Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 19/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 6.5.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 80/2004 vp) vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamiseksi. Omaehtoisen eläkevakuutussäästämisen verotuksessa siirrytään pääomaverotukseen ja vähennysjärjestelmä uudistetaan. Vakuutusmaksut vähennetään pääomatulosta. Toissijaisesti vähennys tehdään ansiotulon verosta alijäämähyvityksenä. Eläke verotetaan pääomatulona. Vähennysjärjestelmässä luovutaan kokonaiseläketurvan tasoon liittyvistä rajoituksista. Vähennyskelpoinen enimmäismäärä on 5000 euroa vuodessa. Maksujen vähennyskelpoisuuden edellytyksenä oleva eläkeikä korotetaan 62 vuoteen. Työnantajan ottamat vapaaehtoiset kollektiiviset ja yksilölliset lisäeläkejärjestelyt jäävät ansiotuloverotuksen piiriin. Työnantajan työntekijälle ottaman vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen maksut luetaan työntekijän veronalaiseen tuloon kokonaiseläketurvan tasosta riippumatta vain siltä osin kuin niiden määrä ylittää 8 500 euroa. Esitykseen sisältyvät laki tuloverolain muuttamisesta, laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta ja laki verotusmenettelystä annetun lain 16 ja 17 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan vuoden 2005 alusta. Lakeja sovelletaan lain voimaantulon jälkeen maksettuihin vakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin. Tuloverolakiin liittyy useita siirtymäsäännöksiä. Verovelvollisen itselleen tai puolisolleen ennen hallituksen esityksen antamispäivää ottamia vakuutuksia koskee vuoden mittainen siirtymäaika. Maksut vähennetään vielä verovuonna 2005 vanhojen säännösten mukaan puhtaasta ansiotulosta. Näistä aiemmin maksetuista maksuista kertyneistä säästöstä maksettava eläke verotetaan ansiotulona. Esityksen antamispäivänä tai sen jälkeen otetun vakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuuteen sovelletaan 62 vuoden ikärajaa jo vuodelta 2004 toimitettavassa verotuksessa. Kollektiiviseen lisäeläkejärjestelyyn sovelletaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä, jos verovelvollinen on ollut työnantajan järjestämän kollektiivisen lisäeläkejärjestelyn piirissä ennen esityksen antamispäivää. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Tasavallan presidentti antoi 7.5.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 81/2004 vp) laiksi rikoslain 17 luvun, kokoontumislain ja järjestyksenvalvojista annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Rikoslakiin otetaan laitonta naamioitumista koskevat rangaistussäännökset. Tunnistamista vaikeuttava kasvojen peittäminen kielletään yleisellä paikalla järjestetyn yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla. Lisäksi kokoontumislakiin otetaan säännös, jonka mukaan yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä ei saa pitää hallussa esinettä, jota on perusteltua aihetta epäillä voitavan käyttää kasvojen peittämiseen tunnistamista vaikeuttavalla tavalla. Kasvojen peittäminen tai naamioitumisvälineen hallussapito ei kuitenkaan ole rangaistavaa, jos sen tarkoituksena on suojautua säältä tai osallistua karnevaaliin tai muuhun vastaavaan yleisötilaisuuteen tai siihen on uskonnollinen tai jokin muu hyväksyttävä syy. Järjestyksenvalvojista annettuun lakiin tehdään vähäisiä teknisiä muutoksia. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Esitys (HE 82/2004 vp) laeiksi kuolleeksi julistamisesta ja säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 6 §:n muuttamisesta. Kuolleeksi julistamisen edellytyksiä koskevat säännökset ajanmukaistetaan. Väestötietojärjestelmän tietojen ajan tasalla pitämiseen liittyvien kuolleeksijulistamisasioiden käsittely siirretään käräjäoikeuksilta maistraateille. Samalla menettelysäännökset uudistetaan ja Suomen viranomaisten kansainvälistä toimivaltaa kuolleeksijulistamisasioissa laajennetaan. Lisäksi tehdään teknisluonteinen tarkistus säädettyjen määräaikain laskemisesta annettuun lakiin. (OM lainsäädäntöneuvos Markku Helin 1606 7665)

Esitys (HE 83/2004 vp) oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lailla saatetaan voimaan oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset. Lain voimaan tulosta on tarkoitus säätää tasavallan presidentin asetuksella samaan aikaan kun sopimuksen lisäpöytäkirja tulee Suomen osalta voimaan. (OM hallitussihteeri Merja Muilu 1606 7564)

Esitys (HE 84/2004 vp) laiksi perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamisesta. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen laskentaperustetta muutetaan siten, että maatilaan tai muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo alennetaan huojennusta laskettaessa nykyisestä varallisuusverotuksessa noudatettujen perusteiden mukaisesta määrästä 40 prosenttiin siitä. Muutosta sovelletaan verovelvollisen vaatimuksesta takautuvasti myös niihin sukupolvenvaihdoksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut vuoden 2004 aikana ennen lain voimaantuloa. (VM ylijohtaja Lasse Arvela 1603 3150)

Esitys (HE 85/2004 vp) laiksi arvonlisäverolain 45 §:n muuttamisesta. Arvonlisäverolakiin tehdään tekijänoikeuslain muutoksista johtuvat muutokset. Sopimuslisenssin käyttöalan laajentuessa sopimuslisensseihin perustuvien korvausten verottomuutta laajennetaan. (VM lainsäädäntöneuvos Tommi Parkkola 1603 3174)

Esitys (HE 86/2004 vp) laiksi yleisistä kielitutkinnoista. Uudessa laissa kielitutkintojärjestelmä ja sen hallinto säilyvät periaatteiltaan nykyisellään. Keskeisimmät muutokset koskevat kielitutkinnon määrittelyä, tutkinnon arvioinnin perusteena käytettävää taitotasoasteikkoa ja tutkintorekisteriä koskevien säännösten sisällyttämistä lakiin. Edelleen nykyinen tutkintojen järjestämislupamenettely korvataan sopimusmenettelyllä. Kielitutkinnoista perittäviä maksuja, arvioijarekisteriä ja muutoksenhakua koskeviin säännöksiin tehdään lisäksi perustuslain vaatimia muutoksia. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (OPM hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä 1607 7271)

Esitys (HE 87/2004 vp) laiksi eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta. Lailla eräiden irtolastialusten turvallisesta lastaamisesta ja lastin purkamisesta eli irtolastilailla säädetään irtolastialusten turvallisen lastaamisen ja lastin purkamisen yhdenmukaistetuista edellytyksistä ja menettelyistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/96/EY eli irtolastidirektiivin täytäntöönpanosta. Irtolastialusten ja niiden miehistön turvallisuutta voidaan parantaa vähentämällä riskejä, joita aiheutuu epäasianmukaisesta lastaamisesta ja lastinpurkamisesta kuivan irtolastin lastaus- ja purkuterminaaleissa. Tähän voidaan päästä vahvistamalla alusten sekä terminaalien välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa varten yhdenmukaiset menettelyt sekä asettamalla aluksille ja terminaaleille soveltuvuusvaatimukset. Laki parantaa alusten päälliköiden mahdollisuuksia puuttua virheelliseksi katsomiinsa terminaalien menettelytapoihin. Tarkemmin teknisistä yksityiskohdista voidaan säätää liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella. (LVM hallitussihteeri Pekka Kouhia 1602 8612)

Esitys (HE 88/2004 vp) laiksi asumistukilain 15 §:n muuttamisesta. Asumistukilakia muutetaan siten, että tulojen muutoksen raja, joka aiheuttaa tuen tarkistamisen kesken tukikauden nostetaan 160 eurosta 300 euroon ja samalla asumistuen tarkistamisajankohtaa täsmennetään. Laki on tarkoitettu voimaan 1.1.2005. (YM asuntoneuvos Raimo Kärkkäinen 1603 9637)

Esitys (HE 89/2004 vp) laeiksi Pyhä-Luoston kansallispuistosta sekä eräiden luonnonsuojelualueiden perustamisesta valtionmaille annetun lain 1 §:n 1 momentin B kohdan ja 9 §:n kumoamisesta. Pyhä-Luoston kansallispuisto perustetaan Sodankylän ja Pelkosenniemen kuntiin sekä Kemijärven kaupunkiin. Kansallispuiston pinta-ala on noin 14 200 hehtaaria. Kansallispuiston perustamisella suojellaan tunturijakso, joka ulottuu maamme eteläisimmältä suurtunturilta Pyhätunturilta Luoston tunturiselänteelle, sekä sitä reunustava Keski-Lapin merkittävin yhtenäinen metsäalue siihen liittyvine soineen ja vesistöineen. Puisto koostuu vuonna 1938 perustetusta Pyhätunturin kansallispuistosta ja sen pohjoispuolella sijaitsevasta Luoston alueesta, jonka suojelusta on tehty päätöksiä vanhojen metsien suojeluohjelman, soidensuojeluohjelman ja Natura 2000 -verkostoehdotuksen hyväksymisten yhteydessä. Lailla (83/1938) perustettu Pyhätunturin kansallispuisto sisältyy kokonaisuudessaan Pyhä-Luoston kansallispuiston alueeseen. Tämän vuoksi yllä mainittua lakia muutetaan kumoamalla siitä Pyhätunturin kansallispuistoa koskevat kohdat. (YM ylitarkastaja Tuuli Loven 1603 9721)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 7.5.2004 seuraavat lait:

Laki opintotukilain muuttamisesta ja laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta (HE 93/2003 vp). Opintotukilakia ja lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annettua lakia muutetaan siten, että perustuslain asettamat vaatimukset säädöstasosta ja valtuutussäännöksistä otetaan huomioon. Opintotukilaista poistetaan viittaukset aikuisopintorahaan, jota ei enää ole voitu myöntää vuoden 2002 jälkeen. Opintotukilakiin tehdään myös lainsäädännön yksityiskohtia koskevia sisällöllisiä muutoksia, jotka koskevat ulkomaalaisen oikeutta opintotukeen, opintotuen myöntämistä ulkomailla harjoitettaviin opintoihin, opintojen päätoimista harjoittamista ja kumotun opintotukilain nojalla myönnettyjen opintolainojen lainaehtoja. Lait tulevat voimaan 1.8.2004. Lainaehtoja koskevia muutoksia sovelletaan 1.1.2005 lukien. (OPM neuvotteleva virkamies Leena Koskinen 1607 7443)

Laki kansaneläkelain muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki opintotukilain muuttamisesta, laki asumistukilain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki aikuiskoulutustuesta annetun lain 15 ja 21 §:n muuttamisesta, laki sotilasavustuslain muuttamisesta, laki lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta, laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta, laki kuntoutusrahalain 30 §:n muuttamisesta, laki äitiysavustuslain muuttamisesta, laki lapsilisälain muuttamisesta, laki maahanmuuttajien erityistuesta annetun lain muuttamisesta, laki vuorotteluvapaalain 19 ja 21 §:n muuttamisesta, laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 12 luvun 4 §:n muuttamisesta, laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta, laki lapsen hoitotuesta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki vammaistukilain 8 §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 14 §:n muuttamisesta, laki perhe-eläkelain 37 §:n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 17 §:n muuttamisesta ja laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetun lain 10 §:n muuttamisesta (HE 158/2003 vp). Toimeentuloturvaa koskevia takaisinperintäsäännöksiä täydennetään takaisinperittävän saatavan vanhentumista koskevilla säännöksillä. Lisäksi aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan, jos takaisinperintä jää ilmeisesti tuloksettomaksi tai perinnästä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomat takaisinperittävään rahamäärään nähden. Muutokset koskevat Kansaneläkelaitoksen, työttömyyskassan ja Koulutusrahaston toimeenpanemia etuuksia. Lait tulevat voimaan 1.6.2004. (STM vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi 1607 3866)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 7.5.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välillä järjestön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Suomen ja Kemiallisten aseiden kieltojärjestön välinen sopimus sekä laki tulevat voimaan 29.5.2004. Asetus tulee voimaan 29.5.2004. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Tasavallan presidentin asetus Itävallan, Belgian, Tanskan, Suomen, Saksan, Kreikan, Irlannin, Italian, Luxemburgin, Alankomaiden, Portugalin, Espanjan, Ruotsin, Euroopan atomienergiayhteisön ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön välisen ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan sopimuksen III artiklan 1 ja 4 kohdan täytäntöönpanemiseksi tehtyyn sopimukseen liittyvän lisäpöytäkirjan voimaansaattamisesta ja lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Lisäpöytäkirja on voimassa 30.4.2004 lähtien. Laki (737/2000) tulee voimaan 12.5.2004. Asetus tulee voimaan 12.5.2004. (KTM teollisuusneuvos Jussi Manninen 1606 4830)

Tasavallan presidentin asetus ydinenergialain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Ydinenergialain muuttamisesta annettu laki (738/2000) tulee voimaan 12.5.2004. Asetus tulee voimaan 12.5.2004. (KTM teollisuusneuvos Jussi Manninen 1606 4830)

Tasavallan presidentin asetus Kansainvälisen työkonferenssin hyväksymään työturvallisuutta ja työterveyttä koskevaan yleissopimukseen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta ja pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Pöytäkirja ja laki tulevat voimaan 9.2.2005. Asetus tulee voimaan 9.2.2005. (TM hallitussihteeri Liisa Saastamoinen 1604 8946)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Tasavallan presidentti päätti 7.5.2004 seuraavat kansainväliset asiat:

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) perustamisesta tehdyn sopimuksen muutoksen hyväksyminen. Perustamissopimuksen muutoksella myönnetään lainansaaja-status Mongolialle. (UM osastopäällikkö Harry Helenius 1605 5038)

Tasavallan presidentti päätti Suomen osallistumisesta Afganistanin ISAFoperaation PRT-toimintaan (Provincial Reconstruction Team) enintään 20-30 sotilaalla ja siviiliasiantuntijoilla, alkuvaiheessa 18 sotilaalla sekä 3 siviiliasiantuntijalla. (UM ulkoasiainneuvos Elina Kalkku 1605 5480)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs Laura Reinilän valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen tasavallan hallituksen ja Ukrainan hallituksen välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskeva sopimus. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

MUUTA

Tasavallan presidentti päätti 7.5.2004 seuraavat asiat:

Ahvenanmaan valtuuskunnan ylimääräistä määrärahaa koskevan päätöksen vahvistaminen. Ahvenanmaan valtuuskunta on Ahvenanmaan itsehallintolain 48 §:n nojalla päättänyt myöntää Ahvenanmaan maakunnalle 6 150 000 euron ylimääräisen määrärahan avustuksena Kraftnät Åland Ab:lle varavoimalaitoksen rakentamiseen Ahvenanmaalle. (VM valtiosihteeri Raimo Sailas 1603 3000)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 7.5.2004 seuraavat nimitysasiat:

Everstiluutnantti Janne Oksaselle UNMEE-operaatiossa Etiopiassa ja Eritreassa rauhanturvajoukon komentajan tehtävään annetun määräyksen peruuttaminen 14.6.2004 lukien ja everstiluutnantti Ari Tapio Kuikan määrääminen hänen tilalleen samasta ajankohdasta lukien. (PLM hallitusneuvos Pasi Lankinen 1608 8114)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 6.5.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta annetun lain soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa. Asetuksella säädetään keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen soveltamisesta annetun lain (148/2004) 8 §:n mukaisesti mainitun lain ja yleissopimuksen soveltamisesta ennen yleissopimuksen kansainvälistä voimaantuloa Suomen ja yleissopimuksen 27 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen antaneen jäsenvaltion välillä. Asetus tulee voimaan 25.5.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvoston asetus ampumaaselain 17 §:n muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (151/2004) tulee voimaan 25.5.2004. Asetus tulee voimaan 25.5.2004. (OM apulaisosastopäällikkö Jan Törnqvist 1606 7700)

Valtioneuvoston asetus taiteen edistämisen järjestelystä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan sen johdosta, että taiteen edistämisen järjestelystä annetun lain (328/1967) 2 ja 5 a §:ää muutetaan 1.8.2004 lukien. Alueellisten taidetoimikuntien tehtävät uudistetaan pääosin. Samalla tarkistetaan taiteen keskustoimikunnan sekä valtion ja alueellisten taidetoimikuntien jäsenten kokouspalkkioiden määräytymisperusteet. Asetus tulee voimaan 1.8.2004. (OPM hallitusneuvos Erkki Norbäck 1607 7444)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetuksella pannaan täytäntöön ajoneuvojen rekisteröintiasiakirjoista annettu neuvoston direktiivi ja sen liitteiden muuttamista koskeva komission direktiivi. Suomessa otetaan käyttöön direktiivissä edellytetty uusi rekisteröintitodistus, joka on paperinen ja edelleen kaksiosainen. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Valtioneuvoston asetus liikenteessä käytettävien ajoneuvojen liikennekelpoisuuden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että maininnat ajoneuvon rekisteriotteesta ja sen osasta saatetaan vastaamaan ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muutoksia. Ajoneuvon rekisteriote on jatkossa rekisteröintitodistus ja rekisteriotteen tekninen osa rekisteröintitodistuksen I osa. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että maininnat rekisteriotteesta ja sen osasta saatetaan vastaamaan ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun asetuksen muutoksia. Ajoneuvon rekisteriote olisi jatkossa rekisteröintitodistus ja rekisteriotteen tekninen osa rekisteröintitodistuksen I osa. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (LVM liikenneneuvos Kari Saari 1602 8557)

Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta. Laki (1080/2003) tulee voimaan 1.6.2004. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (KTM teollisuusneuvos Heikki Vesa 1606 3674)

Valtioneuvoston asetus kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta. Asetuksella sisällytetään Pohjois-Savon maakunta 1.1.2004 alkaen kuljetustukeen oikeuttavien alueiden joukkoon. Pohjois-Savon maakunnan alueella kuljetustuen maksaminen pienille ja keskisuurille yrityksille on mahdollista de minimis -säännön perusteella. Muut kuljetustukeen oikeuttavat alueet, eli Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon maakunnat, säilyvät entisellään. Asetuksella kumotaan kuljetusten alueellisesta tukemisesta annetun lain soveltamisalueesta annettu valtioneuvoston asetus (704/2000). Asetusta sovelletaan kuljetuksiin, jotka ovat alkaneet 1.1.2004 tai sen jälkeen. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (KTM teollisuusneuvos Heikki Vesa 1606 3674)

Valtioneuvoston asetus vakausasetuksen muuttamisesta. Kaasu- ja vesimittareille sekä lämpö- ja sähköenergiamittareille säädetään tyyppihyväksyntävelvoite. Sääntely on tarpeellista kuluttajansuojan varmistamiseksi, koska kuluttajalla ei ole mainittujen mittausten riittävää asiantuntemusta. Muutos vastaa muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden sääntelyä ja Suomessa vakiintunutta käytäntöä. Asetus tulee voimaan 12.5.2004. (KTM ylitarkastaja Veli Viitala 1606 3725)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 6.5.2004 seuraavat päätökset:

Päätös määrätä eduskunnan kirjelmä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomuksesta vuodelta 2002 (EK5/2004 vp) merkittäväksi pöytäkirjaan tietoon saatetuksi. (UM ulkoasiainneuvos Karl Johan Krokfors 1605 5557)

Päätös myöntää hallitusneuvos Heli Backmanille ero kuntien eläkelautakunnan varajäsenen tehtävästä ja määrätä hänen tilalleen varatuomari Aino Lassila 7.5.2004 lukien kuntien eläkelautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Toimikausi päättyy 31.12.2004. (SM hallitusneuvos Arto Sulonen 1604 2805)

Valtioneuvosto lähetti eduskunnalle 6.5.2004 seuraavat Euroopan unionin säädösehdotuksia koskevat valtioneuvoston kirjelmät:

Valtioneuvoston kirjelmä (U 28/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (tutkijadirektiivi). Euroopan yhteisöjen komissio on tehnyt 16.3.2004 päivätyn ehdotuksen Euroopan unionin neuvoston direktiivin antamiseksi kolmansien maiden kansalaisiin sovellettavasta erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten ja kahdesta ehdotuksesta kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyn helpottamisesta Euroopan yhteisössä suoritettavaa tieteellistä tutkimusta varten. (SM hallitusneuvos Eero Koskenniemi 1604 2734)

Valtioneuvoston kirjelmä (U 29/2004) eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (paristot ja akut). Direktiivillä rajoitettaisiin eräiden vaarallisia aineita sisältävien paristojen ja akkujen markkinoille luovuttamista. Lisäksi edellytettäisiin, että jäsenmaissa olisi perustettava tehokkaita käytettyjen paristojen ja akkujen keräys- ja kierrätysjärjestelmiä. Keräys- ja kierrätystehokkuudelle asetettaisiin numeeriset tavoitteet. Käytettyjen paristojen ja akkujen jätehuollosta vastaisivat pääosin kyseisten tuotteiden valmistajat ja maahantuojat. Ympäristönsuojelun tehostamisen ohella yhtenäisillä toimilla pyrittäisiin varmistamaan sisämarkkinoiden häiriötön toiminta. (YM neuvotteleva virkamies Klaus Pfister 1603 9712)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 6.5.2004 seuraavat nimitysasiat:

Päätös myöntää hallitusneuvos Arto Luhtalalle palkatonta virkavapautta sisäasiainministeriön hallitusneuvoksen virasta 1.7.2004-30.9.2004. (SM neuvotteleva virkamies Ismo Atosuo 1604 2816)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

HALLITUKSEN ILTAKOULU 5.5.2004

Alueellistamisen toimeksiannot

Hallitus sopi iltakoulussa keskiviikkona 5. toukokuuta ministeriöille annettavista alueellistamisen toimeksiannoista. Alueellistamisohjelma laaditaan hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan ja alueellistamisen koordinaatioryhmän esittämien linjausten pohjalta. Kukin ministeriö valmistelee tarvittavat toimenpiteet.

Liitteenä alueellistamisen toimeksiantoselvitys, joka on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla www.valtioneuvosto.fi.

Lisätietoja: valtiosihteeri Risto Volanen, valtioneuvoston kanslia, p. (09) 1602 2006.

LIITE

Hallituksen iltakoulu 5.5.2004

TOIMEKSIANNOT MINISTERIÖILLE ALUEELLISTAMISSELVITYKSISTÄ

YHTEISET TOIMEKSIANNOT

Yleistä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä hyväksyi 16.1.2004 kannanoton alueellistamisen jatkovalmistelusta. Hallitusohjelman mukainen alueellistamisohjelma koskee kahta vaalikautta eli vuosia 2004-2011. Koska sijoittamispäätösten toimeenpano voi vaatia useissa tapauksissa monia vuosia, ohjelma voisi olla kokonaisuudessaan toteutettu vuonna 2015. Ohjelman tarkemmat tavoitteet määritellään jatkovalmistelun yhteydessä.

Osana hallitusohjelman mukaista alueellistamisohjelmaa alueellistamisen koordinaatioryhmä sai 19.1.2004 valmiiksi alueellistamisohjelman periaatteet ja linjaukset. Niitä koskeva raportti (Valtioneuvoston kanslian julkaisu 8/2004) luovutettiin pääministeri Matti Vanhaselle 20.1.2004.

Alueellistamisessa noudatetaan pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelman, hallituksen strategia-asiakirjan sekä koordinaatioryhmän em. raportin periaatteita ja linjauksia.

Alueellistamisessa käytetään hyväksi henkilökunnan suuren poistuman ja hallinnon uudistamisen tarjoamat mahdollisuudet. Alueellistaminen sovitetaan yhteen hallinnon tuottavuustavoitteiden kanssa. Alueellistamisesta aiheutuvat lisämenot katetaan voimavaroja hallinnonaloilla uudelleen kohdentamalla, valtiontalouden kehysten ja talousarvioiden puitteissa.

Selvitettävät toiminnot ja yksiköt

Valtioneuvoston 8.11.2001 tekemän, valtion toimintojen sijoittamisen strategiaa koskevan periaatepäätöksen mukaan alueellistettavia toimintoja voivat periaatteessa olla kaikki yksiköt ja toiminnot. Tällaisia toimintoja ovat mm.: 1) hallinnon tukitehtävät, 2) hallinnollisten päätösten, kuten lupa- ja valvonta-asioiden valmistelu, 3) tilastointi-, informaatio-, tutkimus-, selvitys- ja arviointitehtävät sekä muut atk-intensiiviset tehtävät sekä 4) alue- ja paikallistasolle soveltuvat muut lähinnä operatiiviset tehtävät.

Hallitusohjelmassa todetaan, että "Valtion keskushallinnon uudistamista ja sen roolin selkeyttämistä jatketaan. Ministeriöitä kehitetään niin, että ne keskittyvät hallituksen ja eduskunnan päätösten valmisteluun, strategiseen johtamiseen sekä EU-asioiden hoitoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Hallitus jatkaa valtion keskushallinnon yksikköjen ja toimintojen alueellistamista käyttäen hyväksi valtion keskushallinnon uudistamisen ja henkilöstön poistuman suomat mahdollisuudet.

Valtion keskushallinnon uusia, laajenevia sekä uudistettavia toimintoja ja yksiköitä sijoitetaan ensisijaisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolelle valtioneuvoston periaatepäätöksen (8.11.2001) pohjalta. Tästä laaditaan pitkäjänteinen ohjelma, joka turvaa nykyisen henkilöstön aseman sekä uuden pätevän henkilöstön saamisen valtion palvelukseen."

Alueellistamisselvityksissä on noudatettava näitä hallitusohjelman kirjauksia ja lisäksi seuraavia ohjeita:

Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja valittaessa on otettava huomioon olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintokeskittymät eli klusterit sekä valtioneuvoston 15.1.2004 hyväksymät valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet.

Toimintoja ja yksiköitä sijoitettaessa huolehditaan siitä, että kielilain edellyttämät molempien kansalliskielten palveluvelvoitteet täyttyvät.

Keskushallinnon ohella selvitykset koskevat Helsingin seutukunnan alueella olevia valtion aluehallinnon toimintoja ja yksiköitä.

Hallinnonalan substanssitehtävien ohella erikseen tarkastellaan tukitehtävien alueellistamista.

Tukitehtävien alueellistamista tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon raportti "Valtion keskushallinnon tukitehtävien alueellistamismahdollisuudet" (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 12/2003) sekä valtioneuvoston kanslian asettamien tukityöryhmien työ. Alueellistamisessa tulee ottaa huomioon myös Kainuun ja Koillis-Suomen alueellistamispilotit. Tietohallinnon osalta on erityisesti otettava huomioon valtioneuvoston kanslian 13.2.2004 asettaman työryhmän työ valtion tietohallinnon menettelytapojen kehittämiseksi ja kokonaiskoordinaation parantamiseksi. Ministeriöiden tulee, sen lisäksi mitä hallinnonalakohtaisissa toimeksiannoissa on erikseen sanottu, tehdä alustava selvitys vuoden 2004 loppuun mennessä tukipalvelujensa alueellistamismahdollisuuksista tavoitteena palveluiden järjestäminen laajasti yhteistyössä. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön johdolla asetetaan asiaa varten koordinointihanke.

Selvitysten aikataulu

Ministeriöiden tulee laatia hallinnonalansa alueellistamisselvitykset 31.12.2004 mennessä, mikäli myöhemmin ei muuta erikseen todeta. Lipposen II hallituksen toimenpideohjelmaan (5.2.2003) kuuluvista asioista konkreettiset toimenpide-esitykset tehdään kuitenkin viimeistään 30.6.2004 mennessä, eräin erikseen mainituin poikkeuksin. Alueellistamisselvityksistä laaditaan hallinnon ja alueiden kehittämisen ministerityöryhmälle ja alueellistamisen koordinaatioryhmälle väliraportti 30.9.2004 mennessä. Yksittäiset selvitykset voivat edetä esitettyjä aikatauluja nopeamminkin. Väliraportin tulee sisältää

- selvitys siitä, kuinka Lipposen II hallituksen toimenpideohjelman mukaisten toimenpiteiden toimeenpanossa edetään.

- muilta osin kuvaus alueellistamismahdollisuuksista hallinnonalalla

- alustavia arvioita siitä, miten olemassa olevat ja kehittyvät osaamis- ja toimintakeskittymät eli klusterit voidaan ottaa huomioon toimintoja alueellistettaessa.

Yhteistyö henkilöstön kanssa

Alueellistamisselvitykset on tehtävä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Henkilöstön tulee olla asiassa hyvin informoitu. Ministeriöiden ja virastojen tulee selvityksiä tehdessään huolehtia asianmukaisesta yhteistoimintamenettelystä.

MINISTERIÖKOHTAISET TOIMEKSIANNOT

Valtioneuvoston kanslia

Valtioneuvoston kanslia laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista; ja erityisesti

- selvityksen hallinnonalan tukitehtävien alueellistamisesta huomioon ottaen työ, jota tehdään koko valtionhallinnon tukitehtävien alueellistamiseksi.

Ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen kehitysyhteistyöhallinnon kehittämiseen liittyvistä alueellistamismahdollisuuksista.

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen ulosottotoimen organisaation uudistamisesta ja siinä yhteydessä mahdollisesti muodostettavan keskusyksikön sijaintivaihtoehdot pääkaupunkiseudun ulkopuolella (Lipponen II)

- selvityksen Rikosseuraamusviraston toimintojen alueellistamismahdollisuuksista (Lipponen II) aluevankilauudistuksen yhteydessä

- sijoittamisselvityksen hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluista 1.6.2004 mennessä

- selvityksen Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laajentamistarpeista ja alueellistamismahdollisuuksista tässä yhteydessä

- selvitykset summaaristen asioiden käsittelyn siirtämisestä pääkaupunkiseudun tuomioistuimista muualle maahan, työn tasaamisesta hovioikeuksien välillä, ulosoton massaluonteisista tehtävistä, oikeusaputoimen organisoinnista ja valtakunnallisen oikeuspalvelujen neuvontapisteen sijoittamisesta sekä hallinnonalan puhelinvaihteesta.

Sisäasiainministeriö

Sisäasiainministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen Väestörekisterikeskuksen, Poliisin tekniikkakeskuksen (Lipponen II) ja niiden toimintojen tai niiden osien alueellistamismahdollisuuksista sekä selvityksen ministeriön talous- ja henkilöstöhallintotehtävien alueellistamismahdollisuuksista

- selvityksen poliisin ja rajavartiolaitoksen tuki-, hallinto- ja muiden toimintojen tai niiden osien alueellistamisesta sekä ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden yksittäisten tehtävien alueellistamisesta

- selvityksen muuttoilmoituspuhelinpalveluiden keskittämisestä

- selvityksen, mitä toimintoja on mahdollista siirtää Etelä-Suomen lääninhallituksen Helsingin alueellisesta palveluyksiköstä Hämeenlinnassa toimivaan lääninhallituksen päätoimipaikkaan tai Kouvolan alueelliseen palveluyksikköön

- selvityksen pääkaupunkiseudulla sijaitsevien kihlakunnanvirastojen osalta, mitä tehtäviä hallinnonalan toimialalle kuuluvista virastoista voidaan siirtää pääkaupunkiseudun ulkopuolella hoidettavaksi

- selvityksen yhdessä valtiovarainministeriön kanssa siitä, mitä ruotsinkielellä hoidettavia hallintopalveluja ja toimintoja voidaan koota yhteen ja siirtää pääkaupunkiseudun ulkopuolella hoidettavaksi.

Puolustusministeriö

Puolustusministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- aikatauluun sidotun suunnitelman 1.6.2004 mennessä toimialan kaikkien pääkaupunkiseudulla sijaitsevien toimintojen ja organisaatioiden pääkaupunkisidonnaisuuksien selvittämisestä; sidonnaisuuksien selvittämisen tuloksena syntyvät perustellut linjaukset toimintojen alueellistamismahdollisuuksista pitkällä aikavälillä aina vuoteen 2012 (Lipponen II)

- asetuksen (567/2002) 6 pykälän mukaisen sijoittamisselvityksen Maavoimaesikunnasta ja Merivoimien esikunnasta (Lipponen II)

- selvityksen puolustushallinnon kumppanuusohjelman osana tapahtuvien toimintojen kehittämisestä sovittujen aikataulujen mukaisesti ja kussakin yhteydessä selvitettävistä alueellistamismahdollisuuksista.

Valtiovarainministeriö

Valtiovarainministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen Valtiokonttorin, Verohallituksen, Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen toimintojen tai niiden osien alueellistamismahdollisuuksista.

Opetusministeriö

Opetusministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen Suomen merimuseon uudelleen sijoittamisen toimeenpanosta Kotkaan ja Turkuun (Lipponen II)

- selvityksen Museoviraston alueorganisaation toteuttamisesta ja viraston tehtävien delegoimisesta sille (Lipponen II)

- selvityksen Korkeakoulujen arviointineuvoston alueellistamismahdollisuuksista

- selvityksen delegointitoimenpiteistä hallinnonalalla 30.9.2004 mennessä

- selvityksen, millaisin alueellisin yliopisto- ja korkeakoulupoliittisin toimenpitein olisi mahdollista tukea olemassa olevia osaamis- ja toimintokeskittymiä.

Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsätalousministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamisehdotuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- asetuksen (567/2002) 6 pykälän mukaisen sijoittamisselvityksen osista ministeriön maatalousosaston ja sen tietopalvelukeskuksen tehtävistä muodostettavasta alueellisesta toimipisteestä (Lipponen II; syyskuun loppu 2004)

- selvityksen Geodeettisen laitoksen, Maanmittauslaitoksen, Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä Metsähallituksen ja niiden toimintojen tai niiden osien alueellistamismahdollisuuksista

- selvityksen hallinnonalan alue- ja paikallisorganisaatioiden kehittämisestä.

Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenne- ja viestintäministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- asetuksen (567/2002) 6 pykälän mukaisen sijoittamisselvityksen Merenkulkulaitoksesta (Lipponen II) marraskuun loppuun 2004 mennessä

- talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaisesti selvityksen Varustamoliikelaitoksesta ja Luotsausliikelaitoksesta marraskuun loppuun 2004 mennessä

- asetuksen (567/2002) 6 pykälän mukaisen sijoittamisselvityksen rautatieliikenteen viranomaistehtävistä vuoden 2004 loppuun mennessä

- selvityksen Tiehallinnon alueorganisaatioiden ja Ilmatieteen laitoksen alueyksiköiden kehittämisestä ja toimintojen siirtämisestä keskushallinnosta alueorganisaatioille ja -yksiköille

- selvityksen ilmaliikenteen viranomaistehtävistä

- selvityksen operatiivisten tehtävien siirtämisestä ministeriöstä keskusvirastoille tai lääninhallituksille.

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- (mikäli kuvauksesta ei perustellusti muuta johdu) selvityksen Patentti- ja rekisterihallituksen, Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen, Geologisen tutkimuskeskuksen, Matkailun edistämiskeskuksen, Teknologian kehittämiskeskuksen toimintojen tai niiden osien alueellistamismahdollisuuksista; selvitykset laaditaan yleisenä aikatauluna vuoden 2004 loppu, mutta eniten selvitystoimintaa vaativissa tapauksissa voidaan erikseen sopia vuoden 2005 puolivälistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistehtävien organisoinnista ja tarkoituksenmukaisesta alueellisesta sijoittamisesta (Lipponen II)) syyskuun loppuun 2004 mennessä,

- selvityksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen, Säteilyturvakeskuksen ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen toimintojen tai niiden osien alueellistamismahdollisuuksista.

Työministeriö

Työministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- asetuksen (567/2002) 6 pykälän mukaisen sijoittamisselvityksen henkilöstökoulutustehtävistä ja työlupa-asioista (Lipponen II)

- selvityksen toimintojen alueellistamiseksi ministeriöstä siirtämällä päätösvaltaa, tehtäviä ja toimintoja alue- ja paikallishallintoon.

Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö laatii alueellistamisselvityksen, joka sisältää

- kuvauksen alueellistamismahdollisuuksista ja -tarpeista hallinnonalalla sekä alueellistamisen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista

- selvityksen ministeriöstä alueellisiin ympäristökeskuksiin siirrettävistä tehtävistä (Lipponen II)

- asetuksen (567/2002) 6 pykälän mukaisen sijoittamisselvityksen Suomen ympäristökeskuksen ympäristötutkimuksesta (Lipponen II) sekä selvityksen keskuksen muiden toimintojen ja niiden osien alueellistamisesta

- selvityksen (yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa) merellisen ympäristötutkimuksen asemasta ja alueellistamisesta (Lipponen II)

- selvityksen ympäristöhallinnon laboratoriotoiminnan linjausten täsmentämisestä alueelliset näkökohdat huomioon ottaen (Lipponen II)

- selvityksen öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamisesta ja sen alueellistamisesta vuoden 2004 loppuun mennessä

- selvityksen ympäristöhallinnon tukipalvelujen järjestämisestä ja tehostamisesta sekä niiden alueellistamismahdollisuuksista 31.5.2004 mennessä

- selvityksen valtion asuntorahaston roolista ja tehtävistä sekä alueellistamismahdollisuuksista 30.6.2005 mennessä.

HALLINNON JA ALUEKEHITYKSEN MINISTERITYÖRYHMÄ 6.5.2004

Tuomioistuinten piirirajamuutokset esillä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi kokouksessaan 6. toukokuuta 2004 periaatteet, joiden mukaisesti tuomioistuinten piirirajojen muuttamisessa edetään. Ministeriryhmässä olivat esillä sekä hovioikeuksien että joidenkin käräjäoikeuksien piirirajamuutokset.

Uudistuksella pyritään vähentämään tuomioistuinten käsittelyajoissa olevia eroja, jotka ovat johtaneet alueelliseen eriarvoisuuteen oikeusturvan saatavuudessa. Käräjäoikeuksista halutaan kehittää riittävän vahvoja ja toimintakykyisiä yksikköjä. Tavoitteena on myös resurssien kohdentaminen tuomioistuimiin asia- ja työmääriä vastaavasti.

Helsingin hovioikeuden asiamääriä vähennettäisiin

Hovioikeuksien piirirajamuutoksilla tasattaisiin hovioikeuksien epätasaisesti jakautuneita asiamääriä. Erityisesti halutaan vahvistaa pahiten ruuhkautuneen Helsingin hovioikeuden edellytyksiä ratkaista sinne tulleet valitukset kohtuullisessa ajassa. Asian käsittely Helsingin hovioikeudessa kestää noin 11,7 kuukautta, kun Rovaniemellä käsittelyaika on keskimäärin 5,5 kuukautta.

Oikeusministeriö suunnitteleekin seitsemän käräjäoikeuden siirtämistä hovioikeuspiiristä toiseen.

Ensi vuoden alusta Helsingin hovioikeuspiiristä siirrettäisiin pois kolme käräjäoikeutta: Lohjan ja Raaseporin käräjäoikeudet Turun hovioikeuspiiriin ja Hyvinkään käräjäoikeus Kouvolan hovioikeuspiiriin.

Porin käräjäoikeus aiotaan siirtää Turun hovioikeuspiiristä Vaasan hovioikeuspiiriin. Vaasan hovioikeuspiiristä taas on tarkoitus siirtää Haapajärven, Ylivieskan ja Raahen käräjäoikeudet Rovaniemen hovioikeuspiiriin.

Muutokset vähentäisivät Helsingin hovioikeuteen saapuvien asioiden määrää vajaalla 500 asialla. Vastaavasti Rovaniemen hovioikeuden asiamäärä kasvaisi yli 200 asialla. Vuosittain hovioikeuksiin saapuu noin 12 500 asiaa. Viime vuonna Helsingin hovioikeuteen saapui 4 045 asiaa ja Rovaniemen hovioikeuteen 996 asiaa.

Uudistuksen vaikutuksia seurataan ja hovioikeuksien tuomiopiirejä uudistetaan mahdollisesti myöhemmin, paremmin maakunta- ja muuta aluejakoa vastaavaksi esimerkiksi Kainuun osalta.

Käräjäoikeuksien määrä alle 60:n

Käräjäoikeuksien suurentaminen on ollut oikeusministeriön tavoitteena jo useamman vuoden ajan. Nykyisin käräjäoikeuksia on 63. Ensi vuoden alusta niitä on 61, sillä silloin Alavuden käräjäoikeuden tuomiopiiri liitetään pääosin Seinäjokeen ja Kauhavan ja Lapuan käräjäoikeudet yhdistetään.

Jos oikeusministeriössä vireillä olevat hankkeet toteutuvat, käräjäoikeuksien määrä putoaa lähivuosina 58:aan. Valmisteltavana on:

- Loimaan käräjäoikeuden liittäminen Forssan käräjäoikeuteen. Lausuntokierros on päättynyt, ja ehdotus aiotaan tuoda valtioneuvoston päätettäväksi alkukesällä.

- Nilsiän käräjäoikeuden (pääosan) liittäminen Kuopion käräjäoikeuteen. Varpaisjärven kunta liitettäisiin kuitenkin Iisalmen käräjäoikeuteen. Ehdotus lähtee lausunnolle vielä tänä keväänä.

- Haapajärven ja Ylivieskan käräjäoikeuksien yhdistäminen. Haapajärven käräjäoikeuden laamannin virka on parhaillaan avoinna. Myös nämä lausunnot aiotaan pyytää tänä keväänä.

Oikeusministeriö pyrkii siihen, että jatkossa tuomiopiirimuutokset eivät edellyttäisi sitä, että yhdistettävän käräjäoikeuden laamannin virka on avoinna. Tätä koskeva käräjäoikeuslain muutos on tarkoitus antaa eduskunnalle lähiaikoina.

Lisätietoja: hallitusneuvos Heikki Liljeroos, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7608 ja suunnittelija Raimo Ahola, oikeusministeriö, p. (09) 1606 7569

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Väylämaksutyöryhmän väliraportti luovutettiin 30.4.2004 liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtaselle. Raportin valmistelleen työryhmän mukaan suurten risteilyalusten väylämaksuja on tarvetta pienentää. Suomeen saapuvien isojen risteilyalusten väylämaksut ovat nykykäytännön mukaan varsin suuret. Korkeat väylämaksut voivat muodostua esteeksi risteilyalusliikenteen kehittymiselle Suomeen ja tämä voi olla matkailun edistämisen näkökulmasta haitallista. Tämän vuoksi risteilyalusten väylämaksujen rakennetta olisi hyvä muuttaa suurempia aluksia suosivaan suuntaan. Risteilyalusten väylämaksut eivät ole Suomessa liian korkeat, koska risteilyalusliikenteen käynnit ovat vakiintunut 150-200 aluksen vuositasolle. Tämän takia risteilyaluksilta perittävä väylämaksujen kokonaistaso voidaan pitää nykyisellään. Sen sijaan väylämaksun rakennetta tulee muuttaa siten, että se paremmin heijastaisi markkinoiden kehittymistä. Lisätietoja antavat työryhmän puheenjohtaja, osastopäällikkö Harri Cavén, p. (09) 1602 8500 ja ylitarkastaja Tuomo Suvanto, p. (09) 1602 8551 liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.