Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 21/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.5.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 90/2004 vp) laiksi väestötietolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Väestötietolain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöstä muutetaan siten, että mahdollisuutta tallettaa kirkollisia toimituksia koskevia tietoja väestötietojärjestelmään voidaan jatkaa vuoden 2005 kesäkuun loppuun. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 1604 2839)

Esitys (HE 91/2004 vp) vuoden 2005 varallisuusveroasteikkolaiksi. Lailla säädetään vuoden 2005 valtionverotuksessa sovellettavasta progressiivisesta varallisuusveroasteikoista sekä yhteisön varallisuusveroprosentista. Varallisuusveroasteikon alarajan korottaminen alentaisi varallisuusveron tuottoa 17 miljoonaa euroa ja veroprosentin alentaminen 11 miljoonaa euroa. Varallisuusveroa maksavien lukumäärän arvioidaan alenevan noin kolmanneksella. Esitys liittyy yritys- ja osinkoverouudistukseen. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 92/2004 vp) yritys- ja pääomatuloverouudistukseksi. Osinkoverotuksessa yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan. Yhteisöveron verokanta alennetaan 29 prosentista 26 prosenttiin ja pääomatulojen verokanta 29 prosentista 28 prosenttiin. Korkotulojen lähdeveron verokanta samoin kuin rajoitetusti verovelvollisia koskeva lähdevero osingoista alenee 28 prosenttiin. Yhteisöveron alennus korvataan kunnille jako-osuuksia muuttamalla. Julkisesti noteeratulta yhtiöltä saadusta osingosta 70 prosenttia on luonnolliselle henkilölle veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa. Osuuskunnalta saatu osuuspääoman korko ja vastaavat suoritukset ovat luonnolliselle henkilölle 70 prosenttisesti veronalaista pääomatuloa siltä osin kuin ne ylittävät 1500 euroa. Yhteisöille suoritukset ovat verovapaita. Peitelty osinko on kokonaan veronalaista tuloa. Luonnollisilla henkilöillä se verotetaan ansiotulona. Elinkeinotoimintaa harjoittavan osakeyhtiön yrittäjäosakkaan osakkeiden hankintaan otetun velan korot voidaan viiden vuoden siirtymäkautena vähentää ansiotulosta menevästä verosta alijäämänhyvityksenä ilman euromääräistä rajaa. Osakeyhtiön ja eräiden muiden yhteisöjen saamat käyttöomaisuuteen kuuluvat osakkeet ovat verovapaasti luovutettavissa, kun verovelvollinen on omistanut yhtäjaksoisesti vuoden ajan vähintään kymmenen prosentin osuuden luovutettavan yhtiön pääomasta ja luovutettavat osakkeet kuuluvat näin omistettuihin osakkeisiin. Jos osakkeet eivät ole verovapaasti luovutettavia omistusajan, omistusosuuden tai yhtiön laadun vuoksi, luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia osakkeiden luovutusvoitoista verovuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Käyttöomaisuusosakkeiden hankintamenosta tehtävästä poistosta osakkeiden arvonalentumisen perusteella luovutaan kaikissa yritysmuodoissa. Verotuksen ns. kattosääntöä muutetaan siten, että verovelvolliselle maksuunpantavien verojen enimmäismäärä alennetaan 70 prosentista 60 prosenttiin, ja enimmäismäärään luetaan myös verovapaat osinkotulot. Lait on tarkoitettu voimaan siten, että alennettuja verokantoja ja osinkoverotusta koskevia muutoksia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa. Siirtymävaiheessa vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa luonnollisten henkilöiden osinkotulojen veronalainen osuus olisi 70 prosentin sijasta 57 prosenttia ja yhteisöjen saamien osinkojen veronalainen osuus 75 prosentin sijasta 60 prosenttia. Yhteisön saamien luovutusvoittojen verovapautta sekä luovutustappioiden ja vastaavien erien vähennyskelvottomuutta koskevia säännöksiä sovellettaisiin ensimmäisen kerran jo vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Säännöksiä sovellettaisiin hallituksen esityksen antamispäivänä eli 19.5.2004 ja sen jälkeen tapahtuneisiin osakkeiden luovutuksiin ja yhtiön purkautumisiin, sekä tuona päivänä tai sen jälkeen päättyneenä verovuonna vähennettyihin arvonalentumispoistoihin. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 93/2004 vp) vuoden 2004 lisätalousarvioksi. Tuloarvioiden nettolisäys on 728 miljoonaa euroa. Määrärahojen vähennykset ovat nettomääräisesti 110 miljoonaa euroa, joka koostuu hallinnonalojen määrärahojen 100 miljoonan euron nettomääräisestä lisäyksestä ja korkomenoarvion 210 miljoonan euron vähennyksestä. Lisätalousarvioesitys pienentää vuoden 2004 budjettitalouden alijäämäisyyttä 839 miljoonalla eurolla. Vuoden 2004 nimellisarvoiseksi nettolainanotoksi jää 375 miljoonaa euroa. Verotuloarviota nostetaan nettomääräisesti 505 miljoonalla eurolla. Sekalaisten tulojen arviota nostetaan 20 miljoonalla eurolla. Arviota osinkotuloista korotetaan 210 miljoonalla eurolla. (VM budjettipäällikkö Tuomas Sukselainen 1603 3105)

Esitys (HE 94/2004 vp) laiksi eräiltä matkustaja-aluksilta saadusta merityötulosta toimitetun ennakonpidätyksen väliaikaisesta maksuvapautuksesta. Ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetussa laissa tarkoitetulla matkustaja-aluksella varustamotoimintaa harjoittava työnantaja vapautetaan velvollisuudesta maksaa verohallinnolle aluksella työskentelevälle merimiehelle maksetusta palkasta toimitetut ennakonpidätykset. Maksuvapautuksena myönnettävän tuen edellytykset vastaavat ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain mukaisen suoran tuen myöntämisen edellytyksiä. Työnantaja voi jättää ennakonpidätykset maksamatta ilman erillistä päätöstä, jos Merenkulkulaitos on myöntänyt suoran tuen palkanmaksuvuodelta tai edeltävältä vuodelta. Jos tukea ei ole myönnetty, ennakonpidätykset on maksettava ja ne palautetaan hakemuksesta varustamolle sen jälkeen, kun Merenkulkulaitos on myöntänyt suoran tuen. Maksamatta jätetyt ennakonpidätykset luetaan verovelvollisten hyväksi niin kuin ennakonpidätykset olisi maksettu. Muutoksesta kunnille, seurakunnille ja kansaneläkelaitokselle aiheutuvat verotulojen menetykset korvataan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta. Valtion osuus vähennetään valtion verotuloista. Lakia on tarkoitus soveltaa vuosina 2005-2009 maksettujen palkkojen perusteella toimitettaviin ennakonpidätyksiin. (VM neuvotteleva virkamies Jukka Vanhanen 1603 4753)

Esitys (HE 95/2004 vp) laiksi pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 17 §:n muuttamisesta. Yleisen tietoverkon kautta käytettävissä olevan palvelujärjestelmän avulla kotitaloudet ja muut pientyönantajat voivat hoitaa palkan ja muun vastaavan suorituksen maksuun liittyvät työnantajavelvoitteet yhden palvelun kautta. Palvelu opastaa työnantajalle kuuluvien maksujen suorittamisessa, ja siihen päivitetään ajantasaiset tiedot työnantajalle kuuluvien maksujen perusteista. Lisäksi järjestelmä tuottaa työnantajavelvoitteiden hoitamiseksi tarvittavat ilmoitukset verohallinnolle ja vakuutusyhtiöille. Järjestelmän ylläpito säädetään Verohallituksen tehtäväksi. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

Esitys (HE 96/2004 vp) laeiksi tuloverolain sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta. Yksityishenkilöiden yli kymmenen vuotta omistaman omaisuuden hankintameno-olettama alennetaan 40 prosenttiin. Osakeannissa saatujen osakkeiden hankintamenon laskentaa koskevia säännöksiä muutetaan siten, että verovelvollisen aikaisemmin omistaman osakkeen ja sen perusteella saaman osakkeen yhteenlaskettu hankintameno jaetaan uusille ja vanhoille osakkeille. Lahjana saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan lahjoittajan hankintameno, jos lahjansaaja luovuttaa omaisuuden ennen kuin vähintään yksi vuosi on kulunut lahjoituksesta. Perintö- ja lahjaverolakia muutetaan tähän liittyen siten, että lahjaan näissä tilanteissa sisältyvä piilevä verovelka voidaan ottaa lahjan arvossa huomioon. Jos luovutus tapahtuu käypää hintaa alhaisemmasta arvosta, luovutus jaetaan luovutusvoittoa laskettaessa vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. Tällöin luovuttajan hankintamenoksi katsotaan se osa hankintamenosta, jonka voidaan katsoa kohdistuvan vastikkeelliseen luovutukseen. Lisäksi tuloverolakia muutetaan siten, että omaisuuden luovutuksesta ei katsota syntyvän veronalaista tuloa, jos yhteenlasketut luovutushinnat jäävät verovuonna alle 1 000 euron. Tuloverolaissa säädettyä kiinteän omaisuuden luovutusvoiton veronhuojennusta supistetaan siten, että luovutettaessa kiinteää omaisuutta valtion liikelaitokselle veronhuojennus tulee sovellettavaksi ainoastaan silloin, kun omaisuus luovutetaan luonnonsuojelutarkoitukseen, puolustusvoimien käyttöön, tutkimustarkoituksiin tai muuhun vastaavaan yhteiskunnalliseen tarkoitukseen. Ensiasuntoon kohdistuvan asuntolainan koroista muodostuneen alijäämähyvityksen korotus nostetaan kahteen prosenttiyksikköön. Lisäksi lapsiperheiden alijäämähyvityksen enimmäismääriä korotetaan. (VM ylitarkastaja Panu Pykönen 1603 3154)

Esitys (HE 97/2004 vp) laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 §:n 2 momentin ja 5 §:n 1 momentin muuttamisesta. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain koulumatkatuen myöntämisen edellytyksiä ja koulumatkatuen määrää koskevia säännöksiä muutetaan. Euromäärää, jonka ylittävät kustannukset korvataan koulumatkatukena ja pienimmän maksettavan etuuden määrää korotetaan kustannusten nousun perusteella. Opiskelijan saama tuki säilyy ennallaan. Muutoksen tarkoituksena on, että koulumatkatuen piiriin ei tule sellaisia opiskelijaryhmiä, jotka eivät aikaisemmin ole olleet etuuteen oikeutettuja. Laki on tarkoitettu voimaan 1.8.2004. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Esitys (HE 98/2004 vp) laiksi kirkkolain muuttamisesta. Seurakuntayhtymähallintoa kehitetään siten, että nykyisistä osittaisen ja täydellisen yhteistalouden seurakuntayhtymämalleista luovutaan. Uusimuotoisessa seurakuntayhtymässä on piirteitä molemmista malleista. Seurakuntayhtymä hoitaa yhtymään kuuluvien seurakuntien puolesta lakisääteisinä tehtävinä muun muassa kirkollisverotusta, keskusrahastomaksuja, talousarviota sekä henkilöstöhallintoa koskevia asioita. Muilta osin väljän puitelainsäädännön sallimissa rajoissa seurakuntayhtymät voivat muokata itselleen paikallisesti tarkoituksenmukaiset ja sopivimmat ratkaisut. Seurakunnat päättävät itse talousarviossa niille osoitettujen varojen käytöstä. Seurakuntayhtymän perussäännön sekä seurakunnille osoitetun kokonaismäärärahan puitteissa seurakunnat voivat muun muassa päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä omistaa ja luovuttaa kiinteää omaisuutta ilman yhtymän päätöksiä. Myös arkkipiispan vaalitapaa muutetaan. Äänioikeuden arkkipiispan vaalissa saavat nykyisten äänestäjien lisäksi kaikkien hiippakuntavaltuustojen jäsenet sekä kirkkohallituksen jäsenet. (OPM vanhempi hallitussihteeri Tuula Lybeck 1607 7322)

Esitys (HE 99/2004 vp) laiksi alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain muuttamisesta. Alusturvallisuuden valvonnasta annettua lakia muutetaan siten, että lailla pannaan täytäntöön satamavaltioiden suorittamasta alusten valvonnasta annettuun neuvoston direktiiviin vuonna 2001 tehdyt muutokset. Direktiivin muutoksilla muun muassa evätään selvästi alikuntoisten alusten pääsy EU:n satamiin sekä otetaan käyttöön pakolliset tarkastukset aluksille, jotka aiheuttavat vaaraa merenkulun turvallisuudelle ja meriympäristölle. Lisäksi laki muutetaan vastaamaan perustuslain vaatimuksia. (LVM hallitusneuvos Aila Salminen 1602 8491)

Esitys (HE 100/2004 vp) laiksi henkilöstörahastolain muuttamisesta. Henkilöstörahastolakia muutetaan niin, että samaan konserniin ja saman voittopalkkiojärjestelmän piiriin kuuluvien yritysten yksittäisillä työntekijöillä on tietyin edellytyksin oikeus liittyä konsernin piirissä toimivan henkilöstörahaston jäseneksi. Yritysjärjestelytilanteiden helpottamiseksi rajoitetaan jäsenen rahasto-osuuden nosto-oikeutta konsernin sisällä tapahtuvissa rahaston jakautumis- ja yhdistymistilanteissa. Eurooppayhtiöitä koskevan lainsäädännön voimaantulon johdosta säädetään, että henkilöstörahasto voidaan perustaa myös Suomessa rekisteröityyn sivuliikkeeseen. (STM hallitusneuvos Raili Hartikka 1604 9049)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 19.5.2004 seuraavat lait:

Laki tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laki ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta (HE 92/2003 vp). Tullihallintojen keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä koskevan Napoli II yleissopimus perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklaan. Yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluu yhteistyö kansallisen tullilainsäädännön oikean soveltamisen varmistamiseksi sekä avunanto niin kansallisen kuin yhteisön tullilainsäädännön rikkomisten vuoksi syytteeseen ja rangaistukseen saattamiseksi. Perinteisien, keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevien määräyksien lisäksi se mahdollistaa myös oikeudellisen virka-avun antamisen. Yleissopimuksessa on lisäksi määräykset yhteistyön erityismuodoista, joita ovat rajojen yli tapahtuva välitön takaa-ajo, rajojen yli tapahtuva valvonta, valvottu läpilasku, peitetutkinta ja yhteiset erityistutkimusryhmät. Yleissopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet hyväksyneensä yleissopimuksen. Jos jäsenvaltio on kuitenkin tätä ennen saattanut päätökseen valtiosääntönsä mukaiset menettelyt yleissopimuksen hyväksymiseksi, se voi antaa julistuksen, jonka mukaan yleissopimusta sovelletaan suhteissa niihin muihin jäsenvaltioihin, jotka ovat antaneet samansisältöisen julistuksen. Lakien voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 1603 3077)

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta ( 22/2004 vp). Moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteveron porrastuksen perusteita muutetaan siten, että nykyistä alinta verotasoa sovelletaan rikittömiin eli rikkiä enintään 10 milligrammaa kilossa sisältäviin polttoainelaatuihin. Samalla tarkistetaan muutoinkin bensiinin ja dieselöljyn ympäristöominaisuuksiin perustuvien veroporrastusten edellytyksiä. Niihin bensiini- ja dieselöljylaatuihin, jotka eivät täytä veroporrastusten edellytyksiä, sovelletaan 2,65 senttiä litralta korkeampaa verotasoa. Laki tulee voimaan 1.9.2004. (VM neuvotteleva virkamies Merja Sandell 1603 3061) Laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 §:n muuttamisesta, laki talletuspankin toiminnan väliaikaisesta keskeyttämisestä annetun lain muuttamisesta ja laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain muuttamisesta (HE 23/2004 vp). Suomessa saatetaan voimaan säännökset, joita luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4.4.2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2001/24/EY) edellyttää. Ainoastaan luottolaitoksen kotivaltion viranomaiset ovat toimivaltaisia viranomaisia päättämään luottolaitoksen toiminnan tervehdyttämisestä, selvitystilasta ja konkurssista Euroopan talousalueella. Tervehdyttämiseen, selvitystilaan ja konkurssiin ja niiden oikeusvaikutuksiin sovelletaan yleensä luottolaitoksen kotivaltion lakia. Lait tulevat voimaan 31.5.2004. (VM neuvotteleva virkamies Tuija Vuorinen 1603 3095)

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta (HE 161/2003 vp). Vakuutusyrityksiä koskevia toimintapääomavaatimuksia muutetaan siltä osin, kun Suomen nykyinen lainsäädäntö ei vastaa Euroopan parlamentin ja komission direktiiveissä esitettyjä vaatimuksia. Muutokset perustuvat pääasiassa direktiiveissä 2002/13/EY ja 2002/12/EY esitettyihin vaatimuksiin. Samalla vakuutusyhtiön toimintapääomaan luettavista eristä annetun asetuksen säännökset siirretään vakuutusyhtiölakiin osaksi toimintapääomasäännöksiä. Suuret vakuutusyhdistykset ja ulkomaisten vakuutusyhtiöiden Suomen edustustot noudattavat vastaavia säännöksiä kuin vakuutusyhtiöt, jonka johdosta näiden osalta sääntely toteutetaan pääosin viittausteknisellä menettelyllä, viittauksilla sovellettaviin vakuutusyhtiölain 11 luvun säännöksiin. Vahinkovakuutusdirektiiviä ei tarvitse soveltaa pieniin vakuutusyhdistyksiin, joten näitä koskee vain kansallinen lainsäädäntö. Lait tulevat voimaan 1.6.2004. (STM ylimatemaatikko Pertti Pulkkinen 1607 3822)

Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain 18 §:n muuttamisesta, laki työtuomioistuimesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki vuosilomalain 22 §:n muuttamisesta, laki työaikalain muuttamisesta ja laki nuorista työntekijöistä annetun lain 15 §:n muuttamisesta (HE 142/2003 vp). Lailla lakkautetaan työsuojelupiirien alaisuudessa toimivien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostot ja niiden tehtävät siirretään työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle. Lisäksi työneuvoston asema, kokoonpano ja tehtävät määritellään voimassa olevaa lakia täsmällisemmin. Työneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edelleen voimassa olevan lain mukaan antaa lausuntoja työntekijöiden suojelua koskevien lakien soveltamisesta. Myös poikkeuslupa-asioiden muutoksenhakumenettelyyn tehdään muutoksia. Työsuojelupiirin poikkeuslupapäätökseen voi vaatia kirjallisesti oikaisua työneuvostolta. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Työneuvoston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kirjallisella valituksella työtuomioistuimelta. Lait tulevat voimaan 1.6.2004. (TM hallitusneuvos Raila Kangasperko 1604 8935)

Tasavallan presidentti hyväksyi yleissopimuksen Euroopan metsäinstituutista ja vahvisti lain Euroopan metsäinstituuttia koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 26/2004 vp). Yleissopimuksen tarkoituksena on muodostaa Joensuussa Suomen yhdistyslain mukaisena yhdistyksenä toimivasta Euroopan metsäinstituutista kansainvälinen järjestö sen nykyinen rakenne ja nykyiset toimintamuodot säilyttäen ja täten parantaa sen edellytyksiä toimia tiedon tuottajana Euroopan metsäteollisuuden ja metsäpolitiikan päätöksentekoa varten. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. (UM apulaisosastopäällikkö Pertti Harvola 1605 5732)

Tasavallan presidentti hyväksyi kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen sekä vahvisti lain kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, lain kemikaalilain 42 ja 52 §:n muuttamisesta ja lain rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 25/2004 vp). Rotterdamissa, Alankomaissa syyskuussa 1998 tehty yleissopimus kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä hyväksytään. Euroopan unionissa yleissopimus on toimeenpantu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista. Lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Lain kemikaalilain 42 ja 52 §:n muuttamisesta ja lain rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. (YM neuvotteleva virkamies Pirkko Kivelä 1603 9733)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 19.5.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaan maakunnassa. Säädetään rajavartiolaitoksen valvonta-, poliisi-, pelastus- ja avustustehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa sekä rajavartiolaitoksen ja maakuntahallituksen keskinäisestä virka-apuvelvollisuudesta. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.5.2004seuraavat kansainväliset asiat:

Pääkonsuli Pauli Mäkelän tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisensa valtuuttaminen tekemään noottienvaihdolla Kiinan Kansantasavallan Hongkongin erityishallintoalueen kanssa sopimuksen Suomen ja Kiinan Kansantasavallan Hongkongin erityishallintoalueen välisen lentoliikennesopimuksen muuttamisesta. (LVM vanhempi hallitussihteeri Rita Linna 1602 8556)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 19.5.2004 seuraavat asiat:

Tasavallan presidentti myönsi 122 arvonimeä. (VNK valtiosihteeri Risto Volanen 1602 2006)

Valtuuskunnan asettaminen EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden 28.5.2004 järjestettävään huippukokoukseen. Kokoonpano: varapuheenjohtaja: ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja; jäsenet: alivaltiosihteeri Jari Luoto, suurlähettiläs Ilkka Heiskanen, neuvonantaja Jarmo Viinanen, osastopäällikkö Päivi Luostarinen ja yksikönpäällikkö Anne Lammila. Valtuuskunnan puheenjohtajana on tasavallan presidentti. Samalla ulkoasianministeriö oikeutetaan määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerit. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 1605 5658)

Tasavallan presidentti päätti olla käyttämättä veto-oikeuttaan seuraavan maakuntalain osalta, joka tulee näin ollen voimaan: maakuntalaki Ahvenanmaan maakunnan rakennuslain muuttamisesta. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

Tasavallan presidentti päätti lähettää seuraavan esityksen Ahvenanmaan maakuntapäivien käsiteltäväksi maakuntapäivien suostumuksen hankkimiseksi ja kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: hallituksen esitys eduskunnalle biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Cartagenan bioturvallisuuspöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 52/2004 vp). (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 19.5.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Markus Lyra ulkoasiainhallinnon (A 31) alivaltiosihteerin virkaan 1.1.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Risto Piipponen Nikosiassa (Kypros) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.7.2004 lukien, Pietarissa olevan pääkonsulaatin päällikkö, ulkoasiainneuvos Kauko Jämsn Sofiassa (Bulgaria) olevan suurlehetystön päällikön tehtävään 1.2.2005 lukien ja Moskovassa olevan suurlähetystön päällikkö, ulkoasiainneuvos Ren Nyberg Berliinisss (Saksa) olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 15.7.2004 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

New Yorkissa olevan pääkonsulaatin päällikön, ulkoasiainneuvos Jukka Leinon edustuston päällikön tehtävän määrääminen päättymään 1.9.2004 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Professori Jorma Sipilä Tampereen yliopiston kansleriksi 1.8.2004 lukien 31.7.2009 päättyväksi toimikaudeksi. (OPM kansliapäällikkö Markku Linna 1607 7210)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 19.5.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus Kökarin entisen luotsiaseman siirtämisestä Ahvenanmaan maakunnalle. Ahvenanmaan maakunnalle siirretään valtion omistuksessa oleva entinen luotsiasema, joka käsittää kolme kiinteistöä rakennuksineen. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren 1606 7745)

Valtioneuvoston asetus oikeusavun palkkioperusteista annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella säädetään valtion yksityisille oikeusavustajille oikeusapulain (257/2002) ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) perusteella maksamien korvausten korotuksesta sekä avustajan palkkion määrittelystä asioissa, joissa samalla avustajalla on useita päämiehiä. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (OM hallitussihteeri Merja Muilu 1606 7564)

Valtioneuvoston asetus vuonna 2004 toimitettavissa europarlamenttivaaleissa ja kunnallisvaaleissa ennakkoäänestyspaikkoina olevista Suomen edustustoista ja niiden toimipaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen muuttamisesta. Uusi ennakkoäänestyspaikka perustetaan Nahodkan kaupunkiin Venäjälle. Asetus tulee voimaan 26.5.2004 ja on voimassa 31.10.2004 saakka. (OM hallitussihteeri Anu Laaksonen 1606 7620)

Valtioneuvoston asetus Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 10.2 artiklan muuttamisesta annetun valtion- ja hallitusten päämiesten kokoonpanossa kokoontuvan neuvoston päätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (274/2004) tulee voimaan 1.6.2004. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (VM hallitusneuvos Pekka Laajanen 1603 3040)

Valtioneuvoston asetus opintotukiasetuksen muuttamisesta. Asetuksesta kumotaan säännökset, jotka on nostettu lain tasolle ja poistetaan viittaukset aikuisopintorahaan, jota ei enää voi myöntää. Korkeakouluopiskelijoiden opintojen riittävän edistymisen arvioinnista säädetään asetuksella. Asetuksella täsmennetään laissa olevia Kansaneläkelaitoksen ja korkeakoulun välistä opintotuen ratkaisutoimintaa koskevan sopimuksen sisällölle asetettavia vaatimuksia. Asetuksella säädetään myös asumislisän määrästä maissa, joissa vuokrataso on alhainen. Asetuksella kumotaan opetusministeriön asetus opintotuen asumislisän määrästä alhaisen vuokratason maissa (931/2001). Asetus tulee voimaan 1.8.2004. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta. Koulumatkatukilakiin nostettiin lailla (346/2004) suuri osa aiemmin asetuksella säädetyistä koulumatkatukilain perusteista uuden perustuslain edellyttämällä tavalla. Asetuksella jää lainmuutoksen jälkeen säädettäväksi vain tuen toimeenpanosta. Uudella asetuksella säädetään koulumatkatuen laskuttamisesta, koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta palauttaa liikaa maksettu tuki, Kansaneläkelaitoksen ja matkalipun myyjän välisestä sopimuksesta ja opintotukiasetuksen soveltamisesta. Vastaavansisältöiset säännökset on voimassa olevassa asetuksessa. Asetuksella kumotaan asetus (293/1997). Asetus tulee voimaan 1.8.2004. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443) Valtioneuvoston asetus Museovirastosta. Museovirastosta annettu laki (282/2004) tulee voimaan 1.6.2004 lukien. Lain johdosta joudutaan uusimaan asetus. Lain 2, 4 ja 6 § sisältävät valtuuden antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella viraston tehtävistä, erityisistunnon tehtävistä, pääjohtajan ratkaistavista asioista, virkojen täyttämisestä, pääjohtajan ja muiden esimiesasemassa olevien virkamiesten esimiesasemaan liittyvistä tehtävistä sekä pääjohtajan sijaisen määräämisestä. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Valtioneuvoston asetus maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Tukitasoja nostetaan nykyisestä 50 prosentista 65 prosenttiin myönnettäessä maatiloille investointitukea eräiden kotieläinrakennusten ja muiden rakennusten rakentamiseen. Nuorten viljelijöiden vastaava tuki nostetaan 55 prosentista 70 prosenttiin hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi kustannuksiin, jotka aiheutuvat yhteisön lainsäädännön mukaisten ympäristöä, hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevien vaatimusten ylittämisestä, myönnetään tukea 75 prosenttia. Edellä mainitut tuet myönnetään aina enimmäismääräisenä. Muiden investointikohteiden tuen enimmäismäärä jää edelleen 50 prosenttiin ja nuorilla viljelijöillä vastaavasti 55 prosenttiin. Osa muistakin investointitukikohteista saisi aina enimmäismääräisen tuen. Samalla kuitenkin intensiivisin investointituki kohdennetaan perheviljelmille siten, että tuen perusteena oleva hyväksyttävien kustannusten määrä lasketaan pääsääntöisesti nykyisestä 840 000 eurosta 550 000 euroon. Kotieläinrakennusten ja kasvihuoneiden tukemisessa kustannuksia tarkasteltaisiin kumulatiivisesti siten, että hyväksyttäviin kustannuksiin lasketaan kaikki 17.5.2004-31.12.2006 vireille tulleiden hakemusten perusteella vuoden 2007 loppuun mennessä myönnetty tuki. Kustannuksissa otettaan huomioon paitsi hakijan, myös hänen puolisonsa ja alaikäisten lastensa omistusosuutta muissa yrityksissä vastaavat osuudet kustannuksista, joihin on myönnetty samana aikana vastaavaa tukea. Maatilainvestointeihin liittyvien neuvontapalvelujen sekä kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmien ja kehittämissuunnitelmien hankintaan myönnettään tukea 90 prosenttia kustannuksista. Yritysten muiden kehittämishankkeiden tukitasot jäävät ennalleen. Muutokset mahdollistavat liittymissopimuksen 141 artiklan mukaiseen Etelä-Suomen tukea vuosina 2004-2007 koskevaan komission päätökseen sisältyvien velvoitteiden täytäntöönpanon. Muutokset ulotetaan koskemaan kuitenkin koko maata. Tällä varaudutaan siihen, että komissio sallii liittymissopimuksen 142 artiklan mukaisesti vastaavan tuen myöntämisen myös Pohjois-Suomessa. Lisäksi asetukseen sisältyy eräitä muita muutoksia, jotka aiheutuvat edellä mainituista muutoksista. Asetus tulee voimaan 24.5.2004. Asetuksen voimaantulo jää kuitenkin säädettäväksi eri asetuksella niiden muutosten osalta, jotka edellyttävät vielä komission hyväksymistä. Asetuksen mukaista tukea koskevia hakemuksia voidaan ottaa vastaan, mutta tukea ei voida myöntää eikä maksaa. (MMM vanhempi hallitussihteeri Katriina Pessa 1605 4298)

Valtioneuvoston asetus lohenkalastusta koskevista rajoituksista Suomen aluevesillä ja kalastusvyöhykkeellä varsinaisella Itämerellä ja Pohjanlahdella sekä Simojoessa annetun asetuksen väliaikaisesta muuttamisesta. Asetukseen lisätään uusi 2 a §, joka sisältää säännökset valikoivasta lohenpyynnistä ja 7 lisäpäivästä tähän kalastukseen vuonna 2005, 10 lisäpäivästä vuonna 2006 ja 14 lisäpäivästä vuonna 2007. Asetus tulee voimaan 26.5.2004 ja sitä sovelletaan kesäkuun loppuun 2007. Valtioneuvoston lausuma; 1) Kolmivuotisen koejakso (2005-2007) aikana ministeriö ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL seuraavat tiiviisti lohenkalastuksen sekä luonnonlohikannoissa tapahtuvia muutoksia. Koejaksolla on tarkoitus myös kerätä lisätietoa käytettävien, valikoivan kalastuksen kriteerit täyttävien, elävänä pyydystävien ja hylkeenkestävien pyydysten soveltuvuudesta tarkoitukseensa. 2) Mikäli lohenkalastuksesta koejaksolla aiheutuu luonnonlohikannoille haitallisia seuraamuksia, ministeriö esittää viipymättä asetukseen tarvittavat muutokset. Mikäli luonnonlohikannan elpyminen jatkuu myönteisesti, on hallitus myös valmis tarkastelemaan vuoden 2005 kokemusten perusteella koejakson vuosittaista pituutta kalastuselinkeinon edistämiseksi. 3) Lohenkalastuksessa pyritään jatkossa sellaiseen valikoivaan kalastukseen, joka perustuu istutettujen lohien eväleikkaukseen ja siten niiden yksiselitteiseen erottamiseen luonnonlohista. 4) Selvitetään terminaalikalastuksen lisärajoitustarve sekä valtion mahdollisuudet lunastaa Perämeren rannikolta lohenkalastuspaikkoja pois käytöstä. 5) Maa- ja metsätalousministeriö seuraa vaikutuksia lohenkalastuksesta riippuvaisiin elinkeinoihin, niin että varmistetaan mm. kalastusmatkailun mahdollisuuksien hyvä kehitys, niin että pohjoisten jokien kalakantoihin perustuva vetovoima voi kasvaa merkittävästi. (MMM kalatalousylitarkastaja Harry Kaasinen 1605 3375)

Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Asetus yksilöi nykyistä säädöstä tarkemmin rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja rakennustyön toteutuksen työturvallisuusvelvoitteita. Rakennustyömaan työympäristöä ja rakenteellista työturvallisuutta koskevia velvoitteita tarkennetaan. Asetus tulee voimaan 1.7.2004. (STM ylitarkastaja Toivo Niskanen 1607 3107)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 19.5.2004 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa valtuuskunta EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden huippukokousta valmistelevaan 27.5.2004 järjestettävään ministerikokoukseen ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle tarvittavat asiantuntijat ja sihteerit. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja ja varapuheenjohtaja osastopäällikkö Päivi Luostarinen sekä jäsenet suurlähettiläs Ilkka Heiskanen ja yksikönpäällikkö Anne Lammila. (UM ulkoasiainneuvos Hannele Tikanvaara 1605 5658)

Päätös asettaa valtuuskunta YK:n kauppa- ja kehityskonferenssiin (UNCTAD XI) Sao Paulossa 13.-18.6.2004 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, varapuheenjohtajat alivaltiosihteeri Pertti Majanen, osastopäällikkö Hannu Kyröläinen ja suurlähettiläs Hannu Uusi-Videnoja sekä jäsenet apulaisosastopäällikkö Taisto Huimasalo, yksikönpäällikkö Kirsti Aarnio, kehitysyhteistyöneuvos Heikki Haili, kaupallinen neuvos Ilkka Saarinen, lähetystösihteeri Jatta Jämsen ja lehdistöavustaja Anna Tonttila. (UM ulkoasiainneuvos Lars Backström 1605 6225)

Päätös hylätä European Sports Betting Consultants Oyj:n (ESBC) urheiluvedonlyöntiä ja vastaavaa pelitoimintaa koskeva rahapelilupahakemus. (SM hallitusneuvos Jouni Laiho 1604 2849)

Päätös hylätä Ladbrokes Oy:n (perustettava yhtiö) vedonlyöntitoimintaa koskeva rahapelilupahakemus. (SM hallitusneuvos Jouni Laiho 1604 2849)

Periaatepäätös saariston kehittämisestä vuosiksi 2004-2006. Periaatepäätös täydentää ja täsmentää 15.1.2004 annettua valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämislain (602/2002) mukaisista valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Periaatepäätös määrittelee hallituksen saariston kehittämisen periaatteet ja toimenpiteet lähivuosina sekä vahvistaa eri tasoilla tehtävän kehittämistyön johdonmukaisuutta. Periaatepäätös osoitteessa www.valtioneuvosto.fi Hallituksen toiminta Periaatepäätökset. (SM aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 1604 2838) Päätös hyväksyä tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä tehty yleissopimus ja sen oikaisupöytäkirja ja, että Suomi antaa yleissopimukseen perustuvan ilmoituksen ja siihen perustuvat julistukset. (VM neuvotteleva virkamies Ismo Mäenpää 1603 3077)

Päätös määrätä valtion edustajaksi Eka-kiinteistöt Oy:n vuonna 2004 pidettäviin yhtiökokouksiin finanssineuvos Jarmo Väisänen varamiehinään finanssineuvos Jarmo Kilpelä tai ministerin määräämä edustaja. (VM vanhempi hallitussihteeri Ilpo Nuutinen 1603 4947)

Päätös vahvistaa valtion televisio- ja radiorahaston kirjanpito, tilinpäätös ja hallinto tilikaudelta 1.1.-31.12.2003. (LVM neuvotteleva virkamies Elina Normo 1602 8463)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 19.5.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 31/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi palveluista sisämarkkinoilla. Direktiiviehdotuksella säänneltäisiin palvelujen vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla sekä sijoittautumisoikeuden että tilapäisen rajan yli tapahtuvan palvelun tarjoamisen osalta. Ehdotuksen tavoitteena on edistää palvelujen vapaata liikkuvuutta etenkin hallinnollisia menettelyjä yksinkertaistamalla. Kyseessä on ns. puitedirektiiviehdotus. (KTM ylitarkastaja Satu Mäkynen 1606 3515)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 19.5.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Kare Halonen ulkoasiainministeriön Eurooppa-osaston osastopäällikön tehtävään 1.9.2004 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 19.5.2004 seuraavia asioita:

Palkkaussopimuksen tekeminen Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja Hannu Raition kanssa. Sopimuspalkka on 7 303 euroa kuukaudessa 1.5.2004 lukien. (MMM hallitusneuvos Kirsi Koskinen 1605 3327)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatilatalouden rakennetuen ja vastaavan yritystoimintaan myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004. Asetuksella säädetään lakia ja valtioneuvoston asetusta tarkemmin maatilatalouden rakennetuen sekä maaseutuyrityksille ja niihin rinnastettaville yrityksille myönnettävän tuen kohdentamisesta vuonna 2004. Tukitasot nousevat Etelä-Suomen kansallista tukea koskevan 141-ratkaisun johdosta merkittävästi. Pohjois-Suomessa on tarkoitus maksaa yhtä korkea tuki kuin maan eteläosassakin. Tukikohteet säilyvät pääosin entisinä. Tuki kohdennetaan entistä selvemmin tuotannollisiin investointeihin. Tukikohteista poistetaan muun muassa konehallit, sillat ja peltotiet, asuinympäristön parantaminen ja asuntotilojen osto. Maanhankinnan tukea alennetaan olennaisesti. Asetuksella kumotaan maa- ja metsätalousministeriön asetus (295/2003). Asetus tulee voimaan 15.7.2004. (MMM ylitarkastaja Hannu Porkola 1605 4247)

Työttömyysturvan valtionosuuden tarkistaminen. Palkansaajilta on peritty työttömyysvakuutusmaksua vuodesta 1993 alkaen. Vuoteen 1998 asti osa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta käytettiin ansioturvan valtionosuuden pienentämiseen. Vuodesta 1999 alkaen osa maksutuotosta on käytetty peruspäivärahan valtionosuuden alentamiseen, sillä osa maksutuotosta on tilitetty Kansaneläkelaitokselle peruspäivärahan rahoittamiseen. Näihin tarkoituksiin tilitettävä määrä on määritelty vuosittain prosenttilukuna koko palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Työnantajat tilittävät palkansaajilta pidättämänsä työttömyysvakuutusmaksut tapaturmavakuutusyhtiölle, joka tilittää ne edelleen Työttömyysvakuutusrahastolle. Työttömyysvakuutusrahasto on suorittamansa valvontakäynnin yhteydessä havainnut, että tietyissä tilanteissa osa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta oli tilittynyt työnantajan työttömyysvakuutusmaksuna. Vuosilta 1993-2003 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua olisi tullut tilittää kaikkiaan 11 004 000 euroa enemmän kuin on tilitetty. Edellä olevan perusteella esitetään, että valtionosuutta ansioturvaan tarkistettaisiin vuosilta 1993-1998 8 431 000 eurolla ja valtionosuutta perusturvaan vuosilta 1999-2003 tarkistettaisiin 2 573 000 eurolla ja että Työttömyysvakuutusrahasto palauttaisi valtiolle liikaa saamiaan tilityksiä 11 004 000 euroa. (STM ylitarkastaja Anneli Sollo 1607 3910)

Ympäristöministeriön päätös omistusasuntolainojen valtiontakausten jakautumisesta. Lainanmyöntäjille osoitetaan lisää valtuutta 191 000 000 euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Henkilökohtainen velkavastuu ja insolvenssimenettelyt -selvitys luovutettiin 18.5.2004 oikeusministeriölle. Selvityksessä on tarkasteltu mahdollisuutta veloista vapauttavaan henkilökohtaiseen konkurssiin. Siinä on myös käsitelty oman asunnon saattamista ns. suojaosuuden piiriin. Sellaiselle uudelle järjestelmälle, jossa veloista vapautuminen tapahtuisi velkajärjestelyn sijasta konkurssimenettelyssä, ei selvityksen mukaan ole tarvetta. Menettelystä riippumatta varsinainen asiakysymys on se, pitäisikö veloista vapautuminen tehdä velalliselle nykyistä helpommaksi niin, että siihen riittäisi vain mahdollisen omaisuuden realisoiminen ja pitäisikö lisäksi asuntovarallisuus suojata velkojilta nykyistä paremmin. Selvityksen on laatinut oikeusneuvos Pauliine Koskelo. Selvitys on osoitteessa www.om.fi/25557.htm.

Asevelvollisten taloudellista ja sosiaalista asemaa pohtiva työryhmä luovutti väliraporttinsa 18.5.2004 puolustusministeri Seppo Kääriäiselle. Väliraportissa on selvitetty nykyisin voimassa olevia järjestelyjä asevelvollisten taloudellisen ja sosiaalisen aseman järjestämiseksi poikkihallinnollisesti erityisesti puolustusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloilla. Nykyisten etuuksien vuotuiset kustannukset ovat noin 65 miljoonaa euroa. Työryhmä on tehnyt myös tarkastelun mahdollisista uusista tukimuodoista. Väliraportti on osoitteessa www.defmin.fi. Lisätietoja antaa hallitusneuvos Pasi Lankinen, p. (09) 1608 8114 puolustusministeriöstä.

Opiskelevien urheilijoiden taloudellista tilannetta pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 19.5.2004 kulttuuriministeri Tanja Karpelalle. Työryhmän mielestä oppilaitosten tulee tehostaa urheilijoiden opintoneuvontaa sekä kehittää urheilijan tarpeista lähteviä opiskelumahdollisuuksia ja joustavia opintojärjestelyjä. Huippu-urheilu tulisi hyväksyä syyksi pidentää opiskelijan opiskeluoikeutta sekä syyksi, jonka perusteella on mahdollista saada lisää opintotukikuukausia opintojen loppuun suorittamiseksi. Muistio on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/liikunta/2004/tr17/tr17.pdf. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja Mirja Virtala, p. (09) 1607 7343 opetusministeriöstä ja työryhmän sihteeri Tuuli MerikoskiSilius, p. 0400 711 728 Suomen Olympiakomiteasta.

Metsätalouden rahoituslain uudistamista pohtinut työryhmä luovutti mietintönsä 19.5.2004 maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle. Työryhmä pitää tarkoituksenmukaisena painottaa töitä nykyistä voimakkaammin taimikkovaiheen metsiin. Taimikonhoidon tukitasoa esitetään nostettavaksi kymmenellä prosenttiyksiköllä. Tukea voisi saada 50-80 prosenttia taimikonhoidon toteuttamiskustannuksista. Nuoren kasvatusmetsän hoitoon tukea voisi saada, kun puuston keskiläpimitta on vähintään kahdeksan ja enintään 16 senttimetriä. Tältä osin tukiehdot säilyisivät ennallaan. Lisäedellytyksenä olisi, että puuston valtapituus on käsittelyn jälkeen havupuumetsiköissä enintään 12 metriä ja lehtimetsissä enintään 13 metriä, ellei korjattavaa puuta käytetä kokonaan energiapuuksi. Nykyiset valtapituusrajat ovat kaksi metriä korkeammat. Energiapuuta korjattaessa nuoren kasvatusmetsän kunnostuksen tuen voisi saada nykykäytännön mukaisesti valtapituudesta riippumatta. Työryhmä esittää energiapuun korjuutukeen huomattavia laajennuksia. Tukea voisi saada energiapuun korjuuseen muista hakkuista kuin tavanomaisista päätehakkuista. Metsikön ravinnetasapainon säilyttämiseksi kuivat kankaat ja niitä vähäravinteisemmat kivennäismaat sekä ravinteisuudeltaan vastaavat turvemaat rajattaisiin kuitenkin tuen ulkopuolelle. Muistio on osoitteessa www.mmm.fi/julkaisut/tyoryhmamuistiot/2004/trm2004_7.pdf. Lisätietoja antavat apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenoja, p. (09) 1605 3351 ja ylitarkastaja Marja Hilska-Aaltonen, p. (09) 1605 2415 maa- ja metsätalousministeriöstä.

Yrittäjyys terveydenhuollossa -selvitys luovutettiin 17.5.2004 sosiaali- ja terveysministeriölle. Selvitysmies Jorma Back toteaa, että yrittäjyyttä käytetään jo laajasti terveyskeskuspalvelujen tuottamiseen. Julkinen terveydenhuolto ostaa jo nyt yhä enemmän palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta ja tätä kautta myös yksityisten terveyspalvelujen tarjonta on lisääntynyt. Eri puolilla maata on käynnissä monenlaisia palvelujen kilpailuttamiseen, ostamiseen ja ulkoistamiseen liittyviä kokeiluja. Varsinkin yö- ja viikonloppupäivystykset ovat yhä enenevässä määrin siirtymässä yksityisten palveluntuottajien hoidettaviksi. Sen sijaan ammatinharjoittajayrittäjyyden tuominen terveyskeskuksen sisään näyttää vaikealta. Ammatinharjoittajayrittämisessä lääkäri toimisi osan työajastaan virassa tai toimessa, siis palvelusuhteessa kuntaan, ja osan ajastaan yksityisenä ammatinharjoittajayrittäjänä samoissa tiloissa, samoin välinein ja hyödyntäen terveyskeskuksen avustavaa henkilökuntaa. Selvitys on osoitteessa www.stm.fi julkaisuja selvityksiä. Lisätietoja antaa selvitysmies Jorma Back, p. 050 556 2688 ja apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, p. (09) 1607 3804 sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.