Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 24/2004

Liite: Ministereiden sijaisuudet 10.6.2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 11.6.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 111/2004 vp) ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen kolmannentoista pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lailla saatetaan voimaan vuonna 1950 tehtyyn Euroopan ihmisoikeussopimukseen vuonna 2000 tehty, kuolemanrangaistuksen poistamista kaikissa olosuhteissa koskeva kolmastoista pöytäkirja. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Esitys (HE 112/2004 vp) eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi. Hallintolainkäyttölakia, hallinto-oikeuslakia, korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettua lakia sekä 32 muuta lakia muutetaan. Useisiin lakeihin tulee muutos, jonka mukaan valitukset hallintoviranomaisen päätöksestä ohjataan korkeimman hallinto-oikeuden asemesta ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen. Samalla tehdään eräitä muutoksia muutoksenhaussa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lisäksi hallintotuomioistuinten ratkaisukokoonpanoja kevennetään eräissä menettelykysymyksissä sekä asioissa, joiden ratkaisemiseen hallinto-oikeudessa osallistuu asiantuntijajäsen. (OM lainsäädäntöneuvos Arja Manner 1606 7692)

Esitys (HE 113/2004 vp) aserikoksia koskevien säännösten uudistamiseksi. Rikoslain 41 lukuun kootaan aserikoksia koskevat säännökset. Rikoslakiin siirretään nykyisin ampuma-ase- ja järjestyslain aseita koskevat vankeusuhkaiset rangaistussäännökset. Rangaistussäännöksiin ei tehdä sisällöllisiä muutoksia. Myös säännösten rangaistustaso säilyy nykyisellään. Ampuma-aserikokset jaetaan törkeysasteeltaan kolmeen portaaseen, ampuma-aserikokseen, törkeään ampuma-aserikokseen ja lievään ampuma-aserikokseen. Muita aserikoksia ovat vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkominen, vaarallisen esineen hallussapito ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapito. Ampuma-aselakiin jäävät vielä ampuma-aserikkomusta koskevat rangaistussäännökset. Aserikoksia koskevien säännösten siirtämisestä rikoslakiin aiheutuvat tarpeelliset muutokset tehdään myös ampuma-aselakiin, järjestyslakiin ja rikoslain määrättyihin lukuihin. Lisäksi ampuma-aselakiin otetaan säännökset poliisin oikeudesta tietyin edellytyksin hävittää ampuma-aselaissa tarkoitetut arvoltaan vähäiset aseen osat, kaasusumuttimet, patruunat tai erityisen vaaralliset ammukset. (OM lainsäädäntöneuvos Ilari Hannula 1606 7724)

Esitys (HE 114/2004 vp) riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi. Laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa säädetään. Sovittelu merkitsee vaihtoehtoa oikeudenkäynnille. Menettely perustuu osapuolten tahtoon ja käydään verraten vapaamuotoisesti, sovinnollista ratkaisua osapuolten lähtökohdista etsien. Sovittelijana toimii asianomaisen tuomioistuimen tuomari. Sovitella voidaan sekä asioita, jotka eivät vielä ole tuomioistuimessa muuten vireillä, että niitä, jotka ovat siellä kanteen johdosta käsiteltävinä. Saavutettava sovinto voi perustua yleisiin kohtuusnäkökohtiinkin ja se voidaan haluttaessa vahvistaa tuomioistuimessa niin, että siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen. Samassa yhteydessä uudistetaan myös säännökset, jotka koskevat sovinnon vahvistamista vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. (OM lainsäädäntöneuvos Iiro Liukkonen 1606 7653)

Esitys (HE 115/2004 vp) Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan ja liitteen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan sekä Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen ja Europolin, sen elinten jäsenten sekä Europolin apulaisjohtajien ja työntekijöiden erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymisestä sekä laiksi niiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen (HE 36/2004 vp) täydentämisestä. Hallituksen esitystä Euroopan poliisiviraston perustamisesta tehdyn yleissopimuksen vuoden 2000 ja 2002 muutospöytäkirjojen hyväksymisestä (HE 36/2004 vp) täydennetään lisäämällä hallituksen esitykseen asianomaiset muutospöytäkirjat. (SM ylitarkastaja Marjo Waismaa 1604 2722)

Esitys (HE 116/2004 vp) laiksi valtion liikelaitoksista annetun lain 20 §:n muuttamisesta. Valtion liikelaitoksista annetun lain soveltamista myöhennetään Ilmailulaitokseen yhdellä vuodella vuoden 2005 alusta vuoden 2006 alkuun. (VM hallitusneuvos Miliza Vasiljeff 1603 3220)

Esitys (HE 117/2004 vp) laeiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä asuintalovarauksesta verotuksessa annetun lain 1 §:n muuttamisesta. Varainsiirtoverolakia muutetaan väliaikaisesti siten, että kunnan omistaman, valtion asuntorahoitusta saaneen vuokratalon tai asumisoikeustalon taikka vuokratalo- tai asumisoikeustaloyhtiön osakkeiden luovutuksesta yhden tai useamman kunnan omistamalle osakeyhtiölle yhtiön osakkeita vastaan ei ole suoritettava varainsiirtoveroa. Verovapaus edellyttää Valtion asuntorahaston antamaa todistusta siitä, että luovutus täyttää verovapauden edellytykset. Lakia sovelletaan vuosina 2004-2007 tapahtuneisiin luovutuksiin. Varainsiirtoverolakiin ja asuintalovarauksesta annettuun lakiin tehdään lisäksi eräät lakitekniset muutokset. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Esitys (HE 118/2004 vp) Eurooppa-koulujen perussäännöstä tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tarkoituksena on, että eduskunta hyväksyy Suomen liittymisen Luxemburgissa 17.6.1994 solmittuun Eurooppa-koulun perussäännöstä tehtyyn yleissopimukseen, Convention Defining The Statute of The European Schools. Suomi liittyi vuonna 1995 alkuperäiseen Eurooppa-kouluja koskevaan sopimukseen. Tämä sopimus on kumottu yllä mainitulla vuonna 2002 kansainvälisesti voimaan tulleella sopimuksella, johon liittymällä tällä hetkellä puuttuva oikeudellinen perusta korjaantuu Suomen osalta. (OPM vanhempi hallitussihteeri Fredrik Forsberg 1607 7248)

Esitys (HE 119/2004 vp) laiksi öljysuojarahastosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Lailla öljysuojarahastosta säädetään niistä perusteista, joilla öljysuojarahastosta maksetaan korvauksia öljyvahingoista ja niihin varautumisesta. Laissa on säännökset myös öljysuojamaksusta ja öljysuojarahaston hallinnosta. Laki ei muuta nykyisiä maksu- ja korvausperusteita, mutta se selkeyttää ja täydentää vanhentunutta ja osin puutteellista lainsäädäntöä. Laeilla maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetun lain ja aluksista aiheutuvan vesien pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain muuttamisesta säädetään öljyvahinkojen torjuntatehtävien kuulumisesta yksittäisten kuntien sijasta pelastustoimen alueiden vastuulle. (YM lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio 1603 9447)

Esitys (HE 120/2004 vp) laiksi vesienhoidon järjestämisestä, laiksi ympäristönsuojelulain muuttamisesta ja laiksi vesilain muuttamisesta sekä maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen vesivaroja ja terveyttä koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lailla vesienhoidon järjestämisestä pannaan kansallisesti täytäntöön yhteisön vesipolitiikan puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY. Lait ympäristönsuojelulain ja vesilain muuttamisesta ovat tarpeen vesienhoidon järjestämisestä annetun lain vuoksi. Lailla vesienhoidon järjestämisestä pannaan täytäntöön myös kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn vuoden 1992 yleissopimuksen (SopS 71/1996) vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja. Lailla vesienhoidon järjestämisestä luodaan puitteet vesienhoidon suunnittelulle ja sen edellyttämille menettelyille. Vesienhoidon järjestämisestä vastaavat ensisijaisesti alueelliset ympäristökeskukset. Laissa säädetään vesienhoitoalueista, viranomaisten yhteistyöstä, vesien tilan yleisistä tavoitteista ja tilaan vaikuttavien tekijöiden selvittämisestä, seurannasta, vesien ominaispiirteiden tarkastelusta, vesien luokittelusta, vesienhoidon suunnittelusta sekä kansalaisten ja eri tahojen osallistumisesta suunnitteluun. Vesienhoitoalueilla laaditaan vesienhoitosuunnitelmat ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi toimenpideohjelmat. Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyy valtioneuvosto. Hoitosuunnitelmat tarkistetaan kuuden vuoden välein. Ensimmäisen vesienhoitosuunnitelman tulee olla valmis viimeistään 22.12.2009. (YM hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine 1603 9722)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 11.6.2004 seuraavat lait:

Laki työsuojeluhallinnosta annetun lain 3 §:n muuttamisesta (HE 181/2003 vp). Sosiaali- ja terveysministeriö voi toiminnan tehostamiseksi siirtää jonkun toimialan tai määritellyn tehtävän yhden tai useamman työsuojelupiirin työsuojelutoimiston valvontaan. Laki tulee voimaan 1.7.2004. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 260 8420)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ja laki kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta (HE 164/2003 vp). Maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdään sen toimivuutta parantavia muutoksia. Lupajärjestelmää joustavoitetaan mahdollistamalla rakennusten korjaaminen ja asuinrakennusten vähäinen laajentaminen rakennuslupamenettelyllä ilman suunnittelutarveratkaisua. Samoin poistetaan kahden erillisen poikkeamisen tarve antamalla alueellisille ympäristökeskuksille toimivalta ratkaista kunnalle kuuluvia poikkeamisia ratkaisun ollessa kunnan kannan mukainen. Toimenpideluvan edellytysten suhdetta rakennuslupaedellytyksiin tarkistetaan niin, että merkittävissä hankkeissa kaavalliset tai kaavan tarpeesta johtuvat edellytykset otetaan huomioon. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamista ohjaavia säännöksiä muutetaan niin, että ne koskevat myös suuryksiköiden merkittävää laajentamista ja sellaisia myymäläkeskittymiä, joilla on suuryksiköihin rinnastettavia vaikutuksia. Metsänhakkuuta koskevan maisematyöluvan voimassaoloaikaa pidennetään suunnitelmallisen metsänhakkuun helpottamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslakiin otetaan säännökset oikeudesta kaavoituksesta ja tonttijaosta johtuvien töiden suorittamiseen toisen maalla, mahdollisuudesta suorittaa välttämätön rakennustyö naapurin alueen kautta sekä rakennusrasitteen perustamisesta kunnan tarpeisiin. Myös katualueisiin kohdistuvien oikeuksien asemaa selkeytetään. Maankäyttö- ja rakennuslain ohella kiinteistönmuodostamislakiin tehdään muutoksia. Lakeihin otetaan ranta-asemakaavoissa yhteiskäyttöalueiksi osoitettujen alueiden toteuttamista koskevat säännökset. Lait tulevat voimaan 1.9.2004. (YM hallitussihteeri Jyrki Hurmeranta 1603 9567)

Tasavallan presidentti hyväksyi ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutokset sekä alusten ja satamarakenteiden kansainvälisen turvasäännöstön ja vahvisti lain ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain eräiden alusten ja niitä palvelevien satamarakenteiden turvatoimista ja turvatoimien valvonnasta, lain alusrekisterilain muuttamisesta ja lain rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 59/2004 vp). Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen eli SOLAS-yleissopimuksen liitteen muutosten ja kansainvälisen alusten ja satamarakenteiden turvasäännöstön eli ISPS-säännöstön pääsisältönä ovat määräykset sellaisista ennalta ehkäisevistä toimenpiteistä, joiden tarkoitus on suojella aluksia ja satamarakenteita laittomien tahallisten tekojen uhalta. Turvatoimilailla säädetään alusten ja satamarakenteiden turvatoimien parantamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen eli turvatoimiasetuksen täytäntöönpanon edellyttämistä seikoista. Turvatoimiasetuksella on SOLAS-yleissopimuksen merenkulun turvatoimia koskevat erityismääräykset sekä niihin liittyvä ISPS-säännöstö otettu osaksi yhteisöoikeutta. Alusrekisterilain muuttamisesta annettavalla lailla säädetään aluksen historiarekisteristä. Rajavartiolaitoksesta annetun lain muuttamisesta annettavalla lailla laajennetaan rajavartiolaitoksen toimivaltaa vastaamaan sille turvatoimilaissa annettavia uusia toimivaltuuksia. Laki ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta tulee voimaan tasavallan presidentin asetuksella. Muut lait tulevat voimaan valtioneuvoston asetuksella. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti toimiin saattaakseen matkustajaluetteloita koskevan sääntelyn vastaamaan perustuslain vaatimuksia. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 11.6.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Itämeren alueen koealuerahastosta Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Sopimus ja sopimuksen voimaansaattamislaki (443/2004) tulevat voimaan 19.6.2004. Lisäksi kumotaan sopimuksen väliaikaisesta soveltamisesta annettu tasavallan presidentin asetus (1376/2003). Asetus tulee voimaan 19.6.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (IGAD) kanssa tehdyn rahoitussopimuksen voimaansaattamisesta. Suomen tasavallan hallituksen ja Afrikan sarven alueen maiden yhteistyöjärjestön (Intergovernmental Authority on Development) välillä tehty rahoitussopimus on voimassa 5.5.2004 lähtien. Sopimuksessa sovitaan osapuolten velvollisuuksista ja vastuista yhteistyöhankkeen toteutuksessa. Asetus tulee voimaan 16.6.2004. (UM kehitysyhteistyöneuvos Heli Sirve 1605 6260)

Tasavallan presidentin asetus eräiden kansainvälistä ilmakuljetusta koskevien sääntöjen yhtenäistämisestä tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain ja valmismatkalain 24 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimus ja lait (1228/2002 ja 1229/2002) tulevat voimaan 28.6.2004. Asetus tulee voimaan 28.6.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Antti Leinonen 1606 7713)

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Euroopan eteläisen observatorion (ESO) välisen liittymissopimuksen, ESOn perustamista koskevan yleissopimuksen ja siihen liittyvän rahoituspöytäkirjan ja ESOn erioikeuksia ja -vapauksia koskevan pöytäkirjan voimaansaattamisesta sekä näihin sopimusjärjestelyihin liittyvän lain voimaantulosta. Sopimukset ja pöytäkirjat sekä laki (444/2004) tulevat voimaan 7.7.2004. Asetus tulee voimaan 7.7.2004. (OPM opetusneuvos Mirja Arajärvi 1607 7285)

Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen liitteen muutosten voimaansaattamisesta sekä yleissopimuksen liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Yleissopimuksen liitteen muutokset ja laki tulevat voimaan 1.7.2004. Asetus tulee voimaan 1.7.2004. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 4891)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 11.6.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Osmo Lipponen New Yorkissa olevan pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.10.2004 lukien ja ulkoasiainneuvos Juhani Väänänen Pietarissa olevan pääkonsulaatin päällikön tehtävään 1.2.2005 lukien. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Tasavallan presidentti peruutti eversti Jukka Mikko Pennaselle puolustusasiamiehen tehtäviin Saksan Liittotasavallassa annetut määräykset 1.9.2004 lukien ja sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Puolassa annetut määräykset 1.8.2004 lukien sekä määräsi eversti Jorma Heikki Tapio Ala-Sankilan sotilasasiamiehen tehtävään Saksan Liittotasavallassa 1.9.2004 lukien ja sotilasasiamiehen tehtävään Itävallassa 1.8.2004 lukien asemapaikkana Berliini, peruutti everstiluutnantti Juha Isto Tapani Wihersaarelle sotilas- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Itävallassa sekä sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Ukrainassa annetut määräykset 1.8.2004 lukien ja määräsi everstiluutnantti Martti Johannes Karin sotilasasiamiehen tehtävään Puolassa ja Ukrainassa 1.8.2004 lukien asemapaikkana Varsova, peruutti everstiluutnantti Marko Juhani Ekströmille sotilas-, laivasto- ja ilmailuasiamiehen tehtäviin Virossa ja Latviassa annetut määräykset 1.8.2004 lukien ja määräsi komentaja Risto Juha Antero Haimilan sotilasasiamiehen tehtävään Virossa ja Latviassa 1.8.2004 lukien asemapaikkana Tallinna sekä määräsi majuri Jussi Uolevi Anttilan apulaissotilasasiamiehen tehtävään Puolassa ja Ukrainassa 1.8.2004 lukien asemapaikkana Varsova. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

Eversti Vesa Kullervo Kangasmäelle Naton Kosovon sotilaallisen kriisinhallintaoperaation (KFOR) Suomen pataljoonan komentajan tehtävään annetun määräyksen peruuttaminen 1.8.2004 lukien ja everstiluutnantti Jari Teppo Juhani Kallion määrääminen suomalaisen rauhanturvajoukon komentajan tehtävään Kosovossa, KFOR-operaatiossa 1.8.2004 lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 10.6.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus työsuojelulautakunnista. Lailla työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista (400/2004) lakkautettiin työsuojelupiirien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostot ja siirrettiin niiden tehtävät työsuojelupiirien työsuojelutoimistoille. Asetus uudistetaan vastaamaan nykyistä tilannetta. Asetuksella kumotaan työsuojelulautakunnista ja työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostoista annettu asetus (200/1993). Asetus tulee voimaan 1.7.2004. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 2608 420)

Valtioneuvoston asetus työsuojeluhallinnosta annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella lisätään työsuojelun piiripäällikön tehtäviä hoitavan sijaisen pätevyysvaatimuksia ja poistetaan vanhentuneita ja päällekkäisiä säännöksiä. Asetus tulee voimaan 1.7.2004. (STM vanhempi hallitussihteeri Antti Posio (03) 2608 420)

Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen neuvottelukunnasta. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustetaan varhaiskasvatuksen neuvottelukunta. Asetuksessa säädetään neuvottelukunnan tehtävistä ja kokoonpanosta. Neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto. Asetus tulee voimaan 1.7.2004. (STM lakimies Anne Kumpula 1607 2364)

Valtioneuvoston asetus eräiden valtion asuntolainojen enimmäiskorosta. Eräille vanhoille valtion myöntämille asuntolainoille, perusparannuslainoille ja omaksilunastamislainoille säädetään enimmäiskorko, joka on toistaiseksi enintään 4,25 prosenttia. Enimmäiskorko sidotaan valtion 10 vuoden obligaatiolainojen 3 vuoden keskiarvokoron perusteella määräytyvään viitekorkoon siten, että viitekoron muuttuessa enemmän kuin 0,5 prosenttiyksikköä muutetaan enimmäiskorkoa vastaavasti. Asetus tulee voimaan 1.7.2004 ja sitä sovelletaan 1.10.2004 lähtien. (YM ylitarkastaja Anu Kääriäinen 1603 9578)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 10.6.2004 seuraavat päätökset:

Päätös Suomen edustautumisesta Eurooppa-neuvoston kokouksessa Brysselissä 17.-18.6.2004. Suomea edustaa kokouksessa pääministeri Matti Vanhanen avustajanaan ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja. Tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu kokoukseen sen käsitellessä hänen toimivaltaansa kuuluvia asioita. Eurooppa-neuvoston pääteemoja ovat nimityskysymykset (päätös komission puheenjohtajaehdokkaasta sekä neuvoston pääsihteerin/korkea edustajan ja neuvoston apulaispääsihteerin nimeäminen), oikeus- ja sisäasioiden Tampereen ohjelman seuranta ja jatkosta sopiminen, terrorismin vastaisen julistuksen toimeenpanon seuranta, laajentuminen, EU:n tulevien rahoituskehysten jatkokäsittely sekä talous- ja työllisyyskysymykset. (VNK EU-sihteeristön päällikkö Antti Peltomäki 1602 2180)

Päätös määrätä ministereille sijaiset (liite). (VNK hallitusneuvos Seija Salo 1602 4026)

Päätös Kullaan kunnan liittämisestä Ulvilan kaupunkiin. Päätös perustuu Kullaan kunnan ja Ulvilan kaupungin esitykseen valtioneuvostolle. Päätös tulee voimaan 1.1.2005. (SM ylitarkastaja Soile Lahti 1604 4654)

Periaatepäätös EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen soveltamisesta Suomessa. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka uudistuu lähivuosina maatalousministereiden kesäkuussa 2003 sopimien periaatteiden mukaisesti. Periaatepäätös koskee Suomessa sovellettavan tilatukijärjestelmän pääasiallista sisältöä. Periaatepäätös osoitteessa www.valtioneuvosto.fi Hallituksen toiminta Periaatepäätökset. (MMM ylitarkastaja Esa Hiiva 1605 2657)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 10.6.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 36/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (eurooppalaisen maksusuoritusmääräysmenettelyn käyttöönotto). Asetusehdotuksen tavoitteena on säätää uusi summaarinen velkomusmenettely tuomioistuimissa riidattomia siviilioikeudellisia saatavia varten. Asetus sääntelisi menettelyn, jota noudatettaisiin kun kantaja velkoo yksityisoikeudellista saatavaa vastaajalta. Menettely olisi komission ehdotuksen mukaan rinnakkainen jäsenvaltioissa voimassa oleville tai myöhemmin säädettäville velkomisprosesseille. Kysymys olisi uudesta vaihtoehtoisesta menettelystä nykyisten järjestelmien rinnalle. Ehdotettu menettely muistuttaa jossakin määrin meillä ennen vuonna 1993 toteutettua uudistusta voimassa ollutta maksamismääräysmenettelyä. (OM lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa 1606 7708)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 37/2004) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (järjestelmädirektiivin muuttaminen). Komission antama direktiiviehdotus pyrkii osaltaan edistämään Lissabonin strategian ytimenä olevaa vahvaa kilpailukykyä, pyrkimystä täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää toisaalta kaupallista ja toisaalta yksityistä tuontia koskevia säännöksiä, jotta tavaroiden vapaa liikkuminen ja sisämarkkinaperiaatteen toteutuminen voidaan varmistaa. Kuten tähänkin asti yhdessä jäsenvaltiossa kulutukseen luovutettuja ja verotettuja tuotteita, joita siirretään tai joita pidetään hallussa kaupallisessa tarkoituksessa toisessa jäsenvaltiossa, on verotettava uudelleen tässä toisessa jäsenvaltiossa. Ehdotuksen tavoitteena on entistä laajemmin toteuttaa sisämarkkinoiden periaatteita yksityishenkilön oikeudesta hankkia tuotteet toisista jäsenvaltioista hintaan, johon sisältyvät lähtöjäsenvaltion verot. Sen vuoksi yksityishenkilön toisesta jäsenvaltiosta verollisesti hankkimat tuotteet olisivat tuontitavasta riippumatta verottomia edellyttäen, että ne tulevat omaan käyttöön. (VM hallitusneuvos Irmeli Virtaranta 1603 3065)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 38/2004) eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston asetukseksi (huumausaineiden lähtöaineet). Ehdotus sisältää säännökset yhteisön ja kolmansien maiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupan valvonnasta. Sen ensisijaisena tavoitteena on tiukentaa tärkeimpien synteettisten huumausaineiden lähtöaineiden tuontivalvontaa. (VM neuvotteleva virkamies Harri Seeskari 1603 4771)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 10.6.2004 seuraavat nimitysasiat:

Lähetystöneuvos Christina Harttila ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan, lähetystöneuvos Satu Mattila ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan, lähetystöneuvos Pekka Orpana ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan, lähetystöneuvos Terhi Hakala ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Salla Korpela ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Johanna Lammi ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Tanja Jääskeläinen ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Petri Puhakka ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Harri Kämäräinen ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Seppo Tunturi ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Pekka Puustinen ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Tarja Pesämaa ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan, ulkoasiainsihteeri Markku Lampinen ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan ja ulkoasiainsihteeri Pirjo Tulokas ulkoasiainhallinnon lähetystöneuvoksen virkaan 1.7.2004 lukien. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Päätös myöntää lähetystöneuvos Outi Pälälle palkatonta virkavapautta 16.6.2004-15.6.2005 Euroopan komissiossa työskentelyä varten sekä lähetystöneuvos Pasi Hellmanille palkatonta virkavapautta 1.9.2004-31.8.2007 Aasian kehityspankissa työskentelyä varten. (UM lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe 1605 5677)

Lainsäädäntöneuvos Tuula Hannele Linna lainsäädäntöneuvoksen (A 29) virkaan 1.8.2004-31.7.2009 ja lainsäädäntöneuvoksen (A 29) virkaan lainsäädäntöneuvos Asko Kauko Välimaa 1.8.2004-31.7.2009. (OM osastopäällikkö Pekka Nurmi 1606 7670)

Eläinlääketieteen lisensiaatti Riitta Heinonen maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosaston apulaisosastopäällikön (A 29) virkaan 1.7.2004 lukien. (MMM vanhempi hallitussihteeri Riitta Itkonen 1605 3331)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 9.6.2004 seuraavia asioita:

Vuoden 2004 europarlamenttivaaleista aiheutuneista vaalimenoista suoritettavan kertakorvauksen maksaminen kunnille. Korvaus on 1,8 euroa kunnassa kotipaikan omaavaa äänioikeutettua kohti, kuitenkin vähintään 2 100 euroa. (OM hallitussihteeri Anu Laaksonen 1606 7620)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella muuta yritystoimintaa kuin maatilataloutta palvelevan kiinteistön hankintaan voidaan myöntää avustusta erityisen painavista syistä, jos hankitulla alueella oleva rakennus muodostaa valtaosan kiinteistön arvosta ja se on tarpeen asetuksen mukaisessa yritystoiminnassa. Lisäksi tehdään perusmaatalouden investointitukeen eräitä täsmennyksiä ja tarkennuksia. Asetus tulee voimaan 15.7.2004 tietyin siirtymäsäännöksin. (MMM ylitarkastaja Sirpa Karjalainen 1605 2901)

Yrittäjien eläkelain mukaisen vuoden 2003 valtion osuuden lopullisen määrän vahvistaminen 40 395 408 euroksi. (STM erikoissuunnittelija Minna Liuttu 1607 4423)

Vuoden 2004 talousarvion momentin 33.19.51 (valtion osuus maatalousyrittäjien eläkelaista johtuvista menoista) arviomäärärahan ylittäminen 2,717 miljoonalla eurolla. (STM erikoissuunnittelija Minna Liuttu 1607 4423)

Toimikunnan asettaminen toimikaudeksi 1.8.2004-30.9.2006 laatimaan ehdotukset yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY täytäntöön panemiseksi tarvittavista asetuksista ja muista lainsäädäntötoimenpiteistä. Kokoonpano: puheenjohtaja: hallitusneuvos Ulla Kaarikivi-Laine ympäristöministeriö; varapuheenjohtaja: vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriö; jäsenet: ylitarkastaja Tarja Haaranen maa- ja metsätalousministeriö, yli-insinööri Leena Hiisvirta sosiaali- ja terveysministeriö, neuvotteleva virkamies Airi Karvonen ympäristöministeriö, yli-insinööri Tapani Suomela ympäristöministeriö, johtaja Heikki Teräsvirta Etelä-Savon ympäristökeskus, tutkimusosaston päällikkö Esa Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus, biologi Pekka Räinä Lapin ympäristökeskus, tutkimuspäällikkö Saara Bäck Suomen ympäristökeskus, erikoistutkija Martti Rask Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, professori Timo Kairesalo Helsingin yliopisto, ympäristönsuojeluasiamies Vesa Valpasvuo Suomen Kuntaliitto, ympäristönsuojeluasiamies Meeri Palosaari Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto, johtaja Markku Tornberg Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto, lakimies Helena Ålgars Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto, lakimies Anneli Tiainen Vesi- ja viemärilaitosyhdistys; pysyvä asiantuntija: lainsäädäntöneuvos Mika Seppälä oikeusministeriö. (YM hallitussihteeri Satu Räsänen 1603 9645)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 10.6.2004

Ministerityöryhmä linjasi Helsingin seudun yhteistyön kehittämistä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi torstaina Helsingin seudun yhteistyötä koskevan lainsäädännön valmistelun jatkamista. Lain tärkeimpänä asiana on säätää Helsingin seudun kuntien yhteisestä päätöksenteosta, koskien noin 14 pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan kuntaa. Keskeisimpiä yhteisesti päätettäviä asioita olisivat maankäyttöä ja asumista sekä liikennejärjestelmiä ja joukkoliikennettä koskevien seudullisten tavoitteiden ja strategioiden hyväksyminen. Seudun päätöksenteko tapahtuisi maakunnan liiton yhteydessä. Päätöksenteon yksityiskohdista neuvotellaan.

Luonnos hallituksen esitykseksi Helsingin seudun yhteistyötä koskevasta lainsäädännöstä valmistellaan elokuun loppuun mennessä. Ennen lakiluonnoksen lähettämistä lausunnoille käydään neuvottelut keskeisten tahojen kanssa. Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen tapaa jo ennen juhannusta Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan, Keski-Uudenmaan KUUMA-kuntien (Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Tuusula) sekä molempien maakunnan liittojen keskeiset päätöksentekijät.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö tässä vaiheessa vapaaehtoiselta pohjalta

Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alanen on esittänyt pääkaupunkiseudun kuntien yhteistä poliittista päätöksentekoa varten lakisääteistä pääkaupunkiseudun yhteistyöhallitusta. Ministeriryhmän linjauksen mukaan neuvottelujen pohjana on, että tässä vaiheessa seurataan vapaaehtoisuuteen perustuvan pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toiminnan tuloksellisuutta. Tarvetta lainsäädännölle arvioidaan myöhemmin hallituskauden aikana.

Ministeriryhmä ei ottanut kantaa Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistämiseen.

Taustaa

Selvityshenkilön tekemät ehdotukset ovat osa Helsingin seudun yhteistyön kehittämishanketta, jonka sisäasianministeriö asetti kesäkuussa 2003 hallituksen ohjelman mukaisesti. Yhteensä 64 seudun yhteistyöhön liittyvää tahoa on antanut lausuntonsa selvityshenkilön ehdotuksista.

Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeen tavoitteena on lisätä seudullisen yhteistyön vaikuttavuutta, vahvistaa Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä ja seudullista päätöksentekokykyä, sovittaa yhteen seudun julkisia palveluja ja toimintoja, lisätä seudun omaa päätösvaltaa suhteessa valtioon sekä parantaa seudun ja valtion yhteistyötä mm. kansainvälisen vetovoiman edistämisessä.

Ministerityöryhmän käsittelyn pohjana ollut muistio sekä lisätietoja hankkeesta, selvityshenkilön ehdotuksista ja niistä saaduista lausunnoista on sisäasiainministeriön verkkosivuilla osoitteessa: www.intermin.fi/suomi/helsinginseutu

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän puheenjohtaja on alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen ja jäsenet sisäasiainministeri Kari Rajamäki, oikeusministeri Johannes Koskinen, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen ja toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos.

Lisätietoja: neuvotteleva virkamies Antti Valle, p. (09) 1604 2312 ja erityisavustaja Timo Reina, p. (09) 1604 3511

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.