Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 31/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.7.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 129/2004 vp) Kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Rikostuomioistuin on kansainvälinen oikeushenkilö ja sillä on kunkin sopimusvaltion alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen sen päämäärien toteuttamiseksi. Sopimuksessa määrätään yksityiskohtaisemmin näistä erioikeuksista ja vapauksista. Sopimus Kansainvälisen rikostuomioistuimen erioikeuksista ja vapauksista on tehty New Yorkissa 9.9.2002. (UM apulaisosastopäällikkö Pentti Harvola 1605 5732)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.7.2004 seuraavat lait:

Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta ja laki valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 54/2004 vp). Asianajajien kurinpito- ja palkkioriita-asioiden käsittelyä uudistetaan. Kurinpitolautakunnan nimi muutetaan valvontalautakunnaksi. Lautakunnan kokoonpanoon kuuluu edelleen yhdeksän jäsentä, joista kolmen on nykyisen kahden asemasta oltava asianajajakuntaan kuulumattomia. Ulkopuoliset jäsenet nimittää valtioneuvosto. Lautakunta voi toimia kolmijäsenisinä jaostoina, jolloin jokaisessa jaostossa on yksi asianajajakuntaan kuulumaton jäsen. Asianajajien kurinpidollista seuraamusjärjestelmää kehitetään. Uutena seuraamuksena otetaan käyttöön seuraamusmaksun määrääminen. Asianajajalaissa säädetystä palkkioriita-asioiden välimiesmenettelystä luovutaan. Asianajajan palkkioon tyytymätön voi saattaa palkkioriidan valvontalautakunnan jaoston käsiteltäväksi. Puheenjohtajana toimii tällöin asianajajakuntaan kuulumaton jäsen. Jaosto antaa suosituksen palkkion kohtuullisesta määrästä. Lait tulevat voimaan 1.11.2004. (OM ulosottojohtaja Timo Heikkinen 1606 7773)

Laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta ja laki rikoslain 21 luvun 17 pykälän kumoamisesta (HE 144/2003 vp). Lähestymiskiellosta annettua lakia täydennetään niin sanotulla perheen sisäisellä lähestymiskiellolla, joka voidaan määrätä silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa hän ja kiellolla suojattava henkilö asuvat yhdessä, eikä hän saa ottaa yhteyttä suojattavaan henkilöön. Perheen sisäisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset ovat tiukemmat kuin tavallisen lähestymiskiellon määräämisen edellytykset. Perheen sisäinen lähestymiskielto voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi. Perheen sisäistä lähestymiskieltoa koskevat asiat on käsiteltävä kiireellisinä. Säännöksiä tavallisesta lähestymiskiellosta muutetaan siten, että kieltoa uudistettaessa lähestymiskielto voidaan määrätä vuoden sijasta enintään kahdeksi vuodeksi. Väliaikaista lähestymiskieltoa koskevia säännöksiä muutetaan. Rikoslain 21 luvun 17 pykälän säännös toimenpiteistä luopumisesta pahoinpitelyssä kumotaan. Pykälä sisältää pahoinpitelyn perustekomuotoa koskevan säännöksen mahdollisuudesta jättää syyte nostamatta silloin, kun asianomistaja omasta vakaasta tahdostaan pyytää, ettei syytettä nostettaisi. Laki lähestymiskiellosta annetun lain muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2005. Laki rikoslain 21 luvun 17 pykälän kumoamisesta tulee voimaan 1.10.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

Laki kunnallisen eläkelain muuttamisesta ja laki kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 34 pykälän muuttamisesta (HE 45/2004 vp). Kunnalliseen eläkejärjestelmään tehdään muutoksia, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo hyväksyttyjä muutoksia, mutta huomioivat kunnallisen eläkejärjestelmän erityispiirteet. Kunnallinen eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaa 18 vuoden iästä. Karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Kustannuksiin työntekijät osallistuisivat 53 vuoden iästä lähtien nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi. Eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iän täytettyään, mutta ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden eläkeikää. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että myös jatkuvat palvelussuhteet päätetään joulukuun lopussa 2004 ja niille lasketaan siihen mennessä saaduista ansioista eläkepalkka nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovutaan. Työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkautetaan siten, että tähän eläkkeeseen ei ole enää oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Työansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen 20 prosenttia. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. Eduskunnan lausumat; 1) Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, missä määrin nyt hyväksytty eläkkeiden normeeraus vaikuttaa alkavien eläkkeiden tasoon. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kuntasektorin naisvaltaisten, fyysisesti rasittavien matalapalkka-alojen työterveyshuollon ja työsuojelun mahdolliset puutteet ja laatii tutkimuksiin perustuvan toimenpideohjelman puutteiden korjaamiseksi ja työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden tehostamiseksi vuoteen 2007 mennessä. 2) Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, tarvitaanko lainsäädännön muutoksia sen varmistamiseksi, että työkyvyttömyyseläkkeiden myöntökäytännössä sekä työterveyshuollon ja työsuojelun järjestämisessä tulee riittävästi huomioon otetuksi niiden tehtävien erityisvaatimukset, jotka liittyvät yleiseen turvallisuuteen tai työn vastuullisuuteen yleisen edun kannalta. (SM neuvotteleva virkamies Rainer Alanen 1604 4644)

Laki tuloverolain muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki maatilatalouden tuloverolain 5 §:n muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki varallisuusverolain 39 §:n muuttamisesta, laki verotusmenettelystä annetun lain 29 §:n muuttamisesta, laki korkotulon lähdeverosta annetun lain 6 §:n muuttamisesta, laki tonnistoverolain 19 §:n muuttamisesta, laki verontilityslain muuttamisesta, laki yhtiöveron hyvityksestä annetun lain kumoamisesta ja laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 6 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 92/2004 vp). Osinkoverotuksessa yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan. Yhteisöveron verokanta alennetaan 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomatulojen verokanta 29 prosentista 28 prosenttiin. Korkotulojen lähdeveron verokanta samoin kuin rajoitetusti verovelvollisia koskeva lähdevero osingoista alenee 28 prosenttiin. Yhteisöveron alennus korvataan kunnille jako-osuuksia muuttamalla. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadusta osingosta 70 prosenttia on luonnolliselle henkilölle veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Muusta kuin julkisesti noteeratusta osakeyhtiöistä saadun osingon verotus muuttuu muun muassa siten, että pääomatulona saatu osuus osingosta on 90 000 euroon saakka verovapaata. Osuuskunnalta saatu osuuspääoman korko ja vastaavat suoritukset ovat luonnolliselle henkilölle 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin ne ylittävät 1500 euroa. Peitellystä osingosta 70 prosenttia on ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Osakeyhtiön yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintaan otetun velan korot voidaan viiden vuoden siirtymäkautena vähentää ansiotulosta menevästä verosta alijäämänhyvityksenä ilman euromääräistä rajaa. Osakeyhtiön ja eräiden muiden yhteisöjen saamat käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet ovat verovapaasti luovutettavissa, kun verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vuoden ajan vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön pääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin. Jos osakkeet eivät ole verovapaasti luovutettavia omistusajan, omistusosuuden tai yhtiön laadun vuoksi, luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia osakkeiden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenosta tehtävästä poistosta osakkeiden arvonalentumisen perusteella luovutaan kaikissa yritysmuodoissa. Verotuksen ns. kattosääntöä muutetaan siten, että verovelvolliselle maksuunpantavien verojen enimmäismäärä alennetaan 70 prosentista 60 prosenttiin, ja enimmäismäärään luetaan myös verovapaat osinkotulot. Lait tulevat voimaan 15.8.2004 lukuun ottamatta lakia yhtiöveron hyvityksestä annetun lain kumoamisesta, joka tulee voimaan 1.1.2005. Alennettuja verokantoja ja osinkoverotusta koskevia muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Siirtymävaiheessa vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa luonnollisten henkilöiden osinkotulojen veronalainen osuus on 70 prosentin sijasta 57 prosenttia ja yhteisöjen saamien osinkojen veronalainen osuus 75 prosentin sijasta 60 prosenttia. Muun muassa osakaslainan takaisinmaksuun säädettiin 5 vuoden siirtymäaika. Yhteisön saamien luovutusvoittojen verovapautta sekä luovutustappioiden ja vastaavien erien vähennyskelvottomuutta koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran jo vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Säännöksiä sovelletaan 19.5.2004 ja sen jälkeen tapahtuneisiin osakkeiden luovutuksiin ja yhtiön purkautumisiin, sekä tuona päivänä tai sen jälkeen päättyneenä verovuonna vähennettyihin arvonalentumispoistoihin. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että pikaisesti selvitetään ja selvityksen pohjalta tarvittaessa valmistellaan verosäädösten muutos siten, että osuuskunnan osuuspääomalle maksama korko rinnastetaan verotuksessa pääsääntöisesti listaamattoman yhtiön maksamaan osinkoon. Maatalouden tuottajaosuuskuntien jäseniä kohdellaan tasavertaisesti muiden osuuskuntien jäsenten kanssa. Mahdollisesti tarvittavat säädösmuutokset toteutetaan osuuskuntien jäsenille menevän voitonjaon verotusta kiristämättä. Samalla selvitetään, voidaanko ketjuverotus myös alle 10 prosentin omistukseen poistaa silloin, kun omistus liittyy läheisesti omistajien liiketoimintaan ja osuudet on omistettu vähintään 5 vuotta. Valmistelu tulee suorittaa siten, että mahdolliset säädösmuutokset voidaan saattaa voimaan vuoden 2005 verotuksessa. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Vuoden 2005 varallisuusveroasteikkolaki (HE 91/2004 vp). Lailla säädetään vuoden 2005 valtionverotuksessa sovellettavasta progressiivisesta varallisuusveroasteikoista sekä yhteisön varallisuusveroprosentista. Varallisuusveroasteikon alarajan korottaminen alentaa varallisuusveron tuottoa 17 miljoonaa euroa ja veroprosentin alentaminen 11 miljoonaa euroa. Varallisuusveroa maksavien lukumäärän arvioidaan alenevan noin kolmanneksella. Laki liittyy yritys- ja osinkoverouudistukseen. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Laki tuloverolain muuttamisesta sekä laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta (HE 96/2004 vp). Yksityishenkilöiden yli kymmenen vuotta omistaman omaisuuden hankintameno-olettama alennetaan 40 prosenttiin. Osakeannissa saatujen osakkeiden hankintamenon laskentaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen ja sen perusteella saaman osakkeen yhteenlaskettu hankintameno jaetaan uusille ja vanhoille osakkeille. Lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan lahjoittajan hankintameno, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden ennen kuin vähintään yksi vuosi on kulunut lahjoituksesta. Perintö- ja lahjaverolakia muutetaan tähän liittyen siten, että lahjaan näissä tilanteissa sisältyvä piilevä verovelka voidaan ottaa lahjan arvossa huomioon. Jos luovutus tapahtuu käypää hintaa alhaisemmasta arvosta, luovutus jaetaan luovutusvoittoa laskettaessa vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Tällöin luovuttajan hankintamenoksi katsotaan se osa hankintamenosta, jonka voidaan katsoa kohdistuvan vastikkeelliseen luovutukseen. Lisäksi tuloverolakia muutetaan siten, että omaisuuden luovutuksesta ei katsota syntyvän veronalaista tuloa, jos yhteenlasketut luovutushinnat jäävät verovuonna alle 1 000 euron. Tuloverolaissa säädettyä kiinteän omaisuuden luovutusvoiton veronhuojennusta supistetaan siten, että luovutettaessa kiinteää omaisuutta valtion liikelaitokselle veronhuojennus tulee sovellettavaksi ainoastaan silloin, kun omaisuus luovutetaan luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Ensiasuntoon kohdistuvan asuntolainan koroista muodostuneen alijäämähyvityksen korotus nostetaan kahteen prosenttiyksikköön. Lisäksi lapsiperheiden alijäämähyvityksen enimmäismääriä korotetaan. Lait tulevat voimaan 1.1.2005. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 15 ja 31 §:n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta (HE 69/2004 vp). Nykyinen laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta korvataan uudella samannimisellä lailla. Lailla saatetaan voimaan finanssiryhmittymien valvonnasta annetun direktiivin (2002/87/EY) määräykset. Lailla laajennetaan jonkin verran nykyisen lain mukaista rahoitus- ja vakuutusryhmittymän määritelmää. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille säädetään pakollinen vakavaraisuusvaatimus ja suuria asiakasriskejä koskeva rajoitus. Lisäksi säädetään monikansallisten ryhmittymien valvontavastuun jakautumisesta. Lisäksi erityisesti luottolaitoslainsäädäntöön tehdään eräitä muitakin kuin mainitusta direktiivistä johtuvia tarkistuksia, jotka johtuvat markkinoiden ja kansainvälisen valvontakäytännön kehityksestä. Lait tulevat voimaan 5.8.2004. (VM hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtaja Pekka Laajanen 1603 3040)

Laki valtion eläkelain muuttamisesta, laki valtion perhe-eläkelain muuttamisesta, laki kuukautta lyhyempien valtion palvelussuhteiden eläketurvan järjestämisestä annetun lain kumoamisesta ja laki valtion virkamieslain 35 §:n muuttamisesta (HE 46/2004 vp). Valtion eläkelakiin ja siihen liittyvään lainsäädäntöön tehdään muutoksia, joiden tarkoituksena on kannustaa työelämässä jatkamiseen nykyistä pidempään. Muutokset vastaavat pääosiltaan yksityisten alojen eläkejärjestelmään jo hyväksyttyjä muutoksia, mutta huomioivat valtion eläkejärjestelmän erityispiirteet. Valtion eläkelain mukainen eläke lasketaan kunkin vuoden ansioiden ja ikään sidotun karttumisprosentin mukaan. Siten eläkkeen määrään vaikuttavat koko työhistorian ansiot. Eläkkeen karttuminen alkaa 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 prosenttia vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 prosenttia ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään saakka 4,5 prosenttia. Kustannuksiin työntekijät osallistuvat 53 vuoden iästä lähtien nykyistä suuremmalla työeläkemaksulla. Vanhuuseläkeikä muuttuu joustavaksi ja eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle 63 vuoden iän täytettyään, mutta ennen nykyistä vanhuuseläkeikäänsä, ennen vuotta 1995 karttuneen eläkkeen määrä muunnetaan vastaamaan 63 vuoden ikää. Vuoden 2004 loppuun mennessä karttunut eläke lasketaan valmiiksi niin, että myös jatkuvat palvelussuhteet päätetään joulukuun lopussa 2004 ja niille lasketaan siihen mennessä saaduista ansioista eläkepalkka nykyisten säännösten mukaisesti. Näin laskettu eläke yhteensovitetaan muiden työeläkkeiden kanssa. Vuoden 2005 alusta lukien karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovutaan. Työttömyyseläke erillisenä eläkelajina lakkautetaan siten, että tähän eläkkeeseen ei enää ole oikeutta 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työntekijöillä. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen. Vuodesta 2009 käyttöön otettavalla elinaikakertoimella eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä tarkistetaan indeksillä, jossa palkkojen osuus on 20 prosenttia ja hintojen osuus 80 prosenttia. Työansiot korotetaan eläkkeen laskentahetken tasoon uudella palkkakertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 prosenttia ja hintojen osuus 20 prosenttia. Lait tulevat voimaan 1.1.2005 lukuun ottamatta lain valtion eläkelain muuttamisesta 3 §:n 3 momenttia, joka tulee voimaan 1.8.2004. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, tarvitaanko lainsäädännön muutoksia sen varmistamiseksi, että työkyvyttömyyseläkkeiden myöntökäytännössä sekä työterveyshuollon ja työsuojelun järjestämisessä tulee riittävästi huomioon otetuksi niiden tehtävien erityisvaatimukset, jotka liittyvät yleiseen turvallisuuteen tai työn vastuullisuuteen yleisen edun kannalta. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa, missä määrin nyt hyväksytty eläkkeiden normeeraus vaikuttaa alkavien eläkkeiden tasoon. Lisäksi eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää julkisen alan fyysisesti rasittavien matalapalkka-alojen työterveyshuollon ja työsuojelun mahdolliset puutteet ja laatii tutkimuksiin perustuvan toimenpideohjelman puutteiden korjaamiseksi ja työkykyä ylläpitävien toimenpiteiden tehostamiseksi vuoteen 2007 mennessä. (VM hallitusneuvos Veikko Liuksia 1603 4960)

Laki yliopistolain muuttamisesta (HE 10/2004 vp). Yliopistolain yliopistojen tehtäviä ja hallintoa koskevia säännöksiä tarkennetaan siten, että lakiin otetaan säännös, jonka mukaan yliopistojen tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi yliopiston hallitukseen on aina valittava vähintään yksi yliopiston ulkopuolinen henkilö. Yliopistojen tutkintorakenteen uudistamiseksi muutetaan lain opetusta ja opiskelijoita koskevia säännöksiä. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on pääsääntöisesti alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus. Laki tulee voimaan 1.8.2005. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuuden kirjata aikuiskoulutustehtävä yliopistolakiin ja että samassa yhteydessä selvitetään myös muutoksen taloudelliset vaikutukset. 2. Eduskunta edellyttää, että yliopistolain muutokseen liittyvien asetusten valmistelun yhteydessä turvataan Maanpuolustuskorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen rinnastettavuus muihin alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin sekä jatkotutkintoihin. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, onko Helsingin yliopiston kanslerin läsnäolo-oikeus valtioneuvoston istunnossa edelleen tarkoituksenmukaista. (OPM opetusneuvos Anita Lehikoinen 1607 7424)

Laki hukkakauran torjunnasta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki rehulain 25 §:n muuttamisesta, laki siemenkauppalain 18 §:n muuttamisesta, laki taimiaineistolain 7 b §:n muuttamisesta, laki eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta, laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain 9 ja 14 §:n muuttamisesta sekä laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain 26 §:n muuttamisesta (HE 70/2004 vp). Muutetaan eräissä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan laeissa olevat viittaukset hallintolailla kumottuihin hallinnon yleislakeihin viittauksiksi hallintolakiin ja viittaukset kielilakiin viittauksiksi uuteen kielilakiin. Lait tulevat voimaan 4.8.2004. (MMM hallitusneuvos Timo Tolvi 1605 2445)

Laki vesihuollon tukemisesta (HE 19/2004 vp). Lakiin vesihuollon tukemisesta kootaan säännökset vesihuoltotoimenpiteiden tukemisesta. Lailla korvataan yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteiden avustamisesta annettu laki ja valtion vesihuoltotöistä annettu valtioneuvoston päätös. Vesihuollon tukilainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja saatetaan osin vanhentunut lakiteksti vastaamaan vallitsevia tukikäytäntöjä. Vesihuollon tukemisen periaatteista säädetään nykyistä yhtenäisemmin ottaen huomioon vesihuoltolain tavoitteet. Samalla vesihuollon tukisäännökset sovitetaan yhteen valtionavustuslain säännösten kanssa. Lain nojalla vesihuoltotoimenpiteitä tuetaan nykyiseen tapaan myöntämällä toimenpiteen toteuttamiseen avustusta tai toteuttamalla hanke valtion työnä. Laki tulee voimaan 1.1.2005. (MMM vesihallintojohtaja Kai Kaatra 1605 3355)

Päästökauppalaki, laki ympäristönsuojelulain 43 §:n muuttamisesta ja laki Energiamarkkinavirastosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta (HE 49/2004 vp). Päästökauppalailla pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupasta. Lait tulevat voimaan 4.8.2004. Päästökauppalain 1 §, 6 §:n 3 kohta, 31 §, 37-41 §, 45-51 §; 62-65 §, 69 §:n 2 ja 3 momentti sekä 71 § tulevat voimaan kuitenkin valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa eduskunnan talousvaliokunnalle selvityksen ennen päästökauppalain 72 §:ssä tarkoitetun voimaantuloasetuksen antamista päästökaupan toimeenpanotilanteesta EU:ssa ja myös Suomessa. 2. Eduskunta edellyttää, että valtion on oltava mukana turvaamassa päästöoikeudet niitä tarvitseville uusille osallistujille, mikäli 2,5 Mt:n hiilidioksidipäästökiintiö osoittautuu riittämättömäksi. 3. Eduskunta edellyttää, että turpeen energiaveroa tulee alentaa ensimmäisen päästökauppakauden alusta lukien siten, että turpeen kilpailuasema energialähteenä ei heikkene päästökaupan seurauksena. (KTM neuvotteleva virkamies Päivi Janka 1606 4833)

Laki henkilöstörahastolain muuttamisesta (HE 100/2004 vp). Henkilöstörahastolakia muutetaan niin, että samaan konserniin ja saman voittopalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten yksittäisillä työntekijöillä on tietyin edellytyksin oikeus liittyä konsernin piirissä toimivan henkilöstörahaston jäseneksi. Yritysjärjestelytilanteiden helpottamiseksi rajoitetaan jäsenen rahasto-osuuden nosto-oikeutta konsernin sisällä tapahtuvissa rahaston jakautumis- ja yhdistymistilanteissa. Eurooppayhtiöitä koskevan lainsäädännön voimaantulon johdosta säädetään, että henkilöstörahasto voidaan perustaa myös Suomessa rekisteröityyn sivuliikkeeseen. Laki tulee voimaan 1.9.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 30.7.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavien maakuntalakien osalta, jotka näin ollen tulevat voimaan: Maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan eläinsuojelulain muuttamisesta, Ahvenanmaan maakunnan liikennerikoslaki, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan ajokorttilain muuttamisesta, maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan arkistolain muuttamisesta, maakuntalaki Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanosta annetun maakuntalain muuttamisesta, maakuntalaki kunnan virkamiehiä koskevan lainsäädännön soveltamisesta Ahvenanmaan maakunnassa ja maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan kunnallislain muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.7.2004 seuraavat nimitysasiat:

Dar es Salaamissa olevan suurlähetystön päällikön, suurlähettiläs Jorma Paukun sivuakkreditointi Kongon demokraattiseen tasavaltaan. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Heikki Ilmari Lyytinen Ilmavoimien komentajaksi 1.1.2005 lukien. Prikaatikenraali Antti Ensio Lankiselle monikansallisen Keskisen prikaatin (KFOR, Multinational Brigade Center/MNBC) komentajan tehtävään Kosovossa annetun määräyksen peruuttaminen 31.10.2004 lukien ja hänen määrääminen erityistehtävään Itäisen maanpuolustusalueen esikuntaan ajaksi 1.11. - 31.12.2004 ja edelleen Itäisen maanpuolustusalueen esikunnan esikuntapäälliköksi 1.1.2005 lukien. Prikaatin komentaja, prikaatikenraali Juha Osmo Kilpiän määrääminen erityistehtävään Pääesikuntaan 1.10.2004 ja Pääesikunnan apulaismaavoimapäälliköksi 1.1.2005 lukien. Osastopäällikkö, eversti Markku Juhani Koli kenraalin virkaan 1.1.2005 lukien viiden vuoden määräajaksi ja valmiuspäälliköksi Pääesikunnassa samasta ajankohdasta lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Everstiluutnantti Marko Juhani Ekströmille sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Liettuassa annettujen määräysten peruuttaminen 1.8.2004 lukien, everstiluutnantti Martti Johannes Kari sotilasasiamiehen tehtävään määrääminen Liettuassa 1.8.2004 lukien asemapaikkana Varsova, majuri Jussi Uolevi Anttila apulaissotilasasiamiehen tehtävään määrääminen Liettuassa 1.8.2004 lukien asemapaikkana Varsova. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Eversti Arto Räty puolustusministeriön vanhemman osastoesiupseerin virkaan (A 29) 1.10.2004 lukien kolmen vuoden määräajaksi. (PLM vanhempi hallitussihteeri Helena Hakomäki 1608 8120)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 29.7.2004 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä ylitarkastaja, filosofian kandidaatti Pekka Tervo valtioneuvoston esittelijäksi. (KTM neuvotteleva virkamies Tuula Pyykönen 1606 3554)

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.