehdyn muutospöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta. (LVM hallitusneuvos Sari Mäkelä 1602 8573)

Esitys (HE 176/2004 vp) kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi. Kansaneläkkeeseen tehdään maaliskuun alusta 2005 tasokorotus, jonka suuruus on 7 euroa kuukaudessa. Saman suuruinen tasokorotus tehdään myös leskeneläkkeen täydennysmäärään, maahanmuuttajan erityistukeen, luopumistuen täydennysosaan ja sukupolvenvaihdoseläkkeen täydennysosaan. Kansaneläkkeen tasokorotuksen johdosta sotilasavustuksen perusavustuksen määrä nousee 7 euroa ja ylimääräisen rintamalisän enimmäismäärä 3,15 euroa kuukaudessa. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Lait on tarkoitettu voimaan 1.3.2005. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

Esitys (HE 177/2004 vp) erikoissairaanhoitolain muuttamisesta Erikoissairaanhoitolakiin otetaan säännös erityistason sairaanhoidon keskittämisestä. Erityistason sairaanhoitoa koskevaa asetuksenantovaltuutta täydennetään siten, että erityistason sairaanhoidon keskittämisestä tiettyihin sairaaloihin voidaan antaa asetuksella tarkempia säännöksiä. Muutoksella on tarkoitus varmistaa laadullisesti riittävän korkeatasoisen toiminnan edellyttämä erityisosaaminen. Samalla muutetaan lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutuksesta sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle valtion varoista suoritettavan korvauksen perusteita. Nykyinen korvaus perustuu pelkästään tutkintojen määrään. Opiskelijamäärien muuttuessa korvaus reagoi varsin hitaasti peruskoulutuksen kustannusten muutoksiin. Tästä syystä valtionkorvauksen määräytymisperusteena huomioidaan myös lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden lukumäärä. (STM hallitussihteeri Päivi Salo 1607 4130)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 17.9.2004 seuraavat lait:

Laki kansanterveyslain muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 9 §:n muuttamisesta (HE 77/2004 vp). Terveydenhuollon lainsäädäntöä täsmennetään hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin kirjataan hoitoon pääsyn enimmäisajat. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskukseen on päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta, polikliinisiin tutkimuksiin kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseen hoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lisäksi selkeytetään sairaanhoitopiirien vastuuta hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia muutetaan siten, että potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta ja jos se muuttuu, hänelle on ilmoitettava muutoksen syy. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että lääkärien erikoismaksuluokkajärjestelmästä ja sen perusteella erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta perittävistä lisämaksuista luovutaan. Erikoismaksuluokan korvaa erityinen erityispoliklinikkatoiminta, jonka yhteydessä hoidettavilta potilailta voidaan periä normaalia poliklinikkatoimintaa korkeammat maksut. Lait tulevat voimaan 1.3.2005. Lääkärit, joilla on oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, säilyttävät lääninhallituksen antaman luvan mukaisen oikeutensa 29.2.2008 saakka. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, mitä vaikutuksia nyt hyväksytyllä uudistuksella on perusterveydenhuoltoon ja ennalta ehkäisevään työhön kunnissa ja miten perusterveydenhuoltoon ja ennalta ehkäisevään työhön kunnissa käytettävät resurssit uudistuksen jälkeen kehittyvät (STM neuvotteleva virkamies Riitta-Maija Jouttimäki 1607 3806)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 17.9.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa. Asetus tulee voimaan 30.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta annetun lain 26 b §:n 3 momentin voimaantulosta. Aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta annetun lain (933/2003) 26 b §:n 3 momentti tulee voimaan 27.9.2004. Asetus tulee voimaan 27.9.2004. (YM neuvotteleva virkamies Maija Pietarinen 1603 9736)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 17.9.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Suomen tasavallan hallituksen ja Armenian tasavallan hallituksen välisen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevan sopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojalle tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Terhi Hakalalle. (UM lähetystöneuvos Jukka Nysten 1605 5071)

Suomen tasavallan ja Ranskan tasavallan välisen turvallisuusluokitellun tiedon vaihtamisesta ja vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn yleisen turvallisuussopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen puolustusministeri Seppo Kääriäiselle tai hänen estyneenä ollessaan kansliapäällikkö Matti Aholalle. (OM lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin 1606 7693)

Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (ATP) liitteen 1 muutosten hyväksyminen. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Haikonen 1606 3654)

Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erityiskalustoa koskevan sopimuksen (ATP) liitteiden 1 ja 3 muutosten hyväksyminen. (KTM neuvotteleva virkamies Anne Haikonen 1606 3654)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 17.9.2004 seuraavat nimitysasiat:

Vilnassa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Timo Lahelman sivuakkreditointi Valko-Venäjälle. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään tehtävässä toimivan kehitysyhteistyöneuvos Marja-Liisa Kiljusen valtuutus toimia myös Kirgistanissa, Tadzhikistanissa ja Uzbekistanissa 1.11.2004 lukien sekä ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään tehtävässä toimivan ulkoasiainneuvos Terhi Hakalan valtuutus toimia myös Georgiassa. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Ma. erityisasiantuntija, hallinto-oikeustuomari Heikki Elis Jukarainen Oulun hallinto-oikeuden ylituomarin virkaan 1.12.2004 lukien, hovioikeudenneuvos Raija Tuulikki Karppinen Helsingin hovioikeuden hovioikeudenlaamannin virkaan 1.10.2004 lukien, hovioikeudenneuvos Jouko Juhani Rantanen Kouvolan hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.10.2004 lukien, ma. hovioikeudenneuvos, asessori Merja Anneli Söderström Helsingin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.10.2004 lukien, ma. hovioikeudenneuvos, hallinto-oikeustuomari Riitta-Liisa Hietala Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen virkaan 1.10.2004 lukien, ma. käräjätuomari, vanhempi oikeussihteeri Tuula Hannele Myllykangas Helsingin käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.10.2004 lukien ja viskaali Jukka Matti Hallavainio Lappeenrannan käräjäoikeuden käräjätuomarin virkaan 1.1.2005 lukien. (OM hallintoneuvos Heikki Liljeroos 1606 7608)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 14.9.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2005 voimavaroista. Kuntien käyttökustannusten valtionosuuden laskennassa käytettävät tekijät ja perustamishankkeiden valtionosuuden määrät hyväksytään. Lisäksi hyväksytään valtionavustuksen määrä erikseen kehittämishankkeisiin ja erikseen perustamishankkeisiin sekä päätetään, että osa kehittämishankkeiden valtionavustuksesta jätetään sosiaali- ja terveysministeriön käytettäväksi. Asetuksessa määritellään myös kehittämishankkeiden valtakunnalliset kriteerit. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

Valtioneuvosto antoi 16.9.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden lunastusluvasta annetun lain voimaantulosta. Laki (768/2004) tulee voimaan 30.11.2004, samaan aikaan kun tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehty yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan. Asetus tulee voimaan 30.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Valtioneuvoston asetus ydinenergialain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (769/2004) tulee voimaan 30.11.2004, samaan aikaan kun tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehty yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan. Asetus tulee voimaan 30.11.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Valtioneuvoston asetus eläinsuojeluasetuksen 20 §:n muuttamisesta. Asetuksella kielletään varustelemattomien kanahäkkien käyttöönotto 1.1.2005 lukien. Varustelemattomalla häkillä tarkoitetaan häkkiä, jossa kanat eivät voi nokkia ja kuopia pehkua, munia pesään ja istua asianmukaisella orrella sekä jonka pinta-ala on alle 750 cm2 häkissä pidettävää kanaa kohden. Asetus tulee voimaan 1.1.2005. (MMM eläinlääkintöneuvos Pirkko Skutnabb 1605 3386)

Valtioneuvoston asetus eräistä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä lainoista annetun valtioneuvoston asetuksen 17 ja 34 §:n muuttamisesta. Maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) nojalla myönnetyille lainoille annettavia maksuhelpotuksia koskeva säännös pannaan voimaan. Maksuhelpotuksia saa myöntää vain sellaisin ehdoin, jotka EY:n komissio hyväksyy valtiontukipäätöksessään. Siinä tapauksessa, että päätöstä ei anneta vielä vuonna 2004, kuluvan vuoden aikana saa myöntää helpotuksia vain osarahoitettua tukea saaville lainoilla ja asuntorahoituksena myönnetyille lainoille. Asetus tulee voimaan 22.9.2004. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus oikeuslääketieteellisistä tutkimuksista suoritettavista korvauksista. Korvaukset suoritetaan tutkimuksen tehneelle lääkärille tai hammaslääkärille. Uudella asetuksella voimassa olevia korvauksia, joita on edellisen kerran tarkistettu vuosina 1990 ja 1991, korotetaan 15 prosentilla. Samalla nykyisiin säännöksiin tehdään useita teknisluonteisia tarkistuksia, minkä vuoksi voimassa oleva asetus (1425/2001) kumotaan. Suoritettavien korvausten asialliset perusteet säilyvät kuitenkin pääosin ennallaan. Asetus tulee voimaan 1.10.2004. (STM hallitussihteeri Mervi Kattelus 1607 4161)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 16.9.2004 seuraavat päätökset:

Päätös hyväksyä Irlannin jäsenehdokkaan Aindrias Ó Caoimhin nimittäminen EY:n tuomioistuimen jäseneksi. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös asettaa valtuuskunta Guatemalan kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriön määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Päätös asettaa valtuuskunta Georgian kanssa sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevasta sopimuksesta käytäviin neuvotteluihin sekä oikeuttaa ulkoasiainministeriön määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerin. Valtuuskunnan puheenjohtaja on lähetystöneuvos Jukka Nystén. (UM lähetystöneuvos Tapani Lehtinen 1605 5546)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen syysistuntokaudelle 8.11.-12.11.2004 kansliapäällikkö Markku Linna sekä varaedustajaksi hallintojohtaja Håkan Mattlin ja vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 1607 7318)

Päätös määrätä valtioneuvoston edustajaksi Suomen ortodoksisen kirkkokunnan 25.10.2004 alkavaan XIX varsinaiseen kirkolliskokoukseen hallintojohtaja Håkan Mattlin ja varaedustajaksi vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck. (OPM hallitusneuvos Heikki Rosti 1607 7318)

Päätös asettaa patentti- ja rekisterihallituksen johtokunta ajaksi 17.9.2004-16.9.2007. Kokoonpano: puheenjohtaja: toimitusjohtaja Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät ry; varapuheenjohtaja: apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa kauppa- ja teollisuusministeriö; jäsenet: pääjohtaja Martti Enäjärvi Patentti- ja rekisterihallitus, johtaja Jukka Ahtela Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT ry, johtaja Leila Risteli Oulun yliopisto, tavaramerkkiasiamies Seija Saaristo Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry ja ylitarkastaja Eija Lanne Patentti- ja rekisterihallitus (henkilöstön edustaja). (KTM hallitusneuvos Timo Pekkarinen 1606 3566)

Päätös nimetä neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti sosiaali- ja terveysministeriöstä, hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä, poliisiylitarkastaja Eero Laine sisäasiainministeriöstä, neuvotteleva virkamies Olli Saarela opetusministeriöstä, hallitusneuvos Irmeli Virtaranta valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Rolf Eriksson Suomen Kuntaliitosta, sosiaali- ja terveysviraston päihdehuollon yhteispalvelujen johtaja Marja-Leena Nousiainen Vantaan kaupungista, sosiaalijohtaja Sinikka Särkkä Juupajoen kunnasta, kehittämispäällikkö Ritva Varamäki Terveyden edistämisen keskuksesta, professori Lasse Murto ja johtava ylilääkäri Stig-Eyrik Björkqvist Kårkullan kuntayhtymästä päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan asiantuntijoiksi. (STM hallitussihteeri Juhani Parkkari 1607 3787)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 16.9.2004 seuraavat nimitysasiat:

Lehdistösihteeri Pekka Aalto ulkoasiainhallinnon lehdistöneuvoksen virkaan 1.10.2004 lukien. (UM osastopäällikkö Ulla Väistö 1605 5400)

Oikeusasiamiehensihteeri, oikeustieteen tohtori Pasi Tapio Pölönen oikeusministeriön lainvalmisteluosaston lainsäädäntöneuvoksen(A 27) virkaan 1.10.2004-30.9.2009 ja erityisasiantuntija Janne Tuomas Kanerva lainsäädäntöneuvoksen (A 27) virkaan 1.10.2004-30.9.2009. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Oikeustieteen kandidaatti Anne-Marie Brisson sosiaali- ja terveysministeriön vanhemman hallitussihteerin (A 26) virkaan 1.10.2004 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 15.9.2004 seuraavia asioita:

Suostumus puolustusvoimien Elektroniikkalaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen. Puolustusvoimien Elektroniikkalaitos vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Riihimäellä sijaitsevien ilmatorjuntajärjestelmien testaus- ja ylläpitotilojen laajennuksen ja hankkeeseen liittyvän tiestön rakentamisen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.9.2005 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Suostumus puolustusvoimien/Suomenlahden Meripuolustusalueen ja Senaatti-kiinteistöjen välisen vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen. Suomenlahden Meripuolustusalue vuokralaisena allekirjoittaa Senaatti-kiinteistöjen kanssa Kirkkonummen Upinniemessä sijaitsevien johtamistilojen laajennus- ja parannushankkeen vuokrasopimuksen. Vuokra-aika alkaa 1.12.2005 ja voidaan irtisanoa päättymään aikaisintaan 20 vuoden kuluttua. (PLM vanhempi hallitussihteeri Jouko Okko 1608 8213)

Teknillisen korkeakoulun oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimus peruskorjattavista 3 180 htm2 ja rakennettavista noin 295 htm2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 15 vuotta, vuosivuokra ilman hoitokustannuksia noin 0,43 miljoonaa euroa (alv 0%). (OPM yliarkkitehti Liisa Munsterhjelm 1607 7341)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 10.9.2004

YK:n toiminnan turvaaminen Irakissa

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa keskusteltiin perjantaina 10. syyskuuta YK:n pääsihteerin pyynnöstä rahoittaa YK:n toiminnan suojaamista Irakissa.

YK valmistautuu palaamaan Irakiin YK:n turvallisuusneuvoston asiasta hyväksymien päätösten mukaisesti. Tavoitteena on Irakin olojen vakiinnuttaminen sekä valmistautuminen tammikuuksi suunniteltuihin vaaleihin. Turvallisuustilanne maassa on kuitenkin erittäin vaikea. YK:n paluun turvaamiseksi YK:n turvallisuusneuvosto valtuutti päätöslauselmalla 1546 suojajoukkojen perustamisen YK:n henkilökunnan, rakennusten ja toimintojen turvaamiseksi. YK:n pääsihteeri on esittänyt EU-maille pyynnön tukea tätä toimintaa etenkin rahallisesti.

Suomi on johdonmukaisesti korostanut YK:n itsenäisen roolin merkitystä Irakin tilanteen ratkaisussa. Suomi tulee vastaamaan myönteisesti YK:n pääsihteerin pyyntöön, ja varautuu antamaan 1 miljoonaa euroa avustuksena suojajoukkojen perustamiselle. Tuki annettaisiin YK:n kautta.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Elina Kalkku, p. (09) 1605 5480, ulkoasiainministeriö

Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko viimeisteltiin, Suomi Ottawan sopimukseen 2012

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa viimeisteltiin perjantaina 10. syyskuuta turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Tässä yhteydessä päätettiin, että Suomi liittyy henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012 ja hävittää jalkaväkimiinat vuoden 2016 loppuun mennessä.

Uskottava puolustuskyky ylläpidetään aientamalla vanhenevat jalkaväkimiinat korvaavien järjestelmien hankinnat vuosille 2009-2016 ja osoittamalla näille vuosille puolustushallinnon määrärahakehykseen tarvittavaa lisärahoitusta yhteensä 200 miljoonaa euroa, mikä otetaan huomioon arvioitaessa vuoden 2016 jälkeistä rahoitustarvetta.

Puolustusvoimien organisaatiomuutokset

Selontekoluonnoksen mukaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmä sopeutetaan vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia sekä vuoden 2001 selonteon mukaisena jatkettavia sodan ajan joukkomääriä. Uudet tehtävät, kansainvälisen yhteistoiminnan lisääntyminen sekä kustannusten jatkuva kohoaminen lisäävät painetta tehostaa entisestään rajallisten resurssien kustannustehokasta käyttöä. Muutokset toteutetaan siten, että uusi johtamis- ja hallintorakenne on valmis 1.1.2008.

Suurimmat muutokset tehdään maavoimissa. Pääesikuntaan kuuluva maavoimaesikunta lakkautetaan ja perustetaan erillinen Maavoimien esikunta Mikkeliin. Nykyiset maanpuolustusalueet ja sotilasläänit lakkautetaan. Maavoimien alueellisiksi johtoportaiksi perustetaan seitsemän sotilasläänin esikuntaa. Etelä-Suomen sotilasläänin esikunta sijoitetaan Helsinkiin, Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta Hämeenlinnaan, Pohjanmaan sotilasläänin esikunta Vaasaan, Itä-Suomen sotilasläänin esikunta Kouvolaan, Savo-Karjalan sotilasläänin esikunta Kuopioon, Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta Ouluun ja Lapin sotilasläänin esikunta Rovaniemelle. Etelä-, Länsi-, Itä- ja Pohjois-Suomen sotilasläänit ovat operatiivisia sotilasläänejä. Lakkautettavien sotilasläänien tilalle perustetaan tarvittaessa sotilasläänien alaisuudessa toimivat aluetoimistot asevelvollisuusasioiden ja muiden palveluiden hoitamiseksi ja yhteyden pitämiseksi reserviin.

Maavoimien koulutusorganisaatio muutetaan vastaamaan varusmieskoulutuksen mukaista tarvetta. Muutos toteutetaan muun muassa uudelleen organisoimalla ja yhdistämällä joukko-osastojen hallintoja ja organisaatioita sekä tarkistamalla niiden tehtäviä. Varuskuntien ylimääräisistä kiinteistöistä ja toiminnoista luovutaan puolustusministeriön päätöksellä.

Maavoimien aselajikoulujen keskittämisen mahdollisuudet selvitetään siten, että tulokset ovat käytettävissä seuraavan selonteon valmistelussa.

Puolustusvoimien Materiaalilaitoksella on kokonaisvastuu maavoimien sotavarustuksen kunnossapidosta ja varastoinnista. Laitoksen rationalisointia jatketaan. Sen toiminta sopeutetaan vastaamaan kriisiajan joukkojen määrää ja huoltotarvetta. Varikoita ja laitoksia yhdistämällä luodaan vahvoja järjestelmävarikoita. Tarpeettomiksi jäävistä alueista ja kiinteistöistä luovutaan. Osa toiminnoista tuotetaan jatkossa kumppanuustoiminnan kautta.

Puolustusvoimien uudelleenjärjestelyyn liittyen Merivoimien esikunta siirretään Helsingistä Turkuun. Myötävaikuttavina syinä ovat esikuntien uudelleenjärjestelyt Helsingin alueella sekä merivoimien tehtävät erilaisissa kriisitilanteissa. Järjestelyihin liittyen selvitetään merivoimien eri joukkojen ja laitosten mahdollisten päällekkäisten toimintojen yhdistämismahdollisuudet Turun alueella.

Merivalvontaa keskitetään ja kiinteää rannikkotykistöä supistetaan. Varusmieskoulutus Utön, Örön, Russarön ja Mäkiluodon linnakkeilla lopetetaan ja linnakkeet muutetaan vartiolinnakkeiksi vuoden 2005 kuluessa. Turun Rannikkopatteristo lakkautetaan joukkoyksikkönä vuoden 2006 loppuun mennessä.

Ilmavoimien organisaatiossa yhdistetään Tukilentolaivue Ilmavoimien Viestikouluun Luonetjärvellä vuonna 2005. Ilmavoimien Hawk-harjoitushävittäjäkalusto keskitetään Kauhavalle vuonna 2006, mihin liittyen selvitetään eurooppalaisen lentokoulutuskeskuksen perustamismahdollisuudet.

Eduskunnalle syyskuun lopussa Lisätietoja: valtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia p. (09) 1602 2006, valtioneuvoston tiedotuspäällikkö Asko Mattila, valtioneuvoston tiedotusyksikkö, p. (09) 1602 2012 tai 040 545 2023 ja viestintäjohtaja Jyrki Iivonen, puolustusministeriö, p. (09) 1608 8200 tai 050 568 0553

TALOUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 14.9.2004

Valtio pitää Fortum Oilin toteuttamismallia perusteltuna

Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on tänään käsitellyt valtion enemmistöomistuksessa olevan Fortum Oyj:n ehdottamaa suunnitelmaa siitä, kuinka öljyliiketoiminnan irrottaminen konsernista toteutetaan. Ministerivaliokunta pitää suunnitelmaa valtio-omistajan kannalta perusteltuna.

Tarkoituksena on, että osingonjaon ja osakemyynnin yhdistelmään rakentuvassa järjestelyssä valtiosta tulee Fortum Oil Oyj:n enemmistöomistaja. Nykytilanteessa osingonjakoa voidaan käyttää, sillä Fortum Oyj:n taloudellinen tulos ja rahoitusasema ovat kehittyneet selvästi vahvemmin kuin eduskuntakäsittelyn yhteydessä syksyllä 2003 saatettiin ennakoida. Näin valtion ei tarvitse sitoa resursseja osakkeiden hankintaan. Järjestely antaa yhtiölle selkeän omistajapohjan ja täyttää eduskunnan asettaman ehdon valtion määräysvallasta yhtiössä.

Öljyliiketoiminnan eriyttämistä Fortum-konsernista voidaan pitää hyvin perusteltuna toimenpiteenä, joka vahvistaa molempien energiayhtiöiden liiketoimintaedellytyksiä. Kummatkin yhtiöt voivat keskittyä kehittämään ydinliiketoimintaansa ja edistämään kilpailuasemaansa. Tämä luo yhtiöiden kaikille osakkeenomistajille entistä paremmat omistaja-arvon kasvun edellytykset.

Lisätietoja: johtaja Markku Tapio, puh. (09) 1606 3598 ja teollisuusneuvos Arto Honkaniemi, puh. (09) 1606 3578, kauppa- ja teollisuusministeriö

HALLITUKSEN ILTAKOULU 15.9.2004

Hallitus keskusteli sisäisen turvallisuuden ohjelmasta

Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 15. syyskuuta esitystä sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi.

Sisäisen turvallisuuden alueelta on puuttunut laaja, sektorirajat ylittävä useampivuotinen kehittämissuunnitelma, jolla olisi myös ylimmän poliittisen johdon tuki. Tilanteen korjaamiseksi ja pitkäjänteisen päätöksenteon ja kehittämistyön varmistamiseksi pääministeri Vanhasen hallituksen ohjelmassa päätettiin käynnistää sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Sisäasiainministeriön johdolla valmisteltu laaja poikkihallinnollinen ohjelma valmistui kesän alussa.

Ohjelma pohjautuu nykytilan arviointiin sekä tulevien uhkatekijöiden kartoitukseen. Ohjelma sisältää strategiset linjaukset ja toimenpiteet, joilla tulevaan kehitykseen vaikutetaan.

Tulevan kehityksen kannalta tärkeintä on estää syrjäytymisen lisääntyminen. Se on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Syrjäytyminen on edelleen merkittävä tekijä rikolliseen elämäntapaan päädyttäessä.

Ohjelmassa esitetään yhteensä 79 toimenpide-esitystä. Pääosa näistä toteutetaan olemassa olevilla resursseilla toimintaa tehostaen, yhteistyötä lisäämällä sekä resursseja uudelleen kohdentaen. Ohjelman rahoitusta tarkastellaan valtiontalouden kehyspäätöksen 2006-2009 yhteydessä.

Ohjelman keskeinen strateginen linjaus on ennalta estävän työn tehostaminen. Tällä halutaan vaikuttaa rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien syihin ja siten vähentää niiden määrää. Toinen tärkeä linjaus on rikosten kiinnijäämisriskin lisääminen, rikosten selvitystason nostaminen sekä rikosvastuun toteuttaminen nopeasti ja joutuisasti. Rikollisesta toiminnasta tulee joutua edesvastuuseen. Rikoskierteen katkaisun kannalta on tärkeää, että yhteys tekojen ja seurausten välillä on selkeä erityisesti nuorten rikoksentekijöiden kohdalla.

Onnettomuuksien, erityisesti koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrä on Suomessa korkea verrattuna muihin pohjoismaihin. Väestön ikääntymisen seurauksena onnettomuuksien määrä tullee lisääntymään nykyisestä ellei ennalta estävää työtä tehosteta. Erityisesti tulee parantaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä, sillä näiden väliset rajapinnat aiheuttavat suurimmat ongelmat onnettomuuksien vähentämistyössä.

Koko ohjelman läpi kulkeva tavoite on yhteistyön lisääminen sekä viranomaisten sisällä ja välillä että muiden sidosryhmien ja toimijoiden kanssa. Yhteistyöllä varmistetaan julkisten varojen tehokas käyttö turvallisuutta ylläpitävään työhön.

Rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia ennalta estävä työ on taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi väkivaltarikollisuudesta on arvioitu aiheutuvan 150 miljoonan euron välittömät kustannukset yhteiskunnalle. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden kustannukset yhteiskunnalle ovat vuositasolla 3-5 miljardia euroa.

Ohjelman merkitystä lisää kuluvan vuoden aikana lisääntynyt alkoholin käyttö ja siitä johtuvien haittojen lisääntyminen.

Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden väliset rajat ovat hämärtyneet. Kokonaiskuvan varmistamiseksi ja turvallisuutta koskevan päätöksenteon edellytysten edelleen lisäämiseksi sisäisen turvallisuuden ohjelman toteutumista tullaan seuraamaan rinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon seurannan kanssa.

Lisätietoja: sisäisen turvallisuuden ohjelman pääsihteeri Tarja Mankkinen, sisäasiainministeriö, p. (09) 1604 2211 ja sisäasiainministeriön verkkosivuilta osoitteessa www.intermin.fi/sisainenturvallisuus.

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 16.9.2004

Seutuyhteistyökokeilu laajenemassa

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina 16. syyskuuta seutuyhteistyökokeilun laajentamista seitsemälle uudelle seudulle. Uudet seudut olisivat Kaustisen seutu, Kemi-Tornion seutu, Kuopion seutu, Kuuma-seutu, Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu ja Ylivieskan seutu. Seutuyhteistyökokeilulain muutosesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle lokakuussa.

Lisäksi keskusteltiin uusien yhteistyökannustimien käyttöönotosta. Tällaisia ovat muun muassa lausuntomenettely maaseudun kehittämishankkeissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta merkittävä yhteistyötä mahdollistava poikkeus on mahdollisuus hoitaa työterveyshuolto seudullisena yhteistyönä erillään muusta terveydenhuollosta. Kokeiluseutujen yhteistyöelimet voisivat myös toimia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksen saajana.

Laki seutuyhteistyökokeilusta tuli voimaan 1.8.2002. Alkuperäisen lain oli tarkoitus olla voimassa vuoden 2005 loppuun. Lain voimassaoloaikaa jatkettiin vuoden 2012 loppuun asti. Kokeiluseutuja ovat olleet tämän ajan Hämeenlinnan seutu, Lahden kaupunkiseutu, Loimaan seutu, Nivala-Haapajärven seutu, Oulun seutu, Pieksämäen seutu, Pohjois-Lapin seutu ja Turunmaan seutu.

Lisätietoja: kehittämispäällikkö Teemu Eriksson (09) 1604 2526, sisäasiainministeriö

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Keskushallinnon tukitehtävien alueellistamista pohtineet työryhmät luovuttivat työnsä 15.9.2004 pääministeri Matti Vanhaselle. Työryhmät ovat kuvanneet kattavasti tukipalvelujen merkittäviä alueellistamismahdollisuuksia eri hallinnonaloilla. Työryhmien mukaan on tarkoituksenmukaista alueellistaa tukipalveluja hallinnonaloittain ja hallinnonalojen rajat ylittäen. Kaikkien tukipalvelutyöryhmien työlle on yhteistä alueellistamisen sitominen tuottavuuden ja laaja-alaisen hallinnon modernisoinnin edistämiseen. Työryhmien raportit löytyvät valtioneuvoston kanslian verkkosivuilta osoitteesta http://www.vnk.fi/tiedostot/pdf/fi/88654.pdf. Lisätietoja antavat valtiosihteeri Risto Volanen, p. (09) 1602 2006, valtioneuvoston kansliasta ja projektipäällikkö Ilpo Takanen, p. (09) 1604 4514, sisäasiainministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.