Edilex-palvelut

Kirjaudu sisään

Valtioneuvoston viikko 18/2004

TASAVALLAN PRESIDENTTI

HALLITUKSEN ESITYKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.4.2004 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Esitys (HE 64/2004 vp) Etelämannerta koskevan sopimuksen sihteeristön perustamisesta tehdyn toimenpiteen hyväksymisestä. Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivinen kokous hyväksyi Madridissa kesäkuussa 2003 sihteeristön perustamista koskevan toimenpiteen. Toimenpiteellä perustetaan Buenos Airesiin Argentiinaan pysyvä sihteeristö avustamaan Etelämannerta koskevan sopimuksen konsultatiivista kokousta ja ympäristönsuojelukomiteaa. Pysyvän sihteeristön perustaminen tehostaa ja helpottaa Etelämannerta koskevan sopimusjärjestelmän toimintaa. Toimenpide tulee kansainvälisesti voimaan kaikkien konsultatiivisten osapuolten hyväksyttyä sen kansallisten säännöstensä mukaisesti. Toimenpide on tarkoitettu voimaan Suomen osalta tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun toimenpide tulee kansainvälisesti voimaan. (UM lainsäädäntöneuvos Päivi Kaukoranta 1605 5715)

Esitys (HE 65/2004 vp) Suomen ja Venäjän välillä maantien rakentamisesta maantieliikenteen turvaamiseksi Nuijamaan kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Suomen tasavalta) ja Brusnitshnojen kansainvälisen maantieliikenteen rajanylityspaikan (Venäjän federaatio) välillä liittyen Nuijamaan rajanylityspaikan siirtämiseen tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Nuijamaan rajanylityspaikkaa siirretään, jotta sen kapasiteettia voitaisiin lisätä. Tällä ns. Nuijamaa-sopimuksella pyritään koordinoidusti kehittämään Suomen ja Venäjän välistä rajan ylittävää maantieliikennettä rakentamalla uusi maantie siirretyn raja-aseman ja Venäjän puolella olevan raja-aseman välille. Sopimus sisältää määräyksiä, jotka koskevat muun muassa tien yhtymäkohtaa valtakunnanrajalla, tien ylläpitämistä ja uuden raja-aseman virallista avaamista liikenteelle. Laki on tarkoitettu voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kuin sopimus tulee voimaan. (UM lähetystöneuvos Katri Silfverberg 1605 6408)

Esitys (HE 66/2004 vp) Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja Euroopan Avaruusjärjestön välillä turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta ja vaihdosta tehdyn yleissopimuksen sekä Suomen ja Saksan välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä, laeiksi mainittujen sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laiksi kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista. Sopimusten tarkoituksena on mahdollistaa kansainvälisessä yhteistyössä tarpeellisten arkaluonteisten tietojen suojaaminen ja vaihto. Esitykseen sisältyvät laki Euroopan Avaruusjärjestöä koskevan yleissopimuksen sopimuspuolten ja Euroopan Avaruusjärjestön välillä turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisesta ja vaihdosta tehdyn yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta, laki Saksan kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laki kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista. (OM lainsäädäntöneuvos Anna-Riitta Wallin 1606 7693)

Esitys (HE 67/2004 vp) laiksi kotikuntalain muuttamisesta. Muuttoilmoitusmenettelyä koskevia säännöksiä muutetaan vastaamaan säädöstasoltaan uuden perustuslain vaatimuksia. Nykyisin asetukseen sisältyvät säännökset ilmoituksen tekemisen tavoista, ilmoituksen yhteydessä annettavista tiedoista, ilmoituksen vastaanottamisesta ja toimivaltaisesta maistraatista otetaan lakiin. Ilmoitusmenettelyä koskeviin säännöksiin tehdään myös eräitä sisällöllisiä muutoksia. Maistraattien lisäksi muuttoilmoituksia voivat ottaa vastaan sopimuksen perusteella myös muut viranomaiset ja yhteisöt. Laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä aiheutuvia seuraamuksia muutetaan. Ilmoitusrikemaksua ei enää määrätä ilmoituksen myöhästymisen vuoksi, vaan se määrätään niille, jotka eivät ole noudattaneet maistraatin asettamaa velvoitetta laissa säädetyn ilmoitus- tai tietojenantovelvollisuuden täyttämiseen. Lakiin lisätään myös säännös huoneiston omistajan ja haltijan velvollisuudesta antaa tarvittaessa asukkaan kotikunnan ja asuinpaikan määräytymistä, tilapäisen asuinpaikan merkitsemistä ja väestötietojärjestelmään merkittyjen tietojen tarkistamista varten tarpeellisia tietoja maistraatille. Laki on tarkoitettu voimaan viimeistään syksyllä 2004. (SM lainsäädäntöneuvos Terhi Lehtonen 1604 2839)

Esitys (HE 68/2004 vp) laiksi rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain 35 §:n muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö voi siirtää toimivaltaansa rakennerahasto-asioissa lääninhallituksille. Laki on tarkoitettu voimaan kesällä 2004. (SM lainsäädäntöneuvos Kari Parkkonen 1604 2311)

Esitys (HE 69/2004 vp) laiksi rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Nykyinen laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta korvataan uudella samannimisellä lailla. Lailla saatetaan voimaan finanssiryhmittymien valvonnasta annetun direktiivin (2002/ 87/EY) määräykset. Lailla laajennetaan jonkin verran nykyisen lain mukaista rahoitus- ja vakuutusryhmittymän määritelmää. Rahoitus- ja vakuutusryhmittymille säädetään pakollinen vakavaraisuusvaatimus ja suuria asiakasriskejä koskeva rajoitus. Lisäksi säädetään monikansallisten ryhmittymien valvontavastuun jakautumisesta. Lisäksi erityisesti luottolaitoslainsäädäntöön tehdään eräitä muitakin kuin mainitusta direktiivistä johtuvia tarkistuksia, jotka johtuvat markkinoiden ja kansainvälisen valvontakäytännön kehityksestä. Esitykseen sisältyvät laki rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta, laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta, laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 23 §:n muuttamisesta, laki liikepankeista ja muista osakeyhtiömuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki säästöpankkilain muuttamisesta, laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain muuttamisesta, laki sijoituspalveluyrityksistä annetun lain muuttamisesta, laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain 15 ja 31 §:n muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta. Laki on tarkoitettu voimaan direktiivin täytäntöönpanolle asetetun määräajan mukaisesti viimeistään 11.8.2004. (VM lainsäädäntöneuvos Erkki Sarsa 1603 3064)

Esitys (HE 70/2004 vp) eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lakien viittaussäännösten muuttamisesta viittauksiksi hallintolakiin ja kielilakiin. Muutetaan eräissä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan laeissa olevat viittaukset hallintolailla kumottuihin hallinnon yleislakeihin viittauksiksi hallintolakiin ja viittaukset kielilakiin viittauksiksi uuteen kielilakiin. Esitykseen sisältyvät laki hukkakauran torjunnasta annetun lain 11 §:n muuttamisesta, laki kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta, laki rehulain 25 §:n muuttamisesta, laki siemenkauppalain 18 §:n muuttamisesta, laki taimiaineistolain 7 b §:n muuttamisesta, laki eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnasta annetun lain 3 §:n muuttamisesta, laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta, laki maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki totopelien tuottojen käyttämisestä hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen annetun lain 9 ja 14 §:n muuttamisesta sekä laki peruskuivatustoiminnan tukemisesta annetun lain 26 §:n muuttamisesta. (MMM hallitusneuvos Timo Tolvi 1605 2445)

Esitys (HE 71/2004 vp) laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta. Interventiorahastosta maksetaan myös Euroopan yhteisön yhteisen kalastuspolitiikan interventiotoimenpiteistä johtuvat menot. Maatalouden interventiorahastoon tuloutetaan myös Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä annetut vakuudet. Rahaston lainanottovaltuuden yläraja muutetaan euromääräiseksi. Lisäksi lakiin tehdään joitain uudesta perustuslaista johtuvia muutoksia. (MMM hallitusneuvos Esko Laurila 1605 3341)

Esitys (HE 72/2004 vp) laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta. Nykyinen tuki, joka vastaa 97 prosenttia yleisesti verovelvollisen merenkulkijan kauppa-alusluetteloon merkityltä ulkomaanliikenteessä toimivalta matkustaja-alukselta saamasta merityötulosta toimitetusta ennakonpidätyksestä, säilyy ennallaan, mutta tuella kompensoidaan työnantajan sosiaaliturva- ja merimieseläkevakuutusmaksuja sekä eräitä muita vastaavia maksuja. Uusi tuki maksetaan puolivuosittain, ensimmäisen kerran vuoden 2004 heinäkuun alun ja saman vuoden joulukuun lopun välisenä aikana aiheutuneisiin kustannuksiin ja muutoin siten kuin ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain soveltamisesta annetussa liikenneministeriön päätöksessä (71/1992) määrätään. Samalla muun muassa laissa mainittujen merityötulon ja ennakonpidätyksen määrittelyjä tarkennetaan. Lakia on tarkoitus soveltaa vuosina 2005-2009. Tukiratkaisun voimaantulo edellyttää, että Euroopan yhteisöjen komissio hyväksyy tukiratkaisun. Esitys liittyy valtion vuoden 2005 talousarvioesitykseen. Valtioneuvoston lausuma; Käsitellessään hallituksen esitystä ulkomaaliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta hallitus on sopinut, että valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä selvitetään, onko nyt annettavan hallituksen esityksen lisäksi tarvetta erikseen säätää sisävesiltä ulkomaanliikennettä harjoittaville varustamoille maksettavasta merenkulun tuesta. (LVM merenkulkuneuvos Raimo Kurki 1602 8490)

Esitys (HE 73/2004 vp) kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) B liitteen (CIM) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen (RID) muutosten hyväksymisestä ja laiksi liitteen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Vuoden 2005 RID- määräysten muutokset hyväksytään ja saatetaan voimaan siltä osin kuin ne kuuluvat Suomen toimivaltaan. Lakiin sisällytetään lisäksi eräitä RID- määräyksiä täydentäviä säännöksiä. (LVM yliinsinööri Liisa Virtanen 1602 8564)

Esitys (HE 74/2004 vp) laiksi viestintämarkkinalain muuttamisesta. Lisätään säännös, jonka mukaan viestintävirastolla on oikeus kustannussuuntautuneen hinnoitteluvelvollisuuden asemesta asettaa kiinteässä verkossa toimivalle huomattavan markkinavoiman yritykselle selkeä euromääräinen hintakatto teleyritysten välisessä käyttöoikeushinnoittelussa. Viestintävirastolla on myös oikeus päättää perittävän korvauksen enimmäismäärästä arvioitaessa yksittäistapauksessa teleyrityksen hinnoittelun kustannussuuntautuneisuutta. Lisäksi kiinteän puhelinverkon operaattorilla on oikeus ostaa matkaviestinverkon operaattorilta yhdysliikennepalvelu ja myydä se oman paikallispuhelupalvelunsa ohessa asiakkaalleen silloin, kun asiakas on valinnut kiinteän puhelinverkon operaattorin ns. operaattoritunnuksella tai ensisijaisvalinnalla. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Esitys (HE 75/2004 vp) laiksi radiolain muuttamisesta. Radiolakiin tehdään lakia sovellettaessa havaittujen epäkohtien ja puutteiden korjaamiseksi tarvittavat muutokset. Lisäksi tehdään vähäisiä muutoksia radioluvan ehtojen muuttamisen edellytyksiin sekä radiotaajuuksien varauksen peruuttamisen edellytyksiin. Lain nimi muutetaan vastaamaan paremmin lain sisältöä. Uusi nimi on laki radiotaajuuksista ja telelaitteista. (LVM neuvotteleva virkamies Riku Ahola 1602 8609)

Esitys (HE 76/2004 vp) asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä muutetaan vastaamaan entistä paremmin kansainvälistymisen sekä siihen liittyvän lisääntyneen liikkuvuuden sekä maahan ja maastamuuton asettamia vaatimuksia. Samalla selkeytetään lainsäädäntöä ja saatetaan se vastaamaan uuden perustuslain vaatimuksia siten, että lainsäädännöstä ilmenee selvästi yksilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien perusteet. Esitykseen sisältyvät laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta, laki työttömyysturvalain muuttamisesta, laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun 12 §:n 4 momentin ja 15 §:n 3 momentin kumoamisesta, laki työttömyyskassalain 3 §:n muuttamisesta, laki sairausvakuutuslain muuttamisesta, laki kansaneläkelain 1 ja 1 d §:n muuttamisesta, laki perhe-eläkelain muuttamisesta, laki lapsilisälain 1 §:n muuttamisesta, laki äitiysavustuslain 1 ja 3 §:n muuttamisesta, laki rintamasotilaseläkelain 1 §:n muuttamisesta, laki eläkkeensaajien asumistukilain 1 a §:n muuttamisesta, laki lapsenhoitotuesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta, laki vammaistukilain 1 §:n muuttamisesta sekä laki kuntoutusrahalain 1 ja 2 §:n muuttamisesta. Lait ovat tarkoitetut voimaan 1.1.2005. Lain asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta 2 a §:n 1-3 kohta sekä 3 b § on tarkoitettu voimaan 1.7.2004. (STM apulaisosastopäällikkö Anne Neimala 1607 3870)

Esitys (HE 77/2004 vp) kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta. Terveydenhuollon lainsäädäntöä täsmennetään hoidon saatavuuden turvaamiseksi. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin kirjataan hoitoon pääsyn enimmäisajat. Kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskukseen on päästävä kolmessa arkipäivässä yhteydenotosta, polikliinisiin tutkimuksiin kolmessa viikossa lähetteen saapumisesta ja lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeelliseen hoitoon viimeistään kuudessa kuukaudessa siitä, kun hoidon tarve on arvioitu. Lisäksi selkeytetään sairaanhoitopiirien vastuuta hoitoon lähetettyjen potilaiden hoidon järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia muutetaan siten, että potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsyn ajankohta ja jos se muuttuu, hänelle on ilmoitettava muutoksen syy. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia muutetaan siten, että lääkärien erikoismaksuluokkajärjestelmästä ja sen perusteella erikoismaksuluokassa hoidettavilta potilailta perittävistä lisämaksuista luovutaan. Erikoismaksuluokan korvaa erityinen erityispoliklinikkatoiminta, jonka yhteydessä hoidettavilta potilailta voidaan periä normaalia poliklinikkatoimintaa korkeammat maksut. Esitykseen sisältyvät laki kansanterveyslain muuttamisesta, laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta, laki potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 9 §:n muuttamisesta. Lait on tarkoitettu voimaan 1.3.2005. Lääkärit, joilla on oikeus hoitaa potilaita erikoismaksuluokassa, säilyttävät lääninhallituksen antaman luvan mukaisen oikeutensa 29.2.2008 saakka. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Esitys (HE 78/2004 vp) laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta. Lain pykäläviittaukset korjataan viittaamaan 1.5.2004 voimaan tulevaan ulkomaalaislakiin. (TM erikoissuunnittelija Meri-Sisko Eskola 1604 8021)

Esitys (HE 79/2004 vp) laeiksi aravalain, aravarajoituslain sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta. Laeissa olevia yleishyödyllisyyssäännöksiä muutetaan. Kohdekohtaisista käyttö- ja luovutusrajoituksista vapautuvia asuntoja voi jatkossa myydä nykyistä joustavammin myös niillä alueilla, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää. Kielto olla riippuvainen rakennusliikkeistä kumotaan. Tuoton tuloutusrajoitukset ulotetaan koskemaan myös kuntien ja muiden julkisyhteisöjen omistamia asuntoyhteisöjä. Vakuutusyhtiöille ei enää myönnetä arava- ja korkotukilainoja, vaan nekin joutuvat perustamaan yleishyödyllisen tytäryhtiön halutessaan tuottaa uusia sosiaalisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen käyttö- ja luovutusrajoitusaikaa lyhennetään nykyisestä 45 vuodesta 35 tai 40 vuoteen riippuen siitä, koska kohteet on lainoitettu. Käyttö- ja luovutusrajoituksista vapauttamisen perusteista säädetään lailla, mm. alueen asuntomarkkinatilanne sekä tyhjäkäytön ja taloudellisten menetysten uhka otetaan huomioon. (YM lainsäädäntöneuvos Tiina Rautio 1603 9649)

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Tasavallan presidentti vahvisti 30.4.2004 seuraavat lait:

Ulkomaalaislaki, laki rikoslain 47 luvun muuttamisesta, laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa annetun lain muuttamisesta ja laki työsopimuslain 13 luvun 11 §:n muuttamisesta (HE 28/2003 vp ja HE 151/2003 vp). Uudella ulkomaalaislailla edistetään hyvää hallintoa ja oikeusturvaa ulkomaalaisasioissa sekä hallittua maahanmuuttoa ja kansainvälistä suojelua. Myös ulkomaalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään entistä tarkemmin. Uusi ulkomaalaislaki korvaa kokonaisuudessaan vuodelta 1991 olevan, nykyisen ulkomaalaislain. Uusi laki sisältää säännöksiä menettelyistä, jotka aiemmin ovat olleet hallintokäytännön varassa. Nykyisestä ulkomaalaislaista puuttuvat mm. riittävän yksityiskohtaiset säännökset jatkoluvan ja pysyvän oleskeluluvan myöntämisestä. Lakiin tulee myös kiintiöpakolaisia koskevia säännöksiä. Uudessa ulkomaalaislaissa maahantulon edellytykset säilyvät ennallaan. Lakiin sisältyvät myös viisumeja koskevat Schengenin säännöstön keskeiset säännökset. Suomeen työn vuoksi tulevalta ulkomaalaiselta edellytetään jatkossa työ- ja oleskeluluvan sijasta vain yhtä lupaa, työntekijän oleskelulupaa. Työntekijän oleskelulupa myönnetään kaksivaiheisesti. Työvoimatoimisto harkitsee ensin luvan myöntämiseen liittyvät työvoimapoliittiset edellytykset. Tämän jälkeen Ulkomaalaisvirasto myöntää luvan, jollei sen myöntämiselle ole yleiseen järjestykseen tai turvallisuuteen liittyviä esteitä. Työnteko on rajoitetusti mahdollista myös muulla oleskeluluvalla tai ilman oleskelulupaa. Uudella ulkomaalaislailla muutetaan eräitä viranomaisten toimivaltasuhteita. Jatkossa oleskeluluvan myöntää kaikille ulkomailla oleville ulkomaalaisille Suomen ulkomaan edustustojen sijasta Ulkomaalaisvirasto. Edustustot tekevät jatkossa ainoastaan viisumipäätöksiä. Nykyisestä poiketen Suomen kansalaisen perheenjäsen voi jatkossa tulla Suomeen hakemaan oleskelulupaa perhesiteen perusteella. Oleskeluluvan myöntää paikallispoliisi. Nykyisin oleskelulupaa on haettava ja hakemuksen käsittelyä odotettava ulkomailla. Vuonna 2000 voimaan tulleet ulkomaalaislain säännökset turvapaikkamenettelyistä säilyvät uudessa laissa pääosin ennallaan. Uusi ulkomaalaislaki sisältää säännökset Euroopan unionin kansalaisen oleskelusta. Unionin kansalaisiin rinnastetaan Islannin, Liechtensteinin, Norjan ja Sveitsin kansalaiset. Uusi ulkomaalaislaki parantaa ulkomaalaisen oikeusturvaa laajentamalla muutoksenhakumahdollisuuden koskemaan lähes kaikkia oleskelulupapäätöksiä. Työnantaja saa valitusoikeuden työntekijän oleskelulupa-asiassa ja Ulkomaalaisvirasto hallinto-oikeuden päätökseen, jolla Ulkomaalaisviraston päätös on kumottu tai sitä on muutettu. Uusi ulkomaalaislaki sisältää EU-säännösten mukaisesti liikenteenharjoittajille määrättävän seuraamusmaksun silloin, kun liikenteenharjoittajat eivät noudata velvollisuuttaan tarkastaa kuljetettavien matkustusasiakirjoja. Säännöksiä rikkoville voidaan määrätä 3 000 euron seuraamusmaksu kuljetettua henkilöä kohden. Lait tulevat voimaan 1.5.2004. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää hallituksen seuraavan tarkkaan uuden ulkomaalaislain toimivuutta ja soveltamista ottaen seurannassa huomioon muun ohella lapsen asemaan ja etuun liittyvät eri kysymykset, ulkomaalaisten opiskelijoiden ja muidenkin ulkomaalaisten työnteko-oikeuden helpottaminen ja laajentaminen, ulkomaalaisasioiden käsittelyn nopeuttaminen kokonaisuutena ja erityisesti turvapaikkamenettelyssä selvissä tapauksissa, Ulkomaalaisviraston omaa päätöksentekoa koskevan valitusoikeuden käytön laajuus ja ulkomaalaishallinnon tehostaminen sekä seurannan ja siihen liittyvän selvitystyön perusteella valmistelevan eduskunnalle annettavaksi - tarvittaessa nopeasti ja yksittäisinäkin asioina - uutta ulkomaalaislakia koskevat muutosehdotukset. 2. Eduskunta edellyttää lisäksi hallituksen valmistelevan kiireellisesti eduskuntakäsittelyä varten ulkomaalaislakia täydentävinä normeina ihmiskaupan uhrien asemaa koskevat säännökset, henkilön maasta poistamisen täytäntöönpanoon liittyvät menettelytapasäännökset mukaan lukien pakko- ja voimakeinojen käyttäminen, poikkeuksellisia oloja varten tarpeelliset poikkeamismahdollisuudet ulkomaalaislain säännöksistä sekä henkilöiden laaja-mittaista maahantuloa koskevat säännökset valmiuslain mukaisiksi toimivaltuuksiksi. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Laki ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamisesta (HE 15/2004 vp). Ulkomaalaisrekisterin käyttöä ja asioiden käsittelyä kehitetään niin, että yhä useampi viranomainen merkitsee tuottamansa tiedot ulkomaalaisrekisteriin itse. Rekisteri on näin paremmin ajan tasalla, ja asioita voidaan käsitellä sujuvammin. Uudistettu ulkomaalaisrekisterilaki mahdollistaa nykyistä nopeamman ja joustavamman työntekijän oleskelulupaa koskevan päätöksenteon. Lisäksi lakimuutokset parantavat viranomaisten välistä tiedonkulkua. Ulkomaalaisrekisteriä pidetään ulkomaalaisten maahantuloa, maassa oleskelua ja työntekoa koskevien asioiden päätöksentekoa sekä maahantulon ja maasta lähdön valvontaa varten ja valtion turvallisuuden takaamiseksi. Ulkomaalaisrekisteriin voidaan tallentaa tiedot hakemuksesta, asian käsittelystä, ratkaisusta ja perusteista sekä tiedot työnantajasta ja työsuhteen ehdoista siltä osin kuin on tarpeen. Ulkomaalaisrekisteriä käyttävät nykyisin Ulkomaalaisvirasto, ulkoasiainministeriö, poliisi, rajavartiolaitos, tullilaitos ja työvoimaviranomainen. Ulkomaalaisrekisterilakia on muutettu siten, että jatkossa rekisteriä käyttävät myös työministeriö, työvoima- ja elinkeinokeskus, työvoimatoimisto, vankeinhoitoviranomainen ja vähemmistövaltuutettu. Uudessa ulkomaalaislaissa todetaan, että työntekijän oleskelulupahakemukset, jotka sisältävät tiedot työnteon keskeisistä ehdoista sekä oleskelulupapäätökset kirjataan suoraan ulkomaalaisrekisteriin. Tällöin jokainen oleskelulupajärjestelmään osallinen viranomainen saa heti tarvitsemansa tiedot, ja eri viranomaiset voivat samanaikaisesti osallistua asian käsittelyyn. Tavoitteena on, ettei paperimuotoisia hakemuksia, lausuntoja ja päätöksiä enää käytetä. Myös työsuojeluviranomainen saa valvontansa kannalta tarpeelliset tiedot ulkomaalaisrekisteristä. Uuden ulkomaalaislain mukaan työvoimatoimisto ratkaisee työntekijän oleskeluluvan myöntämisen työvoimapoliittiset edellytykset ja merkitsee tekemänsä osaratkaisun ulkomaalaisrekisteriin. Työvoima- ja elinkeinokeskus varmistaa uuden ulkomaalaislain mukaan elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa myönnettäessä, että elinkeinotoiminnalla on kannattavan toiminnan edellytykset, ja merkitsee tekemänsä osaratkaisun rekisteriin. Työntekijän oleskelulupaa koskevan hakemuksen voi jättää Suomen edustustoon, työvoimatoimistoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle, Elinkeinonharjoittajan oleskelulupaa koskevan hakemuksen voi jättää Suomen edustustoon tai kihlakunnan poliisilaitokselle. Tarkoituksena on, että tiedonsiirto eri viranomaisten välillä tapahtuu rekisterin sisällä. Vähemmistövaltuutetulla on oikeus saada tehtäviensä hoitamiseksi tarvittavia tietoja ulkomaalaisrekisteristä. Tämä täydentää viranomaisten tiedottamisvelvoitetta. Uuden ulkomaalaislain mukaan valtuutetun kuulemismenettelystä nykyisessä laajuudessaan luovutaan. Pääsy ulkomaalaisrekisteriin mahdollistaa valtuutetun oma-aloitteisten toimenpiteiden kohdentamisen. Laki tulee voimaan 1.5.2004. (SM lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola 1604 3985)

Laki ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a §:n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä laki ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annetun lain 4 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 37/2004 vp). Ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annettua lakia ja ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua Suomessa annettua lakia muutetaan väliaikaisesti. Muutokset liittyvät Euroopan unionin laajentumiseen 1.5.2004. Uusien jäsenvaltioiden liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen mukaan osassa uusista jäsenvaltioista ei sovelleta siirtymäaikana talletusten vakuusjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/19/EY vähimmäisvakuustasoa eikä sijoittajien korvausjärjestelmistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/9/EY vähimmäiskorvaustasoa. Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen, jonka kotivaltiossa ei sovelleta direktiivien mukaista vähimmäissuojatasoa, Suomeen perustettavan sivukonttorin tai sivuliikkeen välityksellä ei saa tarjota palveluja, jos sivukonttori tai sivuliike ei täydennä siirtymäaikana kotivaltionsa talletusten vakuussuojaa tai sijoittajien korvaussuojaa direktiivien mukaiselle vähimmäistasolle. Muiden jäsenvaltioiden, Suomi mukaan lukien, oikeus estää palvelujen tarjoaminen perustuu edellä mainittuun sopimukseen. Säännökset ovat voimassa siirtymäajan vuoden 2007 loppuun. Lisäksi lakiin ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa tehdään luonteeltaan tekninen muutos. Lait tulevat voimaan 1.5.2004. (VM vanhempi hallitussihteeri Irmeli Vuori 1603 3013)

Laki kilpailunrajoituksista annetun lain muuttamisesta, laki vakuutusyhtiölain 14 a luvun muuttamisesta ja laki markkinaoikeuslain 9 §:n muuttamisesta (HE 11/2004 vp). Kansallisille viranomaisille ja tuomioistuimille annetaan nimenomainen valtuutus soveltaa EY:n kilpailusääntöjä tapauksissa, joilla voi olla vaikutusta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kilpailunrajoituksista annetun lain mukaiset seuraamukset ovat käytettävissä myös EY:n kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa. Kansallisista poikkeusluvista ja puuttumattomuustodistuksista luovutaan, ja vähämerkityksellisiä kilpailunrajoituksia koskeva sääntely yhdenmukaistetaan komission suuntaviivojen kanssa. EY:n kilpailusääntöjen rikkomistapauksissa markkinaoikeus voi antaa luvan komissiolle ja Kilpailuvirastolle tarkastuksen tekemiseen muissa kuin elinkeinonharjoittajan liiketiloissa, esimerkiksi yrityksen johdon kodeissa. Kilpailuviraston ja markkinaoikeuden toimivallanjakoa tarkistetaan niin, että Kilpailuvirasto tekee ensi asteena päätökset laissa kielletyn menettelyn lopettamisesta tai toimitusvelvoitteen määräämisestä. Kilpailunrikkomismaksun määrää koskevia säännöksiä tarkistetaan ja otetaan käyttöön kilpailunrikkomismaksusta vapauttamisjärjestelmä. Vakuutusvalvontaviraston rinnakkaisesta esityksenteko-oikeudesta markkinaoikeudelle luovutaan. Yrityskauppojen ilmoitusmenettelyä koskevia säännöksiä tarkistetaan ja laista poistetaan samalta toimialalta tehtäviä yrityskauppoja koskeva kahden vuoden sääntö. Lait tulevat voimaan 1.5.2004. Eduskunnan lausuma; Eduskunta edellyttää, että kilpailulainsäädännössä ja yritystoimintaa koskevassa lainsäädännössä yleensäkin tulee ottaa huomioon pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytykset taloudellisesti kannattavaan ja työllisyyttä edistävään toimintaan. (KTM hallitusneuvos Kristian Tammivuori 1606 3521)

Laki vakuutusyhtiölain muuttamisesta, laki ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta, laki työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta ja laki vakuutusyhdistyslain muuttamisesta (HE 149/2003 vp). Vakuutusyhtiölakia, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annettua lakia ja vakuutusyhdistyslakia muutetaan siten, että kyseiset lait sopeutetaan vakuutusyritysten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin sekä kolmansien maiden kanssa harjoitettavaa tietojen vaihtoa koskevaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin. Ainoastaan vakuutusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat oikeutettuja päättämään vakuutusyritystä ja sen muissa jäsenvaltioissa sijaitsevia sivuliikkeitä koskevista tervehdyttämistoimenpiteistä ja likvidaatiomenettelyn aloittamisesta. Vakuutussaatavien etuoikeutta vakuutusyrityksen selvitystilassa ja konkurssissa täsmennetään direktiivin edellyttämällä tavalla. Lakeihin lisätään uudet säännökset, jotka sisältävät poikkeukset sovellettavasta kotijäsenvaltion laista. Vakuutusyritysten omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon asiasisältöä ja menettelytapasäännöksiä täsmennetään. Suomen viranomaisten oikeutta luovuttaa vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa muillekin kolmansien maiden viranomaisille kuin vakuutustoimintaa tai rahoitusmarkkinoita valvoville viranomaisille laajennetaan. Lait tulevat voimaan 15.5.2004. (STM hallitusneuvos Juhani Turunen 1607 4470)

Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 §:n ja 4 luvun 1 §:n muuttamisesta sekä laki työttömyysturvalain 8 luvun 1 §:n muuttamisesta (HE 44/2004 vp). Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain säännöksiin, jotka koskevat ulkomaalaisten rekisteröimistä työnhakijaksi työvoimatoimistoon ja heidän oikeuttaan saada työmarkkinatukea, tehdään ulkomaalaislain kokonaisuudistuksesta johtuvat muutokset. Lait tulevat voimaan 1.5.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Laki Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä (HE 172/2003 vp). Lailla rajoitetaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta siirtymäaikana Euroopan unioniin liittyvien jäsenvaltioiden osalta Kyprosta ja Maltaa lukuun ottamatta. Uusien jäsenvaltioiden kansalaisten ansiotyö Suomessa edellyttää työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä. Myönteinen päätös tehdään, jos avoimeen tehtävään ei ole kohtuullisessa ajassa saatavissa työntekijää suomalaisilta työmarkkinoilta, ja jos työehdot ovat Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaiset. Työvoimatoimiston päätöksen voi hakea ennen maahan saapumista tai maahan saapumisen jälkeen. Laissa on kuitenkin useita poikkeuksia. Niiden uusien jäsenmaiden kansalaisten työmarkkinoille pääsyä ei ole rajoitettu, jotka oleskelevat Suomessa muun kuin työnteon perusteella. Tällaisia ovat muun muassa elinkeinonharjoittajat, työntekijöiden perheenjäsenet ja opiskelijat. Siirtymäaikalaki ei myöskään koske jo yli vuoden Suomessa oleskelleita ja työskennelleitä eikä niitä ulkomaalaisia, jotka olisivat ansiotyöhön oikeutettuja, jos olisivat ns. kolmansien maiden kansalaisia. Liittymissopimuksesta johtuen siirtymäaikalaki ei myöskään koske palvelujen tarjonnan vapauden perusteella liikkuvaa työvoimaa. Tällaisia ovat ulkomaisen työnantajan palveluksessa Suomeen tilapäisesti työhön lähetyt työntekijät. Laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella. Laki on voimassa kahden vuoden määräajan. Eduskunnan lausumat; 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin lain vaikutuksia työllisyystilanteeseen ja työvoiman käyttöön eri aloilla ja mikäli merkittäviä ongelmia syntyy, tuo neuvoteltuaan työmarkkinajärjestöjen kanssa tarvittaessa nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi esityksen lain voimassaoloajan lyhentämisestä tai lain soveltamisalan supistamisesta. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee kiireellisesti esitykset toimenpiteiksi, joilla tehostetaan lähetettyjen työntekijöiden työsuhteiden ehtojen valvontaa, ja tuo tätä tarkoittavat esitykset eduskunnan käsiteltäviksi syysistuntokauden 2004 aikana. 3. Eduskunta edellyttää, että hallitus hyvissä ajoin ennen lain voimassaoloajan päättymistä antaa eduskunnalle selonteon, jossa arvioidaan paitsi tämän lain vaikutuksia ja tarvetta jatkaa sen voimassaoloa myös laajemmin työvoiman ja palvelujen vapaan liikkuvuuden vaikutuksia työmarkkinatilanteeseen eri aloilla. (TM ylitarkastaja Olli Sorainen 1604 8054)

Tasavallan presidentti hyväksyi öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1992 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 2003 pöytäkirjan ja vahvisti lain öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1992 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 2003 pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä lain merilain 10 luvun 18 §:n muuttamisesta (HE 171/2003 vp). Pöytäkirjalla perustetaan öljysäiliöalusten aiheuttamien öljyvahinkojen korvaamiseksi lisärahasto nykyisen kansainvälisen korvausjärjestelmän yhteyteen. Lisärahasto vahvistaa merkittävästi vahingonkärsijöiden asemaa ja mahdollistaa täyden korvauksen maksamisen myös suurissa öljyonnettomuuksissa. Kansainvälisen korvausjärjestelmän korvauskatto nousee pöytäkirjaan liittyneissä valtioissa 250 miljoonasta eurosta 900 miljoonaan euroon. Öljyn vastaanottajat sopimusvaltioissa vastaavat rahaston kustannuksista. Maksuosuus määräytyy sopimusvaltioon vuositasolla tuodun öljyn määrän perusteella. Laki öljyn aiheuttamien pilaantumisvahinkojen kansainvälisen korvausrahaston perustamisesta vuonna 1992 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyvän vuoden 2003 pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja soveltamisesta tulee voimaan presidentin asetuksella ja laki merilain 10 luvun 18 §:n muuttamisesta valtioneuvoston asetuksella. (LVM hallitusneuvos Lolan Eriksson 1602 8493)

TASAVALLAN PRESIDENTIN ASETUKSET

Tasavallan presidentti antoi 30.4.2004 seuraavat asetukset:

Tasavallan presidentin asetus Tsekin, Viron, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Unkarin, Maltan, Puolan, Slovenian ja Slovakian liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta sekä sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta. Liittymissopimuksella liittyvät maat tulevat kaikkien niiden sopimusten, joihin Euroopan unioni perustuu, sopimuspuoleksi ja omaksuvat täten unionin jäsenvaltioille kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet sellaisina kuin ne näiden sopimusten sekä liittymissopimukseen ja liittymisasiakirjaan kirjattujen ehtojen mukaan ovat. Sopimus ja laki (1259/2003) tulevat voimaan 1.5.2004. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (UM osastopäällikkö Jan Store 1605 5044)

Tasavallan presidentin asetus Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kanssa tehtyjen Eurooppa-sopimusten voimaansaattamislakien kumoamisesta annettujen lakien voimaantulosta. Liittymissopimus korvaa liittyvien maiden kanssa tehdyt Eurooppa-sopimukset, joiden tarkoituksena on ollut valmistella tulevien jäsenmaiden EU-jäsenyyttä. Lait tulevat voimaan 1.5.2004. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (UM osastopäällikkö Jan Store 1605 5044)

NIMITYSASIAT

Tasavallan presidentti päätti 30.4.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Marjatta Rasin edustuston päällikön tehtävän päättyminen 1.2.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Ulkoasiainneuvos Risto Rekola Singaporessa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.8.2004 lukien, ulkoasiainneuvos Kirsti Lintonen Yhdistyneissä Kansakunnissa New Yorkissa olevan pysyvän edustuston päällikön tehtävään 1.2.2005 lukien, kehitysyhteistyöneuvos Heikki Tuunanen Pretoriassa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.2.2005 lukien ja ulkoasiainneuvos Lars Backström Bangkokissa olevan suurlähetystön päällikön tehtävään 1.2.2005 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Prikaatikenraali Antti Ensio Lankiselle yhteistoimintaelimen (Joint Implementation Commission) päällikön tehtävään KFOR-organisaation kansainvälisessä esikunnassa Kosovossa annetun määräyksen peruuttaminen 1.5.2004 lukien ja hänen määrääminen samasta ajankohdasta lukien monikansallisen Keskisen prikaatin (KFOR, Multinational Brigade Center/MNBC) komentajan tehtävään Kosovossa. (PLM ylitarkastaja Aila Helenius 1608 8180)

VALTIONEUVOSTO

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 29.4.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 2002/772/EY, Euratom voimaan saattamisesta annetun lain voimaantulosta. Neuvoston päätöksellä tehdyt muutokset ovat tulleet kansainvälisesti voimaan 1.4.2004, kun kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet valtiosääntönsä mukaisesti päätökseen sisältyvät säännökset. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (OM lainsäädäntöneuvos Eero Aarnio 1606 7694)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Asetusta tarkistetaan moduuliajoneuvojen osalta Suomen ja Ruotsin välisten rajaliikenteen esteiden poistamiseksi. Puoliperävaunuun sallitaan kytkettäväksi toinen puoliperävaunu nykyisin sallitun kaksiakselisen varsinaisen perävaunun sijaan. Kaksiakselisen varsinaisen perävaunun kytkeminen puoliperävaunuyhdistelmään kielletään. Samalla säädetään vetävän ajoneuvon ja siihen kytketyn perävaunun painosuhteesta ajoneuvoyhdistelmän kuormaamista varten. Asetus tulee voimaan 1.6.2004. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen (1257/ 1992) muuttamisesta annetun asetuksen (230/2002) voimaantulosäännöstä tarkastetaan siten, että ajoneuvojen mitoista ja massoista annetun direktiivin (96/53/EY) mukaisen kuormaautoja ja niiden perävaunuja koskevan 2,55 metrin leveyssäännön voimaantuloa yli 22,0 metrin pituisissa yhdistelmissä aikaistettaisiin uudella koritilalla varustettujen ajoneuvojen osalta päivämäärään 1.10.2004. Asetus tulee voimaan 1.10.2004. (LVM apulaisosastopäällikkö Reino Lampinen 1602 8639)

Valtioneuvoston asetus sähköturvallisuusasetuksen muuttamisesta. Asetusta muutetaan siten, että se on sisällöltään yhdenmukainen sähköturvallisuuslain uusimpien muutosten kanssa. Asetuksesta kumotaan ne yksityisen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännökset, joista perustuslain sääntelytasolle asettamien vaatimusten perusteella tulee säätää lailla. Asetus tulee voimaan 5.5.2004. (KTM teollisuusneuvos Seppo Ahvenainen 1606 2697)

Valtioneuvoston asetus lääkeasetuksen muuttamisesta. Asetuksella kumotaan lääkeasetuksen 28 §, jossa säädetään kliinisistä lääketutkimuksista, koska asetuksessa nyt olevat säännökset ovat jatkossa lääkelaissa. Lisäksi lääkeasetuksen tarkastustoimintaa koskevaan 26 §:ään lisätään lääkkeitä kliinisiin lääketutkimuksiin valmistavat yksiköt. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Valtioneuvoston asetus lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun asetuksen 2 ja 3 §:n muuttamisesta. Asetuksella tehdään 1.5.2004 voimaan tulevan lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain edellyttämät muutokset. Asetuksella täsmennetään säännöksiä valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan tutkimuseettisen jaoston käsiteltävistä asioista sekä tutkittavalle annettavan suostumusasiakirjan sisällöstä. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (STM hallitusneuvos Pekka Järvinen 1607 3800)

Valtioneuvosto antoi 30.4.2004 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoimapalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 7 §:n muuttamisesta. Työnvälitystä ulkomaille ja ulkomailta Suomeen koskeviin säännöksiin tehdään uudesta ulkomaalaislaista johtuvat sanonnalliset muutokset. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (TM lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen 1604 8067)

Valtioneuvoston asetus Tsekin, Viron, Latvian, Liettuan, Unkarin, Puolan, Slovenian ja Slovakian kansalaisten ansiotyön edellytyksistä annetun lain voimaantulosta. Hallituksen esityksessä (HE 172/2003 vp) todetaan, että ehdotetulla lailla on kiinteä asiallinen yhteys liittymissopimuksen voimaantulon kanssa. Jättämällä lain voimaantulo valtioneuvoston asetuksella säädettäväksi on tarkoitus varmistaa lain samanaikainen voimaantulo liittymissopimuksen kanssa. Asetus tulee voimaan 1.5.2004. (TM ylitarkastaja Olli Sorainen 1604 8054)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki yleisistunnossa 29.4.2004 seuraavat päätökset:

Päätös asettaa talousneuvosto toimikaudeksi 8.5.2004-7.5.2006. Kokoonpano: puheenjohtaja: pääministeri Matti Vanhanen; jäsenet: ympäristöministeri Jan-Erik Enestam, työministeri Tarja Filatov, valtiovarainministeri Antti Kalliomäki, alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen, sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre, kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, toimitusjohtaja Leif Fagernäs, puheenjohtaja Esa Härmälä, puheenjohtaja Lauri Ihalainen, toimitusjohtaja Kari Jalas, puheenjohtaja Eero Lehti, puheenjohtaja Mikko Mäenpää, toimitusjohtaja Arto Ojala, toimitusjohtaja Risto Parjanne, puheenjohtaja Risto Piekka, vt. pääjohtaja Matti Louekoski 11.7.2004 asti, pääjohtaja Erkki Liikanen 12.7.2004 lukien. (VNK alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen 1602 2007)

Päätös kansainvälisen kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien käyttösuunnitelmakohtaisesta kohdentamisesta vuonna 2004. Vuoden 2004 talousarvion käsittelyn yhteydessä on momentille 24.30.66 (Varsinainen kehitysyhteistyö) myönnetty valtuudet tehdä uusia kehitysyhteistyösopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2004 jälkeisille vuosille enintään 385 000 000 euroa. Myönnettyjen valtuuksien käyttösuunnitelmakohtainen jako hyväksytään noudatettavaksi kehitysyhteistyön suunnittelussa ja ohjelmoinnissa. Kaikkien käyttösuunnitelmakohtien valtuudet pidetään voimassa. Päätös noudattaa vuoden 2004 talousarvion perusteluja ja se on tehty valtioneuvoston 2004 kehityspoliittista ohjelmaa koskevan periaatepäätöksen mukaisesti. Ministeriöllä on mahdollisuus tehdä muutoksia kohdennettuihin valtuuksiin käyttösuunnitelmakohtien sisällä, monenkeskisen kehitysyhteistyön osalta Suomen rahoitusosuuksien tarkennettua sekä maa- ja aluekohtaisen kehitysyhteistyön osalta mikäli olosuhteet tai painavat poliittiset tekijät yhteistyömaassa niin edellyttävät. (UM alivaltiosihteeri Pertti Majanen 1605 6400)

Päätös asettaa valtuuskunta Maailman terveysjärjestön (WHO) yleiskokouksen 57. istuntoon Genevessä 17.-22.5.2004. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ministeri Liisa Hyssälä ja jäsenet ovat ylijohtaja Kimmo Leppo, suurlähettiläs Vesa Himanen, apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, neuvotteleva virkamies Liisa Ollila, lähetystöneuvos Anneli Vuorinen, kehitysyhteistyöneuvos Kristiina Häikiö, erityisavustaja Terttu Savolainen, lääkintöneuvos Merja Saarinen, lääkintöneuvos Risto Pomoell ja kehitysyhteistyöneuvos Matti Jaskari. (UM ulkoasiainneuvos Lars Backström 1605 6225)

Päätös asettaa valtuuskunta Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ministerikokoukseen 13.-14.5.2004 ja oikeuttaa ulkoasiainministeriö määräämään valtuuskunnalle asiantuntijat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki, varapuheenjohtaja suurlähettiläs Jorma Julin ja jäsenet ovat alivaltiosihteeri Juhani Turunen, osastopäällikkö Antti Kuosmanen, apulaisosastopäällikkö Jari Gustafsson, finanssineuvos Kari Varis, lähetystöneuvos Tarja Reponen ja lehdistöavustaja Anna Tonttila. (UM lähetystöneuvos Jukka Nystén 1605 5071)

Päätös ehdottaa Euroopan unionin neuvostolle, että tämä myöntäisi kaupunginjohtaja Markku Kauppiselle eron Suomen edustajan tehtävästä alueiden komiteassa 1.5.2004 alkaen sekä kunnan valtuuston puheenjohtaja, maanviljelijä Ossi Martikaiselle eron alueiden komitean Suomen varaedustajan tehtävästä 1.5.2004 lukien sekä nimittäisi Ossi Martikaisen varsinaiseksi Suomen edustajaksi alueiden komiteaan ja varaedustajaksi kunnanvaltuuston ja kunnan hallituksen jäsen, työterveys lääkäri Auli Hyvärisen. (SM hallitussihteeri Tuula Manelius 1604 4658)

Päätös merkitä eduskunnan kirjelmä Valtiontilintarkastajain kertomuksesta vuodelta 2002 (EK 4/2004 vp) pöytäkirjaan ja ryhtyä kertomuksen edellyttämiin toimenpiteisiin. (VM budjettineuvos Vesa Jatkola 1603 3033)

Päätös oikeuttaa valtiovarainministeriö luovuttamaan Suomen Vientiluotto Oyj:n koko osakekannan apporttina Finnvera Oyj:lle sekä oikeuttaa valtiovarainministeriö valtion puolesta tekemään ja allekirjoittamaan osakekannan luovutusta koskevan luovutussopimuksen ja merkitsemään Finnvera Oyj:n osakepääoman korotuksen yhteydessä 495 kappaletta uutta 17 000 euron nimellisarvoista Finnvera Oyj:n osaketta luovutettavaa Suomen Vientiluotto Oyj:n koko osakekantaa vastaan. (VM vanhempi hallitussihteeri Ilpo Nuutinen 1603 4947)

Päätös vahvistaa Tieliikelaitoksen tilinpäätös vuodelta 2003. Tilinpäätös osoittaa 13 361 539,11 euroa voittoa, josta tuloutetaan valtiolle 7,5 % peruspääomalle eli 1 299 000,00 euroa ja lisäksi ylimääräisenä tuloutuksena 5 000 000,00 euroa yhteensä 6 299 000 000,00 ja jäljelle jäävä 7 062 539,11 euroa siirretään liikelaitoksen voittovaroihin. Samalla päätetään, että toimintakertomus ei aiheuta toimenpiteitä. (LVM finanssineuvos Kalevi Alestalo 1602 8467)

Päätös vahvistaa Ilmailulaitoksen tilinpäätös vuodelta 2003. Tilinpäätös osoittaa 16 559 872,73 euron voittoa, josta tuloutetaan valtiolle 5 520 000,00 euroa sekä siirretään jäännöksen 11 039 872,73 euroa edellisten tilikausien voitto/tappiotilille. Samalla päätetään, ettei Ilmailulaitoksen toimintakertomus aiheuta toimenpiteitä. Lisäksi valtioneuvosto vahvistaa Ilmailulaitoksen liikelaitoskonsernin tilinpäätöksen vuodelta 2003. (LVM neuvotteleva virkamies Esko Pyykkönen 1602 8624)

Päätös asettaa kansainvälisen sijoitustoiminnan ja monikansallisten yritysten neuvottelukunta toimikaudeksi 1.5.2004-30.4.2007. Kokoonpano (varajäsenet suluissa): puheenjohtaja: apulaisosastopäällikkö Risto Paaermaa kauppa- ja teollisuusministeriö (erityisasiantuntija Liisa Piitulainen-Numminen kauppa- ja teollisuusministeriö); varapuheenjohtaja: apulaisosastopäällikkö Jari Gustafsson ulkoasiainministeriö (yksikön päällikkö Jukka Nystén ulkoasiainministeriö); jäsenet: neuvotteleva virkamies Kirsi Vartiainen valtiovarainministeriö (neuvotteleva virkamies Timo Kaisanlahti valtiovarainministeriö), neuvotteleva virkamies Jouni Lemola työministeriö (vanhempi hallitussihteeri Päivi Kantanen työministeriö), apulaisosastopäällikkö Rolf Myhrman sosiaali- ja terveysministeriö (neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Parjanne sosiaali- ja terveysministeriö), neuvotteleva virkamies Tuula Varis ympäristöministeriö (ylitarkastaja Sirpa Salo-Asikainen ympäristöministeriö), osastopäällikkö Pirkko Haavisto Teollisuus ja Työnantajat, TT (kauppapoliittinen asiamies Filip Hamro-Drotz Teollisuus ja Työantajat, TT), ekonomisti Peter J. Boldt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry (lakimies Katja Lehto Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry), pääsihteeri Timo Vuori Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) Suomen osasto (asiamies Pirjo Liukas Keskuskauppakamari), pääsihteeri Sinikka Turunen Suomen Kuluttajaliitto ry (ekonomisti Martti Luukko Suomen Kuluttajaliitto ry) ja ohjelmajohtaja Maija Seppo Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry (toiminnanjohtaja Janne Ronkainen Reilun kaupan edistämisyhdistys ry). (KTM neuvotteleva virkamies Jorma Immonen 1606 4689)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 29.4.2004 seuraavat nimitysasiat:

Ulkoasiainneuvos Maarit Jalava ulkoasiainministeriön hallinnollisen osaston henkilöstölinjan linjanjohtajan tehtävään 1.9.2004 lukien. (UM henkilöstöjohtaja Ulla Väistö 1605 5401)

Lakimies, varatuomari Auli Valli-Lintu sisäasiainministeriön lainsäädäntöneuvoksen (vaativuustaso 8) virkaan 1.6.2004 lukien. (SM ylijohtaja Cay Sevón 1604 2831)

Oikeustieteen maisteri Sanna Helopuro liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.5.2004-1.2.2006, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Hannele Lahti on virkavapaana omasta virastaan. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Valtiotieteiden maisteri Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.5.2004-28.2.2006, kuitenkin enintään siksi ajaksi, jonka Sami Paatero on virkavapaana omasta virastaan. (LVM kansliapäällikkö Juhani Korpela 1602 8322)

Diplomi-insinööri Markku Marjamäki Uudenmaan työsuojelupiirin piiripäällikön (A 28) virkaan 1.5.2004 lukien. (STM kansliapäällikkö Markku Lehto 1607 3763)

RAHA-ASIAT

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi istunnossaan 28.4.2004 seuraavia asioita:

Sisäasiainministeriön asetus Ulkomaalaisviraston maksullisista suoritteista. 1.5.2004 voimaantullut uusi ulkomaalaislaki aiheuttaa muutoksia erityisesti oleskelulupalajeihin ja viranomaisten toimivaltaan ja tehtäviin. Uudessa asetuksessa on tarkistettu päätöslajit uuden lain mukaisiksi. Lain voimaantulon aikataulun johdosta ei ole ollut mahdollista selvittää kaikkien muuttuvien tehtävien omakustannusarvoja. Maksun määräytymistä ja tulojen jakautumista hallinnonalojen välillä tulee samoin vielä selvittää. Viimeistään 1.9.2004 voimaan tulevaan seuraavaan asetukseen selvitetään edellä mainitut seikat. Maksut pidetään nyt ennallaan ja maksutulot jaetaan omakustannusarvon suhteessa nykyisin maksutuloja saavien tahojen, Ulkomaalaisvirasto ja ulkoasiainministeriö, kesken. Asetuksen liitteessä tarkistetaan kansalaisuusilmoituksen maksuja sotalapsien osalta siten, että alennettu maksu koskee myös toisen maailman sodan johdosta sodan jälkeen sotalapsiksi joutuneita. Asetuksella kumotaan asetus (1104/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Asetus tulee voimaan 1.5.2004 ja on voimassa 31.8.2004 saakka. (SM hallitusneuvos Riitta Koponen 1604 2711)

Museoviraston oikeuttaminen tekemään Kotkan kaupungin kanssa vuokrausta koskeva esisopimus Suomen merimuseon käyttöön rakennettavista 5 650 ohm2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 35 vuotta ja vuosivuokra noin 930 000 euroa (alv 0%). Vuokra-aika alkaa 1.8.2007, jolloin rakennus aikataulun mukaan valmistuu. (OPM ylitarkastaja Päivi Salonen 1607 7431)

Joensuun yliopiston oikeuttaminen tekemään Senaatti-kiinteistöjen kanssa vuokrasopimus rakennettavista Aurora 2:n 6 350 htm2:n tiloista. Sopimuksen kesto on 15 vuotta, vuosivuokra noin 0,93 miljoonaa euroa (alv 0%). (OPM yliarkkitehti Tuulikki Terho 1607 7345)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta. Lohkomisen kiinteistötoimitusmaksu muodostuu perusmaksusta ja kiinteistönmuodostusmaksusta. Perusmaksu korotetaan 330 eurosta 350 euroon (6,1 prosenttia). Kiinteistönmuodostusmaksuihin tulee keskimäärin 4,1 prosentin korotusta. Yleisimmin esiintyvissä lohkomistoimituksissa kiinteistönmuodostusmaksujen korotukset ovat 0-2 prosenttia. Muiden kuin lohkomisten työkorvauksen tuntihintoja korotetaan keskimäärin 6,3 %. Asetuksella kumotaan kiinteistötoimitusmaksusta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (1561/2001). Asetus tulee voimaan 1.5.2004 ja on voimassa 30.4.2006 saakka. (MMM hallitussihteeri Martti Niemelä 1605 2187)

Maatalouden interventiorahaston vuoden 2003 tilinpäätöksen vahvistaminen. Tilinpäätöslaskelmien mukaisesti maatalouden interventiorahaston kulujäämä tilikaudelta 1.1.-31.12.2003 on ollut 406 158,95 euroa ja taseen loppusumma tilikauden päättyessä 31 409 454,99 euroa. (MMM maatalousylitarkastaja Kari Liskola 1605 2192)

Maatilatalouden kehittämisrahaston vuoden 2003 tilinpäätöksen vahvistaminen. Tilipäätöslaskelmien mukaisesti maatilatalouden kehittämisrahaston kulujäämä tilikaudelta 1.1.-31.12.2003 on ollut 50 562 479,94 euroa ja taseen loppusumma tilikauden päättyessä 1 032 257 935,79 euroa. (MMM maatalousylitarkastaja Kari Liskola 1605 2192)

Valtionavun myöntäminen metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle. Metsäkeskuksille ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolle myönnettäisiin valtionapua yhteensä 44 510 000 euroa. Määrärahasta 40 396 249 euroa on tavanomaista toiminta-avustusta ja 672 751 euroa on tarkoitettu Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin metsäkeskuksille vanhojen metsien suojelun kompensaatiotoimenpiteenä yksityismetsätalouden suunnitteluun ja neuvontaan. (MMM talousylitarkastaja Miika Snellman 1605 2497)

TEN-tuen hakeminen Euroopan unionin talousarviossa yleiseurooppalaisten liikenneverkkojen (TEN) kehittämiseen osoitetusta määrärahasta (vuoden 2004 ns. perinteinen tuki). Perinteistä TEN-tukea haetaan 11,6 miljoonaa euroa vuodelle 2004. (LVM rakennusneuvos Juhani Tervala 1602 8482)

Valtion asuntorahaston vuoden 2003 tilinpäätöksen vahvistaminen valtion talousarvion ulkopuolisten varojen osalta. Tilinpäätöslaskelmien mukaisesti asuntorahaston voitto on vuonna 2003 ollut 173 667 829,84 euroa ja taseen loppusumma 9 514 134 741,64 euroa. (YM ylitarkastaja Jorma Pietiläinen 1603 9648)

HALLITUKSEN NEUVOTTELUT

ULKO- JA TURVALLISUUSPOLIITTINEN MINISTERIVALIOKUNTA 30.4.2004

Suomen osallistuminen kriisinhallintatehtäviin

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa käsiteltiin perjantaina 30. huhtikuuta Suomen osallistumista Afganistanin jälleenrakennus- ja vakauttamistoimintaan (ns. PRT-toimintaan, Provincial Reconstruction Teams). Suomi valmistautuu osallistumaan brittiläis-pohjoismaiseen PRT-toimintaan Pohjois-Afganistanissa Maimanan alueella enintään 20-30 sotilaalla sekä siviiliasiantuntijoilla. Alkuvaiheessa Pohjois-Afganistaniin on tarkoitus lähettää noin 16 sotilasta ja kolme siviiliasiantuntijaa.

Kokouksessa käsiteltiin myös Suomen osallistumista EU:n tulevaan kriisinhallintaoperaatioon Bosnia-Hertsegovinassa. Nykyinen Nato-johtoinen Bosnian rauhanturvaoperaatio SFOR on tarkoitus siirtää EU-johtoiseksi kuluvan vuoden lopulla. Samalla operaatioon yhdistetään ennestään käynnissä oleva EU:n poliisi- ja tarkkailumissio (EUPM). Suomi valmistautuu lähettämään rauhanturvaajia Bosnia-Hertsegovinan EU-johtoiseen operaatioon ja selvittää, minkälaisella panoksella osallistuminen voitaisiin toteuttaa. Lisäksi on tarkoitus jatkaa osallistumista unionin poliisi- ja tarkkailumission toimintaan.

Myös Iso-Britannian koordinoimaa irakilaispoliisien koulutushanketta käsiteltiin kokouksessa. Jordaniassa toimii tällä hetkellä viisi suomalaista poliisikouluttajaa. Tarkoituksena on tarvittaessa lisätä suomalaisten poliisikouluttajien lukumäärää Jordaniassa viidellä poliisilla.

Lisätietoja: yksikön päällikkö Elina Kalkku, ulkoasiainministeriö, p. (09) 1605 5480

LUOVUTETUT MIETINNÖT

Digitaalisen television lisäarvopalvelut sisällöntuotannossa -selvitys luovutettiin 29.4.2004 opetusministeriölle. Selvityksen mukaan digi-tv-lisäarvopalvelujen kehittämisessä opetusministeriön hallinnonalalla on erityisiä mahdollisuuksia kirjastolaitoksen, kulttuuritoimen ja museoalan alueella, nuorisotyön, liikunta-alan sekä yleisen kansalaistaidon edistämisen alueella, yleissivistävän koulutuksen alueella, sekä vapaan kansansivistystyön ja järjestötoiminnan alueella. Lisäksi tulisi laatia koordinoitu rahoitus- ja kehitysohjelma pilottipalvelujen aikaansaamiseksi, samoin kuin toimintatavoiksi julkisen sektorin, kaupallisen sektorin ja kolmannen sektorin yhteistyölle näiden palvelujen luomisessa. Pk-yrityskentällä tulisi edistää uusmedian tekijöiden ja televisiotuottajien välistä yhteistyötä. Sisällöntuotannon kehittämiseksi voitaisiin järjestää säännöllisiä seminaareja, joissa sekä kotimaisia että ulkomaisia menestystarinoita käytäisiin läpi. Näin voitaisiin lisätä tietoa ja arvostusta alalla. Lisäksi MHP-sovelluksille voitaisiin jakaa oma palkinto, jolla lisättäisiin digi-television lisäarvopalvelujen tunnettuutta, tyyppiä "MHP Finlandia". Selvitys on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/kulttuuri/2004/tr19/tr19.pdf. Lisätietoja antaa ylitarkastaja Leena Laaksonen, p. (09) 1607 7044 opetusministeriöstä.

Selvitystyö "Vakinaistaa vai ei-" luovutettiin 29.4.2004 opetusministeriölle. Selvityksen mukaan rakennerahastovaroin toteutettuja yliopistojen maisteriohjelmia on kehitettävä ja työelämäkontakteja lisättävä. Selvityksessä esitetään maisteriohjelmien laadun ja tuloksellisuuden vahvistamista. Maisteriohjelmien tulee rakentua vahvan tutkimusperustan ja yliopiston oman osaamisen varaan. Ohjelmien yhteyttä yliopistojen laadunvarmistusjärjestelmään on parannettava. Selvitys on osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/2004/tr18/tr18.pdf. Lisätietoja antaa selvityshenkilö, projektipäällikkö Jaana Puukka, p. 010 5535 630 Turun ammattikorkeakoulusta.

Meluntorjunnan kehittämistä pohtinut työryhmä luovutti muistionsa 22.4.2004 ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille. Työryhmä asettaa tavoitteeksi vähentää ympäristömelulle altistuvien määrää niin, että vuonna 2020 melualueilla asuisi enintään 800 000 suomalaista. Nyt tällaisilla alueilla, joiden päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 desibeliä, asuu lähes miljoona ihmistä. Ympäristöministeriön marraskuussa 2002 asettama työryhmä on laatinut ehdotuksen valtakunnalliseksi meluntorjuntaohjelmaksi vuoteen 2020 saakka. Työryhmä on tarkastellut mahdollisuuksia vähentää ympäristömelun syntyä ja melulle altistumista. Ohjelman mukaan tulevassa suunnittelussa ja meluntorjuntatoimien suuntaamisessa tulee kiinnittää erityisesti huomiota uusien melualueiden syntymisen ehkäisemiseen, meluisimpien alueiden meluntorjuntaan sekä hiljaisten alueiden säilyttämiseen. Muistio on osoitteessa www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=74518&lan=FI. Lisätietoja antavat työtyhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Pekka Jalkanen, p. (09) 1603 9100 ja työryhmän sihteeri, ylitarkastaja Anni Rimpiläinen, p. (09) 1603 9384 ympäristöministeriöstä.

Lisää muistilistalle

Muuta kansioita

Dokumentti ei ole muistilistallasi. Lisää se valittuun tai uuteen kansioon.

Lisää dokumentti kansioihin tai poista se jo liitetyistä kansioista.

Lisää uusi kansio.

Lisää uusi väliotsikko.